Googlen kehittämän tekoälyn osumatarkkuutta selvitettiin kysymällä sen tulkintaa 30 000 mammografia-kuvasta. Oikea diagnoosi kuvista tiedettiin: tutkitut naiset olivat kuvauksen jälkeen saaneet syöpädiagnoosin solunäytteen perusteella tai puhtaat paperit seurantakäynneiltään.
Yhdysvalloissa otetuista kuvista tekoäly löysi syöpäkasvaimen 9,4 % lääkäriä useammin ja tuotti vääriä hälytyksiä 5,7 % vähemmän. Amerikkalaisessa käytännössä rintasyöpäseulontoihin osallistuvat käyvät tarkastuksessa useimmiten yhden-kahden vuoden välein ja heidän kuviaan tutkii yksittäinen lääkäri.
Toisen ihmissilmäparin lisääminen yhtälöön pienensi tekoälyn etumatkaa: brittiläisistä kuvista syöpä löytyi 2,7 % prosenttia lääkäreitä paremmin ja vääriä hälytyksiä tuli 1,2 % vähemmän. Britanniassa tarkastusväli on useimmiten kolme vuotta, mutta kuvia tulkitsee kaksi lääkäriä, epäselvissä tapauksissa mahdollisesti kolmaskin.
Tekoäly tuskin korvaa lääkäreitä, ainakaan kovin pian, mutta työn tehostajana ja tulkinta-apuna siltä odotetaan paljon.
– Tämä on hyvä osoitus siitä, kuinka teknologialla voidaan parantaa ihmisen asiantuntemusta. Tekoäly sanoo 'Tässä [kuvassa] saattaa olla jotain vikaa, haluatko tarkastaa?' tiivistää Guardian-lehden haastattelema Google Healthin Britannian-johtaja Dominic King.
Tulosten luotettavuuden parantaminen vaatii runsaasti kuvamateriaalia. Esimerkiksi nyt raportoitu osumatarkkuus oli saatu aikaan syöttämällä Googlen tekoälylle yli 90 000 mammografia-kuvaa Yhdysvalloista ja Britanniasta.
Lisäksi tekoälyn laaja hyödyntäminen käytännössä edellyttää, että sen pitäisi pystyä luotettavasti analysoimaan monien erilaisten mammografiajärjestelmien tuottamia kuvia. Nyt tehdyssä tutkimuksessa liki kaikki kuvat olivat peräisin yhden valmistajan kuvausjärjestelmästä.
Myös varsinaiset kliiniset kokeet ovat vielä edessäpäin.
Tekoälystä odotetaan joka tapauksessa tärkeää diagnoosityökalua. Kesäkuussa uutisoitiin, että tekoälyalgoritmit päihittivät erikoislääkärit ihomuutosten tunnistamisessa. Tekoälyä on testattu myös muun muassa pään tietokonetomografiatulosten ja diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.
Kouvolassa Valkealatalon liikuntasalissa kuuluu juoksuaskelien töminää. Käynnissä on liikuntalajien testaus. Liikkujat kokeilevat muassa puhallustikkaa, pöytäkeilailua ja sisäcurlingia.
Puhallustikassa tikkoja ammutaan tauluun putken lävitse. Pöytäkeilauksessa taas keilataan muovisia keiloja pöydän päällä.
Kuusankoskelainen Tapani Komppa on innoissaan uusista lajeista. Suosikiksi nousee sisäcurling. Siinä liikuntasalin lattialle on rakennettu noin kuuden metrin pituinen curlingrata. Pelaajat pääsevät liu'uttamaan radalla kumisia curlingkiviä.
– Se oli tuttu laji minulle, koska olen katsonut vammaisten kisoja televisiosta, Komppa sanoo.
Kouvolalaisen jalkapallojoukkue Susien erityisryhmässä kolme suomenmestaruutta voittanut Komppa kertoo liikkuvansa viikottain paljon. Hän ajattelee, että voisi pelata useammin koripalloa.
Kuusankoskella asuva Hannele Joukainen pitää Kompan tavoin liikuntapäivän lajeista eniten sisäcurlingista. Joukainen harrastaa vapaa-ajallaan sauvakävelyä ja kuntosalia. Lisäksi hän käy viikottain uimassa.
– Uintia voisi olla enemmän, Joukainen sanoo.
Hannele Joukainen testasi puhallustikkaa.Antti-Jussi Korhonen / Yle
Kehitysvammaisten liikuntasuositus on 30 minuuttia päivässä keskiraskasta liikuntaa. Käytännössä tämä tarkoittaa liikuntaa, jossa liikkuja hengästyy tai hikoilee. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan tilastojen mukaan kehitysvammaiset aikuiset liikkuvat vähemmän kuin valtaväestö.
Kolmasosa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Viidesosa ei liiku käytännössä lainkaan. Naiset liikkuivat selvästi miehiä vähemmän ja yksipuolisemmin.
Suomen vammaisurheilu ja -liikunta Vau ry:n toiminnanjohtaja Riikka Juntunen arvioi yhdeksi liikkumattomattomuuden syyksi tuen puutteen.
– Monet kunnat järjestävät ohjattua liikuntaa erityisryhmiin kuuluville, mutta se edellyttää ilmoittautumista, kulkemista ja aikatauluttamista. Mikäli ympärillä ei ole saatavilla tarvittavaa tukea, edes tähän matalan kynnyksen liikuntaan ei päästä mukaan, Juntunen sanoo.
Toiseksi syyksi liikkumattomuuden taustalla Juntunen näkee negativiiset ennakkoluulot ja syrjinnän kehitysvammaisia kohtaan. Hän mainitsee, että kyse on yleensä tietämättömyydestä.
– Ne urheiluseurat, jotka ovat lähteneet avaamaan oviaan kehitysvammaisille, ovat olleet iloisia siitä, miten hyvin kaikki on mennyt. Seurat ovat olleet ihmeissään, että miksi tätä ei ole tehty aiemmin.
Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikön Antti Teittisen mukaan kehitysvammaisten liikuttamista voitaisiin parantaa paremmalla liikuntaohjauksella ja motivoinnilla, jota tekisi liikkujalle tuttu ihminen.
– Myös liikuntapaikkojen saavutettavuudessa voisi huomioida nykyistä paremmin erityisliikunnan vaatimukset. Useinkaan tämä ei ole edes kustannuskysymys. Enemmänkin se on kiinni kuntien poliittisesta tahdosta ja asenteista, Teittinen sanoo.
Puhallustikka vaati taitoa ja voimaa. Kuusankoskelainen Tapani Komppa pelaisi jatkossa mielellään enemmän koripalloa.Antti-Jussi Korhonen / Yle
Kouvolan kaupunki ja urheiluseurat haluavat parantaa kehitysvammaisten liikuntamahdollisuuksia Kouvolassa. Tämän lisäksi tarkoitus on kohentaa myös muiden erityisryhmien liikuntamahdollisuuksia.
Siksi Aspa-säätiö, Kouvolan kaupungin liikuntapalvelut ja Kouvolan vammaispalvelut järjestivät joulukuussa Soveltaen liikkeelle -tapahtuman. Liikunnallisen tapahtuman tavoitteena oli kuunnella kommentteja siitä, millaisia lajeja kehitysvammaiset itse haluaisivat.
Lisäksi tapahtumassa ohjeistettiin paikallisia seuroja siitä, miten liikuntaa tulisi järjestää erityisryhmälle. Paikalla oli kaikkiaan 70 liikkujaa ja liikuntaseuran edustajaa.
– Selvästi tahtoa kehittämiseen on, mutta yhteenkokoava taho luonnollisesti tarvitaan. Näen, että tämä kuuluu kaupungin liikuntapalveluille ja alamme edistää erityisliikuntaa yhteistyössä muiden kanssa. Toivotaan, että talven aikana saadaan jo konkreettisia toimenpiteitä, Kouvolan liikuntapalveluiden liikuntakoordinaattori Marika Peltonen toteaa.
Kouvolassa kohtalaiset liikuntamahdollisuudet
Suomalainen asuntojen ja asumispalveluiden tuottaja ja kehittäjä Aspa-säätiö on aikaisemmin kerännyt Kouvolan alueen asumispalveluiden käyttäjien liikuntatoiveita. Suosittuja lajeja olivat jooga, kuntosali ja keilailu. Myös ratsastus, tanssi, pyöräily ja lenkkeily kiinnostivat liikkujia. Joukkuelajeista suosituin on koripallo.
– Hyvä liikuntamahdollisuus on mielestäni sellainen, joka lähtee liikkujan toiveesta. Ensin kysytään, että mitä hän haluaisi tehdä ja sitten lähdetään järjestämään. Myös esteetön liikuntapaikka on tärkeä, Aspa-säätiön osallisuuskoordinaattori Maija-Kaisa Pitkänen sanoo.
Tällä hetkellä Aspa-säätiö luonnehtii Kouvolan liikuntamahdollisuuksia kohtalaisiksi. Kouvolassa pystyy pelaamaan ohjatusti muun muassa jalkapalloa ja koripalloa.
– Mahdollisuudet ovat ihan kohtalaiset, mutta enemmän toki kaivattaisiin tarjontaa, Maija-Kaisa Pitkänen sanoo.
Kehitysvammaisten liikuntamahdollisuuksia käsittelevässä valtion liikuntaneuvoston arviointiraportista käy ilmi, että viimeisten 15 vuoden aikana liikuntamäärät ja -panostukset ovat pysyneet varsin samankaltaisina Suomesssa.
Pienillä paikkakunnilla erityis- tai soveltavan liikunnan mahdollisuudet ovat isoja ja keskikokoisia paikkakuntia heikommat.
