Luoteis-Tukholmassa sijaitsevissa kahdessa kerrostalossa viime yönä sattuneet räjähdykset olivat poliisin mukaan huomiotaherättävän häikäilemättömiä.
– Läheskään kaikilla rikollisilla ei ole kykyä toteuttaa tällaista tekoa, sanoo Tukholman pohjoisen poliisipiirin apulaispoliisipäällikkö Anders RisselDagens Nyheterille.
– Raja on ylitetty toden teolla, kun räjäyttää asuinalueella yöllä suojattomien kansalaisten nukkuessa, Rissel jatkaa.
– Jos tarkoituksena ei ollut tappaa, niin ainakin pelästyttää kunnolla, poliisin kenttäjohtaja Henrik Ackelman kommentoi aamulla Dagens Nyheterille tekijän toimintaa.
Husbyn ja Kistan lähiöissä noin 500 metrin etäisyydellä toisistaan olevissa kerrostaloissa sattuneet räjähdykset aiheuttivat rakennuksille suuria vaurioita. Husbyssä räjähde oli sijoitettu luhtikäytävään ja Kistassa rappukäytävään. Kumpikin räjähde oli poliisin mukaan yhtä voimakas.
Yksi ihminen joutui räjähdyksen jälkeen sairaalahoitoon.
Poliisi tutki räjähdyksen aiheuttamia tuhoja Husbyssä.Fredrik Sandberg / EPA
Silminnäkijä: Mies poistui paikalta tummalla autolla
Poliisin saaman silminnäkijälausunnon mukaan paikalta poistui yksi mies. Poliisi etsii miestä ja tämän käyttämää autoa. Osa silminnäkijöistä on puhunut medialle, muttei poliisille. Poliisi vetoaakin asukkaisiin, jotta nämä puhuisivat viranomaisille.
Poliisin mukaan teon motiivina voi olla niin kosto, pelottelu kuin tappaminenkin. Merkillepantavaa poliisin mukaan on se, ettei tekijä ole välittänyt mahdollisista sivullisista uhreista.
Aftonbladetin tekemän listauksen mukaan Ruotsissa tapahtui viime vuonna yli 120 räjähdystä, joiden tutkimiseen räjähderikoksiin erikoistunut poliisi osallistui.
Räjähdyksen vaurioittamassa talossa Kistassa asuva "Johan" kertoo Aftonbladetille nähneensä ikkunasta räjähteen ilmeisesti asettaneen miehen juoksevan tummaan autoon ja poistuvan sillä paikalta.
"Johanin" mukaan hän kuuli räjähdyksen Husbystä vain hetkeä ennen kuin hänen asuintalossaan räjähti.
"Johanin" asunnon yläpuolella tapahtunut räjähdys aiheutti rakennukseen suuria vaurioita. Hänen mukaansa ovi lensi paikoiltaan ja kantavaan seinään tuli murtuma, joka ulottuu useisiin kerroksiin. "Johan" itse sai irronneesta ovesta kuhmun päähänsä.
– Muutin juurin tänne toiselta paikkakunnalta ja haluan palata takaisin kotiin, "Johan" kertoo ajatuksistaan räjähdyksen jälkeen.
Uuden Musiikin Kilpailun voitosta ja Suomen seuraavan euroviisuedustajan paikasta kisaa tänä vuonna kuusi artistia: Tika, Erika Vikman, Aksel Kankaanranta, F3M, Sansa ja Catharina Zühlke.
Jokainen UMK-finalisti saa biisilleen oman julkaisupäivän. Finalistien kilpailubiisit julkaistaan yksi kerrallaan perjantaista 24.1. alkaen aina keskiyöllä Yle Areenassa sekä Spotifyssa, Deezerissä ja muissa musiikin suoratoistopalveluissa.
TikaYle
Tanssittavasta popista klubitunnelmiin
Tika on mukana kisaamassa I Let My Heart Break -kappaleella. Nepalista 1,5-vuotiaana adoptoitu laulaja on ollut mukana myös Ruotsin Idolsissa ja Suomen Voice of Finlandissa. Artisti itse ihailee Whitney Houstonin ja Celine Dionin kaltaisia suuria tulkitsijoita.
Tikan I Let My Heart Break -biisi julkaistaan perjantaina 24.1. klo 00.00.
Erika VikmanYle
Erika Vikmanin Cicciolina edustaa tämän vuoden UMK:n rohkeinta linjaa. Diskobiisissä kuuluvat sekä menneiden vuosikymmenten että Kikan vaikutus.
Vikman on kilpaillut aiemmin Idolsissa ja vuonna 2016 hänet valittiin tangokuningattareksi. Vikman tunnetaan myös seurustelustaan viihdelegenda Dannyn kanssa.
Erika Vikmanin Cicciolina julkaistaan maanantaina 27.1. klo 00.00.
AkselYle
Looking Back -kappaleella kisaava Aksel Kankaanranta on tullut tunnetuksi vuoden 2017 Voice of Finlandista sekä Pyhimyksen palkitun Jättiläinen -superhitin feattaajana. Looking Back kertoo maailmantuskasta, rakkaudesta ja riittämättömyyden tunteesta.
Aksel Kankaanrannan biisi Looking Back julkaistaan ti 28.1. klo 00.00.
F3MYle
Bananas-kappaleella Uuden Musiikin Kilpailuun osallistuvan F3M-yhtyeen tähtäimessä on tulla 2020-luvun Spice Girlsiksi. Bananas on anarkistisella otteella esitetty, tarttuva ja tanssittava pop-kappale, jonka teemoja ovat ehdoton suvaitsevaisuus ja riehakas bilettäminen.
F3M-yhtyeessä vaikuttavat Viv, Baby O ja MIARA
F3M:n biisi Bananas julkaistaan ke 29.1. klo 00.00.
SansaYle
Pitkän linjan muusikon SansanLover View tuo UMK:hon klubitunnelmia. Takavuosien indiefolkin jälkeen Sansa on siirtynyt elektronisempaan suuntaan ja ajattomaan pop-musiikkiin. Hän tekee tällä hetkellä yhteistyötä muun muassa EDM-artisti Kaskaden kanssa.
Sansan Lover View julkaistaan to 30.1. klo 00.00.
ZühlkeYle
Vuoden 2017 Uuden Musiikin Kilpailussa toiseksi tullut Catharina Zühlke on kokenut artisti, joka on toiminut ammattimuusikkona jo vuosia. Vuonna 2013 hän osallistui Idolsiin ja sijoittui viidenneksi.
Zühlke ihailee Aretha Franklinin ja Whitney Houstonin kaltaisia voimakasäänisiä naisartisteja. Hänen kappaleensa Eternity kertoo rakkauden voimasta.
Catharina Zühlken Eternity julkaistaan pe 31.1. klo 00.00.
Paluu perinteiseen äänestysmalliin
Kahtena edellisenä vuonna viisuedustajat ovat olleet kutsuartisteja. Vuonna 2018 Suomea edusti Saara Aalto ja viime vuonna Darude Sebastian Rejmanin kanssa.
Tänä vuonna on palattu perinteiseen äänestyskäytäntöön. Katsojat voivat äänestää suosikkiaan ennakkoon sekä lauantaina 7.3. 2020 suoran lähetyksen aikana maksutta Yle.fi-sovelluksella tai maksullisesti joko tekstiviestillä tai soittamalla äänestysnumeroon. Myös kansainvälinen raati pisteyttää biisit ja esitykset.
Voittajabiisin määrittävät yleisöäänet ja kansainvälisen raadin antamat pisteet.
Finaalin voittaja matkaa Eurovision laulukilpailuihin, jotka pidetään Hollannin Rotterdamissa 12.-16.5.
Stora Enso on aloittanut uuden koelaitoksen valmistelutyöt Kotkan Sunilassa.
Metsäyhtiö investoi 10 miljoonaa euroa uuteen koelaitokseen, jossa on tarkoitus tuottaa biopohjaista hiilimateriaalia havusellumassasta erotetusta ligniinistä.
Yhtiön mukaan puupohjaista hiiltä voidaan hyödyntää keskeisenä raaka-aineena akuissa, joita käytetään esimerkiksi kuluttajaelektroniikassa, autoteollisuudessa ja suurissa energianvarastointijärjestelmissä.
Koelaitos tulee Stora Enson Sunilan tehdasalueelle 80-luvun rakennukseen, joka on ollut varastokäytössä. Tiloja on alettu kunnostamaan koelaitoksen käyttöön. Tiloista on esimerkiksi purettu vanhoja sähkölaitteita, ja sisäseiniä on maalattu.
– Laitteisto vaatii tilan, jossa on korkea puhtaustaso. Valmistelemme tilaa myös niin, ettei projektin aikana tule mitään yllätyksiä, esimerkiksi vettä sisään, Stora Enson Biomaterials-divisioonan koelaitosten operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja Kari Nikunen sanoo.
Ligniiniä lämpökäsitellään
Stora Enso tekee parhaillaan laitehankintoja koelaitokseen. Tuotantolaitteet on määrä asentaa tämän vuoden loppupuolella, ja koelaitoksen toiminnan on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alkupuoliskolla.
– Koelaitoksen laitteet ovat käytännössä erilaisia lämpökäsittelyuuneja. Koska kyseessä on pilottilaitteisto, laitteet ovat aika pieniä. Ne eivät ole kokoluokaltaan sellaisia, mitä sellutehtailla yleensä on, Nikunen sanoo.
Täyden mittakaavan tehdasta vanhaan varastorakennukseen ei mahdu, eikä metsäyhtiö ole sellaisesta vielä päätöstä tehnytkään.
– Tarkoituksena on nyt testata, toimiiko kaikki niin, kuin uskomme. Taustalla on tottakai ajatus paljon isommasta.
Koelaitoksessa ligniiniä lämpökäsitellään, jolloin sen jalostusarvo nousee. Nikusen mukaan koelaitoksen teknologia ei ole itsessään ihmeellistä tai maailmalla tuntematonta. Merkittävämpää on se, että uusi tekniikka kilpailee fossiilisten raaka-aineiden kanssa.
– Hiiltä varmistetaan akkuteollisuuden tarpeisiin paljon esimerkiksi Kiinassa, mutta raaka-aineena on maaperästä louhittu, fossiilinen grafiitti. Tässä on tarkoituksena tehdä akkumateriaalia biopohjaisesta raaka-aineesta. Esimerkiksi hiilijalanjälki on tässä huomattavan paljon pienempi, kuin fossiilisella hiilellä.
Harvoja tehtaita maailmassa
Koelaitoksessa on tarkoitus hyödyntää Stora Enson Sunilan tehtaan tuottamaa ligniiniä.
Ligniininerotuslaitos käynnistyi Sunilassa vuonna 2015. Se on yksi harvoista tehtaista maailmassa, joka tuottaa ligniiniä. Vastaavaa kuivattua ligniiniä ei tehdä missään muualla.
– On hieno juttu, että Sunilan tehdas ja Kotka on valittu koelaitteiston paikaksi. Se on erityisen tärkeää, koska tässä mennään ihan uusiin tuotteisiin ja tulevaisuuden asioihin. Ainut tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin on kokeilla uusia teknologioita ja menetelmiä, Kari Nikunen sanoo.
Ligniini on puun liima-aine, joka sitoo puun kasaan. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi hartsin ja liimojen valmistuksessa.
– En ole kemisti, mutta ligniinin voisi ehkä rinnastaa öljyyn siinä mielessä, että siitä pystytään tekemään aika paljon erilaisia tuotteita ja korvaamaan fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita.
Tuolilla istuu huojentunut nainen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) sai viime marraskuussa niskoilleen koko joukon syytöksiä.
Eksoten tarkastuslautakunta epäili, että Vesterinen olisi syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen tai virka-aseman väärinkäyttöön. Lautakunta päätti viedä asian poliisin tutkittavaksi.
Viime lauantaina poliisi ilmoitti, ettei se aloita asiassa esitutkintaa.
Poliisin saaman selvityksen mukaan virkavelvollisuuksia ei ole rikottu, jolloin rikoslain virkarikossäännösten edellytykset eivät täyty. Esimerkkinä poliisi mainitsee tilanteet, joissa virkamies ei ole noudattanut "hyvää hallintotapaa" tai ei ole "hoitanut virkaa asianmukaisesti". Ne eivät poliisin mukaan täytä laillisuusperiaatteen mukaista täsmällisyysvaatimusta.
