– Minulle nousi täysi raivo. Hallituksen tiedotustilaisuutta kuunnellessani puhuttiin vain yli 70-vuotiaista koronaviruksen riskiryhmään kuuluvista.

Näin sanoo turkulainen Eetu Louhe, 28.

Louhe sairastaa vaikeaa astmaa. Keuhkojen kunto on romahtanut, eikä hän todennäköisesti kestäisi koronavirustartuntaa. Jo tavallinen flunssakin voi viedä hänet pariksi viikoksi sairaalahoitoon.

– Nuoret riskiryhmään kuuluvat on jätetty täysin paitsioon, Louhe sanoo.

Hän ei ole ajatuksineen yksin.

Hämeenkyröläinen Mira Pekkanen, 20, kokee, että monisairaita nuoria ei julkisessa puheessa juuri muisteta.

Myös Pekkanen sairastaa astmaa. Hän kuvaa oireitaan rajuiksi. Sen lisäksi hän sairastaa haavaista paksusuolentulehdusta, johon määrätyt lääkkeet heikentävät vastustuskykyä.

– On meitä nuoriakin monisairaita, joille koronavirus on myös iso riski, vaikka vanhuksille se on tietysti vieläkin pahempi. Tuntuu, että ihmiset ajattelevat, että ei tästä mitään aiheudu nuorille ja he kuitenkin selviävät tästä, Pekkanen miettii.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat nykyisen tiedon perusteella yli 70-vuotiaat ja perussairaat, joiden sairastama tauti heikentää merkittävästi keuhkojen ja sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

Potilasjärjestöihin on tullut huolestuneita yhteydenottoja koronavirusepidemian alettua. Nyt yhteydenotoissa on alettu tiedustella, miten riskiryhmäläisten kannattaisi toimia koronarajoitteiden purkamisen kanssa.

Riskiryhmiä koskevat suositukset koskevat yhtälailla nuoria

– Kuka tahansa vastaantuleva voi olla riskiryhmään kuuluva. Se, mikä näkyy ulospäin, ei aina kerro koko totuutta, ja se pitäisi ihmisten ottaa toiminnassaan huomioon, sanoo oululainen Veronica Helanen, 19.

Helanen on saanut kaksi maksansiirtoa. Hänellä on elinsiirtojen vuoksi hyljinnänestolääkitys, joka heikentää elimistön vastustuskykyä. Siksi hänellä on myös korkeampi riski sairastua koronavirukseen, ja sairaus voisi olla hänelle kohtalokas.

Johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että riskiryhmiä koskevat suositukset koskevat yhtälailla nuoria vakavasti perussairaita. Hänen mukaansa on totta, ettei nuorempia riskiryhmään kuuluvia ole julkisessa puheessa korostettu. Hän kuitenkin uskoo, että riskiryhmään kuuluvat tunnistavat tilanteensa ja sitä kautta myös annetut suositukset.

“Kaikki yhteydenpito tapahtuu puhelimitse – se on raastavaa”

Helaselle, Louhelle ja Pekkaselle poikkeusajat ovat tarkoittaneet omaehtoista eristäytymistä kotiin. Veronica Helanen kuvailee viime kuukausia raastaviksi. Yhteiset tapaamiset ystävien kanssa ovat jääneet ja nyt yhteyttä pidetään vain puhelimitse.

Äiti ja sisko käyvät Helaselle ruokakaupassa, eikä hän juurikaan liiku ulkona. Harrastukset ovat tauolla, eikä hän ole viime syksyisen ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen ollut kuin lyhyen jakson töissä.

– Kyllä tämä turhauttaa. Itse tykkään olla ihmisten parissa, mutta nyt kaikki yhteydenpito tapahtuu puhelimitse. Se on raastavaa, Helanen pohtii.

Korona-ajan eristäytyminen muistuttaa Helasen mukaan hänen pari vuotta sitten viettämäänsä pitkää hoitojaksoa sairaalassa, jolloin hän sai kaksi maksansiirtoa lyhyellä aikavälillä.

– Kun on suljettuna pois ulkomaailmasta, niin päivistä tulee puuromaisia, ja kaikki päivät toistavat itseään. Välillä tunnen syyllisyyttä siitä, että en käy ulkona riittävän paljon.

Helasen mukaan omassa kodissa eristäytymiseen ei totu, mutta sen kanssa pystyy elämään, kuten kaikkien epämukavien asioiden kanssa.

Nyt en liiku yhtään missään, vaan olen yksin kotona lähestulkoon aina. Eetu Louhe

Koronaepidemia muutti Eetu Louhen toiveet normaaliin arkeen paluusta. Klinikkaeläinhoitajana työskentelevä Louhe on ollut viimeiset kaksi vuotta sairauslomalla. Keuhkojen toimintakyky romahti astman vuoksi. Pitkän sairastamisen jälkeen lääkäri näytti vihdoin alkuvuodesta vihreää valoa töihin paluulle. Sitten tuli korona ja sairauslomaa jatkettiin.

– Tämä on pysäyttänyt elämäni kokonaan. Nyt en liiku yhtään missään, vaan olen yksin kotona lähestulkoon aina. En käy itse kaupassa, mutta onneksi valokuvausharrastustani olen pystynyt jossakin määrin jatkamaan, Louhe sanoo.

Louhen mukaan päivät kuluvat katsomalla tv-sarjoja suoratoistopalveluista, siivoamalla ja selaamalla nettiä. Osan ajastaan hän viettää isovanhempiensa mökillä, eristyksissä sielläkin.

– On tämä henkisesti aika vaikeaa ja yksinäistä.

THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikiven mukaan nykytutkimuksen valossa ei voi määritellä, minkä perussairauden kohdalla koronavirus voi olla erityisen kohtalokas. Hänen mukaansa riski on erityisen suuri heillä, joilla keuhkojen toiminta on selvästi sairauden vuoksi heikentynyt.

Hänen mukaansa on varmasti turvallisinta pysyä kotona, mutta se ei välttämättä henkisen hyvinvoinnin kannalta ole paras vaihtoehto.

"Osa on kysynyt, etkö voisi vähän löysätä"

Hämeenkyröläinen Mira Pekkanen löytää korona-arjestaan positiivisia puolia. Hän on pitänyt rästiin jääneitä lomapäiviään ja keskittynyt yliopiston pääsykokeisiin lukemiseen.

Pekkanen sanoo päivien sujuneen yllättävän hyvin, vaikka hän on viettänyt viime kuukaudet pääosin kotonaan. Työntekoa paikallisessa S-marketissa hän jatkaa työnantajan kanssa yhteistyössä tehdyin erikoisjärjestelyin.

– Pirkanmaan osuuskauppa hienosti mahdollisti yötyön, jossa voin välttää lähikontakteja. Onneksi työnanantaja on ollut tosi joustava, ajatellut minun parastani ja kuunnellut työterveyslääkärin mielipidettä.

Pekkanen sanoo terveyden olevan hänelle kaikki kaikessa ja siksi hän haluaa suojautua virukselta mahdollisimman hyvin.

– Olen joutunut jonkin verran selittelemään ihmisille sitä. Osa on kysynyt, että etkö voisi löysätä vähän. Tietoa siitä, kuinka painava riski sairauteni olisivat jos saisin koronatartunnan ei ole, ja se tietenkin mietityttää.

Rajoitusten purkaminen tuntuu hyvältä ja pahalta yhtä aikaa

Hallitus kertoi toukokuun alussa koronavirusrajoitteiden vaiheittaisesta purkamisesta. Esimerkiksi julkisia sisätiloja, kuten ravintoloita, kahviloita ja museoita avataan asteittain kesäkuun alusta asiakkaille. Tuolloin kerrottiin myös, että yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan. Hallitus korosti riskiryhmään kuuluvien omaa harkintaa toimintaohjetta noudattessa. Sama pätee STM:n mukaan muihin riskiryhmäläisiin.

Rajoitusten purkaminen aiheuttaa Helasessa, Louhessa ja Pekkasessa ristiriitaisia tuntemuksia.

Oululainen Veronica Helanen pitää rajoitusten asteittaista purkamista hyvänä asiana. Hän odottaa, että normaali elämä opiskeluineen ja tavallisine menoineen taas alkaisi. Helanen aikoo vielä kesän ajan vältellä julkisia sisätiloja ja siellä olevia tilaisuuksia. Ulkona järjestettäviä urheilutapahtumia hän voisi ehkä lähteä paikanpäälle katsomaan.

– Varmaan siinä vaiheessa, kun tilanne kokonaisuutena alkaa rauhoittumaan, uskallan palata taas normaalimpaan elämään.

Myös syksyllä mahdollisesti alkava opiskelu korkeakoulussa mietityttää. Aiemmin pienessä oululaisessa lukiossa opiskellut Helanen miettii, miten opiskelu on mahdollista järjestää, jos koronavirus on syksyllä edelleen päällä ja pitäisi pystyä olemaan isojen väkijoukkojen keskellä.

"Varmaan siinä vaiheessa, kun tilanne kokonaisuutena alkaa rauhoittumaan, uskallan palata taas normaalimpaan elämään." Veronica Helanen

Eetu Louhe pitää rajoitusten purkamista ennenaikaisena. Hän on epäileväinen sen suhteen, että rajoitusten purkamisen jälkeen uusien koronavirustartuntojen määrä saataisiin pidettyä kurissa ja että tartuntatapaukset pystyttäisiin jäljittämään riittävän hyvin.

Hän uskoo eristäytyvänsä yhä enemmän kotiinsa, kun muut ystävät liikkuvat entiseen tapaan kaupungilla.

– En aio käydä missään. Keuhkotilanne on se, että en voi saada tartuntaa ja minun eristykseni ehkä vielä vaan kovenee. En uskalla senkään vertaa mennä ulos, koska siellä on suurempi määrä ihmisiä liikkumassa. Minä lukittaudun entistä enemmän neljän seinän sisään.

THL: Riskiryhmille ei voi suositella rajoitusten höllentämistä

THL:n asiatuntijalääkärin Emmi Sarvikiven mukaan asiantuntijat eivät voi yksiselitteisesti määritellä, mitä on turvallista tehdä ja mitä ei.

Hänen mukaansa riskiryhmille ei voi suositella rajoitusten höllentämistä. Heitä koskevat samat ohjeet tartuntariskiä vähentävistä toimista kuin muitakin.

– Toisin sanoen, ettei pidä liikkua julkisissa tiloissa, jos on oireita, ja lisäksi pitää noudattaa hyvää käsihygieniaa, yskiä oikein ja pitää etäisyyttä kanssaihmisiin. Riskiryhmään kuuluville ja heidän kanssaan tekemisissä oleville nämä ohjeet ovat vielä tärkeämmät kuin muille, Sarvikivi sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Tätä kautta voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronavirustilanteesta.

Kesäkuun alussa voimaan astuvan uuden tieliikennelain yksi kiinnostavimmista uutuuksista on tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus.

”Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi” (4 §).

Lakiin nyt tuleva uusi pykälä on siis lyhyt, mutta pitää sisällään paljon. Erityisen velvoittava se on heille, jotka ajavat töikseen tai ovat kokeneita kuljettajia, sillä ennakointivelvollisuudella pyritään suojaamaan ennen kaikkea heitä, jotka eivät ole.

Tarkasti ottaen tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus on periaate. Se tarkoittaa, että ennakointivelvollisuuden noudattamatta jättämisestä itsestään ei määrätä liikennevirhemaksua tai sakkoa. Ennakointivelvollisuus on periaate, jolla tuetaan muita liikennesääntöjä.

Ennakointivelvollisuus vaatii liikenteen osapuolilta kuitenkin asenteen tarkistamista tai joillekin varmasti jopa asennemuutosta, sillä nykylain mukaan oikeassa ollut ei sitä enää uuden lain mukaan aina ole. "Ajan vaikka kolarin, jos itse olen oikeassa" -asenne ei siis toimi.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen tietää muutaman vuoden takaisen esimerkin Helsingistä tilanteesta, johon uusi laki soveltuu, mutta nykyinen ei.

– Oli linja-auton kuljettaja, joka kertoi, että hän kyllä näki, kun edellä auto seilasi kaistalta toiselle. Mutta sitten, kun hän ajoi rinnalle, niin auto ajoi hänen kylkeensä. Henkilö itse kertoi, että oli nähnyt jotakin tavallisuudesta poikkeavaa tapahtuvan. Hän olisi omalla toiminnallaan voinut välttää tämän onnettomuuden, kun ei olisi mennyt rinnalle.

Pohjosen esimerkin tapauksessa henkilöauton kuljettaja oli vanhempi mies, jolla oli ongelmia auton kuljettamisessa ja kaista-ajossa. Linja-auton kuljettaja taas oli liikenteen ammattilainen, jonka olisi kokemuksellaan pitänyt ymmärtää, että tilanteesta voi seurata kolari.

Kokemus otetaan riitatilanteissa huomioon

Käytännössä tiellä liikkujan pitää siis osata lukea ja ennakoida toisten tekemisiä, jotta vältyttäisiin onnettomuuksilta. Sillä ei ole merkitystä, osaako toinen osapuoli liikennesääntöjä.

Tyypillinen tilanne liittyy esimerkiksi lapsiin tai vanhuksiin. Heillä ei välttämättä ole riittävästi tietoa ja ymmärrystä liikennesäännöistä. Niiden, joilla on, pitää valmistautua siihen, että nämä liikenteen osapuolet saattavat käyttäytyä liikenteessä poikkeuksellisesti.

– Jos tiedät jonkun asian paremmin kuin toinen, sinun pitää ymmärtää toimia näin, Traficomin Pohjonen sanoo.

Kokemuksella tuleekin olemaan suuri merkitys uutta pykälää tulkittaessa.

Kokeneella tielläliikkujalla on enemmän kokemusta arvioida vaarallisia tilanteita. Kokenut tietää, että ihmiset ajoneuvosta ja liikkumismuodosta riippumatta tekevät virheitä huolimattomuuttaan tai tahallaan.

Ja kokenut tuntee myös ajoneuvonsa. Kokenut rekkakuski tietää varmasti, milloin ohittamaan lähtenyt on arvioinut ohitustilanteen väärin tai moottoripyöräilijä tietää, milloin hänen räjähtävä kiihdytyksensä liikennevaloista todennäköisesti yllättää läheisen kaupan pihasta tielle kääntymässä olevan.

Kotikadulla ennakoitava vastuullisemmin kuin turistina

Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus tarkoittaa siis myös ennakointia ja valmistautumista tilanteissa, joissa muut rikkovat liikennesääntöjä. Oikeassa ei saa olla hinnalla millä hyvänsä.

