Suvi Paganus opiskelee Jyväskylän yliopistossa sosiaalityötä. Aurinkoisesti hymyilevä nuori nainen juttelee huolettomasti ja innostuneesti tulevaisuuden ammatistaan, vaikka tietää arjen olevan kaikkea muuta kuin leppoisa.

Hän valmistautuu kohtaamaan työssään väkivaltaa, monissa eri muodoissa.

Riippumatta siitä mihin sosiaalialan työpaikkaan Paganus päätyy, asiakkailla saattaa olla kokemuksia esimerkiksi perheväkivallasta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

On hyvin mahdollista, että Paganus joutuu työssään myös tilanteisiin, joissa häntä itseään uhataan väkivallalla.

– Se vähän hirvittää. Toivottavasti työpaikalla on hyvä työnohjaus ja avoin ilmapiiri, että näitä tilanteita voidaan käsitellä, Paganus sanoo.

Väkivallan kohtaamiseen liittyvät taidot jäävätkin yleensä työpaikalla opittaviksi.

Koulutus väkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen on Suomessa riittämätöntä. Monelta alalta se puuttuu kokonaan.

Jopa perhesurmiin johtava väkivalta voi jäädä ilmoittamatta

Väkivalta on osa monen ammatin arkea. Esimerkiksi poliisit, terveydenhuollon- ja sosiaalialan työntekijät ja opettajat kohtaavat arjessaan väkivallan uhreja.

Tapaukset jäävät kuitenkin usein tunnistamatta ja ilmoittamatta.

Yksi syy voi olla se, että väkivallan uhreja kohtaavat ammattilaiset ovat epävarmoja omasta osaamisestaan. Milloin asiasta tulee ilmoittaa ja kenelle? Kuinka suojella asiakkaan yksityisyyttä, mutta tarjota apua ajoissa?

Tutkimusten mukaan jopa perhesurmaksi kääntyneet väkivaltakierteet ovat olleet viranomaisten tiedossa, mutta niihin ei ole puututtu ajoissa.

Syitä siihen, että väkivalta ei Suomessa katkea tarpeeksi tehokkaasti on monia. Yhteistyö viranomaisten välillä takkuilee ja monelta organisaatiolta puuttuvat pysyvät toimintamallit väkivaltaan puuttumiseen.

Poliiseille sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille tehdyn kyselytutkimusten mukaan yli neljännes lähisuhdeväkivallan kanssa työtä tekevistä ei ollut saanut peruskoulutuksessaan lainkaan opetusta väkivallan kohtaamiseen.

Moni heistä on paikannut tilannetta erilaisilla kursseilla ja luennoilla opintojen jälkeen, mutta suuri enemmistö (72,2 prosenttia) koki edelleen tarvitsevansa lisäkoulutusta lähisuhdeväkivallasta.

– Ammattilaisten näkökulmasta tilanne on todella hankala. Heidät heitetään vaikean ja vakavan asian eteen, vaikka eivät ole saaneet siihen minkäänlaista koulutusta tai välineitä, kertoo perhe- ja väkivaltatutkimuksen dosentti, yliopistonlehtori Marianne Notko Jyväskylän yliopistosta.

Väkivaltatutkimus vetää luentosalit täyteen

Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää koulutusta on ryhdytty viime vuosina tarjoamaan enemmän. Opintojen suorittaminen on kuitenkin usein vapaaehtoista ja niiden järjestäminen saattaa riippua opettajien omasta kiinnostuksesta. Laajemmat kurssit ja koulutuskokonaisuudet ovat harvinaisia.

Jyväskyläläisellä Suvi Paganuksella on menossa kolmas vuosi sosiaalialan opintoja. Tähän mennessä väkivaltaa on pääaineessa vain pintaraapaistu, lähinnä asiakastyön taitoja opettavalla kurssilla.

– Ei sitä vielä tarpeeksi ole, mutta jonkin verran aihetta sivutaan, Paganus sanoo.

Jyväskylän yliopistossa opiskelevilla tilanne on kuitenkin monia muita parempi. Reilut pari vuotta sitten yliopistoon perustettiin monialainen väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus, joka on vapaasti kaikkien opiskelijoiden valittavissa.

Luentosalit ovat täyttyneet. Väkivaltatutkimus on suosittu sivuaine muun muassa sosiaalityön, kasvatustieteen ja psykologian opiskelijoiden keskuudessa, mutta kursseille ovat löytäneet myös monien muiden alojen opiskelijat.

Paganuskin halusi lisätä ymmärrystään väkivallasta koko yhteiskuntaa koskettavana ilmiönä.

Väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus sai hänet pohtimaan omaa ammatti-identiteettiään, erityisesti roolia väkivallan kierteen katkaisijana.

Vaikeiden asioiden puheeksi ottamisen tärkeys on korostunut entisestään.

– Olen oppinut ymmärtämään väkivaltailmiön kokonaisvaltaisuutta ja ehkä myös sen kohteeksi joutuneiden ihmisten ajatusmaailmaa. Sitä asetelmaa, miksi väkivalta voi jatkua monta kymmentä vuotta ja siitä ei pysty puhumaan, Paganus arvioi.

Ruotsissa hammaslääkäritkin tunnistavat väkivallan uhreja

Ruotsissa erityisesti naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät opinnot ovat olleet jo parin vuoden ajan pakollisia useiden eri alojen perusopinnoissa (Regeringskasliet).

Esimerkiksi lääkärit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit, juristit, psykologit, sosiaalialan työntekijät ja jopa hammaslääkärit koulutetaan tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään lähisuhdeväkivaltaa työssään.

Perhe- ja väkivaltatutkimuksen dosentti Marianne Notko toivoo, että Ruotsin malli leviäisi myös lahden yli.

– Tulisi olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että väkivaltaan liittyviä asioita on omassa peruskoulutuksessa.

Koulutuksen puutteet on tiedostettu muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

THL:n, Jyväskylän yliopiston ja poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä kehitettiin viime vuonna käyttöönotettu verkkokoulutus Luo luottamusta – Puutu väkivaltaan. Se on suunnattu erityisesti poliiseille sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville.

Väkivaltakoulutus voi säästää rahaa – ja kyyneleitä

Noin kuusi prosenttia suomalaisista joutui väkivallan uhriksi vuonna 2018 (Kansallinen rikosuhritutkimus).

Luvut nousevat huomattavasti korkeammaksi, kun kysytään, kuinka moni on jossain elämänsä vaiheessa joutunut väkivallan kohteeksi.

EU:n tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia suomalaisista naisista ja yli 15-vuotiaista tytöistä on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Luku on kymmenen prosenttia enemmän kuin EU-maissa keskimäärin.

Lähisuhdeväkivalta ulottaa lonkeronsa laajalle yhteiskuntaan.

Se aiheuttaa fyysistä ja psyykkistä kärsimystä sekä taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia paitsi väkivallan kohteille, myös esimerkiksi sitä todistaville lapsille ja nuorille.

Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu myös huomattavia kustannuksia erityisesti poliisin toimialoilla, sosiaali- ja terveysaloilla sekä oikeusjärjestelmässä ja kasvatusalalla.

Nykyistä varhaisempi puuttuminen väkivaltatapauksiin voisi tuoda sekä inhimillisiä että taloudellisia säästöjä.

– Jos on olemassa tehokkaat toimintamallit ja päästään varhaisessa vaiheessa estämään väkivallan jatkuminen, se säästää ihan suoraan rahaa, Marianne Notko sanoo.

Sosiaalialan opiskelijalle tulevan työn yhteiskunnallinen ulottuvuus tuo motivaatiota jaksaa vaikeat ja mahdollisesti pelottavatkin kokemukset työelämässä.

– Koen hirmuisen merkityksellisenä, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa näiden ilmiöiden tunnistamiseen. Ja että pystyn tukemaan ihmisiä, joilla on kipeitä kokemuksia, Suvi Paganus kertoo.

Hollywoodin kulta-ajan tähtinäyttelijöihin kuulunut Kirk Douglas on kuollut 103-vuotiaana.

Hollywood-ikonin poismenosta ilmoitti poika Michael Douglas, 75,Facebookissa.

– Maailmalle hän oli legenda, pitkän elämän elänyt elokuvien kultakauden näyttelijä sekä hyväntekijä, jonka sitoutumista oikeudenmukaisuuteen ja hänelle tärkeisiin tavoitteisiin voimme vain tavoitella. Minulle ja veljilleni hän oli kuitenkin yksinkertaisesti isä, Michael Douglas kirjoitti isästään.

Douglasin suosituimpiin elokuviin kuuluvat muun muassa Spartacus (1960), Lust for Life (1956) ja Paths of Glory (1957).

Yli kuusi vuosikymmentä valkokankaalla viihtynyt Douglas sai elämäntyöstään Oscarin vuonna 1996.

Hän ehti näytellä noin 90 elokuvassa.

"Mauttomuuden huippu"

"Tää biisi pilkkaa jumalaa"

"Niin törkeä, että on aivan paras"

"Nyt on kova! Aamen!"

Antti Tuiskun Valittu kansa -kappaleen musiikkivideo kirvoitti odotetusti ristiriitaisen vastaanoton YouTubessa. Kappale julkaistiin keskiviikkona.

Videolla Tuisku nähdään hengellisenä johtajana, joka ratsastaa härällä Jeesus-hahmon kanssa. Laulaja makaa myös alasti seuraajiensa öljyttävänä.

Kappaleen teksti provosoi lisää:

”Valittu kansani kuunnelkaa; Antti Tapani teidät pelastaa"

Antti Tuisku kohauttaa jälleen. Sen hän osaa parhaiten. Lisää on varmasti tiedossa, kun perjantaina julkaistaan albumillinen uskonnolla leikittelevää poppia.

Aiemmin laulaja provosoi syömällä banaania keikoillaan irstaasti, mutta enää se ei riitä. Ja sen tietää popmusiikin armottoman uusiutumistarpeen tunteva Tuisku.

Hengellistä tematiikkaa

Levy-yhtiön sohvalla istuu levollisen oloinen Antti Tuisku. Hän on uusinut tyylinsä. Blondatut hiukset ovat laineilla, yllä on kokomustaa ja jaloissa huippusuunnittelijan designkengät.

Poptähti kertoo uudesta Valittu kansa -albumistaan. Lauseissa vilahtavat useaan kertaan sanat: kantaaottava, hengellinen, itseironia, omat virheet ja tekopyhyys.

Yli 15 vuotta musiikkibisneksessä ja julkisuudessa marinoitu artisti osaa hommansa. Samat sanat löytyvät levy-yhtiön tiedotteesta.

Hieman Tuiskua kuitenkin jännittää, sillä hän otti puolitoista vuotta pesäeroa artistiminästään. Hän vetäytyi Espanjaan ja opiskeli samalla liikunta-alaa. Uutta musiikkia julkaistaan ensimmäistä kertaa pariin vuoteen.

Laulaja tosin teki jo kevyen laskun takaisin parrasvaloihin, kun hän oli mukana Vain elämää -ohjelman 10. kaudella.

Marraskuussa Antti Tuisku ilmoitti esiintyvänsä elokuussa Olympiastadionilla. Oli odotettavissa, että laulaja julkaisee sitä ennen uutta musiikkia.

– Olin viestinyt levy-yhtiölle, että jos multa ei tule mitään uutta, niin mulla ei ole intressiä palata takaisin vain lämmittelemään vanhaa.

Uusia kappaleita alkoi syntyä vuosi sitten Espanjassa kahdelta edelliseltä levyltä tutulla tiimillä. Mukana olivat tuottaja Jurekin lisäksi biisinkirjoittajat Saara Törmä, Aku Rannila, Kalle Lindroth ja Henna Sarriola.

Antti Tuiskulla oli idea levyn teemaksi.

– Mulla oli pitkään muhinut ajatus yhdistää inhimilliset ja universaalit laulunaiheet niin, että niistä voisi laulaa uskonnollisen ja hengellisen tematiikan kautta. Siinä voisi olla jotain uutta.