Kuusankoskella asuva Hannele Joukainen harrastaa uintia ja kuntosalia. Uintia voisi olla hänen mielestään enemmän.Antti-Jussi Korhonen / Yle
Maija-Kaisa Pitkänen lisää, että Kouvolassa olisi toiveissa liikuntamahdollisuuksia kehittävä työryhmä. Nyt Pohjois-Kymenlaakson alueella liikuntaa järjestää moni taho. Pitkänen luonnehtii, että kenelläkään ei ole yhteistä suunnittelua näpeissään. Jatkossa toivotaan, että urheiluseuroissa tehtäisiin enemmän yhteistyötä erityisryhmien liikuttamiseksi.
– Kaikki lähtee siitä, että kuunnellaan pelaajia. Kysytään, että mitä he haluaisivat tehdä, sanoo Kouvolan Susien erityisjoukkueen valmentaja Matti Pätäri.
Susien joukkueen treenaamista Pätäri luonnehtii samankaltaiseksi kuin muualla urheilumaailmassa.
– Pukukopissa meininki on ihan samallaista kuin muillakin joukkueilla.
Liikuntamaksut nousevat
Kouvolassa yhtenä liikuntakehityksen haasteena on kaupungin huono talous. Sen myötä muun muassa liikuntamaksut nousevat vuodenvaihteessa.
Liikuntamaksuja korotetaan kymmenellä prosentilla. Maksujen korotus koskee liikuntatilojen varausmaksuja, liikuntaryhmiä ja uimahallimaksuja. Muiden tavoin liikuntasäästöjen koura yltää myös erityisliikuntaryhmiin.
Kouvolan Susien joukkueella on tällä hetkellä yksi hallivuoro viikossa.
– Ei oikein hyvältä kuulosta, mutta säästöt purevat jollakin tavalla. Toivottavasti ei meihin kovinkaan paljon, Kouvolan Susien erityisjoukkueen valmentaja Matti Pätäri sanoo.
Tankkaaminen on tänään torstaina ollut selvästi kalliimpaa kuin vielä eilen uudenvuodenpäivänä.
Monin paikoin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla dieselin hinta nousi vuorokaudessa yli kymmenen, jopa 12 senttiä litralta noin 1.50 euroon litralta. Vielä viime vuoden viimeisinä päiviä dieselin litrahinta oli alle 1.40 euroa, paikoin jopa noin 1.37 euroa.
Vastaavasti 95E-bensiinin hinta on noussut vajaasta 1.50 eurosta noin 1.60 euroon ja 98E-bensiinin hinta 1.57 eurosta jopa 1.74 euroon.
ST1:n myynti- ja markkinointijohtaja Mikko Reinekarin mukaan nopeaa nousua selittää monta syytä: öljyn maailmanmarkkinahintojen muutos, lopputuotteiden hinnat maailmanmarkkinoilla, verotus, logistiikka ja paikallinen kilpailu.
– Kun tässä on ollut pitkät pyhät taustalla, niin arjen koitettua pitemmän ajan markkinahinnat ovat päätyneet tolppiin, Reinekari kertoo.
Tavallisesti markkinoilta johtuvia muutoksia hintoihin tulee noin viisi kertaa viikossa.
Suurimpana muuttuvana tekijänä Reinekari pitää kuitenkin paikallista kilpailua.
– Sen takia hinnat saattavat kerralla liikkua suuntaan tai toiseen aika voimakkaasti. Ja sitähän tämä päivittäin on. Yhtenä päivänä ylös ja toisena alas.
ST1:n Reinekari muistuttaa kuitenkin, ettei tämä yhden päivän muutos ole mitenkään poikkeuksellista. Se vain sattui vuodenvaihteeseen.
– Kyllähän nuo hinnat monin paikoin arkenakin näin voimakkaasti liikkuvat.
Myös Nesteellä ollaan samoilla linjoilla. Maailman muutokset tuntuvat Suomessa. Eniten vaikuttavat tekijät ovat paikallinen kilpailu ja öljyn hinta ja vähiten valuuttakurssit.
– Nyt viimeisen kahden viikon aikana raakaöljyn hinta on noussut ja se on aiheuttanut paineita kuluttajahintoihin, kertoo Nesteen Suomen verkosto- ja kuluttajamyynnistä vastaava johtaja Katri Taskinen.
Biovelvoitteen nousu tuntuu kukkarossa
Myös biopolttoaineiden osuuden nousu tuntuu hinnossa. Käytännössä jakeluyhtiöiden myymästä polttoaineesta 20 prosenttia pitää olla biotuotettua. Ennen vuodenvaihdetta velvoite oli 18 prosenttia.
– Se tarkoittaa sitä, että lopputuotteessa olevat hintavat uusiutuvat komponentit nostavat määriään. Ne ovat aika paljon kalliimpia kuin perinteiset fossiiliset komponentit. Se näkyy hinnoissa.
Nesteen Katri Taskinen ei kommentoi velvoitteen aiheuttamaa muutosta jälleenmyyntihintoihin. Mutta muistuttaa, että velvoitteen toteuttaminen on helppo toteuttaa.
Vaikka sää on reippaasti plussan puolella, tulee Kisapuistossa jääpallokentän vieressä nopeasti kylmä.
Kentän yläpuolelle nousee katsomo, viereisessä hallissa Saipa pelaa Tapparaa vastaan jääkiekkoa.
– Nu ska vi börja! huudahtaa itsekin luistimilla oleva Veiterän päävalmentaja Valeri Gratchev.
Pelaajat seuraavat tottelevaisesti käskyä ja pian kentällä on peli käynnissä.
Valeri Gratchev on valmentajana temperamenttisempi kuin edeltäjänsä. Entisenä pelaajana hänellä on silmää myös yksittäisiin pelitilanteisiin, joihin tulee pelien jälkeen vinkkejä. Kalle Purhonen / Yle
Toisella kotimaisella
Lappeenranta sijaitsee 25 kilometrin päässä Venäjän rajalta. Suomen lisäksi Etelä-Karjalan suurimmassa kaupungissa kuulee runsaasti venäjää. Toinen kotimainen kieli on kuitenkin täysin aliedustettu. Sitä ei kuule kaupungilla, eikä perusopetusta saa ruotsin kielellä.
Siksi onkin yllättävää, että lappeenrantalaisen Veiterän työkieli harjoituksissa on ruotsi.
Syy löytyy valmentajista. Ensin Veiterää valmensi Aleksei Nikisov ja tällä kaudella remmiin liittyi Valeri Gratchev. Molemmat ovat venäläistaustaisia, mutta Ruotsin kansalaisia. Jo Nikisovin aikana pukukoppikieli vaihtui ruotsiin ja nyt kielikoulu jatkuu Gratchevin kanssa.
– Tämä on neljäs vuosi, kun koppikieli on ruotsi. Alkuun jouduin itsekin tulkkaamaan kavereille, mutta nyt jääpallosanasto osataan kyllä. Mutta silloin saattaa tulla hiljaista poikaa, kun valmentaja alkaa heittää vitsiä kopissa treenien jälkeen, kuvailee Veiterän sivutuki Aleksi Seppänen.
Aleksi Seppänen sanoo, että Veiterän harjoittelu on ulkomaisten valmentajien johdolla hyvin ammattimaista. Kalle Purhonen / Yle
Seppänen on pelannut jääpalloa myös länsinaapurissa, joten ruotsi on kielenä tutumpi. Samanlainen tausta on joukkueen kapteenilla, Janne Hauskalla.
– Sanasto on joka päivä samaa ja pojat ovat oppineet. Tai ainakaan kukaan ei kehtaa sanoa, jos ei ole tajunnut jotain. Ja toki me autamme, jos joltain mene joku ohi. Eli ei ole tullut ongelmia, Hauska kertoo.
– Alkuun en itsekään ymmärtänyt kaikkea. Mutta joukkueessa on kavereita, jotka puhuvat loistavaa ruotsia ja he ovat suomentaneet, jatkaa joukkueen nuorempaa laitaa edustava hyökkääjä Tuukka Loikkanen.
19-vuotias Tuukka Loikkanen sanoo ruotsin olleen aluksi vaikeaa ymmärtää, mutta enää se ei tuota ongelmia. Kalle Purhonen / Yle
Talven kunto rakennetaan kesällä
Veiterä johtaa bandyliigan runkosarjaa. Myös maalinteossa joukkue on omaa luokkaansa. Maalipörssin erot kertovat jotain myös bandyliigan epätasaisuudesta. Veiterä on tällä kaudella tehnyt 63 maalia. Maalivahdin ohi pallo on päässyt 12 kertaa. Sarjataulukon hännillä olevalla Botnialla samat luvut ovat 20–53.
Kovatasoiset suoritukset on rakennettu pelaajien mukaan kesällä.
– Huhtikuussa aloitetaan harjoittelu fysiikkavalmentajan johdolla. Vedetään kesäaika perusteellisesti ja huolella. Elokuussa tulee valmentaja paikalle ja nostetaan treenien määrää ja rääkkiä niin, että jaloissa tuntuu, Aleksi Seppänen sanoo.
Valmentaja Gratchev peräänkuuluttaa jokaiselta pelaajalta uskallusta pelata. Lisäksi pelaamisen pitää olla hauskaa. Gratchev sanoo joukkueen toimivan hyvin, sillä mukana on nuoria ja innokkaita pelaajia, mutta myös kokeneita vanhempia kettuja, joilta on hyvä ottaa opiksi.
