Norjan prinsessan Märtha Louisen entinen puoliso Ari Behn haudattiin perjantaina. Hautajaiset lähetettiin suorana alkaen kello 13.
Oslon tuomiokirkossa järjestettäviin hautajaisiin saapui niin Norjan kuninkaallisen perheen jäseniä kuin kuninkaallisia muualta Euroopasta.
Norjan kuninkaallisista paikalle olivat tulossa kuningas Harald, kuningatar Sonja, kruununprinssi Haakon, kruununprinsessa Mette-Marit, prinsessa Märtha Louise ja prinsessa Astrid,kertoi Norjan yleisradioyhtiö NRK.
Ari Behn teki itsemurhan joulupäivänä. Hän oli kuollessaan 47-vuotias.
Behn ja Märtha Louise olivat naimisissa 14 vuotta ja heillä on kolme yhteistä tytärtä. Pariskunta erosi vuonna 2016.
Poliisi tutkii uudenlaisia artistipetoksia, joissa on käytetty hyväksi tunnettuja suomalaisia laulajia.
Laulaja Juha Tapiosta ja Kaija Koosta on tehty sosiaaliseen mediaan valeprofiilit, joiden kautta on lähestytty artistien ihailijoita.
Ihailijoilta on pyydetty rahaa, ja he ovat olleet valmiita antamaan sitä.
Juha Tapiota ja Kaija Koota ei epäillä rikoksista. He eivät edes ole tienneet, että heidän nimiään on käytetty huijauksissa.
Pankki oli onneksi hereillä. Siellä saatiin peruttua rahasiirto. Hannu Kortelainen
"Artisti on eroamassa ja eroprosessiin tarvitaan rahaa"
Etelä-Suomessa asuva nainen sai Facebookissa viestin "Juha Tapiolta".
Kyseessä oli Juha Tapion nimissä tehty valeprofiili. Viestissä fanille kerrottiin uutinen, jota ei saisi kertoa muille.
– Kerrottiin, että artisti on eroamassa, ja hän tarvitsee eroprosessiin rahaa, kertoo tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen Ylelle.
– Mainittiin myös, ettei asiasta saisi muille huudella. Uhrilta pyydettiin 10 000 euroa.
Tämä valeviesti sulatti fanin sydämen. Nainen käveli pankkiin ja siirsi pankkitililtään 10 000 euroa viestissä mainitulle tilille.
Samalla uhri alkoi kertoa pankkivirkailijalle, kenelle raha oli menossa. Pankkivirkaililija huomasi, että raha oli päätymässä aivan muualle kuin laulaja Juha Tapion tilille.
– Pankki oli onneksi hereillä. Siellä saatiin peruttua rahasiirto, Kortelainen sanoo.
Tämän jälkeen Juha Tapion ihailija teki rikosilmoituksen poliisille.
Poliisin mukaan oikean artistin nettisivuilta oli löytynyt fanin kommentteja. Niiden perusteella huijauksen tekijä oli lähettänyt viestin juuri kyseiselle naiselle.
Poliisi tutkii myös laulaja Kaija Koon nimissä luodun valeprofiilin avulla tehtyä, vastaavanlaista tapausta.
– Siinäkin uhri oli lähettämässä rahaa, mutta pankki sai sen estettyä, sanoo tutkinnanjohtaja Kortelainen.
Mies kertoo viesteissä olevansa hyvin varakas. Hän kehuu naista ja lähettelee kuvia timanteista, kartanoista ja tiliotteista.
Rakkaushuijausten uhreista 90 prosenttia on naisia
Artistipetokset ovat uusi ilmiö, mutta rakkaushuijaukset ovat poliisille tuttuja. Niistä tehdään yhä enemmän rikosilmoituksia.
Rakkaushuijauksissa uhria – lähes aina naista – lähestytään sosiaalisessa mediassa valeprofiililla.
Tyypillisesti rakkaushuijaus etenee niin, että ensin luodaan luottamuksellinen suhde. Usein suunnitellaan yhteistä tulevaisuutta ja jopa avioliittoa.
Mies kertoo viesteissä olevansa hyvin varakas. Hän kehuu naista ja lähettelee kuvia timanteista, kartanoista ja tiliotteista. Niissä näkyy usein useita miljoonia.
Tällaisia viestejä on lähetelty naisille, joita on huijattu. Viestit ovat poliisin esitutkinta-aineistoa, mutta kuva on kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle
Kun viestittely on kestänyt jonkin aikaa, aletaan suunitella ensitapaamista. Mies on tulossa käymään Suomessa.
Juuri sitä ennen tapahtuu jotain yllättävää.
– Tulee äkillinen traaginen tapahtuma. Mies itse tai joku hänen lähipiiristään sairastuu tai tapahtuu esimerkiksi onnettomuus, kertoo tutkinnanjohtaja Kortelainen.
Tässä vaiheessa uhrilta pyydetään rahaa. Moni nainen lähettää.
– Huijatut summat ovat olleet keskimäärin joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Suurin tutkintaan päätynyt summa on noin 300 000 euroa.
Kuvituskuva. Tällaisia viestejä on lähetelty naisille, joita on huijattu. Viestit ovat poliisin esitutkinta-aineistoa.Henrietta Hassinen / Yle
"Uhreilla on ollut itsetuhoisia ajatuksia"
Poliisin arvion mukaan suurin osa rakkaushuijauksista tehdään ulkomailta. Uutta on se, että viime aikoina huijauksissa on alettu käyttää Suomessa asuvia henkilöitä.
– Heitä käytetään rahanpesijöinä. Lopulta rahat päätyvät Nigerian suuntaan, Kortelainen kertoo.
Rahoja kierrätetään usean tilin ja maan kautta, mistä syystä tekijöitä ei saada käytännössä koskaan kiinni.
Tutkintaan päätyy vuosittain muutamia kymmeniä rakkaushuijauksia. Määrä ei ole suuri, mutta uhrin kärsimys on.
– Se on tuplakärsimys, menee rahat ja luotto ihmiseen. Uhri on ollut rakentamassa parisuhdetta ja suunnitellut yhteistä elämää. Hyvin syvissä vesissä käydään, kun huijaukset paljastuvat. Uhreilla on ollut itsetuohoisia ajatuksia, sanoo Hannu Kortelainen.
Rakastuneena ihminen ei ole syyntakeinen tekemään rationaalisia päätöksiä. Hannu Kortelainen
Mistä erottaa rakkauden ja huijauksen?
Huijareista huolimatta moni on löytänyt onnen esimerkiksi erilaisilta netin treffipalstoilta.
Mistä voi sitten tietää, onko kyseessä aito rakkaus vai härksi huijaus?
– Rahaa ja rakkautta ei pitäisi sekoittaa keskenään. Jos suhteen alkumetreillä kysytään, onko talous kunnossa, se on merkki siitä, ettei olla liikkeellä aidoilla tunteilla, poliisi neuvoo.
Petosjuttuja tutkiva Hannu Kortelainen on ohjannut monta rakkaushuijauksen uhria rikosuhripäivystykseen.
Kortelainen on pohtinut usein rakastumista.
– Kun hormonit ja aivojen välittäjäaineet myllertävät, ihminen on aika herkillä. Rakastuneena ihminen ei ole syyntakeinen tekemään rationaalisia päätöksiä.
Juha Tapio ei halua kommentoida poliisitutkinnassa olevaa tapausta, kerrotaan artistin levy-yhtiöstä.
Yksi asia on varma Yhdysvaltain perjantaiöisen ohjusiskun jälkeen. Iran kostaa varmasti tärkeän vallankumouskaartin johtohahmoihin kuuluneen kenraali Qassim Suleimanin tappamisen.
Suleimani surmattiin lähellä Bagdadin lentokenttää tehdyssä iskussa. Kuolleiden joukossa on myös irakilaisten puolisotilaallisten Hashd al-Shaabi -joukkojen varakomentaja. Puolisotilaallisista joukoista suurin osa on sidoksissa Iraniin ja yksi Iranin vaikutusvallan lähde Irakissa.
Yhdysvallat on perustellut iskua sanomalla, että kenraali Suleimani oli Bagdadissa suunnittelemassa uusia hyökkäyksiä Yhdysvaltoja vastaan. Lisäksi se muistuttaa, että iranilaiskenraalin johtamat joukot ovat vastuussa satojen yhdysvaltalaissotilaiden surmaamisesta sen jälkeen, kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin vuonna 2003. Iranin tukemat ryhmät taistelivat aktiivisesti Yhdysvaltain joukkoja vastaan useiden vuosien ajan.
Joidenkin irakilaisten demokratiamielenosoittajien kerrottiin iloitsevan Suleimanin kuolemasta. Iranin vaikutusvalta Irakissa on ollut ärtymyksen aihe uudistuksia vaativien mielenosoittajien keskuudessa ja Suleimani oli tämän vaikutusvallan symboli.
Suleimanin kerrotaan käyneen Bagdadissa useita kertoja neuvomassa Irakin hallintoa mielenosoitusten kukistamisessa, joten demokratialiikkeen parissa hän oli vihattu mies. Lokakuussa alkaneissa mielenosoituksissa on kuollut yli 450 ihmistä, suurin osa heistä mielenosoittajia. Väkivallasta on syytetty erityisesti Iranin tukemia puolisotilaallisia ryhmiä.
Jännityksen raju kiristyminen on kuitenkin todennäköisesti huono uutinen myös demokratiaa ja uudistuksia toivoville voimille Irakissa. Sama taitaa koskea Irania. Irakissa tilanne voi muuttua erityisen vaaralliseksi, jos Iran-mieliset ryhmät päättävät kostaa Suleimanin kuoleman myös demokratiamielenosoittajille.
Suleimani oli Iranin vallankumouskaartin Quds-yksikön komentaja ja vastasi vallankumouskaartin ulkomaanoperaatioista. Suleimani oli monessa mukana sekä Irakissa, Libanonissa että Syyriassa, jossa Iran tukee Syyrian johtajaa Bashar al-Assadia. Myös jotkut syyrialaiset oppositioaktivistit ovat iloinneet iranilaiskenraalin kuolemasta.
Iran auttoi osaltaan Assadia opposition ja kapinallisten kukistamisessa keinoilla, joissa siviiliuhreista ei välitetty. Tosin Syyria ei näitä keinoja Suleimanilta ja Iranilta oppinut, ne kyllä osattiin ennestään.
Iranin vallankumouskaarti on eliittiyksikkö ja Qassim Suleimani oli tärkeän osaston komentaja, mutta merkittäväkin kenraali on korvattavissa toisella. Iranin ja Yhdysvaltain yhteenotto uhkaa kuitenkin kiihtyä entisestään. Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin hallinnon aikana perunut Iranin kanssa tehdyn ydinsopimuksen ja määrännyt laajoja talouspakotteita.
Irak on nyt vaarassa jäädä entistä selvemmin keskelle Iranin ja Yhdysvaltain selkkausta. On vaikea sanoa miten ja missä Iran kostaa Suleimanin kuoleman, mutta jonkinlainen kosto on tulossa. Jatkokysymys kuuluukin sitten, miten Yhdysvallat kostaa koston.
Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie (s. 1959) on kuollut, kertoo järjestö tiedotteessaan. Talvitie kuoli kotonaan Espoossa vaikeaan sairauteen torstaina.
Talvitie toimi CMI:n hallituksen jäsenenä vuosina 2005–2009 ja järjestön toiminnanjohtajana vuodesta 2009. Hänen johdollaan CMI kasvoi yhdeksi maailman johtavista konfliktinratkaisujärjestöistä.
– Olen kiitollinen ja ylpeä siitä työstä, jonka Tuija Talvitie teki CMI:n menestyksen eteen. Hänen poismenonsa myötä CMI menettää poikkeuksellisen johtajan ja koko rauhanvälitysala arvostetun kollegan ja suunnannäyttäjän. Jäämme kaikki kaipaamaan Tuijaa ja esitämme lämpimän osanottomme Tuijan omaisille, sanoo presidentti Martti Ahtisaari tiedotteessa.