Tällaista väärää oikeassa olemista voi esiintyä esimerkiksi kun ajaa itselleen tutussa ympäristössä. Jos hyvän paikallistuntemuksen perusteella sattuu esimerkiksi tietämään, että tutun asuntoalueen tasa-arvoisessa risteyksessä rytisee usein, koska vieraammat kuljettajat eivät tunne tai huomaa risteyksiä, ei silti ole oikeutta provosoida kolareita tahallaan.

Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus -pykälä tekeekin tahallisten onnettomuuksien ajamisen entistä vaikeammaksi. Vakuutuspetoksia tehtailevat ovat usein erikoistuneet tiettyihin onnettomuuksiin olemalla sopivassa paikassa oikeassa juuri oikeaan aikaan. Mahdollista on esimerkiksi ajella vaarallisiksi tietämillään etuoikeutetuilla kaduilla ainoastaan odottamassa jonkun toisen tulevan epähuomioissaan tielle kolmion takaa.

Riitatilanteissa, joissa kumpikin osapuoli on rikkonut sääntöjä, tullaankin arvioimaan myös sitä, kumpi on rikkonut sääntöjä enemmän.

– Tässähän on se ongelma, että vielä tähän ei pystytä sanomaan mitään, koska uutta lakia, uutta laintulkintaa ja uutta lain soveltamista ei vielä ole ollut. Lakikaan ei ole vielä ollut voimassa, Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen sanoo.

Uusi ennakointivelvollisuus ei sulje pois luottamusperiaatetta, jonka mukaan liikennesääntöjä pitää noudattaa ja ihmisillä on oikeus luottaa siihen, että muutkin niitä noudattavat. Lakiin tätä periaatetta ei kuitenkaan ole kirjattu.

Uusi pykälä ei vaadi mitään lisäoppia heille, jotka jo nytkin osaavat ajaa sääntöjen mukaan. Käytännön muutos tulee siitä, että nyt lakiin kirjatun ennakointiperiaatteen mukaan liikennettä pitää vastedes osata lukea niin, että havaitsee merkit, jolloin toinen ei kykene tai halua noudattaa liikennesääntöjä.

Lue myös:

Liikennevirhemaksu korvaa rikesakon kesäkuun alusta – Katso tästä, mikä liikennesääntöjen rikkomisessa muuttuu

Keskustelu on auki tiistaihin kello 23.00:een asti.

Vanhempi konstaapeli Petrus Schroderus on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä ihminen. Hän on monella tapaa myös hyvin ristiriitainen hahmo.

Uskonto on ollut Schroderukselle tärkeä asia jo nuoruudesta saakka. Koronaviruspandemian aikaan sattuneen henkilökohtaisen kriisin yhteydessä hän on hieman yllättäen löytänyt uuden henkisen kodin vanhoillislestadiolaisesta herätysliikkeestä.

Suomen poliisin superjulkkis sanoo suoraan, että mediajulkisuus kiinnostaa häntä, koska siinä on mahdollisuus päästä toteuttamaan itseään myös laulajana. Pitkät yövuorot järjestyspoliisipartiossa alkavat jo väsyttää.

Muutama vuosi sitten Schroderus esiintyi Oulussa vierailleelle Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville venäjäksi Oulun kaupungintalolla.

Samaisen kaupungintalon maisemassa tehdyn Rakastan sinua elämä -Youtube-videon saaman kansainvälisen suosion ansiosta mies haaveilee nyt konserttiesiintymisistä Venäjällä.

Oopperaa laulava poliisi on harvinaisuus

Laulavia poliiseja Suomessa on ollut ennenkin, esimerkiksi "Lapin Seriffi" Oiva Kaltiokumpu. Mutta tiettävästi koskaan ei ole ollut sekä kansallisoopperassa että poliisissa palvellutta henkilöä.

Schroderuksen esikuvaksi voisi nostaa yhdysvaltalaisen oopperatenori Daniel Rodriguezin, joka aikaisemmin työskenteli New Yorkin poliisissa. Hän tuli kuuluisaksi vuoden 2001 World Trade Centerin 9/11- terrori-iskujen muistokonsertissa esittämästään Irving Berlingin ensimmäisen maailmansodan aikaan säveltämän God Bless America -kappaleen tulkinnasta.

Schroderuksen tie maailman tietoisuuteen aukeni koronaviruspandemian aikana hyvin erilaisella kappaleella: kansalliset rajat ylittävällä Eduard Kolmanovskin 1950-luvulla säveltämällä neuvostoisänmaallisella klassikolla. Tähän mennessä videota on katsottu Youtubessa lähes kaksi miljoonaa kertaa.

Jo nuorena perheenisäksi

Aikaisemmissa haastatteluissaan Petrus Schroderus on pohtinut nuoruutensa kipuilua ja hapuilua.

Tämän jutun varsinainen haastattelu tehtiin Oulun poliisilaitoksen kuulusteluhuoneessa. Tällä kertaa "kuulusteltavana" oli kuitenkin poliisi.

Schroderus kertoo olleensa vilkas – teini-iässä jo tarkkailuluokka-ainesta. Laulutaidot sentään toivat myönteistä huomiota ja uintiin sai purkaa ylimääräisen energian.

Vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa vahvisti kotoa tuttua kristillisyyttä. Kun hän palasi Suomeen, yliopiston ovet eivät auenneet, ja Schroderus elätti itsensä sekalaisilla töillä.

Omalta tuntuva uskonnollinen yhteisö löytyi pienestä englanninkielisestä kalvinistiseurakunnasta.

Puolisokin löytyi. Vähän yli kaksikymppisenä, kun hän pääsi poliisikouluun, hän oli jo kahden pojan isä. Kodin hoitaminen jäi pääasiassa vaimon vastuulle. Poliisikoulun jälkeen syntyi kolmas poika.

Laulu-uran auettua mies oli entistäkin vähemmän kotona. Hän kertoo olleensa henkisesti "penikka" kolmikymppiseksi saakka. Oli nuoren miehen mieli vaikka oli kolme poikaa.

17 vuotta kestänyt avioliitto päättyi eroon vaikean kriisin jälkeen. Välit vanhempiin lapsiin ovat säilyneet hyvinä, mutta Schroderus kuitenkin suree, että menetettyä aikaa ei saa takaisin.

Toisessa avioliitossa syntyneille 6- ja 8-vuotiaille tyttärilleen hän haluaa olla hyvä isä.

– Mielestäni olen siinä jotenkuten onnistunut.

Uusimman Youtube-kappaleensa hän on omistanut juuri tyttärilleen.

Uskonto on auttanut elämässä ja kypsymisessä

Uskonnon merkitys kypsymisessä on hänen itsensä mukaan ollut merkittävä.

Schroderus on ollut hyvin uskonnollinen jo nuoresta saakka. Pitkään näytti siltä, että hän olisi löytänyt kodin Suomessa harvinaisesta protestanttisuuden muodosta eli kalvinismista.

Tänä vuonna uusi hengellinen koti kuitenkin löytyi Pohjois-Suomelle tunnusomaisesta herätysliikkeestä eli vanhoillislestadiolaisuudesta. Moni Oulun poliisilaitoksella työskentelevä Schroderuksen työkaveri kuuluu tähän herätysliikkeeseen.

Schroderus ei koe itse löytäneensä lestadiolaisuutta. Se liittyy kevään aikana läpikäytyyn vaikeaan, parisuhteen purkautumiseen liittyvään elämänvaiheeseen.

Hän ajattelee jumalan ajaneen hänet henkilökohtaisessa elämässään vaikeimman kautta uuteen tilanteeseen, missä ystäviä ja tukea on löytynyt raskaisiin tilanteisiin nimenomaan lestadiolaisista työkavereista.

Jumalan hän näkee Kaikkivaltiaana.

– Uskon että kaikki on loppujen lopuksi taivaan isän käsissä.

Koruttomat herätysliikkeet puhuttelevat miestä

Vanhoillislestadiolaisten seuroja ei koronan takia ole vähään aikaan järjestetty. Niinpä Petrus Schroderus on ollut kosketuksissa lestadiolaisuuteen toistaiseksi ennen kaikkea kavereidensa luona heidän kodeissaan.

– En ole teologisesti muuttunut, enkä ole virallisesti vaihtanut kirkkoa. Mutta sieltä löytyi pyyteettömästi rinnalle tulleita ystäviä, kun oli kaikkein raskainta.

Toisen pohjoisen herätysliikkeen körttiläisyyden lailla lestadiolaisuus on ulkoisilta puitteiltaan hyvin koruton. Se tuntuu viehättävän Schroderusta.

– Suomalainen vakavahenkisyys ylipäätään juontaa juurensa epävarmuudesta, mistä saa iloita ja mistä ei. Se on ominaista protestanttiselle uskonsuuntaukselle.

Meno on kaukana amerikkalaisen ja afrikkalaisen kristinuskon show-meiningistä.

– Se johtuu luonnonoloista, jotka ennen vanhaan aiheuttivat katovuosia. Täällä on iso osa vuodesta järkyttävän kylmää ja pimeää. Ei ole paljon nauramisen aihetta.

Schroderus näkee nimenomaan voimakkaat herätysliikkeet kristinuskon dynaamisina voimina Suomessa.

Teot merkitsevät enemmän kuin uskominen

Suomi maallistuu muun Pohjois-Euroopan lailla kovaa kyytiä.

Kristinusko on Suomessa yhä enemmän kulttuurista ja sakramentteihin liittyvää. Halutaan saada lapselle kaste, päästä ripille, kirkollinen vihkiminen ja kirkolliset hautajaiset.

Jumalan kymmenen käskyn toteuttaminen elämässä tuo Schroderuksen vakaumuksen mukaan ajallisen siunauksen, vaikka ihminen ei olisikaan uskossa.

– Jos toimii elämässään oikein, tekee työtä ja kohtelee muita hyvin, se ei voi olla vaikuttamatta omaan elämään.

Sillä ei ole hänen mielestään mitään tekemistä henkilökohtaisen vakaumuksen kanssa, vaan kyse on ulkoisesta kuuliaisuudesta ja etiikasta.

– Uskon että sellaisilla asioilla on ollut siunaava vaikutus Suomen kansalle. Ei ole tehty tyhmyyksiä niin paljon kuin olisi voitu tehdä ilman moraalikoodia.

Uskossa olemisen pitää Schroderuksen mukaan näkyä teoissa. Uskovaisuus ei ole hänelle pelkästään kieltäytymistä joistakin asioista, vaan uskossa olemisen pitää olla myös aktiivista.

Poliisin työ ja ihmisten pahat teot

Poliisin työssä näkee nurjan puolen yhteiskunnasta. Se tekee helposti ihmisestä kyynisen. Mutta siitä huolimatta Schroderuksen mukaan pitää ulkoisesti pystyä käyttäytymään kunnioittavasti.

Schroderus ajattelee ihmisten olevan pahoja perusluonteeltaan. Täysin vapaa yhteiskunta on hänelle mahdoton ajatus. Pahuuden hillitsemiseksi täytyy olla lakeja.

Yhteiskunta on Schroderuksen mielestä kuitenkin hampaaton äärimmäisen röyhkeiden ihmisten edessä.

Hän ottaa esimerkiksi parikymppisen asiakkaan, jolta hän kysyi kerran ulosotossa olevien velkojen määrää.

– Kaveri vastasi lopettaneensa laskemisen, kun oli 500 000 euroa täynnä. Eihän tällainen ihminen integroidu yhteiskuntaan koskaan.

Schroderus ei usko mihinkään erityisiin suomalaisiin geeneihin alkoholin käytössä, eikä myöskään pidä alkoholismia sairautena.

– Täällä on pimeää ja masentavaa ja ilmat on mitä on. Kun ei ole aurinkoa, lohtua haetaan pullosta.

Itse hän ei vakaumuksensa takia juo enää ollenkaan.

Oopperaura lähti lentoon ja vei takaisin poliisiksi

Vuonna 2004 Petrus Schroderus voitti Timo Mustakallio -laulukilpailun.

Voittoaan hän kommentoi silloin Ylelle toteamalla, että on nyt pääsemässä tavoitteeseensa.

– Haluan päästä maailmalle laulamaan. Pitää päästä kiekaisemaan oikein kunnolla, kertoi Schroderus tv-uutisille.

Siitä hänelle aukesikin monta ovea. Merkittävin niistä johti oopperaan. Vielä samana vuonna Schroderus siirtyi poliisin palveluksesta Suomen Kansallisoopperaan.

Viisi vuotta Schroderus lauloi päärooleja Kansallisoopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla kolmena kesänä. Sitten molemmissa paikoissa vaihtui johto ja pääroolien esittäjä siirrettiin kuoroon.

– Kaikilla on omat suosikkinsa. En ollut uuden johdon mielestä riittävän hyvä.

Takaisin Ouluun ja poliisin hommiin hän palasi vuonna 2012.

– Ei ole oikein, että sillä ei ole mitään väliä, vaikka minun konsertteihin tulee enemmän porukkaa kuin kenenkään muun laulajan.

Schroderus kertoo, että lähti oopperasta takaisin poliisiksi, koska ei saanut enää solistin rooleja. Silläkin saattoi olla merkitystä, että hänellä on tapana kertoa oma mielipiteensä asioista ja siitä ei aina pidetä. Joka tapauksessa paikka kuorossa ei jaksanut kiinnostaa.

– Solistin työ oopperassa on yksilötyöskentelyä: sinulla on toistasataa ihmistä tukemassa sinua. Kenttäpoliisissa työtä tehdään aina parin kanssa.

Juhannuksen tietoiskusta tulikin pandemia-ajan tunnussävel

Kahdeksan Oulun poliisissa vietetyn vuoden jälkeen Schroderus on jälleen tavoittelemassa pääsyä laulamaan maailmalle.

Tällä kertaa asiassa ovat auttaneet jämerä poliisi-imago, poliisin palveluksessa tehdyt Youtube-videot ja sosiaalinen media.

Ilman niitä Schroderus ei olisi ollenkaan niin tunnettu kuin hän nyt on.

Kaikki kolme poliisiorganisaation nimissä sosiaalisessa mediassa julkaistua laulua ovat olleet isoja juttuja. Jouluyö ja Finlandia-hymni olivat asiayhteyksissään ilmiselviä valintoja.

Kolmannen kappaleen julkaisua Schroderus oli valmistellut jo pidempään. Hän on aina ihaillut sen Neuvostoliiton aikaan sekä venäjäksi että suomeksi laulanutta virolaista Georg Otsia ja näkee omassa elämässään paljon yhtymäkohtia tämän elämään.

Otsin ja Schrodeksen tulkinnoista tehty kollaasivideo puhuttelee miestä selvästi.

Ensimmäisen oman levyn tekeminen on työn alla. Sen myötä hän on laventamassa repertuaariaan oopperasta myös viihdemusiikkiin. Myös Ots esitti oopperan ohella paljon kevyempää musiikkia.

Kolme kertaa naimisissa ollut Ots oli nuoruudessaan hyvä uimari samoin kuin Schroderuskin.

