Istanbulissa murhatun sauditoimittaja Jamal Khashoggin viisi tappajaa saattavat välttyä kuolemantuomion toimeenpanolta, kun Khashoggin perhe sanoo antaneensa teon anteeksi rikoksen tekijöille.

Asiasta kertoi Jamal Khashoggin Saudi-Arabiassa asuva poika Saleh Twitterissä. Muslimien paastokausi ramadan päättyy huomenna lauantaina suureen juhlapäivään eidiin. Rikollisten armahdukset ja sovittelu kuuluvat osana ramadanin loppupäiviin.

Saudi-Arabiassa noudatettavan sharialain mukaan uhrin omaisten anteeksianto antaa mahdollisuuden tuomion perumiseen.

Saudi-Arabian hallintoa kritisoinut toimittaja Khashoggi murhattiin Saudi-Arabian konsulaatissa Istanbulissa lokakuussa 2018.

Ilmoitus anteeksiannosta oli näkyvästi esillä ykkösuutisena Saudi-Arabian englanninkielisessä lehdessä Arab Newsissä. Siinä muistutettiin, että vaikka kuolemantuomiot voidaan tämän perusteella kumota, se ei merkitse, että tekijät jäisivät ilman rangaistusta.

Saudi-Arabian viranomaiset eivät ole antaneet asiasta mitään lausuntoja.

Saudi-Arabian mukaan Khashoggin kuolema ei ollut suunniteltu

Takaportti Khashoggin perheen anteeksiannolle jätettiin auki jo tappajien tuomion lukemisen aikaan viime joulukuussa.

Saudiarabialaisen tuomioistuimen mukaan Khashoggin murha ei ollut suunniteltu teko, vaan tapahtui tilanteen kiristyessä maan konsulaatissa Istanbulissa lokakuussa 2018. Virallisen selityksen mukaan tapahtumat riistäytyivät käsistä, kun saudiviranomaiset eivät saaneet Khashoggia lähtemään mukanaan takaisin Saudi-Arabiaan.

Samalla oikeus päätti, että Saudi-Arabian kruununprinssillä Mohammad bin Salmanilla ei ollut osuutta tekoon.

Yhdysvalloissa asunut Khashoggi oli tullut konsulaattiin hakemaan asiakirjoja avioitumistaan varten. Turkin viranomaisten tutkinnan mukaan Saudi-Arabiasta lähetetyt tappajat hävittivät Khashoggin ruumiin paloittelemalla. Ruumista ei ole löydetty.

Muun muassa YK:n raportoija ja Turkin viranomaiset ovat selvityksissään tyrmänneet Saudi-Arabian selitykset äkkipikaistuksessa tehdystä taposta.

Toimittaja Khashoggi asui maanpaossa Yhdysvalloissa ja työskenteli Washington Post -sanomalehdelle. Hän kirjoitti kriittisiä kolumneja Saudi-Arabian tosiasiallisesta johtajasta Mohammad bin Salmanista.

Vain yksi lapsista asuu Saudi-Arabiassa

Khashoggin perheeseen kuuluu kaksi aikuista poikaa ja kaksi aikuista tytärtä. Vain toinen pojista, Saleh, asuu Saudi-Arabiassa, muut lapset asuvat Yhdysvalloissa.

Washington Postin mukaan Saudi-Arabia on maksanut kaikille neljälle lapsille miljoonakorvaukset isän kuolemasta ja antanut jokaiselle heistä kalliit talot satamakaupunki Jeddasta.

Lehden mukaan kunkin talon arvo on noin neljä miljoonaa dollaria. Lisäksi Saudi-Arabia maksaa jokaiselle huomattavan kuukausikorvauksen käteisenä rahana.

Khashoggin turkkilainen morsian Hatice Cengiz kritisoi tviitissään poikien ilmoitusta. ¨

Cengizin mukaan tappajat tulivat Saudi-Arabiasta konsulaattiin harkittuna aikeenaan houkutella, väijyttää ja tappaa Khashoggi, eikä kenelläkään ole oikeutta armahtaa hänen tappajiaan.

Lue myös:

Sauditoimittaja Khashoggi oli monikasvoinen – eliittisuvun poika kulki maailmalla Afganistanista Yhdysvaltoihin mutta maksoi lopulta hengellään kuningashuoneen arvostelusta

Viljelijöiden harmina pelloilla ruokailleet rauhoitetut valkoposkihanhet jatkavat muuttoaan kohti Pohjoisen jäämeren pesintäpaikkoja todennäköisesti muutaman päivän kuluttua.

Nyt sää lämpenee ja tuuli kääntyy niille suotuisaksi.

Tänä vuonna hanhet tulivat pelloille poikkeuksellisen aikaisin ja muuttomatka pysähtyi kylmään pohjoiseen ilmavirtaan. Kymmenien tuhansien lintujen parvet ovat pysytelleet pääosin Itä-Suomen pelloilla.

Linnut syövät paljon, koska ne tietävät, ettei pohjoisessa ole niille heti riittävästi ravintoa. Ne haluavat ruokailla mahdollisimman lähellä pesintäseutua.

Mutta pystyvätkö ne aistimaan, milloin sää muuttuu pohjoisessa suotuisaksi pesinnälle?

– Eivät pysty, vastaa Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Valkoposkihanhet odottavat pelloilla niille suotuisaa etelästä pohjoiseen puhaltavaa tuulta.

– Ne pyrkivät lähtemään liikkeelle, kun niille on mahdollisimman edullinen muuttosää, Södersved kertoo.

Uusi läntisempi muuttoreitti kulkee Suomen kautta

Valkoposkihanhien käyttäytyminen on muuttunut 20 viime vuoden aikana. Säännöllisesti sekä keväällä että syksyllä hanhia jää ruokailemaan pelloille muutaman viikon ajaksi.

– Ne ovat löytäneet Suomesta uusia hyviä ja rauhallisia ruokailumaastoja, Södersved kertoo.

Aikaisemmin hanhien muuttoreitti Jäämeren rannalle kulki idempänä.

Tuolloin linnut pysähtyivät Viron ja Venäjän pelloille tankkaamaan ravintoa pesintäkautta varten.

Muutoksen taustalla saattaa olla muun muassa se, että Venäjän puoleisilla pelloilla niille ei ole niin paljon ravintoa kuin Suomen puolella. Osa Venäjän pelloista on myös metsittynyt.

Valkoposkihanhen kanta on kasvanut maailmanlaajuisesti. Noin miljoonasta Suomen kautta muuttavasta linnusta vain osa pysähtyy keväisin Suomessa.

Syksyllä valtaosa hanhista pysähtyy Suomessa, mutta laajemmalle alueelle kuin keväisin.

Myös muut arktiset Venäjällä pesivät hanhet muuttavat Suomen kautta.

Häätäminen ei ole paras keino päästä eroon hanhista

Valkoposkihanhia on yritetty häätää eri tavoin viime vuosina. Tohmajärvellä kokeillaan tänä keväänä auttaisiko vihreää valoa syöksevä lasertykki karkottamaan linnut tiehensä.

Tohmajärvelle myönnettiin myös lupa valkoposkihanhien ampumiseen. Poikkeusluvalla saa ampua yhteensä 375 hanhea vuodessa. Lupa on voimassa vuosina 2020–2021 valkoposkihanhien syysmuuttokaudella.

– Suurin ongelma Itä-Suomessa on, että hanhia yritetään karkottaa, joten silloin ne vain siirtyvät toiselle pellolle, Södersved sanoo.

Järkevintä olisi perustaa niille omia niittyalueita, joilla ne voisivat ruokailla.

– Toki viljelijöille pitää maksaa alueen perustamisesta tukea, Södersved lisää.

Libyassa on tehty ilmaiskuja liki päivittäin, enimmäkseen aseistetuista lennokeista, mutta maan sisällissota saattaa tältäkin osin olla kiihtymässä.

Libyan hallitusta vastaan taistelevat sotapäällikkö Khalifa Haftarin johtamat joukot uhkaavat aloittaa ilmahyökkäykset maassa olevia Turkin joukkoja vastaan.

Turkki tukee YK:n tunnustamaa Libyan hallitusta. Se sanoo kostavansa mahdolliset iskut.

YK:n Libya-lähettiläs Stephanie Williams sanoi tällä viikolla YK:n turvallisuusneuvostolle, että Libyan sisällissota on kiihtymässä, leviämässä ja syvenemässä. Molemmille puolille tulee ulkoa yhä lisää aseita ja taistelijoita.

Tripolissa sijaitsevan Libyan hallituksen sisäministeri Fathi Bashagha on uutissivusto Bloombergin mukaan epäillyt, että Venäjä on lähettänyt kuusi MiG-29 -hävittäjää ja kaksi Suhoi Su-24 -pommittajaa Syyriassa olevasta tukikohdastaan Haftarin joukoille.

Ainakin yksi MiG-29 on nähty tällä viikolla Haftarin joukkojen lentokentästä otetussa satelliittikuvassa.