"Jesse tarjoo salmarii"

Uskonnon yhdistäminen popmusiikkiin ei ole uusi asia. Tunnetuin esimerkki lienee Madonnan Like a prayer -kappale ja sen video palavine risteineen.

Madonna-fanina tunnetun Tuiskun mielestä uskonto oli siinä päälleliimattua.

– Tuntuu, että uskonto on vain lyöty siihen popmusiikin päälle, jotta saadaan joku reaktio aikaiseksi.

Tuisku itse halusi tehdä uskontoon liittyvää musiikkia sisältö edellä. Vaikka kappaleissa on uskonnollista symboliikkaa, ne ovat samaan aikaan henkilökohtaisia ja kantaaottavia. Laulajan omasta elämästä kumpuavissa tarinoissa muun muassa biletetään ja sekstaillaan.

– Laitan myös itseni sellaiselle alttarille, missä mie myönnän omat virheeni.

Valittu kansa -albumin kappaleet ovat tutun kuuloista tuiskumaista tarttuvaa poppia. Erotuksena laulajan aikaisempaan musiikkin ovat tekstit, jotka vilisevät uskonnollisia viittauksia.

Levyn biisejä ovat esimerkiksi Kerran vuodes kirkkoon ja Jumalan kämmenellä. Kappaleilla artisti tuo esiin suomalaisille tyypillistä tapauskovaisuutta.

– Mennään kerran vuodessa kirkkoon ja sillä verukkeella voidaan ottaa loput 364 päivää iisisti. Toisaalta itketään edellisyön virheitä seuraavana aamuna vessassa oksennus suussa Jumalan kämmenellä.

Yksi keskustelua herättävistä kappaleista on varmasti Jesse on mun frendi. Se on bailubiisi, missä Jesse tarjoaa baarissa salmaria eli salmiakkikossua. Jesseä käytetään myös Jeesuksen kutsumanimenä.

Tuisku jättää kappaleiden tulkitsemisen kuulijoille. Hän kuitenkin painottaa, ettei halua rienata mitään uskontoja.

– Tämä levy on ennen kaikkea kritiikki ihmiselle ja ihmisen luomille normeille. Ja sille tekopyhyydelle, mitä me nähdään jokaisen ihmisen elämässä.

Levyn nimikkokappaleessa Antti Tuisku nostaa itsensä jalustalle hengellisenä johtajana. Laulajan mukaan kyseessä on itseironia, ja taustalla piilee isompi teema.

– Meillä on tosi paljon esimerkkejä päättäjistä ja korkeassa asemassa olevista ihmisistä, jotka kieltävät täysin faktat ja ilmastonmuutoksen ja niin me vaan tuolla niitä seurataan. Mutta sitten saatetaan loukkaantua mun biisistä, artisti kuittaa.

Kroppa on Tuiskun temppeli

Antti Tuisku kuvailee omaa suhdettaan uskoon henkilökohtaiseksi ja monimutkaiseksi. Hän kertoo uskovansa jonkinlaiseen kohtaloon ja johdatukseen. Laulajalla on tarve nojata johonkin suurempaan.

– Toisaalta en ole koskaan suostunut nielemään pureskelematta valmiiksi annettuja normeja tai oppeja tai miten täällä tulisi olla ja elää.

Hän ei pysty konkreettisesti sanomaan, mihin hän uskoo.

– Mun ei edes tarvitse tietää, että kelle mie juttelen illalla, kun mie käteni ristin.

Samaan aikaan kun Antti Tuisku puhuu hengellisistä asioista, hänen elämänsä on tällä hetkellä äärimmäisen fyysistä. Pian 36 vuotta täyttävä artisti tanssii lähes sata tuntia kuukaudessa treenatessaan stadionkeikkojaan varten. Hän on kuin huippu-urheilija valmennustiimin kanssa, johon kuuluu myös oma lääkäri.

Treenitahti ja uskontoon liittyvän albumin julkaiseminen tuo väistämättä mieleen Madonnan.

– Madonna on ollut sellainen artisti, jota mie oon ihaillu työmoraalissa vuosikausia. Mutta kyllä mun omat esikuvat ja idolit tulee urheilun, ja nimenomaan kestävyysurheilun ja hiihdon puolelta.

Tuisku myöntää, että hän on koukussa treenaamiseen. Laulajan mukaan itsensä fyysinen haastaminen on yksi parhaista tavoista tutustua itseensä. Onko urheilu Tuiskun uskonto?

– Kun puhutaan, mikä mun identiteetti on, niin yleensä ajatellaan aina henkistä puolta. Harvoin ajatellaan sitä, että itsensä fyysinen haastaminen avaa sulle monia ovia.

Tuiskun oma sanoma

Antti Tuiskun uskonnolliseen tematiikkaan nojaava albumi ei ole pelkkä levy artistin katalogin jatkeena. Se kertoo popmusiikin alituisesta vaateesta uudistua kerta toisensa jälkeen.

Uusi albumi auttaa myös virittämään Tuiskun fanit kohti kesän stadionkeikkoja. Lavashow'ssa tullaan varmasti näkemään uskontoteemaa ja laulaja voi saattaa hengellisen johtajan elkein tuiskuttajat hurmostilaan.

Siihen johdattaa myös artistin oma sanoma. Hän on jo vuosia hokenut keikoillaan mantraa siitä, kuinka jokainen kelpaa sellaisena kuin on, ja ketään ei tarvitse lokeroida.

– Ainakaan mun keikkojen aikana ei kenenkään tarvitse miettiä sitä, että osoitellaanko sormella tai pitäisikö itsessään muuttaa jotain.

Tuisku itse tietää, että uskontoon koskeminen tulee jakamaan ihmisten mielipiteet puolesta ja vastaan. Maan ykkösartisteihin kuuluvana hän voi ottaa riskejä.

Mikään ei ole sattumaa. Tuisku tietää jo nyt, mitä aikoo tehdä seuraavat pari vuotta. Niistä hän ei pukahda.

Kuulostaa laskelmoivalta.

– Mie oon laskelmoiva oman hyvinvointini suhteen. Varjelen sitä, että voin hyvin henkisesti ja fyysisesti. Artistina laskelmointi lähtee sisällöstä ja halusta kehittää itseään.

Laulaja on häpeilemättömän itsevarma. Hän sanoo tulevien visioidensa olevan realistisia toteuttaa, sillä ovathan aikaisemmatkin toteutuneet.

– Mun toive on edelleen olla se artisti tässä maassa, joka määrittää popmusiikin suunnan. Ei enempää tai vähempää.

Helena Jouppilan ääni särkyy vain kerran hänen kerratessaan lapsuusmuistojaan.

Kirjaa kirjoittaessaan hän sukelsi lapsuuteensa ja itki hillittömästi, mutta nyt Helena Jouppila jo pystyy kertomaan kokemuksistaan ja muistoistaan ilman kyyneleitä. Jotain on tullut päätökseen kirjan myötä.

Helena Jouppilan yhdessä toimittaja Sanna Walleniuksen kanssa kirjoittama kirja "Neloset – Jouppilan sisarusten tarina" paljastaa, että neloset kärsivät kiiltävän julkisuuskuvan takana henkisestä ja fyysisestä väkivallasta: piiskaaminen oli säännöllistä, nimittely ja vähättely arkipäiväistä.

– Kyllä minä monta kertaa mietin, että voinko kertoa näin suoraan näitä kauheita asioita, hän huokaa.

Helena Jouppila, 68, haluaa kertoa nelosten tarinan, että perheväkivallasta puhuttaisiin. Hän on tehnyt työuransa perheneuvolassa ja lastensuojelussa ja huoli tämänkin päivän lapsista on suuri.

– Toivoisin, että yhden perheen tarinan sijaan tämä herättäisi keskustelua lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja lisäisi ponnisteluja sen vähentämiseksi.

Kauniit lapset kauniissa kulisseissa

Isokyröläiseen Jouppilan perheeseen syntyi 10. kesäkuuta 1951 suurena yllätyksenä nelosvauvat. Hätäkasteessa vauvat saivat nimet Helena, Martti, Erkki ja Jorma. He olivat Suomen ensimmäiset eloonjääneet neloset.

Nelosten syntymästä uutisoitiin kautta maan lehdissä ja radiossa.

Lapsuusvuosina nelosia kierrätettiin näyttelyissä ja messuilla esittäytymässä, he esiintyivät mainoksissa ja heidän kehitystään seurattiin lehtijutuissa.

Mainoksissa ja lehtikuvissa neloset näyttäytyivät kauniisti puettuina, hiukset suittuna ja iloisina. Kontrasti on valtava siihen kuvaan, jonka Helena Jouppila sai lapsuuden naapureiltaan sisarusten 50-vuotispäivänä. Se oli otettu sisaruksista kolmivuotiaina.

– En ollut ikinä nähnyt sellaista kuvaa meistä ja järkytyin suuresti. Olemme niin vakavia ja ne surkeat vaatteet – muissa kuvissa meidät on niin nätisti puettu.

Perheessä ei ollut omaa kameraa, joten kaikki heidän lapsuudestaan olevat kuvat ovat lehti- tai mainoskuvia. Kauniit lapset kauniissa kulisseissa.

Kun neloset aikuistuivat, median kiinnostus väheni, mutta sisarukset myös mielellään välttivät julkisuutta ja haastatteluja.

– Ne olisivat koskeneet lapsuutta ja olisi ollut vaikea kertoa siitä paljastamatta tätä toista puolta, Helena Jouppila kertoo.

Kirjan kirjoittaminen kesti lähes 20 vuotta

Kun Helena Jouppila suunnitteli nelosten tarinan kirjoittamista kirjaksi, oli helppo aloittaa julkisuudesta ja sen tuomista mukavista asioista, kuten perheen saamista lahjoituksista. Hän huomasi kuitenkin nopeasti, ettei tarinaa voi kertoa paljastamatta suurta salaisuutta.

– Jouduin miettimään, miten suhtaudun tähän salaiseen puoleen. Se kuitenkin oli yhtä totta kuin lapsuusvuosien julkisuuskin.

Kirjoitusprosessista tuli pitkä. Tarvittiin melkein 20 vuotta, että Helena Jouppila pystyi saattamaan loppuun viisikymppisenä aloittamansa projektin.

– Se oli todella raskasta ja mietin sitä, että kuinka sen kirjoitan. Miten saan kiinni niistä tunnelmista, kun olen jo tämän ikäinen. Nämä tapahtuivat, kun olin lapsi.

Valokuvat auttoivat muistojen kiinni saamisessa.

– Yritin mennä valokuvien lapsen nahkoihin ja elää ne tunteet, mitä olin tuntenut. Itkin niin hillittömästi. Pidin taukoja ja välillä kysyin itseltäni, että onko tätä pakko tehdä. Vastasin itselleni, että on. Tämä on ihan pakko tehdä.

Äiti vainosi tytärtään nelivuotiaasta saakka

"Olisin voinut kertoa, kuinka äiti oli uhannut tappaa minut ja heittää uuniin. Tai kuinka äiti oli hakannut minua haloilla ja nokkosilla. Senkin olisin voinut naiselle paljastaa, että äiti oli tarttunut tukastani kiinni ja pyörittänyt minua tuvassa ympäri niin , että olin lentänyt päin tuvan penkkiä. … Että äiti teki minulle pahaa, eikä rakastanut niin kuin äidin kuuluu."

Helena Jouppilan varhaisimmat muistot väkivallasta ovat noin kuuden vuoden iästä. Äiti piiskasi risuilla, kerran äiti pahoinpiteli hänet koivuhalolla.

Myös veljet saivat ankaraa kohtelua osakseen.

– Kerran veljet loikoilevat kerrossängyn alapedissä – äiti hyökkäsi heidän kimppuunsa, Erkki ja Jorma pääsivät karkuun, mutta Marttia äiti löi niin lujaa että harjanvarsi katkesi.

Piiskaa neloset saivat usein. Ei joka päivä, mutta säännöllisesti ja ilman mitään sen kummempaa syytä. Ehkä syyksi riitti se, että neloset olivat leikeissään äänekkäitä ja äiti oli ääniyliherkkä.