Virkarikoksista tuomitseminen edellyttää virkavelvollisuuden sisällön tarkkaa määrittelemistä, ja kun sen tunnusmerkistö ei täyty, poliisi ei aloita asiassa esitutkintaa.
– Minä olen tiennyt, etten ole syyllistynyt väitettyihin virkarikoksiin, sanoo Vesterinen.
Räväkkä ilmoitus
Vyyhti alkoi purkautua viime kesänä, kun Eksote julkaisi huomiota herättäneen lääkäreiden työnhakuilmoituksen. Kuvassa paidaton nuorimies nojaili virvoitusjuomalasia pidellen arvokkaan näköiseen avoautoon.
Auton takapenkillä istuva nuori nainen mahtui juuri ja juuri kyytiin ostoskasseineen. Reissussa näytti olevan kolme kovapalkkaista lääkäriä.
Ilmoitusteksti lupasi lääkäreille huippupalkkaa, räätälöidyn työajan ja loistavia työkavereita.
Kuvakaappaus Eksoten somemainoksesta
Ilmoitus pyöri erityisesti sosiaalisen median kanavilla, kuten Facebookissa. Reilun viikon kuluttua se kuitenkin äkkiä katosi.
Tuli ilmi, että Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) oli käskenyt poistaa mainoksen.
– Puutuin operatiiviseen toimintaan ja ihan määräsin, että nyt se kuva sieltä veke. Nyt on tullut niin kauheasti huonoa palautetta siitä, kertoi Vesterinen heinäkuussa Ylelle.
"Raskasta aikaa"
Vesterinen kertoi tuolloin, että osa Eksoten johdosta, luottamushenkilöistä ja lääkäreistä pahastui ilmoituksesta. Närää oli aiheuttanut myös se, ettei johtoryhmä ollut etukäteen nähnyt ilmoitusta.
Eksoten luottamushenkilöissä alkoi nousta epäilyjä, että Vesterinen olisi syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen tai virka-aseman väärinkäyttöön.
Hänen epäiltiin muun muassa järjestäneen tutuilleen lääkäriaikoja Eksoten toimipisteisiin, pyrkineen vaikuttamaan rekrytointeihin ja hyödyntäneen asemaansa toimeensa liittymättömissä asioissa ja toimimalla epäasiallisesti erilaisissa yhteyksissä.
Niinpä Eksoten tarkastuslautakunta päätti viedä asian poliisin selvitettäväksi.
Nyt kolme kuukautta myöhemmin Vesterinen tunnustaa, että ihan helppoa ei ole ollut.
– Tämä on ollut raskasta aikaa. Minua saatiin ihan vapaasti syytellä ja mediassa toistettiin päivästä toiseen, että minua on syytetty siitä, tästä ja tuosta, kertoo Vesterinen.
Kiistää toimineensa väärin
Marja-Liisa Vesterinen tyrmää väitteet, että hän olisi järjestänyt tutuilleen lääkäriaikoja. Vesterisen mukaan häneen otti yhteyttä entuudestaan tuntematon eläkeläinen. Tämä oli saanut lääkäriajan vasta kuuden viikon päähän.
– Minulle tuli tieto, että hän pyörtyilee, häntä huimaa ja että hän kärsii hartiasäryistä. Maallikkona minulle tuli mieleen, että voisiko hänellä olla esimerkiksi sydämessä vikaa.
Vesterinen kertoo soittaneensa terveysaseman esimiehelle ja kysyneensä tältä, voisiko joku tarkistaa tämän eläkeläisen tilanteen.
– Hän sai lääkäriajan. Tämä henkilö tutkittiin ja häneltä löytyi sydänvika ja hänet passitettiin leikkaukseen. Oliko väärin, kysyy Vesterinen.
Vesterisen mielestä tämä ei voi olla rikos, koska hallintosäännössä, missään ohjeissa tai laissa ei tällaista menettelyä kielletä.
Marja-Liisa Vesterinen myös nyt kiistää puuttuneensa operatiiviseen toimintaan, vaikka hän Ylelle heinäkuussa sanoi puuttuneensa operatiiviseen toimintaan.
– Sanoin sen silloin huolimattomasti. Mainostoimisto oli ilmottannut, että kuvaa ei voi vaihtaa. Sanoin, että ei rekrytointikampanjaa tarvitse keskeyttää. Vain kuva pitää vaihtaa. Onko tämä nyt määräys vai ei, pohtii Vesterinen.
Luottamus puntarissa
Vesterinen ei halua arvioida, miksi häntä vastaan halutaan tehdä rikostutkinta. Hän ei lähde pohtimaan, haluaako joku kammeta hänes pois Eksoten hallituksen puheenjohtajan paikalta.
– Minä haluan keskustella vastapuolen kanssa. Haluan keskustella niin, että he saavat oikein tiedon siitä, mitä on tapahtunut. Jos he ovat minua vahingoittaakseen esittäneet näitä väitteitä, haluan silti, että meillä on keskusteluyhteys.
Marja-Liisa Vesterinen kertoo, että poliisi ei kuullut häntä kolmen kuukauden aikana kertaakaan.
– Poliisi kyllä soitti kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kysyi lakimiehen nimeä ja toisella kerralla ilmoitti, ettei aloita esitutkintaa.
Vesterisen luottamus punnitaan vielä Eksoten valtuustossa. Sinne se päätyy maalis-huhtikuun vaihteessa.
– Minä katson vain eteenpäin, Vesterinen sanoo.
Valtuustolle asian valmistelee kuntalain perusteella asetettu Eksoten tilapäinen valiokunta, jonka tehtävä on arvioida Vesterisen toimet. Kyse on siitä, onko Vesterinen voinut toimillaan saattaa Eksoten huonoon valoon ja onko hän toiminut Eksoten edun mukaisesti.
– En ota kantaa, onko Vesterinen tehnyt jotain väärää tai ei. Nyt puidaan sitä luottamusta ja käyttäytymistä Eksoten hallituksen puheenjohtajan toimessa ja luottamushenkilönä, että onko se asianmukaista ja sellaista että Eksoten valtuusto pystyy hyväksymään sen ja luottamaan hänen toimintaansa edelleen, väliaikaisen valiokunnan puheenjohtaja Antti Vilkko (kesk.) sanoo.
– Ministeri Timo Harakka (sd.) sanoo, että taksilakiin tulee viilauksia. Mutta viilaukset ovat vain pintahivelyä, joten muutoksista tulee vain kosmeettisia. Harmaan talouden taltuttamiseksi pitäisi tehdä todella isoja muutoksia, enkä ole varma, onko hallituksella siihen halua.
Näin pohdiskelee Markku Pakkanen, joka on paitsi kuljetusyrittäjä myös keskustan entinen kansanedustaja, joka toimi eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtajana, kun taksiuudistus astui voimaan heinäkuussa 2018.
Pakkanen oli pitkään kamppaillut oman puolueensa linjaa vastaan taksiuudistuksen edetessä. Pakkanen sanoo käyneensä useita tiukkoja keskusteluja sekä silloisen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa.
– Ripittäminen on hyvä sana kuvaamaan tilannetta. Näkemykseni eivät kelvanneet. Minua syytettiin siitä, että ajaisin omia etujani. Tosiasiassa tunnen alan ja tiesin uhkakuvat, jotka sitten toteutuivat.
– Uudistus oli kuin mantra, jota liikenne- ja viestintäministeriöstä toistettiin. Ei vain ministerin vaan myös virkamiesten suulla. Vihdoin löytyi ministeri, joka oli valmis viemään tämän läpi.
Markku Pakkanenkin päätyi lopulta äänestämään taksiuudistuksen puolesta. Hän sanoo, että ratkaisevaa oli se, että taksiyrittäjiä edustava Suomen Taksiliitto pääsi sopuun uudistuksen valmistelijoiden kanssa uudistuksen sisällöstä.
– Ajattelin, että nyt tämä riittää minulle, koska Taksiliitto on oma liittoni. Tehdään sitten näin, jos alan toimijat kerran ovat sitä mieltä.
"Nyt ei ole mitään kontrollia"
Markku Pakkanen on palannut politiikasta siviiliammattinsa pariin kuljetusyrittäjäksi. Pakkasella oli aiemmin kolme taksia, mutta hän on luopunut niistä kahdesta. Hän sanoo, ettei taksiyrittäjien uusi toimintaympäristö ole kovin houkutteleva.
– Toivon, että uusi hallitus tekisi muutoksia, joilla karkeat epäkohdat saataisiin korjattua. Niistä harmaa talous on tärkein. Kaikille yrittäjille pitää olla samat pelisäännöt.
– Vanhassa järjestelmässä jokaisesta kyydistä jäi tosite, joka kertoi, paljonko autolla on ajettu ja tienattu. Nyt ei ole mitään kontrollia eikä raportointia vaadita. Riittää, kun autossa on maksulaite tai vastaava.
Veronsa asiallisesti maksavan yrittäjän lisäksi Pakkasen mielestä taksiuudistuksen häviäjiä ovat asiakkaat.
– Ennen asiakas saattoi ryöstää taksin, nyt taksi saattaa ryöstää asiakkaan. Uudistusta perusteltiin sillä, että hinnat laskevat. Kävi päinvastoin.
Taksilla matkustaminen on kallistunut Tilastokeskuksen mukaan puolessatoista vuodessa keskimäärin 13 prosenttia. Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti tiistaina Verohallinnolta, Viestintä- ja liikennevirasto Traficomilta sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastolta saamansa selvitykset.
Taksiuudistus on erityisen herkkä kysymys keskustalle, koska se oli ajamassa uudistusta läpi, ja nyt sen pitäisi puolustaa taksiuudistuksen korjaussarjan valmistelua.
Puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.), kommentoi aihetta Facebook-sivullaan tiistaina näin: "Olen yrittämisen vapauden kannattaja, mutta ei kilpailun täydellinen vapauttaminen ja sääntelyn karsiminen kaikissa tapauksissa johda automaattisesti hyvään. Näin kävi valitettavasti taksilain uudistamisessa."
Tiistai-illan A-studiossa TV1:ssä kello 21:00 on taksiuudistukseen liittyen haastateltavana liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).
Kuulun siihen yhä kasvavaan suomalaisten joukkoon, jotka ovat herkistyneet sisäilman homeille.
Vuosien varrella olen kohdannut paljon ymmärtämättömyyttä homeiden aiheuttamista ongelmista ihmisen terveydelle. Oireiluni syyksi minulle on ehdotettu milloin stressiä, milloin huomionhakuisuutta. Voi olla, että olen huomionhakuinen – ja voin vakuuttaa, että homeoireilu tekee olon erittäin stressaantuneeksi. Olen silti kokenut hyödyllisemmäksi syyttää oireistani rakennusta, jossa niitä saan.
Oireet nimittäin katoavat varsin pian sen jälkeen, kun olen päässyt pois ongelmallisesta rakennuksesta. Pidän elämästäni paljon enemmän, kun en kärsi kasvojen toispuoleisesta puutumisesta, lihas- ja nivelkivuista, kuumeilusta, limakalvojen jatkuvasta tulehduksesta, korvatulehduksista, muistamattomuudesta, jatkuvasta väsymyksestä ja toisaalta kyvyttömyydestä nukkua levollista unta, ruuansulatuksen häiriöistä, rytmihäiriöistä ja munuaisten toiminnan ongelmista. On helpompi työstää stressiä ja huomionhakuisuuttakin silloin, kun syke ei hakkaa sataaneljääkymmentä lepotilassakin.
And yet I’m one of the lucky ones, Greta Thunbergia lainatakseni. En ole sairastunut kroonisesti, enkä kärsi homealtistusta usein seuraavasta kemikaaliyliherkkyydestä. Ainoastaan kuuloni on lukuisten tulehdusten jäljiltä heikentynyt toisessa korvassa, mutta se on pientä verrattuna siihen millaisten sairauksien kanssa moni kamppailee loppuelämänsä.
Joskus ajattelen, että herkistymiseni on oikeastaan eräänlainen supervoima: tiedän useimmiten varsin pian, jos rakennuksessa on ongelmia, ja näin pystyn suojelemaan itseäni ja perhettäni homeelta. Kun vain vältän homeisia paikkoja, olen varsin terve ihminen. Sairastan harvoin flunssia, ja oloni on kaikin puolin hyvä.
