Keskustaan palaava Paavo Väyrynen voi saada puolueessa selvästi rivijäsentä isomman aseman. Väyrynen liittyy puolueeseen ruotsinkieliseen piiriin kuuluvan Maalahdenseudun Keskustan kautta.

Ruotsinkielisen piirin toiminnanjohtaja Peter Albäck kertoo, että Väyrysestä voi tulla piirin puheenjohtaja ja edustaja puoluehallitukseen.

– Moni meidän hallituksessa on ehdottanut, että Väyrynen voi ottaa puheenjohtajan paikan. Ja on aika luonnollista, että puheenjohtaja istuu puoluehallituksessa, Albäck sanoo.

Väyrysen paikka puoluehallituksessa on herättänyt vastustusta

Piirin henkilövalinnat tehdään ensi syksynä. Se tarkoittaa, että puoluehallituksessa Väyrynen voisi istua ensi vuonna. Albäckin mukaan Väyrysen paikka puoluehallituksessa on jo herättänyt vastustusta puolueen johdossa.

– Minutkin yritettiin kerran saada pois puoluehallituksesta käyttämällä naiskiintiötä. Meillä piti olla ehdolla mies ja nainen ja nainen valittiin. Mutta senkin voi kiertää. Voidaan tehdä herrasmies-sopimus, jonka mukaan varamies lähtee kaikkiin kokouksiin. Näin ei voida savustaa Paavoa ulos.

Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen on puhunut naiskiintiöstä Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Pääsääntöisesti mennään piirien esitysten mukaisesti, mutta meillä on sukupuolisäännökset, naisia ja miehiä pitää olla puoluehallituksessa vähintään 40 prosenttia, joten puoluevaltuusto joutuu joskus poikkeamaan esityksistä, Pirkkalainen sanoo lehden haastattelussa.

Kääntääkö Väyrynen keskustan kannatuksen nousuun?

Albäck on erittäin pettynyt keskustan johdon toimintaan.

– Olen ollut erittäin vihainen puolueen johdolle. He yrittävät koko ajan savustaa ulos niitä ihmisiä, joilla on ideoita ja mielipiteitä. Mitä sillä voitetaan? Nyt nähdään, että puolue on kuoleman partaalla.

Hän on vakuuttunut siitä, että Väyrynen kääntää keskustan kannatuksen nousuun.

– Olen aivan varma, että jo seuraava kannatusluku on pari prosenttiyksikköä ylempänä Paavon valinnan takia. Olen kuullut, että esimerkiksi Seinäjoelle on jo tullut useampi uusi jäsen, Albäck kertoo.

Ruotsinkielinen piiri ei ole väleissä puoluetoimiston kanssa

Keskustan ruotsinkielinen piiri on ollut jo pidempään napit vastakkain puolueen johdon kanssa.

– Meillä tuli riita puoluesihteeri Timo Laanisen kanssa, kun vuonna 2012 pyysimme Paavoa presidenttiehdokkaaksi. Puolueen liberaalit ajattelivat varmaan, että Olli Rehn olisi lähtenyt ehdokkaaksi. Pilasimme suunnitelman ja sen jälkeen olimme puoluetoimistolla vähän niin kuin tappolistalla, Albäck sanoo.

Väyrynen sai vuoden 2012 presidentinvaaleissa kolmanneksi eniten ääniä. Hyvän vaalituloksen on ajateltu kääntäneen keskustan silloisen nousuun.

Viime eduskuntavaaleissa piiri jopa kehotti boikotoimaan keskustaa. Puolue puolestaan on katkaissut piirin rahoituksen jo ennen sitä.

– Se johtuu nimenomaan siitä, että olemme kritisoineet Sipilän toimia, Albäck sanoo.

Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa, että puoluetuen jäädyttäminen ei liity linjariitoihin.

Lue lisää:

Paavo Väyrynen liittyy keskustaan ruotsinkielisen osaston kautta – "Ruotsinkielisen piirin jäsenenä ryhdyn perustamaan osastoa Helsinkiin"

Paavo Väyrynen palaa keskustan jäseneksi

Kyyjärvellä betonielementtitehtaalla työskentelevän Esmatullah Azimin perhe saa jäädä Suomeen. Yle kertoi neljä vuotta Suomessa asuneen perheen tilanteesta tiistaina julkaistussa jutussa.

Maahanmuuttovirasto myönsi turvapaikan koko Azimin perheelle eli isälle, äidille, lapsille ja isän siskolle kansainvälisen suojelun perusteella.

Perhe sai tiedon turvapaikasta tiistaina iltapäivällä, kun perhe kutsuttiin kuultavaksi Migrin Oulun toimistoon. Esmatullah Azimi kertoo puhelimessa, että perhettä pelotti kovasti mennä paikalle, koska aikaisemmat päätökset ovat tulleet kotiin kirjeitse.

Vaikka perheen asianajaja oli rohkaissut ja vakuuttanut kutsun tarkoittavan hyviä uutisia, Esmatullah Azimi oli hyvin huolissaan.

Azimi kuvailee, että turvapaikka oli niin suuri uutispommi, että hän reagoi siihen fyysisesti.

– Sydän hakkasi kovasti ja tuli huono olo. Vaimo haki minulle vettä.

Virkailijakin oli huolestunut ja kysynyt, että pitäisikö pitää tauko. Azimi ei ollut suostunut, vaan hän oli pyytänyt virkailijaa kertomaan päätöksen uudestaan.

Valitus tuotti tulosta

Azimin perhe sai ensimmäisen kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa kolme vuotta sitten. Perhe valitti hallinto-oikeuteen ja viime vuonna hallinto-oikeus palautti asian Maahanmuuttovirastoon.

Azimin perheeseen kuuluvat isän lisäksi äiti Viktorya, lapset Hikmat, 11, Husnia, 10, Husna, 7, ja Rhmat, 3, sekä Esmatullah Azimin 19-vuotias sisko. Migrin katsoi päätöksessäään, että perheeseen kohdistuu uhka Afganistanissa ja että perhe on asettunut Suomeen.

Vaikka Azimin perhe sai turvapaikan, perheenyhdistämisen tulorajaan liittyviä ongelmatilanteita muiden perheiden osalta se ei helpota. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ilmoitti keskiviikkona Twitterissä pistäneensä virkamiehet töihin.

Esmatullah Azimilla on jo vuosia ollut työperäinen oleskelulupa, koska hänellä on vakituinen työpaikka. Työperäinen oleskelulupa peruttiin, koska myös Esmetullah sai turvapaikan.

Ehkä unettomuuskin helpottaa

Pelko perheen käännyttämisestä on ollut niin kova stressi, että Azimi on kärsinyt pitkään unettomuudesta. Viime yönäkään uni ei tullut. Pitkän ajomatkan Oulusta Kyyjärvelle jälkeen iloisista uutisista häkeltynyt perhe valvoi myöhään ja ihmetteli oleskelulupapapereitaan.

Azimi uskoo, että kun huojentavan uutisen vähitellen sisäistää, alkaa stressikin helpottaa.

– Eilen alkoi meidän perheemme elämä uudelleen. Se oli meidän uusi syntymäpäivämme.

Azimi on varma, että turvapaikka pelasti koko perheen hengen. Hän sanoo rukoilevansa, että myös hänen työkaveriensa perheet saisivat luvan jäädä Kyyjärvelle.

Azimin työpaikalla betonielementtitehdas Betsetillä nähtiin tehdaspäällikkö Jari Pohjosahon mukaan keskiviikkona iloisia kasvoja. Azimi on ensimmäinen turvapaikanhakija, joka tehtaalle palkattiin. Hän on myös ensimmäinen, joka on saanut myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen.

– Hieno juttuhan tämä on. Varsinaiseen työhön päätös ei tietenkään vaikuta, mutta toki nyt Esmetin varaan voi ihan eri tavalla miettiä työtehtäviä tai koulutuksia, Pohjosaho sanoo.

Azimin perhe aikoo juhlistaa päätöstä vasta myöhemmin, sillä edessä on paperitöitä. Ensimmäiseksi perheenjäsenet rekisteröidään Suomen väestötietojärjestelmään. Sen jälkeen he saavat henkilötunnuksen, ja he voivat hakea Kela-kortteja.

Aiheesta voi keskustella torstaihin kello 23.00 saakka.

Lue myös:

Betonitehdas sai kipeästi tarvitsemansa työntekijät turvapaikanhakijoista, nyt perheitä uhkaa käännytys – tehdaspäällikkö: "Kohtuutonta meille ja heille"

Alokas Tommi Valtonen olisi mieluummin kotona kuin armeijassa. Hän suorittaa palvelustaan Karjalan prikaatissa Kouvolan Vekaranjärvellä.

– Ihan mielelläni tulin tänne, mutta nyt kun täällä on ollut, niin mieluummin olisin kotona, naurahtaa Puumalasta kotoisin oleva alokas.

Kouvolalainen Aatu Linnakallio kertoo olevansa armeijassa pakon edessä.Hän ei silti harkinnut muita vaihtoehtoja kuin varusmiespalvelukseen astumista.

– Ei ole muuten kotiin tulemista, jos ei tätä käy.

Taakse jäävä arki jännittää ja laskee intoa

Yleisen asevelvollisuuden kannatus on nuorten keskuudessa nousussa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksen mukaan yli 80 prosenttia nuorista kannattaa nykyistä yleistä asevelvollisuutta. Vuotta aiemmin sitä kannatti alle 60 prosenttia nuorista.

MTS:n tutkimuksessa selviää myös, että nuorten maanpuolustustahto on kääntynyt jälleen kasvuun. Siitä huolimatta löytyy paljon heitä, jotka tulevat vain pakon edessä armeijaan.

– Tarkkoja lukuja vastentahtoisista en osaa sanoa, koska tutkimuksia en ole aiheesta nähnyt. Osa näistä vastentahtoisista intin aikana kuitenkin tykästyy armeijaan ja lähteekin sitten esimerkiksi johtajakoulutukseen, sanoo puheenjohtaja Topi Korpinen Varusmiesliitosta.

Intoa varusmiespalvelukseen laskevat usein arjen asiat, jotka jäävät kotiin armeijaan astuessa.

– Armeija on iso muutos ihmisen elämässä. Inttiin tulevaa voi jännittää, että täytyy olla puolesta vuodesta vuoteen pois työelämästä ja koulusta. Sitä kautta voi tulla vastentahtoinen fiilis, ettei tahtoisi poistua mukavuusalueeltaan, kertoo Korpinen.

Kouvolalaisen Aatu Linnakallion mielestä varusmiespalveluksen hyödyt ovat johtajakoulutuksessa, jonne mies ei kuitenkaan aio itse hakeutua.

– Enköhän mene ihan puolella vuodella, että pääsen jatkamaan elämää, tekemään töitä ja laittamaan autoja.

Varusmiespalveluksen muokkaamiseen Linnakalliolla ei ollut mielipidettä.

– Olen vain täällä ja teen, mitä muut käskevät. Se on ihan hyvä näin.

Haittojakin varusmiespalveluksella miehen mukaan on.

– Kyllähän tässä raha-asiat menevät ihan sekaisin. Tyttöystäväkin jäi kotiin. Eniten harmittaa se, kun koira on kotona, eikä sen kanssa pääse olemaan. Kyllä tämä sekoittaa elämän täysin, mutta ei sille voi mitään, Linnakallio kertoo.

Harjoituspaikoille siirrytään ajoneuvoilla

Vastentahtoisuutta on pyritty parantamaan Puolustusvoimissa parhaillaan kokeilussa olevalla Koulutus2020-uudistuksella, jota kokeillaan muutamissa varuskunnissa muun muassa Porin prikaatissa ja Ilmasotakoulussa.

– Viihtyisyyttä on yritetty parantaa muun muassa siten, että harjoituksiin siirryttäisiin ajoneuvoilla eikä marssien. Tämä mahdollistaa sen, että harjoituksessa voi antaa kaikkensa ja jaksaa sen paremmin. Marssiharjoitukset ovat sitten erikseen, kuvailee puheenjohtaja Topi Korpinen Varusmiesliitosta.

Korpinen uskoo, että koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat parantaisivat maanpuolustusintoa.