– Useimmiten hän sai kohtauksia, ilman mitään syytä. Ehkä hänellä vain oli pinna kireällä.

Nelosilla oli tapana paeta piiskaamista keittiön pöydän alle. Siellä he odottivat vuoroaan, sillä äiti piiskasi ikäjärjestyksessä.

– Jorma on myöhemmin sanonut, että hän sai vähiten, kun hän oli nuorin. Äiti jo ehti vähän kyllästyä, kun oli kolme jo piiskannut häntä ennen, Helena Jouppila hymähtää.

Vaikkei Helena enää kaikkea yksityiskohtaisesti muista, keskustelut veljien kanssa ovat auttaneet kokonaisuuden hahmottamista. Vahvistuksen tapahtumista hän sai myös sairaalasta tilaamistaan papereista.

Lopulta hän lopetti minulle puhumisen kokonaan, kun olin 14-vuotias. Mykkyyttä kesti seitsemän vuotta. Helena Jouppila

Äiti toimitettiin viideksi viikoksi hoitoon silloiseen Seinäjoen keskusmielisairaalaan Törnävälle, kun hän odotti nelosten pikkusisarta. Tuolta ajalta olevissa papereissa todetaan äidin voinnin olleen erityisen huono nelosten ollessa 6–9-vuotiaita.

– Papereissa lukee, että äiti on vainonnut tytärtään nelivuotiaasta asti. Minulla ei ole siitä muistikuvaa, enkä tiedä kenen sanoja nämä ovat, mutta näin siellä lukee.

Helena Jouppila sanoo, että fyysinen pahoinpitely loppui, kun pikkusisko syntyi. Neloset olivat silloin kymmenvuotiaita.

– Pahoinpitely muuttui toisenlaiseksi, alkoi henkinen alistaminen. Ja siihen tuli mukaan törkeät toteamukset naiseksi kasvamiseen liittyen. Lopulta hän lopetti minulle puhumisen kokonaan, kun olin 14-vuotias. Mykkyyttä kesti seitsemän vuotta.

Viimeiset vuodet kotona Helena asui isoäitinsä luona. Isoäiti asui samassa talossa muun perheen kanssa, mutta toisessa päädyssä.

Kotoa hän muutti heti 16-vuotiaana Etelä-Suomeen; ensin hän meni vuodeksi töihin ja sen jälkeen opiskelemaan.

Pahin muistoista seurasi läpi elämän

Helena Jouppilan mukaan fyysinen pahoinpitely ei kuitenkaan ollut pahinta. Eniten koski se, että hän koki, ettei hänellä ollut mitään arvoa äitinsä silmissä.

Hän kertoo muiston mustikkametsältä. Se on pahin. Ääni särkyy vieläkin sitä muistellessa ja silmät kostuvat.

Helena oli ystävänsä ja tämän äidin kanssa mustikassa. Hän keksii, että äiti varmaan ilahtuisi korillisesta mustikoita. Helena on innoissaan palatessaan kotiin. Äiti kuitenkin suuttuu.

"Äiti kääntyy ja alkaa huutaa:

– Minä en sun mustikoitas tarvitte! Pidä letukka marjas!

Silloin käännyn, juoksen kuistille, siitä oikealle puulatoon ja kaadan mustikat silmittömän raivon vallassa takaseinän halkopinon päälle. Mustikkareissu on yksi kipeimpiä lapsuumuistojani. Vaikka siihen ei liittynyt fyysistä vakivaltaa, eikä ulkonäkööni kohdistuneita solvauksia, koin itseni täysin mitätöidyksi".

Helena Jouppila on ollut aikuisena innokas mustikanpoimija, mutta joka kerta mustikkametsällä välikohtaus on hiipinyt mieleen. Joka kerta se on ahdistanut.

– Kerran sitten ajattelin, että annan se muiston tulla, elän sen uudestaan. Kun annoin sen tulla, se laimeni vähitellen. Muutama vuosi sitten kun ostin mustikat torilta, muisto vain häilähti mielessä, kuin väistyvä varjo. Huomasin, ettei se enää tunnu pahalta. Se on olemassa, jälki on jäänyt, mutta kipu on lähtenyt.

Kurittaminen oli systemaattista

Helena Jouppila on pohtinut paljon vaikeaa äitisuhdettaan, ja sitä miksi äiti kohteli lapsiaan niin julmasti. Hän on yrittänyt etsiä vastauksia, mutta aukotonta selitystä ei ole löytynyt.

Ehkä äiti ei kiintynyt lapsiinsa. Neloset olivat vauvoina yhdeksän kuukauden ikäisiksi sairaalahoidossa.

– Kun nykyään puhutaan varhaisen kiintymyssuhteen merkityksestä olen pohtinut, että jäikö siinä jotain olennaista tapahtumatta meidän välillämme.

1950-luvulla ei myöskään ymmärretty, millainen kriisi vanhemmille oli saada yllättäen neljä lasta. Minkäänlaista tukea tai valmennusta ei tällaiseen tilanteeseen ollut.

Ehkä tilanteeseen vaikuttivat nelosten äidin omat kovat kokemukset. Hän menetti oman äitinsä nuorena ja joutui jo varhain huolehtimaan nuoremmista sisaruksistaan. Kun sitten lapsia syntyi kerralla neljä, tilanne oli samankaltainen: hän sai jälleen vastuulleen lapsilauman, jota ei halunnut.

Helena Jouppila huomauttaa, että 1950-luvulla lapsia oli vielä tapana kurittaa. Se on monen muunkin sodan jälkeen syntyneen lapsuutta.

– Mutta äidin kohdalla se oli jotenkin niin systemaattista, että on hänen täytynyt olla mieleltään sairas ihminen.

Ainoa yhteys äitiin syntyi tämän kuolinvuoteella

Helena Jouppila avioitui nuorena, 21-vuotiaana, kirurgi Pentti Peltosen kanssa. Peltonen oli sama lääkäri, joka oli aikanaan toiminut lääkärinä nelosten synnytyksessä. Hän oli heidän tavatessaan viisikymppinen, asumuserossa elävä kahdeksan lapsen isä.

Peltonen oli ottanut aikuisuuden kynnyksellä oleviin nelosiin yhteyttä. Helena Jouppila päätyi vastaamaan lääkärin lähettämään kirjeeseen. Kirjeet johtivat tapaamiseen ja tapaaminen romanssiin.

Peltosen ansiota kuitenkin oli, että äiti alkoi taas puhua tyttärelleen.

– Ei pitkiä keskusteluja. Äidin asenne säilyi loppuun asti tietynlaisena. Kun olin aikuinen, hän ei osoittanut väkivaltaa minua kohtaan, eikä sellaista suoranaista alistamista tai muuta, mutta ei meidän välillemme koskaan tullut minkäänlaista suhdetta.

Helena Jouppila kertoo, että ainoa yhteys äitiin syntyi tämän kuolinvuoteella.

Äiti oli tuolloin jo menettänyt puhekykynsä sydäninfarktin myötä.

– Koskaan aikaisemmin hän ei ollut katsonut minua sillä tavalla: suoraan ja vähän hätääntyneenä. Ja minä katsoin takaisin ja silloin minusta tuntui, että se oli ainoa hetki, jolloin meillä oli yhteys toisiimme.

Se oli viimeinen katse. Äiti kuoli muutaman päivän päästä.

Isä oli hyväntahtoinen ja kiltti

Äiti kielsi kertomasta isälle pahoinpitelyistä. Uhkaili, ettei saa sanoa mitään. Eivätkä lapset uskaltaneet kertoa.

Helena Jouppila kuvailee suhdettaan isäänsä lämpimäksi. Isä muun muassa auttoi Helenaa taloudellisesti, kun hän lähti opiskelemaan. Äidin suhteen isästä ei kuitenkaan ollut apua.

– Isä oli hyväntahtoinen ja kiltti mies. Ehkä vähän avuton äidin kanssa. Ja mitä vaihtoehtoja hänellä olisi ollutkaan.

Helena Jouppila huomauttaa, että siihen aikaan ajateltiin että likapyykki pestään kotona. Perheongelmiin ei ollut apua saatavilla, eikä niitä edes pidetty oikeina ongelmina.

Kirjoittaminen laimensi häpeää

Lapsuuden kokemukset ovat seuranneet Helena Jouppilaa läpi elämän. Tunteet ovat laimenneet vuosien varrella, osin terapian ja toisaalta kirjan kirjoittamisen myötä.

– Noin kolmikymppisenä ajattelin, että voin valita kahdesta tiestä. Voin valita katkeruuden, joka myrkyttää elämäni, tai sitten annan asiat järjen tasolla anteeksi.

Katkerakin hän myöntää olleensa.

– On niitä katkeruuden piikkejä näiden vuosien aikana tullut. Mutta olen pitänyt huolen, ettei siitä tule vallitseva tunne.

Kipu mikä näihin kokemuksiin on liittynyt, on poistunut. En tunne enää tuskaa tapahtumien johdosta. Helena Jouppila

Helena Jouppila muutti viime syksynä takaisin kotiseudulleen Isoonkyröön. Hän palasi, vaikka nuorena vannoi, ettei koskaan tule takaisin.

Kodin vieressä virtaa Kyrönjoki. Lapsuudenkotiin on matkaa vajaa kilometri. Sisar asuu seinän takana, veljistä kaksi asuu lähellä, yksi toisella paikkakunnalla, mutta Etelä-Pohjanmaalla.

Helena Jouppila istuu kotisohvalla levollisena.

– Olen sovussa itseni kanssa. Olen käsitellyt asioita paljon. Kaikkein pahin, se häpeä, se lamaannuttava kauhistuttava tunne, on laimentunut kirjoitusprosessin myötä. Kipu mikä näihin kokemuksiin on liittynyt, on poistunut. En tunne enää tuskaa tapahtumien johdosta.

Kursiivilla olevat otteet ovat lainauksia Helena Jouppilan kirjasta "Neloset – Jouppilan sisarusten tarina".

Keskustan ilo kannatuksen noususta näyttää jäävän lyhyeksi.

Edellisessä mittauksessa puolueen kannatus nousi 1,4 prosenttiyksiköllä ja tieto otettiin puolueessa helpottuneina vastaan.

Nyt tammikuun mittauksessa keskustan kannatus laskee 10,8 prosenttiin, ja se on lähellä puolueen kaikkien aikojen heikointa mittaustulosta.

Heikoimman kannatuksen puolue sai viime vuoden marraskuun mittauksessa. Silloin sen kannattajiksi ilmoittautui 10,6 prosenttia vastanneista.

– Keskusta on menettänyt kannatustaan kolmeen suuntaan: perussuomalaisiin, kokoomukseen ja katsomoon. Erityisesti viimeisin mittausviikko oli keskustalta huono, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo.

Keskustan heikon kannatuksen on nähty tuovan hallitustyöskentelyyn sisäisiä paineita, koska puolueen pitäisi nostaa suosiotaan ollessaan vallassa.

Puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk.) puolusti hallitukseen lähtemistä puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän kokouksessa tammikuun lopussa. Hänen mukaansa hallitus on ”tavallisille suomalaisille parempi”, jos keskusta on siinä mukana.

– Keskustan uusi nousu edellyttää hallituksen onnistumista. Se täytyy olla jokaisen keskustalaisen vilpitön toive ja tavoite, Kulmuni sanoi.

Kulmuni nosti hallituksen tavoitteista esille rahalliset satsaukset perusväylänpitoon, takuueläkkeeseen, vanhempainpäivärahaan, koulutukseen ja lapsilisiin.

Perussuomalaisten kannatus laski

Perussuomalaisten kannatus oli viime vuoden lopun mittauksissa hieman yli 24 prosenttia. Nyt kannatus tulee huippulukemista yhden prosenttiyksikön verran alas.

– Huomionarvoista on se, että perussuomalaisten kannatus ei ole noussut pariin kuukauteen. Puolueen kannatus on edelleen muita puolueita huomattavasti korkeammalla tasolla, mutta se on saavuttanut nyt jonkinlaisen lakipisteensä, Turja sanoo.