Alun perin Rakastan sinua elämä -kappale suunniteltiin Schroderuksen mukaan julkaistavaksi juhannuksen alla hukkumiskuolemia ehkäisemään.

Koronapandemia loi kuitenkin kappaleen julkaisulle suuremman sosiaalisen tilauksen jo aiemmin poliisihallituksen kuultua hankkeesta.

Täältä tullaan Venäjä

Tunnetun venäläisen kappaleen saama kansainvälinen palaute yllätti Schroderuksen. Palautetta on tullut ympäri maailmaa, mutta aivan erityisesti sitä on tullut Venäjältä.

– En tajunnut, että se voisi kiinnostaa Venäjällä.

Venäjän kieltä jonkin verran osaava Schroderus tuntee toki laulun venäläiset sanat ja miettii jo miten pääsisi esiintymään venäläisille heidän omalla kielellään. Hän on lukenut koulussa venäjää ja oppi erityisesti kansallisoopperan aikoihin lausumaan kieltä oikein.

– Venäjä on iso ja mielenkiintoinen vanha kulttuurimaa. Siellä on aivan mielettömiä säveltäjiä, runoilijoita ja kirjailijoita.

Kun koronaviruspandemian aiheuttama rajojen sulkeutuminen joskus päättyy, Venäjän estradit saattavat hyvinkin aueta Schroderukselle. Venäläisten naisten ohella myös Venäjän media on ollut kiinnostunut hänestä. Useampi venäläinen tv-kanava on jo häntä haastatellutkin.

– Mielelläni menisin sinne laulamaan. Olen laulanut venäläistä oopperaa. Haluaisin laulaa myös venäläisiä kansanlauluja.

Tilanne on erilainen kuin oopperassa.

– Youtube on demokraattinen foorumi. Siellä vain klikkaukset merkitsevät. Maksava yleisö ratkaisee. Koen, että taivaan isän antamaa lahjaa pitää käyttää, eikä pitää kynttilää vakan alla.

Apurahoja Schroderus ei aio anella.

Jatkaako mies yöllisiä partioita Oulun kaduilla? Sen päättää yleisö. Tulevaisuus riippuu siitä, haluaako se kuulla miestä.

Yleisön päätöstä odotellessa Schroderus tekee salilla neljä puolentoista tunnin tiukkaa treeniä viikossa ja siihen päälle aerobinen liikunta. Kenttäpoliisin pitää tietysti myös olla hyvässä kunnossa.

– Se on henkireikä ja psyykelle parasta. Mutta treenaan toki myös siksi, että haluan näyttää mieheltä.

Jutun keskustelu on auki 18. toukokuuta kello 23:een saakka.

Helsingissä, Itäkeskuksen ja Kannelmäen peruskoulujen oppilaita sekä henkilökuntaa on asetettu karanteeniin koronavirusaltistuksen vuoksi.

Molemmissa kouluissa on todettu yksi koronatartunta. Tartuntojen lukumäärästä kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Itäkeskuksen peruskoulussa on asetettu yksi oppilas ja kaksi koulun henkilökuntaan kuuluvaa kotikaranteeniin kahdeksi viikoksi.

Kannelmäen peruskoulussa on puolestaan asetettu 14 oppilasta ja neljä koulun henkilökuntaan kuuluvaa kotikaranteeniin.

Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen kertoo Yle Uutisille, että Kannelmäen koulussa mahdollinen altistuminen on tapahtunut jo ennen kuin koulut palasivat kaikkia oppilaita koskevaan lähiopetukseen viime torstaina 14.5.

Lukkarisen mukaan karanteeniin määräämisessä on pelattu varman päälle.

– Voi olla hyvinkin ettei kummassakaan koulussa, etenkään Kannelmäessä ilmene jatkotartuntoja. Missään tapauksessa ei kyllä 14:ää tartuntaa tule, sen uskallan sanoa.

Johtajalääkäri Timo Lukkarinen sanoo, että yksittäisiä tapauksia tulisi ilman koulujen avaamistakin.

– Todennäköisyys saada tartunta koulusta on todella, todella pieni. Nämä altistuksetkin on laskettu sen mukaan, että toimitaan varoaikojen puitteissa. Se, että koulusta saisi tartunnan, huomioiden koululaisten määrän, on kyllä mitättömän pieni tällä hetkellä.

Karanteenin aikana oppilaat opiskelevat muun muassa etäyhteyksien välityksellä.

Molempien koulujen oppilaiden huoltajat ja koulun henkilökunta ovat saaneet tiedon altistuksesta.

Muiden oppilaiden lähiopetus jatkuu kouluissa normaalisti.

Kotikaranteeniin määrättyjen tulee pysytellä kotona, eikä olla kontaktissa kodin ulkopuolisten ihmisten kanssa.

Altistuneiden perheenjäsenet eivät ole karanteenissa, koska he eivät ole olleet lähikontaktissa koronavirukseen sairastuneeseen.

Juttua päivitetty klo 10.24 Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarisen kommenteilla.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta

Porvoon karanteenikoulusta 140 oppilasta poissa: osa jäi kotiin kuultuaan tartunnasta, osa anoi poissaololuvan jo aiemmin

Porvoon Linnajoen koulussa parikymmentä kotikaranteeniin – opetusministeri kommentoi: "Toimitaan välittömästi ja paikallisesti"

Helsingin keskellä sijaitsevan Keskuspuiston metsää uhkaavaa hallihanketta vastaan käydään sitkeää taistelua – niin sosiaalisessa mediassa kuin Keskuspuistossa paikan päällä.

Uutta monitoimihallia on suunniteltu Keskuspuistoon Pirkkolan liikuntakeskuksen yhteyteen uimahallin viereen.

Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee maa-alueen vuokraamista tiistaina kokouksessaan. Asia jätettiin viime kokouksessa pöydälle.

Koska näin korona-aikana perinteisiä mielenosoituksia ei voida järjestää, kampanjointia on pitänyt käydä normaalista poikkeavin keinoin, kertoo Keskuspuisto-aktiivi Susanna Pitkänen.

– Syntyi ajatus, että ihmiset voisivat tulla tänne Keskuspuistoon ja ottaa puita suojelukseensa, Pitkänen kertoo.

Moniin Keskuspuiston puihin onkin ilmestynyt erilaisia viestejä, joissa toivotaan, ettei uutta hallia rakennettaisi suunnitellulle alueelle.

Pitkäsen mukaan mieltään on osoitettu Keskuspuistossa myös yksi kerrallaan ja 15 minuuttia kerrallaan. Ihmisiä on kehotettu ottamaan tilanteesta kuva, joka sitten julkaistaan sosiaalisessa mediassa.

Hallihanketta vastustavat tahot eivät vastusta itse hallia: kyse on siitä, mihin se pitäisi rakentaa.

– Tämä [suunniteltu paikka] on kapein kohta Keskuspuistoa. Uimahallin seinästä Hämeenlinnanväylälle on vain noin 350 metriä, toteaa Keskuspuiston puolesta -ryhmän aktiivijäsen ja pitkään politiikassa vaikuttanut SKP:n Yrjö Hakanen.

Keskuspuiston puolesta -ryhmä on pyrkinyt vaikuttamaan hallin sijaintiin jo kahden vuoden ajan. Yhden ehdotuksen mukaan halli voitaisiin rakentaa Pirkkolan uimahallin vieressä sijaitsevalle parkkialueelle.

Pitkäsen mukaan kyseinen parkkialue on muutenkin useimmiten melko tyhjillään.

– Metsää tässä Pirkkolan alueella uimahallin vieressä ei ole hoidettu talousmetsänä yli sataan vuoteen, ja siksi se on moimuotoista ja luontonsa puolesta arvokasta aluetta, Pitkänen kertoo.

– Hölmöjä päätöksiä ei tarvitse tehdä. Luontoa voidaan säästää ja hallille löytyy kyllä parempi paikka, hän jatkaa.

Yle ei tavoittanut Helsingin kulttuurin- ja vapaa-ajan apulaispormestaria Nasima Razmyaria kommentoimaan hallihanketta tätä juttua varten, mutta Razmyar on ottanut asiaan kantaa viimeviikkoisessa kirjoituksessaan.

Razmyar muistuttaa, että kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunta esitti jo viime joulukuussa yksimielisesti kaupunginhallitukselle, että kiistelty maa-alue vuokrataan hallihankkeelle.

Razmyarin mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyi hallin mahdollistavan kaavan vuonna 2014 ja silloin hallille myönnettiin rakennuslupa. Tässä yhteydessä on käsitelty myös ympäristöön liittyvät asiat, apualaispormestari kirjoittaa.

Pirkkolan liikuntahallista vuonna 2018 tehtyyn hankesuunnitelmaan voi tutustua täällä. Suunnitelman mukaan halliin tulisi liikuntatilat muun muassa koripallolle, lentopallolle, salibandylle ja voimistelulle.

Helsingissä on jo pitkään tuskailtu liikuntatilojen puutteesta. Suunniteltu monitoimihalli palvelisi harrastustoiminnan lisäksi Pohjois-Haagan yhteiskoulun urheilulukion tarpeita.

Lentoyhtiö Finnair toivoo pääsevänsä verkostonsa osalta samaan tilanteeseen kuin vuonna 2019, kertoo toimitusjohtaja Topi Manner Ylelle.

Finnair kertoi sunnuntaina, että se ei lennä kesällä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin eikä Kokkolaan. Yhtiö tarkastelee elokuussa näiden viiden kaupungin tilannetta uudelleen talvikauden osalta.

– Tässä tilanteessa pitää nyt muistaa se, että Finnair ei ole lopettamassa lentoja, Manner sanoo.

Hän korostaa, että globaalin lentoliikenteen ja Finnairin lentojen palautumiseen liittyy tässä tilanteessa epävarmuuksia.

– Sen takia tässä ei voi lupauksia tehdä. Mutta tietenkin me Finnairissa toivomme, että meidän liikenne palautuu koko verkoston osalta mahdollisimman nopeasti. Se olisi tässä varmasti kaikkien osapuolten etu.

"Osakeannissa ehdot eivät ole mahdollisia"

Finnair aikoo järjestää kokonaismäärältään arviolta 500 miljoonan euron osakeannin, koska koronatilanteen aiheuttamat tappiot ovat vähentäneet yhtiön omia pääomia.

Suomen valtio on aloittanut valmistelut osakeantiin osallistumiseksi tukeakseen Finnairia.

Mutta voisiko Finnair kuvitella tilannetta, että valtio pääomistajana asettaisi ehtoja Finnairille esimerkiksi sen tukemisessa, jotta lennot maakuntiin jatkuvat?

– Osakeannissa tällaiset ehdot eivät tyypillisesti ole mahdollisia. Ja mitä tulee Finnairiin yleisesti, niin Finnair on pörssiyhtiö, jossa valtio on enemmistöomistaja. Pörssiyhtiönä Finnair tekee kaikkien osakkeenomistajien kannalta hyviä ja kestäviä päätöksiä itsenäisesti.

Manner toteaa, että osakeanti on markkinaehtoinen transaktio, jonka ehtojen pitää olla kaikille samat.

Savonlinnaan lentävä yhtiö: muutkin maakunnat kiinnostavat

Jos Finnair luopuisi lennoista viiteen suomalaiskaupunkiin, olisi pienempi kilpailija valmis tulemaan tilalle. Savonlinnan lennoista vastaa nyt suomalainen Maavoima-osakeyhtiö. Sopimus on katkolla vuoden vaihteessa.

Yhtiön operatiivinen johtaja Juha Köykkä sanoo Ylelle, että yhtiö on valmis keskustelemaan kuntien ja valtion tukemista lennoista myös muille maakuntakentille.

– Meidän tapamme toteuttaa liikenne on kustannustehokas verrattuna Finnairiin, Juha Köykkä sanoo.

Ennen koronakriisiä yhtiö lensi Savonlinnaan 33-paikkaisella Saab-lentokoneella. Finnairin käyttämät pienimmät koneet ovat noin 70-paikkaisia.

Savonlinnan kaupunki ja valtio ovat maksaneet lennoista vajaa 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Rahalla on saanut kaksi edestakaista lentoa Helsingistä Savonlinnaan arkipäiviksi.

Valtio ei tue muiden maakuntakaupunkien lentoja. Finnairilla ei ole hoidossaan kilpailutettua ostoliikennettä.

Kymppitonnin tuella yhden arkipäivän lennot Savonlinnaan

Valtion ja kaupungin tuki yhden arkipäivän Savonlinnan-lennoille on yhteensä noin 10 000 euroa. Matkustajat ovat pääasiassa liikematkustajia. Lentolippujen hinnat eivät kata reittiliikenteen kustannuksia.

– Savonlinnan ja valtion tuki on merkittävin lentokoneen ilmassa pitävä tekijä, Köykkä sanoo.

Koronavirus pysäytti lennot myös Savonlinnaan. Maavoima odottaa nyt kaupungin ja valtion ratkaisuja, aloitetaanko lennot uudelleen.

– Se on ostajien tahtotilasta kiinni. Olemme valmiita aloittamaan.

Yhdellä lennolla keskimäärin 10 matkustajaa

Köykän mukaan Savonlinnan ja Helsingin välisillä lennoilla oli keskimäärin kymmenen matkustajaa suuntaansa, jos oopperajuhlien aikaa ei lasketa mukaan. Päivässä siis matkustajia on ollut keskimäärin yhteensä noin 40.

Maavoima on vuokrannut Savonlinnaan lentävän koneen. Lentäjät ja matkustamohenkilökunta ovat yhtiön palkkaamia. Sen sijaan koneen hallinnon ja huollon hoitaa latvialaisyhtiö RAF-AVIA. Maavoima lentää RAF-AVIAn toimiluvalla.

Yle kertoi sunnuntaina, että Finnairin maaliskuussa alkanut lentotauko saattaa jatkua joillakin maakuntakentillä jopa vuoden ajan.

Monet poliitikot ovat vedonneet Kajaanin, Kokkola-Pietarsaaren, Joensuun ja Kemi-Tornion lentojen jatkumisen puolesta, koska maakuntien elinkeinoelämä kaipaa lentoyhteyksiä.

Pori ja Ahvenanmaa tukevat lentoja miljoonilla euroilla

Viime kesänä, ennen koronaviruksen aiheuttamia lentokatkoksia Porin kaupunki oli valmis tukemaan lentoja Porista Helsinkiin vuoteen 2022 asti. Pori varautui maksamaan kolmesta edestakaisesta arkipäivän lennosta Helsinkiin tukea vuosittain 3,4 miljoonaa euroa. Reittiä lensi syksyllä unkarilainen Budapest Aircraft Service.