Usein kuulee homeongelman vähättelyn perusteena, että vain osa ihmisistä saa oireita ja sairastuu. Ilmiö on kieltämättä kiinnostava, mutta ei mitenkään ennennäkemätön. Ihmiskehot reagoivat muihinkin asioihin keskenään eri tavoin, ja syitä tähän on lukemattomia.
Suosittu selitys lääkärien keskuudessa on tällä hetkellä, että homeoireilu on pohjimmiltaan psyykkistä, ja että ihmisen mieli homeita pelätessään synnyttää kehon oireilun. Hoidoksi tarjotaan mielialalääkkeitä ja käyttäytymisterapiaa.
Olen valmis uskomaan, että myös ajatuksillani on vaikutusta kehoni oireiluun. Mutta mitä tehdä silloin, kun sisäilmasta oireilee puolivuotias vauva tai perheen kissa tai koira? Millaista käyttäytymisterapiaa lääkärit suosittelevat alakoululaisille, jotka oireilevat koulussa, mutta parantuvat lomien aikana?
Onko meillä varaa antaa osan sairastua vakavasti rakennusten ongelmista vain siksi, että aivan kaikki eivät sairastu?
Rakentaminen, kiinteistöjen kunnossapito ja korjaaminen ovat kallista hommaa ja iso bisnes. Näyttää siltä, että siellä missä rakennuksia tehdään, omistetaan ja ylläpidetään, vallitsee penseys sitä kohtaan, että joku joutuisi tekemään ylimääräistä työtä rakennuksen kunnon hyväksi, puhumattakaan siitä, että joku joutuisi maksamaan siitä.
Asumisterveyslaki on liian suurpiirteinen, eivätkä sen määräykset käytännössä velvoita mihinkään. Tästä seuraa, että ihmiset eivät ole yhdenvertaisia homeongelman keskellä. Se, jolla on rahaa, voi suojella itseään ja läheisiään silloinkin, kun vuokranantaja tai taloyhtiö pistävät kapuloita rattaisiin, ja sanovat sellaisia lauseita kuin "ei täällä kukaan ole aikaisemmin oireillut" tai "ei betoni homehdu", tai teettävät näytösluonteisia kosteusmittauksia, jotka muka osoittavat ettei ongelmaa ole.
Hyvätuloinen voi tilata homekoiratutkimuksen ja sen jälkeen materiaalinäytetutkimuksen. Hän palkkaa asianajajan yhdellä puhelinsoitolla, ja jos kaikki menee hyvin, homeongelma korjataan onnistuneesti, eikä hän joudu edes maksamaan kaikkia kuluja yksin.
Hyvätuloinen voi tarvittaessa myös vaihtaa asuntoa vaikka monta kertaa peräkkäin, kunnes löytää sellaisen, jossa ei oireile. Jos omaisuus on mennyt homeasunnossa pilalle, hän menee kauppaan ja ostaa uudet kamppeet.
Köyhä nukkuu kaikki ikkunat auki pakkasellakin, tai parvekkeella jos hänellä on sellainen, ja toivoo, että joku jossain ottaisi todesta hänen oireilunsa.
Vain lapset kouluissaan saavat kaikki samanarvoisen kohtelun: kaikki altistuvat tasapuolisesti taustaan katsomatta.
Elli Toivoniemen, Kirsikka Saaren, Anna Paavilaisen, Alli Haapasalon, Reetta Aallon, Jenni Toivoniemen ja Miia TervonTottumiskysymys ja Pirjo LonganTuntematon mestari saivat molemmat neljä ehdokkuutta.
PARAS ELOKUVA Aurora - tuottaja Max Malka Diva of Finland - tuottajat Mika Ritalahti ja Niko Ritalahti Koirat eivät käytä housuja - tuottajat Aleksi Bardy ja Helen Vinogradov Tottumiskysymys - tuottaja Elli Toivoniemi Täydellinen joulu - tuottaja Jesse Fryckman
OHJAUS Miia Tervo - Aurora Elli Toivoniemi, Kirsikka Saari, Anna Paavilainen, Alli Haapasalo, Reetta Aalto, Jenni Toivoniemi ja Miia Tervo - Tottumiskysymys Jukka-Pekka Valkeapää - Koirat eivät käytä housuja
NAISPÄÄOSA Mimosa Willamo - Aurora Jaana Saarinen - Äiti Suvi-Tuuli Teerinkoski - Diva of Finland
MIESPÄÄOSA Matti Ristinen - Olen suomalainen Pekka Strang - Koirat eivät käytä housuja Amir Escandari - Aurora
MIESSIVUOSA Chike Ohanwe - Aurora Ylermi Rajamaa - Risto Räppääjä ja pullistelija Johannes Holopainen - Tottumiskysymys
Miia Tervo, Jenni Toivoniemi, Reetta Aalto, Alli Haapasalo, Anna Paavilainen, Kirsikka Saari ja Elli Toivoniemi ovat ohjanneet Tottumiskysymys-elokuvan yhdessä.Janne Lindroos / Yle
KÄSIKIRJOITUS Elli Toivoniemi, Kirsikka Saari, Anna Paavilainen, Alli Haapasalo, Reetta Aalto, Jenni Toivoniemi ja Miia Tervo - Tottumiskysymys Anna Heinämaa - Tuntematon mestari Miia Tervo - Aurora
Anna Heinämaa on tehnyt Klaus Härön Tuntemattoman mestarin käsikirjoituksen. Laura Railamaa / Yle
KUVAUS Pietari Peltola - Koirat eivät käytä housuja Arsen Sarkisiants - Aurora Mika Orasmaa - Iron Sky: The Coming Race
MUSIIKKI Michal Nejtek - Koirat eivät käytä housuja Markku Kanerva - Vedenneito Risto Ylihärsilä - Diva of Finland
ÄÄNISUUNNITTELU Micke Nyström - Koirat eivät käytä housuja Olli Huhtanen - Baby Jane Kirka Sainio - Tuntematon mestari
LEIKKAUS Mervi Junkkonen - Koirat eivät käytä housuja Antti Reikko - Aurora Markus Leppälä - Olliver Hawk
Pihla Viitala Zaida Bergrothin Marian paratiisissa. Elokuva on ehdolla lavastussuunnittelu-kategoriassa. Sami Kuokkanen
LAVASTUSSUUNNITTELU Kaisa Mäkinen - Tuntematon mestari Jaagup Roomet - Marian Paratiisi Kari Kankaanpää - Aurora
PUKUSUUNNITTELU Frank Bohn, Margarethe Pszywara, Charlotte Willems - Iron Sky: The Coming Race Jouni Mervas - Aurora Sari Suominen - Koirat eivät käytä housuja
Maria Ylipää Katja Gauriloffin Baby Janessa. Elokuva on ehdolla maskeerauksesta ja äänisuunnittelusta. Oktober Oy
DOKUMENTTIELOKUVA Aatos ja Amine - ohjaus Reetta Huhtanen, tuottajat Hannu-Pekka Vitikainen, Hanne Phlypo ja Alex Tondowski Olliver Hawk - ohjaus Arthur Franck, tuottaja Oskar Forsten Veeran maaginen elämä - ohjaus Tonislav Hristov, tuottajat Kai Nordberg ja Kaarle Aho
LYHYTELOKUVA Keppi - ohjaaja Teppo Airaksinen Kaksi ruumista rannalla - ohjaaja Anna Paavilainen Onko sulla nälkä? - ohjaaja Teemu Niukkanen
Jussi-ehdokkaat valitsee vuosittain vaihtuva, ammattilaisista koostuva asiantuntijaraati yhdessä Filmiauran hallituksen kanssa. Lopulliset voittajat valitsee Filmiaura ry:n jäsenistö suljetulla lippuäänestyksellä.
Luumäen Taavetissa pitkin jalkakäytävää riepotellun päiväkotilapsen äiti on tehnyt tapauksesta rikosilmoituksen Kaakkois-Suomen poliisille. Asiasta kertoo MTV Uutiset.
Lapsen riepottelu sattui viime viikolla, kun päiväkotiryhmä oli palaamassa kirjastosta. Päiväkodin työntekijä veti mahallaan makaavaa vastahakoista lasta perässään pitkin jalkakäytävää Taavetissa.
Lasta riepottanut päiväkodin työntekijä ei ole enää töissä päiväkodissa.
Nuorisosäätiö vaatii käräjillä miljoonien korvauksia osalta säätiön entisiä hallituksen jäseniä. Perusteena on hallituksen hyväksymä kahdeksan miljoonan euron kiinteistökauppa, joka kanteen mukaan tehtiin säätiön tappioksi ja myyjäpuolena olleen rakennusliikkeen eduksi.
Kanne liittyy samaan talousrikosepäilyjen kokonaisuuteen, jossa Nuorisosäätiö aikoo vaatia entiseltä johtokaksikoltaan Aki Haarolta ja Perttu Nousiaiselta kymmenien miljoonien euron korvauksia. Ensimmäiset vahingonkorvauskanteet löytyvät jo käräjiltä, vaikka entistä johtoa koskeva rikostutkinta on edelleen kesken.
Viimeistään vaalirahakohun myötä julkisuuteen noussut Nuorisosäätiö on ollut keskellä paisuvaa väärinkäytösepäilyjen vyyhtiä vuodesta 2016 lähtien. Keskiössä ovat Haaron ja Nousiaisen tekemät liiketoimet.
Miehiä epäillään ainakin törkeästä petoksesta vuosina 2016–2017 ja törkeästä lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa vuonna 2015. Poliisi tutkii myös epäiltyä avustuspetosta julkisrahoitteisen säätiön toiminnassa.
Säätiö otti takkiin 7 miljoonaa euroa erikoisessa kiinteistökaupassa
Tähän mennessä suurimman hallituksen jäseniä koskevan korvausvaatimuksen käräjille on toimittanut säätiön entisen tytäryhtiön Pääskynpesien perillinen Vaparatalot. Korvausvaatimuksen taustalla on kiinteistökauppa, jonka Nuorisosäätiön tytäryhtiön silloinen hallitus teki yhdessä entisen Salpausselän rakentajat (SSR) -konsernin kanssa. SSR toimii nykyään nimellä Pallas Rakennus.
Kanteen mukaan säätiö teki epäedulliset kaupat rakennusliikkeen eduksi ostaessaan SSR-konsernilta Lahdesta purkukuntoisen taloyhtiön kaikki osakkeet vuonna 2014.
Säätiön tytäryhtiö Pääskynpesät otti lainaa ja osti osakkeet reilun 8 miljoonan euron kauppahintaan. Kun uusi johto teetti kiinteistön markkina-arvosta arvion neljä vuotta myöhemmin, arvioitiin tontti ja rakennus 1,6–2,7 miljoonan arvoiseksi ja kiinteistön purkukustannuksiksi 400 000–633 500 euroa. Lopulta osakkeet myytiin noin miljoonan euron kauppahintaan, eli yleishyödyllinen säätiö teki kaupoilla neljässä vuodessa varainsiirtoveroineen yli 7 miljoonan euron tappion.
– Hallituksen pöytäkirjoista ei kuitenkaan ilmene, että vastaajat olisivat selvittäneet lainkaan, minkä arvoinen hankittava kohde on. Ostopäätöksen pohjaksi ei hankittu selvitystä kiinteistön ja osakkeiden arvosta, kanteessa sanotaan.
Huomattavan arvokkaissa kaupoissa tällaisten selvitysten hankkiminen on vakiintunut tapa toimia.
SSR oli kanteen mukaan hankkinut yhtiön koko osakekannan vuoden 2014 aikana ja maksanut osakkeista olennaisesti vähemmän kuin Pääskynpesät maksoi SSR:lle. Säätiön hallituksen nykyisen puheenjohtajan Jari Laineen mukaan säätiö maksoi osakkeista miljoonia enemmän kuin SSR vain kuukausia aiemmin.
Poliisi selvittää muun muassa sitä, hyötyikö entinen johtokaksikko liiketoimista rakennusliikkeen kanssa rahallisesti. Kyseessä on nykyjohdon mukaan vain esimerkki useista säätiön entisen johdon junailemista epäedullisista liiketoimista.