Mies ja nainen huijasivat vuosien ajan avustuksia Kelalta, Helsingin kaupungilta ja Vantaan kaupungilta väittämällä, että mies ja pariskunnan tytär ovat melkein sokeita. Tapauksesta uutisoi perjantaiaamuna Svenska Yle.
Vanhemmat pakottivat teini-ikäisen tyttärensä esittämään näkövammaista lähes neljän vuoden ajan.
Mies ja nainen onnistuivat huijaamaan avustuksia Kelalta kaikkiaan yli satatuhatta euroa. Helsingin käräjäoikeuden mukaan Helsingille aiheutui yli 3 000 euron ja Vantaalle lähes 4 000 euron vahingot.
Tytär kertoi asiasta lääkärille
Vuosia jatkunut huijaus paljastui viime vuoden heinäkuussa, kun perheen tuolloin 19-vuotias tytär kertoi lääkärille, että hän näkee normaalisti. Tytär ei palannut enää vanhempiensa luokse kerrottuaan asiasta lääkärille.
Vanhemmat olivat aloittaneet huijaamisen noin viisi vuotta aiemmin. Perheen isä oli mennyt tuolloin käymään lääkärissä ja saanut uskoteltua, että hän on 90-prosenttisesti sokea.
Mies käytti ulkona liikkuessaan valkoista keppiä ja mustia laseja, mutta kotona ei. Tyttären mukaan isä ei myöskään käyttänyt saamiansa apuvälineitä.
Vanhemmat saivat huijattua miehen näkövammaisuuden perusteella Kelalta erilaisia etuuksia yhteensä noin 60 000 euroa. Vanhemmat saivat toukokuun 2014 ja lokakuun 2019 välillä perusteettomasti sairauspäivärahaa, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, takuueläkettä, kansaneläkettä, lapsikorotusta sekä eläkettä saavan hoitotukea.
Vantaan kaupungilta mies ja nainen huijasivat omaishoidon tukea lähes 4 000 euroa.
Oikeus tuomitsi ehdotonta vankeutta ja vahingonkorvauksia
Vuonna 2015 vanhemmat pakottivat tyttärensä mukaan huijaukseen. Vanhemmat kiristivät tuolloin 15-vuotiasta tytärtä uhkaamalla, että perhe muuttaa takaisin Ukrainaan ja tytär joutuu käyttämään muslimihuivia, ellei tottele vanhempiaan.
Tyttären mukaan huijaus sai alkunsa, kun Ukrainasta Suomeen muuttanut perhe kotiutui usean muuton jälkeen pääkaupunkiseudulle.
Vanhemmat pakottivat tyttären esittämään koulussa ja lääkäreille näkövammaista, jotta perhe saa etuuksia Kelalta ja kaupungilta. Tyttären sosiaaliset suhteet ja koulunkäynti kärsivät tämän vuoksi.
Vanhemmat huijasivat Kelalta tyttären väitetyllä näkövammaisuudella yhteensä yli 42 000 euroa syyskuun 2015 ja heinäkuun 2019 välisenä aikana.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi miehen ja naisen muun muassa törkeistä petoksista kahden vuoden yhden kuukauden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Lisäksi vanhemmat määrättiin maksamaan tyttärelleen aiheuttamista kärsimyksistä 18 000 euroa sekä kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 16 000 euroa. Molemmille summille määrättiin myös koronmaksuvelvollisuus.
Lisäksi pariskunta velvoitettiin korvaamaan heidän syykseen luetuilla rikoksilla aiheuttamansa taloudellinen vahinko. Heidät velvoitetaan korvaamaan Kelalle yli 102 000 euroa korkoineen, Vantaan kaupungille yli 3 800 euroa korkoineen sekä Helsingille yli 3 000 euroa korkoineen.
Pariskunta joutuu korvaamaan myös oikeudenkäyntikuluja.
Uutistoimisto STT:n mukaan Kela maksoi vuonna 2018 yli 14,3 miljardin euron edestä erilaisia etuuksia ja väärinkäytösepäilyjä oli 9,6 miljoonan euron edestä. Tapauksia oli yhteensä noin 2 300.
Kela seuraa etuuksien väärinkäytöksiä muun muassa satunnaisotannoilla, tietojärjestelmistä tehdyillä kontrolleilla ja liikamaksuja seuraamalla, STT kertoo.
Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat kärjistyneet äärimmilleen, kun Yhdysvallat surmasi torstain ja perjantain välisenä yönä Iranin korkea-arvoisen kenraalin Qassem Suleimanin.
Maat ovat olleet vihamielisissä väleissä jo vuosikymmeniä. Iranin hallinto pitää Yhdysvaltoja uhkana olemassaololleen. Yhdysvallat taas vastustaa Iranin ydinohjelmaa ja valtahaluja Lähi-idässä.
Nämä neljä karttaa kertovat, miksi jännitteet ovat jälleen kasvaneet viime vuosina.
Trump veti Yhdysvallat ydinsopimuksesta
BBC, Euroopan parlamentti, Harri Vähäkangas / Yle
Iranin ydinohjelma on kiristänyt maiden välejä jo vuosia.
Yhdysvallat ja muu kansainvälinen yhteisö uskovat, että Iran on pyrkinyt kehittämään salaa ydinasetta. Iranin mukaan ydinohjelma on rauhanomainen.
Maalle asetettiin kansainvälisiä talouspakotteita ydinohjelman takia. Vuonna 2015 kansainväliset pakotteet kuitenkin purettiin, kun Iran suostui rajoittamaan ydinohjelmaansa.
Presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat sopimuksesta vain kolme vuotta myöhemmin. Yhdysvallat palautti pakotteensa, jotka ovat kuristaneet Iranin taloutta.
Myös Iranin vaikutusvallan kasvu Lähi-idässä on tuonut maat törmäyskurssille. Iran on sekaantunut alueen konflikteihin tukemalla niiden shiialaisia osapuolia.
Syyrian sodassa Iran tukee presidentti Bashar al-Assadia ja Jemenin sodassa huthikapinallisia. Libanonissa se avustaa Hizbollah-järjestöä ja Irakissa shiiajärjestöjä ja niiden asejoukkoja.
Yhdysvallat pitää Iranin kasvavaa vaikutusvaltaa uhkana. Se nimesi keväällä terroristijärjestöksi Iranin Quds-erikoisjoukot, jotka toteuttavat Iranin ulkomaisia sotilasoperaatioita.
Yhdysvaltain lento- ja laivastotukikohdat Persianlahdella. Bahrainissa on myös Britannian laivastotukikohta.Ilkka Kemppinen / Yle
Lähi-itä on maailman tärkeimpiä öljyntuotantoalueita. Valtaosa öljytankkereista kulkee pitkin Persianlahtea, jonka vastarannoilla Iran ja Yhdysvaltain liittolainen Saudi-Arabia kyräilevät toisiaan.
Yhdysvallat on perinteisesti turvannut keskeistä öljynkuljetusreittiä, jonka häiriöt voivat heiluttaa maailmantaloutta. Yhdysvalloilla on vahvat laivastovoimat Persianlahdella.
Viimeisen vuoden aikana Yhdysvaltain ja Iranin jäätävät välit ovat johtaneet vakaviin välikohtauksiin Persianlahdella.
Iranin merivartiosto on ottanut haltuunsa useita ulkomaisia öljytankkereita, ja Yhdysvaltain joukot ovat takavarikoineet iranilaisia tankkereita. Aluksilla on tapahtunut myös räjähdyksiä, joista Yhdysvallat on syyttänyt Irania.
Yhdysvallat surmasi kenraali Suleimanin Irakin pääkaupungin Bagdadin lentokentälle tehdyllä ohjusiskulla. Iskussa sai surmansa myös Iranin tukeman asejoukon johtajia.
Yhdysvaltojen mukaan isku tehtiin yhdysvaltalaisten suojelemiseksi. Surma olikin mitä ilmeisemmin osa koston kierrettä Irakissa.
Viime sunnuntaina Yhdysvallat oli puolestaan tehnyt Irakissa ilmaiskuja Iran-mielisiä taistelijoita vastaan, mikä taas oli kosto yhdysvaltalaisen siviilityöntekijän surmasta Pohjois-Irakissa.
WASHINGTON Tieto Bagdadin lentokentän alueelle ammutuista ohjuksista saavutti Yhdysvaltain itärannikon paikallista aikaa myöhään torstaina. Ensiarviot iskusta olivat yllättyneitä ja jopa pelästyneitä. Kysymys kaikkien huulilla oli, mitä Iran tekee tai ainakin yrittää tehdä nyt.
Kenraali Qassem Suleimania pidettiin mahdollisena Iranin tulevana johtajana. Hänen surmaamisensa oli rohkea sotilaallisstrateginen siirto Yhdysvaltain johdolta, johon sisältyy riskejä.
– Suleimani oli epäilemättä Yhdysvaltain vihollinen. Kysymys kuuluu, teloittivatko amerikkalaiset Iranin toiseksi mahtavimman miehen ilman kongressin suostumusta ja lisäsivät suuren alueellisen sodan vaaraa, demokraattisenaattori Chris Murphy kysyi Twitterissä.
Kongressin edustajainhuoneen puheenjohtaja, demokraattien Nancy Pelosi piti presidentti Donald Trumpin tapaa toimia vääränä. Trumpin olisi Pelosin mielestä ehdottomasti pitänyt pyytää kongressilta lupa iskuihin.
– Iskut saattavat johtaa väkivallan lisääntymiseen vaarallisella tavalla, Pelosi sanoi.
Demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Elizabeth Warren kommentoi iskua Twitterissä. Warrenin mukaan Suleimani oli murhaaja, joka oli vastuussa tuhansian ihmisten kuolemasta. Hänen surmaamisensa oli kuitenkin Warrenin mukaan holtiton teko, joka lisää uusien kuolemantapausten todennäköisyyttä.
Republikanisenaattori Jim Risch sanoi uskovansa, että Suleimanin kuolema oli oikea viesti Iranin johdolle Yhdysvaltain kyvystä iskeä ja Irakille siitä, että tulevaisuus on irakilaisten omissa käsissä. Myös republikaanisenaattori Marco Rubio piti Trumpin määräämiä iskuja oikeana tapana rangaista Irania.
”Joukkomme ovat nyt vaarassa”
Demokraattisenaattori Richard Blumenthal, joka istuu senaatin puolustusvaliokunnassa, sanoi pelkäävänsä nyt Iranin vastausta ja aseellista konfliktia alueella.
– Suleimani oli vihollisemme. Mutta tämä siirto saattaa johtaa vakavimpaan sotilaalliseen yhteenottoon vuosikymmeniin, Blumenthal varoitti.
Republikaanisenaattori Cory Gardner, joka on senaatin ulkoasiainvaliokunnan jäsen, piti Trumpin päätöstä iskeä oikeana. Hän kuitenkin toivoi presidentin päättävän jatkosta kongressin kanssa ja kehotti hallintoa valmistautumaan Iranin mahdollisiin vastatoimiin. Gardner arveli Lähi-idässä olevien yhdysvaltalaisjoukkojen tarvitsevan nyt erityistä suojelua.
Ennaltaehkäisevät iskut uusi strategia
Puolustusministeri Mark Esper sanoi Yhdysvaltain olevan valmis estämään ennalta Iranin mahdolliset iskut.
– Pelisäännöt ovat muuttuneet. Olemme valmiita tekemään sen mikä on välttämätöntä joukkojemme, intressiemme ja liittolaistemme suojelemiseksi alueella, Esper sanoi Pentagonissa.
Laajempaa kommenttiaaltoa iskuun on odotettavissa vasta perjantaiaamuna, sillä kongressi on lomalla. Esimerkiksi demokraattien presidentiksi pyrkivä Bernie Sanders päätti nukkua yön yli ennen kuin lähti sanailemaan julkisesti presidentti Donald Trumpin määräämästä iskusta.