Ahvenanmaan maakunta tukee puolestaan lentoliikennettä Maarianhaminasta Tukholman Arlandaan. Maakunta on varautunut vajaan kahdeksan miljoonan euron kustannuksiin neljässä vuodessa. Reitin lennot hoitaa ruotsalainen Air Leap -yhtiö.

Voit keskustella jutun aiheesta alla olevalla keskustelualueella tiistaihin kello 23 asti, klikkaa painiketta.

Lue lisää:

Finnair saattaa lopettaa lennot monille maakuntakentille ainakin vuodeksi – Kulmuni muistuttaa: "Eduskunta käsittelee 700 miljoonan tukea"

Finnair ei lennä kesällä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin tai Kokkolaan – talvikaudesta päätökset myöhemmin

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen seisoo hiljentyneen kauppakeskuksen käytävällä Lappeenrannassa. Suuri osa liikkeistä on kiinni koronaviruksen takia tehtyjen rajoitusten takia.

– Onhan se niin, että tämä kauppakeskus on aivan liian hiljainen. Kun ei ole asiakkaita, liikkeitä on pakko sulkea, Viialainen sanoo.

Etelä-Karjala on tartuntatilastojen perusteella selvinnyt koronaepidemiasta vähällä. Testeillä on todettu yhteensä alle 20 tartuntaa.

Lue lisää: Koko maakunnassa ei todettu lähes kuukauteen yhtään koronatartuntaa, vaikka siitä odotettiin Pandoran lipasta – selvitimme, miksi

Epidemia on edennyt eri puolilla Suomea eri tavalla. Etelä-Karjalan ohella monissa muissakin Suomen maakunnissa tilanne on rauhallinen ja edelleen rauhoittumassa.

Suomessa 11 sairaanhoitopiirin alueella oli raportoitu toukokuussa kuun puoliväliin mennessä enimmillään viisi tartuntaa. Pohjois-Karjalassa, Itä-Savossa ja Ahvenanmaalla tartuntoja ei oltu toukokuussa paikannettu lainkaan.

Lue lisää: Valtaosassa Suomea koronatartuntoja on hyvin vähän tai ei lainkaan – kartta näyttää, miten korona hiipuu eri puolilla maata

Etelä-Karjalan maakuntajohtajan mielestä koronan takia säädettäviä rajoituksiakin olisi syytä tehdä alueellisesti. Näin olisi hänen mielestään voinut tehdä alun alkaenkin, kun virus rantautui Suomeen.

– Eli toimia ripeämmin ja tehokkaammin siellä, missä epidemiaa esiintyy. Siellä, missä sitä ei esiinny, olisi voitu elää lievempien rajoitusten puitteissa, Viialainen sanoo.

Esimerkiksi yli 70-vuotiaiden velvoite olla kotioloissa ampui maakuntajohtajan mielestä yli väljästi asutussa Etelä-Karjalassa. Samoin koulut, museot ja kirjastot olisi Viialaisen mukaan mahdollisesti voitu avata maakunnassa aiemmin.

Koulut palasivat lähiopetukseen koko maassa 14. toukokuuta. Kirjastot avautuivat osittain toukokuun alussa ja museot saavat avata ovensa kesäkuun alussa.

Lue lisää: Näiden rajoitusten purkamisesta ja jatkamisesta hallitus päätti – katso koko lista tästä

Alueet voisivat päättää itse

Maakuntajohtaja Matti Viialainen peräänkuuluttaa Suomeen tehokasta aluehallintoa, joka voi toimia vastaavissa epidemiatilanteissa nopeastikin kyseisellä alueella.

– Kieltää tai päästää. Nyt me joudumme noudattamaan samaa sääntöä koko Suomessa. Sen aiheuttaa ennen kaikkea Helsingin, Vantaan ja Espoon tilanne. Tämä ei ole järkevää.

Tällä hetkellä aluetasolla on Viialaisen mielestä täysin päällekäinen ja sekava johto.

– Se pitää korjata. Olisi yksi toimivaltainen vahva maakuntahallinto, joka huolehtii terveydestä ja elinvoimasta.

Tämänhetkiseen koronavirustilanteeseen tällaista suoraviivaista alueellista päätöksentekoa ei toki saada. Mutta ehkä vastaisuudessa.

– Tästä pitää oppia se, että meillä on joustoa toisaalta kireämpään ja toisaalta lievempään. Paikallisesti ja alueellisesti päättäen.

Viialaisen mukaan entisaikaiset läänit ja maaherrat olivat tehokkaita toimimaan.

Pääministeri Marin: Rajoitukset tarpeen koko maassa

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi perjantaina 15. toukokuuta hallituksen tiedotustilaisuudessa ymmärtävänsä pohdinnan siitä, pitäisikö rajoituksissa edetä alueellisesti eri tavoin. Samalla hän kuitenkin totesi, että monien rajoitusten täytyy koskea koko Suomea.

– Yksikin tautitapaus voi tartuttaa muita ja ilmaantuvuutta voi tulla enemmän ja tautitapauksia voi tulla enemmän. Sen takia lähtökohtamme on ollut se, että koko Suomessa pitää noudattaa näitä rajoitustoimenpiteitä, Marin sanoi.

Suomessa on pitkään valmisteltu uudistusta, jossa maakunnille annettaisiin enemmän päätösvaltaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus valmisteli maakunta- ja soteuudistusta, jossa maakunnat olisivat järjestäneet sote- ja pelastuspalvelut sekä ottaneet hoitaakseen joukon kuntien ja valtion tehtäviä. Lisäksi aluehallintoviraston, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen sekä työ- ja elinkeinopalvelujen tehtävät olisi jaettu maakunnille.

Uudistus ei kuitenkaan toteutunut. Tällä hetkellä valmistellaan sote-maakuntia, joiden lakisääteisinä tehtävinä olisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestäminen. Eli niiden tehtäväkenttä olisi huomattavasti suppeampi kuin Sipilän hallituksen esityksessä.

Asukkailla ristiriitaisia ajatuksia

Lappeenrantalaisesta kauppakeskuksesta tavoitetun Niko Parsukovin mielestä koronan takia asetettuja rajoituksia voisi hieman lieventää Etelä-Karjalassa, mutta ei paljoa.

– Asumme kuitenkin niin lähellä Venäjän rajaa. Vaikka rajat ovat kiinni, ihmisiä tulee jonkin verran. Se kasvattaa riskiä, Parsukov sanoo.

Venäjällä koronavirusepidemia on tällä hetkellä voimakas. Suomen ja Venäjän välisen rajan yli sallitaan tällä hetkellä välttämätön liikenne, kuten tavarakuljetukset.

Myöskään lappeenrantalainen Nanna Vaara ei purkaisi rajoituksia Etelä-Karjalassa nopeammin kuin muualla maassa.

– Ei pitäisi lähteä keulimaan, vaikka tilanne ei ole niin paha kuin Uudellamaalla, sanoo Vaara.

Lappeenrantalaisen Hannu Ripatin mukaan rajoituksia olisi hyvä purkaa hallitusti.

– Pääsisi kaupankäynti alkuun ja tilanne normalisoitumaan. Liikkumisrajoituksia voisi purkaa ja ravintoloiden aukioloa helpottaa, Ripatti pohtii.

Ravintoloiden aukiolon helpottamista odottaa myös yrittäjä Noona Hänninen. Hänellä on Kafiina-niminen kahvila Lappeenrannan satamatorilla.

Kahvila myy tällä hetkellä tuotteita mukaan otettaviksi.

– Toivon, että kesäkuun alussa saataisiin avata terasseja ja olla turvallisin välein ulkona. Asiakkaat osaavat pitää turvavälit ja kaikki yrittäjät ovat huolellisia asian suhteen, Hänninen kertoo.

Kafiinan pöytiä voitaisiin sijoittaa terassille tarvittaessa tavallista vähemmän ja harvempaan.

Hännisen mukaan kahvilan asiakasmäärä on pudonnut tavanomaisesta, mutta take away -palvelu on kuitenkin toiminut hyvin.

– Uskoakseni he, jotka ovat olleet kioskimaisesti auki, ovat pärjänneet. Kyllä tämä on kuitenkin aika haasteellista ollut.

Lue lisää: Itärajan sulkeminen kurittaa Etelä-Karjalaa – matkailutulot vähenevät noin 25 miljoonaa kuukaudessa

Kahvilat ja ravintolat auki mahdollisimman monelle asiakkaalle

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen näkee nyt erityisesti ravintoloiden toiminnassa helpotuksen varaa Etelä-Karjalassa.

– Kyllä nyt täytyy järkeä käyttää, että saadaan tuo ravintola- ja kahvilatoiminta käyntiin tietysti turvavälejä ja hygieniaa noudattaen, Viialainen sanoo.

Tällä hetkellä ravintolat saavat myydä ainoastaan take away -annoksia. Rajoitukset ovat voimassa koko maassa toukokuun loppuun asti. Niiden purkamisesta odotetaan vielä hallitukselta lisätietoja.

Myös Etelä-Karjalan sosiaali ja terveyspiirin Eksoten toimitusjohtajan Timo Sakselan mukaan koronarajoitusten voimakkaampaa lieventämistä voitaisiin harkita.

– Tautitilanne on ollut Etelä-Karjalassa jo kuukauden rauhallinen, Saksela sanoo.

Saksa ja Ranska esittävät EU-budjetin kasvattamista selvästi nykyisestä. Sen sisälle kaksikko haluaa rakentaa 500 miljardin euron suuruisen elpymisrahaston.

Rahastosta koronakriisistä kärsineet maat voisivat hakea avustuksia. Rahastosta ei tulisi pysyvä vaan se pystytettäisiin määräajaksi.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoivat esityksestään maanantaina yhteisessä videotiedotustilaisuudessa.

Komissio lainaisi Euroopan unionin nimissä rahastoon varoja markkinoilta. Varojen vakuutena olisi EU:n budjetti – josta viime kädessä vastaavat jäsenmaat.

– Lainojen takaisinmaksusta eivät ole vastuussa niiden saajat. Niistä vastattaisiin suhteellisen budjettiosuuden mukaan tai kehittämällä uusia varoja EU:lle, Emmanuel Macron sanoi.

Näitä uusia varoja voisivat olla esimerkiksi digivero tai EU:n ulkopuolisilta yrityksiltä perittävä hiilitulli.

– Ei ole vain reilua vaan myös välttämätöntä tarjota tällaisia varoja. Maksamme ne tulevaisuudessa pois monien EU-budjettien kautta, Angela Merkel sanoi.

Pohjoismaat eivät ole halunneet yhteisvastuuta

Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun EU ottaa suuria määriä lainaa jäsenmaiden nimissä. Saksa on myös tähän asti vastustanut EU:ssa yhteisvastuullisia lainoja.

Merkel ja Macron myönsivät, että "vielä tarvitaan työtä, jotta kaikki jäsenmaat saadaan yhteisten toimien tueksi".

Esimerkiksi Hollanti on tähän asti vastustanut yhteisvastuullista velkaa tiukasti. Suomi tai muut Pohjoismaat eivät myöskään ole halunneet yhteisvastuuta.

Aiheesta lisää: Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä – "Huolestuttaa", sanoo eurooppaoikeuden professori

Ensi viikolla komissio esittelee ehdotuksensa EU:n budjetiksi vuosille 2021–2027.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kiitteli Merkelin ja Macronin esitystä tuoreeltaan. Komission tuleva esitys noudatelleekin maanantain esityksen linjoja.

EU-maat ovat keskustelleet jo viikkoja siitä, miten rahaa suunnataan laman estämiseksi Euroopassa koronakriisin seurauksena.

Kaikki jäsenmaat myöntävät, että pahiten koronaviruksesta kärsineet maat eivät pysty korjaaman talouksiaan omin avuin. Kriisi on iskenyt pahiten maihin, jotka jo ennen kriisiä olivat taloudellisesti heikoimmassa asemassa.

Erimielisyyttä on ollut siitä, millaisia apupaketteja tarvitaan ja miten ne rahoitetaan.

EU-maat ovat jo aiemmin sopineet 540 miljardin euron tuesta, johon sisältyy varoja terveydenhoitoon, jäsenmaille, yrityksille ja työttömyysvakuutusjärjestelmiin. Ne olisivat valtaosin lainoja.

Euroalueen talouden arvioidaan supistuvan lähes kymmenyksellä tänä vuonna. Tuho on kuitenkin suurempaa esimerkiksi Italiassa ja Kreikassa, joissa voidaan ennusteiden mukaan nähdä selvästi pahempi romahdus.

Macron ja Merkel kertoivat myös maanantain tiedotustilaisuudessa kannattavansa, että EU:lle annetaan tulevaisuudessa enemmän toimivaltaa terveysasioissa.

He esittävät muun muassa yhteistä lääketieteellistä tutkimusta ja yhteisiä varmuusvarastoja.

Yhtiö keskeyttää lennot viideltä maakuntakentältä kesän loppuun saakka, esimerkiksi ministeri Lintilän kotikentältä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalta yhtiö aikoo lentää vasta marraskuun alussa.

– Meillä oli vakavamielinen neuvottelu. Kävimme tilannetta läpi ja kuulin yhtiön perustelun tilanteeseen. Ymmärrän heidän tilanteensa, maailmalla rajat kiinni eikä lentoja juuri lennetä. On aika mahdoton sanoa, mikä on tilanne syksyllä. Vetosin heihin siinä, että he pitäisivät koko ajan sellaista valmiutta, että lennot voidaan palauttaa niiden mahdollisuuksien mukaan, mihin koronaepidemia antaa mahdollisuuden.

Oletteko keskustellut asiasta valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Tytti Tuppuraisen (sd.) kanssa?

– Tässä on käyty erilaisia poliittisia keskusteluja eri tahoilla. Ministeri Tuppurainen vastaa omalta puoleltaan näihin kysymyksiin. Perusargumentit ovat hyvin tiedossa niin omistajaohjauspuolella kuin Finnairilla. Tietysti laitamme painetta päätökseen (lentojen jatkamiseen), mutta ymmärrämme hyvin, että jos ei ole matkustajia niin ei paljon lennetäkään. Viruksen näkymätön vaikutus tulee tässä esille eli ennustettavuus puuttuu tällä hetkellä pahasti, se on ehkä suurin ongelma tällä hetkellä.

Keski-Pohjanmaalla nähdään riskinä, etteivät lennot palaa epidemian jälkeenkään maakuntaan.

– Olen varma että Kokkolasta lennetään vielä, kunhan tämä tauti lähtee pois, vakuuttaa Lintilä.

Juttua korjattu 19.26: Finnairin toimitusjohtajan nimi on Topi Manner, ei Mika.

Paine sotilasmenojen supistamiseen kasvaa joka puolella maailmaa, sillä pandemian vuoksi valtiot joutuvat etsimään lisärahoitusta terveydenhuoltoon ja yritysten tukemiseen.