Ex-toimitusjohtaja: Aioimme laajentaa radanvarsikaupunkeihin
Haaron ja Nousiaisen epäillään käyttäneen epäselvyyksistä seuraaviin seilannutta keskustataustaista Nuorisosäätiötä lypsylehmänä oman tai lähipiirin edun tavoitteluun sen jälkeen kun se jäi puolueelta tuuliajolle. Patentti- ja rekisterihallitus totesi jo noin kaksi vuotta sitten, että säätiötä on käytetty oman edun tavoitteluun.
Kun tuettua vuokra-asumista nuorille tarjoavalle Nuorisosäätiölle valittiin uusi johto, säätiön kassa oli tyhjä. Noin 60-vuotias säätiö oli hyvin lähellä konkurssia. Rahaa oli nykyjohdon mukaan hävinnyt yli 40 miljoonaa euroa entisen johdon aikana erilaisten liiketoimien, rakennusprojektien, kiinteistökauppojen ja maanvuokrasopimusten vuoksi Suomessa ja Virossa.
Haaro ja Nousiainen kiistävät epäasiallisuudet. Nousiainen kiistää STT:lle rikosepäilyt ja sen, että olisi käyttänyt Nuorisosäätiötä oman tai lähipiirin edun tavoitteluun. Hän ei halunnut kommentoida asiaa tarkemmin julkisuudessa.
Haaro taas sanoo STT:lle, että kaikkien epäselviksi, epäasiallisiksi ja jopa rikollisiksi tulkittujen liiketoimien taustalla oli silloisen johdon tarve saada nuorille lisää vuokrattavia asuntoja ja sitä kautta vuokratuottoja säätiölle, jotta se voisi kattaa takapainotteisia valtionlainojaan ja kiinteistöjen kasvavia korjauskuluja.
– Lähtökohta oli se, että laajennamme Etelä-Suomen radanvarsikaupunkeihin ja päärataa pitkin maakuntiin. Tämä oli ihan normaalia toimintaa. Tietenkin kiistän rikosepäilyt. Mitään epäasiallisuuksia ei näissä liiketoimissa tehty, Haaro sanoo.
Lahden kiinteistökaupassa tarkoitus oli Haaron mukaan peruskorjata purkukuntoinen keskustakiinteistö ja tehdä siitä säätiölle pitkällä aikavälillä tuottoisa kohde. Hänen mukaansa nykyjohto on se, joka hölmöili, kun myi osakkeet halvalla pois.
Kattavaa selitystä sille, miksi säätiö ajautui konkurssikypsään tilaan tai mihin rahat hävisivät, ei miehiltä irtoa. Haaron mukaan rahaa ei ole edes hävinnyt mihinkään, vaan rikosepäilyt julkisuuteen tuonut Yle ja säätiön nykyjohto antavat asiasta väärän kuvan.
Nuorisosäätiön kerrostalo Aleksanterinkadun ja Rauhankadun risteyksessä Lahdessa.Janne Ahjopalo / Yle
Pitkät vuokrasopimukset on irtisanottu
Laineen mukaan Haaron puheet ovat Haaron itsensä keksintöjä, jotka eivät kestä minkäänlaista läpivalaisua. Laineen mukaan entisen johdon riskihankkeet rikkovat sekä säätiön sääntöjä että lain yleishyödyllisyysvaatimuksia.
– Säätiön tehtävänä on asuntojen vuokraaminen nuorille sosiaalisin perustein. Se, mitä Haaro on aiheuttanut toiminnallaan on, että uudisrakentamisesta kirjasimme juuri 30 miljoonan euron tappiot ja rahaa on hävitetty erilaisiin Viron-liiketoimintoihin ynnä muihin hämäräbisneksiin, Laine jyrähtää.
Nuorisosäätiön taskuilla käytiin Laineen mukaan esimerkiksi vuokravivutustempulla. Säätiön nimissä tehtiin muun muassa pitkiä maanvuokrasopimuksia, joissa rakennusliike osti tontin ja säätiö lupautui vuokralaiseksi tonteille.
Pitkä ja tuottoisa vuokrasopimussitoumus nosti tontin hintaa siten, että rakennusliike saattoi myydä tontin pois voitolla. Tämä jätti säätiölle Laineen mukaan järjettömät vastuut.
– Näistä on nyt saatu karsittua puoli miljardia pois, tällaisia pitkäaikaisia vuokravastuita. Ei tässä ollut säätiön kannalta mitään tolkkua eikä järkeä. Nämä epäedulliset vuokrasopimukset on nyt saatu peruttua.
Nuorisosäätiö perää takaisin myös jo maksettuja vuokrarahoja sillä perusteella, että entinen johto teki säätiölain vastaisia oikeustoimia, joita nykyjohto pitää pätemättöminä.
Poliisi tutkii kokonaisuudessa myös rakennusliikkeiden edustajien toimintaa.
Hallituksen jäsenet vaitonaisia
Nousiainen toimi Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana huhtikuusta 2013 maaliskuuhun 2018. Haaro on toiminut Nuorisosäätiön asiamiehenä vuodesta 2010 alkaen ja säätiön toimitusjohtajana marraskuusta 2016 toukokuun 2018 alkuun saakka.
Nykyjohdon suurimmat korvausvaateet on osoitettu Haaron ja Nousiaisen lisäksi heidän aikanaan säätiön hallituksessa istuneista Klaukkalassa asuvalle Rauno Koitermaalle, 55, helsinkiläiselle Pasi Pöngälle, 71, ja Karjaalla asuvalle Kiril Häyriselle, 42. Lisäksi säätiö on esittänyt vaatimuksia tytäryhtiöiden hallituksessa istuneille.
Koitermaa sanoo, ettei allekirjoita kannetta omalta osaltaan. Hän ei kuitenkaan halua kommentoida asiaa enempää ennen kuin asioihin saadaan selvyyttä. Pönkä ei halunnut kommentoida koko asiaa STT:lle. Häyrinen sanoo, ettei ole toiminut lainvastaisesti eikä huolimattomasti.
– Asia on laaja ja monitahoinen, mutta sellaistakin on tullut ilmi, että hallitus on saanut Nousiaiselta ja Haarolta väärää tietoa, Häyrinen sanoo.
Säätiön jatko on liipaisimella
Säätiön olemassaoloa uhkaa vielä tälläkin hetkellä se, että yhteiskunnan tukea säätiölle kanavoinut Ara on perunut sen yleishyödyllisyysaseman. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara teki niin toissa kesäkuussa, ja marraskuussa Helsingin hallinto-oikeus päätti, että sillä on oikeus perua Nuorisosäätiön yleishyödyllisyysasema. Perusteena oli, että säätiön toiminta ei täyttänyt Aran mukaan lain vaatimuksia yleishyödyllisyydelle.
– Jos tämä saa lainvoiman, kuntarahoitus on velvoitettu sanomaan antamansa lainat irti. Puhutaan noin sadan miljoonan lainapotista. Sillä hetkellä säätiön tytäryhtiöiden tilanne on sellainen, että ollaan konkurssin kyykyssä. Silloin 3 000–4 000 nuorta olisi täydessä epävarmuudessa, hallituksen puheenjohtaja Laine sanoo.
Nyt säätiö on anonut varsinaisen säätiön sijaan tytäryhtiöilleen yleishyödyllisyysasemaa Aralta, jotta voisi jatkaa toimintaansa. Hallinto-oikeuden päätöskään ei ole vielä lainvoimainen, sillä säätiö hakee siihen muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Kaksi erilaista turvatyynyhäiriötä on pakottanut japanilaiset automerkit Toyotan ja Hondan vetämään takaisin yli kuusi miljoonaa ajoneuvoa maailmanlaajuisesti.
Toyotan takaisinveto koskee noin 3,4:ää miljoonaa autoa. Automallit ovat Corolla vuosilta 2011–2019, Matrix vuosilta 2011–2013, Avalon vuosilta 2012–2018 sekä Avalon Hybdis vuosilta 2013–2018.
Toyotan tapauksessa saksalaisen koneenosia valmistavan FZ Groupin turvatyynyissä on ollut ongelmia ohjaustietokoneissa. Ohjaustietokoneet ovat olleet alttiita sähköhäiriöille, eivätkä ne ole välttämättä ilmoittaneet pussien täyttymisestä.
Yhteensä ongelmien uskotaan vaikuttavan 12,3 miljoonaan autoon Yhdysvalloissa.
Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaiset tutkivat tällä hetkellä, onko kahdeksan ihmisen kuolemalla yhteyttä siihen, että turvatyynyt eivät ole täyttyneet asianmukaisesti.
Hondan takaisinveto koskee noin 2,7:ää miljoonaa ajoneuvoa Yhdysvalloissa sekä Kanadassa. Autot olivat tiettyjä Hondan ja Acuran malleja vuosien 1996–2003 ajalta.
Tapauksessa epäillään sitä, että autonosia valmistavan Takatan turvatyynyjen paineissa on ollut ongelmia. Epäilynä on, että turvatyyny saattaa räjäyttää metallisäiliön heittäen sirpaleita kuljettajaa sekä matkustajia kohti.
Espoon Leppävaarassa juuri 1 vuotta täyttäneet Mia ja Leo heräilevät päiväuniltaan. On ruokailun aika. Kaksosten rytmit ja rutiinit pitävät vanhempienkin elämän ruodussa.
Perheen äiti Henna Kapulainen sanoo, että hänen elintapansa ovat muuttuneet lasten myötä parempaan suuntaan.
– Tulee liikuttua ja oltua ulkona paljon enemmän. Nukkumaan käynti on aikaistunut. Miettii myös tarkemmin mitä ruokaa laittaa, mikä on hyvä lapsille ja hyvä itsellekin. Haluan olla hyvä esimerkki heille.
– Jos ei olisi lapsia, ei välttämättä tulisi liikuttua ihan yhtä paljon, Henna Kapulainen arvelee. Perheen isä Pasquale Romano ehtii myös leikkiä hiekkalaatikolla, koska on menossa töihin vasta illalla.Mikko Koski / Yle
Uusi tutkimustulos tukee Kapulaisen kokemusta.
FinTerveys 2017 -väestötutkimuksen aineistosta on nyt vertailtu pikkulasten vanhempien elintapoja ja hyvinvointia muihin alle 50-vuotiaisiin aikuisiin, joilla ei ole pieniä lapsia. Pikkulasten vanhemmiksi määriteltiin ne aikuiset, joiden kotitaloudessa asui ainakin yksi alle 7-vuotias lapsi.
Tutkimuksen mukaan pikkulasten vanhempien elintavat olivat terveyden kannalta hiukan suotuisammat kuin muiden samanikäisten aikuisten.
He esimerkiksi istuivat vapaa-ajallaan vähemmän ruudun ääressä kuin muut aikuiset. Äideistä ja isistä 14 prosenttia ilmoitti istuvansa vapaa-ajallaan ruudun ääressä enemmän kuin kolme tuntia. Muista naisista neljännes ja miehistä kolmannes ilmoitti päivittäisen ruutu-aikansa määräksi enemmän kuin kolme tuntia.
Pienten lasten vanhemmat käyttivät harvemmin runsaasti alkoholia kerralla kuin muut aikuiset. Pienten lasten äideistä 7 prosenttia joi yli kuusi alkoholiannosta kerralla kuukausittain, kun vastaava luku muilla naisilla oli 15 prosenttia. Isistä 29 prosenttia ilmoitti juovansa yli kuusi annosta kerralla vähintään kerran kuukaudessa, kun muista miehistä näin kertoi 41 prosenttia.
Sen sijaan hedelmien ja kasvisten syönnissä tai tupakoinnissa ei ollut merkittävää eroa pikkulasten vanhempien ja muiden aikuisten välillä.
Tyytyväisempiä saavutuksiinsa ja perhe-elämäänsä
Kaksosten lisäksi Kapulaisen perheeseen kuuluu 3,5-vuotias esikoispoika Niko, joka käy arkisin päiväkodissa. Perheen isä, italialainen Pasquale Romano tekee vuorotyötä ja on siksi iltaisin ja viikonloppuisin usein poissa kotoa.