– Niiden kautta saataisiin mahdollisesti enemmän naisia hakemaan varusmiespalvelukseen. Näin palvelukseen tulisi enemmän motivoituneempia henkilöitä, Korpinen toteaa.

Anni Koivunen sai idean armeijaan lähtemisestä yläasteikäisenä. Lopulta hän päätyi sinne osittain näyttämisen halusta.

– Sanoin isälle, että haluaisin mennä kokeilemaan armeijaa. Isä sanoi, että armeija ei ole naisten paikka.

Nyt nainen on töissä Puolustusvoimissa.

– Tällä hetkellä iskä on aika ylpeä tyttärestään, vänrikki Koivunen toteaa naurahtaen.

Yle kävi kysymässä Karjalan prikaatin varusmiehiltä Vekaranjärvellä, mitä he ajattelevat maanpuolustustahdosta. Lisäksi kysyimme, pitäisikö kutsuntojen koskea miehiä sekä naisia.

Anni Koivusen mielestä kutsuntojen ei tarvitse koskea koko ikäluokkaa, koska armeija ei sovi kaikille. Sen sijaan esimerkiksi koulussa annettavaa tietoa naisten vapaaehtoisesta palveluksesta pitäisi lisätä.

– Aika paljon sai itse selvitellä asioita. Naisille suunnattua tietoa ja markkinointia varusmiespalveluksesta pitäisi lisätä, Koivunen toivoo.

Alikersantti Siiri Lötjösen halu puolustaa maata

Viime vuoden heinäkuun alussa Siiri Lötjönen vaihtoi siviilivaatteet armeijan varustukseen. Alikersantti Lötjönen päätti mennä armeijaan osittain velvollisuudentunnosta.

– Mielestäni on velvollisuus puolustaa omaa maatani, savonlinnalainen Lötjönen toteaa.

Lisäksi hän uskoo työnsaannin helpottuvan tulevaisuudessa, kun armeija on käyty. Alikersantti Lötjönen on oppinut armeijassa ollessaan täsmällisyyttä, johtamistaitoja ja yhteishenkeä.

– Olen saanut täältä sellaisia kokemuksia, joita en mistään muualta saisi.

Lötjösen mielestä kutsunnat voisivat koskea koko ikäryhmää, niin miehiä kuin naisiakin.

– Olisi hyvä, että kutsunnat olisivat kaikille, koska näin naiset kiinnostuisivat paljon helpommin puolustuksesta ja naisten olisi helpompi tulla armeijaan, sanoo Lötjönen.

Alikersantti Lötjönen pääsee reserviin ensi juhannuksen alla.

Vänrikki Koivusen ura puolustusvoimissa loppuu

Vänrikki Anni Koivusen uran loppu puolustusvoimissa häämöttää jo lähitulevaisuudessa. Nainen aikoo hakea opiskelemaan muuta alaa keväällä, mutta hänen mukaansa Puolustusvoimissa työskentelemisestä on hyötyä alalla kuin alalla.

– Olen oppinut todella käytännöllisiä taitoja. Osaan olla joukon edessä, antaa ja vastaanottaa selkeitä ohjeita, suunnitella sekä reagoida nopeasti, ynnää Koivunen armeijatyön antia.

Koivunen kehottaa naisia rohkeasti kokeilemaan armeijaa.

– Aina kannattaa lähteä kokeilemaan. Täällä on se henki, ettei kaveria jätetä. Yhteishenki on hyvä. Naisilla on kuitenkin olemassa vaihtoehto, että he voivat jättää armeijan kesken ilman mitään sitoumuksia, Koivunen kannustaa.

Varusmiespalveluksen alettua naisella on oikeus 45 päivän ajan ilmoittaa, ettei aio jatkaa palvelusta.

Myös alokas Tommi Valtosen mukaan kutsunnat voisivat koskea naisia.

– Ne voisi avata myös naisille, mutta siitä eteenpäin naisille ei pitäisi olla muuta pakollista. Kutsuntoihin he voisivat tulla sen takia, että tietäisivät tästä mahdollisuudesta enemmän, Valtonen sanoo.

Aatu Linnakallio pitäisi kutsunnat ennallaan. Hänen mielestään on hyvä, että naiset voivat astua palvelukseen vapaaehtoisina.

Ylen Kaakkois-Suomen toimitus viettää torstaina 6.2.2020 päivän Karjalan prikaatissa. Voit seurata päivän kulkua reaaliajassa erillisessä artikkelissa, joka julkaistaan torstaiaamuna.

157 ihmistä on loukkaantunut ja yksi kuollut lentokoneen suistuttua ulos kiitoradalta Turkin Istanbulissa. Turmassa koneen runko katkesi kolmeen osaan.

Loukkaantuneiden määrästä kertoo Istanbulin kuvernöörin Ali Yerlikaya.

Koneen molemmat lentäjät saivat vakavia vammoja.

Paikalle Sabiha Gökçen -lentokentälle hälytettiin suuri määrä pelastushenkilökuntaa. Lentokenttä suljettiin onnettomuuden jälkeen liikenteeltä.

NTV-kanavan mukaan Izmiristä Istanbuliin lentäneessä koneessa syttyi kiitoradalta suistumisen jälkeen tulipalo, joka sammutettiin nopeasti.

Kyseessä on turkkilaisen Pegasus-yhtiön lentokone. Boeing 737 -koneessa oli liikenneministeriön mukaan 177 ihmistä.

Ihmisiä avustettiin onnettomuuden jälkeen ulos pahasti vaurioituneesta koneesta. Onnettomuushetkellä Istanbulissa oli kova tuuli ja vesisade.

Pegasus-halpalentoyhtiön on määrä aloittaa kesäkuussa lennot Suomesta Istanbuliin Sabiha Gökçen -lentokentälle.

Miltä sinusta tuntuu, kun heräät aamulla?

Jos olet virkeä, olet todennäköisesti nukkunut riittävästi. Jos tunnet itsesi hyvin väsyneeksi, et ole nukkunut tarpeeksi.

Hyvin yksinkertaista siis. Monet meistä ovat jatkuvasti väsyneitä, mutta siitä huolimatta emme osaa mennä ajoissa sänkyyn.

Tämä ristiriita jaksaa hämmästyttää unilääkäri Henri Tuomilehtoa.

– Se on maailmanlaajuinen ilmiö, että ihmiset nukkuvat liian vähän tarpeisiinsa nähden, ja uni on kaikkea muuta kuin hyvälaatuista. Aikaa pihistetään unesta, vaikka juuri siitä ei pitäisi pihistää, kun elämä on hektistä.

Kun yöunista nipistetään, käy usein niin, että erityisesti REM-unta saadaan liian vähän. REM-unta eli vilkeunta nukutaan eniten aamuyöllä. Tärkeintä REM-univaihetta ei saavuteta, jos unen kokonaistuntimäärä jää liian lyhyeksi.

Maailmalla on saatu jo jonkin verran tutkimusnäyttöä siitä, että REM-unella on yhteys psyykkiseen hyvinvointiin.

Nyt myös Helsingin yliopistossa on alkamassa Suomen Akatemian rahoittama väestöpohjainen tutkimus, jossa selvitetään, miten REM-unen määrä vaikuttaa tunteiden säätelyyn.

– Tiedetään, että uni ylipäätään vaikuttaa siihen, millaisia tunteita koetaan, kuinka intensiivisiä ne ovat ja miten niitä säädellään. Yhä enemmän tutkimukset ovat näyttäneet, että nimenomaan REM-uni on siinä merkityksellinen, kertoo Sleep and Mind -tutkimusryhmän johtaja Anu-Katriina Pesonen.

Pesosen mukaan aivot ovat REM-unen aikana lähellä sellaista tilaa, jossa ne ovat myös ihmisen valveilla ollessa. Hän kuvailee aivojen toimintaa "hypermuovautuvaksi". Osa hermosolujen välisistä liitoksista vahvistuu, jolloin tapahtuu esimerkiksi oppimista.

– Muistiverkkojen vahvistuminen vaikuttaa siihen, miten edellisenä päivänä opitut asiat muuttuvat osaksi aivojen toiminnallista rakennetta.

Eilinen moka ei tunnu yhtä pahalta seuraavana aamuna. Sleep and Mind -tutkimusryhmän johtaja Anu-Katriina Pesonen

Samalla myös osa hermosolujen liitoksista purkautuu, jolloin tapahtuu unohtamista. Pesosen mukaan tämä on tärkeää, koska se vaikuttaa myös negatiivisiin tunnekokemuksiin.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitetään, voiko yhteys ahdistavan kokemuksen ja fysiologisen reaktion välillä purkautua yön aikana.

– Siinä ollaan juuri tunteiden säätelyn ytimessä. Jos illalla on joku todella voimakas tunne, se voi aamuun mennessä liudentua. Eilinen moka ei tunnu yhtä pahalta seuraavana aamuna.

Sleep and Mind -tutkimuksessa pyritään selvittämään tarkemmin, mitkä muistot vahvistuvat ja mitkä haalistuvat REM-unen aikana, ja miten uni vaikuttaa tähän. Pesosen mukaan pitkään jatkunut vähäunisuus voi johtaa kuormittavaan kierteeseen ja pahimmillaan masennukseen.

– Negatiivinen tunnekuorma, ahdistus ja stressi jatkavat kasvamistaan. Aamu ei tuo hyvinvointia vaan ensimmäisenä on raskaus edellisen illan tunteista mielessä, Pesonen kertoo.

Vanha sanonta, että rankka työ, rankat huvit, pitäisi kuopata. Unilääkäri Henri Tuomilehto

Unilääkäri Henri Tuomilehto huomauttaa, että mitä kuormittavampaa elämä on, sitä paremmin pitäisi huolehtia omasta nukkumisesta. Jos töissä on hektistä ja myös vapaa-aika on tiiviisti aikataulutettu esimerkiksi tavoitteellisilla harrastuksilla, tarvitaan riittävästi aikaa palautumiseen.

– Yli 90 prosenttia ihmisen palautumisesta tapahtuu nukkuessa. Vanha sanonta, että rankka työ, rankat huvit, pitäisi kuopata. Se on niin, että mitä rankempi työ, sitä enemmän pitää panostaa palautumisen ja nukkumiseen, Tuomilehto sanoo.

Tuomilehdon mukaan kaikki eivät enää edes tunnista omaa väsymystään, koska monet ovat tottuneet siihen. Silti he voisivat paremmin psyykkisesti ja fyysisesti, jos nukkuisivat enemmän. Riittävälle unelle ei ole mitään tiettyä tuntimäärää vaan se vaihtelee ihmisestä ja elämäntilanteesta riippuen.

Tuomilehto vinkkaa, että oman unentarpeen voi selvittää lisäämällä unta 30–60 minuuttia joka yö parin viikon ajan. Jos tämä parantaa omaa hyvinvointia, ei tarvita lääkäriä kertomaan, että on aiemmin nukkunut liian vähän.

Entä jos yrittää mennä sänkyyn ajoissa, mutta uni ei vaan tule?

Tuomilehto kehottaa ensimmäisenä kokeilemaan kotikonsteja. Terveellinen ruokavalio ja säännöllinen syöminen sekä liikunta tukevat hyvää unta. Vaikutus voi toimia molempiin suuntiin. Kun liikkuu enemmän, voi nukkua paremmin. Kun nukkuu liian vähän, ei ehkä jaksa lähteä liikkumaan.

Kaikille rehkiminen korkealla sykkeellä myöhään illalla ei kuitenkaan sovi. Jos tuntuu siltä, että kroppa jää ylikierroksille ja se haittaa nukahtamista, voi kokeilla esimerkiksi rauhallista kävelylenkkiä alkuillasta.

Tartu väsymyksen hetkeen

Tuomilehdon mukaan herkkäunisen kannattaa rauhoittaa iltansa ajoissa myös mieltä stimuloivilta asioilta ja sulkea älylaitteet hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Kun tuntee itsensä väsyneeksi, sänkyyn menoa ei pitäisi lykätä, vaikka leffa jäisi televisiossa kesken.

– Jos elimistö sanoo, että nyt on aika mennä pehkuihin, siinä on 15–20 minuutin aikaikkuna, että uni tulee helposti. Jos se menee ohi, nukahtaminen voi siirtyä 2–3 tunnilla. Se on pois yön unesta. Aamulla sen tuntee nahoissaan ihan varmasti.