Paljonko Haftarilla on uusia taistelukoneita, kenen ne alun perin ovat ja kuka niitä lentää, on edelleen epäselvää.

Turkin lennokit Tripolia pelastamassa

Libya on ollut enemmän tai vähemmän sisällissodassa siitä lähtien, kun diktaattori Muammar Gaddafi syöstiin vallasta vuonna 2011. Viimeiset viisi vuotta sotaa on käyty Tripolin hallituksen ja Bengasista toimivan Haftarin hallituksen välillä.

Haftar on jo vuoden yrittänyt valloittaa pääkaupunkia Tripolia. Hänen joukkonsa ovat päässeet Tripolin esikaupunkeihin asti ja ampuneet kaupunkia tykistöllä monta viikkoa. Viime aikoina ne ovat kuitenkin kärsineet tappioita ja joutuneet paikoin vetäytymään, mutta taisteluja käydään yhä Tripolin liepeillä.

Sotaonnen näyttää kääntäneen nimenomaan Turkin aseellinen tuki. Turkki on tänä vuonna tuonut Tripolin hallituksen avuksi paitsi arviolta tuhansia syyrialaisia palkkasotilaita, myös omia ilmatorjunta-aseitaan ja aseistettuja lennokkejaan.

Lennokeista laukaistuilla ohjuksilla turkkilaiset ovat tuhonneet useita venäläisiä Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmiä. Pantsir on uudenaikainen ilmatorjuntatykillä ja -ohjuksilla varustettu ajoneuvo, joita Haftarin joukoilla on. Tripolin hallituksen joukot ovat saaneet ainakin yhden Pantsirin ehjänä sotasaaliiksi.

Lennokki-iskuja on tehty myös muihin Haftarin joukkojen kohteisiin.

Turkki vastaan Venäjä

Libyan sotaa yritettiin rauhoittaa tammikuussa liittokansleri Angela Merkelin koolle kutsumassa huippukokouksessa Berliinissä. Kokoukseen osallistuivat muun muassa Venäjän ja Turkin presidentit, ja siinä luvattiin lopettaa ulkopuolinen sekaantuminen Libyan sotaan.

Turkki on nyt avoimesti mukana, Tripolin hallituksen puolella. Sitä vastaan taistelevilla Haftarin joukoilla on venäläisiä edistyneitä aseita ja apunaan venäläisiä Wagner-yhtiön palkkasotureita, mutta Venäjän hallitus katsoo, että se ei ole mukana sodassa.

Tiistaina Yhdysvallat ja Britannia vaativat YK:n turvallisuusneuvostossa Venäjää lopettamaan palkkasoturien lähettämisen Libyaan. Venäjän mukaan se ei ole valtiona osallinen asiaan.

– Libyassa ei ole Venäjän armeijan sotilaita, sanoi Venäjän YK-suurlähettiläs Vasili Nebenzia.

Khalifa Haftaria tukevat Venäjän lisäksi myös Egypti ja Arabiemiraatit. Esimerkiksi Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmät ovat Forbes-uutissivuston mukaan tulleet Arabiemiraateista, joka on ostanut niitä Venäjältä.

Ja on olemassa myös Syyria-yhteys.

Syyrialaisia sotii molemmilla puolilla

Maaliskuussa Bengasin hallitus, eli Haftar, avasi suljettuna olleen Libyan suurlähetystön Damaskoksessa. Damaskoksen ja Bengasin välille avattiin lentoyhteys.

YK:n tarkkailijoiden mukaan Syyriasta on lennätetty Libyaan arviolta vajaat 2 000 syyrialaista taistelemaan Haftarin puolella. Heidän uskotaan tehneen palvelussopimukset venäläisen Wagner-yhtiön kanssa.

– Turkki on Damaskoksen ja Haftarin yhteinen vihollinen, sanoi Oxfordin yliopiston tutkija Samuel Ramani uutistoimisto AFP:lle.

Damaskosta, eli Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia ja Khalifa Haftaria yhdistää myös yhteinen tukija, Venäjä.

Savonlinnan lähistöllä asuva Mirva Behm on onnekas. Hänen ei tarvitse pelätä koronavirusta, sillä se on hoidettu hänestä pois ja vieläpä kotioloissa. Hoitavina lääkäreinä toimivat kohta 7-vuotias Aada ja 4-vuotias Elsa Behm. Kyseessä on lasten leikki.

– Minulle on potilaana tehty kliinisiä tutkimuksia, ja löydetty kaikenlaista mahataudista koronaan. Koronavirus on saatu poistumaan omenamehulla ja käsivarteen kiinnitetyllä usb-piuhalla, tyttöjen äiti Mirva Behm kertoo.

Korona vilahtelee perheen nuorimpien lasten leikeissä monin tavoin. Barbie-nuket joutuvat sairaalahoitoon koronan takia ja kotileikeissäkin virusta esiintyy. Aina mehu ja sähkö eivät ole leikissä auttaneet potilasta.

– Kaikista rajuimmissa leikeissä on vietetty hautajaisiakin.

Leikki auttaa tunteiden käsittelyssä

Monessa muussakin kodissa on huomattu koronan ilmestyneen lasten leikkeihin. Näin on käynyt myös kansallisen leikkipäivän perustajan Mira Jääskeläisen kotona.

– Lapsi on leikkinyt, että joku sairastuu koronaan. Leikkiessään hän selvästi käsittelee ajatuksissaan olevaa huolta viruksesta.

Ajatusten ja tunteiden käsittely leikin avulla on lapselle tärkeää. Näin on erityisesti elämänmuutoksissa, joissa lapsilta vaaditaan sopeutumiskykyä.

Lastensuojelussa pitkään työskennellyt ja siellä nykyisin työnohjaajana toimiva Mira Jääskeläinen on sitä mieltä, että leikki auttaa käymään läpi vaikeita kokemuksia. Koronaepidemian aikana leikillä voi olla erityisen tärkeä rooli lapsen elämässä.

– Leikkimällä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja käsitellä tunteita. Lapselle leikki on tapa uppoutua omiin ajatuksiin ja mielikuvitukseen, Jääskeläinen sanoo.

Koronaleikeistä ei tarvitse huolestua

Vakavalla sairaudella leikkiminen saattaa huolestuttaa vanhempia. Syytä huoleen ei ole, jos lapsi leikkii muitakin leikkejä eikä vaikuta ahdistuneelta. Aikuisen tehtävänä on olla saatavilla silloin, kun lapselle tulee tarve kysyä jotain.

Mira Jääskeläinen neuvoo myös ottamaan koronan puheeksi lapsen kanssa, jos leikit tuntuvat synkiltä tai toistuvilta.

Eri järjestöjen nettisivuilta löytyy ohjeita, miten lapsen kanssa voi puhua koronatilanteesta. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto neuvoo, että huolestuneelta vaikuttavalta lapselta voi kysyä suoraan, mitä lapsi ajattelee ja mikä häntä pelottaa.

Mirva Behm on huomannut lastensa leikkien muuttuneen koronapandemian myötä. Alussa leikeissä oli vakavampi sävy ja lasten tiedontarve oli suuri. He halusivat tietää, miltä virus näyttää, ja saattoivat kesken leikkien tulla kysymään jotain viruksesta.

Nyt koronasta on tullut arkipäiväisempi asia.

– Lasten leikeissä näkyy, että samalla kun pelko ja huoli kevenevät, niin myös leikit kevenevät, Behm kertoo.

Kaipuu kavereiden seuraan voi olla suuri

Koronan takia ero leikkikavereista voi olla raskasta. Maaseudulla kaukana naapureista asuva Behmin perhe on kokenut myös tämän harmituksen.

– Leikkikavereiden ja sosiaalisen elämän kaipuu oli lapsilla pahimman eristyskauden aikana päivittäistä, vaikka heillä sisaruksia onkin.

Perheet suhtautuvat koronarajoituksiin eri tavoin; osa lapsista saa leikkiä kavereiden kanssa esimerkiksi leikkikentillä, osa lapsista on tiukasti vain oman perheen parissa. Tämä voi herättää lapsessa kiukkua ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta.

Leikissä lapsi oppii myös sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta ja kuuntelemisen taitoja. Koronatilanne vaikeuttaa tätäkin, koska lähikontakteja pitäisi välttää, eivätkä ryhmäleikit ole nyt paras vaihtoehto.

Mira Jääskeläinen kannustaa keksimään sellaisia yhteisleikkejä, joissa jonkinlainen turvaväli säilyisi.

– Puistoon tai metsään voi vaikka rakentaa köysiesteradan, jossa ollaan luontevasti toisista vähän kauempana.

Kun koronarajoituksia nyt varovaisesti puretaan, ovat Aadan ja Elsan leikitkin siirtyneet hoitoleikeistä kohti uutta normaalia. He askartelevat ahkerasti hengityssuojaimia talouspaperista ja villalangasta. Niitä jaetaan auliisti muille perheenjäsenille ja käytetään itse kauppareissuilla.