Muun muassa Etelä-Korea, Indonesia, Thaimaa ja Saudi-Arabia ovat jo ilmoittaneet leikkaavansa tämän vuoden sotilasmenojaan.

Samaa pohditaan myös Euroopassa, mutta täällä leikkaukset tulevat viiveellä.

Lontoolainen tutkimuslaitos International Institute for Strategic Studies (IISS) ennustaa, että koronapandemia vaikuttaa tuntuvasti puolustusmenoihin monissa Euroopan maissa.

IISS:n vanhempi tutkija Fenella McGerty arvioi, että puolustusbudjetteja leikataan vuodesta 2021 lähtien mutta erot eri maiden välillä voivat olla suuria.

– Esimerkiksi Puolassa on vielä tilaa jonkinlaiseen kasvuun. Sen sijaan kovemmin kärsineissä maissa Etelä-Euroopassa puolustusmenojen leikkaukset ovat tuntuvampia.

McGerty uskoo, että Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa tilanne vaihtelee, mutta suurimmat leikkaukset tehdään Britanniassa kuten finanssikriisin jälkeen.

Amerikkalaisen ilmailualan julkaisun Aviation Weekin webinaarissa viime torstaina arvioitiin, että seuraavien viiden vuoden aikana eniten puolustusmenoja leikataan Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, kummassakin kymmenisen prosenttia.

Lisäksi Aviation Weekin vanhempi analyytikko Graig Caffrey arvioi, että asejärjestelmien markkinat supistuvat viiden vuoden aikana kuutisentoista prosenttia. Tiedot perustuvat markkinatutkimusyhtiö Informan aineistoon.

Suomessa valtion menoja joudutaan leikkaamaan tulevina vuosina niin kuin useimmissa muissakin maissa. Sotilasmenojen osalta leikkaukset voivat kuitenkin osoittautua monella tapaa hankaliksi.

Ensi vuonna hallitus päättää kymmenen miljardin hävittäjäkaupasta, jonka seurauksena hävittäjien ylläpitoon saatetaan tarvita puolustusbudjetin sisältä nykyistä enemmän rahaa.

Lisäksi merivoimille on jo tilattu toista miljardia maksavat korvetit.

On täysin mahdollista, että Suomessa puolustusmenoja ei juurikaan leikata. Ainakaan sitä ei ole vielä erityisen voimallisesti vaadittu.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu arvioi, että Suomessa ei ole kovin suurta intoa puolustusmenojen supistamiseen, koska tilanne lähialueilla ja maailmanpolitiikassa ei ole muuttunut miksikään, sen paremmin kuin historiakaan.

– Meillä on Suomessa hyvin pitkäkestoinen ja pitkälle historiaan ulottuva uhkakuvasto, joka ei juuri muutu, ja se on iskostunut aika syvälle suomalaiseen ajatteluun.

Pesu uskoo, että ensi vuodeksi kaavailtu suuri hävittäjähankekin toteutuu. Myös pääministeri Sanna Marin (sdp.) totesi A-studiossa huhtikuun alkupuolella, että hävittäjähanke toteutuu lähes ajallaan.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen muistuttaa niin ikään, että merkkejä jännitteiden katoamisesta sen paremmin maailmalla kuin Suomen lähialueillakaan ei ole.

– Asia on ennemmin niin, että pandemia on uusi ongelma aiempien lisänä. Tämä tukee tarvetta ylläpitää tiettyjä suorituskykyjä.

.

Finanssikriisi

Pandemian aiheuttamaa taloustilannetta on verrattu vuoden 2008 finanssikriisiin. Puolustusmenojen näkökulmasta tilanne on vain osittain samanlainen.

Merkittävin ero kahdessa kriisissä on se, että finanssikriisin aikana maailma oli sotilaallisessa mielessä rauhallisempi. Siinä tilanteessa puolustusmenoista on helpompi leikata.

– Nyt tilanne on aika paljon kireämpi. Suurvaltakamppailu on tehnyt paluuta. USA-Kiina suhteet ovat kireät, ja lännen ja Venäjän suhteet ovat varsin jännitteiset, Pesu sanoo.

IISS:n vanhempi tutkija Fenella McGerty toteaa, että puolustusmenojen ja puolustusteollisuuden näkökulmasta finanssikriisi ja pandemian aiheuttama kriisi ovat osittain erilaisia.

Finanssikriisissä suurimmat kärsijät olivat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Sen sijaan Lähi-idän maat pääsivät vähemmällä. Vuosina 2012 - 2015 Lähi-idän maiden puolustusbudjetit kasvoivat kahdentoista prosentin vuosivauhtia, mikä vauhditti puolustusteollisuutta.

Nyt Persianlahden maat ovat mukana maailmanlaajuisessa talouskriisissä.

– Persianlahden maiden osuus aseviennistä on ollut neljännes viimeisen viiden vuoden aikana. Kaikki muutokset siellä vaikuttavat merkittävästi koko puolusteollisuuteen, McGerty sanoo.

Herääkö asehankintojen vastustus Suomessa?

Ilmavoimien ja merivoimien hankintojen myötä puolustusmenot noussevat yli kahteen prosenttiin bruttokansantulosta.

Eduskunnasta on kuulunut toistaiseksi vasta lähinnä vasemmistosta yksittäisiä kannanottoja, joissa on vaadittu malttia asehankintoihin.

Hiljattain käynnistetty kansalaisaloite hävittäjähankinnan pysättämiseksi ja uudelleen arvioimiseksi ei ole sekään, ainakaan vielä, saanut massoittain allekirjoituksia. Maanantaina allekirjoituksia oli noin kaksi ja puoli tuhatta .

Rauhan ja turvallisuuden ajatushautomo Safer Globe selvitti vuonna 2012 Suomen Sadankomitean toimeksiannosta finanssikriisin vaikutusta puolustusmenoihin.

Raportin mukaan talousvaikeuksista kärsineessä Espanjassa sotilasmenot laskivat vuodesta 2008 lähtien 18 prosenttia, Italiassa 16 prosenttia ja Irlannissa 11 prosenttia. Euromääräisesti tarkasteltuna suuria leikkauksia tekivät Liettua, Viro, Bulgaria ja Romania.

Sen sijaan Safer Globen raportin mukaan sotilasbudjettiaan kasvattivat Kypros, Puola, Norja, Suomi ja Sveitsi.

Safer Globen toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen arvioi, että on vaikea sanoa, millaiset pandemian vaikutukset puolustusbudjettiin ovat verrattuna finanssikriisiin.

Pandemia voi herättää laajemmin keskustelua siitä, kuinka paljon kaikkiin turvallisuusuhkiin varautumiseen käytettävistä resursseista halutaan osoittaa puolustusbudjettiin, Paasonen kirjoittaa sähköpostitse.

– Ainakin kriittisyys puolustusvoimien valmistelemaa hävittäjähankintaa ja sen kustannuksia kohtaan on koronapandemian myötä kasvanut. Ratkaisevia seikkoja ovat kaiketi, millaiset pandemian talousvaikutukset lopulta ovat ja millä lailla poliitikot ja hallitus haluavat säästöpaineet kohdistaa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu taas näkee, että päätöksentekijöiden mielestä nykyinen kriisi ei ole sotilaallinen mutta siitä huolimatta ei olisi fiksua leikata tuleviin kriiseihin varautumisesta.

– Jos minä olisin päätöksentekijä, en haluaisi sitä riskiä ottaa.

Lue myös:

Hävittäjäkauppoihin "kuukausiluokan" viivästys - Puolustusvoimain komentaja: tarkkoja kustannuksia ei vielä tiedetä

Lockheed Martin on irtisanonut sopimuksensa ex-komentaja JarmoLindbergin kanssa

Ilmavoimien entiset komentajat: Amerikkalaiskone sopisi hyvin Suomen seuraavaksikin hävittäjäksi - "Ruotsi on heikoimmilla matkassa"

Liikenteen asiantuntija, apulaisprofessori Heikki Liimatainen ehdottaa ostopalvelua ratkaisuksi hiljeneville maakuntakentille, jotta niistä säilyisi jatkossakin lentoyhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sitä kautta maailmalle.

Toisaalta myös junaratoja korjaamalla saadaan riittävän nopeat yhteydet lentoasemalle Keski-Suomen korkeudelle saakka.

Finnair ilmoitti eilen, ettei se lennä kesällä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan, koska koronavirus on hiljentänyt lentoliikenteen myös niihin. Jatkosta se tekee päätöksiä myöhemmin.

Jo tämä riitti pelästyttämään maakuntien päättäjät aina eduskuntaa ja ministeriä myöten ja vaatimaan lentoliikenteen turvaamista kotimaan kentille.

Lue lisää aiheesta:

Finnair ei lennä kesällä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin tai Kokkolaan – talvikaudesta päätökset myöhemmin

Mallia Savonlinnasta

Uudistuvan liikenteen apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta ehdottaa ostopalvelua varmistamaan maakuntien lentoasemien pysymisen toiminnassa jatkossakin. Näin on tehty jo aiemmin muun muassa Savonlinnassa, kun vähäinen matkustajamäärä uhkasi lopettaa lentovuorot Itä-Savoon.

Eikä matkustajia ole ollut liiaksi monella muullakaan maakuntakentällä viime vuosina.

– Maakunnat ovat nähneet lentoyhteydet jo ennen koronakriisiäkin hyvin tärkeäksi. Maakuntien tai kaupunkien rahoilla on ostettu yhteyksiä ja näen todennäköisenä sen, että sama voisi joidenkin kenttien osalta tapahtua jatkossakin siten, että maakunnat tai keskuskaupungit maakunnissa hankkivat perusyhteydet, Liimatainen sanoo.

Liimataisen mukaan ostoliikenteen maksajana voi toimia valtio, mutta yhtä lailla lompakkoa voisivat kaivaa muutkin osapuolet kuntaa ja yksityistä sektoria myöten. Ostopalvelun kustantajia olisi siis useita.

– Lentämisen osalta ehkä näin. Kenttien osalta voisi tulla kyseeseen siirtyminen Finavialta jollekin muulle julkiselle toimijalle, esimerkiksi kaupungille tai jollekin muulle.

Juna riittää pitkälle

Liimataisen mukaan valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on parhaillaan tekeillä ja yksi keskeisistä tavoitteista on pitää saavutettavuus hyvällä tasolla koko maassa.

– Lentoliikenteellä on siinä hyvinkin merkittävä rooli erityisesti, mitä kauemmas mennään pääkaupunkiseudusta. Mutta 3-4 matkatunnin etäisyydelle saakka saavutettavuuden ei välttämättä tarvitse perustua lentoliikenteseeen, vaan myös nopea junaliikenne toimii varsin hyvin niillä etäisyyksillä jo nykyäänkin, kun ottaa huomioon lentämisen odotusajat, kuten turvatarkastukset, Liimatainen huomauttaa.

Tutkijatohtori Stefan Baumeister Jyväskylän yliopistosta katsoo, että paras tapa järjestää yhteydet maakunnista Helsinki-Vantaalle on juna, jos Finnair lopettaa vuorot useilta maakuntakentiltä.

– On tutkittu, että 400 kilometriin saakka juna on yhtä nopea tai nopeampi kuin lentäminen, jos lasketaan yhteen matkustusajat lentokentälle, turvatarkastukset jne.

Liimatainen laskee, että 3-4 matkatunnin aikahaarukkaan Helsinki-Vantaalta mahtuvat ainakin Joensuu, Kuopio, Jyväskylä ja Seinäjoki. Tosin paljon on kiinni radan kunnosta ja sen mahdollistamasta ajonopeudesta. Liimataisen mielestä rataverkoston korjausvelan pienentämiseen pitäisikin nyt ensin panostaa, ei niinkään uusiin ratoihin, kuten suoraan raideyhteyteen Helsinki-Vantaalle.

Lisää yövuoroja

Liimataisen mielestä myös kaukoliikenteen junavuoroja pitäisi lisätä etenkin yöaikaan.

– Ulkomaan lento laskeutuu Helsinki-Vantaalle usein iltakymmenen korvilla ja kotimaan jatkolennot lähtevät ennen pouoltayötä. Junaliikennöinti taas miltei loppuu kello 22 aikoihin ja niiden kyytiin ei ulkomaanlennoilta ehdi.

Liimataisen mielestä myöhäisillan raidevuoroja pitäisikin saada lisää eli yöjunia. Baumeisterin mielestä junan puolesta puhuvat myös ilmastoseikat. Lentokoneen päästöt ovat junaa suuremmat.

– Tämä on myös päästökysymys. Suomen on tarkoitus tulla hiilineutraaliksi 2035. Tässä on vielä mahdollisuus vähentää hiilipäästöjä Suomessa.

Lue lisää:

Jyväskylän yliopiston vetovoima voi lopahtaa ja vientiyritysten rekrytoinnit tyssätä, jos lennot Jyväskylään loppuvat, arvioivat Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston rehtori

Jyväskylän kaupunginjohtaja: Alamme varmaan viritellä keskusteluja Jyväskylän lennoista Finnairin valtio-omistajan kanssa

Finnair ei lennä kesällä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin tai Kokkolaan – talvikaudesta päätökset myöhemmin

Finnair saattaa lopettaa lennot monille maakuntakentille ainakin vuodeksi – Kulmuni muistuttaa: "Eduskunta käsittelee 700 miljoonan tukea"

Ravintolat ovat saamassa luvan pidempään aukioloon kuin mitä hallitus alunperin kaavaili.

Neuvotteluissa on Ylen tietojen mukaan noussut esiin vaihtoehto, että alkoholin anniskelu loppuisi kello 22 ja ravintolat sulkeutuisivat kello 23.

Hallitus lähti viikko sitten siitä, että anniskelu loppuisi tuntia aiemmin eli kello 21. Ovet taas oltiin sulkemassa kello 22, mutta jo viime viikolla hallituksessa oli paineita siihen suuntaan, että kaljahanat ja ravintolat voisivat olla auki pidempään.

Vaatimusta ovat pitäneet esillä alan etujärjestöt.

STT:n tietojen mukaan asiakkaiden tulisi pysyä pelkästään istumapaikoilla eli seisoskelu esimerkiksi baaritiskillä ei olisi sallittua. Keskustelua on käyty myös muun muassa turvaväleistä Ruotsin mallin mukaan, mutta päätöksiä ei vielä ole tehty. Ruotsissa asiakkaiden on pystyttävä olemaan vähintään käsivarren mitan päässä toisistaan kaikkialla ravintolassa.

Hallituksen on määrä käydä tiistaina lopulliset neuvottelut siitä, miten ravintolat voivat avata kahden viikon kuluttua ovensa. Neuvottelut alkavat Säätytalossa kello 10.

Jos hallitus ei tee nopealla aikataululla ravintoloille uusia määräyksiä, ovet avautuisivat kokonaan kesäkuun alussa. Ravintolat ovat parhaillaan kiinni työpaikkaruokaloita ja noutomyyntiä lukuunottamatta, koska hallitus päätti aiemmin keväällä sulkea ravintolat tämän kuun loppuun asti koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.