Kyselyn tausta-aineistoista selviää, että perussuomalaisten kannattajia on siirtynyt SDP:hen, kokoomukseen ja katsomoon.

Myös SDP:n kannatuksen on nähtävissä pientä trendiä. Puolueen kannatus nousee nyt toisen kerran peräkkäin.

SDP on onnistunut pitämään vanhat äänestäjät kannattajinaan. Samalla kannattajia tulee hieman vihreistä ja vasemmistoliitosta.

SDP:n kannatusnousun on arvioitu johtuneen uudesta pääministeristä Sanna Marinista (sd.), joka korvasi Antti Rinteen (sd.) joulukuun alussa.

Kokoomukselle pudotusta, vihreille nousua

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) on alkuvuodesta arvostellut hallituksen työllisyyspolitiikkaa.

Puolueen laskelmien mukaan tällä hallituskaudella pitäisi syntyä 120 000 uutta työpaikkaa, jos hallitus haluaa toteuttaa tavoitteensa julkisen talouden tasapainosta vuoteen 2023 mennessä.

Sanoma ei ole täysin purrut kansaan, sillä kokoomuksen kannatus laskee mittauksessa 1,8 prosenttiyksiköllä.

– Kokoomus vuotaa tällä hetkellä kahteen suuntaan, eli perussuomalaisiin ja vihreisiin. Erityisesti tammikuun mittauksessa vuoto vihreisiin näyttää lisääntyneen, Turja sanoo.

Vihreiden kannatus puolestaan nousee 1,3 prosenttiyksiköllä. Puolueen nousua selittää myös heikko mittaus viime kerralla, jolloin puolueen kannatus putosi 12 prosenttiin.

Kristillisdemokraattien kannatus palaa lähemmäs puolueen keskimääräisiä kannatuslukemia. Puolueen kannatus on nyt mittauksessa 3 prosenttia ja se nousee 0,8 prosenttiyksiköllä.

Vasemmistoliiton, RKP:n ja nyt-liikkeen kannatusmuutokset ovat hienoisia.

Lue lisää:

Ylen mittaus: Pääministerin vaihdos piristi SDP:n ja keskustan suosiota, vihreät menetti kannatustaan vasemmistolle ja kokoomukselle

Keskustan Kulmuni Ylen kannatusmittauksesta: Tämä on toivoa luova uutinen

Analyysi: Marinilla ja Kulmunilla syytä hymyyn

Kiinalaissairaala kertoo, että koronaviruksesta ensimmäisten joukossa varoittanut lääkäri Li Wenliang on kuollut.

Lin kuolemasta on päivän aikana liikkunut ristiriitaista tietoa. Global Times -lehti kertoi jo aiemmin tänään Lin kuolemasta. Joitakin tunteja myöhemmin lehti julkaisi Twitter-päivityksen, jossa se sanoi Lin sittenkin olevan kriittisessä tilassa sydämen pysähtymisen jälkeen.

Nyt Wuhanin keskussairaala on kuitenkin vahvistanut Lin kuolleen koronavirustartuntaan.

Li nousi kansainvälisiin otsikoihin, koska hän oli ensimmäisiä lääkäreitä, jotka varoittivat uudenlaisesta viruksesta.

Wuhanin keskussairaalassa työskennellyt lääkäri Li julkaisi 30. joulukuuta lääkäreiden keskusteluryhmässä WeChat-viestisovelluksessa tietoja sairaalassa karanteenissa olevista potilaista.

Tämä ei miellyttänyt viranomaisia, jotka yrittivät peitellä virustartuntoja. Li joutuikin tiedon julkistamisen vuoksi poliisikuulusteluihin syytettynä huhujen levittämisestä.

Li vapautui vasta, kun suostui allekirjoittamaan paperin, jossa hän tunnustaa toimineensa laittomasti.

Myöhemmin hänellä itsellään todettiin virustartunta.

Uuteen koronavirukseen on kuollut yli 560 ihmistä. Kiinassa tartunnan on saanut noin 28 000 ihmistä. Virustapauksia on havaittu yli 20 maassa.

Uutista muokattu 6.2. kello 23:00 Lin kuolema vahvistettu.

Lisää aiheesta:

Sankarilääkäri Li Wengliangia suitsutetaan Kiinassa: varoitti koronaviruksesta jo varhain, poliisi kolkutteli heti – ja sitten Li sairastui itse

Kiinan Hubeissa 70 uutta koronaviruksesta johtuvaa kuolemantapausta – Wuhanissa huutava pula potilaspaikoista

WHO kehuu Kiinan toimia koronaviruksen hoidossa – Suomalaiset Kiina-asiantuntijat: Nuoleskelun makua, joskus kerrotaan selviä valheita

17-vuotiasta Jaakko Peräniittyä pyydettiin ensimmäisen kerran vanhojentanssien kavaljeeriksi, kun hän oli seitsemännellä luokalla.

– Olin vähän pidempi poika. Lukio ja paikkakunta ovat pieniä. Tyttöjä oli enemmän kuin poikia, siitä se sitten lähti, Peräniitty sanoo.

Vanhojenpäivä on lukion toiseksi viimeisen vuoden opiskelijoiden juhlapäivä, jota on vietetty perinteisesti abiturienttien penkinpainajaisia seuraavana päivänä.

Peräniitty oli ensimmäisissä vanhojentansseissaan vasta 13-vuotias. Tilanne oli jännittävä, koska ikäerot olivat isoja.

– Ikinä en ollut seissyt niin ison yleisön edessä missään. Ennen tansseja sydän tykytti ja ääni värisi. Mutta jotenkin se sitten unohtui, kun pääsin tanssimaan.

Sen jälkeen Peräniittyä on pyydetty tanssipariksi joka vuosi. Hänellä ei ole tanssitaustaa, mutta hän arvelee tyttöjen pyytäneen häntä pariksi pituuden takia.

– En ollut villeimmästä päästäkään. Kai he katsoivat, että siinä on ihan hyvä pari.

Peräniitty asuu Punkalaitumella, jonka lukiossa on noin 50 oppilasta. Punkalaidun sijaitsee Lounais-Pirkanmaalla ja siellä on vajaat 3 000 asukasta.

Tanssitaitoa ja esiintymiskokemusta

Tanssien harjoitteleminen on ollut Jaakko Peräniityn mielestä suhteellisen helppoa. Harjoitteluun käytetään paljon aikaa ja tansseja opetellaan pala palalta.

– Kaverit kyselevät minulta, miten nämä tanssit menevät. He ainakin olettavat, että minä osaan.

Kokemus auttaa, vaikka joka vuosi on tullut myös uusia tansseja.

– Cicapo on ja pysyy, se ei ole minun suosikkitanssini. Oma suosikkini on valssi. Siinä on sitä jotain.

"Vanhat" suunnittelevat joka vuosi myös oman tanssinsa. Se on ollut Peräniityn mukaan vaikein opittava.

Vanhojentanssien kautta Jaakko Peräniitty kertoo oppineensa toimimaan vanhempien oppilaiden kanssa.

– Olen saanut rohkeutta. Ei enää jännitä olla esillä. Tanssimisen lisäksi olen oppinut näkemään sen, miten porukassa pystyy kannustamaan toisia ja helpottamaan jännitystä.

Peräniitty on kasvanut joka vuosi niin paljon pituutta, että jokaisiin tansseihin on pitänyt hommata uusi puku. Ensimmäisenä vuotena hän sai puvun lainaan.

– Onneksi puvuille on ollut muutakin käyttöä kuin vanhojentanssit. Häitä, rippijuhlia ja muuta.

Nuorukaisen mielestä vanhojentanssit on hieno perinne. Nuoret oppivat tanssimaan ja saavat kokea olevansa hienoissa vaatteissaan tähtiä sen yhden illan ajan.

Ystävänpäivänä viides ja viimeinen kerta

Tänä vuonna Jaakko Peräniitty on lukion toisella luokalla ja tanssii vihdoin omissa vanhojentansseissaan. Punkalaitumen tanssit tanssitaan ystävänpäivänä, mutta monessa koulussa ne ovat nyt perjantaina.

– Ei jännitä kyllä yhtään. Sitä olen yrittänyt muillekin sanoa, että ei tarvitse stressata. Muut eivät tietysti näe sitä ihan samalla tavalla.

Punkalaitumen lukion vanhojentansseissa on tänä vuonna seitsemän paria. Määrä on vähäinen, mutta Peräniityn mukaan jokaisella parilla on mahdollista päästä parrasvaloihin ja tilaa tanssia.

Jaakko Peräniitty tanssii todennäköisesti tänä vuonna viimeisissä vanhojentansseissaan.

Mitä jos joku kuitenkin kysyy pariksi?

– Kyllä sitten joudun jo kieltäytymään. Omat ylioppilaskirjoitukset alkavat ensi vuonna. Abiristeily on vielä samaan aikaan kuin vanhojen tanssit. En kyllä tule silloin enää tanssimaan. Ensi vuonna jään eläkkeelle.

Lähi-idän rauhansuunnitelman pääarkkitehti Jared Kushner syyttää palestiinalaisten presidenttiä Mahmoud Abbasia jännitteiden ja väkivallan lietsomisesta Israelin miehittämän Länsirannan alueella. Asiasta kertoo uutistoimisto AP.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julkaisi viime viikolla rauhansuunnitelman, jonka laatimista hänen vävynsä Kushner on luotsannut. Levottomuudet alkoivat välittömästi suunnitelman julkaisemisen jälkeen ja ovat jatkuneet miltei päivittäin.

Kushner on sanonut, etteivät omaa valtiota toivovat johtajat lietso kansaa väkivaltaisuuksiin, jos oma tahto ei toteudu. Hänen mukaansa Abbas on uudesta suunnitelmasta huolimatta pitänyt keskustelua vanhoilla urilla.

Palestiinalaisten presidentin mielestä on itsestäänselvää, että palestiinalaisia syrjivä suunnitelma johtaa tilanteen kärjistymiseen. Abbasin on tarkoitus puhua tilanteesta YK:n turvallisuusneuvostolle ensi viikon tiistaina.

Sen jälkeen Abbas pitää tiedotustilaisuuden yhdessä Israelin entisen pääministerin Ehud Olmertin kanssa. Olmert on vastustanut Yhdysvaltain suunnitelmaa.

Kushner on kritisoinut myös Olmertin toimia ja sanonut, että Olmert yrittää saada huomiota asettumalla suunnitelmassa Yhdysvaltoja vastaan. Kushnerin mukaan rauhansuunnitelman vastustajat ovat kateellisia siitä, etteivät he itse saaneet suunnitelmaa aikaiseksi.

Kushnerin mukaan rauhansuunnitelma "voi olla viimeinen mahdollisuus ratkaista tilanne hyvällä tavalla", sillä Israel rakentaa siirtokuntiaan nopeaan tahtiin ja palestiinalaisten toiveet ovat täysin toisenlaiset.

Suunnitelma ei vastaa palestiinalaisten toiveita

Kushnerin rauhansuunnitelma antaisi palestiinalaisille oman valtion, mutta palestiinalaisten näkökulmasta huonoilla ehdoilla.

Palestiinalaiset haluasivat, että he saisivat koko Länsirannan ja Itä-Jerusalemin. Lisäksi toiveissa on, että iso osa Länsirannalla olevista siirtokuntien asukkaista poistuisi alueelta. Alueella asuu arvioiden mukaan noin 700 000 siirtokuntalaista.

Yhdysvaltain suunnitelma on kuitenkin kädenojennus Israelille, joka suunnitelman toimeenpanon myötä saisi Jerusalemin jakamattomaksi pääkaupungikseen ja voisi liittää Länsirannalle rakentamansa siirtokunnat virallisesti osaksi Israelia. Siirtokuntia pidetään kansainvälisesti laittomina.

Lisäksi suunnitelma tunnustaa Israelin itsemääräämisoikeuden Jordanjoen laaksossa, joka on merkittävä sekä sotilaallisesti että vesivarantojen kannalta.