Arjen pyörittäminen jää siis valtaosin kotiäitinä toistaiseksi olevan Kapulaisen harteille. Kiireisen tuntuisesta elämästä huolimatta Kapulaisella ei ole mitään valitettavaa.
– Olemme todella tyytyväisiä meidän perheeseen ja arkeen. Koemme puolisoni kanssa, että oma aika on tärkeää. Jaksan arkea paremmin, kun minulla on myös omia juttuja.
Kaksosten vaippojen vaihtaminen sujuu mukavasti yhteistyöllä. – Koska arki on aika täyttä, on hirveän tärkeää, että pääsee välillä hengähtämään, Henna Kapulainen toteaa.Mikko Koski / Yle
FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan pikkulasten vanhemmista lähes yhdeksän kymmenestä koki elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Lukujen valossa he olivat jopa hieman tyytyväisempiä elämäänsä kuin muut aikuiset, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Annamari Lundqvistin mukaan mediasta välittyy usein melko raskas kuva lapsiperhearjesta. Mielikuvan on arveltu olevan yksi syy siihen, että syntyvyys Suomessa laskee.
– Tämän tutkimuksen tulokset puhuvat mielikuvaa vastaan. Tulokset antavat viitteitä siitä, että iso osa pikkulasten vanhemmista voi hyvin ja elää terveellisesti. Pikkulapset tuovat myös paljon sisältöä elämään ja vanhemmat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin ne, joilla näitä pieniä lapsia ei ole.
Tutkimuksen mukaan pikkulasten vanhemmat ovat muita aikuisia tyytyväisempiä perhe-elämäänsä sekä saavutuksiinsa elämässä.
Ennen lapsia Kapulainen kertoo tehneensä paljon töitä ja kokeneensa uransa todella tärkeäksi. Muutos menestyneestä työntekijästä kotiäidiksi oli iso, mutta perheen yhdessäolo tekee Kapulaisen onnelliseksi.
– Työ on tosi tärkeä osa omaa minuutta ja haluan vielä saavuttaa asioita työelämään palattuani. Mutta vaikka en enää saavuttaisi mitään, niin olisin todella tyytyväinen tähänkin. Koen, että asiat ovat tosi hyvin, Kapulainen toteaa.
Annamari Lundqvist piti yllättävänä sitä, että pikkulasten vanhemmat olivat yhtä tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa ja kokivat toimeentulonsa riittäväksi yhtä usein kuin muut samanikäiset aikuiset.
– Vajaa puolet oli tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Toki se on iso osuus, jotka ovat tyytymättömiä, mutta keskeistä on se, että tyytymättömien osuus ei ole lapsiperheissä sen suurempi verrattuna muihin samanikäisiin, Lundqvist sanoo.
THL:n erikoistutkija Annamari Lundqvist iloitsee siitä, että pääsee raportoimaan hyviä tuloksia pikkulasten vanhempien hyvinvoinnista ja elintavoista.Mikko Koski / Yle
Yhdessä asiassa menee muita heikommin
Yksi asia, jossa pikkulasten vanhemmilla meni muita samanikäisiä aikuisia heikommin, ei liene yllätys. Pienten lasten vanhemmista noin kaksi kolmasosaa koki nukkuvansa riittävästi. Muista aikuisista riittävästi koki nukkuvansa kolme neljästä.
Tuloksen kuultuaan Henna Kapulaista alkaa naurattaa. Hän kertoo, että esikoinen nukkuu jo hyvin, mutta kaksosten nukkumisen kanssa on jouduttu tekemään töitä. Työ on kuitenkin alkanut tuottaa tulosta ja viimeisen viikon ajan Kapulainen kertoo nukkuneensa itsekin jo selvästi paremmin.
–Meillä nukutaan nyt ehkä noin kuusi tuntia yössä, mutta se on hyvää unta. Kaikki voi paremmin, kun nukumme paremmin. Varsinkin äiti ja isä, Kapulainen lisää ja nauraa.
1-vuotias Leo on kaksosista se, joka nukkuu paremmin, Henna Kapulainen kertoo.Mikko Koski / Yle
Tutkimuksen mukaan joka neljäs pienen lapsen äiti ja joka seitsemäs isä koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Tulos on kuitenkin samaa luokkaa kuin muilla aikuisilla. Esiintyvyysluvut olivat pienten lasten vanhemmilla johdonmukaisesti jopa pienempiä kuin muilla aikuisilla, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
– Pienten lasten vanhemmat eivät ainakaan koe sen enempää psyykkistä kuormittuneisuutta kuin muutkaan aikuiset, Lundqvist toteaa.
Myöskään masennusoireiden esiintyvyydessä erot pikkulasten vanhempien ja muiden aikuisten välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, vaikka pikkulasten vanhemmilla esiintyi vähemmän masennusoireilua kuin muilla aikuisilla.
Tutkimuksessa oli mukana 762 pikkulasten vanhempaa ja muita 18–50-vuotiaita aikuisia 1 865.
– Pikkulasten vanhempien hyvinvointia ja elintapoja on tutkittu aika vähän varsinkin Suomessa. Meillä on tässä aika hyvä ja edustava otos, josta on voitu katsoa useita eri aspekteja, Lundqvist sanoo tyytyväisenä.
"Suomessa paremmat valinnanmahdollisuudet"
Kapulainen muutti perheineen Suomeen viime toukokuussa asuttuaan yli 10 vuotta Skotlannissa. Suomeen muutto tuli ajankohtaiseksi, kun kaksoset ilmoittivat tulostaan. Vanhemmat kokivat tarvitsevansa laajemman tukiverkon ympärilleen, ja vaihtoehtoina oli muuttaa Suomeen tai perheen isän kotimaahan Italiaan.
– Koen, että Suomi on ihana maa lapsiperheille. Olemme sopeutuneet hyvin. Puhun myös omasta puolestani, sillä olin niin kauan pois, Kapulainen sanoo hymyillen.
Kapulaisen mukaan Skotlannissa kotiin jääminen kaksosten kanssa olisi ollut vaikeampaa, sillä päivähoito on niin kallista. Kapulainen kertoo, että Skotlannissa miehet käyvät yleensä töissä ja kotona oleva äiti saa melko huonosti tukia.
Suomessa äidillä on paremmat valinnanmahdollisuudet, Kapulainen iloitsee.
– Jos jossain vaiheessa itse koen, että haluan lähteä töihin, se on enemmän minun päätäntävallassa mitä haluan tehdä, kuin että joku pakottaisi vähän jompaankumpaan suuntaan. Se on tosi ihanaa.
Henna Kapulainen ja hänen italialainen miehensä Pasquale Romano ovat sopeutuneet Suomeen todella hyvin. – It is a very nice country, Romano sanoo. Pariskunta puhuu keskenään englantia, mutta lapsilleen kumpikin omaa äidinkieltään.Mikko Koski / Yle
Artikkelin kommentointimahdollisuus on auki torstaihin klo 23:een saakka. Tervetuloa mukaan!
Brittiläisessä Cardiffin yliopistossa tehty syöpätutkimus laajentaa valkosolujen käyttömahdollisuuksia eri syöpien hoidossa.
Laboratoriokokeissa on saavutettu lupaavia tuloksia monien syöpätautien kukistamiseksi.
Valkosoluhoitoa käytetään jo nykyään, mutta Cardiffin yliopiston tulosten mukaan menetelmää voidaan laajentaa ihmisen omaan puolustusjärjestelmään tukeutuen. Tutkimuksessa on löydetty valkosoluista alatyyppi, joka pystyy tappamaan useita erityyppisiä syöpäsoluja.
Uutta hoitotapaa ei ole kuitenkaan vielä testattu ihmisillä. Tulokset on julkaistu Nature Immonology -lehdessä.
Näin CAR-T-soluhoito toimisi
Immuunijärjestelmään perustuvassa menetelmässä potilaan verestä erotetut T-valkosolut muokataan.
BBC research, Tanja Ylitalo / Yle
Geneettinen muuntelu tapahtuu vaarattoman viruksen avulla. Tavoitteena on T-valkosolujen muuntaminen syöpäsoluja tuhoaviksi.
"Hoito tehoaa moniin syöpiin"
Tutkimuksessa on kehitetty solutyyppi, joka pystyy moniin syöpiin mutta jättää terveen kudoksen rauhaan.
– Tämä nostaa esiin "sama-koko-sopii-kaikille" -tyyppisen syöpähoidon mahdollisuuden. Yksi T-valkosolun muoto saattaa pystyä tuhoamaan monentyyppisiä syöpiä.
BBC:n uutisessa luetellaan kymmenen syöpää, joihin uuden hoitotavan toivotaan tepsivän: eturauhas-, rinta-, keuhko-, iho-, veri-, suolisto-, luu-, munasarja-, munuais- ja kohdunkaulan syöpä.
Rintasyöpäsoluja. AOP
"Edessä on ainakin 3–5 vuoden tutkimus"
Professori Panu Jaakkola arvioi, että Cardiffin yliopiston julkistama tutkimustulos vaikuttaa merkittävältä alkulöydökseltä. Jaakkola työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n Syöpäkeskuksessa.
– Toistaiseksi kokeet on kuitenkin vasta tehty laboratoriossa ja hiirimalleissa. Edessä on vielä vuosia kestävää tutkimus siitä, onko malli tehokas ja turvallinen ihmisillä.
HUS:n syöpäkeskuksen professori Panu Jaakkola. Marko Ekström / Yle
Jaakkola arvioi, että parhaassakin tapauksessa edessä on 3–5 vuoden tutkimusjakso. Mutta jos se onnistuu, ollaan merkittävän edistysaskeleen äärellä.
– Nykyisissä syövän immunohoidoissa ongelmana on, että monet niistä kohdistavat immuunisolujen hyökkäystä myös normaaleihin soluihin. Tästä voi tulla potilaille merkittäviä haittavaikutuksia, kuvailee Jaakkola.
– Nyt julkaistun tutkimuksen mukaisessa hoitotavassa on eristetty ihmisestä itsestään löytyvä klooni. Sitä ei ole aiemmin pystytty tällä tasolla tunnistamaan. On merkittävää, että hoito tehoaisi hyvin moniin syövän lajeihin.
Tutkimusta ja testejä tarvitaan
Myös Manchesterin yliopiston immunologian professotri Daniel Davis muistuttaa BBC:n haastattelussa, että tutkimuksessa ollaan vasta alkuvaiheessa. Davisin mukaan vielä ei olla lähelläkään potilaille annettavien lääkkeiden valmistamista.
– Epäilemättä tämä on hyvin kiinnostava löytö, sekä immuunijärjestelmää koskevan tiedon lisäämisen että mahdollisten tulevaisuuden lääkkeiden kehittämisen kannalta, arvioi professori Davis.
Uusi syöpähoito vaatii vielä paljon tutkimusta. AOP
Jaakkola katsoo, että käsillä voi olla valtava muutos syövän hoidossa – jos tulos on sitä, miltä se näyttää.
– Ensin tarvitaan paljon testejä. Jos hoito osoittautuu toimivaksi, niin Suomessa ollaan kyllä kärkijoukossa ottamassa sitä haltuun ja käyttöön. Tämä on erittäin mielenkiintoinen työ, mutta emme vielä tiedä tuleeko se toimimaan ihmisten hoidossa, muistuttaa professori Jaakkola.
Ryhmä huippututkijoita eri puolilta maailmaa esitteli vuosi sitten niin sanotun planetaarisen ruokavalion. Sen piti ainakin ajatuksen tasolla ratkaista maailman ravitsemusongelmat.
Kyseessä oli 37 eri alan tutkijan koostama suositus mahdollisimman terveellisestä, ympäristöystävällisestä ja edullisesta ruokavaliosta, jolla pystyttäisiin ruokkimaan maapallon arviolta kymmenen miljardia asukasta vuonna 2050.
Tarkoitus oli löytää ratkaisu yhteen vuosisadan suurimmista haasteista eli uudistaa ruokajärjestelmää vastaamaan väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.
Tutkijat esittivät, että ruokavalioon on lisättävä kaikkialla maailmassa merkittävästi vihanneksia, hedelmiä, täysjyviä, pähkinöitä ja palkokasveja.
Vastaavasti länsimaissa pitäisi vähentää paljon punaisen lihan, prosessoitujen elintarvikkeiden ja sokerin kulutusta.