Tavoitteena on, että eduskunta pääsisi jo huomenna tiistaina käsittelemään ravintoloiden rajoituksia. Neuvottelut ovat edenneet, ja ministereiden avustajat ovat hioneet rajoitusten yksityiskohtia vielä maanantaina.

Alueellisten erojen huomioinnista neuvoteltu

Aukioloaikojen lisäksi neuvottelut ovat Ylen tietojen mukaan pyörineet sen ympärillä, miten alueelliset erot otetaan huomioon ravintoloiden rajoituksissa.

Osassa sairaanhoitopiireistä koronatapauksia ei juurikaan ole, minkä takia maakunnissa olisi haluja pitää ravintolat vapaammin auki kuin esimerkiksi Uudellamaalla, jossa tautitapauksia on Suomessa eniten.

Alueellisten ratkaisujen tarve nousi esiin myös eduskunnan perustuslakivaliokunnassa jo maaliskuussa, kun ravintoloiden sulkemisesta päätettiin. Se lisää hallituksen painetta huomioida alueelliset erot.

Ravintoloiden etujärjestö pelkää puolestaan kilpailun vääristymistä, jos säännöt olisivat erilaiset eri puolilla maata.

Auki on se, kuka alueellisista ratkaisuista päättäisi, aluehallintoviranomaiset vai hallitus.

Jos päätöksiä tekisivät aluehallintovirastot (avi), kyse on siitä kuinka paljon alueille annettaisiin valtaa. Jos valtakunnalliset kriteerit ovat tiukat, alueviranomaisten rooli voisi jäädä joka tapauksessa pieneksi.

Hallitus suunnittelee rajoituksiin porrastusta, jossa rajoituksia olisi mahdollista kesällä löysätä, kun toimista kertyy kokemusta. Nopeimmillaan lievennyksiä voisi olla luvassa jo parin viikon kuluttua heti kesäkuussa, jos hallitus seuraa suosituksia, että poikkeusolojen päätöksien vaikutuksia pitää seurata vähintään kaksi viikkoa.

Hallitus on ollut myös puolittamassa ravintoloiden asiakaspaikat, mutta keskusteluja käydään vielä siitä saisivatko pienimmät kahvilat ja ravintolat helpotuksia.

Peruskoululaiset palasivat viime viikolla takaisin lähiopetukseen. Monessa koulussa ohjeet väljistä opetustiloista ja turvaväleistä koronaviruksen tarttumisen ehkäisemiseksi ovat aiheuttaneet pähkäilyä.

Tamperelainen opettaja Henrik Katto suhtautuu asiaan huumorilla. Hänen Facebookissa julkaisemansa videot aiheesta ovat herättäneet suurta huomiota ja saaneet satoja tuhansia katsojia.

Ensimmäisessä videossa Katto näyttää, miten pieni turvaväli 27 oppilaan luokkahuoneessa jää. Kahden metrin turvaväli on käytännössä 20 senttiä.

Katon luokkahuoneessa väljää tilaa löytyy lähinnä kaappien välistä.

– Vaatimukset joita tulee, tuntuvat kovilta ja ristiriitaisilta. Luokkahuoneeseen on mahdoton saada metri–kaksi väliä, Katto sanoo.

"Kaksi viikkoa menee vaikka päällä seisten"

Opetusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisivat ohjeita kouluissa ja päiväkodeissa työskentelystä ja olemisesta. Ohjeiden mukaan koulua käydään väljemmin ja käsiä pestään useammin.

Toisaalta ohjeet eivät esimerkiksi vaadi jakamaan luokkia. Samalla se tarkoittaa, että metrin, parin turvaväliä ei välttämättä voi aina pitää eikä sitä mitata.

Moni kunta on ratkaissut tilaongelman sillä, että koululaisia on mennyt tyhjillään oleviin lukioihin. Henrik Katto on Tampereen kristillisen koulun opettaja. Koulussa opiskelee noin 250 oppilasta.

Kristillisellä koululla lukiovaihtoehtoa ei ole. Vaikka yksi luokka onkin kerrallaan liikuntasalissa ja toinen läheisellä pirtillä, vapaiden luokkien hyödyntäminen on vaikeaa hygieaniasyistä.

Henrik Katon mukaan tiloja ei saada loihdittua enempää ja tilanteeseen on pakko suhtautua huumorilla.

– Vaikka kuinka urputetaan, se ei muutu mihinkään. Kaksi viikkoa menee vaikka päällä seisten. On hyvä, että oppilaille jää hyvä fiilis lukukaudesta.

Videot ovat saaneet hyvän vastaanoton.

– Hyvää palautetta on tullut. Video ilmeisesti kiteytti aikalailla kollegoidenkin fiilikset. Oppilaita asia on huvittanut, esimieskään ei tykännyt pahaa.

Suomen "lämmin" kevät

Toisella videolla Katto näyttää, millaista on käytännössä viedä luokka ulos Suomen tunnetusti vaihtelevassa säässä.

Jokaiselle luokalle oli varattu vuorot koulun lähelle nuotiopaikalle. Katon luokalla oli vuoro perjantaina, jolloin Pirkanmaalla satoi lunta.

Lue lisää:

Koulua käydään nyt seurakuntien tiloissa ja nuorisotaloissa, mutta ysiluokkalaiset kuuntelevat äänikirjoja myös ulkona

Metrin turvavälisuositus ei koulukyydeissä välttämättä toteudu – Kiuruvedellä lapset ohjataan istumaan sisarusten viereen parhaan kaverin sijasta

Turvaväliä ei mitata viivottimella, aivastamisen jälkeen pestään kädet – koulut ja päiväkodit saivat tarkennetut koronaohjeet

Tarkat ohjeet kynästä ja kumista: Koulunkäyntiohjaajat kertovat 11 vinkkiä, miten käytännössä koronavirusta ehkäistään ensi viikolla

Ainakin 6 kriittistä asiaa vaatii ratkaisua ennen oppilaiden palaamista kouluun – rehtorit kertovat, miten iso ruljanssi tämä on käytännössä

Suomessa on suuret erot, miten lapset tulevat torstaina kouluun: Katso oman kaupunkisi tilanne Ylen selvityksestä – asenne lääkärintodistukseen vaihtelee

Koronaepidemia on sammunut Satakunnasta, toteaa Satasairaalan infektiotautien osastonylilääkäri Tuomas Nieminen. Uusia tapauksia ei ole todettu 29.4. jälkeen eli lähes kolmeen viikkoon.

Satakunnassa on todettu yhteensä 53 koronatapausta. Yksi potilas on kuollut tautiin. Sairaalahoidossa on ollut seitsemän potilasta.

–Tähän asti tehdyt toimet ovat osoittaneet tehonsa taudin leviämisen estämisessä. Vaikka erilaisilla rajoitustoimilla on oma merkityksensä, usein toistetulla käsien pesulla, hihaan yskimisellä ja aivastamisella, fyysisen etäisyyden pitämisellä sekä kotiin jäämisellä hengitystieinfektion oireiden aikana on edelleen iso merkitys taudin leviämisen ehkäisyssä, Tuomas Nieminen sanoo.

Satasairaala kehottaa siis edelleen satakuntalaisia noudattamaan koronainfektion leviämisen ehkäisemiseksi annettuja ohjeita ja määräyksiä.

– Epidemian sammuminen ei tarkoita, ettei Satakunnan alueella voisi olla lainkaan tautitapauksia tai niitä tänne lähitulevaisuudessakin tulla. Edelleen tulee hakeutua testiin hyvin herkästi, jos kehittyy COVID-infektioon viittaavia oireita, Nieminen korostaa.

THL kertoi aiemmin tänään, että Suomessa todettu yhteensä 6 380 vahvistettua koronavirustartuntaa. Tartuntoja on tullut eilisen jälkeen tietoon 33 kappaletta. Satakunnastakin näytti THL:n tilaston mukaan hetkellisesti löytyneen uusi koronatartunta, mutta siinä oli kyse rekisteröinnissä sattuneesta virheestä.

Suomessa koronaan on kuollut 300 ihmistä. Eniten tartuntoja suhteessa väkimäärään on ollut pääkaupunkiseudulla.

Klo 19.11 lisätty Niemisen kommentti, että tautitapauksia voi edelleen löytyä maakunnasta.

Helsingin hovioikeus on tänään hyväksynyt murhasta elinkautista vankeustuomiota 20 vuotta istuneen miehen vapautuksen. Mies vapautuu ehdolliseen vankeuteen 2. marraskuuta, 76-vuotiaana.

Tapaus on siitä poikkeuksellinen, että mies olisi voinut vapautua ehdolliseen vankeuteen jo aiemmin, mutta hän ei ole sitä halunnut. Nyt vapautusta hovioikeudesta haki miehen sijasta Rikosseuraamuslaitos.

Mies istui elinkautista veljensä murhasta

Mies oli tuomittu vuonna 1999 tehdystä murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen Salon käräjäoikeudessa vuonna 2000. Mies oli murhannut veljensä Somerolla jouluaattona ampumalla häntä haulikolla suoraan sydämeen. Henkirikoksen jälkeen hän oli ilmoittautunut itse poliisille.

Mies oli mielentilatutkimuksen mukaan tehnyt henkirikoksen täydessä ymmärryksessä. Teon motiivina oli käräjäoikeuden mukaan miehen veljeään kohtaan kokema katkeruus.

Mies valitti käräjäoikeuden tuomiosta Turun hovioikeuteen. Hän oli mielestään syyllistynyt murhan sijasta kuolemantuottamukseen tai tappoon. Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion kuitenkin ennallaan.

Mies oli siis istunut elinkautista vankeusrangaistustaan 12 vuotta jo vuonna 2011, kun tuomiota edeltänyt vapaudenmenetysaika otetaan huomioon.

Elinkautisesta vankeudesta voi vapautua aikaisintaan 12 vuoden vankeuden jälkeen. Nuorella rikoksentekijällä raja on 10 vuodessa.

Kieltäytyi hakemasta vapautusta

Rikosseuraamuslaitos haki miehen vapauttamista hovioikeudesta ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Silloin hovioikeus ei päästänyt miestä vapaalle jalalle, koska miehestä ei oltu tehty väkivaltariskiarviota.

Mies ei ollut suostunut arvion suorittamiseen vankisairaalassa, vaikka hänen kanssaan oli keskusteltu väkivaltariskiarvion merkityksestä vapauttamisen kannalta.

Tätä ennen mies oli itse hakenut kaksi kertaa vapauttamista, mutta peruuttanut molemmat hakemukset. Sen jälkeen hän oli toistuvasti kieltäytynyt hakemasta vapauttamista elinkautisesta vankeudesta.

Yli 20 vuoden vankeus harvinaista

Tänään annetusta päätöksessä Helsingin hovioikeus katsoi, että mies ei ollut syyllistynyt sellaiseen rikokseen, jonka vuoksi vankilassa olisi oltava selvästi yli 12 vuotta.

Keskimääräinen elinkautisvankeuden pituus on Suomessa tällä hetkellä 14 vuotta ja viisi kuukautta, joten mies on ollut vankeudessa selvästi keskimääräistä elinkautisvankia pidempään.

Miehen väkivaltarikoksen uusimisen riskistä oli tällä kertaa tehty psykiatrinen arvio, joka puolsi vapauttamista.

Myös miehen käyttäytyminen vankilassa ja rangaistusajan suunnitelmien toteutuminen olivat vapauttamisen puolella, joten vapauttamista vastaan puhuvia seikkoja ei juurikaan ollut.

Yli 20 vuoden vankilajaksot ovat Suomessa melko harvinaisia. Vuoden 2006 jälkeen vapautuneista 124:stä elinkautisvangista kuusi on istunut vankilassa yli 20 vuotta.

Pisimmillään elinkautinen on kestänyt Suomessa noin 22 vuotta.

Lisää aiheesta:

Rikosoikeuden professorit varauksellisia: Ministeri Häkkäsen heitto ikuisesta elinkautisvankeudesta istuu huonosti Suomeen

Helsingissä Suursuon sairaalassa on todettu yhteensä 67 koronavirustartuntaa. Tartunnan on saanut 26 potilasta ja 41 työntekijää.

Tartunnan saaneista potilaista 12 on menehtynyt. Helsingin kaupungin mukaan valtaosa heistä on ollut saattohoidossa.

• Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta Uudellamaalla
• Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja ulkomailla

Tartuntoja on ilmennyt neljällä eri osastolla. Ensimmäiset tartunnat havaittiin saattohoito-osastolla, jossa ei ole enää tartuntoja.

Helsingin kaupungin tiedotteen mukaan osastoille, joilla on havaittu tartuntoja, ei oteta uusia potilaita. Näiden osastojen kaikki potilaat ja työntekijät testataan.

Tartunnan saaneet potilaat ja työntekijät on asetettu eristykseen.

Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen vahvistaa STT:lle, että kyse on epidemiasta.

– Potilaita ei osastojen välillä ole liikkunut, joten nyt tutkitaan, ketkä henkilökunnasta ovat näillä osastoilla olleet yhteisinä. Se on vielä selvityksen alla, Pikkarainen sanoo.

Hänen mukaansa ei vielä tiedetä, miten epidemia on sairaalaan tullut.

– Saattohoito-osastoilla saa käydä vieraita, eli siellä on enemmän ihmiskontakteja. Epidemia on voinut tulla henkilökunnan tai uusien potilaiden mukana.

Pikkaraisen mukaan on myös mahdollista, että tartunnat ovat levinneet omaisen vierailusta.

Koronavirus on aiheuttanut epidemian myös Helsingin Laakson sairaalassa. Viime viikolla uutisoitiin, että Laakson sairaalassa oli todettu 69 tartuntaa.

Kotkan Kumparepuiston käärmeet ovat pulassa, koska niille ei tunnu löytyvän pysyvää talvehtimispaikkaa. Vuosien aikana ne ovat joutuneet vaihtamaan paikkaa raivaus- ja rakennustöiden tieltä. Nyt ne ovat siirtyneet Kotkan Kumparepuiston rinteelle, missä ulkoilee paljon ihmisiä.

Käärmeasiantuntija Urpo Koponen kertoo neuvoneensa kaupungin puistotoimea, kuinka kaksi isoa naaraskyytä siirretään pehmeästi muualle ilman, että ne kärsivät siitä.

– Haarakepillä otetaan käärme niskasta kiinni ja laitetaan sangon kansi auki, niin käärme luikertelee pyttyyn. Siellä pytyssä pitää olla pehmikettä pohjalla ja hengitysreikiä. Käärmeet elävät kahden kilometrin säteellä ikänsä, joten ne siirrettiin lähimaastoon.