Vuorotyö on äärimmäinen haaste hyvälle unelle Tuomilehdon mukaan. Tutkimuksissa on havaittu yhteys kolmivuorotyön ja syöpäriskin välillä. Liian vähäinen uni saattaa lisätä myös sydän- ja verisuonitautien riskiä.

– Ihminen on päiväeläin, jonka pitäisi nukkua yöt ja tehdä päivällä hommia. Vuorotyötä tekevän kannattaa huolehtia itsestään elämällä terveellisesti muuten.

Ammattiapua kannattaa Tuomilehdon mukaan hakea vasta sitten, kun kotikonstit eivät toimi. Jos unettomuus pitkittyy, kyseessä voi olla lääketieteellinen sairaus eli unihäiriö.

Voit keskustella aiheesta 6.2. kello 23:een saakka.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin virkarikossyytteiden käsittelyssä on tänään edessä ratkaiseva hetki. Senaatti äänestää presidentin kohtalosta kello 23 Suomen aikaa alkavassa istunnossa.

Demokraattienemmistöinen edustajainhuone nosti joulukuussa Trumpia vastaan virkarikossyytteet vallan väärinkäytöstä ja kongressin tutkinnan vaikeuttamisesta. Republikaanienemmistöisen senaatin odotetaan vapauttavan Trumpin syytteistä.

Utahin osavaltion republikaanisenaattori Mitt Romney ilmoitti kuitenkin keskiviikkona aikovansa äänestää Trumpin tuomitsemisen puolesta. Romney sanoo Trumpin syyllistyneen tyrmistyttävään luottamusaseman väärinkäyttöön.

Trump on vasta kolmas Yhdysvaltain presidentti, joka on asetettu virkarikossyytteeseen.

Lisää aiheesta:

Trump saanee jälleen ensi yönä puhtaat paperit – Näin virkarikossyyte-episodi eteni

Trumpin virkarikosoikeudenkäynti lähenee loppuaan, loppupuheenvuoroissa vedottiin senaattiin – "Presidentti petti valansa"

USA:n senaatti äänesti: Ei uusia todistajia tai todisteita Trumpin virkarikosoikeudenkäyntiin

– Tehdään heistä ennemmin rokkitähtiä kuin kuvataan synkkiä tarinoita huonosti voivista ihmisistä!

Siinä ajatus, jonka pohjalta ohjaaja Sami Kieksi, 29, alkoi rakentaa viisiosaista dokumenttisarjaa syrjään jääneistä nuorista miehistä. Lähtökohdasta piirtyy tarkkanäköinen ja elämänmakuinen tutkielma nykypäivästä.

Viime vuoden aikana kuvattu Logged in kuvaa raadollisesti päihteiden ja tietokonepelien täyttämää arkea, sosiaalitukien rahoittamaa elämää näennäisessä eristyksessä.

Yhdistävä tekijä on tietokonepelit. Pelaaminen on sarjan viidelle päähenkilölle henkireikä ja tapa olla tekemisissä. Tunnelin päässä loistavat pelinäytön ja näppäimistön valot. CS:n, GTA:n, RuneScapen ja Skyrimin maailmat kiehtovat.

– Pelaaminen antaa onnistumisen tunteita. Olet jossain oikeasti hyvä ja taidon eteen on nähty vaivaa, Kieksi sanoo.

Dokumentissa kerrotut tarinat ovat ilmiön hardcoretasoa, mutta kokonaisuutena ne puhuttelevat laajalti nuoria sukupolvia. Nimimerkki palvelimella voi olla yhtä tärkeä osa identiteettiä kuin etunimi oikeassa elämässä.

– Pelaavia nuoria miehiä voi olla vaikea ymmärtää, jos ei itse ole elänyt sellaisessa maailmassa. Pelaaminen antaa sosiaalisen verkoston ja on tapa pitää yhteyttä eri puolille maailmaa. Se on keino päästää irti arjen paineista ja osalle terapeuttista toimintaa.

Logged in ymmärtää muttei kaunistele

Yhteiskunnasta eristäytynyt elämäntapa on vastareaktio. Päähenkilöitä yhdistävät rikkinäinen lapsuus, kiusaaminen ja yksinäisyys.

– Syrjään jääminen ei ole nuorten poikien tai miesten vika, vaan monen asian summa, Kieksi tähdentää.

Teema on Kieksille henkilökohtainen. Ehkä siksi ohjaaja löytää rehellisen tavan kuvata vaikeaa aihetta. Myös Kieksiä on kiusattu koulussa, ja aikuisiällä tuli burn out.

– Oma taustani on aika risainen, eikä minulla ollut maailman helpoin lapsuus. Veikkaan, että meillä on senkin kautta toisiimme jonkinlainen yhteys.

Lue lisää: Sami Kieksi: "Olen käynyt monesti pohjalla, mutta aina olen kömpinyt ylös" (mieli.fi)

Vaikka sarja ymmärtää, se ei kaunistele. Pelimaailmojen ulkopuolella syrjään jääneiden nuorten miesten elämä on usein kehämäinen rakennelma, jota suoritetaan päivä kerrallaan, usein päihtyneenä.

Dokumentissa kuvataan rehellisesti alkoholismia ja huumeiden käyttöä.

– Aaron hakeutuu dokumentissa ensimmäistä kertaa katkolle. Nyt hän on ollut kuivilla ja hänellä menee paremmin kuin vuosiin, Kieksi kertoo.

Henrin päivät kuluvat ränsistyneessä talossa olutta juoden ja pilveä polttaen. Samalla mies haaveilee ekosysteemin kehittämisestä. Hän päätyy suljetulle osastolle, ja siellä päivät kuluvat vieläkin.

– Hän on hyvissä voimissa, koska osastolla ollaan ilman alkoholia. Iloa arkeen tuo mikroleväprojekti, jota hän saa siellä edistettyä, Kieksi sanoo.

Vaikka päähenkilöiden tarinoissa on monia toistuvia teemoja, syy-seuraus-suhteita on mahdoton laskea. Ainakaan se ei ole itse tietokonepelaaminen, mikä syrjäyttää, ohjaaja uskoo.

– Kaikki asiat ovat huonoja, kun homma menee överiksi. Pelaaminenkin on hyvä asia niin kauan kuin se pysyy rajoissa.

Pelaamisesta aiheutuvista lieveilmiöistä pahimpana Kieksi pitää unirytmin sekoittumista.

– Sitä, kun yöt ja päivät menevät sekaisin. Silloin päihteetkin astuvat helposti kuvioihin, hän toteaa.

Syyllistäminen ei auta

Sarja osoittaa, kuinka vaikeaa syrjään jäämistä on lokeroida. Päähenkilöt ovat ehkä yhteiskunnan mittareilla syrjäytyneitä, mutta samalla he voivat olla hyvin sosiaalisia pelimaailmassa.

Patrikin päivät kuluvat nukkuen, pelaten ja tupakoiden. Asunnosta poistutaan vain silloin, kun on pakko.

Hän sanoo dokumentissa, että asioilla on kaksi puolta: ne voisivat olla paremmin, mutta myös huonommin. Patrik on ok tilanteensa kanssa. Sosiaalituet riittävät ruokaan ja tarvittaessa vähän muuhunkin.

Kieksi tietää, että passiivinen elämäntapa saa osakseen arvostelua. Ohjaaja itsekin mietti kuvausten aikana yhteiskunnan tukirakenteita.

– Malli ei mielestäni ole paras mahdollinen silloin, kun annetaan mahdollisuus jäädä vain kotiin.

Silti on selvää, että syyllistäminen ei auta, Kieksi lisää.

– Ei olisi auttanut sekään, että olisin kuvausten aikana ehdottanut erilaisia tukipalveluita. Parempi on antaa ajattelemisen aihetta ja kertoa vaihtoehdoista ja tsempata sellaisissa asioissa, joissa henkilö on jo hyvä.

Kuvausten aikana Patrik kävi kerran viikossa kuntouttavassa työtoiminnassa. Viime vuoden lopussa hän sai toisen kuntouttavan päivän ja halunnee tulevaisuudessa vielä kolmannenkin, Kieksi innostuu.

– Ja huomattavaa on, että kunnasta riippuen kuntouttavia päiviä voi olla hyvinkin vaikea saada.

"Kiitos kuuluu päähenkilöille"

Päähenkilöt ja ohjaaja pitävät yhteyttä ryhmäkanavalla WhatsAppissa. Kun dokumenttisarja julkaistiin maanantaina, alkoi tulla palautetta. Tekijöiden iloksi se on ollut huomattavan positiivista.

– Se rohkaisee ja antaa hyvää fiilistä. Teimme paljon taustatyötä sen eteen, että päähenkilöt ovat henkisesti valmiita tulemaan tällaisten aiheiden kanssa julkisuuteen.

Kieksi korostaa, että suurin kiitos kuuluu päähenkilöille.

– Minun olisi vaikea ohjata dokumenttia, ellei olisi heitä, jotka haluavat kertoa tarinansa.

Katso: Logged in Yle Areenassa. Kaikki jaksot näytetään myös TV2:lla keskiviikkona 5. helmikuuta alkaen klo 23.

Lue lisää: Ei töitä, opiskelupaikkaa tai kavereita – Dokkarisarja antaa äänen syrjään jätetyille nuorille miehille

Katso: Some Deep Story: Sinnittelyä nollatuloilla (ohj. Sami Kieksi)

Henry Leinonen on haaveillut retkiluisteluradasta kymmeniä vuosia. Tänä talvena hän päätti toteuttaa unelmansa.

– Luistelu on ollut pienestä asti elämässä mukana, lapsena en muuta tehnytkään. Kaukalo oli kuin toinen koti.

Nyt Kajaanin Vuottolahteen, Oulujärven jäälle on luotu yksi Suomen eteläisimmistä retkiluisteluradoista. Sillä on pituutta kahdeksan kilometriä ja leveyttä kymmenen metriä.

Radan tekeminen ja sen ylläpitäminen ei kuitenkaan ole ollut ihan yksinkertainen juttu.

Retkiluistelijan unelma on peilimäinen ja paksu jää ilman lumipeitettä. Suuri lumimäärä haittaa luistelua ja estää myös retkiluistelijaa näkemästä vaaran paikkoja.

Iso työ radan ylläpidossa onkin lumen pukkaaminen pois reitiltä. Nyt reittiä on aurattu ja sitä on yritetty jäädyttää kevyemmällä kalustolla. Kun jää vahvistuu, voidaan rataa ylläpitää käyttämällä esimerkiksi traktoria.

Reitin jäädyttämiseen Leinonen käyttää itse rakentamaansa konetta. Koneen pohjana toimii asuntoauton alusta, jossa on tuhannen litran vesisäiliö. Lisäksi koneesta löytyy uppopumput, aggregaatti ja moottorikairat.

– Ei muuta kuin sillä eteenpäin: otetaan järvestä vettä, jolla rataa jäädytetään.

Leinonen ei kuitenkaan pidä rataa yksin yllä, vaan hänellä on apunaan kymmenen hengen talkooporukka.

– Tässä on ollut oman kylän pojat mönkijöillä auttamassa.

Kuka tahansa on tervetullut jäälle

Vuottolahden retkiluistelurata on tarkoitettu kaikille luistelusta kiinnostuneille.

Retkiluistimia ei välttämättä tarvita tullakseen luistelemaan, mutta Henry Leinosen mukaan luistelu on huomattavasti nautinnollisempaa oikeilla välineillä. Hän hankki retkiluistimet itselleen, ja jo ensimmäinen kokemus peilikirkkaalla jäällä osoitti varusteiden välillä suuren eron.

– Ero on samanlainen kuin ajaisi Minillä ja Ferrarilla.

Keskustele aiheesta kello 23:een saakka!

Verkkolaitteita valmistavan Nokian tulos pysyi vertailukauden tasolla viime vuoden loppuneljänneksellä. Loka–joulukuun oikaistu liikevoitto oli 1,13 miljardia euroa, mikä oli prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin.