Maski saatetaan tosin kauppaan sisään astuessa riisua reteästi otsalle. Jäätelöä kun on vaikea syödä talouspaperi suun peittona.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaepidemiasta.

Yhtäältä palkittu kaupunkikeskusta. Toisaalta keskusta, jossa liiketilat tyhjentyvät. Kouvolan keskusta on näitä molempia.

Elävät Kaupunkikeskustat ry palkitsi pari viikkoa sitten Kouvolan kävelykatu Manskin vuoden 2020 kaupunkikeskustapalkinnolla. Palkinnon toi kävelykadun uudistus.

Nyt yhdistyksen tuoreet elinvoimaluvut kertovat, että kaupungin keskustan elinvoimaisuus eli vireys on huvennut viime vuodesta. Miten tämä on mahdollista?

Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtajan Pokko Lemminkäisen mukaan kävelykadun kehittäminen ja elinvoima ovat kaksi erillistä asiaa. Hän patistaa jokaista kaupunkia kehittämään keskustaansa.

– Kouvolan kaupunkisuunnittelijat voivat olla todella ylpeitä siitä, että kaikki suomalaiset keskustankehittäjät ovat kääntäneet katseensa Kouvolaan. Mutta mitä tulee keskustan kehittämiseen, jokainen Suomen kaupunki on velvollinen kehittämään keskustaansa, Lemminkäinen sanoo.

Naapurikaupungin luvut plussalla

Kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta mitataan sillä, kuinka tehokkaasti liiketilat ovat käytössä. Tyhjien liiketilojen määrää suhteutetaan asukaslukuun.

Kouvolassa elinvoimaluku on pudonnut vuodessa lähes 14 prosenttiyksikköä miinukselle.

Naapurikaupunki Kotka on sen sijaan parantanut asemiaan: elinvoimaluvun vuosimuutos on noin neljä prosenttiyksikköä positiiviseen suuntaan.

Luvut kuvaavat normaalia tilannetta, eivät vallitsevaa koronatilannetta.

Lue myös: Pori ja Järvenpää kukoistavat, Heinola, Seinäjoki ja Jyväskylä kuihtuvat – kymmenien kaupunkikeskustojen elinvoimat vertailussa

Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n johtavan asiantuntijan Timo Aron mukaan elinvoimaluvun muutokset ja tyhjien liiketilojen määrä on hyvä laittaa merkille.

Vuosittainen vaihtelu on kuitenkin mahdollista, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannata yksittäisten vuosien perusteella tehdä. Esimerkiksi viime vuonna Kouvola tiedotti (siirryt kaupungin sivuille) keskustan elinvoiman laskeneen vain vähän.

– Kouvolan osalta tilanne on minusta sillä tavalla hyvä, että keskustaa on elävöitetty ja kehitetty aika suunnitelmallisesti. Kaupunkirakenne on hyvinkin kompakti: keskusta ja matkakeskus ovat lähietäisyydellä toisiaan ja kävelykatu on todella viihtyisä, Timo Aro sanoo.

Aron mukaan keskustojen elinvoimaan voivat vaikuttaa esimerkiksi keskustan ulkopuolelle rakennetut kauppakeskukset.

Kouvolassa on keskustan ulkopuolella kauppakeskus Veturi, ja esimerkiksi Seinäjoelle on rakennettu keskustan ulkopuolelle uusi Ideapark-kauppakeskus.

– Se on oma haasteensa, jos samaan aikaan pyritään kehittämään vahvasti keskusta-aluetta. Vie aikaa, että tasapaino löytyy, Aro toteaa.

Lue myös: Hyväpaha Ideapark romahdutti Seinäjoen keskustan elinvoiman – mutta se ei ole koko totuus

Cappuccino-keskusta suosii Kotkaa

Entä Kouvolan naapurikaupunki Kotka? Pokko Lemminkäisen mukaan maantiede kääntyy Kotkan eduksi.

– Kotkan vahvuus on se, että se on saari. Se on vähän niin kuin Kuopio tai Helsinki. Kynnys sille, että kauppa leviää pitkin peltoja pois keskustasta, on hyvin korkea, Lemminkäinen sanoo.

Hän kuvailee Kotkan keskustaa cappuccino-keskustaksi, jossa esimerkiksi kauppakeskus Pasaati, Merikeskus Vellamo ja tori parkkeineen tukevat toisaan.

Lemminkäisen mukaan Kouvolan asemia voi vastaavasti heikentää kaupungin verrattain suuri asukasmäärä ja historia kuntaliitoskaupunkina. Kouvola on Suomen kaupungeista yhdenneksitoista suurin.

Aron mukaan alueen asukasluku korreloi yleensä keskustan elinvoimaisuuden kanssa. Kuntaliitoskaupunkien kohdalla keskustan elinvoimaisuuden kehittäminen vie kuitenkin aikaa. Nykyinen Kouvola muodostui kuntaliitoksessa runsas vuosikymmen sitten.

Aron mukaan samantyyppistä kuntaliitos- ja rakennemuutostaustaa on Kouvolan lisäksi esimerkiksi Seinäjoella, Vaasalla, Porilla ja Lappeenrannalla.

– On kova rakennemuutos ja kuntaliitoksia takana, ja omaa paikkaa on haettu jonkin aikaa.

Myös keksimällä keksitty voi toimia

Kauppaliikkeiden määrä kaupunkien keskustoissa on ollut vähenemään päin. Kuinka keskustoihin voitaisiin saada eloa?

– Helpoin tapa on se, että tyhjät liiketilat otetaan muuhun käyttöön, Lemminkäinen mainitsee.

Yksi esimerkki ovat luovan alan työtilat, joissa voi toimia useita, pieniä yrityksiä.

Aron mukaan tiloille voidaan jopa keksimällä keksiä väliaikaista käyttöä. Esimerkiksi Porissa kävelykadun varrella oleviin tyhjiin tiloihin on perustettu kaupungin projektitoimistoja, joihin asukkaat voivat poiketa.

– On selvää, että aina kun näkee tyhjän tilan, se jollakin tavalla pysäyttää. Helposti käy sillä tavalla, että jos kortteliin on syntynyt tyhjä tila, sen ympärille syntyy muita tyhjiä tiloja.

Aro nostaa esiin myös matkakeskusten ympäristön kehittämisen ja kaupunkitilan haltuun ottamisen. Ihmisvirroilla ja tapahtumilla, mutta myös puistoilla, penkeillä ja muilla pysähtymispaikoilla on suuri merkitys.

– Mitä paremmin pystytään huomioimaan alueella olevien yrittäjien että alueen vakituisten asukkaiden tarpeet, sitä kautta löytyvät avaimet.

Kouvolassa matkakeskuskorttelia kehitetään parhaillaan tontinluovutuskilpailun kautta. Yle ei tavoittanut Kouvolan kaupunkia kommentoimaan elinvoimalukuja.

Lue myös:

Sama kävelykatu hurmasi valtakunnallisen raadin toistamiseen – Kouvolan Manski on taas Suomen hienoin keskusta

Pori ja Järvenpää kukoistavat, Heinola, Seinäjoki ja Jyväskylä kuihtuvat – kymmenien kaupunkikeskustojen elinvoimat vertailussa

Yle selvitti laajalla kyselytutkimuksella, mikä suomalaisille on tärkeää ja mistä hyvä elämä muodostuu. Vastauksissa nousevat esille oma ja perheen terveys, läheiset, sekä turvallinen toimeentulo.

Tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä. Ja mikäpä on ollessa, kun toivelista on suomalaisen vaatimaton: kohtuullista, tasaista elämää ilman liian suuria huolia.

Kysymysten sitaatit ovat tutkimukseen osallistuneiden vastauksia kysymykseen, mitä hyvä elämä tarkoittaa ja mitkä asiat siihen liittyvät.

Tee testi ja selvitä, kuinka hyvin sinun käsityksesi hyvästä elämästä vastaa samanikäisten suomalaisten ajatuksia. Voit muuttaa valintoja myös testin kuluessa tai sen jälkeen, jotta näet miten kysymyksiin on vastattu eri ikäryhmissä.

Taustatietoa testistä:

Testidata perustuu Ylen IROResearchilta tilaamaan Suomalaisten pelot ja haaveet 2019 -kyselytutkimukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä suomalaiset ajattelevat elämästään, mitä me pidämme tärkeänä ja mitkä asiat meitä huolettavat.

Internetpaneelissa toteutettuun kyselyyn saatiin 3000 vastausta yli 15-vuotiailta suomalaisilta. Otos on painotettu ja tulokset ovat yleistettävissä suomenkieliseen yli 15-vuotiaaseen väestöön. Virhemarginaali on 1,8 prosenttia.

Kyselyä on täydennetty 1000 uudella vastaajalla huhtikuussa. Koronatilanne korostaa terveyden merkitystä entisestään, mutta asioiden tärkeysjärjestys on pysynyt likipitäen ennallaan.