Vihannekset ja hedelmät muodostavat noin kolmanneksen "planetaarisen ruokavalion" kustannuksista. Ian Langsdon / EPA
Afrikassa yli puolella tulot eivät riitä
Planetaarisen ruokavalion hahmotellut tutkijaryhmä eli EAT-Lancet-komitea ei selvittänyt ruokavalion hintaa. Hintaselvityksen tekivät kehitysmaiden maatalouteen ja ruokapolitiikkaan keskittyvän International Food Policy Research -tutkimuskeskuksen (IFPRI) ja yhdysvaltalaisen Tuftsin yliopiston tutkijat.
He selvittivät Maailmanpankin tilastoista 744 ruokatuotteen hinnat 159 maassa. Näin saatiin laskettua kussakin maassa edullisin hinta ruokavaliolle, joka vastaa planetaarisen mallin ravintosuosituksia.
Planetaarinen ruokavalio maksaa koko maailmassa keskimäärin 2,60 euroa päivässä
Eniten se maksaa Etelä-Amerikassa ja Karibialla, 3,14 euroa
Vähiten se maksaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, 2,25 euroa
Euroopassa ja Keski-Aasiassa hinta on 2,58 ja Pohjois-Amerikassa 2,39 euroa
Tutkijat laskivat, että ehdotettu ruokavalio maksaa maailmassa keskimäärin 2,60 euroa päivässä. Korkein hinta on Etelä-Amerikassa ja Karibialla, 3,14 euroa, ja alhaisin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, 2,25 euroa.
Sekin on aivan liikaa, sillä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 57 prosenttia ihmisistä ansaitsee tätä vähemmän.
Yksipuolinen ravinto on ongelma monissa köyhissä maissa. Kuvassa miehiä lounaalla Bangladeshin Dhakassa. Monirul Alam / EPA
Noin kolmannes ruokavalion hinnasta kertyi kasviksista ja hedelmistä.
– Köyhyysrajan ylittäminen ei tarkoita sitä, että ihmisillä olisi varaa syödä terveellisesti. Maalitolpat siirtyvät vähän kauemmas, sanoo Kalle Hirvonen, joka oli yksi jatkotutkimuksen tekijöistä.
Hirvonen työskentelee IFPRIn tutkijana Etiopian Addis Abebassa.
Ruokavalion hinta vaihteli yllättävän vähän
Niin sanotussa planetaarisessa ruokavaliossa on 2 503 kilokaloria. Se vastaa 30-vuotiaan 60 kiloa painavan ja keskimääräisesti liikkuvan naisen päivittäistä energiantarvetta.
Matalan tulotason maissa tällainen ruokavalio veisi valtaosan eli 89 prosenttia keskimäärin käytössä olevista tuloista.Vauraissa maissa osuus on vain kuusi prosenttia.
– Ruokavalion hinta vaihteli maiden välillä yllättävän vähän. Ero tulee suurista tuloeroista maiden välillä, Kalle Hirvonen summaa.
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, ettei kaikkein köyhimmillä ole todellisia mahdollisuuksia syödä terveellisesti.
– Haluaisin olla optimistinen, mutta realiteetti on se, että tällä hetkellä siitä ollaan aika kaukana.
Nykyisellään maailmassa 800 miljoonaa ihmistä kärsii aliravitsemuksesta, ja ainakin jossain määrin puutteellista ravintoa syö yli kaksi miljardia ihmistä. Yhtä paljon eli kaksi miljardia on ylipainoisia.
Huono ravinto on suurimpia syitä ennenaikaisiin kuolemiin. Terveellinen ravinto on tasa-arvokysymys, joka jakaa maapallon ihmiset niihin, joilla on siihen mahdollisuus ja niihin, joilla ei ole.
– On huolestuttavaa, että tuloerot kärjistyvät lopulta eroiksi elämänlaadussa ja elinajanodotteessa, Hirvonen toteaa.
Lautaselle tulee lisää rasvaa ihmisten vaurastuessa
Kun ihmiset ja kansakunnat vaurastuvat, ruokavalio muuttuu ensin epäterveellisemmäksi.
Yleismaailmallinen kehityskaari on se, että tärkkelyspitoisten kasvien kuten riisin osuus ruokavaliosta pienentyy ja punaisen lihan, rasvojen ja prosessoitujen ruokien kasvaa.
– Se on tuonut mukanaan ylipaino-ongelmia ja siihen liittyviä sairauksia. Voisi kuitenkin olla mahdollisuus myös toisenlaiseen ravintomuutokseen, jossa terveellisten ruokien osuus kasvaisi, tutkija Kalle Hirvonen sanoo.
Pikaruoka on yksi syy ylipaino-ongelmiin. Mario Guzman / EPA
Planetaarisessa ruokavaliossa liha- ja maitotuotteita ei kielletä kokonaan, mutta niiden kulutusta pitäisi vähentää nykyisestä merkittävästi. Yhdysvalloissa ja Kanadassa punaista lihaa pitäisi syödä 84 prosenttia ja Euroopassa 77 prosenttia nykyistä vähemmän.
Tutkijat arvioivat, että ehdotettu ruokavalio ehkäisisi vuosittain miljoonia ennenaikaisia kuolemia.
Lähes kaikkialla syödään liian vähän kasviksia
Kun väestö vaurastuu riittävästi, terveystietoisuus alkaa näkyä lautasella. Hirvonen pohtii, että epäterveellisen välivaiheen sivuuttaminen ruokailutottumuksissa voisi onnistua, jos ruoantuotantoon tehdään kansallisella tasolla oikeanlaisia investointeja.
Länsimaissa kulutetaan liikaa maitotuotteita, punaista lihaa, rasvaa ja sokeria. Köyhissä maissa puolestaan syödään liikaa halpoja tärkkelyspitoisia kasviksia.
Lähes kaikissa maissa syödään liian vähän kasviksia, hedelmiä ja pähkinöitä. Tähän ongelmaan EAT-Lancet-komitea halusi antamallaan ravintomallilla parannusta.
Kalle Hirvonen arvioi, että valtiot voisivat vaikuttaa paljon siihen, kuinka terveellisesti ihmiset syövät. Muutokseen tarvittaisiin valtioiden tukitoimia.
– Pitäisi miettiä, miten kasvisten ja hedelmien hinnat saataisiin pidettyä kurissa tai niitä saataisiin jopa laskettua. Analyysit osoittavat, että juuri kasvisten ja hedelmien hinnat nousevat keskimäärin paljon inflaatiovauhtia nopeammin.
Useissa eteläisen Afrikan maissa kärsitään kuivuuden aiheuttamasta nälänhädästä. Kuvassa tammikuun alussa Zimbabwessa kuvattu maissipelto. Aaron Ufumeli / EPA
Valistus ei auta, jos ei ole varaa
Investoinnit kehitysmaiden maataloussektorilla ovat kuitenkin kohdistuneet pitkään riisiin, vehnään, maissiin ja muihin tärkkelyspitoisiin kasviksiin, koska ihmiset kuluttavat niitä paljon. Muut ruokaryhmät ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Hirvonen ottaa esimerkiksi Egyptin, jossa valtio pitää vehnän hinnan alhaisena subventoimalla tuotantoa.
– Sen myötä osa ihmisistä kuluttaa aivan liikaa vehnää, mikä on johtanut ylipaino-ongelmiin. Egyptin esimerkki on negatiivinen, mutta myös terveellisten elintarvikkeiden hintaa olisi mahdollista alentaa esimerkiksi tukemalla niiden tuottajia.
Valistustakin tarvitaan, mutta se ei johda mihinkään, jos ihmisillä ei ole varaa ostaa terveellisempää ruokaa. Hirvonen on huomannut tämän tutkiessaan Etiopiassa tehtyjä valistuskampanjoita.
– Ihmiset tietävät hyvästä ruokavaliosta, mutta heillä ei ole varaa noudattaa sitä.
Yrittäjänä toiminut mies nosti liki kahden vuoden ajan työmarkkinatukea ja sai huijattua itselleen yli 20 000 euroa. Mies tuomittiin tänään Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa törkeästä petoksesta.
Oikeudessa mies myönsi ilmoittaneensa Kela-hakemuksissaan olevansa kokonaan työtön, vaikka todellisuudessa hän toimi päätoimisena yrittäjänä. Mies kuitenkin puolustautui sanomalla, että hän luuli verotoimiston välittävän Kelalle tiedot yritystoiminnasta. Käräjäoikeuden mukaan tällä ei ollut merkitystä.
– Vaikka verotoimistossa syytetylle olisikin kerrottu, että hänen liiketoiminnastaan menee tieto kaikille viranomaisille, ei tämä poista hänen velvollisuuttaan ilmoittaa hakemuksissaan Kansaneläkelaitokselle totuudenmukaisia tietoja, oikeus totesi.
Oikeuden mukaan siitä huolimatta, että tiedot välittyisivätkin viranomaisten välillä, ne tavoittaisivat tukien myöntäjän vasta sitten, kun rahaa olisi jo maksettu virheellisin perustein.
– Huomioitavaa lisäksi on, että kysymys ei ole kertaluontoisesta menettelystä, vaan syytetty on ilmoittanut samat valheelliset tiedot lukuisissa eri hakemuksissa.
Oikeus piti tekoa törkeänä, sillä se kesti lähes kahden vuoden ajan ja mies ehti saada rikoksella merkittävää taloudellista hyötyä. Oikeus tuomitsi miehelle seitsemän kuukauden vankeusrangaistuksen, joka määrättiin 210 tunnin yhdyskuntapalveluna.
Nelisenkymmentä valtionjohtajaa Euroopasta ja muualta maailmasta on saapunut Israeliin Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen 75-vuotispäivän muistotilaisuuksiin.
Jerusalemissa muistotilaisuudet alkavat keskiviikkona Israelin presidentin Reuven Rivlin valtionjohtajille isännöimällä vastaanotolla ja illallisella.
Torstaina holokaustin uhrien muistokeskuksessa Yad Vashemissa järjestetään foorumi, jonka teemana on taistelu antisemitismia eli juutalaisvastaisuutta vastaan.
Tilaisuuteen osallistuvat muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Venäjän presidentti Vladimir Putin, Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier, Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Foorumin tarkoituksen on esiintyä yhtenäisenä rintamana nykyajan antisemitismia vastaan.
Israelin ulkoministeriön mukaan kyseessä on kautta aikain kolmanneksi suurin valtionjohtajien kokoontuminen maassa Yitzhak Rabinin ja Shimon Peresin hautajaisten jälkeen.
Puolan presidentti boikotoi tilaisuutta
Särön Jerusalemin muistotilaisuuteen tuo se, ettei Puolan presidentti Andrzej Duda ole osallistujien joukossa. Duda ei saavu muistotilaisuuteen, koska häntä ei kutsuttu puhujaksi.
Israelin mukaan Dudaa ei kutsuttu puhujaksi, koska Puola ei kuulunut toisessa maailmansodassa vapauttajien joukkoon.
Varsinaisena syynä on kuitenkin pidetty Israelin ja Venäjän suhteita ja toisaalta Venäjän ja Puolan riitaisia välejä ja kiistelyä historiantulkinnasta.
Venäjä on muun muassa syyttänyt Puolaa osallisuudesta toisen maailmansodan alkamiseen. Väitteet ovat raivostuttaneet Puolassa.
Israelin ja Puolan suhteita puolestaan häiritsee Puolassa kaksi vuotta sitten säädetty laki, joka teki rikolliseksi arvostella Puolaa holokaustista. Puola kuitenkin perui rangaistavuuden laista
Auschwitz-Birkenaussa järjestetään muistotilaisuus ensi maanantaina. Jacek Bednarczyk / EPA
Väkivaltainen antisemitismi on yleistynyt
Kiistely historiantulkinnasta leimaa jossain määrin Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen 75-vuotismuistopäivää.
– Esimerkiksi Puolassa kiistetään oma osallisuus natsi-Saksan toiminnassa. Se liittyy oman kansallisen identiteetin rakentamiseen, mikä on siellä vallassa oleva poliittinen suuntaus, toteaa vanhempi tutkija Teemu Tammikko Ulkopoliittisesta instituutista.
– Se leima, että on osallistunut juutalaisvainoihin on räjähdysherkkä teema. Sitä pyritään kaikin keinoin välttelemään.