Lue lisää rauhansuunnitelman yksityiskohdista:

Trumpin Lähi-idän rauhansuunnitelma: palestiinalaisille oma valtio, siirtokunnat osaksi Israelia – Jerusalemin lopullinen asema jää epäselväksi

Palestiinalaiset eivät osallistuneet rauhansuunnitelman laatimiseen. Trump on kertonut yrittäneensä tavoitella Abbasia puhelimitse. Abbas ei vastannut yhteydenottoihin. Hän on kertonut, ettei halunnut antaa Trumpille mahdollisuutta väittää, että palestiinalaisia on konsultoitu asiassa.

Kushner on arvellut Abbasin olleen yllättynyt siitä, miten hyvä suunnitelma lopulta on. Kushnerin mukaan Abbas ei ole voinut muuttaa mieltään suunnitelmasta, koska oli jo etukäteen tuominnut sen.

Israelilainen sanomalehti Haaretz uutisoi torstaina, että Länsirannan levottomuuksissa on kuollut vuorokauden sisällä kolme palestiinalaista. 12 israelilaissotilasta loukkaantui, kun auto kiihdytti heidän päälleen. Sotilaista yksi on lehden tietojen mukaan vakavasti loukkaantunut.

Lisää aiheesta:

Auto ajoi sotilaiden päälle Jerusalemissa – Hamas: Tämä oli vastaus Trumpin rauhanehdotukseen

Trumpin eilinen rauhansuunnitelma keräsi tyrmäyksiä ja varovaista komppausta, Länsirannalla osoitettiin mieltä

EU arvostelee Trumpin Lähi-idän rauhansuunnitelmaa – ”Rauha vaatii neuvotteluihin konfliktin molemmat osapuolet”

Palestiinalaishallinto uhkaa katkaista kaikki suhteet Israeliin ja Yhdysvaltoihin Trumpin suunnitelman takia

Hiilinielua lisäävä metsänomistaja saattaa saada valtiontukea

Valtio saattaa ryhtyä maksamaan tukea hiilinielua lisääville metsänomistajille. Valtiontuki voisi olla mahdollinen silloin, kun metsänomistaja pystyy lisäämään hiilen varastoitumista metsään tavallista enemmän. Maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy selvittämään asiaa vielä tämän kevään aikana.

Yritykselle tulossa iso urakka – tuotteiden myrkyt ilmoitettava rekisteriin

Maahantuojien ja valmistajien pitää ensi vuonna ilmoittaa tuotteidensa vaaralliset aineet Euroopan kemikaaliviraston tekeillä olevaan rekisteriin. Se tietää sitä, että tavarat jääkaapeista moottorisahoihin on syynättävä mutteri kerrallaan. Koostumuksen selvittäminen voi olla hankalaa sellaisille yrityksille, joiden tuotteissa on satoja komponentteja ja niillä useita eri valmistajia.

Nämä alat ovat muuttuneet naisvoittoisiksi Suomessa

Eläinlääkärin lisäksi muun muassa tilintarkastaja ja optikko kuuluvat nykypäivän naisvoittoisiin aloihin. Omaeläinsairaala Mevetissä työskentelevän Niina Murron, 34, työyhteisössä on tällä hetkellä kolme mieskollegaa. Murron mukaan miehet saattavat erottautua työnhaussa edukseen, koska ovat alalla vähemmistössä. Selvitimme, mitkä alat ovat muuttuneet miehisistä naisistuneiksi viimeisten vuosikymmenten aikana.

Espanjassa lähisuhdeväkivalta naisia kohtaan kasvaa

Loppiaisena kuollut 28-vuotias äiti ja kolmevuotias tytär olivat Espanjan tämän vuoden ensimmäiset lähisuhdeväkivallan kuolonuhrit. Viime vuonna uhreja oli yhteensä 55, eniten viiteen vuoteen. Yhteistä uhreille on, että 80 prosenttia ei ollut tehnyt poliisille ilmoitusta väkivallasta tai sen uhasta. Rikosilmoituskaan ei automaattisesti takaa suojelua. Lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitetussa projektissa työskentelevät avustustyöntekijät kritisoivat, että uhrit jätetään usein yksin selviytymään pitkästä ja monimutkaisesta prosessista eikä lähestymiskieltoja valvota riittävästi.

Luvassa lumisateita ja sitten lauhaa

Pilvisyys lisääntyy aamun aikana lännestä käsin, ja iltapäiväksi Lappiin sekä maan länsiosaan saapuu lumisateita. Idässä on päivällä vielä osittain aurinkoista. Illalla lumisateita tulee myös Itä- ja Etelä-Suomessa. Sateiden jälkeen sää lauhtuu selvästi. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Posti Groupin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Turkka Kuusisto. Kuusisto on toiminut Posti Groupin väliaikaisena toimitusjohtajana Heikki Malisen eron jälkeen.

Koulutukseltaan 40-vuotias Kuusisto on diplomi-insinööri. Hän on ollut Posti Groupin johtoryhmän jäsen vuodesta 2016 lähtien.

Vuosina 2016–2018 hän toimi Postipalvelut-liiketoimintaryhmän johtajana ja vuodesta 2019 alkaen hän on johtanut Paketti ja verkkokauppa -liiketoimintaryhmää.

Ennen Postin palvelukseen astumista Kuusisto työskenteli luotonhallintayhtiö Lindorff Group AB:llä muun muassa Suomen toimitusjohtajana.

Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola kertoo Postin tiedotteessa, että toimitusjohtajan rekrytoinnissa oli useita vahvoja ehdokkaita.

Pohjolan mukaan Kuusisto valittiin johtamistaitojensa, kokemuksensa ja digitaalisesta palveluliiketoiminnasta sekä postialalta antamiensa näyttöjen perusteella.

Turkka Kuusisto sanoo tiedotteessa, että hän jatkaa toimitusjohtajana yhtiön uudistamista yhdessä postilaisten kanssa.

– Kasvua haemme erityisesti paketti ja verkkokauppa- sekä logistiikkaliiketoiminnasta, joissa on Postin tulevaisuus. Uudistusten avulla pyrimme säilyttämään perinteiset postipalvelut kilpailukykyisenä mahdollisimman pitkään, Kuusisto sanoo.

Marraskuussa käynnistyneet julkisen puolen hedelmöityshoidot lahjasoluilla ovat alkaneet vilkkaasti, ainakin solujen luovuttajien määrällä mitattuna.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin on tähän mennessä tullut toistasataa yhteydenottoa halukkailta munasolujen tai siittiöiden lahjoittajilta.

Husin lisääntymislääketieteen yksikön dosentti, erikoislääkäri Viveca Söderström-Anttila pitää määrää jopa yllättävän suurena.

– Yksityisillä klinikoilla on aina ollut pulaa luovutetuista sukusoluista, joten kyllä me olemme kiitollisia ja positiivisesti yllättyneitä tästä innokkuudesta.

Lahjoittajien pääasiallinen motiivi tuntuu olevan auttamishalu.

– Varsinkin munasolujen luovuttajat kokevat usein olevansa onnellisia omista lapsistaan ja tarjoavat mielellään apua sitä tarvitseville. Myös miehet tuntuvat olevan tietoisia solujen tarpeesta, Husin Söderström-Anttila kuvailee sukusolujen lahjoittajia.

Lahjoittajien terveydentila tutkitaan tarkasti

Jul­kinen sek­tori tar­joaa nyt lahja­su­ku­so­lu­hoi­toja myös itsenäisille nai­sille ja naispa­reille. Lääke­tie­teel­lisin pe­rustein ­hoi­toja annetaan potilaille, joi­den omat suku­solut ovat vial­lisia tai puuttuvat kokonaan.

Potilaan Lääkärilehden mukaan lahjasolujen luovuttajia on ennakoitua enemmän myös Tampereella.

– Moni lahjoittaja on sanonut, että on miettinyt asiaa jo aikaisemminkin, mutta nimenomaan nämä julkisella puolella käynnistyneet hoidot ovat lopulta innostaneet heidät liikkeelle, Husin Söderström-Anttila iloitsee.

Aivan käden käänteessä sukusolujen lahjoittaminen ei kuitenkaan tapahdu. Munasolujen ja siittiöiden luovuttajat haastatellaan ja heidän terveydentilansa tarkistetaan muun muassa verikokeilla. Lisäksi esimerkiksi siemennesteen on oltava niin hyvälaatuista, että se kestää pakastamisen.

Lahjasoluin toteutettavat hedelmöityshoidot laajenevat kaikkiin Suomen yliopistollisiin sairaaloihin kuluvan vuoden aikana. Turussa hoitoja annettan toistaiseksi vain siittiöillä, ei vielä munasoluilla.

Husin erikoislääkäri Viveca Söderström-Anttila toivoo, että lahjoittajia riittää myös "alkuryntäyksen" jälkeen.

– Kysyntää soluille on ja tarvitsemme luovuttajia ihan jatkuvasti.

Juttua muokattu 7.2.202020 klo 8:36. Lisätty tieto, että Turussa hoitoja annetaan lahjoitetuilla siittiöillä jo nyt.

Korjattu 7.2.2020 klo 11.01: Vaihdettu termi yksinäiset naiset termiin itsenäiset naiset.

Lue myös:

Yliopistosairaalat tarjoavat taas hedelmöityshoitoja lahjasoluilla – naisparit ja yksinäiset naiset uusi potilasryhmä: "Spermanluovuttajia tarvitaan lisää"

Yhdysvallat on vahvistanut surmanneensa terroristijärjestö al-Qaidan Arabian niemimaan haaran johtajan.

Presidentti Donald Trump kertoo Valkoisen talon lausunnossa, että Arabian niemimaan haaran johtaja Qassim al-Rimi sai surmansa Jemenissä toteutetussa operaatiossa.

Muun muassa New York Times kertoi jo viikko sitten viranomaislähteisiin nojaten, että yhdysvaltalaisviranomaiset uskovat al-Rimin kuolleen ilmaiskussa Jemenissä.

Yhdysvallat pitää al-Qaidan Arabian niemimaan haaraa jihadistijärjestön vaarallisimpana haarana. Uutiskanava CNN:n mukaan Yhdysvaltojen hallitus oli tarjonnut 10 miljoonan dollarin palkkiota al-Rimiä koskevista tiedoista.

Presidentti Trump sanoi lausunnossa, että haara on al-Rimin johdolla syyllistynyt Jemenissä kammottavaan väkivaltaan siviilejä kohtaan ja yrittänyt toteuttaa lukuisia iskuja Yhdysvaltoja ja sen joukkoja vastaan.

Presidentti ei kertonut tarkempia tietoja iskun ajankohdasta tai siitä, missä olosuhteissa se tehtiin.

Yhdysvallat on toteuttanut viime kuukausina useita iskuja, joissa on surmattu korkean profiilin johtajia Lähi-idässä.

Tammikuussa presidentti Trump määräsi asevoimat tekemään Irakiin ilmaiskun, jossa kuoli Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen vaikutusvaltainen komentaja Qassem Suleimani.

Viime vuoden lokakuussa Isis-johtaja Abu Bakr al-Baghdadi kuoli Yhdysvaltain joukkojen tekemässä iskussa Pohjois-Syyriassa.

Arabian niemimaan haara otti nimiinsä iskun laivastotukikohtaan

Al-Qaidan Arabian niemimaan haara otti viikonloppuna nimiinsä joulukuussa Floridassa laivastotukikohdassa sattuneen ampumisen.

Saudiarabialainen, koulutettavana ollut sotilas ampui tukikohdassa kuoliaaksi kolme amerikkalaista.

Ampuja oli Floridassa lentokoulutuksessa. Mies julkaisi ennen ampumista manifestin, jossa kutsui Yhdysvaltoja pahan kansakunnaksi.

Yhdysvalloissa on koulutettavana kaikkiaan 5 000 ulkomaalaista sotilashenkilökunnan jäsentä. Heistä 850 on saudeja.