Lue myös:

Yle kysyi, mistä suomalaiset haaveilevat koronan keskellä: "Pysyä terveenä, kasvattaa järkevä lapsi, saada talous kuntoon"

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23.00:een asti.

Lappeenrantalainen Timo Kiskonen on yli 20 vuoden ajan ottanut polkupyöränsä ja polkenut kotoaan muutaman kilometrin pituisen matkan työttömien ruokalaan. Näin hän on tehnyt joka arkipäivä vuoden ympäri säällä kuin säällä.

– Ruokala on minulle hyvin tärkeä juttu. Saan syödäkseni ja se pistää liikkeelle joka päivä, Kiskonen kertoo.

Kiskonen jäi eläkeputken kautta eläkkeelle vuonna 1994. Siitä lähtien hän on ollut Lappeenrannan työttömien ruokalan vakikävijä.

Yksin asuvalle miehelle ruokala on tarjonnut paitsi edullista vatsan täytettä, myös seuraa muista ruokailijoista.

– Vakiporukka tullut tutuksi niin siinä jutellaan kaikenlaista, sanoo Kiskonen.

Kiskosen arki meni uusiksi maaliskuussa, kun ruokala pantiin kiinni koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

– Olen tehnyt poikamiesruokaa kotona. Potut keittänyt ja paistanut makkaraa, Kiskonen kertoo koronakevään aikaisesta syömisestään.

On kuitenkin mahdollista, että ruokala ei aukea enää ollenkaan. Tilanne hirvittää Kiskosta.

– Kyllä sitä syödä pitäisi. Muuten ei pysy hengissä.

Vuokria maksamatta

Työttömien ruokalaa ylläpitää Lappeenrannan seudun työnhakijat -yhdistys. Ruokala on työllistänyt muutaman kuntouttavassa työtoiminnassa olevan ihmisen kuukausittain.

Heitä ovat opastaneet yhdistyksen vapaaehtoiset. Yksi heistä on Marja Pylkkö. Hän on ollut puolisonsa Kauko Pylkön kanssa ruokalan toiminnassa mukana vuodesta 1997 alkaen.

– Tästä on tullut meidän elämäntapamme, eläkkeellä oleva Pylkkö sanoo.

Nyt ruokalan tilat omistava Valio on purkanut vuokrasopimuksen yhdistyksen kanssa. Yhdistyksellä on Valiolle vuokrarästejä kolmen kuukauden ajalta eli 5500 euroa.

Rahaa rästien maksamiseen ei ole. Yhdistys ei ole saanut riittävästi tuloja eikä kaupungilta ole tullut vielä tälle vuodelle avustusta.

– Tällä hetkellä tilanne on se, että ruokalatoiminta on vaakalaudalla, Pylkkö sanoo.

Toiminta pyörinyt avustusten varassa

Ruokala on toiminut nykyisessä paikassaan 1990-luvun puolivälistä alkaen. Ruokalan pitäminen on ollut yhdistykselle tappiollista. Tappioita ovat tähän asti paikanneet eri lähteistä tulleet avustukset.

Kuntouttavassa työtoiminnassa olevista henkilöistä yhdistys on saanut korvausta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä Eksotelta.

Viime aikoina ruokalassa on käynyt lounaalla 15–30 ihmistä päivässä. Lounastajien määrä on vuosien varrella vähentynyt. Parhaimpina päivinä syöjiä oli 60 päivässä.

Marja Pylkön mukaan vakituisia kävijöitä on sairastunut tai menehtynyt. Myös lounaan noussut hinta on karsinut jonkin verran asiakkaita.

– 50 sentin korotus vei pari työtöntä syöjää, kun he pitivät nousua liian isona, Pylkkö sanoo.

Työttömille ja eläkeläisille lounas on maksanut 4 euroa, muille 5,50 euroa.

Yhdistyksen tarkoituksena oli muuttaa ruokalan nimeä, jotta ihmiset eivät ajattelisi sen olevan ainoastaan työttömille. Nimikin oli jo tiedossa: Ruokamesta.

Näin asiakkaita ehkä olisi saatu lisää.

– Meillä ovat saaneet käydä syömässä kaikki halukkaat tähänkin asti, Pylkkö sanoo.

Valio on ilmoittanut yhdistykselle ja kaupungille, että ruokalan toiminta voisi jatkua, mutta vuokralaisena pitäisi olla jonkin muun tahon kuin työnhakijoiden yhdistyksen.

– Vuokralaisen pitää pystyä huolehtimaan vuokranmaksusta, kertoo Valion tekninen johtaja Jukka Partti sähköpostitse.

Kaupunki kehottaa yhteistyöhön toisen tahon kanssa

Lappeenrannan seudun työnhakijoiden vuokrarästit Valiolle syntyivät jo vuoden 2019 alkupuolella.

Lappeenrannan kaupunki oli siihen asti tilojen vuokralaisena. Kaupunki vuokrasi tilat edelleen työnhakijoiden yhdistykselle, mutta päätti luopua edelleenvuokrauksesta maksuepäselvyyksien takia.

Yhdistys siirtyi suoraan tilojen vuokralaiseksi. Se ei kuitenkaan heti voinut maksaa vuokraa Valiolle.

Maksamiseen tarvittiin kaupungin avustusta, joka tuli yhdistykselle vasta myöhemmin keväällä. Siltikään rahaa ei ollut riittävästi rästien maksamiseen.

Yhdistys on nyt pyytänyt kaupunkia vuokraamaan tilat jälleen, mutta turhaan. Kaupunki ei lähtökohtaisesti vuokraa omaan käyttöönsä ulkopuolisia tiloja.

Kaupunki on kuitenkin luvannut hoitaa yhdistyksen vuokrarästit Valiolle. Enempää tukea yhdistykselle ei ole tulossa tänä vuonna, ellei yhdistys saa toimintaansa uskottavalle ja taloudellisesti paremmalle tolalle.

Sen sijaan kaupunki kehottaa yhdistystä lyöttäytymään yhteen jonkin toisen yhdistyksen kanssa. Kaupunki perustelee kehotustaan kahdella syyllä. Ensimmäinen on yhdistyksen talousongelmat.

Toinen syy on se, että ruokalassa työskennelleet ovat moittineet puutteellista työnohjausta. Ohjaukseen kuuluu esimerkiksi keittiötehtävissä opastaminen.

– Toivomme, että yhdistys löytää yhteistyökumppanin, jonka kanssa toimintaa saataisiin paremmalle tasolle sekä laadun että talouden puolesta, kertoo Lappeenrannan kaupungin hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen.

Marja Pylkkö ei allekirjoita väitteitä puutteellisesta ohjauksesta.

Työttömien ruokalatoiminta hiipunut viime vuosina

Työttömien yhdistysten päätarkoitus on tukea työttömien terveydellistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukea heidän työllistymistään, huomauttaa Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Siitä syystä ruokalatoiminta on tärkeää, vaikkakin ruokaloiden toiminta on yhdistyksille yleensä taloudellisesti miinus-merkkistä ilman taloudellista tukea.

– Yhdistykset voivat tehdä ruokaloilla jonkin verran omaa varainhankintaa, jolla voidaan peittää esimerkiksi vuokrakuluja ja muita juoksevia kustannuksia, sanoo Haapakoski.

Työttömien yhdistysten ruokalatoiminnassa on kuitenkin ollut nähtävillä hiipumista viime vuosina eri puolilla maata.

Syynä on osittain työttömien yhdistysten toiminnan väheneminen, koska työllisyyskehitys on ollut hyvää ennen koronaa. Etenkin ravintola-alan työntekijöistä on ollut enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

Juuri ennen koronakriisiä ravintola-alan työllisyystilanne parani, jolloin työttömien yhdistysten ylläpitämiin ruokaloihin oli vaikea saada esimerkiksi työttömiä kokkeja.

Koronakriisin aikana on käynyt toisin päin: ravintola-alalta on lomautettu tai jäänyt täysin työttömäksi ihmisiä.

– Jos työttömyystilanne pitkittyy, olisi ruokalatoiminnalla potentiaalia, Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pohtii.

Jyväskylässä toiminta päättyi liki 30 vuoden jälkeen

Yksi toimintansa kannattamattomana lopettaneista ruokaloista on Jyväskylässä sijainnut Jokikievari. Ruokalan toiminta päättyi hiljattain.

Lopetuspäätös kirpaisi Jyvässeudun työllistämisyhdistystä, koska yhdistyksen toiminta alkoi juuri ruokalasta 28 vuotta sitten. Viime aikoina ruokala työllisti yhteensä 25 pitkäaikaistyötöntä, osatyökykyistä, kuntoutujaa sekä oppisopimustyöntekijää.

Vaikeudet alkoivat kymmenen vuotta sitten, kun ruokalan toiminta luokiteltiin elinkeinotoiminnaksi. Aiemmin se oli ollut yleishyödyllistä toimintaa.