Trump ei kommentoinut verekseltään määräämäänsä iskua.
Teknologiateollisuus ry:n ja palkansaajien Teollisuusliiton väliset työehtosopimusneuvottelut johtivat neuvottelutulokseen perjantaina. Osapuolet ovat neuvotelleet torstai-iltapäivästä lähtien ilman valtakunnansovittelijaa.
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto twiittasivat asiasta yhden jälkeen iltapäivällä.
Neuvottelutulos menee osapuolten hallintojen hyväksyttäväksi ja sen sisällöstä kerrotaan huomenna iltapäivällä, jos sopimus saa molempien osapuolien siunauksen.
Kyseessä on palkkakierroksen merkittävimpänä pidetty, niin sanottu päänavaajasopimus, joka koskee lähes sataa tuhatta vientiteollisuuden palkansaajaa. Sen odotetaan osoittavan suuntaa myös muiden alojen työehtosopimuksille.
Teollisuusliiton hallitus kokoontuu ottamaan kantaa syntyneeseen neuvottelutulokseen huomenna klo 12.30. Kokous kestää kolmisen tuntia.
Työnantajan puolella neuvottelutuloksen käsittelee huomenna Teknologiateollisuus ry:n työvaliokunta.
Sopua etsittiin viisi kuukautta
Neuvotteluja on käyty viime elokuusta alkaen. Niiden aikana on nähty kaksi valtakunnansovittelijan sovintoesitystä, kolmipäiväinen lakko sekä ylityökielto.
Edellinen sopimus umpeutui jo lokakuun lopussa, joten sopimuksettomassa tilassa on oltu poikkeuksellisen pitkään. Kiistan ytimessä on ollut suuri erimielisyys palkankorotusten tasosta kaksivuotiselle sopimuskaudelle.
Ensimmäisessä sovintoesityksessä palkankorotus olisi ollut 1,6 prosenttia kahdessa vuodessa, toisessa sovintoesityksessä 2,4 prosenttia.
Palkkakiistan yksi keskeinen syy on ollut kiista niin kutsutuista kiky-tunneista, eli kilpailukykysopimuksessa mukana olleista 24:stä lisätyötunnista.
Työnantajan mukaan palkankorotus seuraavalla sopimuskaudella ei voi olla suuri, jos näistä lisätyötunneista luovutaan.
Palkansaajien näkemyksen mukaan kiky-tunnit olivat määräaikainen työaikajärjestely, eikä niiden loppuminen saa vaikuttaa seuraavan palkankorotuksen tasoon.
Teknologiateollisuuteen nyt syntyvä työehtosopimus kiinnostaa kaikkia muita sopimusaloja, koska etenkin työnantaja haluaa vientialojen korotuksista palkka-ankkurin, joka ohjaisi työmarkkinoiden kustannuskehitystä.
Sopimuksesta syntyy palkankorotusten niin sanottu yleinen linja.
Jo etukäteen kuitenkin tiedetään, että ainakin hoitajaliitot Tehy ja Super sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tulevat vaatimaan kevään neuvotteluissa yleistä linjaa suurempia palkankorotuksia.
Epäselvää on myös, miten kiky-tunneille muissa sopimuspöydissä käy, jos ne teknologiateollisuuden sopimuksesta poistuvat.
Tehy ja Super ovat yhdessä ilmoittaneet tavoittelevansa 1,8 prosenttiyksikköä yleistä linjaa suurempaa palkankorotusta.
Kunta-alan ja muun julkisen sektorin palkkaneuvottelut käynnistyvät tammikuun puolivälissä.
Yhdysvaltain varhain perjantaiaamuna Bagdadiin tekemässä ilmaiskussa kuoli yksi Iranin ja Lähi-idän vaikutusvaltaisimmista miehistä.
Iranilainen kenraali Qassem Suleimani johti Iranin sotilasoperaatioita muun muassa Libanonissa, Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä.
Yhdysvaltain iskujen vuoksi Lähi-itä on nyt varpaillaan. Mutta millainen mies Suleimani oli?
Maalaispojasta konfliktinhimoiseksi johtajaksi
Suleimani syntyi köyhään maalaisperheeseen tiettävästi Itä-Iranissa Raborin kaupungissa vuonna 1957. Jo nuorena hän osallistui toimiin, jotka johtivat Iranissa valtaa pitäneen šaahi Mohammad Reza Pahlavin syrjäyttämiseen.
Kun Iran vuoden 1979 vallankumouksessa muuttui länteen myötämielisesti suhtautuvasta monarkiasta islamilaiseksi valtioksi, Suleimani tuki valtaan noussutta Ruhollah Khomeinia.
Parikymppisenä Suleimani liittyi Iranin vallankumousjoukkoihin, joiden tärkein tehtävä oli estää vallankaappaukset uutta hallintoa kohtaan. Suleimani eteni armeijassa nopeasti ja oli rintamalla, kun Irak hyökkäsi Iraniin 80-luvulla.
– Hän haavoittui ainakin kerran ja menetti paljon miehiä, muttei koskaan mieltymystään konflikteihin, brittilehti The Guardian kirjoittaa.
Vuoteen 2003 mennessä Suleimanista oli tullut Iranin vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen komentaja.
Osasi käyttää kaaoksen hyväkseen
Suleimanin johtamat Quds-joukot ovat operoineet Lähi-idässä Iranin näkökulmasta menestyksekkäästi. Suleimani osasi käyttää hyväkseen kaaosta, joka syntyi Yhdysvaltojen hyökättyä Irakiin vuonna 2003.
Hän oli hereillä myös silloin, kun arabikevään tapahtumat vuonna 2011 sekoittivat Lähi-idän dynamiikan.
Suleimani antoi rahaa ja miehiä esimerkiksi Libanonin Hizbollah-järjestölle, Jemenin hutheille ja Syyrian presidentille Bashar al-Assadille, jota kapinalliset ovat jo pitkään yrittäneet saada pois vallasta.
Vajaassa vuosikymmenessä Iranin vaikutusvalta laajeni sekä lännen että etelän suuntaan. Suleimanin väitetään lietsoneen yhteenottoja, joissa on kuollut tuhansia.
Toimet ovat ärsyttäneet esimerkiksi Yhdysvaltoja ja Saudi-Arabiaa, jotka seisovat Iranin kanssa vastaleireissä alueen konflikteissa.
Suleimanista leivottiin Iranin seuraavaa presidenttiä
Suleimani tunnetaan kotimaassaan hänen johtamastaan Isisin vastaisesta taistelusta. Koko Lähi-idässä häntä pidetään vaikutusvaltaisena henkilönä, joka on muokannut alueen dynamiikkaa valtavasti.
Siitä huolimatta mies on pysytellyt sopivasti poissa parrasvaloista, eikä hänen toimiaan välttämättä tunneta hyvin kaikkialla maailmassa.
– Hän oli tärkeämpi kuin presidentti, puhui kaikille osapuolille Iranissa, hänellä oli suora yhteys ylimpään johtoon ja hän oli vastuussa Iranin alueellisesta politiikasta, Century Foundation -ajatushautomon jäsen Dina Esfandiary luonnehtii The Guardianille.
Esfandiaryn mukaan Suleimanin rooli alueella ei olisi voinut olla tärkeämpi tai vaikutusvaltaisempi. Häntä väläyteltiin jo Iranin nykyisen presidentin Hassan Rouhanin seuraajaksi.
Puolitoista vuotta ennen kuolemaansa Suleimani varoitti Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia ja sanoi, että Iran on päässyt salakavalasti lähemmäksi Yhdysvaltoja.
– Sinä aloitat sodan, mutta me lopetamme sen, sanaili Suleimani heinäkuussa 2018 uutistoimisto Reutersin mukaan.
Iisalmessa uudenvuodenyöstä lähtien kadoksissa olleet kaksi nuorta aikuista on löytynyt kuolleena. Asian vahvistaa tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Veli Pallonen.
Nuorten ruumiit löytyivät Pallosen mukaan vesistöstä keskustan alueella sijaitsevasta Paloisvirrasta. Ruumit löydettiin perjantaina iltapäivällä.
Mikään ei Pallosen mukaan viittaa rikokseen. Asian selvittäminen jatkuu kuolemansyyn tutkintana.
20-vuotias nainen ja samanikäinen mies katosivat Iisalmen keskustassa uudenvuodenjuhlien aikaan. Poliisi tiedotti heidän katoamisestaan torstaina.
Nuorten löytymisestä kuolleena kertoi ensimmäisenä MTV Uutiset.
Yhdysvallat surmasi perjantaiyönä Bagdadissa vaikutusvaltaisen iranilaiskomentajan Qassem Suleimanin
Iran on vannonut kostavansa iskun, Pompeon mukaan Yhdysvallat sitoutuu "lieventämään" tilannetta Iranin kanssa
Useiden tutkijoiden mielestä kyseessä on merkittävä käänne Lähi-idän tilanteessa
Yhdysvallat on kehottanut Irakissa olevia kansalaisiaan lähtemään maasta
Kymmenettuhannet ihmiset ovat lähteneet Yhdysvaltoja vastustaviin mielenosoituksiin Teheranissa
17.46: Iranin korkea-arvoiset turvallisuuslähteet ovat todenneet iranilaisille medioille, että Washingtonin teko oli Yhdysvaltain pahin strateginen virhe Länsi-Aasian alueella. Lähteet ovat sanoneet, että Yhdysvallat on vastuussa iskuista eikä se pääse pakenemaan seuraamuksia.
17.10: Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto on kertonut pitävänsä Lähi-idän tilannetta äärimmäisen huolestuttavana. Haavisto on muistuttanut, että Lähi-idän konfliktit ovat aiemminkin heijastuneet rajulla tavalla maailmanpolitiikkaan. Lisää Haaviston mietteistä voit lukea tästä jutusta.
17.03: YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kehottanut kaikkia maksimaaliseen itsehillintään. Lisäksi Guterres on todennut, ettei "maailmalla ole varaa toiseen sotaan Persianlahdella". Guterresin viestin välitti YK:n tiedottaja.
16.11: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kirjoittanut Twitterissä, että Suleimani on tappanut tai haavoittanut tuhansia amerikkalaisia ja myös suunnitellut tappavansa lisää. Trumpin mukaan Suleimani on ylipäätään joko suorasti tai epäsuorasti vastuussa miljoonien kuolemasta.
Trump kirjoitti tviitissään myös, että Suleimani oli syyllinen useiden iranilaisten mielenosoittajien kuolemaan. Amnesty on arvioinut, että loppuvuoden mielenosoituksissa on kuollut ainakin 304, mutta Reutersin mukaan kuolleita voisi olla jopa 1 500.
Jatkotviiteissään Trump toteaa myös, että Suleimani "olisi pitänyt tappaa jo monta vuotta sitten".
Yhdysvallat on aiemmin kertonut tehneensä perjantaiaamun iskun "suojellakseen amerikkalaisia työntekijöitä ulkomailla". Iskun on myös epäilty olevan kosto Iranin tukemien mielenosoittajien hyökkäyksestä Yhdysvaltain Bagdadin suurlähetystöön aiemmin tällä viikolla.
Yhdysvaltain Bagdadin suurlähetystö kuvattuna 3. tammikuuta.AFP
15.36: Miten Yhdysvaltain tekemään iskuun reagoidaan Syyriassa ja Irakissa? Entä mitä Irakissa tapahtuu seuraavaksi? Lue toimittaja Tom Kankkosen analyysi Suleimanin kuoleman mahdollisista seurauksista tästä.
14.16: Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kertoi Twitterissä, että Yhdysvallat sitoutuu "lieventämään" tilannetta Iranin kanssa.