– Me puhumme paljon keskenämme. Joukkueen pitää ottaa jatkuvasti kehitysaskelia eteenpäin. Tänä vuonna haluamme voittaa Suomen cupin ja liigan, Gratchev sanoo.
Kapteeni Janne Hauska ja valmentaja Valeri Gratchev. Gratchevin ohjeet tulevat ruotsiksi. Kalle Purhonen / Yle
Voitto mielessä
Perjantai-iltana Veiterä kohtaa Suomen cupin finaalipelissä Porvoon Akillesin. Lappeenrannassa pelattavaan finaaliin joukkue lähtee voitontahtoisesti.
– Kyl me voittamaan lähdetään. Viime vuonna oli katkera tappio ja sitä emme halua. Toivotaan hyvää keliä ja paljon porukkaa paikalle. Tehdään siitä hyvä tapahtuma, kapteeni Hauska sanoo.
– Ei finaaliin muuten lähdetä kuin voitto mielessä. Toivottavasti päästään illalla vähän juhlimaan Suomen cupin voittoa, Seppänen jatkaa.
Suomessa jääpallo on lajina sen verran pieni, ettei sillä lyö rahoiksi. Sen vuoksi treenit pidetään työpäivän jälkeen. Siihen on totuttu, mutta välillä se on raskasta, pelaajat myöntävät. Kalle Purhonen / Yle
Valtion omistama Suomen Malmijalostus Oy aikoo avata kaksi uutta litiumakkujen materiaaleja valmistavaa tehdasta Suomeen. Harkinnassa on vielä neljä paikkakuntaa.
Litiumioniakkujen keskeistä komponenttia valmistava prekursoritehdas tulisi suunnitelmien mukaan joko Kokkolaan, Vaasaan, Kotkaan tai Haminaan. Tehtaasta syntyvää raaka-ainetta puolestaan hyödynnettäisiin varsinaisessa katodiaktiivimateriaalitehtaassa, jota suunnitellaan Vaasaan tai Kotkaan.
Ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-prosessi käynnistetään neljällä paikkakunnalla tänä keväänä.
– Haluamme aloittaa YVAn valmistelun hyvissä ajoin, jotta pystymme löytämään parhaimman ja vastuullisimman paikan, jossa tällaista tuotantoa voidaan tehdä. Litiumakkumarkkina on nyt vahvassa kasvussa ja haluamme valmistautua mahdollisimman nopeaan etenemiseen, jos teemme tehtaista positiivisen päätöksen, kertoo Malmijalostuksen akkuarvoketjun johtaja Vesa Koivisto.
Suomen Malmijalostus on käynyt viime keväänä läpi 12 paikkakuntaa, jotka olisivat olleet mahdollisia tehtaiden sijoituspaikkoja. Kokkola, Vaasa, Kotka ja Hamina nousivat kuitenkin neljän kärkeen.
Kyse muutaman sadan miljoonan euron investoinneista
Tehdasinvestointien arvoa ei vielä tarkkaan tiedetä, mutta suuruusluokkana puhutaan muutaman sadan miljoonan euron investoinneista. Suoria työpaikkoja kumpaakin tehtaaseen tulisi muutama sata.
– Välillisiä työpaikkoja tulee tietenkin vielä huomattavasti enemmän, ja rakennusaikana tehtaat työllistävät rakennusalaa.
Kaivosyhtiö Keliberillä on suunnitteilla Kokkolaan oma kemiantehdashanke, jossa se jalostaisi Keski-Pohjanmaalta louhimaansa litiummalmia. Akkumateriaaleja valmistaa Kokkolassa myös belgialainen Umicore. Umicore osti joulukuussa Freeport Cobaltin kobolttrikastamon Kokkolassa. Belgialaiset perustelivat kauppaa sillä, että Kokkolan laitoksesta tulee tärkeä osa akkumateriaalien arvoketjua.
Nämä hankkeet eivät kuitenkaan ole kilpailijoita Suomen Malmijalostuksen tehtaille:
– Päinvastoin ne tukevat toisiaan. Nyt Kokkolassa tehdään kobolttisulfaattia, joka voisi toimia raaka-aineena tähän meidän prekursorilaitokseen. Lisäksi Keliberin suunnittelema litiumjalostamo Kokkolaan tulisi tuottamaan litiumhydroksidia, joka toimisi raaka-aineena tähän varsinaiseen katodiaktiivimateriaalilaitokseen. Nämä uudet laitokset tulisivat siis jatkojalostamaan jo Kokkolassa tehtäviä tuotteita, Malmijalostuksen akkuarvoketjun johtaja Vesa Koivisto sanoo.
Valtion haluaa nopeasti akkumarkkinoille
Suomen Malmijalostus on valtion omistama yhtiö, mutta sen on tarkoitus olla jatkossa vain osaomistajana tehtaissa.
– Suomen Malmijalostus pyrkii olemaan osaomistajana tehtaissa. Meidän tavoitteenamme on luoda pitkäaikaista työllisyyttä ja uutta teollisuutta Suomeen.
Tehdashankkeet halutaan käyntiin mahdollisimman nopeasti, sillä maailmalla käydään kovaa kilpajuoksua.
– Autoteollisuus on keskeisimpiä akkujen loppukäyttäjiä, ja nyt autonvalmistajat Euroopassa ovat ilmoittaneet, että ne tuovat tänä vuonna markkinoille yli 80 uutta sähköautomallia. Eli on päivänselvää, että akkujen kysyntä kasvaa vauhdilla, ja tähän tarvitaan näitä materiaaleja, mitä meidän tehtaamme valmistaisivat. Me haluamme nyt mahdollisimman nopeasti vastata tähän kysyntään, Koivisto toteaa.
Vantaan ja Tuusulan alueella on jouduttu poistamaan useita kymmeniä kotitalouksien televisioiden antennivahvistimia lentoliikenteen turvallisuuden vuoksi, kerrotaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.
Esimerkiksi tuusulalainen Janne Heimonen sai odottamattomia vieraita, kun Traficom ilmoitti hakevansa pois lentoliikennettä häiritsevän viallisen tv-antennivahvistimen.
– Traficomin tarkastajat kertoivat, että antenni voi aiheuttaa häiriötä lentoliikenteelle. Samassa yhteydessä antennivahvistin kytkettiin pois päältä ja tuli komento, ettei sitä saa kytkeä uudestaan, Heimonen sanoo.
Viallinen laite ei vaikuttanut millään tavalla Heimosen perheen arkeen, mutta tilalle vaihdettiin toisen valmistajan vahvistin.
– Uusi vahvistin asennuksineen tilattiin ja maksettiin itse. Kokonaiskustannus oli noin 230 euroa.
Virasto: Todellista vaaraa ei ole ilmennyt
Traficom kertoo joutuneensa tekemään muutamia kotikäyntejä Helsinki-Vantaan lentoaseman lähistöllä sijaitseviin omakotitaloihin. Syynä ovat olleet vialliset antennivahvistimet, jotka ovat aiheuttaneet häiriöitä lentokoneiden korkeusmittareille.
Viraston mukaan todellista vaaraa lentoturvallisuudelle ei ole ilmennyt, mutta tavoitteena on siivota taajuuksia ylimääräisistä signaaleista.
– Ongelmana on televisiovastaanoton parantamiseen tarkoitettu antennivahvistin, joka on vähän tällainen espanjalaisvalmisteinen halpisversio. Se näyttää olevan herkkä menemään vikatilaan pakkasella ja lähtee värähtelemään. Siitä tulee radiolähetin, joka sattuu ikävästi samalle taajuudelle, jota tiettyjen lentokonetyyppien radiokorkeusmittarit käyttävät, sanoo taajuushallinnon johtaja Kati Heikkinen Traficomista.
Heikkisen mukaan kuluttajan on syytä olla tarkkana antennivahvistinta hankkiessaan.
– Myyjältä kannattaa kysyä ja varmistaa, että onhan tämä sellainen vahvistin, joka on tarkoitettu toimimaan myös Suomen pakkasilla, hän neuvoo.
Traficom on tehnyt kotikäyntejä Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisiin taloihin. Taajuushallinnon johtaja Kati Heikkinen sanoo, että todellista vaaraa lentoliikenteelle ei ole ilmennyt.Kristiina Lehto / Yle
Heikkisen mukaan asukkaita on neuvottu olemaan yhteydessä ostopaikkaan. Vahvistinten myyjät ja maahantuojat vastaavat tuotteista niin kuin mistä tahansa muustakin kuluttajatuotteesta.
Tapaukset ovat kuluttajansuojalainsäädännön piiriin kuuluvia, eli korjaukset tai kaupan purku menevät samalla tavalla kuin muidenkin viallisten kodintarvikkeiden kaupassa.
Laitteita poistettu noin 40 kodista
Ongelma koskee lähinnä Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisiä asutusalueita. Traficomin mukaan muualla maassa radiohäiriöitä ei ole tullut esille.
Virastolla on lain nojalla oikeus sammuttaa haitallisen radiohäiriön aiheuttava laite. Viallisia antennivahvistimia on poistettu noin 40 kotitaloudesta.
Janne Heimonen joutui maksamaan uuden laitteen asennuksineen itse.Ronnie Holmberg / Yle
Tuusulalainen Janne Heimonen ymmärtää asian tärkeyden, mutta kaipaa viranomaisilta hieman parempaa tiedottamista.
– Olisi ollut kiva, jos jonkinlainen lausunto olisi ollut asiasta mahdollista saada. Mutta sekin selvisi sitten jälkikäteen asiakaspalvelun kautta.
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä on nostanut työntekijöiden palkkoja, jotta saisi lastensuojeluun lisää työntekijöitä.