Elinkeinotoiminnaksi luokittelu tarkoitti sitä, että työllistämisyhdistys ei enää saanut ruokalaan julkisia avustuksia. Myös ruokalan työntekijöiden ohjaajien palkkauskustannuksiin tarkoitettu tuki putosi huomattavasti.

– Vähintään puolet palkasta piti tuottaa omilla tuloilla, Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa kertoo.

Lounasruokailusta saadut tulot eivät riittäneet kattamaan menoja. Suuriin hinnankorotuksiin yhdistys ei halunnut lähteä.

– Olemme toimineet työttömien yhdistyksen imagon alla, joten lounaan hinnan piti olla sillä tasolla, sanoo Tuohimaa.

Koronarajoitukset sulkeneet lisää ruokaloita

Koronavirusepidemia on sulkenut työttömien yhdistysten ylläpitämiä ruokaloita eri puolilla maata. Toimintaa voi jatkaa kesäkuussa, kun ravintoloita koskevia rajotuksia höllennetään.

Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka moni yhdistys pystyy ruokalan jälleen avaamaan.

Työttömien keskusjärjestön tekemän selvityksen mukaan valtaosa yhdistyksistä on joutunut supistamaan toimintaansa olennaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian aikana.

Työntekijöitä on lomautettu ja irtisanottu.

Mustarastas alkoi rakentaa pesää turkulaisen omakotitalon pihassa olevaan halkopinoon toukokuun puolivälissä. Munat ilmestyivät pesään pari päivää ennen helatorstaita.

Tämän artikkelin kautta voit seurata 24/7 livekuvaa mustarastaan pesinnästä.

Naaras hautoo munia yleensä vajaat pari viikkoa. Jos kaikki sujuu hyvin, munat kuoriutuvat kesäkuun alkupäivinä tai ihan toukokuun lopussa.

Mustarastas munii yleensä 2–6 sinivihreää munaa, ja vain naaras hautoo. Poikasten ruokinnan hoitavat naaras ja koiras yhdessä.

Mikäli halkopinoon syntyvät mustarastaan poikaset ovat elossa ja hyväkuntoisia vielä viikon kuluttua syntymästä, ne on tarkoitus rengastaa. Sen jälkeen niiden elämästä on mahdollista saada lisää tietoa.

Mustarastas on niin sanottu osittaismuuttaja. Perinteisesti mustarastaat ovat lähteneet talveksi Länsi-Eurooppaan, mutta varsinkin leutoina talvina monet ovat jääneet talveksi Suomeen.

Mustarastas on yksi parhaimpia ja kovaäänisimpiä laulajia, joka aloittaa laulunsa keväällä jo hyvin varhain ennen auringonnousua.

Lue lisää:

Ovikranssi, traktori, pyöräilykypärä – katso lintujen erikoiset pesäpaikat

Leuto sää sai mustarastaan aloittamaan pesinnän – linnun on havaittu jo munineen Espoossa

Monet ravintolat valmistautuvat avaamaan ovensa runsaan viikon kuluttua, mutta lopullinen varmuus ravintoloiden kesärajoituksista uhkaa venyä kalkkiviivoille.

Kaljahanoista päättäminen on vienyt poliitikoilta paljon aikaa poikkeusolojen aikana. Hallitus päätti ravintoloiden uusista rajoituksista vasta tiistaina, lähes viikkoa alkuperäisiä suunnitelmia myöhemmin.

Ravintolat voivat avata kesäkuun alussa ovensa, mutta ne voivat täyttää enintään puolet asiakaspaikoistaan ja kaljahanat pitää sulkea kello 22.

Hallituksen esityksen pitää kuitenkin läpäistä vielä perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan seula, mikä ei ole läpihuutojuttu.

Tavoitteena oli, että rajoitusesitys olisi edennyt eduskunnassa nopeammin jo tällä viikolla, mutta esimerkiksi kaikkia asiantuntijoita ei onnistuttu saamaan kuultavaksi lyhyellä varoitusajalla.

Aikataulua kiristää se, että hallituksen ravintolaesityksen toinen käsittely voi tapahtua aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä.

Ravintolarajoitusten etenemiselle on keskeinen perustuslakivaliokunta, joka on koolla maanantaina ja kuulee asiantuntijoita, minkä jälkeen se kirjoittaa rajoituksista lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Se tekee asiasta varsinaisen mietinnön, jonka jälkeen asia etenee eduskunnan suureen saliin ensimmäiseen käsittelyyn.

Jos valiokunnat eivät saa heti maanantaina työtään valmiiksi, ravintolarajoitukset eivät välttämättä ehdi presidentin esittelyyn ainakaan vielä perjantaina aamupäivällä, jolloin se yleensä pidetään.

Ravintoloiden on määrä aueta runsaan viikon kuluttua maanantaina, mutta jos eduskuntakäsittely venyy, ravintolarajoitusten hyväksyminen uhkaisi jäädä sitä edeltävälle viikonlopulle mahdollisiin ylimääräisiin istuntoihin.

Jos eduskunta ei ehtisi hyväksyä lainmuutosta, ravintolat aukeaisivat kesäkuussa kokonaan, koska lainmuutos, jolla ravintolat suljettiin, on voimassa toukokuun loppuun. Sitä ei pidetä kuitenkaan todennäköisenä, että näin kävisi.

Professori: Hätäluukku pidetään sepposen selällään

Julkisoikeuden apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mukaan keskeinen ongelma on se, että hallitus on rajoittamassa edelleen ravintoloiden toimintaa perustuslain 23. pykälän nojalla. Rautiainen sanoo, että 23. pykälä on "viimeinen hätäluukku", joka hallituksen pitäisi pyrkiä sulkemaan.

Pykälän mukaan suomalaisten perusoikeuksista voidaan poiketa tilapäisesti kansakuntaa vakavasti uhkaavien poikkeusolojen aikana. Hallitus otti 23. pykälän käyttöön maaliskuussa saadakseen ravintolat suljettua.

– Pidän selvänä, että tilanteessa, jossa rajoituksia lievennetään, pitäisi pyrkiä hätäluukun sulkemiseen eikä siihen, että sitä avataan ajallisesti entistä enemmän, hän sanoo.

– Hallituksen esityksessä hätäluukku pidetään sepposen selällään, ja vielä pidempi aika kuin on perustuslakivaliokunnan lausuntojen valossa perusteltua.

Rautiainen viittaa siihen, että hallitus on tähän asti rajoittanut suomalaisten perusoikeuksia eri tavoilla selvästi lyhyemmän aikaa kuin nyt. Esimerkiksi peruskouluissa siirryttiin etäopetukseen kahdeksi kuukaudeksi, kuukausi kerrallaan tehdyin päätöksin, mutta ravintoloiden rajoitusten on määrä olla voimassa kesäkuun alusta lokakuun loppuun eli viisi kuukautta.

Rautainen arvostelee myös sitä, että hallitus ei ole huomioinut alueellisia eroja, eli sitä että ravintolatoimintaa rajoitetaan alueilla, joissa koronatartuntoja ei ole enää juuri havaittu.

– Perustelut valtakunnallisista rajoituksista ovat entistä heikommalla pohjalla, hän sanoo.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on vedonnut siihen, että hallituksella on mahdollisuuksia myös lieventää rajoituksia, ja tehdä se alueittain. Hallituksen on määrä myös arvioida rajoitusten tilannetta kahden viikon jaksoissa.

Hallitus laskeneekin sen varaan, että vaatimukset täyttyvät, koska rajoitusesityksen liitteenä on asetus, jossa on lueteltu missä maakunnissa rajoitukset ravintoloiden asiakaspaikkoihin, aukioloon ja anniskeluun ovat voimassa.

Kiuru on myös korostanut sitä, että tauti elää ryppäittäin, joita voi syntyä vähäisten tartuntojen alueilla, ja että lievässäkin tautitilanteessa tilanne voi muuttua yllättäen.

Rautiainen moittii kuitenkin sitä, että hallitus haluaa itselleen vallan antaa asetuksia ravintoloiden rajoituksista, vaikka lähtökohtaisesti perusoikeuden rajoituksista pitäisi säätää laissa.

Lue lisää:

Näin oluthanat, terassit ja ravintolat avataan kesäkuun alussa – katso hallituksen päätökset tiivistetysti tästä

Keskustelu on auki lauantaihin kello 23.00:een asti.

Viime viikolla Kabulissa synnytyssairaalaan tehty tuhoisa isku ylitti raakuudessaan kaiken, jopa Afganistanin mittakaavalla laskettuna.

– Toin miniäni Zainabin tänne pääkaupunkiin Kabuliin synnyttämään, jotta kaikki varmasti sujuisi turvallisesti, Zahra Muhammadi kertoo uutistoimisto Reutersin haastettelussa.