14.10: Moni maa on tuominnut Yhdysvaltain tekemät iskut ja todennut niiden horjuttavan maailman rauhaa. Esimerkiksi Venäjä, Ranska ja Kiina ovat epäilleet, että iskulla on vakavat seuraukset ja maailmasta on nyt tullut vaarallisempi paikka. Britannia ja Saksa ovat lisäksi muistuttaneet, että myös Iranilla on lusikkansa sotkussa, sillä se on provosoinut Yhdysvaltoja toimimaan.
13.39: Kymmenettuhannet ihmiset ovat lähteneet kaduille Iranin pääkaupungissa Teheranissa. Yhdysvaltoja vastustavat mielenosoitukset alkoivat perjantairukousten päätyttyä. Väkijoukko huutaa Amerikkaa vastustavia iskulauseita ja kantaa ilmaiskussa tapetun Suleimanin kuvia.
13.15: Iraniin on julistettu kolmen päivän suruaika. Ranska on kehottanut Teheranissa oleskelevia kansalaisiaan välttämään julkisia kokoontumisia. Hollanti on puolestaan pyytänyt kansalaisiaan poistumaan Bagdadista. Hollannin ulkoministeriö on sanonut, että tilanne kaupungissa on arvaamaton.
13.07: Iran on nimennyt Quds-joukkojen uudeksi johtajaksi kenraali Esmail Ghaanin. Suleimanin aikana Ghaani toimi joukkojen apulaiskomentajana. Ajatollah Ali Khamenei on sanonut valtion median julkaisemassa tiedotteessa, että joukkojen ohjelma säilyy muuttumattomana uudesta komentajasta huolimatta.
12.21: Millainen mies oli Yhdysvaltain surmaama Qassem Suleimani? Lue tästä Ylen hänestä kirjoittama henkilökuva.
12.15: Reuters-uutistoimiston mukaan kaikki Irakissa öljy-yhtiöissä työskentelevät amerikkalaiset evakuoidaan maasta.
11.55: Professori Hannu Juusola sanoi Ylen haastattelussa pitävänsä kriisin kiristymistä todennäköisenä. Juusolan mukaan Yhdysvalloilla on aikaisemminkin ollut mahdollisuus iskeä Suleimania vastaan, mutta tähän asti se on pidättäytynyt toimimasta niin. Iskua on pidetty liian suurena riskinä, Juusola sanoo.
10.50: Iranilaisen Iran Front Page -lehden toimittaja kertoo Twitterissä, että Suleimanin ruumista oltaisiin palauttamassa Bagdadin lentokentän kautta takaisin Iraniin.
10.50: Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu keskeyttää matkansa Kreikkaan Suleimanin tilanteen vuoksi.
10.20: Irakin virkaatekevä pääministeri Adel Abdel Mahdi arvosteli kovasanaisesti Yhdysvaltain iskua Irakiin. Hänen mukaansa isku tulee "laukaisemaan hirvittävän sodan". Mahdin mukaan isku suvereenin valtion alueella tämän valtion sotilasvirkamiestä kohtaan rikkoo Yhdysvaltain ja Irakin välistä sopimusta.
Yhdysvallat iski Irakiin
Yhdysvallat on tehnyt ohjusiskun Irakissa Bagdadin kansainväliselle lentoasemalle. Iskussa on kuollut ainakin kahdeksan ihmistä ja loukkaantunut useita.
Yhdysvallat kertoo, että iskun kohteena oli Iranin vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen komentaja, kenraali Qassem Suleimani. Hän sai iskussa surmansa.
Irakin mukaan iskussa kuoli lisäksi maassa toimivan ja Iranin tukeman Hashed al-Shaabin varajohtaja Abu Mahdi al-Muhandis.
Yhdysvaltain puolustusministeriö kertoi presidentti Donald Trumpin määränneen iskun.
Miten merkittävistä kohteista oli kyse?
Suleimani oli yksi vaikutusvaltaisimmista henkilöistä Iranissa. Hän johti Iranin ulkopuolella toimivia Quds-erikoisjoukkoja yli 20 vuotta.
Quds-joukoilla on ollut merkittävä rooli monissa konflikteissa, joihin Iran on osallistunut. CNN:n haastatteleman turvallisuuspolitiikan asiantuntijanPeter Bergenin mukaan Suleimani on johtanut Iranin sotilasoperaatioita Libanonissa, Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä.
Suleimani raportoi suoraan Iranin hengelliselle johtajalla ajatollah Ali Khameneille.
Myös al-Muhandis oli merkittävä vallankäyttäjä Irakissa. Hän toimi Isis-järjestön vastaisessa taistelussa merkittävässä roolissa olleiden Popular Mobilization Forces -joukkojen (tunnetaan myös nimellä Hashed al-Shaab) varajohtajana.
Qassem Suleimani ja Abu Mahdi al-Muhandis.Khamenei.ir / AFP
Joukot toimivat usein yhteistyössä Quds-joukkojen kanssa, ja niillä oli läheiset suhteet Iraniin. Hashed al-Shaab on Iranin kanssa läheisissä väleissä oleva shiiaenemmistöinen järjestö, joka on otettu osaksi Irakin valtion turvallisuuskoneistoa.
Hashed al-Shaabin mukaan iskussa kuoli viisi ryhmän jäsentä sekä kaksi ryhmän vieraana ollutta “tärkeää henkilöä”. Ryhmän tiedottajan mukaan iskun takana olivat “yhdysvaltalaiset ja israelilaiset”.
Miksi isku tehtiin, ja mitä siitä seuraa?
Yhdysvallat kertoi tehneensä iskun "suojellakseen amerikkalaisia työntekijöitä ulkomailla". Maan puolustusministeriön Pentagonin mukaan ohjusiskun tarkoituksena on toimia pelotteena, ettei Iran vastaisuudessa iskisi Yhdysvaltoja vastaan.
Pian iskun jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump twiittasi kuvan Yhdysvaltain lipusta.
Isku oli mahdollisesti myös kosto Iranin tukemien mielenosoittajien hyökkäyksestä Yhdysvaltain Bagdadin suurlähetystöön aiemmin tällä viikolla. Tuhannet Iran-mieliset prostestoijat yrittivät tunkeutua lähetystöön.
Tapahtumien taustalla ovat amerikkalaisjoukkojen viime sunnuntaina tekemät ilmaiskut. Niiden kohteina olivat Iranin tukemien šiiamuslimien puolisotilaallisten joukkojen taistelijat.
Yhdysvaltain tämänpäiväisellä ohjusiskulla arvioidaan olevan kauaskantoiset seuraukset. Lähi-itään erikoistuneen Al-Jazeera-uutiskanavan mukaan iskut ovat käänteentekevä tapahtuma Irakille ja Lähi-idälle.
Myös Lähi-itään erikoistuneen Brookings-instituutin tutkijan Dan Bymanin mielestä isku muuttaa koko alueen tilanteen.
Yhdysvaltain senaatin ulkoasianvaliokunnan jäsen, demokraattisenaattori Chris Murphy arvostelee ilman kongressin hyväksyntää tehtyä iskua. Hänen mukaansa se saattaa olla lähtölaukaus laajempaan alueelliseen konfliktiin.
Trumpin hallinto ei ilmoittanut Bagdadin kansainvälisellä lentokentällä toteutetusta iskusta etukäteen kongressille.
Yhdysvaltain ja Iranin välit kiristyvät
BBC:n haastattelemien tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että Iran tulee vastaamaan iskuihin. Iranin johtavat poliitikot, muun muassa maan presidentti Hassan Rouhani sekä hengellinen johtaja ajatollah Ali Khamenei ovat uhanneet Iranin kostavan Yhdysvalloille.
– Suleimanin epäreilu murhaaminen tulee johtamaan murskaavaan kostoon, Iranin puolustusministeri Amir Hatami sanoi.
Iran ilmoitti pian iskun jälkeen, että sen ylin turvallisuuspoliittinen elin kokoontuu käsittelemään iskua.
Iranin vallankumouskaarti ilmoitti kostavansa Suleimanin murhan kaikkialla muslimimaailmassa. Yhdysvallat on kehottanut kaikkia kansalaisiaan lähtemään Irakista välittömästi.
Perjantain iskun pelätään kiristävän entisestään jännitteitä Yhdysvaltain ja Iranin välillä ja johtavan uusiin konflikteihin Lähi-idässä. Tieto Suleimanin kuolemasta saikin heti raakaöljyn hinnan nousemaan yli neljällä prosentilla.
Yhdysvaltain ja Iranin valmiiksi jännitteiset välit ovat olleet syöksykierteessä sen jälkeen, kun Trump veti Yhdysvallat pois Iranin ydinsopimuksesta vuonna 2018.
Rikoskomisario Hannu Kortelainen tutkii nettipetoksia Helsingin poliisilaitoksella. Kortelainen itse joutui huijausyrityksen kohteeksi, kun hän laittoi käytetyn autonsa myyntiin Nettiautoon.
Pian myynti-ilmoituksen jälkeen Kortelaiselle tupsahti viesti henkilöltä, joka oli kiinnostunut ostamaan auton.
– Viestin lähettäjän nimi viittasi Lähi-itään, ja viesti oli englanninkielinen. Hän kertoi, että olisi valmis maksamaan sen hinnan, mitä pyysin.
Ostaja halusi lisätietoa autosta.
– Työllä ja vaivalla etsin sanakirjasta englanniksi jakohihnat ja muut tarvittavat erikoissanat.
Sitten tuli yllättävä viesti.
– Auton ostaja kertoi työskentelevänsä lääkärinä Aleppossa ja tekevänsä töitä pommitusten alla. Hänellä oli traaginen kohtalo. Hänen vaimonsa, veljensä, 12-vuotias tytär ja suunnilleen kaikki sukulaiset olivat kuolleet.
Öljyrikkaudet turvaan Syyriasta
Auton ostaja viestitti poliisille, että hänellä on suuret öljyrikkaudet, jotka pitäisi saada turvaan Syyriasta. Kyseessä oli sata miljoonaa euroa.
Mies halusi, että Kortelainen auttaisi häntä.
Poliisia hymyilytti kotisohvalla.
– Ajattelin, että nyt kirjoitit oikealle miehelle.
Kortelainen kirjoitti syyrialaiselle lääkärille, olisiko tällä henkilökorttia, koska "kaikenlaisia huijareita on liikkeellä".
Vastaus tuli samana päivänä.
– Sähköpostiin tuli kuva syyrialaisesta henkilökortista, jossa oli nimi, ikä ja ammatti.
Poliisi jatkoi viestittelyä.
Hän kirjoitti, voisiko lääkäri ottaa selfien, jossa näkyisi hänen kasvonsa ja henkilökortti.
Meni pari päivää, eikä mitään kuulunut.
– Sitten tuli viesti, jossa oli useita kuvia. Henkilökortissa ollut mies oli kuvissa hoivaamassa lapsia ja työntämässä sairaalasänkyä. Joissakin kuvissa hän oli hoitajien kanssa.
Kortelainen laittoi yhden kuvista googlen kuvahakuun.
– Tämä lastensairaala löytyi Israelista. Siellä työskenteli ukrainalaissyntyinen juutalainen mies. Hän oli sama mies, jonka kuva oli minulle lähetetyssä henkilökortissa.
Poliisi pisti huijarin koville
Kortelainen tajusi, että nettihuijari oli ottanut verkosta kuvan oikeasta lääkäristä. Tämän ympärille oli rakennettu keksitty tarina syyrialaisesta lääkäristä.
Nyt oli poliisin vuoro ryhtyä toimiin.
– En ole koskaan käynyt Lähi-idässä. Mutta kirjoitin, että olen ollut siellä paljon työtehtävissä. Totesin viestissä, että ei tämä sairaala ole Aleppossa, vaan se on Israelissa.
Tämäkään viesti ei oikeaa huijaria säikäyttänyt.
– Hän sivuutti täysin viestini. Seuraavassa viestissä hän kertoi, että hän oli käynyt puhumassa erään Turkissa sijaitsevan pankin apulaisjohtajan kanssa rahasiirrosta.
Rikoskomisario Kortelainen googlasi jälleen.