Laivastotukikohdan tapahtumien jälkeen Yhdysvalloissa on virinnyt keskustelua saudisotilaiden koulutusohjelman keskeyttämisestä.

Saudi-Arabian kuningas Salman tuomitsi ampumisen pikaisesti luonnehtimalla sitä katalaksi rikokseksi ja sanomalla, että asemies ei edusta Saudi-Arabian kansaa.

Lue myös:

Al-Qaida otti nimiinsä Floridassa tapahtuneen joukkoampumisen

Metsäteollisuuden ja Paperiliiton sovittelussa ei saavutettu neuvottelutulosta. Valtakunnansovittelijan toimisto tviittasi hieman ennen puolta kahta perjantaiaamuna, että sovittelu jatkuu iltapäivällä kello 14.

Osapuolet olivat olleet koolla torstaista aamuyhdeksästä lähtien. Sovittelu venyi myöhään yöhön saakka. Edellisen kerran osapuolet istuivat sovittelussa maanantaina.

Työkiistaan odotetaan ratkaisua, sillä paperiteollisuudessa alkoi lakko viime viikon maanantaina. Paperiliitto ilmoitti sunnuntaina pidentävänsä työtaistelutoimiaan viikolla neuvottelujen vauhdittamiseksi. Paperiliiton työehtosopimusneuvottelukunta päätti tuolloin, että meneillään oleva lakko jatkuu helmikuun 24. päivän aamuvuoroon asti.

Metsäteollisuus on puolestaan aiemmin ilmoittanut kolmen vuorokauden työsulusta 10. helmikuuta alkaen.

Kiky-tuntien kohtalo on ollut työmarkkinakierroksella toistuvan huomion kohteena, ja asetelma on hiertänyt myös metsäteollisuuden neuvotteluissa. Työntekijäjärjestöt ovat tavoitelleet laajasti kiky-tuntien poistamista, kun taas työnantajajärjestöt ovat puolustaneet niitä.

Torstaina kerrottiin, että kiky-tunnit poistuvat uudesta työehtosopimuksesta kemian alalla. Ne korvautuvat uusilla työaikamalleilla.

Iowan osavaltion maantainen valitsijakokoussotku saatiin viimein siivottua Yhdysvalloissa, kun täydet sata prosenttia äänistä saatiin lopulta laskettua varhain perjantaiaamuna Suomen aikaa.

Demokraattien ensimmäisen esivaalikamppailun voitti hiuksen hienosti entinen South Bendin pormestari Pete Buttigieg 26,2 prosentin osuudella valitsijamiehistä, mutta senaattori Bernie Sanders jäi täpärästi toiseksi 26,1 prosentin osuudella.

Kolmanneksi kilvassa tuli senaattori Elizabeth Warren (18,0) ja neljänneksi entinen varapresidentti Joe Biden (15,8).

Tuloslaskenta viivästyi useita päiviä tulosten raportoimiseen tarkoitetun sovelluksen teknisten ongelmien takia. Laskennan paikkansapitävyydestä on esitetty epäilyjä.

– Liika on liikaa. Jotta voimme palauttaa yleisön luottamuksen tuloksiin, kehotan Iowan demokraattista puoluetta välittömästi aloittamaan ääntentarkistuksen, sanoi demokraattisen puolueen puheenjohtaja Tom Perez Twitterissä.

Tarkistamisesta tulee iso urakka, valitsijakokouksia järjestettiin yli 1 600 paikassa.

Kaavilainen maa- ja metsätalousyrittäjä Tero Räsänen käyskentelee omassa metsässään ja katselee käsiensä jälkiä.

Räsänen sai vuosi sitten tekemästään ensiharvennuksesta muutamia satasia, ja lisää rahaa on tulossa kymmenen vuoden kuluttua, kun edessä on toinen harvennus. Varsinainen tili puista tulee kuitenkin vasta päätehakkuun yhteydessä, joskus 40 vuoden päästä.

Siihen saakka metsä kasvaa ja sitoo hiiltä.

– Jos metsänomistaja saisi siinä välissä korvausta muun muassa hiilensidonnasta, niin se olisi hyvä juttu metsänomistajille, Räsänen uskoo.

Kompensaatiota päästöille

Räsänen on juuri tehnyt kaavilaisen Hiilinieluntuottajat Oy:n kanssa sopimuksen siitä, että hän tuottaa hiilinielua, jolla kompensoidaan hiilidioksidipäästöjä. Kompensaation ostajina ovat yritykset ja ihmiset, jotka saattavat olla ahdistuneita ilmastonmuutoksesta.

Hiilinieluntuottajien yrittäjän Veijo Tirkkosen mielestä kompensaatiokaupalle on kysyntää.

– Esimerkiksi teollisuus, joka ei pysty kompensoimaan omia päästöjään, voi tällä tavoin saada edun, jolla on yritykselle myös markkina-arvoa.

Tirkkosen mukaan yritys voi näin huolehtia luonnosta ja kompensoida päästöjään ulkomaisten kohteiden sijasta suomalaisilla metsillä.

Myös yksityishenkilö voi hänen mukaansa helposti varmistaa, että hänen ostamansa kompensaatio on oikeasti olemassa.

– Voit etsiä oman hiilinielusi netissä, ja katsoa Karttapaikasta, mitä sinun metsällesi kuuluu. Onko se hakattu, vai onko se pystyssä, Tirkkonen hymyilee.

”Valtio ei maksa tyhjästä”

Maa- ja metsätalousministeriö arvioi, että kompensaatiokauppaa on Suomessa tekemässä jo 10–20 yritystä. Nyt omaa mukaantuloaan pohtii myös valtio.

Ministeriön neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen sanoo, että maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy kevään aikana selvittämään kompensaatiokaupan tilannetta ja sitä, voisiko valtio ryhtyä maksamaan metsänomistajille tukea siitä, että nämä lisäävät hiilinielua.

Torniaisen mukaan valtio ei aio maksaa tyhjästä, vaan mahdollista korvausta saisivat ainoastaan sellaiset metsänomistajat, jotka hankkivat metsälle lisäarvoa.

– Esimerkiksi siitä kannattaa maksaa, että pystytään merkittävästi lisäämään hiilensidontaa tai hiilen varastoitumista metsään.

Tarkasteluun otetaan myös tuettavien toimien kesto: kuinka lyhyt- tai pitkäaikaisia saadut ilmastohyödyt ovat, ja liittyykö niihin riskejä tai epävarmuuksia.

Pohdintaa aiheuttaa myös niin sanottu hiilivuoto, josta Torniainen ottaa esimerkiksi metsiensuojelun.

– Vaarana on, että hakkuupaine kohdistuu vastaavalla määrällä jonnekin muualle, jolloin lopputulos ei tuota ilmaston kannalta lisäarvoa.

Metsänomistaja: korvaus sille jolle se kuuluu

Tero Räsänen on maa- ja metsätalousministeriön aloittamasta pohdinnasta hyvillään. Valtiontuki kelpaisi hänelle paremmin kuin hyvin.

– Ehdottomasti, koska metsäthän omistaa metsänomistaja. Jos hiilinielut tulevat metsästä, niin totta kai korvaus kuuluu sille, joka sen työn täällä tekee, hän linjaa.

Räsäsen mielestä valtiontuki tai maksettu päästökompensaatio kannustaisi metsänomistajia hoitamaan metsiään.

Entä eikö metsänomistaja hoida metsiään jo nyt, ihan ilman kompensaatioita ja tukiaisia? Räsäsen mukaan ei välttämättä.

– Kaikilla ei ole siihen varaa. Ja koska nuoresta metsästä ei saa tuloja, metsiä jää paljon hoitamatta.

Hiilinieluntuottajien Veijo Tirkkonen vahvistaa Räsäsen arvion. Hän ottaa esimerkiksi tavallisen kaupungissa asuvan metsänomistajan.

– Kompensaatio antaa mahdollisuuden hoitaa metsää myös sellaiselle, joka on palkkatyössä.

Selvitys tehdään myös kompensaatiota kauppaavista yrityksistä

Maa- ja metsätalousministeriö aikoo kevään aikana ryhtyä selvittämään myös erilaisten yritysten tarjoamaa kompensaatiokauppaa. Ministeriön mukaan alalle tulee jatkuvasti uusia yrityksiä, mutta kenelläkään ei näytä olevan kokonaiskuvaa eri hankkeista.

Tatu Torniaisen mielestä myös yksityisten hankkeiden olisi oltava sellaisia, että ne tuottavat ilmaston kannalta lisäarvoa.

– Lisäarvon pitäisi olla mahdollisuuksien mukaan jonkin ulkopuolisen tahon mitattavissa.

Veijo Tirkkonen on samaa mieltä. Hänen mielestään valtio voisi tukea taloudellisesti esimerkiksi yrityksiä, jotka tekevät laskelmia päästöjä vastaavista kompensaatioista.

– Siitä tulisi tukea yrityksille ja sitä kautta myös metsänomistajille. Myös suomalainen teollisuus hyötyisi paremmasta puusta, Tirkkonen arvelee.

Lue myös:

Hiilinielujen perustaminen peltoja metsittämällä on luultua hankalampaa – "Osa metsityksistä on selkeästi epäonnistunut"

Keskustele aiheesta 8.2.2020 klo 23 saakka.

Presidentti Donald Trump on silminnähden helpottunut virkarikosoikeudenkäynnin päättymisestä ja vapauttavasta tuomiosta. Heti torstaina oli aika puhua suu puhtaaksi.

Lähes suoraan liki neljäntuhannen osallistujan rukousaamiaiselta Valkoiseen taloon siirtynyt Trump vuodatti molemmissa tilaisuuksissa puuduttavan sekavan puhesarjan, joissa hän kiihdytti itsensä uuteen raivoon demokraatteja vastaan.

Molemmissa tilaisuuksissa Trump uhriutui. Hän sanoi perheensä joutuneen vuosien varrella käymään läpi hirvittävän koettelemuksen, johon syypäitä ovat epärehelliset ja korruptoituneet henkilöt.

Tarkemmin erittelemättä Trump myönsi tehneensä elämänsä aikana itsekin virheitä ja olevansa joskus kärsimätön, mutta lopputulos kertoo kaiken. Tästä todisteeksi hän esitteli sekä aamiaisella että pari tuntia myöhemmin Valkoisessa talossa Washington Postia.

Otsikossa luki suurin kirjaimin, kuinka Trump oli saanut vapauttavan tuomion senaatissa.

Raskaat kuukaudet näkyivät olemuksessa

Trumpin olemus paljasti, että kuluneet kuukaudet ovat olleet raskaita, jopa fyysisesti.

Presidentillä oli aamulla vaikeuksia äänensä kanssa. Kun hän otti vesilasin, kädet näyttivät hieman vapisevan.

Trumpin mielestä demokraattien yritys kaataa hänet alkoi jo kesällä 2015, kun hän laskeutui Trump Towerin rappusia alas yhdessä vaimonsa kanssa ja ilmoittautui presidenttikisaan.

Hän pilkkkasi demokraatteja puolueena ja sen johtavia poliitikkoja nimiltä mainiten erikseen, ja sanoi olevansa valmis taistelemaan koska hyvänsä heitä vastaan uudelleen.

Hän arveli demokraattien voivan nostaa syytteen vaikka liikennerikkomuksesta, jos Trump kävelisi punaisia valoja päin.

Torstain rukousaamiaisella Trump yhä kieltäytyi kättelemästä samassa pöytärivissä istuvaa edustajainhuoneen demokraattipuheenjohtaja Nancy Pelosia. Pelosihan oli vain pari vuorokautta aiemmin repinyt Trumpin puhekopion kansakunnan tila -puheen päätteeksi kongressissa tiistaina.

Rukousaamiaisella ei ole tapana puhua politiikkaa, mutta Trumpia perinteet eivät pidelleet. Kontrasti tilaisuuden muihin puhujiin oli valtava. He lauloivat, soittivat ja rukoilivat perinteen mukaisesti yhdessä ja jopa vitsailivat erimielisyyksillään.