Zainab oli toivonut miehensä kanssa lasta jo seitsemän vuotta. Terve poika sai heti synnyttään nimen Omid, joka tarkoittaa dariksi onnea.

Omidin elämä jäi lopulta vain neljän tunnin mittaiseksi. Kolme poliisiksi naamioitunutta miestä ryntäsi synnytyssairaalaan ja murhasi ainakin 24 ihmistä.

Mikään terroristiryhmä ei ole ilmoittautunut iskun tekijäksi, mutta esimerkiksi Yhdysvallat syyttää Isisiä.

Taliban-järjestö ainakin jatkaa rauhanneuvotteluissa. Kabulissa puhelimeen vastava AAN-tutkimusjärjestön tutkija Obaid Ali ei usko talibanien osallisuuteen.

– En usko, että Taliban oli hyökkäyksen takana. Tekotapa, helppo kohde, viittaa suoraan Isisiin.

Isis on kaatumassa Afganistanissa

Isis ja Taliban, saman äärisuunnan edustajat, eivät mahdu samaan maahan. Taliban pyrkii hallitsemaan pelkästään kotimaataan Afganistania. Isisin tavoite on laajempi, valtioiden rajat ylittävä kalifaatti.

Taliban julisti sodan Isisiä vastaan tammikuussa 2015. Voittajasta ei ole enää epäselvyyttä.

– Isis on jo erittäin heikko. Se on menettänyt alueita ja miehiä, ja sen tärkein johtaja Abdullah Orakzai on nyt pidätetty, tutkija Ali sanoo.

Afganistanin tiedustelupalvelu pidätti Abdullah Orakzain eli Farooqin huhtikuussa Kandaharissa. Presidentti Ashraf Gahni oli ehtinyt jo puoli vuotta aiemmin julistaa Isisin "tuhotuksi".

Paikallisten asiantuntijoiden mukaan sadat Isisin taistelijat ovat kuitenkin edelleen toimintavalmiudessa ja kykeneviä tekemään yksittäisiä tuhoisia iskuja siviilejä vastaan.

Poliittinen kriisi

Viime sunnuntaina Afganistanin kaksi johtavaa poliitikkoa, presidentti Ashraf Ghani ja maan kakkosmies Abdullah Abdullah, pääsivät viimein sopuun siitä, kumpi voitti syyskuussa järjestetyt presidentinvaalit.

Abdullah antoi lopulta periksi, vaikka oli itsekin jo ehtinyt järjestää omat virkaanastujaisensa. Uudessa vallanjaoassa Abdullahin tehtäväksi jää nyt muun muassa rauhanneuvottelut Talibanin kanssa.

Tutkija Obaid Alin mukaan sillä, kuka Afganistanin hallinnosta on mukana neuvotteluissa, ei ole mitään merkitystä.

– Taliban ja Yhdysvallat ovat ratkaisevassa asemassa, Ali sanoo.

Kokonaan toinen asia on, kuinka paljon demokratiaan pyrkivä valtio voi tehdä hirmuhallintoa kannattavalle Talibanille myönnytyksiä.

Kuvaavaa nykyiselle tilanteelle on, että 19 vuotta lännen mahtiarmeijoita vastaan taistellut Taliban on se, joka saa pitkälti sanella neuvottelujen kulun. Vainotusta hylkiöstä on tullut uudelleen vahva peluri, jonka sanaa ja oikkuja lännenkin on kuunneltava.

Nyt keskustelut ovat tyssänneet jo vankienvaihtoon. Sen jälkeen täytyisi käsitellä esimerkiksi naisten asema ja Taliban-johtajien mahdolliset armahdukset.

Talibanin päättävistä elimistä löytyy Alin mukaan henkilöitä, joiden kanssa sopimusten tekeminen voisi olla mahdollista, mutta liikkeen nykyinen johtaja ei kuulu heihin.

Mawlawi Hibatullah Akhundzada tunnetaan säälimättömänä aatteen miehenä, jonka periaatteista kertoo paljon se, että hän uhrasi jopa oman poikansa antamalla tämän tehdä itsemurhaiskun kolme vuotta sitten.

Rauhansopimus pelkkä paperi

Yhdysvaltain ja Talibanin helmikuussa Dohassa allekirjoittama rauhansopimus on ollut alusta saakka kovalla koetuksella. Väkivaltaisuudet ovat jatkuneet, eikä edistystä ole nähty.

Jos Yhdysvallat todella vetää kaikki joukkonsa Afganistanin maaperältä runsaan vuoden kuluttua, se tarkoittaa monien mielestä Talibanille helppoa marssia pääkaupunkiin Kabuliin.

Tutkija Obaid Ali myöntää olevansa huolissaan myös omasta ja perheensä turvallisuudesta. 33-vuotias Kabulin yliopiston kasvatti on juuri mennyt kihloihin.

– Amerikkalaisten lähtö olisi lopullinen katastrofi Afganistanille, Ali sanoo.

Lisää aiheesta:

Yhdysvallat ja Taliban allekirjoittivat historiallisen sopimuksen: Yhdysvallat aikoo vetää joukkonsa Afganistanista

Trumpin rummuttama Afganistan-diili sai lupaavan alun, mutta nyt rauhankehitys näyttää romahtavan – Mitä on tapahtunut?

Afganistanissa historiallinen sopimus vallanjaosta – Vaalit hävinnyt presidenttiehdokas neuvottelemaan Talibanin kanssa

Presidentti Sauli Niinistön mielestä sotilasliitto NATOn kanssa tehty järjestely mahdollisuudesta tiedonvaihdon syventämiseen kriisitilanteissa olisi ollut hyvä viedä eduskunnan tiedoksi jo järjestelyn sopimisaikaan.

– Olisin minäkin voinut hyvin hoksata, että tämä olisi hyvä viedä eduskuntaan jo ajat sitten, eli silloin kun se oli vireillä, presidentti Niinistö arvioi tapahtunutta.

Sauli Niinistö kommentoi asiaa Kultaranta-keskustelujen tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Ulkoministeriölle odotettavissa nuhteet eduskunnasta

Yle kertoi keskiviikkona, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta aikovat kirjoittaa lausuntoihinsa perustuslakivaliokunnalle moitteet siitä, että valiokunnat jäivät tietopimentoon.

Torstaina Yle sai vahvistuksen, että NATO-järjestely kuuluu ulkoministeriön vastuulle eli moitteet suuntuvat ainakin ulkoministeriöön.

Valiokunnat viimeistelevät ensi viikolla lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle. Perustuslakivaliokunta selvittää parhaillaan laajemminkin eduskunnan tiedonsaannin ongelmia.

Suomi sopi keväällä 2018 Ruotsin ja NATOn kanssa järjestelystä, jossa kriisiytyvässä tai vaikeassa tilanteessa Suomi, Ruotsi ja NATO voisivat erikseen sopia tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventämisestä.

Esimerkiksi Suomi voisi pyytää NATOlta luottamuksellisia tietoja tai päinvastoin. Tiedon haltijamaa tai sotilasliitto päättäisi itse, luovuttaako se pyydetyt tiedot.

Ylellä ei ole varmuutta, onko järjestelyä käytetty kuluneen kahden vuoden aikana tiedonvaihdon syventämiseen.

Yhden kuvailun mukaan järjestelmä ei ole ollut "erityisen operatiivinen" eli tiedonvaihdon syventämisestä ei olisi tullut ainakaan runsaasti osapuolten pyyntöjä. Toinen lähde arvelee, että järjestelyä ei olisi käytetty vielä kertaakaan.

Tieto NATO-järjestelystä kulki eduskuntaan liki kaksi vuotta

Eduskunnan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraavat valiokunnat kuulivat järjestelystä vasta liki kaksi vuotta myöhemmin, helmikuussa 2020.

Presidentti Niinistö pohti tiedotustilaisuudessaan, että NATO-järjestelyn rakenne saattoi vaikuttaa siihen, ettei asiaa viety eduskunnan tietoon. Presidentin mukaan kysymys ei todellakaan ollut sopimuksesta.

– Varmasti tuo rakenne oli vähän sen tapainen, kun kysymys ei todellakaan ollut selvästä sopimuksesta, rakenne aiheutti pidättyväisyyden. Onneksi kaikki on nyt esillä, presidentti Sauli Niinistö arvioi.

Järjestelystä ei ole erikseen Suomen allekirjoittamaa paperia

Ylen tiedon mukaan järjestelyä ei ministeriöissä kutsuta sopimukseksi vaan järjestelyksi tai pöytäkirjaksi.

Teknisesti Suomen, Ruotsin ja NATOn järjestely on tehty seuraavasti:

• NATO-maat päättivät keväällä 2018, että Suomen ja Ruotsin kanssa voidaan kriisiytyvässä tai heikkenevässä turvallisuustilanteessa erikseen sopia tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventämisestä.
• Suomea ja Ruotsia kuultiin etukäteen päätöksestä.
• Päätöstä ei olisi tehty, elleivät Suomi ja Ruotsi olisi olleet myötämielisiä asialle.