– Istanbulista löytyi pankki. Ja pankista löytyi apulaisjohtaja, josta auton ostaja oli viestissä maininnut.
Jos joku, niin nettihuijauksia työkseen tutkiva Kortelainen tietää, miten huijausviestit etenevät.
Seuraavaksi tulisi viesti, jossa Kortelaiselta pyydettäisiin jonkinlaista maksusuoritusta ennen kuin suuret öljyvarat siirrettäisiin tämän tilille.
Kortelainen ei antanut periksi.
– Kirjoitin, että olen ollut yhteydessä turkkilaisen pankin apulaisjohtajaan. Ja tämä ei tiennyt mitään näistä suunnitelmista.
Siihen päättyi syyrialaisen lääkärin viestittely rikoskomisario Kortelaisen kanssa.
– Meidän viestittelymme kesti lähes kuukauden.
Tyypillinen huijausyritys
Rikoskomisario Kortelainen sanoo, että häneen kohdistunut huijausyritys oli hyvin tyypillinen.
– Näissä huijauksissa luodaan ensin luottamuksellinen suhde kohteeseen. Jossain vaiheessa tulee viesti, jossa aletaan pyytää rahaa jollain tekosyyllä.
Nettihuijauksen kohteeksi voi joutua missä tahansa.
– Voit päätyä uhriksi, jos olet myymässä autoa, asuntoa tai mitä tahansa. Huijaukset eivät katso aikaa eivätkä markkina-alustaa.
Suomalaiset menettävät arvioiden mukaan vuosittain nettihuijauksiin kymmeniä miljoonia. Suurin osa rahoista päätyy poliisin mukaan ulkomaille.
Kortelaiselle viestejä laittanut henkilö ei voinut kuvitellakaan, että hän oli tekemisissä poliisin kanssa.
Mikä oli se hetki, jolloin poliisi tajusi, ettei kyseessä ollutkaan ihan tavallinen auton ostaja?
– Se oli viesti, jossa hän kertoi olevansa Syyriassa lääkärinä. On ihan päivän selvää, ettei sieltä kukaan tule ostamaan Suomesta käytettyä autoa, Kortelainen sanoo.
Yhdysvaltalainen pop-laulaja Pink kertoo lahjoittavansa 500 000 dollaria avustaakseen Australiaa, joka taistelee parhaillaan tuhoisia maastopaloja vastaan.
Pink kertoi Twitterissä yli 32 miljoonalle seuraajalleen olevansa järkyttynyt seuratessaan Australian tilannetta.
Pop-tähti kertoi lahjoittavansa puoli miljoonaa dollaria suoraan paloja vastaan taisteleville palo- ja pelastuslaitoksille.
Syyskuusta saakka roihunneet palot ovat vaatineet tähän mennessä jo 23 ihmisen hengen. Yli 1 500 kotia on tuhoutunut.
Suureen osaan Australian kaakkoiskolkkaa on julistettu hätätila tulipalojen vuoksi, ja yli 100 000:ta ihmistä on opastettu lähtemään kodeistaan kolmessa osavaltiossa.
BIRMINGHAM/SHEFFIELDJoka ikinen arkiaamu 50–100 ihmistä saapuu syömään aamupalaa Watercliffe Meadow’n alakoulun aamiaiskerhoon.
Aamupala koululla on mukava tapa aloittaa päivä ja hyvä paikka tavata muita vanhempia. Mutta käytännössä aamiaiskerhoon saavutaan siksi, ettei aamiaisen syömiseen kotona ole rahaa.
Sheffieldiläisen Watercliffe Meadow’n alakoulun rehtori Ian Read on yksi niistä, joille kurjistuva Britannia näyttää kasvonsa päivittäin.
– Olemme todellisessa kriisipisteessä, Read sanoo vakavana.
Eikä tilanteessa totisesti ole mitään hymyilyttävää.
Yli 66 miljoonan asukkaan Britannia on maailman viidenneksi suurin talous. Se on myös hyvinvointivaltio, jossa yli 14 miljoonaa ihmistä – eli asukkaista liki joka viides – elää köyhyydessä.
Tästä joukosta lapsia on 4,5 miljoonaa. Luku on niin suuri, että se ylittää monen eurooppalaisen pääkaupungin asukasmäärän.
"Köyhyys on Britanniassa valtava haaste, eikä sen korjaamiseksi tehdä likimainkaan riittävästi". YK:n erikoislähettiläs Philip Alston
Britannian kriisin tunnisti myös YK:n erikoislähettiläs Philip Alston. Britanniaa kaksi viikkoa kiertänyt Alston antoi maan poliitikoille tiukat moitteet siitä, että he eivät piittaa kasvavasta köyhyydestä.
– Köyhyys on Britanniassa valtava haaste, eikä sen korjaamiseksi tehdä likimainkaan riittävästi, sanoi Alston marraskuun lopulla.
Ihmisoikeuksista ja äärimmäisestä köyhyydestä vastaavan erikoislähettilään Alstonin mukaan brittiministerit eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta vaan "käytännössä kieltävät tilanteen täydellisesti".
Siinä, että YK:n erikoislähettiläs lausuu moisia moitteita ei ole mitään erikoista. Mutta siinä, että moitteet sai Britannian kaltainen vauras länsimaa, on enemmän ihmeteltävää.
Ian Read sanoo, että ruoka-avun vastaanottamiseen liittyy häpeää. Siksi osa perheistä saattaa jäädä ilman apua.Sasha Silvala / Yle
Watercliffe Meadow’n alakoulu perustettiin kymmenisen vuotta sitten, samoihin aikoihin kun kansainvälinen talouskriisi tarrasi myös Britanniaan. Siitä lähtien maan hallitus on ratkonut talousongelmia kiristämällä vyötä.
Rehtori Ian Read ja koulun muu henkilökunta ovat saaneet seurata aitiopaikalta, miten brittihallituksen ankara talouspolitiikka heijastuu perheiden elämään ja koulutuksen määrärahoihin.
– Ei, hallitus ei tosiaankaan laita riittävästi rahaa lapsiin, Read toteaa.
– Hallitus sanoo, että koulutukseen pannaan enemmän rahaa kuin ennen, mutta koulun budjetti on pienentynyt liki kymmenen prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana.
Toissavuonna koulu ryhtyi auttamaan vanhempia myös joululahjojen hankkimisessa.
25 vuotta opettajana työskennellyt Read sanoo, että tilanne on kouluissa vaikeampi kuin hänen työuransa aikana kertaakaan aiemmin.
Koska raha ei kaikissa perheissä riitä ruokaan, koulu on mukana ruoka-apua jakavien ruokapankkien toiminnassa.
Toissavuonna se ryhtyi auttamaan vanhempia myös joululahjojen hankkimisessa.
Rahat tähän kaikkeen eivät tietenkään tule suoraan koululta, vaan se antaa apua yhteistyössä avustusjärjestöjen kanssa.
Readin mukaan koulu tunteevaltaosan perheistä niin hyvin, että vanhemmat eivät jätä ottamatta apua vastaan häpeän vuoksi.
– Kun suhde on luottamuksellinen, he kehtaavat kertoa, että hei, meillä ei ole nyt ollenkaan ruokaa.
Köyhyyteen liittyy häpeää ja tilanteen tekee rehtorin mielestä vaikeammaksi se, että elämme maailmassa, jossa on tietyt odotukset omistamisen suhteen.
– Vaikka olisit kuinka köyhä, odotus on, että sinulla on älypuhelin ja lapsilla muodin mukaiset vaatteet. Ja toki monien asioiden hinta on tullut alaspäin, mutta odotus siitä, että omistat tiettyjä asioita vain lisää köyhyyttä. Vanhemmat saattavat käyttää rahaa muuhun kuin ruokaan, Read sanoo.
Watercliffe Meadow’n koulu tarjoaa perheille muun muassa ruoka-apua.Yle
YK:n erikoislähettilään moitteet eivät suinkaan ole ainut kerta, kun köyhyys on noussut otsikoihin. Siitä, miten elämä kuningaskunnassa kurjistuu, on uutisoitu monin eri tavoin.
1990-luvun lopulta aina talouskriisin ensimmäisiin vuosiin asti köyhyyttä saatiin suitsittua ja köyhyydessä elävien ihmisten määrä pieneni. Sitten tapahtui käänne.
Viime vuodet köyhyydessä elävien ihmisten määrä on Britanniassa kasvanut.
Perimmäinen syy ei kuitenkaan ole taantuma, vaikka silläkin on osansa vyyhdissä. Merkittävin vaikutus on ollut talouspoliittisilla valinnoilla.
Kärkkäimmät kriitikot sanovat, että vuodesta 2010 Britanniaa hallinnut konservatiivihallitus on ankaralla talouspolitiikallaan tuhonnut aiemmat köyhyyden vähentämiseen liittyvät saavutukset.
Köyhyyttä eivät selitä myöskään työttömyystilastot. Britanniassa on käytännössä täystyöllisyys. Mutta asumiskulut ja elinkustannukset ovat kohonneet tasaisesti, kun taas palkat ovat nousseet vain vähän.
Tällä vuosikymmenellä etenkin köyhyydessä elävien lasten määrä on kasvanut selvästi. Nyt brittilapsista joka kolmas elää köyhyydessä. Vertailun vuoksi: Suomessa köyhässä perheessä elää joka kahdeksas lapsi.
Koska varallisuus jakautuu epätasaisesti, kaupunkien ja asuinalueiden välillä on eroja. Isojakin. Se näkyy erityisen hyvin juuri kouluissa.
Joillain asuinalueilla Lontoossa ja Birminghamissa köyhyydessä elävien lasten osuus kipuaa yli 50 prosentin.
Britannian toiseksi suurimman kaupungin Birminghamin keskustassa sataa ja on kylmä.
Yksinhuoltajaäiti Jennifer Tobin on käynyt nuoremman poikansa kanssa pikaruokaravintola McDonaldsissa, ja nyt rattaissa peiton alla istuva leikki-ikäinen poika puristaa tiukasti valkoista tikkua, jonka päässä heiluu oranssi ilmapallo.
Kaikista briteistä köyhiksi lasketaan joka viides. Tobin on yksi heistä.
Yksinhuoltaja Jennifer Tobin kertoo, että kodittomia näkee koko ajan enemmän.Yle
Tobin kertoo tilanteestaan avoimesti, keskellä ostoskatua. Siitä, että hän kasvattaa poikiaan ihan yksin. Siitä, miten hänellä ei ole varaa autoon.
– Mutta käveleminen pitää hoikkana, nuori nainen sanoo ja nauraa hersyvästi päälle.
Tobin kertoo, että vanhemman pojan suunnitelmat urasta armeijassa ovat helpotus.
– Miten voisin laittaa hänen opintojaan varten syrjään rahaa, jota minulla ei ole?
Tobinin vanhempi poika on jo teini-ikäinen, joten ruokaan kuluu paljon rahaa. Pojat saavat osan lounaastaan koulussa, mutta lisäksi mukaan pitää pakata terveelliset eväät. Se on viikottaisiin ostoksiin iso lisä.
Lounaan lisäksi rahaa nielevät koulupuvut. Jotkut koulut kierrättävät koulupukuja, mutta Tobin kuulee siitä ensimmäistä kertaa.
– Me saimme koululta kravatit.
Kun raha on tiukassa, koulupukuun kuuluva yli 30 euroa maksava pikkutakki on kallis hankinta. Etenkin, kun sellaisia pitää vuodessa ostaa useampia.
Tobin kertoo yhä useampien ihmisten tarvitsevan ruokapankilta apua selviytyäkseen. Tätä tukevat myös hyväntekeväisyysjärjestöjen selvitykset. Esimerkiksi lasten määrä ruoka-apua jakavien ruokapankkien asiakkaina on yli kolminkertaistunut vuodesta 2012.
– Tilanne on painajaismainen, Tobin hengähtää.