Koponen on havainnut käärmeitä tänä keväänä poikkeuksellisen paljon. Kun hän on nähnyt käärmeitä normaalisti esimerkiksi Kotkan Kumparepuistossa noin 15–20, on niitä ollut nyt yli tuplasti kerrallaan, enimmillään jopa 49. Erityisesti hän on kohdannut kyy- ja rantakäärmeitä.

Käärmeiden siirtäjänä tunnetun Koposen puhelin on myös soinut tänä keväänä tiuhaan. Koronan aikaan ihmiset ovat liikkuneet enemmän luonnossa ja ovat tehneet siksi myös enemmän käärmehavaintoja.

– En muista, että olisi ollut tällaista ryöppyä kuin tänä vuonna. Vastaan joka päivä noin kymmeneen puhelinsoittoon. Se on melkein häirinnytsiviilitöitäni. Tämä on kuitenkin tärkeä asia, mihin annan neuvoja mielelläni.

Aurinkoiset päivät tuovat käärmeet esille

Koposen mukaan käärmeillä on takanaan helppo talvi. Ne selvisivät pienillä vaurioilla, koska oli kuivaa eikä ollut kovia pakkasia.

– Taustalla on erittäin aurinkoinen ja lempeä talvi. Ei ole satanut vettä liikaa.

Helsingin yliopiston käärmetutkijan Jarmo Saarikiven mukaan käärmeiden määrät eivät oleellisesti vaihtele vuosien välillä. Syy siihen, miksi käärmeitä esiintyy enemmän, on aurinkoinen sää.

– Tänä vuonna keväällä on ollut mukavan aurinkoisia päiviä, jotka tuovat käärmeet esille. Käärmeelle riittää se, että aurinko paistaa. Varsinkin kyykäärme on taitava keräämään auringon lämpöä.

Saarikiven mukaan käärmeet tulevat esiin yhä aikaisemmin. Tämä vuosi oli poikkeuksellinen, sillä Etelä-Suomessa ei ollut pahemmin lunta.

– Olen nähnyt tänä vuonna käärmeen jo helmikuussa. Ensimmäiset käärmeet näkyvät yleensä maaliskuun lopulla, mutta nyt niitä on ollut jo muutamaa viikkoa aikaisemmin.

Käärmeiden määrät vähenemään päin

Käärmetutkija Jarmo Saarikiven mukaan käärmeiden määrät ovat pitkässä juoksussa vähenemään päin, sillä niiden elinympäristöä pirstaloi rakentaminen. Käärmeiden määristä ei kuitenkaan ole tarkkoja seurantatietoja. Talvehtimispaikoilla on tyypillisesti muutamia kymmeniä käärmeitä.

Jos ei ole kunnon talvea, talvehtiminen ei välttämättä onnistu kunnolla ja käärmeitä saattaa kuolla myöhemmin sen seurauksena.

– Talvehtivat eläimet pärjäävät hyvin, jos muutokset ovat vähäisiä. Jos tulee poikkeuksellisia kausia, siitä tulee haittaa. Käärmeet joutuvat lähtemään liikkeelle koloista silloin, kun ne eivät pysty kunnolla liikkumaan. Niiden talvihorrokset keskeytyvät.

Käärmeet turhaan vihattuja ja pelättyjä

Jarmo Saarikivi muistuttaa, että vaikka käärmeet ovat vihattuja ja pelättyjä, niillä on oma merkityksensä luonnon ja ympäristön kannalta. Niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

– Niillä on oikeus olla olemassa ja niillä on paikkansa luonnontaloudessa. Kyyt syövät haittaeläimiä ja vähentävät punkkikantoja eli syövät punkkeja.

Urpo Koposen mukaan käärmeitä kohtaan pitäisi osoittaa ymmärrystä. Aikaisemmin hän pelkäsi käärmeitä itsekin, kun hänellä oli niistä nuoruudestaan huonoja kokemuksia.

– Melkein jouduin hurjassa tilanteessa käärmeen puremaksi. Olen tutustunut asiaan ja minusta on nyt tullut käärmeiden ystävä. Jokainen, joka on ollut kanssani käärmeretkellä, on tullut erilaisiin ajatuksiin suhteessaan käärmeisiin, Koponen sanoo.

Lue myös:

Käärmeet kuhertelevat nyt kasoissa – rantakäärmeet porukalla naaraan ympärillä ja kyyt poikaporukoissa

Pallon Teboililla Lappeenrannan keskustan tuntumassa on muutaman viime päivän aikana käynyt kuhina, kun ihmiset ovat hamstranneet mentoli-savukkeita.

– Juuri äsken kävi yksi nainen ostamassa 11 askia. Olisi ostanut enemmänkin, mutta sitä merkkiä ei enää enempää ollut, kertoo Pallon Teboilin yrittäjä Martti Miettinen.

Miettinen ei ole ainoa kauppias, joka kuhinaa on havainnut, sillä monissa kaupoissa ja kioskeilla mentolisavukkeet ovat viime päivinä käyneet poikkeuksellisen hyvin kaupaksi. Syynä on se, että mentolin makuisten savukkeiden myynti loppuu Suomessa ja koko EU:n alueella.

Mentolisavukkeiden eli yleensä ulkokuoreltaan vihreiden savukeaskien viimeinen sallittu myyntipäivä on huomenna tiistaina 19.5.2020. Keskiviikosta alkaen mentoli-savukkeita ei saa enää edes Tallinnan- tai Ruotsin-laivoilta eikä EU:n alueella olevilta lentokentiltä.

– Selvästi tavallista enemmän on nyt mennyt mentoli-savukkeita. Jotkut ovat useamman kartongin ostaneet, kertoo yrittäjä Martti Miettinen Pallon Teboililta.

Miettisen näppituntuma on, että viime vuosina heidän myymistään savukkeista noin 40 prosenttia on ollut mentoli-savukkeita.

Kaikki maut pois

Vielä muutama vuosi sitten Suomessa oli myytävänä hyvinkin eri tavoin maustettuja savukkeita. Erilaisilla mauilla tupakkayhtiöt peittivät tupakan alkuperäistä makua ja hajua. Vuonna 2016 kaikki savukkeiden makuaineet kiellettiin. Ainoastaan mentoli sai kolmen vuoden jatkoajan.

Keskiviikosta 20.5.2020 lähtien myynnissä oleva tupakka saa tuoksua tai maistua vain aidolta tupakalta. Siinä ei saa olla mitään lisättyjä haju- tai makuaineita. Kielto perustuu EU:n tupakkatuotedirektiiviin ja se koskee savukkeiden lisäksi myös kääretupakkaa.

Tupakkalain kiristäminen iskee kovasti moneen tupakoitsijaan, sillä mentolisavukkeet ovat olleet tupakoitsijoiden keskuudessa suosittuja.

– Suomessa 24 prosenttia tupakoitsijoista on polttanut mentolisavukkeita. Suomessa mentolisavukkeet ovat lisäksi olleet suosituimpia kuin missään muussa EU-maassa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Paavola.

Lappeenrannan Ratakadulla sijaitsevan K-marketin kauppias Harri Mattila on myös havainnut pienen hamstrauspiikin.

– Osa ostaa paljonkin, kertoo Mattila.

Mattila ei sinänsä jää mentolisavukkeita kaipaamaan, koska niiden myyntikate on pieni. Hän uskoo, että tupakan myynti tulee kokonaisuudessaan vähenemään.

– Ihmiset voivat sen rahan käyttää terveellisimpiin tuotteisiin, vaikkapa porkkanoihin tai porunoihin. Ei tupakka ole sellainen, mitä me haluttaisiin asiakkaille tuputtaa, kertoo Mattila.

Lasten ja nuorten suojelu

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Paavola on ollut valmistelemassa Suomessa vuonna 2016 voimaan tullutta tupakkalakia. Laki tähtää tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumiseen Suomessa.

Makuaineiden poistamisen tarkoitus on vähentää kiinnostusta tupakkaan ja erityisesti tupakan polton aloittamiseen.

– Kielto lähtee nimenomaan nuorten ja lasten suojelusta eli siitä, etteivät he aloittaisi tupakointia. Tällä yritetään saada tupakkatuotteita mahdollisimman vähän houkutteleviksi, sanoo Paavola.

Jo tähän mennessä tehdyt tupakkalain tiukennukset ovat merkittävästi vähentäneet juuri nuorten tupakanpolttoa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tupakkatilaston mukaan vielä 10 vuotta sitten 14–20-vuotiaista pojista ja tytöistä tupakoi päivittäin noin joka viides. Nyt samanikäisistä pojista päivittäin tupakoi enää 7 prosenttia ja tytöistä 6 prosenttia.

– Minä uskon, että mentolin kieltäminen vaikuttaa nimenomaan nuorten tupakoinnin aloittamiseen. Mentoli turruttaa kurkkua niin, että tupakan polton aloittaminen on ollut helpompaa, kertoo Meri Paavola.

Lisää rajoituksia

Suomen valtion tavoitteena on, että tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö loppuisi kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Viime vuosina onkin tehty lukuisia tiukennuksia tupakoinnin rajoittamiseksi ja tupakanpolton vähentämiseksi.

Savukeaskeihin on tullut kuvia sairastuneista ihmisistä ja isot varoitustekstit. Savukeaskit ovat piilossa asiakkailta, eikä esimerkiksi ravintoloissa ole saanut enää moneen vuoteen polttaa.

Seuraava askel saattaa olla niin sanotut yhdenmukaiset tupakkapakkaukset, jolloin savukeaskeista poistuisivat tuotemerkit ja logot. Askit olisivat kaikki väriltään samanlaisia, ja niissä kaikissa on samanlaisella kirjaisinlajilla tuotemerkki.

– Niissä maissa, joissa tämä sääntely on jo voimassa, askien väriksi on valittu epämiellyttävän vihreänruskea, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Paavola.

Makuliuskatkin pois

Jos ihmisen ensimmäinen tupakointikokemus on ollut maun tai hajun puolesta miellyttävä, pitäisi mentolin poistamisen hävittää tämä kokemus kokonaan.

– Pelkkä tupakka sinänsä on pahan makuista. Mentolin maku on helpottanut aloittamista. Täytyy toivoa, että paha maku vaikuttaisi ainakin siihen, etteivät nuoret aloittaisi tupakan polttoa.

Kaupoissa on ollut jo jonkin aikaa myytävänä erityisiä makuliuskoja, joilla savukkeen on saanut maustettua itse. Niitä saa myydä, koska tuoksun tai maun kielto ei koske tupakointivälinettä.

– Ne kuuluvat tupakkalain soveltamispiiriin, jos niitä markkinoidaan tupakkatuotteiden maustamiseen tarkoitettuina tuotteina. Tällöin ne täyttävät tupakkalain tupakointivälineen määritelmän, ja niitä koskee markkinointikielto ja kielto myydä tuotteita alle 18-vuotiaille, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Paavola.

Paavola kertoo, että tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä on jo vuonna 2018 ehdottanut, että tällaisten maustamiseen tarkoitettujen tuotteiden myynti kiellettäisiin kokonaan. Kielto voi tulla voimaan jo lähitulevaisuudessa, sillä työryhmän ehdotuksia tupakkalain muutoksiksi käsitellään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

– EU-maista ainakin Belgiassa tällaisten tuotteiden myynti on jo kielletty, kertoo Paavola.

Vuoden 2018 tupakkatilaston mukaan 20-65-vuotiasta suomalaisista 14 prosenttia eli noin 400 000 tupakoi päivittäin. Jos heistä neljännes tai jopa enemmän on polttanut mentolisavukkeita, on edessä joko siirtyminen enemmän tupakalta maistuvaan ja haisevampaan savukkeeseen. Tai sitten edessä on se, mitä ministeriö toivoo.

– Toivottavasti moni voisi tämän myötä lopettaa tupakoinnin kokonaan, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Paavola.

Lue lisää:

Savukkeita, sikareita ja nuuskan korvikkeita – tupakka- ja nikotiinituotteita on ostettu kaupoista korona-aikana aiempaa enemmän

Näin nikotiinista tuli Suomen suosituin itsehoitolääke – Ei tämä ollut tarkoitus, sanoo entinen terveysministeri Mönkäre

Kesälomien lähestyminen on saanut monet pohtimaan, miten kotimaassa voi matkailla turvallisesti koronasta huolimatta.

Kysyimme aiemmin kolmelta asiantuntijalta, minkälaisia kotimaan reissuja nyt voi tehdä. Aihe herätti runsaasti keskustelua ja saimme paljon kysymyksiä kotimaan matkailuun liittyen. Olemme keränneet tähän juttuun vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.

Suomessa on edelleen voimassa ohjeistus, jonka mukaan tarpeetonta matkustamista, kuten vapaa-ajan matkailua on hyvä välttää myös kotimaassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja aluehallintovirastoilta odotetaan lähiviikkojen aikana yleisiä ohjeistuksia turvaväleistä ja hygieniaohjeista, kun koronan rajoitustoimia puretaan.

Esimerkiksi vesi- ja huvipuistoissa odotetaan näitä ohjeistuksia, ennen avaamispäätösten tekoa. Kuitenkin Linnanmäki ilmoitti avaavansa ovensa 12.6.

Myös matkailuun liittyviä koronan aiheuttamia rajoituksia aletaan purkaa kesäkuun alussa. Esimerkiksi eläinpuistot ja museot avataan tuolloin.

Junista voi pian varata hyttejä omaan käyttöön

Ylen verkkosivujen kautta tulleissa kysymyksissä pohdittiin esimerkiksi, kuinka täysiä junat tulevat olemaan, onko istumapaikkojen myyntiä rajoitettu, millaisia erikoisjärjestelyjä junissa on ja pääseekö autojunalla Lappiin?

VR:ltä kerrotaan, että junien matkustajamääriä ei ole rajattu tai lukittu paikkoja pois myynnistä, sillä suurimmassa osassa junia on ollut hyvin tilaa matkustaa.

Junalipun voi valita vaunukartalta väljemmästä paikasta ja se suositellaan ostettavaksi etukäteen verkosta.

VR kehittää tällä hetkellä myyntijärjestelmään ominaisuutta, joka valitsee paikan automaattisesti mahdollisimman kauas muista matkustajista. Tulossa on myös mahdollisuus varata kokonainen hytti päivävaunusta omaan käyttöön.

VR:n yö- ja autojunaliikenne on tauolla ainakin 14.6. asti. Rovaniemelle ja Kemiin saakka pääsee matkustamaan päiväjunilla. Yhtiö kertoo kesän aikatauluista kesäkuun alussa.

Myös makuuhyttien varaukseen valmistellaan muutosta, jonka myötä yksin matkustavat saavat hytin kokonaan omaan käyttöönsä. Tämä ominaisuus otetaan käyttöön, kun yöjunat palaavat takaisin liikenteeseen.