Myös Nokian liikevaihto pysyi loppuvuonna vakaana. Liikevaihtoa kertyi vuoden viimeisellä neljänneksellä 6,9 miljardia euroa.

Nokia pitää ennallaan arvionsa liiketoimintansa kannattavuudesta. Yhtiö arvioi kannattavuutta mittaavan liikevoittoprosentin olevan tänä vuonna noin 9,5. Myös arvio pitkän aikavälin liikevoittomarginaalista säilyi ennallaan 12–14 prosentissa.

Taustalla syksyn kurssiromahdus

Nokian viimeisen vuosineljänneksen osavuosikatsaukseen kohdistuu paljon mielenkiintoa syksyn kurssiromahduksen jälkeen.

Nokian osake romahti poikkeuksellisen rajusti lokakuussa, kun yhtiö edellisessä osavuosikatsauksessa heikensi arviotaan kannattavuudesta ja ilmoitti keskeyttävänsä osingonmaksun.

Tuolloin Nokia heikensi tuntuvasti arviotaan liiketoimintansa kannattavuudesta, kertoi viidennen sukupolven (5G) matkapuhelinverkkoihin liittyvien riskien toteutumisesta ja ilmoitti keskeyttävänsä osingonmaksun.

Osingonjaon jäädyttämisen avulla Nokia pyrkii lisäämään investointejaan 5G-teknologiaan ja kasvattamaan huvenneita kassavarojaan.

Nokian kassa vahvistui loppuvuonna

Nokia on kertonut, että se voisi palata osingonmaksajaksi sitten, kun yhtiön nettokassa vahvistuu noin kahteen miljardiin euroon. Loppuvuoden aikana Nokian kassavarat kohosivat 1,7 miljardiin euroon, kun ne vielä kolme kuukautta aiemmin olivat vain 344 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Rajeev Surin kommenttien perusteella nopeaa paluuta osingonmaksajaksi ei kuitenkaan ole odotettavissa.

–  Ottaen huomioon kassavirran tyypillisen kausiluonteisuuden, emme odota saavuttavamme tuota tasoa tämän vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Jos ylitämme kahden miljardin euron tason sen jälkeen, hallitus arvioi mahdollisuutta ehdottaa osingon jakamista tilikaudelta 2020, Suri sanoo osavuosikatsauksessa.

Nokia on yhä suomalaisten suosikkiosakkeita

Nokian viimeaikaiset vaikeudet tuntuvat suoraan monien suomalaisten piensijoittajien sijoitusvarallisuudessa. Viime vuoden lopulla Nokian osakkeita omisti yli 230  000 suomalaista. Lisäksi valtion pörssiomistuksia hallinnoivalla Solidiumilla on hieman alle neljän prosentin omistusosuus Nokiassa.

Loppusyksystä Nokian osakkeen arvo painui alimmillaan noin kolmeen euroon, mutta sen jälkeen osake on hieman toipunut. Eilinen päätöskurssi oli 3,62 euroa.

Tammikuussa Nokia kertoi aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, joiden arvioidaan johtavan noin 180 työpaikan vähennykseen Suomessa. Yhtiö on arvioinut suurimman vaikutuksen kohdistuvan Espooseen.

Lue myös:

HS: Finanssivalvonta tutkii Nokian osakkeen lokakuisen poikkeuksellisen romahduksen

Synkkiä näkymiä esittänyt Nokia valtava pettymys sijoittajille – osake rajussa syöksyssä

Viime joulukuussa neljä henkilöä tunkeutui Ruovedellä asuntoon ja anasti sieltä television ja pelikonsolin. Poliisi alkoi tutkia tapausta, mikä paljasti laajan huumeringin.

Välittömästi varkauden jälkeen poliisi otti kiinni epäiltynä neljä nuorta henkilöä. Epäillyt ovat syntyneet 1980- ja -90-luvulla. Anastettu omaisuus on palautettu omistajalleen. Teon motiiviksi paljastui 40 euron velka. Tapausta on tutkittu törkeänä ryöstönä, törkeänä kotirauhan rikkomisena, ampuma-aserikoksena ja ampuma-aserikkomuksena. Epäillyt ovat Virroilta, Soinista ja Sastamalasta.

Tutkinnassa yhteydessä saatujen tietojen perusteella poliisi paljasti 16 huumausainerikosta. Operaatioon osallistui Virtain poliisin lisäksi poliiseja Jyväskylästä, Keuruulta, Tampereelta ja Sastamalasta.

Ruoveteläisessä asunnosta paljastui kannabiskasvattamo. Operaation aikana takavarikoitiin erilaisia huumausaineiden käyttövälineitä ja vähäisiä määriä huumausainetta. Operaation aikana tehtiin kymmenen kotietsintää ja noudettiin useita henkilöitä kuulusteluun. Epäiltyjä, pääosin virtolaisia nuoria aikuisia, on 16, mutta esitutkinnan jatkuessa määrä tulee poliisin mukaan kasvamaan.

Rikoskomisario Kari Aaltio toivoo, että tutkinta vähentää huumeiden määrää alueella. Poliisilla ei ole vielä tietoa, ovatko kannabiserät peräisin tästä yhdestä kasvattamosta vai onko kasvattamoja useita.

Törkeään ryöstöön osallistuneen miehen jäljiltä pystyttiin selvittämään myös metsästysrikos, sillä mies oli ampunut maakotkan isänsä veljen aseella. Miehellä ei ole aseenkantolupaa, joten asiaa tutkitaan ampuma-aserikosta. Metsästyksessä käytetty ase on saatu poliisin haltuun. Aseiden haltijaa epäillään myös ampuma-aserikoksesta. Aseiden haltijan muut kolme asetta on otettu poliisin haltuun lupaharkintaa varten.

Lokakuun lopussa Nokia säikäytti pahanpäiväisesti. Viidennen sukupolven verkkojen myynti on käynnistymässä, mutta yhtiö ei ollutkaan monen vuoden valmistautumisen jälkeen valmiina taistoon.

Nokia kertoi 5G-kehityksen kangertelevan, kannattavuutensa kehittyvän jatkossa aikaisemmin ilmoitettua heikommin ja lisäksi yhtiö päätti keskeyttää osinkojen maksun.

Yhtiön arvo romahti. Lehdistössä pohdittiin, että Nokia voi pian joutua vaihtamaan johtajiaan.

Nokian tulkinnan mukaan suurin syy tilanteeseen on uusi Reefshark-teknolgia. Yhtiön itse kehittämien sirujen oli määrä tuoda 5G-verkkoihin huipputehoja kohtuullisella hinnalla. Tämä "riuttahaiksi" ristitty teknologia ei kuitenkaan ollut valmis ja Nokia nilkutti 5G-kisaan kalliimmilla ja hitaammilla ratkaisuilla.

Reefshark on Nokian kehittämä täsmäase – järjestelmäsiru juuri mobiiliverkkojen tukiasemia varten. Korvaavat fpga-sirut ovat monikäyttöisempiä, mutta eivät suoriudu tästä tarkkaan rajatusta tehtävästä yhtä hyvin.

Lisää kehitystä Suomessa

Miksi riuttahai ei ollut valmis? Vaikuttaa ilmeiseltä, että järkälemäisen Alcatel-Lucent-kaupan sulattelu ei ollut sujunut odotetulla tavalla. Toisaalta Riuttahai-teknologian perusta on luotu Nokia Bell Labs -laboratorioissa, jotka Nokia sai Talouselämä-lehden mukaan haltuunsa juuri Alcatel-Lucent -kaupan yhteydessä.

Nokia jätti sirujen valmistuksen tiettävästi Intelin harteille. Osa Nokian hai-ongelmasta onki vieritetty Intelin syyksi.

Tilannetta Nokia on pyrkinyt korjaamaan mm. keskittämällä 5G-kehitystä Suomen Ouluun. Se tietysti ilahduttaa suomalaisia.

Tänä aamuna toimtusjohtaja Rajeev Suri totesi lehdistölle pitämässään puhelinkonferenssissa, että vuoden neljä viimeistä kuukautta olivat “vahva loppu haastavalle vuodelle”. Yhtiön liikevaihto ja liiketulos pysyyivät vakaina.

Surin mukaan yhtiön muut liiketoiminta-alueet vetävät mukavasti, kassatilanne kohenee ja vanhat asiakkaat pysyvät uskollisena.

Haitiedotteita luvassa

Nokian viime syksynä järjestämä ikävä yllätys ei unohdu helposti, ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyy Surin mukaan jatkossakin myöhästymisen riski.

Rajeev Suri lupaakin nyt kertoa uusien Riuttahai-sirujensa käyttöönotosta säännöllisesti tulosraporttiensa yhteydessä.

– Viimeisellä vuosineljänneksellä Reefshark-teknologiaa käyttävien 5G-verkkojenmme osuus oli noin 10 prosenttia. Odotamme osuuden kasvanvan tänä vuonna 35 prosenttiin ja vuonna 2021 olemme 70 prosentissa, Suri kuvaa.

Riuttahai-ongelman on määrä korjaantua lopullisesti vuoden 2022 aikana. Viimeistään silloin Nokian verkkojen kilpailukyvyn on määrä olla tehon ja hinnan suhteen iskussa.

5G-voitot "yli sata prosenttia"

Nokian toimitusjohtaja sanoo, että yhtiön markkinaosuus matkapuhelinverkoissa on ollut Kiinan ulkopuolella noin 27 prosenttia ja tänä vuonna tuosta osuudesta pidetään kiinni.

Surille uskoa tulevaisuuteen luo 66 toteutunutta 5G-kauppaa.

– 5G-voittojemme määrä on yli 100 prosenttia – ja Kiina mukaan lukien 90 prosenttia, Rajeev Suri sanoo

Hetkinen, miten voittojen määrä voi olla yli sata prosenttia?

Tuolla luvulla Nokia kuvaa sitä, missä määrin yhtiön vanhat asiakkaat pysyvät uskollisina ja päivittävät verkkonsa yhtiön 5G-teknologialla – ja missä suhteessa yhtiö voittaa uusia asiakkaita.

– Olemme siis kääntäneet 4G asiakkaitamme 5G-verkkohin ja voittaneet sen päälle uusia asiakkuuksia, Suri sanoo.

Sijoittajia eivät ole unohtaneet viime syksyn pettymystä, mutta tämänkertainen tulosjulkistus näyttää ylittäneen odotukset. Nokian osake oli aamulla yli neljän prosentin nousussa Helsingin pörssissä.

Klo 10.56. Juttuun lisätty tietoa Reefshark-teknologiasta.

Sahat seisovat, ja kohta ovat Prismatkin kiinni. Tänä talvena työehtoneuvottelut ovat jumissa monella suunnalla ja tunnelma on poikkeuksellisen kireä.

Tavalliselle työntekijälle tilanne voi olla hämmentävä – ainakin jos kuuluu siihen 40 prosenttiin työvoimasta, joka ei kuulu ammattiliittoon.

Tässä joukko yksinkertaisia kysymyksiä sekä niihin vastaukset.

En kuulu liittoon. Saanko mennä lakkoon?

Saat. Ammattiliittoihin kuulumattomilla työntekijöillä on oikeus osallistua työtaisteluun.

Suomessa lähes 60 prosenttia työvoimasta kuuluu ammattiliittoon. Tämä niin sanottu järjestäytymisaste vaihtelee toimialoittain, esimerkiksi logistiikka-alalla, teollisuudessa ja julkisissa palveluissa hyvin suuri osa työntekijöistä kuuluu liittoihin.

Tällaisilla järjestäytyneillä aloilla myös liittoon kuulumattomat osallistuvat herkimmin lakkoon. Kyse lienee sekä solidaarisuudesta että joukkopaineesta.

Kuulun liittoon. Mitä teen jos lakko tulee?

Pääluottamusmies on ammattiyhdistyksen edustaja työpaikalla. Kysy häneltä.

Nykyisin lakot eivät useinkaan kohdistu kokonaiseen toimialaan vaan pienempään joukkoon yrityksiä kerrallaan. Vaikka olisit lakkoilevan liiton jäsen, lakko ei välttämättä osu sinun työpaikkaasi.