Britanniassa lapiperheiden köyhyyttä vastaan on kampanjoitu jo pitkään.Paul Doyle / AOP
Tobin sanoo samaa, kuin jokainen birminghamilainen, jolta asiaa kysyy: köyhyys näkyy kaupungin kaduilla koko ajan selvemmin. Suurin muutos on tapahtunut viimeisen parin, kolmen vuoden aikana. Pubit sulkevat ovensa ja niiden ovisyvennyksiin majoittuu yöksi ihmisiä, joiden suojana on vain makuupussi.
Tobinilla on selvä mielipide siitä, mikä Britanniassa on mennyt vikaan.
– Kodittomuutta ja kodittomia on selvästi enemmän, etenkin universal creditin vuoksi.
Universal credit on useita erilaisia sosiaalitukia yhteen niputtava yleistuki. Sen on lukuisissa puheenvuoroissa arvosteltu kurjistavan etenkin kaikkein köyhimpien elämää.
– Se pilaa ihmisten elämän! Se vie ihmisiltä kaiken ja ihmiset menettävät kotinsakin, Tobin sanoo.
Yleistuen epäonnistumiseen tarttui myös YK:n erikoislähettiläs Philip Alston, jonka mukaan yleistuki vetää ihmiset kurjuuteen ja epätoivoon.
Alstonin mukaan brittihallituksen ankara talouspolitiikka myös asettaa sukupuolet epätasa-arvoiseen asemaan, sillä uudistukset ovat osuneet etenkin lapsistaan yksin huolta pitäviin naisiin.
– Jos huoneellinen naisvihaajia olisi laitettu miettimään, miten tehdä järjestelmä, joka toimii miehille muttei naisille, olisi tuskin syntynyt enää kovin paljon uusia ideoita, Alston sanoi esitellessään raporttiaan tiedotustilaisuudessa Lontoossa.
Alston perusteli väitteensä sillä, että yleistukea maksetaan yhdelle kotitaloudelle – ei puolisoille erikseen.
Yksinhuoltajaäiti Jennifer Tobin joutuu tänä vuonna siirtymään yleistuen piiriin ja häntä pelottaa.
– Kauhistuin, kun minulle kerrottiin siitä. Ystäväni siirrettiin sille jo ja hänellä ei ole lainkaan rahaa. Hänellä on kaksi lasta, koira ja tietenkin itsensä, mutta hän ei tule toimeen. Se ei ole oikein.
Sasha Silvala / Yle
Brittihallituksen mielestä köyhyysongelmaa ei ole.
Se vastasikin olevansa totaalisen eri mieltä YK:n erikoislähettilään raportin kanssa. Hallituksen mukaan täydellisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä on nyt miljoona vähemmän kuin vuonna 2010.
Useat hyväntekeväisyysjärjestöt puolestaan kommentoivat YK:n Alstonin raporttia toivoen, että se herättäisi hallituksen.
Köyhyys ei tietenkään näyttäydy kaikille.
Luokkajako on ollut Britanniassa aina jyrkkä. Se saattaa osin selittää brittihallituksen autuaan ymmärtämättömyyden tilanteen vakavuudesta ja vähättelevän suhtautumisen, jota YK:n Philip Alstonkin moitti.
Luvut riippuvat toki paljon siitä, millaisia mittareita käytetään, mutta luvut, joihin Alstonkin raportissaan viittasi, ovat peräisin riippumattoman tutkimuslaitoksen Institute for Fiscal Studiesin tekemästä selvityksestä.
Sen mukaan kaikkein pahimmassa köyhyydessä eläviä ihmisiä, heitä joilla ei ole varaa edes välttämättömyyksiin, on Britanniassa 1,5 miljoonaa. Vuoteen 2022 mennessä jopa 40 prosenttia brittilapsista elää köyhyydessä.
Tänä vuonna Britannian talous piristyy arvioiden mukaan hieman, mutta ensi vuonna talouskehitys kääntyy jälleen laskuun. Siihen, kuinka pitkä ja raju alamäestä tulee, vaikuttaa maailmantalouden tuulien lisäksi maan EU-ero brexit.
Rehtori Ian Readin tiukimmat työviikot venyvät 80-tuntisiksi.Yle
Watercliffe Meadow’n alakoulussa köyhyys näkyy lasten oireiluna.
Koulun oppilaista neljännes tarvitsee jonkinasteista tukea oppimiseen. Eniten apua ja tukea tarvitsevien lasten käytös on rehtori Ian Readin mukaan rajumpaa kuin ennen.
– Mutta tukipalveluita on vähennetty tiukan taloudenpidon myötä, eikä vain kouluissa vaan ylipäänsä, Read sanoo.
Hyväntekeväisyysjärjestöjen laskelmien mukaan brittihallitus on vuodesta 2010 lähtien leikannut sosiaalitukia ja lasten sosiaalipalveluita yli 44 miljardilla eurolla.
Koska mielenterveyspalveluista on kiristetty, jonot ovat pitkiä. Apua saattaa joutua odottamaan vuodenkin.
Yksi Watercliffe Meadow’n oppilaista on odottanut mielenterveyspalveluiden piiriin pääsyä liki yhdeksän kuukautta.
– Kyseinen lapsi on nyt listan kärkipäässä, mutta kyseessä on todella epätoivoinen tapaus ja silti odottaminen on normaalia.
"Ajattelin aina, että perheiden kokema kiitollisuus hiipuisi ajan kuluessa, mutta arvostus on vain kasvanut". Rehtori Ian Read
Readin mielestä koulun kuuluu olla yhteisön keskiössä ja auttaa ihmisiä. Etenkin niukkoina aikoina.
Hän sanoo ymmärtävänsä talouskurin, muttei sitä, ettei nuoriin sukupolviin haluta panostaa enempää.
Siksi Watercliffe Meadow’ssa halutaan tehdä enemmän.
Kun koulu perustettiin kymmenisen vuotta sitten, piti luottamusta vanhempiin ryhtyä rakentamaan käytännössä nollasta. Apuna siihen ovat olleet esimerkiksi vanhemmille järjestettävät kurssit ja työpajat, joissa annetaan neuvoja muun muassa terveellisiin elintapoihin ja oppimisen tukemiseen.
Read kertoo taloudellisen epätasa-arvon näkyvän niinkin, etteivät vanhemmat aina tunne ansaitsevansa kaikkea sitä, mitä koulu tarjoaa.
– Sama koskee lapsiakin. Ajattelin aina, että perheiden kokema kiitollisuus hiipuisi ajan kuluessa, mutta arvostus on vain kasvanut.
Sheffieldiläisen Watercliffe Meadow’n alakoulussa pyöritetään avustusjärjestöiltä kerättyjen varojen turvin esimerkiksi projektia, jonka kautta lapset pääsevät kokemaan asioita, joihin heidän perheillään ei olisi varaa – telttailusta yön yli retkille Lontoon museoihin.
Auttaminen vaatii ylimääräistä työtä myös koululta. Readille työtunteja kertyy viikossa vähintään 60, mikä tosin on kuulemma rehtoreille varsin tavallista. Lauantaipäivät Read yrittää pitää kokonaan vapaana.
Myös Watercliffe Meadow’n opettajat tekevät Readin mukaan kaikki enemmän kuin työsopimuksessa vaaditaan. Miksi?
– Avun tarpeessa olevalle lapselle koulun tuki on elintärkeää, sillä ei kukaan muu auta heitä. Koulu tuo yhteisölle toivoa.
Vuosikymmen vaihtui ja digitaalinen tulevaisuus avautuu edessämme kuin tyhjä e-kirja. Parantaako teknologia elämää – vai onko se uhka? Näin maailma mullistui vuosikymmenessä.
Lietolaisen Eija Herttuaisen työpaikalla on hieraistu silmiä viime kuukausien aikana. Aiemmin polvivaivoista kärsinyt työkaveri ponkaisee toimistolle portaiden kautta postit sylissään. Tämä oli lihavuusleikkaukseen lähteneen Herttuaisen tavoite: polvivaivoista piti päästä eroon, jotta työ kiinteistönvälittäjänä voisi sujua.
– Leikkaus meni tosi hyvin. Olin kaksi ja puoli päivää sairaalassa ja todella kipeä. Leikkausta seuraavan viikon tiistaina olin jo vähän töissä käymässä, Herttuainen kertoo.
Nainen on jopa hämillään siitä, miten hyvin kaikki on sujunut.
– Itse en pysy mukana siinä, minkä kokoinen olen. Vaatekaupassa ostan aina liian isoja vaatteita.
Yle seurasi Eija Herttuaisen leikkaukseen valmistautumista keväällä. Hän on mukana Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimuksessa, jossa selvitetään aivojen ja suoliston toiminnan yhteyttä sairaalloiseen lihavuuteen. Seuraava testijakso on tulossa keväällä 2020.
Aivotutkija Lauri Nummenmaan mukaan sairaalloisen lihavien ihmisten aivot menevät kirjaimellisesti väärään tilaan, mikä johtaa ylensyömiseen. Eija Herttuainen on jo huomannut eron mieliteoissaan. Hän ei osaa kuitenkaan arvioida, ovatko hänen aivonsa jo napsahtaneet oikeaan asentoon, mitä leikkauksella tavoiteltiin. Silloin ylensyöminen jäisi menneisyyteen.
– Herkkuni oli jäätelö nimeltään mokkaunelma. Oli hirvittävä pettymys, kun ensimmäisen kerran maistoin sitä leikkauksen jälkeen. En tykkää siitä enää, enkä oikeastaan mistään makeasta herkusta. Iso sipsipussikin voi kestää pari viikkoa, kertoo Herttuainen.
Ajoissa leikkaukseen ja oikeaa tietoa
Lihavuusleikattujen valtakunnallisen potilasyhdistys Lile ry:n sihteeri Ulla Brandt on tyytyväinen kuullessaan Eija Herttuaisen onnistuneesta leikkauksesta. Brandt kertoo, että yhdistyksen päätavoite on antaa vertaistukea leikatuille. Jäseniä on keskimäärin 550. Lihavuusleikkauksella hoidetaan Suomessa vuosittain noin tuhat potilasta.
Lile ry:n hallituksen sihteeri Ulla Brandt on itsekin käynyt läpi lihavuusleikkauksen vuonna 2012.Minna Rosvall / Yle
Leikkaus ei ole enää salattu tai tuomittava asia, jonka avulla lihavuus hoidettaisiin helposti. Yhdistys haluaa vedota myös sairaanhoitopiireihin, jotta potilaat eri puolilla Suomea pääsisivät leikkauksiin yhtä vaivattomasti.
– Odotusaika leikkaukseen pääsyyn vaihtelee puolesta puoleentoista vuoteen. Yksi tavoite on kertoa lihavuusleikkauksesta lääkäreille. Menen itse kohtaamaan heitä lääkäripäiville, kertoo Ulla Brandt.
Leikkausta suunnittelevalle ja sen kokeneelle on myös tärkeää antaa oikeaa tietoa. Yhdistyksen omissa Facebook-ryhmissä kysytään viikoittain, miten leikkaukseen pääsee, miten siitä toipuu ja mitä sen jälkeen voi syödä. Brandt neuvoo välttämään netin keskustelupalstojen ohjeita. Esimerkiksi lääkityksestä pitää sopia oman lääkärin kanssa.
– Joidenkin lääkkeiden vuoksi suolistoomme voi tulla reikä. Pyöritän yhdistyksemme Facebook-ryhmiä. Jos siellä neuvotaan kovin kärkkäästi esimerkiksi lääkkeiden ottamisessa, puutun siihen. Sanon, että otetaan asiantuntija mukaan keskusteluun, ettei anneta vääriä neuvoja.
"Minikrapula" on ikävä yllätys, jos syö liikaa
Eija Herttuainen on opetellut syömään pieniä annoksia tarpeeksi usein. Hän näyttää työpaikkansa jääkaapista lounasannostaan, pientä palaa juustoista piirakkaa. Hän syö yleensä viisi kertaa päivässä, pieniä määriä kerrallaan. Jos tulee syötyä liikaa, sen tuntee elimistössä.