Lastensuojelun sekä päivystyksen ja arvioinnin sosiaalityöntekijöiden palkkoja nostettiin Kymenlaaksossa 500 eurolla viime keväänä. Aikaisemmin työntekijöiden palkat olivat matalammat kuin lähimaakunnissa.
Työntekijöiden puute näkyi esimerkiksi siinä, että lastensuojelun palvelutarpeen määräajat eivät pitäneet. Aluehallintovirasto puuttui joulukuussa Kymsoten toimintaan lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnissa, koska määräajat olivat THL:n tekemän kyselyn perusteella ylittyneet.
Määräaikaylitykset tapahtuivat osittain jo ennen vuosi sitten aloittaneen Kymsoten perustamista. Ennen Kymsotea kunnat hoitivat lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin itsenäisesti.
Avi puuttui useiden muidenkin kuntien ja sote-kuntayhtymien toimintaan Etelä-Suomessa. Asiasta huomautuksen saivat Hämeenlinna, Sipoo ja Lohja. Muiden kuntien toimiin puututtiin lievemmin keinoin.
Kymenlaaksossa määräaikaylityksiä oli THL:n tarkastelemalla ajanjaksolla Haminassa, Pyhtäällä ja Kotkassa.
Palkankorotus ei ole ollut merkittävä houkutin
Kymenlaaksossa havaitut ongelmat johtuivat Kymsoten mukaan henkilöstöpulan lisäksi käyttöjärjestelmien heikosta osaamisesta.
Nyt henkilöstöä on saatu lisää, ja vaje on Kymsoten mukaan saatu korjattua. Pelkän palkankorotuksen ansiosta uusia työntekijöitä ei kuitenkaan ole Kymsoten lastensuojelun palvelualuepäällikkö Päivi Äärysen mukaan juurikaan saatu.
– Joidenkin kohdalla se on toiminut houkuttimena. Palkka on osoitus siitä, että sosiaalityötä arvostetaan ja että se on vaativaa työtä. Se ei kuitenkaan ole kokonaisuus. Lastensuojelussa on paljon asiakkaita, ja asiakkuuksien määrä kuormittaa työntekijöitä, Äärynen sanoo.
Merkittävimpänä syynä työntekijävajeen korjaantumiseen Äärynen pitää sitä, että sote-kuntayhtymä tukee työntekijöidensä kouluttautumista sosiaalityöhön.
– Toivotaan, että näillä toimenpiteillä rekrytointia saadaan jatkossa helpotettua, Äärynen sanoo.
Äärysen mukaan henkilöstövajausta on saatu korjattua myös isompien tiimien ansiosta.
– Esimerkiksi Pyhtään asiakkaat hoidetaan nyt isommassa tiimissä kuin aikaisemmin. Enää ei näy samalla tavalla, jos pienessä kunnassa puuttuu sosiaalityöntekijä eikä häntä paikkaamassa ole ketään. Rakenteilla on leveämmät hartiat.
Osa määräaikaylityksistä ei Kymsoten mukaan ole ollut todellisia, vaan ne ovat johtuneet tilastointivirheestä. Virheen vuoksi palvelutarpeen arviointi on jäänyt järjestelmässä auki, vaikka arviointi on jo tehty. Kymsote on kouluttanut henkilökuntaansa järjestelmien käytössä, jotta tilastointivirheiltä vältyttäisiin.
Palkkoja nostettu muuallakin
THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petrelius arvioi, että lastensuojelun sekä päivystyksen ja arvioinnin sosiaalityöntekijöiden palkat ovat parin viime vuoden aikana lähteneet yleisesti nousuun.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla palkat ovat nousseet useilla satasilla. Esimerkiksi Kerava haki juuri lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Palkka oli 4 000 euroa, kun se on joitakin vuosia sitten ollut lähempänä 3 000 euroa. Kyllä tässä ihan selkeästi on mielestäni herätty siihen, että työn vaativuuteen nähden vain jonkin verran päälle 3 000 euron palkka on liian pieni.
Petrelius on seurannut valtakunnallista sosiaalityön uraverkostoa, jossa kerrotaan rekryilmoituksista ja sosiaalityöntekijät keskustelevat palkoista.
– Siellä on aika yleinen mielipide, että noin 3 600 euroa ja siitä ylöspäin on sopiva palkka vastaamaan jotenkin työn vaativuutta. Siinä ollaan kuitenkin niin isossa juridisessa vastuussa lapsista.
Petreliuksen mukaan palkka on tärkeä tekijä työntekijöiden saatavuudessa.
– Pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat muuhun maahan verrattuna korkeammat. Tiedän sosiaalityöntekijöitä, jotka tekevät toista työtä päivätyönsä rinnalla. Siinä ehkä ollaan jo vähän kipurajoilla toimeentulon kanssa, jos palkka jää sinne noin 3 000 euroon.
Petreliuksen mukaan työntekijöiden pysyvyyden varmistaminen kuitenkin vaatii organisaatioilta palkan lisäksi muitakin tapoja osoittaa sosiaalityöntekijöille, että heitä arvostetaan.
– Keskeistä on, että työntekijöitä kuunnellaan, kun organisaatiot tekevät kehittämissuunnitelmia tai miettivät työn organisointia uudella tavalla. Jos päätöksiä tehdään johtovetoisesti työntekijöitä kuulematta, työntekijän on ehkä helppo äänestää jaloillaan.
THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petreliuksen mukaan sosiaalialalla on ongelmia sekä työntekijöiden saatavuudessa että vaihtuvuudessa.AOP
Viime kesänä sote-kuntayhtymä käynnisti yt-neuvottelut, joiden tuloksena se vähentää yli 400 työntekijää vuoden 2020 loppuun mennessä. Kymsote tavoitteli yt-neuvotteluilla 25 miljoonan euron säästöjä viime ja tälle vuodelle.
Kymsoten sosiaalityön palvelupäällikön Anu Salosen mukaan sote-kuntayhtymän säästöpaineet kohdistuvat enimmäkseen ylempään johtoportaaseen.
– Meillä on se lähtökohta, että säästöpaineet eivät saa vaikuttaa perusasiakastyöhön. Sen sijaan meillä on hyvin paljon kevennetty korkeampaa johtamisrakennetta. Vuoden alusta meiltä poistuvat esimerkiksi kaikki palvelujohtajat, kun uusi organisaatio käynnistyy yt-neuvottelujen pohjalta päivitettynä. Olemme panostaneet lähiesimiestyöhön, käytännön työn tukemiseen ja itse asiakkaaseen, Salonen sanoo.
''Inhimillisempiä työoloja haetaan muualta''
THL:n kehittämispäällikön Päivi Petreliuksen mukaan sosiaalialalla on ongelmia sekä työntekijöiden saatavuudessa että vaihtuvuudessa. Ongelma ei Petreliuksen mukaan kuitenkaan johdu niinkään liian pienistä koulutusmääristä, vaan kuntatyön vaativuudesta.
– Sosiaalityöntekijöitä kyllä koulutetaan aika paljon, mutta kuntatyö sosiaalityöntekijänä perusasiakastyössä ei ehkä houkuttele tarpeeksi. Yleinen tulkinta on, asiaan vaikuttavat kuntien työolot lastensuojelussa, eli asiakasmäärät, työn organisointi ja sosiaalityötä kohtaan koettu arvostus. Ne yhteiskuntatieteiden maisterit, joilla on sosiaalityön pätevyys, työllistyvät kohtalaisen helposti muihinkin tehtäviin, kuten järjestöihin.
Myös sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus juontaa Petreliuksen mukaan juurensa liian kuormittaviksi koettuihin työoloihin.
– Sitten jos palkka on vielä aika matala, ihmiset etsivät helposti toista työpaikkaa, jossa palkka on vähän parempi tai työolot paremmin organisoituja. Inhimillisempiä työoloja haetaan muualta.
Kymsote maksaa työntekijöidensä koulutuksen
Sosiaalityön palvelupäällikön Anu Salosen mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vähäinen määrä on maanlaajuinen haaste. Myös Kymenlaaksoon on Salosen mukaan todella haasteellista saada sosiaali- ja terveysalan eri asiantuntijoita, kuten lääkäreitä, terapeutteja, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.
Kymsote on syksystä lähtien pyrkinyt korjaamaan sosiaalityöntekijöiden puutetta tukemalla työntekijöidensä kouluttautumista.
– Meillä on töissä tosi paljon sosionomeja ja osaavia sosiaaliohjaajia, jotka haluaisivat kehittyä ja kouluttautua ja opiskella sosiaalityöntekijöiksi. Tällä hetkellä melkein 150 työntekijää suorittaa sosiaalityön perus- ja aineopintoja, Anu Salonen sanoo.
Kymsote maksaa työntekijöidensä koulutuksen. Kymenlaaksossa on myös sosiaalityön maisterikoulutusohjelma, jolle neuvotellaan parhaillaan jatkoa Kuopion yliopiston kanssa.
– Tavoitteena on, että saisimme koulutettua osaavaa työvoimaa Kymenlaaksoon itse. Panostamme tosi paljon siihen, että meillä on entistä enemmän osaavaa työvoimaa jatkossa. Se on uutta koko Suomessa.
Yksi ihminen on kuollut puistossa tehdyssä puukkohyökkäyksessä Pariisin esikaupunkialueella. Lisäksi välikohtauksessa on loukkaantunut ihmisiä. BFM-televisiokanavan tietojen mukaan kaksi on loukkaantunut vakavasti. Poliisi on ampunut tekijän.