Kaikki kolme järjestelyn osapuolta olivat samaa mieltä siitä, että järjestely kannattaa tehdä.

Tiedonvaihdon syventämisen mahdollisuudesta ei Ylen tiedon mukaan ole tehty asiakirjaa, jonka joku päättäjä olisi Suomessa allekirjoittanut.

Ilmeisesti myös Ruotsin parlamentti on saanut tiedon NATO-järjestelystä vasta tänä keväänä.

Presidentti kuvasi järjestelyä NATOn päätökseksi, joka kuvaa sotilasliiton suhtautumista Suomen ja Ruotsin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Presidentti muistutti, että tämä NATO-järjestely pitää aina erillisillä päätöksillä hyväksyä otettavaksi käyttöön.

Sauli Niinistön mukaan syntyneestä tilanteesta käytiin keskusteluja presidentinkin suuntaan helmikuussa 2020.

– Nyt on hyvä, että valiokunnilla on tieto kaikista asiakirjoista ja ilmeisesti kumpikin valiokunta aikoo niihin tosissaan paneutua, Niinistö kuvasi tilannetta tällä hetkellä.

Ylen lähteet: presidentti ja hallitukset tiesivät järjestelystä

Mahdollisuudesta tiedonvaihdon syventämiseen tiesi aikanaan Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Järjestely on ollut myös nykyisen Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen tiedossa.

Ylen lähteet vahvistavat, että NATO-järjestely on hyväksytty presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (TP-Utva).

TP-Utvassa tiedonvaihdon syventämisen esitteli ulkoministeriön edustaja. Yksi lähteistä kuvaa, että yksikään ministeri ei voi sooloilla tuonkaltaisissa asioissa, vaan TP-Utva hyväksyy järjestelyt.

Keskiviikkona yksi Ylen lähde piti vakavana sitä, että tietoja NATO-järjestelystä oli jätetty kertomatta valiokunnille. Eduskunta ei ole tiennyt, mihin kaikkeen Suomi on sitoutunut yhteistyössä Ruotsin ja sotilasliitto NATOn kanssa.

Tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventäminen voi tarkoittaa eri tyyppisiä asioita, myös tiedustelutietoja. Samankaltaista yhteistyötä on muutenkin. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin merivoimat ovat keskenään sopineet tietojen vaihdosta yhteisen tilannekuvan luomiseksi Itämeren merialueelta.

Juttua täydennetty useaan otteeseen torstaina iltapäivällä 22.5.2020. Lisätty yksityiskohtaisempia tietoa NATO-järjestelystä.

Voit keskustella jutun aiheesta lauantaihin 23.5.2020 kello 23 asti, klikkaa painiketta jutun jälkeen.

Lue lisää:

Eduskunta valmistelee noottia ulko- ja puolustusministeriöille: Kansanedustajilta pimitettiin tietoja NATO-yhteistyöstä

Perustuslakivaliokunta aloittaa selvityksen ongelmista eduskunnan tiedonsaantioikeudessa

Nukutushammashoitoon päätyvien terveiden lasten määrä on kasvussa Suomessa, kertoo hammaslääketieteen tohtori ja erikoishammaslääkäri Päivi Rajavaara Oulun yliopistosta.

Rajavaara sanoi Ylen Radio Suomen päivässä, että koronakriisin aikaan monissa perheissä lasten hampaiden pesu on voinut unohtua varsinkin etäkouluvaiheessa, kun selkeää kouluun tai päiväkotiin lähtöä ei ole ollut. Hänen mukaansa myös napostelu on saattanut lisääntyä poikkeusoloissa.

Monien lasten hampaita ei harjata riittävästi

Tutkimusten mukaan lasten hampaiden reikiintyminen on Suomessa varsin yleinen ongelma. Suomessa hampaiden harjaussuositus toteutuu vain alle puolella 2–5-vuotiaista pikkulapsista.

– Varsinaiseen korkean kariesriskin ryhmään kuuluu tutkimusten mukaan Suomessa noin 5–15 prosenttia lapsista ja noin 0,2 prosenttia terveistä lapsista päätyy yleisanestesiahammashoitoon hammaskarieksen takia. Tämä määrä on nousemassa, Rajavaara sanoi.

Rajavaaran mukaan nukutushammashoitoon päätyvillä potilailla on yleensä huomattavan paljon tarvetta korjaavalle hammashoidolle. Käytännössä kyse on lähes jokaisen hampaan reikiintymisestä.

– Usein on niin, että ne lapset joiden hammashoitoon tuomisessa on ongelmia, ovat juuri niitä lapsia, joilla hampaistossa on hoidon tarvetta ja perheen elämänhallinnassa ehkä muutenkin puutteita.

Säännöllinen ruokailurytmi ja rajoitetusti herkkuja

Rajavaara painottaa, että suun terveyden kannalta on keskeistä, että hampaat pestään aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi. Lisäksi ruokailurytmi tulee pitää säännöllisenä siten, että päivän aikana on selkeästi aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.

Hänen mukaansa lasten tulisi suosia juomina vettä ja maitoa. Sokeripitoisia ja happamia mehuja ja limsoja pitäisi välttää. Karkkeja ja sipsejä saisi syödä vain herkkupäivänä tai jälkiruokana. Ksylitolin käyttö on suositeltavaa.

– Säännölliset hammastarkastukset tukevat näitä arkisia toimia. Pelkästään hammashoitolan toimilla ei voida ylläpitää hyvää suun terveyttä lapsilla. Vastuu on aina vanhemmalla.

Pakistan International Airlinesin matkustajakone on pudonnut Karachin kaupunkiin Pakistanissa. Lentokoneessa oli onnettomuushetkellä 91 matkustajaa ja seitsemän miehistön jäsentä, maan ilmailuviranomaiset kertovat.

Tiedot kuolonuhreista vaihtelevat. Karachin pormestarin Wasim Akhtarin mukaan kaikki koneessa olleet saivat surmansa, uutistoimisto AP raportoi. Aluehallinnon tiedottajan mukaan ainakin yksi matkustaja selvisi turmasta.

Lahoresta ilmaan noussut Airbus A320 -matkustajakone putosi asuinalueelle lähelle Karachin lentokenttää. Pormestari Akhtarin mukaan kone osui viiteen tai kuuteen asuinrakennukseen. Toistaiseksi ei ole tiedossa, kuinka moni asukas on kuollut tai loukkaantunut onnettomuudessa.

Pakistanin ilmailuviranomaisten mukaan lentäjä oli ennen onnettomuutta lähettänyt hätäkutsun ja kertonut menettäneensä yhden moottorin.

Uutistoimisto AP:n haastattelemien silminnäkijöiden mukaan lentokone vaikutti yrittävän laskeutumista kaksi tai kolme kertaa ennen kuin se syöksyi lentokenttää reunustavalle asuinalueelle.

Paikallinen asukas Abdul Rahman kertoi AP:lle, että matkustajakone teki ainakin kolme kierrosta lentokentän yllä ennen törmäystä asuinrakennuksiin.

Lentoyhtiön tiedottajan mukaan lennonjohto menetti yhteyden koneeseen puoli kolmen jälkeen paikallista aikaa.

Turmapaikan suunnasta on noussut savua ja sinne on lähetetty ambulansseja. Raunioista on pakistanilaislähteiden mukaan kaivettu parikymmentä ihmistä, osa hengissä.

Onnettomuuspaikalta on löydetty ainakin 40 ihmisen ruumiit, pelastusviranomaiset kertovat.

Silminnäkijätietojen mukaan useita ihmisiä kuoli myös alueella, jonne kone putosi.

Pakistan aloitti matkustajalentoliikenteen uudelleen viime viikonloppuna, kun koronaviruspandemian takia määrättyjen matkustusrajoituksia höllennettiin.

Koronavirus pani pörssikurssit polvilleen maaliskuussa. Pörssikurssit laskivat maailmalla ja Suomessa nopeammin kuin koskaan aiemmin, yli 30 prosenttia, kertoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Kurssilasku alkoi jo helmikuun puolella, mutta jyrkkeni voimakkaasti maaliskuussa ja varsinainen romahdus osui maaliskuun 20. päivään.

– Siitä on aika hyvin toivuttu, Puttonen sanoo.

Alla olevassa grafiikassa näkyy kurssien historiallisen suuri syöksy Helsingin pörssissä vain runsas pari kuukautta sitten. Sitä käy myös selville, että tämän hetken taso yleisindeksissä on suunnilleen samalla tasolla kuin joulukuussa 2016.

Suomellekin tärkeällä vientimarkkinalla Yhdysvalloissa osakekurssien syöksystä on sen sijaan toivuttu Suomea paremmin.

– Pääindeksit ovat nousseet jopa aiempaa enemmän pitkälti siitä syystä, että isojen globaalien teknologiajättien kurssit ovat toipuneet jopa yli sen tason, jossa ne olivat vuodenvaihteessa, Puttonen sanoo.