Entä jos kohdistuu? Yksinkertaisimmin asia selviää kysymällä luottamusmieheltä, joka on ammattiyhdistyksen edustaja työpaikalla. Jos et tiedä kuka hän on, vanhempi kollegasi todennäköisesti tietää.

Myös ammattiliittojen verkkosivuilta löydät tarkat listat siitä, mitä yrityksiä ja mitä toimipaikkoja lakko koskee.

Olen vuokratyöläinen, mitä teen?

Voit lakkoilla tai mennä töihin. Kannattaa kuitenkin kysyä vuokratyönantajan linjaus.

Vuokratyöntekijän asema on tavallista työntekijää monimutkaisempi. Hänen työnantajansa ei ole lakon kohteena oleva yritys – eikä edes jäsenenä siinä työnantajaliitossa, johon lakolla pyritään vaikuttamaan.

Tässä mielessä vuokratyöntekijän lakkoilu tuntuu perusteettomalta.

Ammattiliittojen mielestä vuokratyöläisen kuuluu kuitenkin mennä lakkoon, koska hän hyötyy lakolla saavutetuista eduista. Hyvin usein hänellä on samat työehdot kuin yrityksen omilla työntekijöillä.

Vuokratyöntekijää ei käy kateeksi. Onneksi työntekijä- ja työnantajapuolella on jonkin verran ymmärrystä hänen tukalalle tilanteelleen. Henkilöstöpalveluyritysten liiton näkemys asiassa on selvä:

– Kun työpaikalla muut menevät lakkoon, vuokratyöntekijä saa päättää mitä tekee, Ylelle kerrotaan.

Vuokratyöyhtiöitä edustava liitto on myös linjannut, että sen jäsenet eivät välitä vuokratyövoimaa korvaamaan lakossa olevia työntekijöitä.

Varmuuden vuoksi työntekijän kannattaa kuitenkin tarkistaa oman vuokratyöfirmansa linjaus, sillä merkittävä osa suomen sadoista vuokratyöyhtiöistä ei kuulu Henkilöstöpalveluyritysten liittoon.

Onko pakko mennä lakkoon?

Työntekijöillä on oikeus mennä töihin myös lakon aikana.

Teollisuusliiton mukaan heidän työtaistelunsa koskee kaikkia lakon piirissä olevia töitä – katsomatta työntekijän tehtävää tai sitä, onko henkilö Teollisuusliiton jäsen vai ei.

Työnantajien ja oikeusoppineiden mukaan ajatus on virheellinen. Lakon aikana etenkin liittoihin kuulumattomilla ja jopa liittoon kuuluvilla on oikeus käydä töissä. Lakkoilu on vapaaehtoista.

Eri asia on se, että töihin menemisellä voi olla epäsuotuisa vaikutus työpaikan kahvipöytäkeskusteluihin.

Mistä saan rahaa – ja paljonko?

Ammattiliitto maksaa jäsenilleen lakkoavustusta noin 70–100 euroa päivässä.

Ammattiliittojen jäsenilleen maksamien lakkoavustusten määrä on noussut kymmenen vuoden kuluessa noin 50 eurosta 70–100 euroon. Summasta 16 euroa voidaan maksaa verottomana.

Avustusta maksetaan liittojen jäsenille.

Liittoon kuulumattomat tai Yleisen työttömyyskassan jäsenet eivät avustusta saa.

Jos liityn ammattiliittoon vasta lakon aattona, saanko rahaa?

Kyllä.

Lakko on liitoille erinomainen keino hankkia uusia jäseniä. Esimerkiksi Posti- ja logistiikka-alan unioniin liittyi viime Posti-kiistan aikaan 700 uutta jäsentä muutaman kuukauden aikana.

Liitot houkuttelevat jäseniä eduilla, joista lakon aattona tärkein on lakkoavustus.

• Teollisuusliiton lakkoavustuksen saavat ne, jotka ovat liittyneet viimeistään neljä päivää ennen lakon alkamista.
• Posti- ja lostiikka-alan unionin, Insinööriliiton ja YTN:n lakkoavustuksiin pääsee kiinni, kunhan liittyy ennen lakon alkamista.
• Palvelualojen ammattiliitto PAM:iin tulee liittyä viimeistään ensimmäisenä lakkopäivänä.
• Sähköliiton ja PRO:n jäseneksi voi liittyä myös kesken lakon, ja siitä maksetaan liittymishetkestä tai jäsenyyden rekisteröinnistä lukien.

Jos lakolla voitetaan palkankorotus, saanko sen vaikka en osallistuisikaan lakkoon?

Kyllä saat.

Lakolla pyritään vaikuttamaan työehtosopimuksiin. Siitä hyötyvät kaikki sopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät.

Rankaiseeko työnantaja, jos menen lakkoon?

Ei, ainakaan työnantajaliittoihin kuuluvissa työpaikoissa.

Lakkoon osallistuminen ei ole irtisanomisperuste. Ei edes niissä tapauksissa, jossa henkilö ei itse ole ammattiliiton jäsen.

Liittoon kuulumisesta tai lakkoon osallistumisesta ei voi rangaista.

Työntekijäliittojen suunnasta toki kuulee väitteitä siitä, että kaikki työnantajaliittojen ulkopuoliset yritykset eivät tätä periaatetta tunnusta.

Jos en halua lakkoilla, olenko rikkuri?

Olet, jos Sähköliitolta kysytään.

Ammattiyhdistysliike käyttää rikkuri-termiä useissa eri merkityksissä.

• Ensinnäkin omista jäsenistään, jotka eivät osallistu lakkoon.
• Toisaalta niistä työntekijöistä, jotka ryhtyvät tekemään lakossa olevien töitä.
• Näiden lisäksi rikkuri-syytöksiä on tänä keväänä käytetty puhuttaessa liittoihin kuulumattomista ja esimerkiksi vuokrafirmojen työntekijöistä.

Työnantajapuolen näkökulmasta sellaista kuin rikkuri ei ole olemassakaan. Samalla lailla kun lakkoilu on perusoikeus, toinen perusoikeus on lakkoilun vapaaehtoisuus.

Lakkoilulla on kuitenkin pitkä ja osin verinenkin historia, joka kummittelee yhä tämän päivän keskuteluissa. Sähköliitto lainasi omilla verkkosivuilla kirjailija Jack Londonin yli sata vuotta vanhaa luonnehdintaa:

"Rikkuri on kaksijalkainen eläin, jolla on korkkiruuvisielu, vesiaivot, selkäranka yhdistelmä hyytelöä ja limaa. Siellä, missä muilla on sydän, hän kantaa sisällään mätien periaatteiden kasvainta.”

Rikkuriksi leimaantuminen on tehokas pelote. Toisaalta siitä on tullut sana, joka tahraa ammattiyhdistysliikkeen omaakin imagoa.

Tuon sanan käyttö on omiaan etäännyttämään ammattiyhdistystä etenkin nuorista työntekijöistä.

Lue myös:

Kuulutko ammattiliittoon vai haluatko pysyä kaukana koko touhusta? Kerro, miten sinä ja työkaverisi suhtaudutte liittoihin ja työtaisteluihin

Riika Mäki-Valtari päätti liittyä liittoon jo opiskeluaikana – kerro kokemuksesi, kannattaako nuoren kuulua liittoon?

Metsäteollisuuden lakon venyminen nakertaa tehdaspaikkakunnan lapsiperheen taloutta – paperityöntekijä: "Ei paljon hymyilytä, jos nollatilejä alkaa tulla"

Keskustelu on auki 7.2. klo 23 asti.

Suomi on asunnottomuuden mallimaa. Tämä on ollut viime aikoina suosittu narratiivi kansainvälisessä mediassa: vuoden sisällä asiaan ovat tarttuneet muun muassa The Guardian, The Economist, BBC sekä Huffington Post.

Esimerkiksi BBC:n juttu kertoo “kaupungista, jonka kaduilla ei ole asunnottomia”. Tämä tietenkin hivelee kansallista itsetuntoamme: Suomi on mainittu ja vieläpä positiivisessa valossa! Valitettavasti se ei kuitenkaan ole koko totuus.

– Meillä on ihmisiä, jotka ihan konkreettisesti näkevät nälkää, he eivät ole syystä tai toisesta syöneet useampaan päivään. Sitten on ihmisiä, jotka nukkuvat vessoissa tuolla ulkona, porttikongeissa, rapuissa, julkisissa kulkuvälineissä, kertoo Helsingin Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeen projektipäällikkö Robert Koski.

Tukialus on Diakonissalaitoksen jalkautuvan ja etsivän päihdetyön hanke, joka toimii Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa.

Projektin työntekijät kohtasivat viime vuonna yli 3 700 kertaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Kosken mukaan päivittäin tulee vastaan tilanteita, joiden luulisi olevan mahdollisia vain kehitysmaissa tai katastrofialueilla.

– Ihmiset joiden kanssa teemme töitä, edustavat pientä marginaalia, päihde- ja mielenterveysongelmista tai sairauksista kärsiviä ihmisiä. Kadulla oleminen yleensä viestii siitä, että asiat eivät ole kovin hyvässä kunnossa, Koski kertoo.

Piilossa tilastoilta

Tukialus-hankkeen kohtaama ihmisryhmä ei juuri tilastoissa näy. Monet nukkuvat yönsä tuttavien tai kavereiden luona, eli heillä voi käytännössä olla katto pään päällä ja seinät ympärillä, vaikka oma asunto puuttuu.

Osalla voi olla virallinen osoitekin, mutta syystä tai toisesta siellä ei vietetä juuri aikaa. Epävarmassa elämäntilanteessa asunnon voi myös menettää, hetkellisesti löytää uuden ja pian taas menettää.

Kaikki tällaiset elämäntilanteet välittyvät huonosti virallisiin tilastoihin, ja Kosken mukaan kaikkia näitä on paljon juuri etsivän päihdetyön kohtaamassa ihmisryhmässä, siinä pienessä marginaalissa.

Helsinkiläinen "Anna", 32, tietää omakohtaisesti, miten helposti asunto voi lähteä alta. Anna on entinen päihteiden käyttäjä, ja hän ehti olla asunnottomana kaksi vuotta. Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, koska kaikki tuttavat ja sukulaiset eivät tiedä hänen päihdetaustaansa.

Hän kertoo viettäneensä öitään tuttavilla, kavereilla ja äidin luona. Kesäisin myös rappukäytävissä, puistonpenkeillä, junissa ja juna-asemilla.

Anna kertoo käyttäneensä opiaatteja ja "vähän kaikkea" siinä määrin, että jossain vaiheessa oma hyvinvointi ei enää kiinnostanut. Hän yrittää pukea sanoiksi asunnottomaksi joutumisen syitä, mutta eheän ja loogisen tarinan kertominen on selvästi vaikeaa.

– Päihdemaailmassa sattuu ja tapahtuu ja sitten kun ei maksa vuokria, asunto lähtee helposti alta, Anna tiivistää.

Nykyisin Annalla on asunto ja hän työskentelee kokemusasiantuntijana naisten asunnottomuuden vähentämiseen pyrkivässä projektissa.

Muualla asunnottomien määrä kasvaa, Suomessa laskee

Kansainväliselle mediahuomiolle on kuitenkin myös syynsä. Kaikkialla muualla (Feantsa) Euroopassa asunnottomien määrä kasvaa, kun taas Suomi on ainoana maana saanut luvut laskusuuntaan.

Asunnottomien määrä Suomessa on vähentynyt 30 vuodessa noin 17 000 asunnottomasta viiteen ja puoleen tuhanteen.

Vuodesta 2008 lähtien Suomi on toteuttanut kolme asunnottomuuden vähentämiseen keskittynyttä pitkäkestoista ohjelmaa, ja keväällä 2018 Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki päätöksen puolittaa asunnottomuus vuoteen 2022 mennessä.

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n asiakkuusjohtajan Heli Alkilan mukaan valtion, kuntien ja kolmannen sektorin yhdessä kehittämä Asunto ensin -malli on osoittautunut toimivaksi, sellaiseksi, jota sopiikin tulla ulkomailta ihmettelemään.

Työ ei ole kuitenkaan vielä valmis. Suomessa on edelleen noin 5 500 tilastoitua asunnotonta, ja todellinen luku voi olla vielä paljon suurempi.