Viidettä kertaa pidettävä juutalaisten kansanmurhaa koskeva kansainvälinen foorumi järjestetään samaan aikaan, kun väkivaltainen antisemitismi näyttää maailmassa yleistyvän.
– Viimeisen 20 vuoden aikana väkivallanteoissa on ollut selkeää kasvua. Terrori-iskuja ja joukkoampumisia on tämän tästä kohdistettu synagogia ja juutalaisia vastaan eri puolilla maailmaa, sanoo poliiittista väkivaltaa ja ekstremismiä tutkiva Teemu Tammikko.
Antisemitistisiä iskuja on tehty viime vuosina muun muassa Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Taustalla on sekä ääri-islamismia että äärioikeistolaisuutta.
– Antisemitismia on sekä ääri-islamistisessa propagandassa että osassa äärioikeistolaista propagandaa. Se yhdistyy näissä molemmissa, Tammikko toteaa.
Auschwitz-Birkenaussa Puolassa järjestetään toinen muistotilaisuus ensi maanantaina.
Kreikan parlamentti on valinnut maan historian ensimmäisen naispresidentin. Selvä enemmistö kansanedustajista yli puoluerajojen kannatti Ekaterini Sakellaropouloun valintaa.
Valinta on Kreikassa siinäkin mielessä poikkeuksellinen, että Sakellaropoulou ei kuulu mihinkään puolueeseen toisin kuin presidenteiksi valitut yleensä. Kreikan presidentti on muodollisesti valtionpäämies ja asevoimien ylipäällikkö, mutta hänen asemansa on paljolti seremoniallinen.
63-vuotias Sakellaropoulou on erikoistunut muun muassa ympäristökysymyksiin ja perustuslakiin. Tähän saakka hän on toiminut Kreikan korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä. Siinäkin tehtävässä hän oli ensimmäinen nainen.
Presidentti Prokopis Pavlopoulosin presidenttikausi päättyy maaliskuussa. Uusi presidentti vannoo virkavalansa 13. maaliskuuta.
Kunniaan liittyvästä väkivallasta on puhuttu Suomessa tähän asti vain yleisellä tasolla tai muutaman julkisuudessa olleen yksittäistapauksen kautta.
Siitä ei ole ollut tietoa, minkä verran poliisi on tutkinut kunniaväkivaltaepäilyjä.
Helsingin poliisi kertoo nyt ensimmäistä kertaa julkisuudessa, kuinka paljon kunniaväkivaltatapauksia on päätynyt rikostutkintaan.
– Me luokittelimme viime vuonna 34 tutkintaa kunniaväkivaltajutuiksi. Suurin osa näistä jutuista on tutkittu lähisuhdeväkivaltarikostutkintaryhmässä, kertoo Ylelle Helsingin poliisin rikostutkintayksikön johtaja, rikosylitarkastaja Jonna Turunen.
Turunen korostaa sitä, että luku on suuntaa antava.
– Nämä tapaukset ovat poliisin tietoon tulleita tapauksia. Sellaisia, joissa kunniamotiivi on huomattu ja tunnistettu.
Kun poliisi puhuu kunniaväkivallasta, siihen liittyy aina yhteisöllisyys.
– Kyse ei ole vain yhden henkilön kunniasta, vaan laajemmin perheen ja yhteisön kunniasta sekä kunniasääntöjen rikkomisesta.
Kyse ei ole vain yhden henkilön kunniasta, vaan laajemmin perheen ja yhteisön kunniasta sekä kunniasääntöjen rikkomisesta. Jonna Turunen, rikostutkintayksikön johtaja.
Pahoinpitelyä, laittomia uhkauksia, vainoamista
Kunniaan liittyvät asiat voivat olla monenlaisten rikosten motiivina.
– Suurin osa tutkintaan päätyneistä jutuista oli pahoinpitelyjä ja laittomia uhkauksia. Mutta siellä on monia muitakin nimikkeitä kuten kunnianloukkausta, lähestymiskiellon rikkomista, vainoamista ja kotirauhan rikkomista, Turunen sanoo.
Helsingin poliisin tutkimat tapaukset ovat liittyneet usein maahanmuuttajataustaisiin perheisiin tai parisuhteisiin. Uhrina on suurimmassa osassa tapauksista ollut perheen tytär tai vaimo.
– Kyse voi olla esimerkiksi pariskunnasta, jossa nainen on kokenut väkivaltaa. Hän rohkaistuu hakemaan apua ja ehkä avioeroa. Tapaukseen on liittynyt yhteisö. On voinut olla painostamista, uhkailua ja avioliitossa väkivaltaa. Tämä on yksi esimerkki.
Voi olla, että uhrit eivät aina luota siihen, että viranomaiskoneisto pystyy ratkaisemaan ongelman Jonna Turunen, rikostutkintayksikön johtaja
Helsingin poliisin rikostutkintayksikön johtaja Jonna Turunen kertoi Ylelle, millaisia kunniaväkivaltaepäilyjä on päätynyt poliisin tutkintaan. Rehnman Kaj / Yle
Kunniaväkivalta on piilorikollisuutta
Kukaan ei tiedä, kuinka paljon koko Suomessa poliisin tutkintaan on päätynyt kunniaväkivaltajuttuja.
Helsingin poliisi halusi viime vuoden alussa kiinnittää entistä enemmän huomiota kunniaväkivaltajuttujen tunnistamiseen. Vuoden 2019 alusta lähtien poliisi on tilastoinut kunniaväkivaltatutkintoja Helsingissä.
Poliisihallitus on alkanut kerätä tietoa koko maan osalta tämän vuoden alusta lähtien.
Helsingissä poliisin tietoon tuli viime vuonna yhteensä noin 1 250 lähisuhdeväkivaltajuttua. Näistä 34 luokiteltiin kunniaväkivallaksi.
Poliisi ei pysty arvioimaan, kuinka paljon kunniaväkivaltatapauksia jää pimentoon.
Se tiedetään, että kyseessä on piilorikollisuus.
– Piilorikollisuus liittyy keskeisesti kunniaväkivaltaan. Asioita ei välttämättä uskalleta kertoa poliisille. Voi myös olla, että uhrit eivät aina luota siihen, että viranomaiskoneisto pystyy ratkaisemaan ongelman.
Kuinka hyvin poliisi kykenee tunnistamaan kunniaan liittyvän väkivallan?
– Osassa tapauksissa uhri voi itse tuoda esille sen, että tapaukseen liittyy esimerkiksi kunniaan liittyvää rajoittamista. Varsinaisessa esitutkinnassa meidän on oltava hereillä ja osattava esittää oikeita kysymyksiä. Kunniamotiivi ei välttämättä tule suoraan esille, rikostutkintayksikön johtaja Turunen toteaa.
Naisille on naistulkit ja miehille miestulkit
Kunniaväkivaltatutkinnat ovat usein pitkiä, tapahtumia voidaan joutua selvittämään hyvin kauas taakse päin. Poliisin voi usein olla vaikea saada näyttöä rikosepäilystä.
Tutkinnoissa käytetään lähes aina tulkkia.
– Se lisää rikostutkinnan kestoa. Kun puhumme rajatusta kieliryhmästä, joudumme usein miettimään tulkin henkilöön liittyvää kysymystä, ettei tulkki olisi esteenä sille, ettei poliisille uskalleta puhua asioista. Naisille käytämme aina naistulkkia, ja miehille otetaan miestulkki, Turunen kertoo.
Me pyrimme siihen, että jotain ei tapahdu, tai joku ei enää jatku. Jonna Turunen, rikostutkintayksikön johtaja.
Rikostutkinnassakin yksi keskeinen asia on ennalta estäminen.
– Me pyrimme siihen, että jotain ei tapahdu, tai joku ei enää jatku. Lähisuhdeväkivaltatutkinnassa keskeinen tavoite on saada väkivalta päättymään.
Poliisin mukaan kunniaväkivallasta tulisi puhua yhteiskunnassa hyvin laajasti, jo neuvoloissa ja kouluissa.
Turunen muistuttaa, että kunniaväkivaltakysymykset jatkuvat usein yli sukupolvien. Siksi olisi tärkeää käydä keskustelua myös siitä, millaisia odotuksia yhteisöissä on naisille ja miehille.
Poliisi tekee tiivistä yhteistyötä maahanmuuttajaperheitä auttavien järjestöjen kanssa.
– Kunniaväkivaltajutuissakin on monesti tärkeää, että osapuolet pääsevät prosessin ohella jonkinlaiseen keskusteluyhteyteen. Elämä jatkuu lähtökohtaisesti osana yhteisöä myös rikosprosessin jälkeenkin, sanoo Helsingin poliisin rikostutkintayksikön johtaja Jonna Turunen.
Töölöläisessä neuvolassa yhtä vauvaa puetaan toppahaalariin, toista heijaillaan kiikkustuolissa. Yhdellä on jo nälkä, toista varmaan vain väsyttää.
Moni helsinkiläinen perhe tulee sairaalasta ilman tietoa siitä, miten vauvaa ruokitaan. Entistä useamman kanssa joutuu aloittamaan imetyksen opastuksen ihan alusta. Helsingin kaupungin neuvola- ja perhetyön ylihoitaja Kirsi Otrosen mukaan ongelmat ovat kärjistyneet viimeisten parin vuoden aikana.
– Osalla perheistä näkyy se, että he eivät ole ehtineet saada tarvitsemiansa neuvoja ja ohjausta. He ovat hyvin hämillään vauvan kanssa ja heillä on paljon kysymyksiä vauvan hoidosta, Otronen sanoo.
Neuvoloiden mukaan Naistenklinikalla on kuitenkin vastuu vastasyntyneistä ja äideistä kaksi viikkoa.
Naistenklinikan ylihoitaja Katja Koskinen puolestaan sanoo, ettei ole nähnyt mustaa valkoisella siitä, että sairaalalla olisi vastuu kaksi viikkoa. Akuuteissa tapauksissa vastuu hänen mukaansa toki on.
– Mutta kyllä me otamme hyvin herkästi tänne vauvan näytille, jos on epäilystä siitä, että vauva ei voi hyvin tai että äidillä on haasteita, hän sanoo.
Eli jos vauva on hyvin keltainen, ei syö ollenkaan tai äiti epäilee esimerkiksi kohtutulehdusta tai keisarinleikkaushaavan tulehdusta, Naistenklinikalle voi ottaa yhteyttä.
– Lievissä oireissa me ohjaamme ensisijaisesti perusterveydenhuollon puolelle.
Neuvolalla ei ole kuitenkaan resursseja mennä tuoreen vauvan luokse kotikäynnille useinkaan ennen kuin vasta reilun viikon päästä kotiutumisesta.
– Meillä ei ole akuuttiaikoja, emmekä me voi ajoiksi muuttua, Töölön neuvolan terveydenhoitaja Matilda Liuksiala sanoo.
Liuksiala näkee tilanteen surullisena: äitiä ja vauvaa pompotellaan kuin rantapalloa sairaalan ja neuvolan välillä.
– Ja kenellä on vastuu? Kun sairaalasta lähdetään kotiin, niin sairaalan vastuulla pitäisi olla, että perhe tietää mitä pitää tehdä, jos tulee ongelmia ja että missä tapauksissa pitää olla yhteydessä sairaalaan ja milloin, hän sanoo.
Jouluna syntynyt Vienna-tyttö, äiti Susanna ja isä Valtteri Vaittinen. Kristiina Lehto / Yle
Vienna-vauvaa ja äitiä pompoteltiin päivystyksen, Naistenklinikan ja neuvolan välillä
Yle on haastatellut useita viime aikoina Naistenklinikalla synnyttäneitä äitejä. Useat heistä kertovat, että imetyksen opastamiseen ei tahdo löytyä aikaa sairaalassa. Eräs heistä kertoo, että sai imetykseen vinkkejä lähinnä huonetoverilta, toinen puolestaan kertoo, että keisarinleikkauksenkaan jälkeen vauvaa ei ehditty nostaa sängystä öisin rinnalle saati neuvoa siinä.
Myös epäselvyys perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eli neuvolan ja synnytyssairaalan välillä heijastuu haastateltavien puheissa.