– Sanon sitä tunnetta minikrapulaksi, kun paha olo yllättää. Pahimmillaan se kestää noin tunnin. Silloin tulee hirveä hiki ja kylmä, oksettaa ja vatsa sattuu. Olen joutunut täällä töissäkin pari kertaa heittäytymään keittiön sohvalle lepäämään, kertoo Herttuainen.
Noora Heikkilä ja Eija Herttuainen katsovat myyntikohteita toimistolla. Minna Rosvall / Yle
Potilasyhdistyksen sihteeri Ulla Brandt kertoo kokeneensa samanlaisia tuntemuksia. Ruuan määrä ja herkkujen syöminen kiinnostavat myös monia, jotka ottavat yhdistykseen yhteyttä. He pelkäävät, ettei esimerkiksi suklaata tai pikaruokaa voi syödä enää ollenkaan.
– Mistään ei tarvitse luopua kokonaan. Minä syön esimerkiksi suklaata neljä palaa kerrallaan. Se on sopiva määrä. Pitää pohtia, mitä syö ja minkä verran, kertoo Brandt.
Eija Herttuainen kertoo, että siiderilasillinenkin on mahdollista nauttia silloin tällöin.
– Kyllä piukasta paukusta varmaan tulee helposti humalaan. Mutta en käytä väkeviä. Voin istua saman siiderilasillisen kanssa kolme tuntia jokilaivalla eli alkoholia voi nauttia maltillisesti.
Leikkauksen hyöty kestää ainakin kaksi vuotta
Kaikki eivät onnistu laihduttamisessaan lihavuusleikkauksesta huolimatta. Potilasyhdistyksen sihteeri Ulla Brandt kertoo, että leikkauksen selkeä hyöty jatkuu kaksi vuotta. Sen jälkeen leikattu voi lihota uudelleen.
– Jos syö epäterveellisesti ja liikaa, tuloksen saa tuhottua. Tilalle voi tulla toinen addiktio. Tiedän monia, jotka ovat alkaneet juoda alkoholia tai syödä makeaa. Silloin paino tulee takaisin.
Brandt kertoo, että hänelle leikkaus on tuonut uusia elämyksiä.
– Ennen leikkausta ajatukset pyörivät aika pitkälti ruuan ympärillä. Mitä syön, mistä saan ruokaa? Nykyään voin nauttia luonnosta, eläimistä, ystävistä ja elämästä. En tarvitse ruokaa tuomaan mielihyvää, vaan se pitää löytää jostakin muualta.
Lihavuusleikkaus käynnissä Tyksin leikkaussalissa. ArkistokuvaMinna Rosvall / Yle
Lisää tukea jälkihoitoon
Eija Herttuainen toivoo, että hänen painonsa putoaminen pysähtyisi. Hän on tyytyväinen olemukseensa. Marraskuussa tehdyt verikokeet osoittivat, että lähes kaikki vitamiiniarvotkin ovat kohdillaan. Verenpainelääkettä on vähennetty selvästi ja lääkkeestä luopumisesta on neuvoteltu.
Jatkossa Herttuaisella on laboratoriotutkimukset edessä vuosittain. Lääkärintarkastus on luvassa viiden vuoden päästä. Potilasyhdistyksen sihteeri Ulla Brandt toivoo, että leikattujen arvoja seurattaisiin nykyistä kauemmin.
– On aika surullista, että arvoja ei seuraa enää kukaan säännöllisesti, vaan niistä täytyy itse pitää huolta. Täytyy itse syödä vitamiinit ja hivenaineet sekä pitää huolta, että elimistö saa tarpeeksi polttoainetta.
Eija Herttuainen kiittää äitinsä, sisarensa, tyttäriensä sekä työtovereidensa tukea laihdutusprojektin aikana. Työtoverit ovat huolehtineet, että hän on syömässä päivittäin ja lähtee mukaan lounaalle.
– Kiitos Turun ruokaravintoloille. Melkein joka ravintolasta saa pienemmän annoksen edullisemmin.
Työkaveri Noora Heikkilä pitää Herttuaisessa syntynyttä muutosta isona.
– En olisi vuosi sitten uskonut, että Eija tulee töihin ja juoksee ylös nuo rappuset. Aika usein hän joutuu vain katsomaan, kun me muut syömme isoja annoksia. Silti hän on hyvää seuraa, ja mukavaa, että hän tulee myös työpaikan juhliin mukaan.
Sähköliiton työtaistelutoimet laajentuivat tällä viikolla, kun kuukauden kestäneiden lakkojen lisäksi liitto käynnisti tukilakkoja voimalaitoksissa.
Joulukuussa alkaneiden lakkojen piirissä on 12 työnantajajärjestö Teknologiateollisuuden jäsenyritystä, muun muassa Konecranes, Valmet ja Meyerin Turun telakka. Tällä viikolla alkaneet tukilakot koskevat tehtaille energiaa tuottavia voimalaitoksia. Työtaistelutoimiin osallistuu noin tuhat työntekijää.
Sähköliiton neliviikkoiseksi suunnitellun lakon oli määrä päättyä tämän viikon torstaina, mutta lakkoja on jatkettu 30. tammikuuta asti.
Tämäkään ei välttämättä riitä, sanoo Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti. Mikäli työtaisteluihin johtanut kysymys Sähköliiton edustuksesta työpaikoilla ei ratkea, on Sähköliitto valmis jatkamaan työtaistelutoimia vielä tammikuun jälkeenkin.
– Olemme valmiita jatkamaan, mutta toivottavasti sellaisia päätöksiä ei tarvitse tehdä, Väntti sanoo.
Riita luottamusmiehistä työpaikoilla
Työriidan ytimessä on kysymys siitä, kenellä on oikeus edustaa Sähköliiton jäseniä työpaikoilla.
Riita juontaa juurensa vuoteen 2017, kun Teknologiateollisuus ja työntekijöiden Teollisuusliitto sisällyttivät teollisuuden sähköalan työntekijöiden työehdot keskinäiseen työehtosopimukseensa. Samalla Sähköliitto menetti oman työehtosopimuksensa.
Sähköliitossa ei uskota, että Teollisuusliiton luottamusmiehet pystyisivät hoitamaan sähköasentajien edunvalvontaa, vaan sähköliittolaiset vaativat omaa edustusta työpaikoille.
Kaksi vuotta sitten riitaan haettiin välirauha valtakunnansovittelijan toimistolta, jossa sorvatun sopimuksen mukaan sähköliittolaisten edustuksesta työpaikoilla vastasivat Sähköliittoon kuuluvat yhteyshenkilöt. Yhteyshenkilösopimus umpeutui viime vuoden marraskuun lopussa, ja kiista leimahti jälleen.
– On kaivauduttu juoksuhautoihin ja pyritty katsomaan, kuinka kauan kantti pitää osapuolilla. Tämä on tietysti ikävää, että työtaistelu on pitkittynyt tällä tavalla. Yritykset ja työntekijät kärsivät tilanteesta, Väntti sanoo.
Sähköliiton näkemyksen mukaan kiistassa on kyse työnantajan hyökkäyksestä koko ammattiliiton olemassaoloa kohtaan.
Kiistan takia Sähköliitolla on sukset ristissä sekä työnantajaa edustavan Teknologiateollisuuden että työntekijöiden Teollisuusliiton kanssa.
Sähköliittolaisten vaatimuksella omista edustajista on historia yli 60 vuoden takaa, kun sähköasentajat jättivät Teollisuusliittoa edeltäneen Metalliliiton tyytymättöminä sen edunvalvontaan.
Teknologiateollisuus pitää vaatimuksia mahdottomina toteuttaa
Teknologiateollisuuden mielestä Sähköliiton vaatimuksilla ei ole mahdollisuuksia mennä eteenpäin.
– Tässä tilanteessa ei ole mitään järkeä. Sähköliitto vaatii suhteettomilla lakoillaan tavoitetta, jota ei ole juridisesti mahdollista toteuttaa, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo.
Samankaltaista kritiikkiä antaa myös Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen jyrkkäsanaisessa blogikirjoituksessaan aiheesta.
Lehtosen mukaan työpaikat, joihin Sähköliitto yrittää saada omia luottamusmiehiä, ovat Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisen työehtosopimuksen piirissä ja niihin valittu pääluottamusmies edustaa kaikkia työpaikan työntekijöitä, kuuluivat he sitten mihin tahansa liittoon.
– Sähköliitto käy omaa työtaisteluaan asiasta, jota ei voida perustella miltään osin enää järkeväksi, Lehtonen kirjoittaa.
Sähköliiton mukaan sen vaatimukset ovat kohtuullisia ja toteuttamiskelpoisia. Sähköliiton Väntti ihmettelee, miksei Teollisuusliitto ole tukenut Sähköliiton ehdotusta erillisestä sopimuksesta, joka toisi Sähköliiton jäsenille oman edustajan työpaikoille.
– Tämä malli, jota me olemme esittäneet, toteutettiin vuonna 2010 Teollisuusliittoa edeltäneen Metalliliiton vaatimuksesta hieman samantyyppisessä tilanteessa, jossa Metalliliitto ei ollut enää työehtosopimuksessa osapuoli. Silloin tämä ratkaisu oli ihan käypä. Ei tämä mitenkään kuun taivaalta tavoittelemista ole.
Teknologiateollisuuden Helle sanoo työnantajan tarjonneen ratkaisumallia kiistaan jo ennen joulua. Siinä sähköliittolaisten asioiden huomioon ottaminen työpaikalla sovittaisiin paikallisesti. Enempää työnantajapuoli ei Helteen mukaan voi asialle tehdä.
– Ei tämä ratkea millään muulla kuin, että Sähköliitto lopettaa lakkonsa ja ratkaisua lähdetään hakemaan esittämämme ratkaisumallin pohjalta. Tämä on jatkunut ihan turhaan liian pitkään. Kysymys on puhtaasti järjestöpolitiikasta, Helle sanoo.
Väntin mukaan Teknologiateollisuuden ehdotuksessa oli kyse hyvästä keskustelunavauksesta, mutta kiistan ratkeaminen vaatii yhteisiä neuvotteluita ja kompromissihalukkuutta.
– Olen ymmärtänyt, että Teknologiateollisuus ei ole halukas edes keskustelemaan asiasta oman suosituksensa jättämisen jälkeen. Ratkaisu alkaa löytyä, kun pystytään kokoontumaan ja ehdottomuudet unohdettaisiin, Väntti sanoo.
Viime aikoina Teknologiateollisuuden on pitänyt kiireisenä sopimuskierroksen avausneuvottelut Teollisuusliiton kanssa.
Sähköliitto toivoo, että asiaan saadaan ratkaisu valtakunnansovittelijan avustuksella. Väntin mukaan valtakunnansovittelija on ollut aktiivisesti yhteydessä Sähköliiton suuntaan viime päivien aikana.
– Siltä puolelta jotain lähiaikoina varmasti kuuluu. Olen kutsunut työehtosopimusneuvottelukunnan koolle ensi viikolle ja valmistelemme asioita eteenpäin. Toivon, että tätä kautta asia ratkeaa.
Uuden Etelä-Walesin etelärannikko on Australian pahimpia paloalueita. Siellä sijaitsevassa Edenin pikkukunnassa on klinikka, jossa työskentelee kaksi suomalaista lääkäriä.
Sampsa Kallisen ja Paula Valtosen lisäksi klinikalla on vain kaksi muuta lääkäriä, joten suomalaisten käsissä on puolet paikan lääkäripalveluista.
Viranomaiset ovat käskeneet turistit poistumaan Edenistä, kuten muualtakin lähialueilta. Paikallisille asukkaille on kerrottu, ettei heidän turvallisuuttaan pystytä takaamaan. Paloalue lähestyy uhkaavasti.
Lauantaista voi tulla maastopalojen tähän asti pahin päivä. Liekit voivat levitä nopeasti ja arvaamattomasti yli 40 asteen helteessä ja kovassa tuulessa.