– Ehkä meillä ei vielä ole varaa sellaiseen hehkutukseen, että asunnottomuus oltaisiin poistettu. Meillä on paljon todella ikävässä ja ahdistavassa tilanteessa olevia ihmisiä, joilla voi olla päihde- ja mielenterveysongelmia, vakava päihderiippuvuus ja he ovat vailla omaa asuntoa. Ja hyvinvointivaltiossahan ei sellaista pitäisi olla, Alkila sanoo.

Tukialus-hankkeen Robert Koski on samaa mieltä: paljon merkittäviä korjausliikkeitä on tehty, mutta asunnottomuutta on edelleen, siitä ei pääse mihinkään.

– Ne olosuhteet, joissa osa ihmisistä joutuu arkeaan viettämään, ovat usein hyvin epätoivoisia. Se on hyvin karua, mutta se ei tule valtaväestölle samalla tavalla näkyväksi kuin joissain Euroopan suurissa kaupungeissa.

En ollut koskaan ihminen, jonka tulevaisuudenkuvaan kuuluivat lapset. En potenut vauvakuumetta, saati pohtinut vanhemmuuden plussia ja miinuksia. En ehtinyt kuulla synnytystalkoista tai huolestua syntyvyydestä, enkä varsinkaan asettaa vaakakuppiin lapsia ja ilmastoa.

Olen äiti, koska satuin kesälomalla olemaan humalassa ja kysymään puolisoltani, että oliskohan kivaa saada vauva.

Ja miten monesti olenkaan ollut kiitollinen siitä! Siitä, ja luontoäidistä, jonka ansiosta yksi kännipano riitti. En nimittäin pidä vauvoista, enkä todennäköisesti olisi saanut lapsia, jos olisin harkinnut asiaa. Olisin elänyt tyytyväistä elämää itsenäisenä aikuisena, tuntenut oloni kiusaantuneeksi vauvakutsuilla ja laskelmoinut, milloin kummilapsen syntymäpäiville kannattaa saapua.

Syntyvyyskeskustelu ahdistaa minua, kuten se ahdistaa lähes jokaista oman ikäluokkani naista. Harva se viikko kuulen, miten olen osasyyllinen huoltosuhteen heikkenemiselle ja julkisen talouden romahtamiselle. Meillä on kymmeniä erilaisia työryhmiä, joiden tärkein tehtävä on pohtia, että olisiko 110 euroa vai 116 euroa sopiva lapsilisä ja kannustaisiko 121 euroa riittävästi toiseen lapseen. Voin kertoa että ei ole eikä kannustaisi. Voin kertoa myös sen, että muutama kymppi kuukaudessa ei ole valtaosan syy olla saamatta lapsia. Syy on se, että vanhemmuudesta ja vauvoista on tehty niin helvetin vakavaa.

Syntyvyyskeskustelu kaipaa kipeästi mainostoimistoa muistuttamaan, että harva meistä enää ajattelee isänmaata peuhatessaan vällyjen välissä. Syntyvyys ei lähde nousuun puhumalla siitä yhteiskunnallisena velvollisuutena, joka lisätään veronmaksun ja hammastarkastuksen jatkoksi loputtomalle to do -listalle.

Huonosta brändäyksestä huolimatta vanhemmuus on pääasiassa helkkarin kivaa.

Olisi aika puhua siitä, että lasten kanssa eläminen on ihanaa ja vanhemmuus suurimman osan ajasta todella hauskaa. Joissain onnekkaissa tapauksissa, kuten vaikka itseni kohdalla, vanhemmuus tekee meistä myös parempia ihmisiä.

Pelkkä synnyttäminen ei riitä. Itseasiassa väitän, että synnyttämisellä sinänsä ei ole mitään tekemistä vanhemmuuden kanssa. Pelkkä lapsen syntyminen ei jalosta meistä uljaita ja autuaita ihmisiä, vaikka otsikoissa niin joskus väitetäänkin. Synnyttäminen ja pikkuvauva-aika jalostaa meistä usein lähinnä hermoheikkoja idiootteja, mutta onneksi vauvat kasvavat ja muuttuvat lapsiksi.

Lapset ovat ihania! Omat lapset varsinkin. Nyt kun esikoiseni täyttää seitsemän, olen pikkuhiljaa alkanut luottaa siihen, että en ole pilannut lastani. En, vaikka olen ollut masentunut, työtön, köyhä ja väsynyt. Tämän myötä olen ymmärtänyt, että lasten pilaaminen on itseasiassa paljon vaikeampaa kuin olen pelännyt.

Olen onnekas, kun olen saanut kasvaa vanhemmaksi toisen aikuisen kanssa. Nimenomaan kasvanut vanhemmaksi. Synnyttäminen ei tee autuaaksi, eikä se tee vanhemmaksi. Vanhemmuus kehittyy oppimisen ja erehtymisen kautta, ihan kuten mikä tahansa elämänmuutos. Olen tehnyt lukemattomia virheitä ja niiden kautta oppinut erään elämäni tärkeimmistä taidoista, empatian. Olen oppinut kuuntelemaan ja ymmärtämään, sekä tietysti hengittämään ja laskemaan sataan.

Parasta kuitenkin on, että olen oppinut pitämään hauskaa ja näkemään maailmassa värejä, joita muuten en olisi nähnyt. Muistan, miten seitsemän vuotta sitten lauloin vatsassani olleelle vauvalle ja pidin huolen, ettei kukaan vain kuule. Lapseni ovat kuitenkin kuorineet minusta esiin hassuttelijan, joka herättää lapset leikkimällä koppakuoriaista ja hyppää puistonpenkille seisomaan, kun joku huutaa “maa on laavaa!”. Tiedän nykyisin monia avaruuteen ja metsään liittyviä asioita, joita en aiemmin tiennyt ja kuulun yhteisöihin, joiden olemassaoloa en olisi ilman heitä nähnyt.

Oli aika, kun vanhemmuus tuntui taakalta ja kaiken hauskan loppumiselta. Enää en ajattele joutuvani luopumaan mistään. Kouluikäiset lapset eivät tarvitse vanhempiaan joka käänteessä, joten elämässä on taas treffi-iltoja, viikonloppulomia ja aikaa ystävien kanssa. Näin jälkikäteen pelko siitä, että kaikki kiva loppuu, tuntuu jopa vähän hölmöltä. Ei elämä lopu uuteen harrastukseen tai ystävyyteen, miksi se loppuisi vanhemmuuteen?

Vanhemmuushan tulee osaksi elämää, ei toisinpäin.

Nyt käytävä syntyvyyskeskustelu on kuin epäonnistunut rekrytointi-ilmoitus. Ilmoituksessa mainitaan pitkä ja haastava rekrytointikierros, lukuisia yksilö- ja ryhmähaastatteluita ja esihenkilö, joka ei pidä kiinni aikatauluistaan. Työtä tehdään yksin, ilman perehdytystä. Se vie kaiken aikasi, eikä ylitöitä korvata, vuosilomista nyt puhumattakaan. Eihän kukaan sellaista työpaikkaa hae!

Voisimmeko ottaa mallia rekrytointifirmoista ja puhua hauskasta ja hullunkurisesta työyhteisöstä? Kulttuuriseteleistä, arkivapaista, mahdollisuudesta vaikuttaa omaan ajankäyttöön ja työkulttuurista, jossa tekemällä oppii. Muistuttaisimme, että alun intensiivikurssin jälkeen työ muuttuu osa-aikaiseksi ja jossain vaiheessa voi saavuttaa aseman, jossa työpaikalle ei tarvitse tulla lainkaan. Nousisimme yhdessä barrikadeille ja muistuttaisimme, että moka on lahja, eikä kukaan meistä ole osannut työtä ennen sen aloittamista!

Ehkä silloin joku muukin uskaltaisi nousuhumalassa jättää kondomin pois ja huomata, että huonosta brändäyksestä huolimatta vanhemmuus on pääasiassa helkkarin kivaa.

Emmi Nuorgam

Kirjoittaja on kahden lapsen äiti, joka tiesi lasten kasvatuksesta ylivoimaisesti eniten silloin, kun hänellä itsellään ei vielä ollut lapsia.

Aiheesta voi keskustella 07.02. klo 23.00 asti.

Lue myös:

Tutkijat odottavat käännettä: Syntyvyys noussee hieman – "Lasten hankintaa on saatettu lykätä myöhempään ikään"

Laura Hallamaan kolumni: Vauvakato ei ole sukupolveni vika

Jenny Matikainen: Miksi muiden lapsiluku kiinnostaa? Kun lapsista tulee politiikkaa, jälki ei ole kaunista

Leena Vilkan kolumni: Mitä lapseni opetti minulle kuuden vuoden, kuukauden ja neljän päivän aikana

Kiinassa uudenlainen koronavirus on vaatinut tähän mennessä jo 549 ihmisen hengen viruksen levinneisyyden ydinalueella Hubein maakunnassa. Kaikkiaan kuolemantapauksia on Kiinassa raportoitu nyt 560.

Hubeissa kerrottiin 70 uudesta kuolemantapauksesta ja 2 987 uudesta tautitapauksesta. Kaikkiaan virustartuntoja on Hubeissa vahvistettu nyt 19 665. Koko Kiinassa tartuntoja on vahvistettu ainakin 27 300.

Hubeissa sijaitsevan Wuhanin miljoonakaupungin paikallisviranomaisten mukaan kaupungissa on huutava pula potilaspaikoista sekä hoitamistarvikkeista. Kaupungissa pyritään nyt muuttamaan hotelleja ja kouluja paikoiksi, joissa sairastuneita voidaan hoitaa.

WHO ilmoitti tiistaina, ettei viruksen leviäminen yli 20 maahan vielä merkitse pandemiaa. WHO on kuitenkin julistanut koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi.

Ensimmäiset tiedot ennestään tuntemattomasta koronaviruksesta saatiin Hubeissa sijaitsevasta Wuhanin miljoonakaupungista joulukuun lopulla. Viruksen uskotaan lähteneen leviämään Wuhanin torilta, jolla oli myynnissä villieläimiä.

Japanin luksusristeilijällä uusia tautitapauksia

Japanin Jokohamassa karanteeniin asetetulla Diamond Princess -luksusristeilijällä on kerrottu kymmenestä uudesta koronaviruspotilaasta, kertoo uutistoimisto Reuters.

Nyt laivalla on todettu yhteensä parikymmentä tautitapausta. Tartunnan saaneet on viety pois alukselta saamaan sairaalahoitoa.

Risteilijän 3 700 matkustajaa on asetettu kahden viikon karanteeniin.

Laivan henkilöstö toimittaa aluksella oleville ruokaa ja juomaa.

Risteilyalus seisoo eristyksissä Japanin lisäksi myös Hongkongin satamassa. Kyseessä on World Dream -alus, joka risteili viime kuussa Kiinasta Vietnamiin. Sen miehistön jäsenistä noin 30:llä on todettu koronatartuntaan viittaavia oireita, kuten kuumetta.

Alukselta on löydetty kahdeksan varmistettua tartuntaa. Aluksella on yhteensä 3 600 matkustajaa ja miehistön jäsentä, kertoo South China Morning Post.

Lue myös:

Sankarilääkäri Li Wengliangia suitsutetaan Kiinassa: varoitti koronaviruksesta jo varhain, poliisi kolkutteli heti – ja sitten Li sairastui itse

Koronavirus haittaa matkailua: Tuhansia risteilymatkustajia jumissa ja suuri lentoyhtiö lomauttaa lähes koko henkilöstönsä

Suomalaisyrittäjä on motissa koronaviruksen takia eristetyssä Hangzhoussa – Lauri Tammi hoitelee bisneksiä videopuheluilla kotoaan käsin

Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi

Keskusta vajoaa, perussuomalaisten kannatushuippu takana

Keskustan ilo kannatuksen noususta näyttää jäävän lyhyeksi. Tammikuun mittauksessa keskustan kannatus laski 10,8 prosenttiin, mikä on lähellä puolueen kaikkien aikojen heikointa mittaustulosta. Perussuomalaisten kannatus tuli huippulukemista yhden prosenttiyksikön verran alas. Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Tuomo Turjan mukaan puolueen kannatus on saavuttanut jonkinlaisen lakipisteensä.