Junissa tehdään tehosiivouksia ja henkilökunnan sekä asiakkaiden välillä pyritään pitämään turvavälejä. VR:ltä kehotetaan pitämään mahdollisuuksien mukaan etäisyyttä myös muihin matkustajiin ja matkustamaan ruuhka-ajan ulkopuolella. Sairaana ei tule matkustaa, ja käsi- ja yksimishygienista tulee pitää huolta.

Lähde: VR viestintä.

Linja-autoissa odotetaan matkustajamäärän kasvua

Linja-autoliikenteestä kysyttiin muun muassa sitä, kuinka turvallista on matkustaa, kuinka täyteen autot myydään, miten linja-autoissa pitäisi suojautua, millä tavoin linja-autoissa huolehditaan etäisyyksistä matkustajien välillä ja kulkeeko Matkahuollon linja-autoliikenne normaalisti kesällä?

Koronakriisin alkaessa ja Uudenmaan matkustusrajoitusten tullessa voimaan Matkahuollon bussivuorojen määrä väheni lähes 80 prosenttia. Vuoroja palautettiin, kun kouluissa palattiin takaisin lähiopetukseen. Lisää vuoroja avataan kesäkuun ensimmäinen päivä ja niitä ollaan valmiita palauttamaan nopeasti, mikäli matkustajamäärät lähtevät kasvuun.

Bussiyritykset ovat itsenäisiä yrityksiä ja huolehtivat kukin viranomaisten ja oman ohjeistuksen mukaan turvaväleistä ja hygieniasta. Yrityksissä on kiinnitetty erityistä huomiota esimerkiksi autojen siivoamiseen ja kuljettajien ohjeistukseen ja suojavarustukseen.

Lippu suositellaan ostettavaksi ennakkoon verkosta, jotta vältytään käteisen ja korttien käsittelyltä autossa. Jatkossa Matkahuollon verkkokaupasta voi ostaa paikan myös polkupyörälleen.

Suositeltujen turvavälien säilyttäminen on useimpien bussiyritysten vuoroilla onnistunut, koska matkustajia on ollut vähän.

Matkustajamäärien kasvaessa turvavälien noudattaminen on pulmallisempaa koko joukkoliikenteen osalta, sillä istuimet on sijoitettu vierekkäin. Alalla seurataan, tuleeko viranomaisilta uusia ohjeita esimerkiksi suojaimiin tai turvaväleihin liittyen.

Esimerkiksi Finnair on asettanut kasvosuojien käytön pakolliseksi lennoillaan.

Lähde: Matkahuollon viestintä.

Leirintäalueet ovat olleet avoinna normaalisti

Leirintäalueista kysyttiin muun muassa seuraavia asioita: voiko Suomessa lomailla leirintäalueilla tänä kesänä, onnistuuko telttailu, ja onko leirintäalueille odotettavissa suurta nousua kävijämääriin?

Leirintäalueet ovat saaneet olla auki lähes normaalisti, eli leirintäalueilla voi lomailla tänä kesänä. Niitä ei määrätty suljettavaksi, kun koronarajoitteita tuli voimaan, mutta osa leirintäalueista sulki ovensa vapaaehtoisesti.

Leirintäsesonki käynnistyy kesäkuussa, jolloin kesäalueita avataan.

Suomen Leirintäalueyhdistys laatii jäsenyrityksilleen ohjeet koronan varalta. Vinkkejä on saatu Euroopassa toimivilta sisarorganisaatioilta. Esimerkiksi asiakkaille vastaanottoon matkustajailmoitusten täyttöön tarkoitetut kynät on välillä desinfioitava.

Toistaiseksi ravintoloissa ei voi järjestää aamiaisbuffettia. Aamiaisen on oltava annoksena, jonka voi ottaa mukaan nautittavaksi omassa majoituspaikassaan.

Myös leirintäalueilla kiinnitetään huomiota siivoukseen ja turvaetäisyyksiin. Leirintäalueilla pidetään automaattisesti etäisyyttä muihin majoittujiin, sillä paloturvallisuussyistä esimerkiksi matkailuajoneuvojen ja telttojen turvaetäisyys on neljä metriä.

Lisäksi henkilökunta huolehtii siitä, että huoltotilat eivät pääse ruuhkautumaan ja voi tarvittaessa asettaa rajoituksia sille, kuinka monta ihmistä tiloissa voi olla kerrallaan. Myös leirintäalueiden tapahtumien ihmismääriä valvotaan, jotta ne eivät ylitä suosituksia.

Leirintäalueilla tulee olemaan kesällä tilaa, eikä kävijämääriin odoteta suurta nousua, sillä ne ovat olleet hyvin suosittuja parin viime kesän aikana.

Lähde: Antti Saukkonen, toiminnanjohtaja Suomen Leirintäalueyhdistys.

Luontokohteet ja kansallispuistot avaavat ovensa myös yöpyjille

Vaeltamisesta kysyttiin esimerkiksi seuraavaa: voiko Lappiin mennä erävaellukselle tai telttailemaan ja onko erämaahan meno suositeltavaa?

Kansallispuistot ovat olleet avoinna koko ajan, eli myös niissä voi vierailla kesällä. Metsähallituksen aiemmin suljetut autio- ja päivätuvat sekä taukokodat avataan kesäkuun ensimmäinen päivä. Myös luontokeskukset avataan tuolloin.

Vuokra- ja varaustupien varausjärjestelmä avataan viimeistään 27.5. jolloin tupavarauksia voi tehdä 1.6. eteenpäin. Varaustupien yöpymispaikkojen määrä puolitetaan, jolloin tuvissa voi pitää paremmin etäisyyttä muihin retkeilijöihin.

Kansallispuistoissa muistutetaan turvaväleistä ja retkietiketistä sekä siitä, että taukopaikoille ensimmäisenä tullut tekee tilaa muille. Nuotiopaikkoja ei myöskään saa valloittaa yksin.

Retkeilijöitä suositellaan välttämään vilkkaimpia taukopaikkoja ja olla tekemättä tulia suosituimmilla alueilla, sillä myös niissä voi muodostua riski koronavirukselle.

Lähde: Luontoon.fi ja Metsähallituksen viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist.

Kylpylät ja hotellit avautuvat kesän mittaan

Moni halusi tietää kylpylöiden ja hotellien toiminnasta. Koska voi mennä kylpylään, miten hotellit palvelevat rajoitusten aikana, saako esimerkiksi aamiaista ja miten majoituspaikat aikovat järjestää ruokailut turvallisesti?

THL:n mukaan ei ole näyttöä siitä, että koronavirus voisi levitä uima-allasvesien kautta. Uima-allasvesissä käytetään aina desinfiointikemikaalina klooriyhdisteitä, joiden ansiosta virukset tuhoutuvat nopeasti uima-allasveteen joutuessaan.

Myös moni kylpylä avaa ovensa kesäkuun ensimmäinen päivä. Esimerkiksi valtaosa Holiday Club -ketjun kylpylöistä avataan tuolloin.

Holiday Clubilta kerrotaan, että kylpylöiden asiakasmäärää rajoitetaan turvavälien toteutumiseksi. Asiakkaiden käytössä on esimerkiksi vain joka toinen pukukaappi. Myös kylpylässä asioidessa tulee huomioida riittävä etäisyys toisiin asiakkaisiin.

Sokos hotellien kylpylät on määrä avata kesän aikana. Ketju odottaa valtioneuvoston ensi viikon linjausta ravintolatoiminnasta ennen avauspäätöksen tekoa. S-ryhmällä on kaikkiaan 59 hotellia, joista 39 on nyt avoinna. Poikkeustilanteen vuoksi hotellien aamiainen tarjotaan yksittäispakattuna buffetin sijaan.

Scandic-ryhmän hotelleista reilu puolet eli 14 on tällä hetkellä avoinna. Loput 12 avataan toukokuun lopun ja heinäkuun alun välisenä aikana. Ketjun hotelleissa on terveysviranomaisten ohjeiden mukaisesti lisätty siivousta ja hygieniatoimia. Aamiaisbuffetin sijaan tarjolla on take away -aamiainen.

Lähde: THL , Holiday Club, Scandic hotels, S-ryhmän markkinointi- ja viestintäjohtaja Outi Vitie.

Luonnon uimavesiä ei testata koronan vuoksi

Myös luonnonvesien turvallisuus pohdituttaa. Voiko koronavirus levitä uimaveden välityksellä?

THL kertoo, että tämänhetkisen tiedon mukaan riski saada koronavirus luonnonvesissä uimisen välityksellä arvioidaan olevan alhainen.

Riski liittyy lähinnä uimareiden lähikontakteissa tapahtuvaan leviämiseen, jos uimarannalla on samaan aikaan koronavirukseen sairastunut.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran kunnille antaman ohjeistuksen mukaan uimavesiä ei tarvitse tutkia koronan varalta.

Sen sijaan uimarannoilla on syytä tiedottaa koronavirustilanteeseen liittyvistä hygieenisistä ohjeista tartuntariskin ehkäisemiseksi. Uimarantojen pukeutumis- ja wc-tilojen siisteyteen sekä käsienpesumahdollisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Lähde: THL ja Valvira.

Vuokramökkejä ei tarvitse kuurata itse

Moni suunnittelee vuokraavansa kesäksi mökin, mutta niiden turvallisuus muiden asiakkaiden jäljiltä pohdituttaa. Onko mökin vuokraaminen turvallista, onko edellinen vuokralainen siivonnut pinnat, mitä jos edellisellä majoittujalla on ollut korona, pitääkö vuokramökki kuurata itse ennen taloksi asettumista ja saako rahat takaisin varatuista ja maksetuista mökeistä, jos rajoitteita tulee uudelleen koronan vuoksi?

Suomen suurin mökkivälittäjä Lomarengas on antanut mökin omistajille ja huoltajille ohjeet mökkien huolellisesta siivoamisesta aina edellisen asiakkaan jäljiltä.

Lomarenkaan mökkejä ei tarvitse itse erikseen kuurata, mutta omaehtoinen pintojen pyyhkiminen silloin tällöin on suotavaa samalla tavalla kuin kotonakin.

Myöskään mökeille ei tule matkustaa sairaana ja hyvää käsihygieniaa tulee noudattaa.

Lomarenkaan mukaan takuuta niin sanotuista virusvapaista mökeistä ei voida antaa, mutta vuokramökissä lomailua pidetään turvallisena, kunhan yleisiä hygieniaohjeita noudatetaan.

Lomarengas noudattaa tällä hetkellä normaaleja varaus- ja peruutusehtoja, joihin on syytä tutustua huolella varaamisen yhteydessä. Mikäli uusia koronarajoitteita tulee, joudutaan niihin liittyvät peruutukset ja mahdolliset takaisinmaksut arvioimaan tapauskohtaisesti.

Lähde: Lomarengas Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola.

Huoltoasemilla siivotaan wc-tiloja tehostetusti

Automatkailijoita kiinnostavat huoltoasemat ja kysymyksiä tuli esimerkiksi niiden turvallisuudesta. Kuinka turvallista on käydä huoltoasemien wc-tiloissa ja milloin ABC-ketjun ravintolat aukeavat länsirannikolla ja Pohjanmaalla?

ABC-ketjusta kerrotaan, että huoltoasemien wc-tiloissa on turvallista käydä nyt ja jatkossa. Siivousten välejä on tiivistetty, jolla varmistetaan koko liikepaikan siisteyttä ja turvallisuutta.

Erityisesti käsisaippuan, käsidesin ja kuivauspyyhkeiden saatavuuteen on kiinnitetty huomiota. Wc-tiloissa on lisäksi erillisohjeet asiakkaille.

ABC-ketjussa odotetaan hallituksen ohjeistusta muun muassa ravintolatoimien osalta 1.6. alkaen. Sen pohjalta tehdään avaamiseen liittyvät päätökset. Tällä hetkellä ABC:n ravintola- ja market -pisteitä on kiinni noin kymmenen. Kuitenkin näissä paikoissa polttonestemyynti ja autopesu ovat auki tavalliseen tapaan.

Lähde: SOK, ABC-ketjuohjaus, ketjujohtaja Harri Tuomaala.

Miten sinä aiot viettää kesälomasi? Keskustele aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka!

Lue seuraavaksi: Ovatko pienet kotimaan matkakohteet tämän kesän hittejä? Massatapahtumille etsitään nyt vaihtoehtoja: "Koko alalla on näytön paikka"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on saanut valmiksi uudistetut ohjeet yli 70-vuotiaille. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Muita ihmisiä voi taas tavata, mutta hygieniasta ja turvaväleistä pitää huolehtia. Uudet ohjeet on hyväksytty sosiaali- ja terveysministeriössä.

Ohjeissa ei oteta kantaa siihen, tavataanko lapsenlapsia, ystäviä vai muita sukulaisia.

– Nyt kun on kesä, menkää ulos, mutta pitäkää turvavälejä, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma.

Mikäli riskiryhmään kuuluvan luona käy kylässä, vierailut sisätiloissa on syytä pitää lyhyinä.

Tavatessa kannattaa käyttää esimerkiksi kangasmaskia tai muuta suojaa suun ympärillä. Maski pitää kuitenkin vaihtaa tarpeeksi usein.

Sosiaali- ja terveyministeriö päivitti viime viikolla ohjetta, joka koskee ympärivuorokautisessa hoidossa olevia vanhuksia.

Hallitus vapautti suomalaisten arkea kertomalla koronarajoitusten purkamisesta jo viime viikolla, mutta tuolloin 70-vuotiaita koskevat suositukset jäivät valtaosin voimaan.

Aiemmin ikäihmisiä on kehotettu välttämään kodin ulkopuolella liikkumista.

Iäkkäistä koskevia suosituksia purettiin, koska epidemia ei ole enää pahimmillaan. Moni yli 70-vuotias on myös kokenut, että yksinäisyys on ollut heille liikaa.

Yli 70-vuotiaiden tapaamisissa pätevät siis vanhat tutut korona-ajan ohjeet: käsiä on pestävä ja halailua vältettävä.

Lue lisää:

Analyysi: Vanhus viettää hoivakodissa noin kaksi vuotta – onko loppuelämän eristämisessä järkeä?

5 kysymystä yli 70-vuotiaiden uusista ohjeista: ystävän tai lapsenlapsen voi pian tavata, mutta uimahalliin ei saa mennä

Hoivakoti avasi tapaamiskontin piristämään iäkkäiden korona-arkea – "Kyllä näki, että äiti oli liikuttunut ja iloinen"

Yli 70-vuotiaiden kunto on koronarajoitusten aikana vaarassa rapistua – Liikuntatutkija: "Kannattaa tehdä tikusta asiaa ja nousta tuolilta usein"

Hallitus velvoitti yli 70-vuotiaat eristäytymään muista – Mitä tarkoittavat “karanteenia vastaavat olosuhteet”?