Suuressa osassa Suomea havaitaan enää hyvin vähän tai ei lainkaan uusia koronatartuntoja. Asia selviää Ylen keräämistä tartuntatiedoista.
Suomessa 11 sairaanhoitopiirin alueella on raportoitu toukokuussa kuun puoliväliin mennessä enimmillään viisi tartuntaa. Pohjois-Karjalassa, Itä-Savossa ja Ahvenanmaalla tartuntoja ei ole toukokuussa paikannettu lainkaan. Viimeisimmästä kirjatusta tartunnasta on kulunut näissä maakunnissa jo kolmisen viikkoa.
Yli kymmenen tartunnan sairaanhoitopiirejä on kuusi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alue on täysin omilla luvuillaan. HUS-alueella yli tuhannen koronatestin tulos on ollut positiivinen toukokuussa, kun toiseksi suurimmalla korona-alueella Varsinais-Suomessa tartuntoja on varmistettu alle 50.
Koronaviruksen aiheuttama COVID19-tauti näyttääkin olevan yhä selvemmin pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan vitsaus.
Myös THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen vahvisti asian perjantaina hallituksen tiedotustilaisuudessa.
– Tautitaakasta noin neljä viidesosaa on tällä hetkellä HUS:n alueella. Toinen alue, jossa tapauksia vielä kertyy enemmän suhteessa väkilukuun on Länsi-Pohjan alue, Puumalainen sanoi.
Puumalaisen mukaan Suomen koronavirustartunojen huippu ajoittui huhtikuulle.
– Nyt olemme menneet jo kuukauden pikkuhiljaa alamäkeen. Noin kolmasosa sairaanhoitopiireistä on tilanteessa, jossa viikon aikana ei ole todettu yhtään koronatartuntaa tai sitten näitä on aivan yksittäisiä.
Kysyimme millaisia ajatuksia koronaepidemian keskittyminen Uudellemaalle herättää maakunnissa, jotka ovat yhtä lailla olleet tiukkojen rajoitusten alaisina. Ylen tekemästä kyselystä maakuntajohtajille selviää, että suurin osa kannattaa valtakunnallisia rajoituksia.
Moni maakuntajohtaja kuitenkin toivoo, että rajoitusten poistamisessa huomioitaisiin myös tartuntatilanteen alueelliset erot.
– Varsinasta epidemiaa ei ole ollut kuin lähinnä pääkaupunkiseudulla. Kärpästä on tapettu moukarilla, minkä sivuvaikutukset tuntuvat maakunnissa, sanoo Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen.
Uudellamaalla puolestaan katsotaan, että alueen kuuluisi saada merkittävä osa kunnille jaettavista tuista, koska epidemia on iskenyt pahimmin sinne.
– Kyllähän tämä korona on koetellut Uuttamaatta ylivoimaisesti eniten, maakuntajohtaja Ossi Savolainen painottaa.
Maakunnissa lähinnä yksittäisiä tartuntoja
THL ylläpitää tartuntatautirekisteriä, josta Yle keräsi tiedot. Sairaanhoitopiirit ja laboratoriot raportoivat tartunnat rekisteriin.
Luvuissa näkyy vain laboratoriovarmistettujen tartuntojen määrä. Todellisten tartuntojen määrä on suurempi, koska kaikkia koronan sairastaneita ei ole testattu.
Toukokuussa Suomessa on ollut useita päiviä, joina HUS-alue pois lukien koko Suomessa on raportoitu vain yksittäisiä koronatartuntoja. Esimerkiksi kuluvan viikon maanantaina ja tiistaina havaittiin HUS-alueen ulkopuolella kolme tartuntaa.
Monissa maakunnissa tartuntaketjut on pystytty rajaamaan ja jäljittämään, koska tartuntoja on ollut niin vähän.
Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella viimeisin tartunta havaittiin kolme viikkoa sitten. Hallituksen koronarajoitukset iskevät silti maakuntaan rajusti.
Maakuntajohtaja Risto Poutiaisen mukaan eniten kärsii palveluala, kuten ravintolat ja matkailuyritykset. Perinteisiä kesätapahtumia kuten Ilosaarirock on jouduttu perumaan.