Hyökkäys on tapahtunut Villejuifin kaupungissa, joka Google Mapsin mukaan sijaitsee noin yhdeksän kilometria Pariisista etelään. Poliisi on ohjeistanut ihmisiä pysymään pois alueelta.
Uutistoimistojen mukaan Villejuifin pormestari Vincent Jeanbrun on kertonut tapahtumista ranskalaiselle BFM-televisiokanavalle.
Ilmeisesti tekijä on pakeni puistoalueelta, ja poliisi tavoitti hänet paikallisen ostoskeskuksen läheisyydestä. Uutistoimisto AP:n mukaan poliisi on kertonut ampuneensa tekijän, koska pelkäsi tekijän pukeutuneen räjähdeliiviin.
Naisilla liikunnan aloittaminen lisää kasvisten ja hedelmien syöntiä aikuisiällä, miehillä liikunnan väheneminen vaikuttaa ravinnon laadun huonontumiseen.
Paljon liikuntaa harrastavat syövät enemmän ja useammin kasviksia ja hedelmiä kuin vähemmän liikkuvat, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Sekä jo lapsena alkanut säännöllinen liikunnallisuus että liikunnan lisääminen myöhemmässä elämänvaiheessa ovat yhteydessä kasvisten ja hedelmien suurempaan syömiseen.
Erityisesti naisten kohdalla liikunnan lisääminen aikuisiällä näyttää lisäävän myös kasvisten ja hedelmien käyttöä, ja etenkin miesten osalta liikunnan vähentäminen on yhteydessä ravinnon laadun huonontumiseen. Murrosikäisillä sekä liikunnan harrastaminen että kasvisten ja hedelmien syöminen usein vähenevät, mutta silloinkin liikunnalliset nuoret syövät niitä enemmän kuin vähemmän liikkuvat.
Yliopiston tiedotteessa muistutetaan, että kahden terveyttä edistävän tavan heikkeneminen voi olla merkittävä riski terveydelle. Tutkimukseen osallistunut väitöskirjatutkija Irinja Lounassalo pitääkin tärkeänä, että terveystapojen samanaikainen muuttuminen huomioitaisiin terveysneuvonnassa jo kouluiästä lähtien.
– Kun esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset tai liikuntakeskusten personal trainerit pyrkivät tukemaan asiakkaittensa liikunnan lisäämistä, olisi luontevaa samalla keskustella ravitsemuksesta, kuten kasvisten ja hedelmien käytöstä. Näin samalla tuettaisiin hyvinvointia niin ravinnon kuin liikunnan osalta, hän sanoo tiedotteessa.
Puolen kilon tavoite ei aina toteudu
AOP
Kehityssuunta on tutkimuksen perusteella kokonaisuutena myönteinen. Viimeisimpinä mittausvuosina kasvisten ja hedelmien käytössä oli pientä nousua myös vähemmän liikkuvien ryhmässä. Lounassalon mukaan tutkimustulokset noudattavat Finravinto-tutkimuksen linjaa, jonka mukaan suomalaisten kasvisten ja hedelmien syöminen on lisääntynyt vuosina 1997–2012.
Lisääntymisen taustalla on esimerkiksi kasvisten ja hedelmien entistä parempi saatavuus, ravintosuositusten saama julkisuus sekä ihmisten kasvanut ymmärrys terveellisestä ravinnosta. Lounassalon mukaan likimainkaan jokainen suomalainen ei kuitenkaan syö kasviksia ja hedelmiä ravintosuositusten mukaisesti eli puolta kiloa päivässä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten liikunnallisen aktiivisuuden kehittyminen 30 vuoden aikana lapsuudesta aikuisuuteen on yhteydessä kasvisten ja hedelmien syömiseen. Tutkimus on tehty Jyväskylän yliopistossa yhteistyössä Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön ylläpitämän LIKES-tutkimuskeskuksen kanssa.
Aineisto on peräisin Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -pitkittäistutkimuksesta. Vuoden 1980 ensimmäisessä mittauksessa tutkittavat olivat 9–18-vuotiaita ja viimeisimmässä, vuonna 2011 tehdyssä mittauksessa 33–48-vuotiaita.
Rahalla mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja on vuokra-asuntoja tarjoava Kojamo. Sen kiinteistöomistusten arvo on yhtiön omien ilmoitusten mukaan noin 5,3 miljardia euroa. Asuntoja sillä on noin 35 000, lähinnä suurissa kaupungeissa.
Kojamo on ollut omistajilleen kultamuna.
Helsingin pörssin viime vuoden kurssilukujen mukaan Kojamon osakkeen arvo nousi hieman yli 103 prosenttia. Kun vuoden 2018 viimeisenä pörssipäivänä osakkeen kurssi oli 8,15 euroa, niin vuoden 2019 viimeisenä päivänä päätöskurssi oli jo 16,37 euroa.
Ja tahti näyttää jatkuvan. Vuoden ensimmäisen päivän aikana yhtiön osakkeen kurssi nousi 2,8 prosenttia kaikkien aikojen ennätykseen. Esimerkiksi Teollisuusliiton omistuksen arvo Kojamossa nousi päivässä noin yhdeksän miljoonaa euroa.
Ay-liikkeen kultajyvä – ei myyntiaikeita
Kun Kojamo listautui pörssiin kesällä 2018, niin sen kymmenen suurimman omistajan joukossa oli kahdeksan eri ammattiliittoa ja eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen sekä Varma.
Listautumisen yhteydessä sen suurin ay-omistaja, Teollisuusliitto sai silloin myymistään osakkeista noin 57 miljoonaa euroa. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL runsaat 30 miljoonaa, Rakennusliitto noin 30 ja Palvelualojen Pam, Ammattiliitto Pro ja Opettajien OAJ kukin noin 26 miljoonaa euroa.
Nyt liittojen omistusten arvo Kojamossa on kaksinkertaistunut. Esimerkiksi Teollisuusliiton omistuksen markkina-arvo Kojamossa oli viime vuoden lopussa pörssissä noin 427 miljoonaa euroa.
Maltillista sijoituspolitiikkaa noudattavalla Teollisuusliitolla ei ole aktiivista suunnitelmaa osakkeiden myymiseksi. Edes iso potti ei houkuttele.
– Mitään erillissuunnitelmaa osakkeelle ei meillä ole. Se on markkina-arvoinen osake ja sisältyy meidän normaaliin salkkuun. Toki se muodostaa siitä ison osan. Mutta sitä käsitellään kuin muuta sijoitusomaisuutta. Jos tarve käteiselle rahalle on ja halutaan sijoituksia myydä, niin onko se sitten Kojamoa tai muuta, kertoo Teollisuusliiton talouspäällikkö Ulla Hopponen.
Edellisen kerran Teollisuusliitto myi Kojamon osakkeita marraskuussa. Noin kolmen miljoonan osakkeen myynti kartutti liiton sijoituskassaa noin 50 miljoonalla eurolla. Niistä kertyneelle potille etsitään nyt sijoituskohdetta.
Tukeva potti antaa selkänojaa toiminnalle
Talouspäällikkö Ulla Hopponen muistuttaa, että iso Kojamo-potti on markkina-arvon nousun myötä hyvä selkänoja liiton toiminnalle.
– Me joudumme sijoitustoiminnan tuotoista käyttämään osan toiminnan rahoittamiseen, koska jäsenmaksut eivät siihen riitä. Se mahdollistaa sen, että me pystymme jatkossakin toimimaan.
Kojamon runsaaseen osingonjakopolitiikkaan ja vuokrien tasoon Hopponen ei ota kantaa.
– Tämä on yhtiön kommentoitavissa oleva asia ja hallitus ottaa siihen kantaa. Minä en lähde sitä kommentoimaan.
Kojamon omistajan joukkoon kuuluvien suurimpien omistajaliittojen osakkeiden markkina-arvo oli vuoden loppuessa yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa.
Yleishyödyllisyyden takia ammattiliitot eivät maksa veroja sijoitustensa tuotoista.
Lahtelainen huonekaluvalmistaja Isku aloittaa yt-neuvottelut.
Yhtiön tavoitteena on löytää 10 miljoonan euron suuruiset säästöt. Yt-nevuottelut koskevat Iskun kaikkia yksiköitä Suomessa eli noin 700 henkilöä. Henkilöstöstä noin 450 on töissä Lahdessa.
Toimintaa Iskulla on noin 20 paikkakunnalla eri puolilla maata.
Iskun suunnitelmissa on keskittää Lahdessa koko tuotanto yhteen tehtaaseen Mukkulankadulla. Nyt muun muassa ompelimo ja sohvien valmistus on lähellä sijaitsevassa toisessa tehtaassa.
Toimitusjohtaja Arto Tiitinen ei toistaiseksi ryhdy arvioimaan henkilöstövähennyksen suuruutta.
Tiedotteessaan yhtiö ilmoittaa kuitenkin suunnittelevansa yhtenä toimena kustannussäästöjen toteuttamiseksi sekä pysyviä että tilapäisiä työvoiman vähennystoimenpiteitä.
Isku kertoo investoineensa viime vuosina noin 30 miljoonaa euroa tuotantonsa ja järjestelmiensä kehittämiseen kilpailykykynsä kohentamiseksi.
Metsätyömaa Kuhmossa näyttää toteen sen, että syyskelirikko on ollut tänä talvena jopa poikkeuksellisen hankala. Kuhmolaisen puunkorjuuyritys Hakka Oy:n toimitusjohtaja Markku Haverisen mukaan tähän aikaan vuodesta pitäisi olla jo talvikorjuuleimikoilla.
– Maasto ei kestä, sinne tulee näillä koneilla ajourapainaumia ja kuusikkoon juurivaurioita.