Paloissa on kuollut ainakin 20 ihmistä ja kymmeniä on kateissa. Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa noin 1 400 kotia on tuhoutunut. Tulimeren läheltä nähneet ovat kuvailleet paloja maailmanloppumaiseksi pedoksi.
Viime päivinä yhä useampi on jättänyt kotinsa. Niin teki myös Valtonen, joka sai viime hetkillä varattua paikan Sydneyn-lennolle perjantaina.
– Olin yllättynyt, että vielä sai lippuja, Valtonen kertoo.
Merimbulassa asuva lääkäri Sampsa Kallinen seuraa säännöllisesti kännykästään paloalueiden etenemistä.Tess Bertram-Jones
Edenin lähellä Merimbulassa asuva Kallinen päätti sen sijaan jäädä. Hän haluaa australialaisen avopuolisonsa kanssa tarjota turvaa sitä tarvitseville.
Ensimmäisenä heille muuttivat evakkoon kumppanin vanhemmat, joiden oma talo Tilbassa on suuressa tuhoutusmisvaarassa. Lauantaina seuraan on liittymässä ystäväpariskunta palojen riepottelemasta Tathrasta.
– En yleensä stressaa asioista, mutta kyllä tässä kovassa paikassa ollaan, Kallinen sanoo.
Palojen saarroksesta poistuminen yhä vaikeampaa
Paula Valtonen pääsi perjantaina Sydneyhin turvaan paloja. Aikataulu venyi puolellatoista tunnilla, koska kone ei saanut ensin lähtölupaa Merimbulan savupeitteen vuoksi.
Valtonen on itkenyt koko päivän. Edeniin jäi australialainen puoliso, jonka kanssa hän on menossa naimisiin helmikuussa.
– Hän sanoi, että mitä minä Sydneyssä tekisin, siellä ovat ne ihmismassat. Mutta nyt hän on ehkä tajunnut, että olisi sittenkin kannattanut lähteä, Valtonen sanoo.
He yrittivät ostaa miehelle lentoa perjantai-illaksi tai lauantaiaamuksi, mutta paikat olivat jo myyty loppuun.
New South Wales Rural Fire Service, Harri Vähäkangas / Yle
Maata pitkin alueelta pääsee pois ehkä yhtä tietä pitkin, mutta silläkin voi olla näkyvyys- ja palohaittoja. Pääväylä Princess Highway on ollut osin suljettuna.
– Ehkä se on joku aussimiesten mentaliteetti, että omaa kotia ei jätetä vaan puolustetaan. Sama talo on voinut olla perheen omistuksessa vuosikymmeniä.
Valtonen koki, että hänen on pakko lähteä. Hän on raskaana, eikä halua aiheuttaa vaaraa sikiölle.
Uudenvuoden aattona pariskunta joutui nukkumaan huivit kasvojen edessä, koska hengityssuojaimia ei ollut enää saatavilla mistään.
Heidän koko asuntonsa haisi savulle lukuun ottamatta makuuhuonetta, jonne he raahasivat kaikki huonekasvinsa raikastamaan ilmaa.
Tuona yönä puoliso kiristi ikkunoiden ruuvit ja laittoi ovien alle pyyhkeitä. Valtonen valeli pariskunnan autoa vedellä, jotta se olisi ollut ajokunnossa evakuointikäskyn varalta.
Lauantaiksi on odotettavissa vielä pahempaa. Pienet palot voivat yhdistyä kuivuuden ja tuulen avulla megapaloiksi. Valtonen ei halunnut enää riskeerata enempää.
Nyt hän istuu Sydneyn keskustan puistossa ja hengittää ilmaa, joka tuntuu raikkaalta ainakin omiin kotikulmiin verrattuna. Olo on helpottunut ja samalla kauhistunut. Lähtöpäätös oli raskas.
– Mietin vain sitä, koska tapaan kihlattuni uudestaan.
Mies lähettää tekstiviestin. “Kaikki on erinomaisesti. Voimme tarvittaessa paeta tuttavan hinaajaan.”
Meri on maastopaloissa viimeinen suojalinnake. Sinne ei tuli yllä.
Pahimmassa tapauksessa pitää juosta veteen turvaan
Sampsa Kallinen sanoo olevansa luultavasti etelärannikon turvallisimmassa paikassa.
Merimbula ja Bega ovat etelärannikon tärkeimmät kaupungit. Tarvittaessa palomiehet keskittävät kaikki voimavaransa niiden suojaamiseen.
Pahimmassa tapauksessa hän voi juosta viidessä minuutissa rannalle ja veteen turvaan.
– Luotetaan siihen, että laivasto sitten sieltä hakee, Kallinen toteaa.
Merimbulassa on ajoittain ollut ruoka- ja polttoainevajausta, kun asukkaat ovat hamstranneet elintarvikkeita ja valmistautuneet pitkiin evakkomatkoihin. Ruokakauppojen pitkät hyllyt ovat ammottaneet tyhjyyttään.
Kallisen asunnossa on ruokaa ja vettä viikoksi sekä lääkkeitä. Auto on pakattu ja tankki on täynnä bensaa, jos tulee äkkilähtö. Palotilanne päivittyy jatkuvasti kännykän näytössä, joten Kallinen on kartalla palojen etenemisestä.
Monet elintarvikkeet ovat päässeet loppumaan ruokakaupoista, ja yhtä aikaa sisälle päästettävien asiakkaiden määrää on rajoitettu.Sampsa Kallinen
Uudet palot voivat kuitenkin syttyä hyvin herkästi, pienestä kipinästä. Palavien kekäleiden on uutisoitu lentäneen paloista jopa kymmenien kilometrien päähän.
Kallinen kuvailee monien Merimbulan asukkaiden olevan pakokauhun ja paniikin sekaisessa tunnekuohussa. Paikalliset rukoilevat sateita.
– Täällä on pelon ilmapiiri. Uutenavuonna ei toivotettu hyvää uutta vuotta vaan, että pysy turvassa.
Kallisen kotijoukot Suomessa ovat huolissaan. Viestejä lähetetään jatkuvasti.
Hän kävi vielä perjantaina töissä klinikallaan. Varmuudella ei voi sanoa, onko työpaikka enää pystyssä viikonlopun jälkeen.
Suomeen paluu on käynyt mielessä
Paula Valtonen katselee Sydneyn Prince Alfred Parkissa kuumuuden korventamalla nurmikolla aurinkoa ottavia ihmisiä ja huokaa.
– On outoa nähdä täällä ihmisiä, kuin mitään ei olisi tapahtunut kun samaan aikaan suuressa osassa maata ei pysty hengittämään kunnolla ja talot palavat.
Palomies sammuttamassa paloa Batemans Bayssa, jossa lämpötila on nousemassa lauantaina jälleen yli 40 asteen.Peter Parks / AFP
Valtonen ei tiedä, koska hän menee takaisin Edeniin. Vai meneekö koskaan. Hänen työlupansa on sidottu nykyiseen työpaikkaan. Jos se palaa maan tasalle, pitäisi löytää jotain muuta.
Eikä ole kyse vain siitä. Haluaako hän ylipäätään asua tällaisissa oloissa?
– Tämä tilanne jatkuu vielä pitkään. Kesä on vasta aluillaan, meneillään on ennätyksellisen pitkä kuiva kausi. Täällä satoi viimeksi kunnolla maaliskuussa.
Hän on jo alkanut miettiä Suomeen paluuta. Se kävisi myös puolisolle.
Turistit kaikkoavat, palojen seuraukset kestävät vuosia
Sampsa Kallinen aikoo pysyä Australiassa. Erilaisen avun - myös lääketieteellisen - tarve kasvaa.
Eniten Kallista harmittaa juuri nyt appivanhempien puolesta. Heiltä hukkuu luultavasti koti liekkeihin. Uutta ei rakenneta hetkessä eikä ilmaiseksi.
Koko etelärannikon turismille perustuva talous voi olla vaarassa.
– Kaikki turistit on käsketty pois. Talot palavat, jälleenrakennus kestää vuosia, kaupat ja ravintolat ovat tyhjillään. Ei siitä hyvä seuraa.
Kallinen ja Valtonen yhtyvät Australian paljon parjatun pääministerin Scott Morrisonin kritisoijiin.
Australialaiset ovat jopa haistatelleet päin naamaa pääministeri Scott Morrisonille.JOEL CARRETT/ EPA
Australiaa on arvosteltu riittämättömistä ilmastotoimista, ja Morrison on kieltänyt pitkään ilmastonmuutoksen vaikutuksen maastopalojen pahenemiseen Australiassa.
– Morrison ei ole tehnyt oikein mitään. Hän ei näytä tajuavan tilanteen vakavuutta, kävelee vain palojen raunioilla kättelemässä ihmisiä, toruu Valtonen.
Kallisen mielestä Australiassa on menty eteenpäin populismin ja fiiliksen voimalla ja seuraukset ovat nähtävissä.
– Nyt tarvittaisiin johtajuutta. Ei ihmisten mielistelyä, vaan isoja, kauaskantoisia ratkaisuja.
Pelastustyöt jatkuvat Indonesian pääkaupungissa Jakartassa, missä rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja maanvyörymät ovat vaatineet jo ainakin 60 ihmisen hengen. Uhrien määrän uskotaan kasvavan pelastustöiden edetessä.
Laajat alueet suurkaupungista ovat yhä veden vallassa ja paikoin vedenpinta on noussut yli 5,5 metrin korkeuteen. Lähes 400 000 ihmistä on hakeutunut väliaikaissuojiin, kertovat paikalliset viranomaiset.
Kaupungin pohjoisosissa on yhä alueita, joiden asukkaat ovat olleet oman onnensa nojassa jo kahden päivän ajan. Eniten tulvista ovat kärsineet kaupungin slummialueet, joissa sairaudet leviävät, kun jätevesi ja tulvavedet ovat sekoittuneet toisiinsa.
Perhe joutui jättämään kotinsa tulvan vuoksi Jakartassa.Bay Ismoyo / AFP
The Guardian -lehden haastattelemien viranomaisten mukaan tulvatilannetta pahentaa se, että suurin osa kaupungin vesipumpuista ei toimi. Joidenkin arvioiden mukaan ainoastaan kymmenen prosenttia miljoonakaupungin vesipumpuista oli lauantaina toiminnassa.
Sadekausi tuo Indonesiaan tulvia joka vuosi. Merenpinnan nousu ja äärisääolosuhteet ovat pahentaneet tilannetta viime vuosina.
Tämänhetkiset tulvat ovat Jakartan pahimmat sitten vuoden 2013, jolloin kymmeniä ihmisiä kuoli rankkasateiden aiheuttamissa tulvissa. Jakartan metropolialueella asuu yhteensä noin 30 miljoonaa ihmistä.
Jakarta on altis tulville, koska 40 prosenttia kaupungin pinta-alasta on merenpinnan alapuolella. Jakarta onkin maailman nopeimmin uppoava kaupunki.
Vientialan työehtosopimuskiistaan odotetaan tänään ratkaisua. Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton hallinnot ovat tahoillaan koolla ottamassa kantaa eilen perjantaina saavutettuun neuvottelutulokseen.
Teollisuusliiton hallitus on aloittanut klo 12.30 kokouksensa, jonka arvioidaan kestävän kolmisen tuntia. Työnantajan puolella neuvottelutulosta käsittelee Teknologiateollisuuden työvaliokunta.
Yle näyttää kokousten jälkeiset tapahtumat suorana alkaen klo 15.30. Samalla selviää neuvottelutuloksen sisältö, jos molemmat osapuolet ovat sen hyväksyneet.
Kyse on palkkakierroksen merkittävimpänä pidetystä, niin sanotusta päänavaajasopimuksesta, joka koskee lähes 100 000:ta vientiteollisuuden palkansaajaa. Sopimus osoittaa suuntaa myös muiden alojen neuvotteluille.