Senaatti vapautti Trumpin virkarikossyytteistä – lue kirjeenvaihtajan analyysi

Yhdysvalloissa senaatti on odotetusti vapauttanut presidentti Donald Trumpin virkarikossyytteistä. Trump reagoi senaatin äänestykseen tviittaamalla huumorivideon. Samalla republikaanit sinetöivät itsensä Trump-puolueeksi, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén.

Päätös Terrafamen uraaniluvasta luvassa iltapäivällä – tuleeko Suomesta uraania tuottava maa?

Kaivosyhtiö Terrafame saa tänään valtioneuvostolta päätöksen hakemastaan uraaniluvasta. Jos päätös on myönteinen, kaivos saa luvan uraanin talteenottoon Sotkamon Talvivaaran kaivosalueellaan. Päätös on historiallinen – Suomessa ei ole aiemmin tuotettu uraania. Päätökseen sisältyy valitusoikeus, mikä saattaa lykätä talteenottoa jopa kahdella vuodella.

Monella alalla väkivalta on arkea, mutta koulutus ei riitä sen kohtaamiseen

Väkivallan uhreja kohdataan monessa ammatissa, mutta siihen liittyvä koulutus on Suomessa puutteellista. Jyväskylän yliopistossa sosiaalityötä opiskeleva Suvi Paganus valitsi sivuaineekseen väkivaltatutkimuksen, sillä pääopinnoissa väkivallan kohtaamista ja tunnistamista opetettiin vain pintaraapaisun verran. Jopa kaksi kolmesta lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavasta ammattilaisesta kertoo kaipaavansa lisäkoulutusta aiheesta.

Tänään vietetään saamelaisten kansallispäivää

Buorre Sámi álbmotbeaivi! Pyeri Säämi aalmugpeivi! Šiõǥǥ Saaʹmi meersažpeiʹvv! Eli hyvää saamelaisten kansallispäivää pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä! Tänään 6. helmikuuta vietetään saamelaisten kansallispäivää. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Ylen saamenkielinen toimitus Yle Sápmi näyttää kansallispäivän viettoa suorana lähetyksenä Yle Areenassa.

Sää on aurinkoinen

Tänään päivällä sää jatkuu pääosin selkeänä. Idässä voi tulla lumikuuroja. Koko maassa on pakkasta, minkä purevuutta puuskainen luoteen ja pohjoisen välinen tuuli vielä lisää. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Rakennusyhtiö SRV myy omistuksensa Helsingin Kalasatamassa sijaitsevasta kauppakeskus Redistä. Lisäksi yhtiö vähentää omistustaan Tampereen Kansi- ja Areena -hankkeesta.

SRV-konserni omistaa Kiinteistö Oy Kauppakeskus Redistä ja Kiinteistö Oy Redi Parkista 40 prosentin osuuden. Kauppakeskuksen odotettua heikompi menestys on laskenut SRV:n tulosta.

Yhtiön hallitus päätti myydä SRV:n Redi-omistuksen hankkeen muille sijoittajille, joita ovat Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Pohjola vakuutus, OP-Henkivakuutus ja LähiTapiola-ryhmä.

SRV:n mukaan nyt maksettava osuus kauppahinnasta on noin 8,5 miljoonaa euroa. SRV saa myös noin 12,6 miljoonan euroa tietyistä Rediltä olevista saatavistaan. Lisäkauppahinta on korkeintaan 50 miljoonaa euroa, josta SRV kirjaa nyt 13,5 miljoonaa euroa.

Lopullinen kauppahinta määräytyy uusien omistajien myydessä kauppakeskuksen viimeistään seitsemän vuoden kuluessa.

SRV myös tekee liiketulokseensa merkittävät, noin 90 miljoonan euron arvonalennukset kauppakeskus Redistä ja muista omistuksistaan. Näistä Redin myymisen takia tehtävä arvonalennus on 71,5 miljoonaa euroa.

Arvonalennukset painoivat SRV:n loppuvuoden tuloksen raskaasti tappiolle. Yhtiön loka–joulukuun operatiivinen liiketulos oli 87,2 miljoonaa euroa tappiollinen, kun vuotta aiemmin vastaava tulos oli 1,5 miljoonaa euroa plussalla.

Yhtiön koko vuoden tulos oli niin ikään karua kertomaa. Operatiiviseksi liiketappioksi kirjattiin koko vuodelta 96,8 miljoonaa euroa.

SRV vähentää Kansi ja Areena -hankkeen omistusta

SRV omistaa kolmasosan Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen muodostavista yhtiöistä. SRV:n hallitus päätti myydä viisi kuudesosaa toisille sijoittajille Tampereen projektiin liittyvästä Ranta-Tampella-asuntohankkeesta. SRV saa kaupasta neljä miljoonaa euroa.

Lisäksi SRV myy muille sijoittajille kolme neljäsosaa omistamistaan Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen osakkeista ja yhtiöosuuksista noin 19,3 miljoonalla eurolla.

SRV:lle jää runsaan 8,3 prosentin osuus Tampereen Kansi ja Areena -hankkeesta. SRV asema hankkeen rakennusurakoitsijana ei muutu kauppojen myötä.

Tampereen kaupungin omistusosuus hankkeesta pysyy ennallaan eli 40 prosentissa.

– Tämä on positiivinen asia. Tämä vahvistaa pitkäaikaisten omistajien roolia hankkeessa, sanoo Tampereen kaupungin hankejohtaja Tero Tenhunen Ylelle.

Kansi ja Areena -hankkeen muita sijoittajia ovat Ilmarinen, Pohjola vakuutus, OP-Henkivakuutus ja LähiTapiola-ryhmä.

Rediin ja Kansi ja Areena -hankkeeseen liittyvät kaupat on määrä toteuttaa helmikuun 2020 aikana.

SRV kertoo tiedotteessaan aloittavansa toimenpiteet oman pääoman vahvistamiseksi. Yhtiön hallitus tavoittelee kahta osakeantia, joiden yhteenlaskettu koko olisi korkeintaan noin 141 miljoonaa euroa.

Yhtiö on myös sopinut lainanantajiensa kanssa nykyisen 100 miljoonan euron luottolimiitin muuttamisesta kahdeksi erilliseksi, 60 miljoonan euron ja 40 euron luottolimiitiksi.

Yhtiö arvioi, että jos nämä toimenpiteet toteutuvat, niin sen taloudellinen tilanne paranee huomattavasti toisen vuosineljänneksen loppuun mennessä.

Jos virkarikosoikeudenkäynnin päätteeksi jaettaisiin rohkeudesta mitali, sen kiistaton saaja olisi republikaanisenaattori Mitt Romney.

Hän oli puoluepoliittisesti kahtiajakautuneen virkarikosprosessin päättäneessä senaatin äänestyksessä ainoa republikaani, joka rohkeni äänestää presidentti Donald Trumpin viraltapanon puolesta demokraattien rinnalla.

Romney katsoi, että todisteet vallan väärinkäytön syytteeseen olivat kiistattomat. Romneyn mukaan Trumpia motivoi henkilökohtainen ja poliittinen etu vaatiessaan Ukrainalta Bidenien tutkintaa sotilasavun jatkamisen ehtona. Romney sanoi presidentin ilmiselvästi toimineen vastoin Yhdysvaltain kansallista turvallisuutta ja perusarvoja.

Romneyn ohella republikaanisenaattoreista myös Alaskan Lisa Murkowski, Mainen Susan Collins, Tennesseen Lamar Alexander ja Ohion Rob Portman katsoivat presidentin toimineen väärin, kun kytki Ukrainan sotilasavun jatkamisen Joe Bidenin tutkimiseen.

Toisin sanoen heistä kukaan ei niellyt Trumpin puolustuksen perusväitettä, että presidentti olisi Ukrainassa toiminut korruption vastaisen taiston soturina ja Ukrainan auttamisen tasapuolisemman taakanjaon vaatijana. Tästä huolimatta vain Romney katsoi Trumpin toiminnan edellyttävän viraltapanoa.

Romney tiesi joutuvansa teollaan presidentin ja hänen tukijoidensa hampaisiin. Hän sanoi kuitenkin haluavansa toimia uskonsa ja omantuntonsa mukaan sekä osoittaa lapsilleen, että on toiminut maansa hyväksi.

Eikä kauaa senaatin äänestyksestä kulunut, kun Trump tviittasi Romneyä mollaavan videon. Siinä väitetään Romneyn olevan salamyhkäinen republikaaneihin soluttautunut demokraattien salainen ase, joka on nyt paljastunut.

Trumpin poika Donald Trump Jr. ehätti jo vaatimaan Romneyn erottamista republikaanipuolueesta.

Virkarikosprosessin aloittaneen nimettömän ilmiantajan Trump on leimannut petturiksi, ja koko prosessin noitavainoksi.

Ei voi välttyä ajatukselta, että osa republikaaneista pelkäsi asemoida itsensä vahvan presidentin vastapuolelle. Virkarikosprosessin tuloksena republikaanipuolue on entistäkin vahvemmin Trump-puolue.

Lue lisää:

Senaatti vapautti odotetusti Trumpin virkarikossyytteistä – presidentti reagoi huumorivideolla

Trump saanee jälleen ensi yönä puhtaat paperit – Näin virkarikossyyte-episodi eteni

Vastaantulevan henkilöauton kuljettaja katsoo ratin takaa suoraan silmiin ja kääntää autonsa vastaantulevien kaistalle aivan viime hetkellä. Auto törmää täydessä lastissa olevan rekan keulaan.

Tapahtumasta on aikaa jo lähes 24 vuotta, mutta kajaanilainen Iikka Tolonen, 55, muistaa kolarin tapahtumat yhä selvästi. Hän oli rekan kuljettaja.

– Kunpa muutkin tärkeämmät asiat jäisivät mieleen samalla tavalla, Tolonen hymähtää.

Onnettomuus johtui henkilöauton kuljettajan tekemästä itsemurhasta. Asia kävi ilmi autoon jätetystä viestistä.

Raskaan liikenteen kuljettajilla on ammattinsa vuoksi riski joutua tieliikenneonnettomuuteen – ja myös sellaiseen, jossa joku yrittää tahallaan aiheuttaa kolarin. Itsemurhakolari myös jättää tutkitusti jäljen ammattikuljettajiin. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin teettämä juuri julkaistu tutkimus on Suomessa ensimmäisiä, jossa on selvitetty kuinka raskaan liikenteen kuljettajat selviävät heidän ajoneuvoonsa törmäämällä tehtyjen itsemurhien jälkeen.

Iikka Tolonen ei ollut mukana kyseisessä tutkimuksessa, sillä hänen onnettomuutensa on sattunut aiemmin.

Ei mitään keinoa estää onnettomuutta

Iikka Tolonen oli onnettomuuden sattuessa työajossa ja matkalla kohti Kajaanissa sijaitsevaa kotia. Onnettomuus sattui Kuopiossa kolmen jälkeen yöllä vuonna 1996.

– Olin vasta katsonut kelloa ja miettinyt, että kahden ja puolen tunnin päästä olen jo kotona nukkumassa. Se venyikin kahteentoista tuntiin.

Alkukesän yö oli sateinen ja hämärä. Vähän ennen kolaria vastaantuleva henkilöauto väläytti valoja. Myös Tolonen väläytti rekkansa valoja näyttääkseen, ettei hänellä ole pitkät päällä.

– Jälkikäteen olen ajatellut, että kuljettaja halusi varmistaa, että kyseessä on rekka.

Tolonen kertoo ymmärtäneensä, mitä on tapahtumassa, noin kaksi sekuntia ennen törmäystä. Sinä aikana ei pystynyt tekemään paljoa. Tolonen ei ehtinyt jarruttaa, mutta oli tehnyt vaistomaisen väistöliikkeen. Sen vuoksi auto törmäsi rekan kuljettajan puoleiseen osaan eikä keskelle keulaa.

Raskaan liikenteen kuljettajien on usein lähes mahdotonta välttää tahallisesti aiheutettua kolaria, Traficomin selvityksessä todetaan.

Väistöliikkeen ja törmäyksen seurauksena Tolosen kuljettama rekka suistui tieltä ja jatkoi matkaansa metsän puolelle katkoen matkalla puita. Auto pysyi pystyssä, mutta osa kuormana olleesta kappaletavarasta syöksyi rekasta ulos.