Haverinen ei ole harmittelujensa kanssa yksin. Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola laskee, että leudot talvet ovat yleistyneet viime vuosina.
– Yrittäjien korjuusuunnitelmat ovat menneet uusiksi, kun ei ole päästy normaaleille talvikorjuukohteille.
Tilanne näkyy myös korjuiden keskeytyksinä, jonka vuoksi metsäkoneet ovat joutuneet seisomaan.
– Parin viikon seisokki vie koko vuoden tuloksen, sanoo Peltola.
Yleinen toive metsäkoneyrittäjiltä on, että saataisiin pari viikkoa kestävät parinkymmenen asteen pakkaset. Niille onkin tarvetta, sillä routaa (Ympäristö.fi) on koko maassa tavallista vähemmän. Etelä- ja Keski-Suomessa routaa ei ole ollenkaan.
– Lapissakin routaa on noin 10–30 senttiä ajankohdan keskiarvoa vähemmän, sanoo ympäristökeskuksen pohjavesiasiantuntija Mira Tammelin.
Routa vaatii pakkasia, joita ei ole tänä talvena ollut koko maassa. Paksu lumikerros eristää maata, myös maalaji ja kasvillisuus vaikuttavat roudan muodostumiseen.
– Muutaman päivän pakkaset eivät riitä, varsinkin jos heti perään sataa vettä.
Leveämmät telat ja yksi akseli lisää
Leutojen talvien yleistyminen pakottaa puualan sopeutumaan roudattomaan maahan. Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltolan mielestä olisikin tärkeää tehdä ympärivuotista puunkorjuuta, jotta alan työllisyys säilyisi hyvänä. Alan työtilanne on sahaava.
– Kun pakkaset alkavat, tehdään tosi pitkää päivää ja roudattomana aikana tulee sitten lomautuksia.
Peltolan arvioiden perusteella noin neljännes leimikoista on kelirikkoleimikoita, joita voidaan korjata roudattoman maan aikana. Toiveissa olisi, että sitä varantoa hyödynnettäisiin jo nyt, eikä säästeltäisi sitä kevääseen.
– Kelirikkoleimikot sijaitsevat pikitien varressa ja kangasmailla, kertoo Peltola.
Viimeisten parin–kolmen vuoden aikana onkin tehty paljon ympärivuotisen puunkorjuun hyväksi, jotta kalustolla voisi mennä pehmeille turvemaille.
– Me olemme laittaneet kantavia, leveämpiä teloja ja lisää akseleita koneisiin, mistä aiheutuu pirunmoiset kustannukset, eivät ne ole ilmaisia, kertoo Hakka Oy:n toimitusjohtaja Markku Haverinen.
Metsäkoneiden pintapainetta saa pienemmäksi juuri yhden akseliparin lisäämällä, mutta nostaa koneiden painoa ja aiheuttaa ongelmia koneiden siirtokuljetuksiin.
Yksi rajoite on tiestö. Vaikka metsässä voitaisiin työskennellä, tiet eivät välttämättä kestä puutavaran jatkokuljetusta.
Markku ja Hannu-Pekka Haverinen pelkäävät, että routaa ei pääse kehittymään ollenkaan.Timo Sihvonen / Yle
Monitoimikoneenkuljettaja Hannu-Pekka Haverinen kokee, että huonoilla keleillä työn suunnitelmallisuus korostuu.
– Motomiehen pitää ajatella puukuskia, pitää miettiä koko ketju.
Monitoimikoneella pääsee minne vain, mutta työ on turhaa, jos puita ei saada pois metsästä.
– Kyllä sen näkee heti, mistä pääsee kulkemaan, toteaa Hannu-Pekka Haverinen.
Suunnitelmat muuttuvat ja kustannukset kasvavat
Myös Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi on tietoinen leutojen talvien vaikutuksista puunkorjuuseen. Tilanne on hänen mukaansa vaikea Etelä-Suomessa ja erityisesti turvemailla.
Jyväskylän pohjoispuolelta on Niemen mukaan päästy puuta korjaamaan ja hakemaan pois metsästä. Tästäkin huolimatta kylmä sää helpottaisi.
– Talvi on vielä nuori ja toivotaan pakkasia.
Leutojen säiden takia uusia korjuu- ja kuljetussuunnitelmia joudutaan tekemään nopeasti.
Korjuukohteiden muuttaminen vaikuttaa muun muassa kaluston saamiseen, kuljetuksiin ja koko toimintaan. Suunnitelmien muutokset tuovat kustannuksia.
– Tämän talven kustannuksia on vielä vaikea arvioida, sanoo Niemi
Vanha ajattelu kolmesta ajankohdasta talvi-, kesä- ja kelirikkokohteineen on Metsäteollisuuden metsäjohtajasta jopa mustavalkoinen. Metsäteollisuudelle on tärkeää, että puuta saadaan ympäri vuoden.
– Ajourien hyvä suunnittelu ja havuttaminen on auttanut haasteellisissa kuusikoissa ja siten on vältetty juuristo- ja maastovaurioita.
Marraskuussa 2018 Metsähallituksen erätarkastaja ja erävalvoja olivat valvomassa Sotkamossa, ettei metsälintuja pyydetä laittomasti tieltä.
– Partio pysäytti auton normaalisti. Tarkastustilanteessa mies alkoi käyttäytyä aggressiivisesti, tilanne eskaloitui yllättäen, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Juha Ahonen.
Kuljettaja vastusti auton tarkastusta ja löi lähinnä ollutta erätarkastajaa kahdesti nyrkillä. Mies yritti lyödä myös puukolla. Kun mies oli pakenemassa paikalta, hän ajoi erätarkastajan jalan yli. Juha Ahosen mukaan tällaiset tapaukset eivät ole kovin yleisiä.
– Se on hyvin harvinaista, puhumalla yleensä selvitään.
Kainuun käräjäoikeus tuomitsi kainuulaismiehen kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeuteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja ampuma-aserikkomuksesta. Mies on valittanut tuomiostaan hovioikeuteen.
Suomen merialueilla on voimassa useita varoituksia. Ilmatieteen laitos varoittaa myrskystä Suomenlahdella, Pohjois-Itämeren itäosassa, Merenkurkussa ja Perämerellä. Kovasta tuulesta varoitellaan Pohjois-Itämeren länsipuolella sekä Ahvenanmerellä, Saaristomerellä ja Selkämerellä.
Aallokosta varoitellaan Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä. Ilmatieteen laitoksen mukaan merkitsevä aallonkorkeus ylittää neljä metriä.
Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Helena Laakso pitää säätä tyypillisenä talvimyrskynä. Tuulet eivät siis hänen mukaansa ole poikkeuksellisen kovia.
– Kyllähän näitä talvella on useita, hän sanoo.
Viking Linen ja Tallink Siljan verkkosivujen liikennetiedotteiden mukaan tiedossa ei ole liikennehäiriöitä. Sen sijaan Eckerö Line kertoo verkkosivuillaan peruneensa yhden lähdön Tallinnasta Helsinkiin ja yhden Helsingistä Tallinnaan kovan tuulen vuoksi.
Voimakas tuuli on kuitenkin näkynyt hieman Tallink Siljankin laivaliikenteessä. Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoo, että viime yönä Silja Serenade ja Silja Symphony joutuivat jättämään Maarianhaminan pysähdyksen väliin kovan tuulen vuoksi.
Nöjd kertoo myös, että Silja Serenade saapui tänä aamuna Helsinkiin runsaasti etuajassa, koska laivan operointiin satama-altaassa haluttiin saada tilaa. Sekä Silja Serenade että Silja Megastar käyttivät tänä aamuna hinaajaa apuna laituriin kiinnittymisessä.
Toimenpidettä tarvittiin, koska laivalla voi olla vaikeuksia kiinnittyä laituriin, jos tuuli puhaltaa sitä poispäin.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että kaikki laivat ovat normaalisti lähdössä. Tilanne voi kuitenkin muuttua sitä mukaa, miten säätila etenee. Illan ja yön mittaan voi tulla pieniä viivästymisiä, Nöjd sanoo.
Maalla tuuli ei tänään puhalla yhtä kovaa, eikä maa-alueilla ole varoituksia. Rannikon läheisyydessä tuulilukemat voivat tosin puuskissa nousta melko korkealle. Helena Laakso kertoo, että Porvoon Emäsalossa mitattiin tänään aamupäivällä lähes 29 metriä sekunnissa puhaltanut puuska. Meteorologi arvioi, että tuuli alkaa heiketä myöhemmin iltapäivällä.
Öljyn hinta on noussut välittömästi Yhdysvaltojen Irakissa tekemän ohjusiskun jälkeen.
Yhdysvallat iski varhain perjantaiaamuna Bagdadin lentokentälle. Iskussa kuoli Iranin vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen komentaja Qassem Suleimani.
Raakaöljyn hinta on noussut iskun jälkeen noin neljä prosenttia. Tynnyri raakaöljyä maksoi perjantaina iltapäivällä vajaat 69 dollaria, kun hinta torstaina oli runsaat 66 dollaria.
Öljy on nyt kalleimmillaan noin puoleen vuoteen, mutta edelleen selvästi halvempaa kuin vuonna 2018. Tuolloin raakaöljyn hinta pysytteli pitkään 70–80 dollarissa tynnyriltä.
Myös kulta, jeni ja pörssit reagoivat heti
Epävakaus vähentää riskinottohalukkuutta markkinoilla.
Pörssikurssit ovat kääntyneet laskuun Aasiassa ja Euroopassa. Myös Yhdysvaltain futuurit ovat laskussa, kertoo aamun tilannetta seurannut Nordean analyytikko Lotta Lähteenmäki.