Edustajainhuoneen puheenjohtaja Pelosille aamiaistilaisuus oli varmasti vaikea pala, sillä hän joutui lausumaan rukouksen vain muutaman metrin päässä Trumpista. Pelosi ei enää osoittanut mieltään.

Vuolaita kiitoksia juristeille

Valkoisen talon puhetilaisuus poikkesi aamuisesta siinä, että Trump paljasti, kuinka valtava juristimäärä hänellä oli ollut rinnallaan virkarikosoikeudenkäynnin ajan.

Trump jakoi vuolaita kiitoksia useille kymmenille avustajilleen. Lähes jokaista hän kutsui uskomattomaksi taistelijaksi. Samalla Trump kiitteli itseään, kuinka olikaan onnistunut valitsemaan näin loistavia ja sitkeitä juristeja.

Kiitosten välissä Trumpin puhe polveili demokraattien haukkumisesta FBI:n johtajan James Comeyn erottamiseen ja hänen puhetapansa matkimiseen.

Erikoistutkija Robert Muellerin Venäjä-raportin Trump luokitteli paskanjauhannaksi. Jossain välissä Trump innostui kertomaan ampumavälikohtauksessa haavoittuneesta ammattilaisurheilijasta, joka toipui pelikuntoon.

Vaikka Trump antoi tunnustusta myös republikaanien johdolle, hän ei suuremmin kiitellyt puoluetta. Puheissa oli sitaatteja kansankunnan tila -puheesta ja Yhdysvaltain talouskasvun hehkutusta. Nämä tietenkin olivat presidentin omien ratkaisujen tuloksia.

Myöskään marraskuun vaalit eivät saaneet mainittavaa sijaa puheissa. Trump itse kuvasi Valkoisen talon esiintymistään juhlapuheeksi, jossa hän riemuitsi virkarikosoikeudenkäynnin päättymisestä.

Demokraatit miettivät jatkotoimia

Edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi harmitteli presidentti Trumpin kommentteja Pelosin uskon aitoudesta ja tavasta rukoilla.

Trump arveli, josko Pelosi rukoilee lainkaan. Presidentti sanoi tuntevansa vastenmielisyyttä ihmisiä kohtaan, jotka sanovat rukoilevansa kaikkien puolesta ja silti toimivat tietoisesti toisella tavoin.

Demokraattinen puolue on nyt tuumaustauolla, kuinka jatkaa Trumpin vastaisia oikeustoimia. Puolueella on kesken useita tutkintalinjoja.

Demokraatit harkitsevat, voivatko he kutsua entisen turvallisuuspoliiittisen neuvonantajan John Boltonin edustajainhuoneen komiteoiden kuultavaksi.

Virkarikosoikeudenkäynnnissä senaatin republikaanit estivät todistajien kuulemisen. Bolton olisi ollut valmis tulemaan oikeudenkäyntiin todistamaan Trumpin toimista Ukrainan sotilasavun jäädyttämisessä vastatoimena entisen varapresidentin Joe Bidenin ja tämän pojan toimien tutkimiseksi.

Juuri nyt republikaaneilla menee hyvin

Virkarikosoikeudenkäynti ei puhdistanut Yhdysvaltain poliittista ilmapiiriä minkään vertaa. Päinvastoin.

Vaikka Trump selvisi voittajana, hänen nimensä yhteydessä tullaan viittaamaan tähän oikeudenkäyntiin ja sen erikoiseen kulkuun.

Republikaaninen puolue on tiukasti presidentin otteen alla, toisin kuin vaalikampanjassa ja Trumpin virkakauden alkaessa tammikuussa 2017.

Molempien puolueiden ryhmäjohtajat senaatissa olivat oikeassa, kun he torstaina lausuivat kantojaan oikeusprosessista.

Demokraattien johtaja Chuck Schumer kiitteli ainoaa republikaanien riveistä äänestyksissä osin irtaantunutta senaattori Mitt Romneya. Schumer arveli, että republikaaneissa olisi useita syytteiden kannattajia, mutta he eivät uskaltautuneet esille, koska he pelkäsivät Trumpin kostonhimoa.

Senaatin republikaanien johtaja Mitch McConnell puolestaan totesi, että puolue on nyt hyvissä asemissa marraskuun vaaleihin. Samaan hengenvetoon hän naurahti, että siihen mennessä ehtii kyllä tapahtua paljon, mutta juuri nyt näyttää hyvältä.

Yhdeksän kuukautta Yhdysvaltain politiikassa on kiduttavan pitkä aika kaikille, jotka havittelevat uudelleenvalintaa tai pyrkivät ensimmäiselle kaudelle. Äänestäjistä puhumattakaan, jotka joutuvat tekemään valintansa marraskuussa.

Stora Enso on kieltänyt työmatkat lentäen. Yhtiö on antanut alkuviikosta koko henkilöstölle ohjeistuksen, jonka mukaan lentomatkustaminen kielletään työmatkojen osalta.

Stora Enso haluaa rajoittaa Wuhanin koronaviruksen leviämistä. Varotoimesta on päätetty yhtiön sisällä.

– Lentokoneessa virukset tunnetusti tarttuvat nopeasti. Työmatkoja on siirretty ja tapaamisia sekä kokouksia on muutettu virtuaalisiksi, kertoo Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen.

Monen työntekijän arkeen lentomatkustuskielto ei vaikuta mitenkään. Eniten Stora Ensolla liikkuvat lentäen esimerkiksi myynnin työntekijät.

Varotoimia lomamatkan jälkeen?

Viestintäjohtaja Härkösen mukaan henkilöstön keskuudessa ei ole ollut tartuntoja. Henkilöstöä on muistutettu käsien pesun tärkeydestä ja muista keinoista, joilla virusten leviämistä voi ehkäistä.

Lentokielto ei koske yhtiön johdon ja työntekijöiden vapaa-ajanmatkoja. Etenkin Aasiassa lomailleiden osalta tilannetta saatetaan kuitenkin puntaroida, kun he palaavat matkaltaan.

– Silloin katsotaan tapauksen mukaan, onko esimerkiksi tarvetta, että tekee etätöitä pari viikkoa tai vastaavaa. Mutta se on ihan tapauskohtaista ja käydään tarvittaessa läpi, Härkönen painottaa.

Stora Ensolla on omaa tuotantoa Kiinassa. Yhtiön tuotteita myös viedään Kiinaan ja muualle Aasiaan.

Outokumpu rajoittaa Kiinan-matkoja

Teräsyhtiö Outokumpu antoi matkustamista rajoittavan ohjeen henkilöstölleen jo toista viikkoa sitten, kertoo Outokummun Tornion tehtaan viestintäpäällikkö Niina Kostiander.

– Voimassaolevan matkustusohjeen mukaan meiltä ei matkusteta Kiinaan eikä Kiinasta meille, Kostiander kertoo.

Outokummulla ei ole tuotantoa tai toimintaa Kiinassa, mutta se myy sinne terästuotteita.

Lue myös:

THL laajentaa koronaohjeistustaan koskemaan koko Manner-Kiinaa

Koronavirus on valtava sokki maailmantaloudelle

Sarankulmassa sijaitseva varastotila on täynnä tukevia metallihyllyjä. Hyllyillä on pinoissa käytettyjä vaatteita. Kenkälaatikkorivit pursuilevat Coverseja, Riekereitä ja toinen toistaan komeampia korkkareita.

Kerrostalon kellaritiloissa toimintansa aloittaneen Rekin varasto on paisunut käsittämään 32 000 tuhatta tuotetta. Ja yrityksen kasvu jatkuu. Verkkokauppa toimittaa tänä päivänä useita rullakollisia paketteja tilaajille. Samaan tahtiin tavaraa tulee sisään tarjolle myyntiin.

Kasvun myötä yritykseen on palkattu toistakymmentä tuotekäsittelijää. Tampereen lisäksi Rekki aloittelee toimintaansa Tallinnasta käsin Viroon.

Rekin tarina sai alkunsa kun Bertta Häkkinen tutki viisi vuotta sitten kaupan tulevaisuusnäkymiä. Silloin oli nähtävissä, että kierrätyksestä tulee iso trendi. Siihen aikaan käytettyjen vaatteiden myynti tapahtui pääasiassa kirpputoreilla tai tori.fi-kauppapaikan kaltaisilla myyntikanavilla.

Käytettyjen vaatteiden verkkokaupan aloitti ensimmäisenä Suomessa Vähänkäytetty.fi, joka on jo laajentunut 12 Euroopan maahan. Vuosi ennen Rekkiä toimintansa aloitti Emmy, jonka valikoimissa on huomattavasti enemmän lastenvaatteita.

Rekin toimitusjohtaja Bertta Häkkinen uskoo, että asiakaskuntaa riittää kaikille kilpailutilanteesta huolimatta.

– Koen, ettei kilpailu ole vielä kovaa tällä hetkellä, koska ala on vielä aika tuore ja hakee muotoaan. Emmyn toimintamalli on lähimpänä Rekkiä, mutta me molemmat toimijat olemme vielä varsin tuntemattomia ns. suurelle yleisölle, Häkkinen arvio.

Helppoa ja turvallista kauppaa verkossa

Verkkokauppa on tehnyt kaupankäynnistä helppoa niin myyjälle kuin ostajallekin.

– Kaikki myyntiin tarjottavat tuotteet tarkastetaan yksitellen. Tutkitaan laatu, katsotaan että tuote on ehjä ja tarkastetaan koko. Osa tuotteista kelpuutetaan myyntiin ja osa hylätään, kertoo toimitusjohtaja Bertta Häkkinen.

Kun tuote on tarkastettu, se päätyy kuvattuna verkkokaupan sivuille.

– Tuotteet on helppo löytää, niitä voi selailla ja niiden laatuun voi luottaa,. Ja kun toimijana on yritys, meillä on myös palautusoikeus, jos tuote ei vastaa odotuksia. Tässä poistuvat kaikki huijatuksi tulemisen riskit, jotka liittyvät käytettyjen tuotteiden kauppaan, luettelee Bertta Häkkinen verkkokaupan etuja.

Hän uskoo myös, että kaupan helppous ja luotettavuus kasvattavat käytetyistä tuotteista kiinnostunutta yleisöä. Verkkokaupan sivuilla vierailee noin 53 000 uniikkia kävijää kuukaudessa.

Kierrätys hyvä, mutta oikeasti pitäisi vähentää ostamista

Second hand -tuotteiden suosiota kasvattaa ihmisten vahvistunut halu toimia ekologisemmin. Hyväkuntoisen ja laadukkaan vaatteen myyminen eteenpäin jatkaa sen elinkaarta, eikä tuote päädy jätteeksi turhan varhain. Ostaja puolestaan säästää rahaa ja luontoa valitsemalla kierrätetyn tuotteen.

Vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntija Anniina Nurmi kuitenkin muistuttaa, että käytetyn tuotteen ostaminen ei vielä ratkaise ylipäänsä liiaksi kasvanutta ostamista.

– Jos jatketaan samaa kulutuskulttuuria, voidaan vain siirtää meidän tarve shoppailla uudesta kierrätettyyn. Tärkeintä olisi kyseenalaistaa oma kulutuskäyttäytyminen ja pohtia keinoja vähentää turhaa ostamista.

Nurmi ei siis anna kovin helpolla synninpäästöä shoppailuinnosta kärsivälle.

– Turha kuluttaminen on aina turhaa, oli se sitten uutta tai käytettyä. Jos päätyy siihen, että tarvitsee vaatteen, on aina parempi yrittää löytää se kierrätettynä uuden ostamisen sijaan.

Turhan ostamisen rinnalla hän näkee käytetyn tuotteen myymiseen liittyvän jopa vielä suurempia ongelmia.

– Kuluttaja on tehnyt näennäisesti hyvän teon, kun on kierrättänyt vanhan vaatteensa ja saa näin tekosyyn ostaa kaappiin uuden sen tilalle. Myös se on ongelma, että kierrättämällä kuluttaja voi ajatella, että ei hänen tarvitsekaan pitää vaatetta kuin vain muutaman kerran, koska sen voi kuitenkin kierrättää eteenpäin. Tämä entisestään nopeuttaa muodin ja kuluttamisen syklejä, sanoo Anniina Nurmi.