Kun auto viimein pysähtyi, Tolosella tuli kiire ulos. Autoon alkoi tulla höyryä, jota Tolonen luuli ensin savuksi. Hän pelkäsi autonsa syttyvän tuleen.

Rekasta ulos kiiruhtaessaan Tolonen satutti olkapäänsä, joka vaati myöhemmin leikkaushoitoa. Hän myös joutui sairauslomalle.

Tutkimusten perusteella tiedetään, että itsemurhan tarkoituksena ei yleensä ole fyysisesti vahingoittaa muita. Raskaan liikenteen ajoneuvoa vastaan tehdyissä itsemurhissa voidaan ajatella, että ajoneuvon suuri massa tarjoaa suojaa kuljettajalleen.

Mutta myös raskaan liikenteen kuljettaja voi kuolla tai vammautua kolarissa. Lähes 30 prosenttia Traficomin selvityksessä mukana olleista itsemurhakolarin kokeista kuljettajista loukkaantui. Selvityksessä tarkasteltiin 138 kolaria vuosilta 2011–2016.

Fyysisten vammojen lisäksi kolariin joutumisella saattaa olla vakavia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Kuolemaan johtaneissa kolareissa posttraumaattinen stressihäiriö on yleinen seuraus.

Kun Tolonen pääsi autostaan, hän kävi tarkistamassa vastaan tulleen auton tilanteen ja totesi kuljettajan kuolleen.

– Näin kuskin ja se oli selvä tapaus.

Toloselle kolari ei ollut ensimmäinen kerta, kun hän kohtasi dramaattisen tilanteen. Hän kertoo olleensa nuorempana mukana vapaapalokunnassa ja nähneensä pelastustöissä kaikenlaista.

Kuudesosa tieliikennekuolemista on itsemurhia

Vaikka raskaan liikenteen kuljettajat yleisesti tunnistavat itsemurhakolarit ammattiriskiksi, ei Tolosella ollut käynyt etukäteen edes mielessä, että joku voisi tehdä sellaista.

– Eniten on närästänyt, että joku tulee toisen työmaalle päästäkseen hengestään. Olisihan niitä keinoja muitakin.

Tolosesta tuntuu edelleen pahalta nähdä uutisia henkilöauton ja rekan välisistä kolareista.

– Aina kun siellä lukee, että henkilöauto törmäsi tuntemattomasta syystä rekkaan, niin ajattelen, että joku siellä taas päätti päivänsä.

Uutisia kolareista näkyy usein, sillä onnettomuuksia teillä sattuu paljon. Monessa niistä on taustalla itsemurha.

Selvityksen mukaan vuosina 2011–2016 Suomessa tapahtui yhteensä 180 tieliikenneitsemurhaa. Noin 12 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista on itsemurhia.

Tieliikenneitsemurhissa ovat yleensä osallisina henkilöauto ja raskaan liikenteen ajoneuvo.

Itsemurhakolaria voi olla vaikea tunnistaa

Onnettomuuden jälkeen Tolonen kävi sairaalassa ja sai hyvää keskusteluapua poliisilaitoksella.

Myöhemmin Kajaanissa tarjotusta keskusteluavusta hän ei kokenut saaneensa hyötyä.

– Eihän sillä ihmisellä ollut itsellä edes ajokorttia.

Tutkimukseen osallistuneet kuljettajat painottivat, että erityisen hyödyllistä on puhuminen sellaisten kanssa, jotka voivat ymmärtää heidän tilanteensa.

Suurimman avun Tolonen kokee saaneensa silloin, kun tapahtumaa on purettu kollegoiden kanssa.

Tolonen kertoo, ettei ole itse nähnyt onnettomuudesta painajaisia, mutta työkaverin uniin tapahtumat ovat tulleet.

Se ei ole ihme, sillä tutkimuksen mukaan moni kuljettaja kertoo pelkäävänsä, että joku yrittäisi tehdä itsemurhan ajamalla heidän ajoneuvoaan päin.

Raskaan liikenteen kuljettajille ei ole olemassa yhtenäistä ohjeistusta siitä, miten onnettomuustilanteessa ja sen jälkeen tulisi toimia avun saamiseksi.

Esimerkiksi veturinkuljettajilla on selkeät ohjeet, kuinka toimia kolaritilanteissa. Selvityksen mukaan raskaan liikenteen puolelle ohjeistus olisi hyvä laatia.

Tolonen kertoo, että häntä helpotti tieto, että henkilöautoa kuljettanut nainen teki tekonsa tahallaan. Ilman autosta löytynyttä viestiä törmäyksen syy olisi voinut jäädä hämärän peittoon.

– En ole kokenut kolarista syyllisyyttä. Muuten olisin joutunut lopettamaan työnteon.

Traficomin tutkimuksen mukaan itsemurhatarkoitusta voi olla vaikea tunnistaa, koska jotkut ihmiset valitsevat auto-onnettomuudessa kuolemisen juuri peittääkseen itsemurhansa. Sen ajatellaan olevan yleisesti hyväksytympi tapa kuolla.

Tahallinen törmäys tulee kalliiksi

Tolonen palasi töihin samaan aikaan kun hänen autonsa remontti valmistui eli kuuden viikon kuluttua onnettomuudesta.

Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että monet ajoneuvot ovat kärsineet kolarissa huomattavia vaurioita. Tästä kertoo vakuutusyhtiöiden keskimääräinen korvaussumma, joka on 70 500 euroa.

Kuljettajan vammautumiseen liittyvät korvaukset olivat keskimäärin 9000 euroa.

Vakuutuskorvauksista huolimatta pienyrittäjälle kolari voi merkitä jopa yritystoiminnan loppua, sillä ajoneuvon korjaaminen vie aikaa, jolloin yritykset voivat menettää asiakkaansa ja toimeentulon.

Tolonen kertoo onnettomuuden jälkeen alkaneensa seurata vastaantulevaa liikennettä entistä tarkemmin. Näin tekivät myös tutkimukseen osallistuneet kuljettajat, jotka olivat kokeneet itsemurhakolarin.

Nykyisin Tolonen ajaa työkseen päivisin linja-autoa. Ammatinvaihto ei johtunut kolarista, mutta Tolonen arvelee, että linja-auto on epätodennäköisempi kohde itsemurhakolaria suunnitteleville.

– 36 vuotta olen ottanut leivän tieltä. Jos kohdalle olisi sattunut toinen samanlainen kolari, olisin lopettanut nämä työt.

Lue myös: 5 lapsen äiti ajoi kohti kotia, kun nuori mies hyppäsi sillalta hänen autonsa eteen – vain toinen selvisi hengissä: "Olin pitkään katkera"

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Sanna Marin (sd.) on pyörinyt viime viikot Sveitsin Davosissa paneelikeskusteluissa maailman johtajien kanssa. Hän on kertonut Washington Postille amerikkalaisen unelman olevan Suomessa arkea. Marin on myös kieltäytynyt poseeraamasta Time-lehden kuvassa sirossa, naisille ehdotetussa kuvausasennossa.

Pääministeri Sanna Marin on hyödyntänyt superjulkisuuden mainostamalla pohjoismaista tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Maailmalla menee lujaa mutta kotimaassa varovaisemmin.

Kotimaan politiikassa Marin on keskittynyt rauhoittelemaan: Hän on sanonut ymmärtävänsä hoitajien palkkatoiveita. Hän on vakuuttanut, että hallitus ottaa vakavasti talousasiantuntijoiden huolen ja tekee päätökset, joilla Suomessa tulee hiilineutraali. Nämä ovat vasta viestejä, eivät vielä ratkaisuja.

Kannatusmittauksessa sosiaalidemokraatteihin on alkanut paluuliikenne. Antti Rinteen (sd.) viimeisen pääministerikuukauden aikaisesta 13,2 prosentista kannatus on noussut 16 prosenttiin. Marin-ilmiö ei riitä muuttamaan puolueiden kannatusjärjestystä mutta sen erottaa ilman suurennuslasia.

Hallituksen kannatus nousi – keskustasta huolimatta

Kun suomalaiset ovat vastailleet Taloustutkimuksen kysymyksiin, he ovat todennäköisesti perustaneet ratkaisunsa siihen, millainen mielikuva heillä on puolueiden politiikasta pidemmällä aikavälillä ja poliitikkojen viimeaikaisista esiintymisistä.

Eduskunta on ollut istuntotauolla, kun Ylen tuorein kannatusmittaus on tehty tammi–helmikuussa. Hallitus on ollut töissä, mutta päätöksiä työpaikkojen luomiseksi tai päästöjen vähentämiseksi se on vasta lupaillut ja valmistellut.

Hallituspuolueisiin luottavia oli silti pari yksikköä enemmän kuin kuukausi sitten. Puolueet saavat yhteensä taakseen 53 prosenttia suomalaisista. Niukka enemmistö suomalaisista uskoo, että viisikko hoitaa hommansa.

Hallituksen politiikan suosio nousi, vaikka mukaan mahtuu yksi pudottaja. Se on keskusta, jonka kannatus horjuu 11–12 prosentin tuntumassa.

Katri Kulmunin (kesk.) johtama kansanliike huokaisi ennenaikaisesti viime kuussa, kun pääministeri Antti Rinteen (sd.) erottamisen jälkeen kannatus käväisi ylempänä. Gallupeista on turha tehdä liian nopeita johtopäätöksiä tai olla näkevinään trendejä kovin nopeasti. Kannatusmittauksesta niitä erottuu kuitenkin kolme: Ensimmäiseksi, vaaleista katsoen demarien trendi näyttää kurovan umpeen vaalien jälkeen tapahtuneen pudotuksen. Toiseksi, keskustan trendi on aleneva.

Keskusta kannatuksen laskuun voi olla monta syytä. Puolue etsii itseään, eikä puheenjohtaja Katri Kulmuni ole vielä vakuuttanut puoletta eikä ilmeisesti itseäänkään siitä, nouseeko keskusta. Kannatuksen laskun murheet kertyvät puheenjohtajan harteille. Jos kevät ei tuo valoa, Kulmunin mahdolliset haastajat voivat herätä.

Keskustan ongelmat voivat heikentää hallitusta

Jos keskusta päättää lähteä etsimään nostetta niin, että se alkaa profiloitua hallituksen sisällä puna–vihreän politiikan vastavoimaksi, koko hallitus on vaikeuksissa. Sen tietää myös muu hallitus.

Tämän viikon ilmastokeskustelussa ulospäin esiintyi yhtenäinen hallitus. Hiilineutraalin imagon takaa löytyy kuitenkin keskusta, joka on sitonut itsensä turpeeseen ja vihreät, jolle turpeen poltosta eroon pääseminen on identiteettikysymys. Välissä taiteilee pääministeri, joka yrittää olla hermostuttamasta kumpaakaan.

Työllisyyden parantamisessa keskusta on valmis etsimään muita puolueita kovempia keinoja. Voi olla, että linjaerimielisyyksiä ratkotaan ja profiileja nostetaan huhtikuun kehysriihessä.

Halla-aho kokeilee myrkkynuolia

Helmikuun neljäntenä päivänä päättyneellä mittausjaksolla erottuu kolmaskin trendi. Se on perussuomalaisten nousun taittuminen. Yli vuoden jatkunut nousukäyrä pysähtyi huippuunsa marras–joulukuussa ja kääntyi loivaan laskuun tässä mittauksessa. Puolue on silti kirkkaasti suurin, kannatus on 23,3 prosenttia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho analysoi joulukuussa, että trendin ollessa nouseva puolue tekee jotain oikein. Ja jos trendi on laskeva, jotain tehdään väärin.

Populistipuolueen tekniikka on Halla-ahon mukaan pysyä järkähtämättä niissä teemoissa, mitä on päätetty pitää esillä. Viime viikot puolue vaikuttaa kärjistäneen ulostulojaan entistä räikeämmiksi: puheenjohtaja on puhunut kurkunleikkaajista ja säestänyt poliisia alatyylisesti arvostellutta kansanedustajaa. Seuraavissa mielipidemittauksissa nähdään, pureeko tyyli kannattajiin.