Öljyn hinnannousun lisäksi isku tuntui lähes välittömästi niin sanotuissa "talouden turvasatamissa", joihin luetaan muun muassa kulta ja Japanin valuutta jeni.
Kullan hinta nousi perjantaina prosentin verran noin 1 550 dollariin unssilta. Kullan hinta on muutenkin ollut viime kuukaudet nousussa, ja on nyt ylimmillään sitten alkuvuoden 2013. Jenin kurssi vahvistui dollariin nähden noin puoli prosenttia. Vakaan jenin suosio perinteisesti nousee, jos dollarin kurssi on uhattuna.
Euron kurssissa suhteessa dollariin ei perjantaiaamuna tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sen sijaan virtuaalivaluutta Bitcoinin kurssi on vahvistunut runsaat kaksi prosenttia.
Analyytikko: Reaktiot maltillisia
S-Pankin päästrategi, Yhdysvaltain talouden hyvin tunteva Lippo Suominen pitää reaktioita maltillisina.
– Isoin reaktio on ollut pomppu öljyn hinnassa. Iran ei kuitenkaan enää kuulu tosi isoihin tuottajiin maailmanmarkkinoilla, mikä varmasti vaikuttaa siihen että reaktiot ovat olleet melko rauhallisia, Suominen sanoo.
Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasuhteet ovat kuitenkin olleet normalisoitumassa, ja Ison-Britannian EU-ero Brexit näyttää selkeämmältä kuin muutama kuukausi sitten. Tähän nähden isku on maailmantaloudelle kuin märkä rätti kasvoille. Isku on uusi muistutus riskeistä.
Suominen ei usko, että perjantain aikana nähdään isoja heilahteluja.
Kaikki riippuu nyt siitä, mitä Iran ja Yhdysvallat tekevät seuraavaksi.
Päivitetty 3.1. klo 16.15 hintojen ja kurssien kehitys aamun jälkeen.
Itä-Suomen hovioikeus on hylännyt Kuopiossa tieliikenneonnettomuuteen joutuneen ambulanssin kuljettajan syytteet kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Ambulanssin kuljettaja hidasti Kuopiossa tiellä 9 vauhtiaan heinäkuussa 2017 ja oli siirtymässä ohituskaistalle tehdäkseen u-käännöksen, kun ohituskaistalta takaa tuleva auto törmäsi ambulanssin vasempaan etulokasuojaan. Auton matkustajana ollut nainen kuoli.
Käräjäoikeus katsoi, että ambulanssikuski toimi huolimattomasti ja tuomitsi tämän sakkoihin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Hovioikeus kuitenkin päätteli todistajankertomuksen ja ambulanssin lokitietojen perusteella, että kuljettaja oli kytkenyt hälytysvalot ja suuntavilkun vasemmalle. Sen jälkeen kuljettaja hidasti vauhtia.
Lokitietojen mukaan hälytysajoneuvon vauhti alentui 12 sekunnin aikana 99 kilometrin tuntinopeudesta 68 kilometrin tuntinopeuteen. Hidastamisen jälkeen ambulanssi siirtyi ohituskaistalle, jolloin takaa tuleva henkilöauto törmäsi tähän.
Kuljettaja kertoi katsoneensa sivupeileihin
Tilanteen nähnyt todistaja kertoi, että takaa tuleva ajoneuvo ajoi ambulanssin takana samalla kaistalla noin 20 metrin etäisyydellä ambulanssista sillä hetkellä, kun ambulanssi jo hidasti vauhtiaan.
Todistaja kertoi, että takaa tuleva auto siirtyi ohituskaistalle vasta sen jälkeen, kun hälytysvalot ja suuntavilkku oli jo kytketty päälle.
Ambulanssin kuljettaja kertoi katsoneensa sivupeileihin ennen ohituskaistalle siirtymistään, mutta ei havainnut ohittamaan lähtenyttä autoa.
Oikeuden mukaan oli hyvinkin mahdollista, että takaa tuleva auto oli juuri ennen ohituskaistalle siirtymistään ambulanssin peilien katvealueella, jolloin sitä ei ollut mahdollista havaita.
Yhteenvetona oikeus totesi, että autoilija lähti ohittamaan ambulanssia vasta noin 15–30 sekuntia sen jälkeen, kun ambulanssin hälytysvalot ja suuntavilkku oli kytketty päälle.
Hovioikeuden mukaan takana tulevan olisi tullut antaa hälytysajoneuvolle esteetön kulku eikä lähteä ohittamaan tätä. Ambulanssikuski ei siis voinut varautua siihen, että takana tuleva yrittäisi ohitusta.
Keskustan gallupsyöksyn aiheuttamaa kohellusta ja kansanedustajien paniikinomaisia ulostuloja katsoessani, mieleeni on tullu yhä useammin sana ekosysteemi.
Kun kansanedustaja jää yhden miehen lakkoon siksi, ettei vieraille tarjota tilaisuudessa lihaa tai kun jättäytyy linnan juhlista pois siksi, ettei kutsujan vaimon eläinsuojelumielipide miellyttänyt, tunnen surua ja myötähäpeää. Eikö siellä pitänyt juhlia itsenäisyyttä eikä tapella elukoista?
Jos todella on niin, että puolueen jäärät suhmuroivat pääministerin nurin muun muassa kostoksi Anneli Jäätteenmäen kohtalosta, minua ahdistaa. On kulunut vasta puoli vuotta vaaleista ja vaalikamppailua vaan käydään, vaikka piti maailma pelastaa.
Eikö kukaan kepussa osaa laskea, että alkutuottajia on aivan liian vähän nostamaan keskustaa turpeesta identiteettipolitiikan halpamaisin keinoin? Siksi kannattaisi kokeilla asialinjaa.
Wikipedian määritelmän mukaan ekosysteemi tarkoittaa ”luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta.” Kotikonnuillani Lapissa, jossa vallitsee keskustalainen yksipuoluejärjestelmä sivistyslautakunnista maakuntahallintoon ja kansanedustajiin, tuo sana on ollut koko lailla vieras. Ekosysteemi on ollut viholliskieltä, jolla on vastustettu hakkuita, kaivoksia, vesivoimaa ja muita keskustan lempilapsia.
Keskustalla ekosysteemiä rakkaampia sanoja ovat olleet esimerkiksi säätövoima, suurinvestointi, sellutehdas, satatonnari, kirjolohi ja työllistäminen.
Torniolaisen Katri Kulmunin keskusta ei poikkea linjasta, päinvastoin.
Kulmunin uran alussa haastattelin häntä Pohjolan Sanomiin. Reilu parikymppinen nouseva paikallispoliitikko oli ensi kertaa ehdolla isommissa vaaleissa ja hän lateli koko haastattelun poliittisia korulauseita ilman konkretiaa. Lopulta tuskastuin vastauksiin ja kysyin eikö noin nuorella poliitikolla ole oikeasti mitään uutta sanottavaa.
Olisihan siinä ollut paikka paaluttaa vähän, pöyhäistä pohjasedimenttejä, iskeä luutuneisiin asenteisiin kuin naarashauki laitostuneeseen siianpoikaseen.
Ei ollut sanottavaa, ei ole tullut sanottavaa. Se johtuu siitä, että Kulmuni on raikkaasta ja kansainvälisestä olemuksestaan huolimatta alkiolais-kekkoslainen konservatiivi, jonka ihanteet nojaavat menneisyyteen.
Kuvaavaa on, että kun Metsä Group ilmoitti Kemin sellutehtaan hankesuunnittelun aloittamisesta, Kulmuni vaati oitis valtiolta satojen miljoonien investointia infraan – satamaan, teihin ja raiteisiin.
”Kyllä puuta riittää”, vastasi Kulmuni hallituskaverilleen Krista Mikkoselle (vihr.), kun tämä lausui ääneen tutkijoiden ja teollisuuden itsensäkin toteaman asian, että kaikki sellutehdashankkeet eivät voi toteutua, koska puu ei riitä.
Suomalainen metsäala on ylpeillyt kestävyydellään, mutta on tärkeää huomata, että kyse on ollut puuntuotannollisesti kestävästä toiminnasta. Luonnon kannalta tilanne on ollut koko ajan huono. Luonto köyhtyy.
Kun hakkuut kasvavat niin paljon, että joudutaan miettimään riittääkö puu vai ei, ollaan jo kaukana yli sen rajan, että ekosysteemit voisivat hyvin – saati pääsisivät elpymään.
Keskustan puheenjohtaja ei tunnu tätä näkevän. Kulmuni ei puhu ekosysteemeistä juuri muuta kuin bisnesympäristönä. Hän puhuu mieluummin toivon politiikasta, joka tarkoittaa työpaikkoja, jotka taas tarkoittavat yhä suurempia megainvestointeja maakuntiin. Jättihankkeet puolestaan tasoittavat hänelle tien eduskuntaan tulevissakin vaaleissa. Hänestä tulee Meän Katri, instituutio, jota paikallinen media kritisoi nykyistäkin vähemmän.
Millainen on maakunnan ihmisen ihanteellinen ekosysteemi?
Keskusta ja ekosysteemi. Siinä on sanapari, jossa olisi takkuisasta historiasta huolimatta potentiaalia. Jos paha sana tuntuu keskustalaisista vaikealta sanoa metsän ja vesien yhteydessä, kannattaisi ajatella sanaa ihmisen kautta. Millainen on maakunnan ihmisen ihanteellinen ekosysteemi?