Kauniita vaatteita ja inspiroivia yhdistelmiä

Valoisan salin ikkunalla on kuvausalusta, johon tuotekäsittelijä Hanna Äikäs asettelee kesäisen kirjavaa mekkoa, hopeisia saappaita ja mustaa käsilaukkua. Toimitusjohtaja Bertta Häkkinen ehtii kiikuttaa mukaan myös vaaleanpunaisia kuivakukkia.

– Aiemmin on ehkä ajateltu, että second hand on epämiellyttävää ja nuhjuista. Me olemme aina halunneet näyttää second handin tyylikkäänä ja hyvännäköisenä, sanoo asetelmaa kuvaava Äikäs.

Myynnissä olevia tuotteita esittelevien kuvakollaasien lisäksi Rekki järjestää Facebook-livejä, joissa esitellään tarkemmin uusia tuotteita ja niiden materiaaleja.

Käytettyjä vaatteita, kenkiä ja asusteita myyvä verkkokauppa on alusta asti halunnut karistaa käytettyihin tuotteisiin liittyvän kirpputori-leiman ja vahvistaa kuluttajan luottamusta niihin. Second handiin miellettyjä pölyjä on ravisteltu tarkkaan mietityillä markkinointikeinoilla.

Tavoitteena on nostaa ostokokemus samalle tasolle uuden tuotteen ostamisen kanssa. Bertta Häkkinen uskoo, että Rekin tuottama ostokokemus vahvistaa ihmisten halua tehdä kestäviä valintoja.

– Käytettyjen vaatteiden ostokokemus ylipäätään voi olla parempi kuin uuden vaatteen ostokokemus, sanoo Häkkinen. Eli kun ekologiset arvot yhdistyvät ostokokemukseen, niin se tekee siitä paremman kuin uuden ostamisesta.

Kivijalkakauppa houkuttelee miehiä second hand -ostoksille

Verkkokaupan lisäksi second handin suosio on synnyttänyt kirpputoreja korkeatasoisempia liikkeitä. Tradenomeiksi valmistuneiden Jutta Koiviston ja Kaisa Mäkisen Oldie-liikkeessä Tampereen keskustassa vaatteet ovat kauniisti henkareissa ja kengät suorassa rivissä siistillä lattialla. Osa tuotteista on päässyt korokkeille ja vitriineihin.

– Tajusimme, että Tampereelta puuttuu miellyttävä second hand -liike. Ja meille on tärkeää, että asiakas pääsee sovittamaan tuotetta ennen ostopäätöstä.

Yhdelle rekille on ripustettu pääsääntöisesti yhden asiakkaan tuotteita, mutta liikkeen nurkkauksessa on toisenlainen osasto. Siellä housut on kerätty yhteen, kauluspaidat ovat värijärjestyksessä ja osastolta löytyy ulkotakkeja omassa ryhmässään. Kyseessä on ihan oma nurkkaus miehille.

– Miehille kertyy myös vaatteita, ja he harrastavat second handia nykyään enemmän, sanoo Jutta Koivisto. Meille tuotiin heti aluksi paljon myyntiin miesten vaatteita, joten ajattelimme, että tehdään miehille oma shoppi tänne.

Tavoitteena on saada miehet innostumaan kierrätyksestä. Tavaroiden asettelulla on haluttu herättää miesten kiinnostus.

– Olemme panostaneet siihen, että tavarat ovat selkeästi esillä ja heti tässä oven edessä. Niitä ei tarvitse penkoa samalla tavalla kuin kiertämällä naistenosastolla, Kaisa Mäkinen kertoo.

Myyntiin on valittu laadukkaita vaatteita. Suosittuja tuotteita ovat kauluspaidat ja ulkotakit.

– On ollut ilo huomata, että miehet, jotka eivät käy tavallisilla kirpputoreilla, ovat löytäneet meidät, sanoo Mäkinen

.

Lue lisää:

Mies ihmetteli, miten nettikirppikseltä ostetun mekon postimaksu voi olla kalliimpi kuin itse mekko – kehitti uuden konseptin, joka leviää nyt verkossa

Nettikirppikset saivat hyvätuloisetkin myymään käytettyä tavaraa – perinteinen kirpputori pitää pintansa, vaikka netti on tehnyt loven myyntiin

Kulutusjuhla paisuu, mutta niin myös käytetyn tavaran kauppa – moni jakaa löytöjään somessa: "Maailmaan ei tarvita enää yhtäkään vaatetta"

Matkustajakone oli vähällä joutua syyrialaisten ohjusten kohteeksi torstaina lähellä Syyrian pääkaupunkia Damaskosta. Airbus-320-tyyppisen koneen kyydissä oli 172 matkustajaa.

Venäjän puolustusministerin tiedottaja Igor Konashenkov on kertonut asiasta toimittajille perjantaina, uutisoivat uutistoimistot Tass ja Reuters.

Konashenkovin tiedonannon mukaan kone oli matkalla Iranin pääkaupungista Teheranista Damaskokseen. Kone oli valmistautumassa laskeutumiseen, kun se oli joutumassa Syyrian ilmatorjunnan ampuma-alueelle.

Konashenkovin mukaan Israelin hävittäjät ampuivat Syyriassa ohjuksia. Vahinko oli tapahtua, kun Syyrian ohjuspuolustusjärjestelmä vastasi Israelin iskuihin.

Matkustajakone saatettiin pois vaara-alueelta, ja se laskeutui Konashenkovin mukaan Hmeimimin lentotukikohtaan Syyriassa.

Korjaus 7.2. klo 9.15: Konashenkov on puolustusministerin tiedottaja, ei itse puolustusministeri kuten artikkelissa aiemmin sanottiin.

Ylen aiemmin torstaina julkaisemassa ja paljon lukijoita keränneessä jutussa kerottiin Jouppilan nelosten perheen väkivallan varjostamasta lapsuudesta.

Suomen kuuluisin nelikko, 50-luvun alussa syntyneet Jouppilan neloset, istuivat pöydän alla ja odottivat vuoroaan piiskattavaksi. Median seuraamien lasten lapsuutta varjosti mielenterveysongelmaisen äidin kovalla kädellä säännöllisesti jakama kuritus.

Nykyään äidit ja isät eivät tartu enää vitsaan. Myös tukistaminen, sormille näpäyttäminen ja läimäyttäminen ovat Suomessa vähentyneet selkeästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, selviää Lastensuojelun keskusliiton asenneselvityksestä.

Ohjelmajohtaja Miia Pitkänen kertoo, että suomalaiset ovat erittäin hyvin perillä siitä, että laki kieltää lasten ruumiillisen kurittamisen.

– Tuoreimmassa eli vuoden 2017 asenneselvityksessä 95 prosenttia vastaajista tiesi 1980-luvun alkupuolella voimaan tulleesta laista, Pitkänen sanoo.

Psykologi Keijo Tahkokallo miettii Jouppilan nelosten lapsuutta. Aikakausi ei tukenut monikkoperheiden ongelmia, eikä mielenterveyspulmista välttämättä haluttu edes puhua hulluksi leimautumisen pelossa. Vitsan antaminen kuului arkiseen elämään. Hän muistaa itsekin elävästi, miten koivunoksien isku sai paljaat sääret kirvelemään. Tahkokalliotakin piiskasi äiti.

– Se oli ajan tapa silloin. Nykyään sentään on olemassa palveluja ja esimerkiksi mielen ongelmista uskalletaan puhua ääneen.

Ei satuteta, mutta uhataan sillä

Vaikka enää ei piiskata, lasten rankaiseminen ei ole nykykodeista kadonnut. Henkistä väkivaltaa, esimerkiksi satuttamisella uhkailua, käytetään Miia Pitkäsen mukaan enemmän kuin aikaisemmin.

Lapsille huudetaan, heitä nälvitään, vähätellään ja jätetään huomiotta. Silti vanhemmat pitävät henkistä väkivaltaa yhtä pahana, jos ei pahempanakin kuin fyysistä väkivaltaa.

Lastensuojelun Keskusliiton asennetutkimuksessa mies- ja naisvastaajat olivat asiasta yhtä mieltä.

– Tutkimuksemme näyttää, että vaikka asenne olisi kohdallaan, se ei takaa sitä, että arkivanhemmuudessa ei turvauduttaisi haitallisiin kasvatusmenetelmiin, toteaa Miia Pitkänen.

Psykologi Keijo Tahkokallio muistuttaa, että henkinen väkivalta jättää luunappia ja tukistusta vakavamman jäljen lapsen mieleen. Erityisen vahingoittavaa on uhata lasta hylkäämisellä.

– Se on lapselle ja miksei nuorellekin elämän ja kuoleman kysymys ja nakertaa todella pahasti luottamusta vanhempiin ja omaan turvallisuuden tunteeseen. En toki kannusta minkäänlaiseen väkivaltaan, mutta vertaan näin: mustelmat paranevat, mutta pitkään jatkuvasta henkisestä väkivallasta jää pysyvä jälki mieleen.

Vallankäyttö tuli väkivallan tilalle

Mitä alistaminen, pelottelu ja vähättely kertovat ajastamme? Tahkokallion mielestä kyse on hukassa olevasta vanhemmuudesta. Lapsen tunteenpurkauksia ei kestetä, vaan yritetään hallita kieroutuneella vallankäytöllä.

Lastensuojelun keskusliiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen uskoo väärien ratkaisujen kumpuavan vanhempien tai vanhemman kokemasta vahvasta uupumuksesta ja yksin olemisen tunteesta.

– Sorrut huutamaan tai vähättelemään lasta, vaikka kuinka tiedät, että se on väärin ja haitallista, hän miettii.

Keijo Tahkokallio muistuttaa, että aikuisen tehtävä on rankaista, kun lapsi tai nuori tekee väärin. Siihen ei tarvita henkistä eikä fyysistä väkivaltaa. Kätevintä on ottaa mieluinen etu määräajaksi pois eli esimerkiksi rajoittaa pelaamista tai vaikkapa ottaa puhelin pois. Toinen hyvä keino on laittaa lapsi tai nuori vastaamaan hyvällä tekemäänsä pahaan eli hyvittää jollakin yhdessä sovitulla tavalla tekonsa.

– Lapsi ymmärtää jo nuoresta, jos on tehnyt väärin. Hänen pitää kehittyäkseen myös oppia, että siitä seuraa jotakin. Vahingollista on, jos rankaisu tulee, vaikka lapsi ei olisi tehnyt mitään väärää. Silloin asiaa ei pysty ymmärtämään, Tahkokallio sanoo.

Oma lapsuus heijastuu kasvatukseen

Lastensuojelun Keskuliiton 2017 tekemästä asennekyselystä ei selviä, kumpi sukupuoli käyttää enemmän henkistä väkivaltaa lapsia kohtaan. Edelleen kuitenkin näyttää siltä, että miehet suhtautuvat ylipäätään kurittamiseen naisia myötämielisemmin.

Ohjelmajohtaja Miia Pitkänen uskoo, että Suomessa on paljon nuoria vanhempia, joita ei ole fyysisesti kuritettu. Se heijastuu myös fyysisen kurittamisen määrän vähenemiseen.

Omat lapsuuden kokemukset vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten itse kasvattaa lapsensa.

Myös henkisen väkivallan käyttö peritytyy sukupolvelta toiselle. Alistamisesta ja uhkailusta ei jää mustelmaa. Siksi Pitkäsen mielestä olisi tärkeää, että esimerkiksi neuvolassa keskusteltaisiin vanhempien omasta lapsuudesta.

Lastensuojelun Keskusliitto lupaa uusia asenneselvityksen tuloksia 2021.

– Toivottavasti silloin alkaisi näkyä laskua myös henkisen väkivallan kohdalla.

Lue seuraavaksi: Nelosten äiti pahoinpiteli, nimitteli ja vähätteli – Suomen kuuluisimmat neloset vaikenivat perheväkivallasta tähän päivään saakka