Jouluna Naistenklinikalla synnyttänyt Susanna Vaittinen sai tuta pompottelun nahoissaan kotiuduttuaan vaikean synnytyksen jälkeen. Parin päivän päästä kotiin päästyään maito nousi vauhdilla rintoihin. Samaan aikaan myös kuume nousi hyvin korkeaksi lyhyessä ajassa.
Äiti ohjattiin Haartmanin sairaalan päivystykseen. Perheen mukaan Naistenklinikalla oli painotettu jo heti vauvan syntymän jälkeen, että jos äidille tulee joitakin vaivoja, niin hänen pitää ottaa yhteyttä Haartmanin päivystykseen.
Isä ja vauva odottivat autossa sillä välin kun äiti asioi lääkärissä, koska he eivät halunneet viedä vastasyntynyttä päivystykseen odottelemaan. Yleislääkäri ei määrännyt Susannalle antibioottia, vaan neuvoi pumppaamaan rinnat tyhjiksi.
Kuume laski, mutta imetys ei lähtenyt kotona sujumaan.
Äiti otti yhteyttä neuvolaan päivällä. Sieltä kerrottiin, että kaikki vauvan ja äidin hoitoon liittyvät asiat kuuluvat Naistenklinikalle kahden viikon ajan.
– Soitin sitten Naistenklinikalle. Sieltä taas sanottiin, että minun pitää ottaa neuvolaan yhteyttä. Sanoin, että neuvolasta kerrottiin, että vastuu on synnytyssairaalalla kaksi viikkoa. Sain lopulta ajan neljän tai viiden päivän päästä sairaalaan.
Syöttäminen alkoi kuitenkin sujua ja Vaittinen perui ajan. Aika äitiyspoliklinikalle olisikin ollut vauvan ja äidin kannalta myöhään: yli viikon päähän kotiutumisesta.
– Siinä olisi ehtinyt tulla pitkä odotus nälkäiselle vauvalle, isä Valtteri Vaittinen toteaa Vienna-tytärtä Lauttasaaren kodissa sylitellessä.
Naistenklinikka: Ensisynnyttäjien määrä lisääntynyt – ei kokemusta imetyksestä
Naistenklinikan ylihoitaja Katja Koskinen ei myönnä, että sairaalassa jätettäisiin äitejä oman onnensa nojaan imetysasioissa, vaikka monet äidit ovat Ylelle ja neuvoloille niin kertoneet.
Ylihoitaja toteaa, että yksi syy entistä suurempaan ohjauksen tarpeeseen on se, että synnyttäjät ovat entistä vanhempia ja entistä useammin ensisynnyttäjiä, jolloin imetyksestä ei ole kokemusta.
– Myös raskausajan diabetes on todella rajussa nousussa. Se johtaa vastasyntyneiden verensokeriseurantaan ja vastasyntyneille annetaan entistä enemmän lisämaitoa. Tämä taas lisää imetysongelmia, Koskinen sanoo.
Myös neuvoloissa on huomattu, että entistä enemmän sairaalasta tullaan kotiin lisämaitopullojen kanssa, mutta vanhemmilta puuttuu tietoa, mitä niiden kanssa tehdään, kertoo terveydenhoitaja Matilda Liuksiala.
– Maitojen kanssa pitäisi olla selkeä ohje, jotta myös imetys lähtisi sujumaan.
Pitäisikö sairaalassa olla pidempään?
Pitäisikö äitien sittenkin olla pidempään sairaalassa, jolloin imettämistä ehtisi opetella siinä vaiheessa, kun se luonnollisesti lähtee käyntiin ja sitä ehtisi opetella? Nykyisellään äidit nostavat kytkintä kahden ja puolen vuorokauden päästä synnytyksestä.
– Imetysohjaus ja imetyksen opettelu on aina haastavaa ja se vie aikaa. Vaikka hoitoaika olisi viikonkin, niin ei se imetys olisi siinäkään kohtaa täysin käynnissä, ylihoitaja Katja Koskinen Naistenklinikalta sanoo.
Perheet eivät hänen mukaansa edes halua olla sairaalassa kovin pitkään.
– Pidän tärkeänä, että me kehitämme sairaalan ulkopuolelle vietäviä palveluita ja digitaalisia yhteydenottokanavia. Useimmilla perheillä kysymykset ovat pieniä, ja tärkeää on, että niihin saa vastauksia.
Koskisen mukaan perheillä ei ole yleensä sairaanhoidollista tarvetta, vaan enemmän tarvetta lepoon, ohjaukseen ja tukeen kotona.
– On helpompaa, jos me saamme tuen kotiin tai lähelle kotia. Se on parempi vaihtoehto kuin olla sairaalassa.
Onko se myös halvempi vaihtoehto?
– Sitä en osaa sanoa. Ei välttämättä.
Kotikätilö Annukka Kostiainen on tullut tarkistamaan, kuinka Anna Immosen vauvan ruokinta sujuu ensimmäisinä päivinä. Kristiina Lehto / Yle
Lentävä kotikätilö punnitsee "Kultakutrin", ja kertoo isälle ja äidille miten häntä pitää syöttää
Entäs jos perheet eivät menisi kätilön luokse, vaan kätilö tulisikin kotiin neuvomaan ruokinnassa?
Naistenklinikka on aloittanut kotikätilötoiminnan pari vuotta sitten, silloin kun Kätilöopisto suljettiin.
Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli se, että kätilö on mennyt nopeasti kotiutuvien perheiden luokse tarkistamaan, että vauva on kunnossa ja ottamaan verikokeita.
Kartanonkosken värikkäässä idyllissä Kultakutriksi nimetyn muutaman päivän ikäisen vauvan ääni nousee korkeaan vaatimusfalsettiiin heti kun nälkä yllättää.
– Huomenta! kotikätilö Annukka Kostiainen huikkaa saapuessaan matkavaakoineen sisään aamuvarhaisella.
Lentävä kotikätilö Kostiainen kysyy paljonko vauva on syönyt ja mitä. Isä, Juho Immonen kertoo, että kirjaa on syömisestä pidetty.
Vastasyntyneen talossa lasketaan kalkulaattorin kanssa paljonko vauva syö ja kuinka usein. Pääruokana vauva hotkaisi aamutuimaan 50 milliä korviketta pullosta ja jälkiruokana maistui maito äidin rinnasta.
Anna Immonen kuvailee ensimmäisiä päiviä kotona näin:
– Aika maagisia! On tässä kuitenkin paljon uuden opettelemista.
Kostiainen on tullut kotikäynnille, koska neuvolasta ajan olisi saanut vasta seuraavalle viikolle, eli kun vauva olisi ollut lähemmäs kahden viikon ikäinen.
Yleensä kotikätilöillä ei ole aikaa perehtyä tavallisiin imetysongelmiin, mutta tämä käynti on varta vasten järjestetty siksi, että varmistetaan, että Kultakutri saa tarpeeksi ruokaa.
– Saanko laittaa vaa'an tuohon keittiön pöydälle, Kostiainen kysyy.
Kätilö vetäisee matkakassinsa vetoketjut riuskoin ottein auki ja asettaa vaa'an keittiön pöydälle. Pöydällä on kahvikuppeja, suklaata, vauvanhoitotarvikkeita – kaikkea mitä vastasyntyneiden kodeissa aina on.
Nyytti riisutaan ja kätilö punnitsee vauvan. Kaikki ihastelevat sitä, kuinka paljon hän on saanut painoa lisää.
Kostiainen neuvookin nyt vaihtamaan järjestystä, jotta imetys lähtisi kunnolla sujumaan: ensin tissi, sitten pullo.
Annukka Kostiainen on yksi Naistenklinikan kymmenestä kätilöstä, jotka tekevät kotikätilökeikkoja.
– Yleensä perheet ovat hiffanneet näitä imetykseen ja ruokintaan liittyviä asioita jo itsekseen kotona. Kun arki tapahtuu kotona, niin on hyvä, että harjoittelukin tapahtuu siellä, kätilö sanoo.
Perheet ovat yleensä hyvin tyytyväisiä käynteihin.
– Minun mielestäni tämä on hirveän kivaa työtä, Kostiainen kertoo.
Kymmenen vuotta kätilönä työskennellyt Kostiainen kertoo, että hän on todellakin huomannut kiireen lisääntyneen Naistenklinikalla, joten kotikäynnit ovat kätilöillekin mukavaa vaihtelua.
Isä kysyy vielä miten vauvan kuivia kantapäitä voisi hoitaa.
– Siihen voi laittaa sitä perusvoidetta, joka on keltaisessa purkissa, kätilö Annukka Kostiainen sanoo.
Isä nyökyttelee ja tietää heti, mistä rasvasta on kysymys.
Anna ja Juho Immonen ja heidän viiden päivän ikäinen tyttönsä.Kristiina Lehto / Yle
Artikkelin kommentointimahdollisuus on auki torstaihin klo 23:een saakka.
Korjattu 22.1.2020 klo 10.28: Jutun alaotsikossa ja lopussa oli nimitys "neuvolantäti". Molemmista kohdista sana vaihdettu.
Kolme teini-ikäistä poikaa esiintyi liikennepoliiseina Kirkkonummen Veikkolassa tiistai-iltana. He olivat asentaneet yhden pojan isän autoon siniset ja punaiset vilkut, joita käyttämällä he saivat auton näyttämään siviilimalliselta poliisiautolta.
Länsi-Uudenmaan poliisi kertoo, että pojat olivat onnistuneet pysäyttämään sivullisen autoilijan noin puoli kahdentoista aikaan yöllä.
Pojat nähtyään autoilija oli kuitenkin pian tajunnut, ettei kyseessä ollut oikea poliisiauto. Autoilija oli seurannut karkuun lähteneitä poikia, muttei uskaltanut ajaa yhtä kovaa.
Paikalle hälytetty poliisipartio löysi valepoliisiauton ja kääntyi sen perään, jolloin auto kaasutti karkuun. Karkuun ajaneet kuitenkin pysähtyivät, hylkäsivät auton ja juoksivat metsään. Hetken päästä poliisi tavoitti kuljettajana toimineen teinin.
Auton kuljettajana toimineella nuorella miehellä oli ainoastaan kevytmoottoripyörän kuljettamiseen oikeuttava ajokortti. Hän kertoi, että oli ottanut auton ilman omistajan lupaa. Hän pääsi poliisin suojiin yöksi.
Tämän jälkeen karkuteille jääneet kaverit soittivat hätäkeskukseen. He yrittivät peittää tekoaan ilmoittamalla, että kyseisen auto olisi anastettu Veikkolasta aiemmin.
Tapausta tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena, virkavallan anastuksena, kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta ja moottoriajoneuvon käyttövarkautena. Tapauksesta on tehty myös lastensuojeluilmoitus.
Floridassa Kansallinen sääpalvelu NSW on antanut perin erikoisen säävaroituksen osavaltion eteläosiin. Sääpalvelun mukaan lämpötila on niin alhainen, että asukkaita on varoitettu puista putoavista iguaaneista.
Iguaanit ovat vaihtolämpöisiä liskoja ja kylmän sään vuoksi ne kangistuvat. Sää on nyt noin 10–15 astetta normaalia kylmempää Floridassa.
– Tämä ei ole se, mitä yleensä ennustamme, mutta älä ole yllättynyt jos näet iguaanien putoavan puusta tänä iltana, sillä lämpötila putoaa 40–30 asteeseen (Fahrenheit, noin +4– -1 Celsius-asteikolla), NWS Miami tweettasi.
Iguaanit eivät kuitenkaan välttämättä kuole kylmyyteen vaan vaipuvat horroksen ja heräävät, kun lämpötilat taas nousevat.
Iguaanit eivät ole vaarallisia tai aggressiivisia ihmisiä kohtaan, mutta ne ovat ongelmallisia muun muassa kaivamiensa tunneleiden takia. Urosiguaani voi kasvaa 1,5 metrin mittaiseksi ja painaa lähes yhdeksän kiloa.
Iguaanit ovat kotoisin Keski-Amerikasta. Yhdysvaltain Floridaan vieraseläiminä kotiutuneet iguaani-liskot ovat lisääntyneet viime aikoina räjähdysmäisesti.
Naarasiguaani saattaa munia jopa 80 munaa vuodessa. Etelä-Floridan lämmin ilmasto onkin ihanteellinen iguaanin lisääntymiseen eikä niillä ole juuri luontaisia vihollisia.