– Suomi on laaja maa ja tautitilanne vaihtelee paljon maan sisällä. Tästä näkökulmasta on yleisellä tasolla paikallaan arvioida ja harkita, voitaisiinko rajoituksia kohdentaa alueellisesti ja antaa alueellista liikkumavaraa.
Pitäisikö rajoituksia tehdä alueellisesti?
Ylen kyselyyn vastasi 16 maakuntajohtajaa. Suurin osa heistä allekirjoittaa valtakunnallisten rajoitusten tarpeellisuuden ja hyödyt.
Tauti olisi myös voinut levitä nopeasti myös Suomen vähemmän asuttuihin kolkkiin, jos sosiaalisia kontakteja ei olisi rajoitettu.
– Samat varautumistoimet on tehty maan kaikissa osissa ja samat varautumiskustannukset on kannettu maan eri osissa. Lisäksi sama koronapandemian leviämisen mahdollisuus koskee jatkossakin koko maata, sanoo Satakunnan maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä.
Kuitenkin jopa puolet Ylen kyselyyn vastanneista maakuntajohtajista sanoo, että alueellisuutta olisi voinut pohtia jo aiemmin tehdyissä rajoituksissa tai toivoi, että se tultaisiin huomioimaan nyt, kun rajoituksia puretaan.
– Nyt kun käytössä on enemmän tietoa ja kokemusta viruksesta, on perustellumpaa ottaa tarvittaessa käyttöön maakunnallisia tai paikallisia rajoituksia, sanoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Kaj Suomela.
– Etelä-Karjala, jossa epidemia on onnistuttu ennaltaehkäisemään parhaiten koko maassa, on joutunut ottamaan vastaan koko maahan asetetuista yhdenmukaisista torjuntatoimenpiteistä erittäin kovat seuraukset. Toimenpiteitä tulisi kohdentaa alueellisesti, toteaa Matti Viialainen.
Satojen miljoonien lasku maakunnille
Rajoitusten taloudelliset vaikutukset ovat olleet huomattavia ympäri maata. Maakuntajohtajat arvioivat taloudellisten kustannusten nousevan maakunnasta riippuen kymmenistä miljoonista jopa useisiin satoihin miljooniin.
– Kokonaisarviota on mahdoton tässä vaiheessa esittää, mutta koko ”lasku” tullee olemaan sadoissa miljoonissa, arvioi Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola.
Matkailu- ja ravintola-alan rajoitukset ovat vaikuttaneet jokaiseen maakuntaan. Jo pelkästään kesätapahtumien perumiset aiheuttavat merkittävät tappioita joillekin alueille. Satakunnassa on peruttu Pori Jazz, Suomi Areena ja Raumanmeren juhannus.
Etelä-Savossa ison loven talouteen tekee oopperajuhlien peruuttaminen.
– Matkailun vaikutukset ovat näkyvimmät ja pelkästään Savonlinnan oopperajuhlien siirtäminen ensi vuoteen tuo arviolta 40–100 miljoonan euron menetykset oopperajuhlien ohella seutukunnan yrityksille ja niiden työntekijöille, arvioi Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
Etelä-Karjalassa rajan sulkeminen matkustajaliikenteeltä tarkoittaa maakuntajohtaja Viialaisen mukaan päivittäin lähes miljoonan euron menetystä venäläisten ostosmatkailusta saatavista tuloista.
"Ei ole sellaista velkarahamäärää, jolla valtio pystyisi näitä kompensoimaan pitkällä tähtäimellä." Laura Leppänen, Päijät-Hämeen maakuntajohtaja
Teollisuuteen kohdistuneet tappiot vaihtelevat maakuntien välillä. Esimerkiksi Etelä-Savossa teollisuus on toistaiseksi selvinnyt pienin tappioin, mutta Varsinais-Suomessa metalliteollisuus ohitti lomautusten määrissä jo matkailu- ja ravintola-alan.
– Myös muu teollisuus sekä muut palvelualat ovat lähestyneet lomautusten määrässä matkailu- ja ravintola-alaa, kertoo Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies.
Pohjois-Pohjanmaalla työttömyys on noussut kaksinkertaiseksi. Maakuntajohtaja Pauli Harju uskoo, että rajoitusten jatkuessa yrityksiä tulee kaatumaan paljon.
Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen sanoo, että kuntatalouden kantokyvyn raja tulee pian vastaan, jos rajoituksia jatketaan.
– Samoin yritystoimijoiden kipuraja on vastassa, mitä pidempään rajoitukset kestävät. Ei ole sellaista velkarahamäärää, jolla valtio pystyisi näitä kompensoimaan pitkällä tähtäimellä.
Uudellamaalla kustannukset miljardiluokkaa
Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen arvioi, että Uudenmaan kustannukset koronarajoituksista yltävät jopa miljardiluokkaan.
– Pelastuspaketin pitää olla sen mukainen, kuka on joutunut ajamaan koviten seinään. Tämän hetkisen tilanteen mukaan on täysin oikeutettua vaatia pelastuspaketista ja lisätalousarviosta merkittävää osaa Uudellemaalle.
Maakuntajohtajan mukaan tällä hetkellä valtiolta luvatut avustukset ja toimenpiteet kunnille eivät tule riittämään.
Savolainen painottaa, että jos Uudellamaalla menee huonosti, se näkyy koko Suomessa. Uusimaa on merkittävä nettomaksaja Suomen valtionosuusjärjestelmässä, eli Uudenmaan verotasauksilla rahoitetaan muiden kuntien palveluiden ylläpitoa.
– Se on yli 700 miljoonaa euroa, mitä Uusimaa maksaa verotulojen tasauksia vuodessa. Se on aika kova juttu, että edelleen edellytetään niitä tässä tilanteessa. Ei ole epäoikeutettua Uudenmaan vaatia, että sitä kohdellaan oikeudenmukaisesti nyt.
Marin: Ravintoloiden sulkeminen koko Suomessa oli oikea ratkaisu
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi perjantaina hallituksen tiedotustilaisuudessa ymmärtävänsä pohdinnan siitä, pitäisikö rajoituksissa edetä alueellisesti eri tavoin, mutta totesi, että monien rajoitusten täytyy koskea koko Suomea.
Marinin mielestä esimerkiksi hygieniaohjeistusta ja etäisyyksiä on tarpeen noudattaa koko maassa asuinpaikasta riippumatta.
Hän puolusti myös ratkaisua sulkea ravintolat valtakunnallisesti, vaikka esimerkiksi Kainuussa ei tuolloin ollut havaittu lainkaan tartuntoja. Hallitus arvioi, että koska ravintoloiden kaltaisissa tiloissa usein viihdytään pitkään samassa paikassa, ne ovat mahdollisia tautipesäkkeitä ja sulkeminen koko Suomessa oli tarpeen.
Marinin mukaan juuri Kainuu nousi nopeasti taudin ilmaantuvuudessa koko maan kolmen kärkeen, kun virusta kantanut henkilö oli vieraillut paikallisessa ravintolassa, jonka seurauksena tartuntamäärä lähti kasvuun.
– Eli tämä ei ole niin yksinkertaista, että voisimme katsoa, että jossakin päin tai jossakin kunnassa tai jossakin alueella ei esimerkiksi tällä hetkellä ole tautitapauksia ja sinne ei rajoitustoimepiteitä tulisi ja muualle tulisi, koska tämä tauti on sen kaltainen, että se esiintyy ryppäissä.
– Yksikin tautitapaus voi tartuttaa muita ja ilmaantuvuutta voi tulla enemmän ja tautitapauksia voi tulla enemmän, ja sen takia lähtökohtamme on ollut se, että koko valtakunnan alueella, koko Suomessa pitää noudattaa näitä rajoitustoimenpiteitä.
Marin totesi myös, että rajoituksilla on monia inhimillisesti ja taloudellisesti haitallisia vaikutuksia yksilöille ja yhteiskunnalle.
Hallitus tasapainoilee nyt rajoitusten purkamisen ja epidemian hillitsemisen välillä.
– Laajamittaisten rajoitustoimenpiteiden ylläpitäminen ei ole kestävää ja mitä pidempään ne ovat käytössä sitä haitallisemmaksi niiden vaikutukset muodostuvat. Samaan aikaan emme kuitenkaan halua, että virus lähtee leviämään yhteiskunnassa haitallisesti.