Onko se tämä nykyinen, josta kiihtyvällä vauhdilla raahataan luonnonvaroja jalostamatta ulos kuin siirtomaista ikään, vai niin kuin vaikkapa Inari, jossa metsät vielä laajalti huojuvat, järvet kimaltelevat kirkkaina ja vedet antavat jalokalaa? Eikö keskusta muka ole huomannut, että Inarissa on asuntopula? Eikö juolahda mieleen, ettei Inarin väkiluku lisäänny siksi, että motot laulavat metsissä vaan siksi, että ne ovat hiljaa.
1960-luvulla Suomi havahtui, että metsien puuvarat hupenevat. Koska teollisuuden puuntarvetta ei haluttu jarruttaa, aloitettiin massiiviset soiden ojitukset, joilla tuottavaa metsämaata saatiin lisää. Maa- ja metsätalouden päästöt pilasivat vesiä kiihtyvällä tahdilla. Riista väheni, arvokalat katosivat, marjamaat heikkenivät. Vaelluskalat yrittivät turhaan padottuihin kutujokiinsa. Samoihin aikoihin alkoi ennennäkemätön maastapako Ruotsiin.
Olen näkevinäni tässä vähintäänkin ohuen yhteyden. Kasvavat ihmisjoukot ikuisen kasvun ihanteineen olivat kalunneet ekosysteemit rikki. Sittemmin niitä on rikottu vain lisää. On vaikea uskoa, että megalomaanisinkaan sellutehdas voisi niitä korjata.
Pekka Juntti
Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja ja tietokirjailija.
Thaimaan viranomaiset ovat pidättäneet 63-vuotiaan suomalaismiehen, jonka epäillään tehneen pommiuhkauksen Bangkokin kansainväliselle lentokentälle.
Poliisi jäljitti suomalaisturistin sen jälkeen, kun tämän kerrotaan uhanneen puhelimitse Suvarnabhumin lentokenttää räjähdyksellä. Mies otettiin kiinni, kun hän oli saapunut tekemään lähtöselvitystä Suomen-lennolle.
Suomalainen pidätettiin lentokentällä uudenvuodenpäivänä, kertoo uutistoimisto Reuters.
Mies on kiistänyt pommiuhkauksen ja sanonut halunneensa ainoastaan varoittaa viranomaisia turvallisuuspuutteista lentokentällä. Thaimaan poliisin mukaan suomalaisturisti oli väittänyt havainneensa puutteet kentällä saavuttuaan aiemmin Thaimaahan kyseisen kentän kautta.
Thaimaan viranomaiset katsovat kuitenkin, että miehen soittama puhelu oli omiaan aiheuttamaan paniikkia lentokentällä. Teko rikkoo maan lakia ja siitä voi saada 5-15 vuoden vankeustuomion tai 6 000-18 000 euron sakot.
Mies pysyy yhä pidätettynä. Poliisin mukana epäillylle tehdään mielentilatutkimus ennen mahdollisten syytteiden nostamista.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta pitää Yhdysvaltain ohjusiskua Bagdadin lentoasemalle poikkeuksellisena.
Iskussa sai varhain perjantaina surmansa Iranin vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen komentaja, kenraali Qassem Suleimani. Hänen lisäkseen hyökkäyksessä kuoli useita muita sotilaita, joista tunnetuin oli Iranin tukeman Hashed al-Shaabin -järjestön varajohtaja Abu Mahdi al-Muhandis.
– Kyllä tämä yllätti. Yhdysvalloilla on aikaisemminkin ollut mahdollisuus iskeä Suleimania vastaan, mutta tähän asti se on pidättäytynyt toimimasta niin. Iskua on pidetty liian suurena riskinä, Juusola sanoo.
Suleimanilla oli korkea asema Iranin johdosssa. Quds-erikoisjoukkojen komentaja on ollut toteuttamassa Iranin sotilasstrategiassa yli 20 vuotta.
– Epäselvää tosin on, oliko Suleimani päätösten tekijä vai lähinnä niiden pelkkä toteuttaja. Tämä roolien epäselvyys ei ole mitenkään poikkeuksellista lännen ulkopuolella. Iranissa etenkin poliittinen, sotilaallinen ja uskonnollinen valta sekoittuvat, Juusola analysoi.
Yhdysvallat iski varhain perjantaina Bagdadin kansainvälisella lentoasemalla kenraali Qassem Suleimanin saattueeseen.Irakin asevoimat / EPA
Professori luonnehtii Suleimania aggressiivisen ulkopolitiikan tukijaksi, joka kannatti Iranin aktiivista vaikuttamista rajojensa ulkopuolelle.
Suleimanin kuolemalla on Juusolan mukaan suuri merkitys Iranin johdolle, mutta yhden kenraalin kuolema ei itsessään tule väistämättä vaikuttamaan maan ulkopolitiikkaan.
– Iranilaisessa valtataistelussa joku tulee tietysti ottamaan hänen asemansa, Juusola toteaa.
Paineet kasvavat
Professori Juusolan mukaan Iranin on vaikea olla tekemättä mitään vastatoimia Yhdysvaltain iskuun. Vaikeampi kysymys on, miten ja milloin Iran tulee vastaamaan.
– Voi pohtia, pyrkiikö Iran yhteen näyttävään iskuun vai pidemmällä aikavälillä kriisin tietoiseen kiihdyttämiseen. Itse veikkaisin tätä jälkimmäistä ottaen huomioon Iranin voimavarat, Juusola sanoo.
– Uskon, että iskut Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan tulevat todennäköisesti jollain aikavälillä kasvamaan, Juusola arvioi.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa arvioi STT:n haastattelussa, että Suleimanin surma johtaa väistämättä vastakkainasettelun kärjistymiseen ja Iranin vastatoimiin.
– Tämä ei jää tähän. Hyvin usein tällainen nokittelu saattaisi jäädä, kun molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä siihen, että on saavutettu jotain. Tämä ei tule todennäköisesti jäämään tähän, vaan aiheuttaa lisää eskalaatiota, eversti Kajanmaa sanoo.
Hänen mukaansa Iranin on pakko osoittaa jollain tavalla suuruuttaan.
– Jotain aseellisia toimia varmasti tehdään, mutta mikä se maali sitten on? Toki yhdysvaltalaiskohteet ovat mahdollisia, mutta myös Israel on potentiaalisena kohteena, Kajanmaa kertoo STT:lle.
Lähi-Idän tutkimuksen professori Hannu Juusola sanoo olevansa yllättänyt Yhdysvaltojen päätöksestä iskeä korkealle Iranin johtoon.Yle
Yhdysvaltojen ja Iranin suhteet ovat kiristyneet sen jälkeen, kun Yhdysvallat viime vuonna vetäytyi Iranin kanssa solmitusta ydinsopimuksesta ja aloitti voimakkaan taloudellisen painostuksen maata kohtaan.
Viime viikkoina jännitteet ovat muuttuneet väkivaltaisuuksiksi Irakissa, jossa kummatkin maat vaikuttavat.
Joskus aggression kierre päättyy, jos vastapuolen kostotoimet pelottavat tarpeeksi. Juusola ei kuitenkaan usko, että Yhdysvaltain nyt tekemä isku voisi rauhoittaa Iranin kunnianhimoa Irakissa.
– Pitäisin sitä hyvin epätodennäköisenä, professori toteaa.
Juusola uskoo, että Iranin ja Yhdysvaltain välisen kriisin keskeinen näyttämö tulee olemaan Irak. Maassa on ollut levottomuuksia jo pitkään.
– Irakille tämä isku ei ole kyllä hyvä uutinen, Juusola pohtii.
Tampereella on puhkottu yhden yön aikana renkaat ainakin 40 autosta. Sarjapuhkoja tai -puhkojat tekivät tuhoa Lentävänniemessä Jänislahdenkadulla ja Lielahdenkadulla sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 30. joulukuuta.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Markku Laakso sanoo Ylelle, että alustavan laskelman mukaan ilkivallasta aiheutui noin 10 000 euron vahingot.
– Meille on tähän mennessä ilmoittautunut 40 asianomistajaa.
Poliisi ei kommentoi esitutkinnan tässä vaiheessa, onko poliisilla epäiltyä. Rikossarjaa tutkitaan vahingontekona. Laakso kuvaa tapausta erikoiseksi.
– En kyllä muista, että tällaista vahingontekosarjaa olisi tullut vastaan. Jollakulla on ollut paha mieli, kun näin on päässyt käymään. Koitamme selvittää, mikä tässä on ollut, Laakso kertoo.
Poliisilla ei ole kaikkia keinoja tutkinnassa lain takia.
– Poliisin toimivalta ja keinovalikoima on porrastettu rikosten vakavuuden mukaan. Lievissä tapauksissa aivan kaikki samat keinot eivät ole käytössä kuin vakavissa rikoksissa.
Lievissä rikoksissa ei pystytä Laakson mukaan käyttämään kaikkia pakkokeinoja. Poliisin pakkokeinoja ovat esimerkiksi telekuuntelu, kiinniotto, matkustuskielto, kotietsintä, tutkimuspaikan eristäminen ja henkilöön kohdistuva etsintä.
Näistä kaikki keinot eivät ole Laakson mukaan käytössä. Hän ei yksilöi, mitä keinoja poliisi voi käyttää tutkinnassa.
– Teemme tutkinnassa kaikki asiat, joita laki antaa tehdä, mutta työkalupakki on aika vajavainen poliisin näkökulmasta. Kun ihan kaikki keinot eivät ole käytössä, yhteiskunta ottaa riskin, että kaikki rikokset eivät selviä, Laakso sanoo.