Google, Facebook, Amazon ja Microsoft vetävät Nasdaqin yleisindeksiä ylös.

Pörssiyhtiöiden osakekurssien kehitys vaihtelee kuitenkin paljon toimialoittain. Joillakin yrityksillä Suomessakin menee paremmin kuin ennen kriisiä.

Valtaosa yrityksistä on kuitenkin kärsinyt, ja yksi havahduttava esimerkki on valtio-omisteinen lentoyhtiö Finnair, joka on ollut suurissa vaikeuksissa koronapandemian takia.

Sijoitusrahastoista ja osakkeista sulanut kymmeniä miljardeja

Pandemia on vaikuttanut myös sijoitusrahastoihin, kun pörssikurssit romahtivat koronapandemian talousseuraamusten takia. Erityisesti osakerahastojen arvon kehitys seuraa yleensä pörssikurssien kehitystä.

Huhtikuussa sijoitusrahastoissa alkoi jo näkyä valoa tunnelin päässä, mutta vuoden alusta laskettuna Finanssialan mukaan rahastopääoman arvo aleni 14,3 miljardia yhteensä. Pääasiassa kyse on arvonalennuksista, kun osakekurssit sukelsivat.

Eniten pörsskikurrssien romahduksesta ovat kärsineet sijoitustensa suuruuden takia eläkeyhtiöt, joiden viime vuoden tuotot ovat pyyhkiytyneet lähes kokonaan.

– Työeläkevakuuttajien sijoitusvarallisuudesta hävisi alkuvuoden aikana 22 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2019 hyvät tuotot (21,6 miljardia) pyyhkiytyivät lähes kokonaan pois, Työeläkevakuuttajat Telan analyytikko Kimmo Koivurinne sanoo tiedotteessa.

Edellisen kerran yhtä rajua pudotusta työeläkevaroissa nähtiin vuoden 2008 finanssikriisin aikana.

Koivurinne muistuttaa, että työeläkevarojen lasku ei tarkoita sitä, että eläkkeet olisivat uhattuina.

– Työeläkkeiden rahoitus ei ole akuutissa hädässä. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus oli vahvalla tasolla koronakriisin alkaessa. Vahvat puskurit ovat auttaneet iskujen vastaanottamisessa, Koivurinne sanoo.

Piensijoittajilla noin viidennes sijoitusrahastoista

Osakekurssit ovat tosin palautuneet voimakkaan pudotuksen jälkeen yli viidenneksen, kun koronarajoituksia on alettu pikkuhiljaa purkaa sanoo alan etujärjestön, Finanssiala ry:n asiantuntija Mariia Somerla.

Viime vuosina suomalaiset piensijoittajat ovat ostaneet innokkaasti osuuksia kotimaisista sijoitusrahastoista. Tavallisimmin piensijoittaja laittaa sijoitusrahastoon muutaman tuhannen euron potin.

Piensijoittajat omistavat sijoitusrahastoista noin viidenneksen, loput on eläkeyhtiöiden ja isojen institutionaalisten sijoittajien hallussa, jotka ovat kärsineet eniten arvonalennuksista.

Yritykset ja kotitaloudet ovat paikanneet käteisen puutetta

Erityisesti lyhyen koron sijoitusrahastoista on haettu turvaa ehtyneisiin kassoihin kodeissa ja yrityksissä. Lyhyen koron rahastoissa sijoitusaika ja siten korkoriski on alle vuoden.

Lyhyen koron sijoitusrahastoissa näkyi negatiivisesti se, että niiden korot nousivat jolloin rahastojen arvot laskivat, koska näkymä tulevasta kehityksestä muuttui.

– Lunastukset rahastoissa ovat keskittyneet erityisesti korkorahastoihin. Lyhyen koron rahastoja käytetään talletustilien vastineina usein, eli sieltä ovat kotitaloudet ja yritykset lunastaneet käteisvaroja käteiskassaan, sanoo Somerla.

Pitkän koron rahastoissa sijoitetaan pitkäaikaisiin kohteisiin, joiden korkoriski on yli vuoden. Sijoituskohteina ovat esimerkiksi valtioiden, julkisyhteisöjen tai yritysten liikkeelle laskemat joukkovelkakirjalainat.

– Pitkän koron rahastoissa on ollut hyvin paljon kuukausittaista vaihtelua. Erityisesti on lunastettu yrityslainoihin sijoittavista rahastoista. Näiden rahastojen arvot laskivat erityisen voimakkaasti maaliskuussa, Somerla sanoo.

Maaliskuussa Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin Suomen Pankin ekonomistin Antti Alakiutun mukaan kokonaisuudessaan 3,8 miljardia euroa. Huhtikuun luku on Finanssialan mukaan 3,1 miljardia euroa.

Suomessa on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä, ja kotimaisia sijoitusrahastoja on kaikkiaan 500, Finanssiala kertoo tuoreessa raportissaan.

Kotitalouksien osakeomistukset lisääntyneet

Vaikka ajat ovat epävarmat, suomalaiset piensijoittajat ovat innostuneet osakesäästötileistä, joiden avaaminen on ollut mahdollista tammikuun alusta. Kiinnostusta sijoittamiseen on siis riittänyt.

Arvopaperikeskus Euroclear kertoo verkkosivuillaan, että toukokuun alkuun mennessä osakesäästötilejä on kaikkiaan avattu jo 100 000. Näille tileille suomalaiset ovat voineet hankkia osakkeita enimmillään 50 000 euron edestä. Pääomaveroja mahdollisista tuotoista sijoittaja maksaa vasta siinä vaiheessa, kun hän lunastaa sijoituksensa.

Erityisesti nuoret ovat innostuneet osakesäästötileistä. Eniten tilejä on ikäryhmässä 30¬39 vuotta, ja miehillä on hieman enemmän tilejä kuin naisilla.

– Muutos on iso, vaikka kaikki eivät ole aivan uusia osakesäästäjiä, mutta iso osa on uusia. Se on hieno juttu, erityisesti nuoret ihmiset ovat lähteneet osakesäästötilin mukana markkinoille, sanoo Vesa Puttonen.

Kaiken kaikkiaan Euroclearin mukaan noin 870 000 suomalaista yksityishenkilöä omisti pörssiosakkeita huhtikuun lopussa. Tässä on lisäystä kymmeniä tuhansia verrattuna viime vuoden loppuun.

Euroja on kuitenkin sulanut pörssistä, kun sen markkina-arvo on vuoden vaihteesta pienentynyt hieman yli 34 miljardia, ja oli huhtikuun lopussa 227, 47 miljardia euroa, kertoo Euroclear.

Jättimäinen elvytys luo odotuksia talouskasvusta

Sijoittajat odottavat jo parempia tuottoja sijoituksilleen, kun tiedossa on valtavia elvytyspaketteja.

Useat valtiot ovat ilmoittaneet valtavista valtioiden ja yritysten obligaatioiden ostamisesta, tarpeen tullen jopa osakkeiden ostamisesta. Ja ostoille ei ole asetettu mitään rajoja.

– Ilman mitään rajaa, ei tällaista ole koskaan aikaisemmin tapahtunut, Puttonen toteaa.

Yhdysvallat on ilmoittanut lähes kolmen biljoonan dollarin (3000 miljardia ) elvytyksestä, mikä on Yhdysvaltain liittovaltion mittakaavassakin valtava summa.

Euroopassa Saksa ja Ranska esittävät puolestaan EU-budjetin kasvattamista selvästi nykyisestä. EU-budjetin sisälle ne haluavat rakentaa 500 miljardin euron suuruisen elvytysrahaston. Aiemmin EU-maat ovat sopineet 540 miljardin tuesta.

Euroopan keskuspankki päätti puolestaan maaliskuussa käynnistää uuden pandemiaan liittyvän velkapaperien osto-ohjelman, jonka koko on 750 miljardia euroa.

Voiko piikki olla auki loputtomiin?

Mutta voidaanko

– Voisi sanoa, että se mitä nyt tapahtuu, ei pitäisi olla mahdollista mutta se on kuitenkin mahdollista. Kaikkihan on mahdollista, Puttonen sanoo lakonisesti.

Hän pohtii, mihin se sitten johtaa ja viittaa Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajan Jeremy Powellin äskettäiseen haastatteluun, jossa tämä sanoi, ettei hän tiedä mitä tulee tapahtumaan taloudessa.

Yksi seikka on yhteinen kaikille yrityksille, ja sen ongelman nimi on epävarmuus. Sen voisi kirjoittaa suurilla kirjaimilla.

– Kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, ei kotimarkkinan vientimarkkinasta puhumattakaan, koska näkymät ovat epäselvät. Tämän takia vientiyritykset ovat lähes järjestään ilmoittaneet luopuvansa loppuvuoden ennusteista.

Talouteen jää syvät jäljet

Mitä taloudessa nyt tapahtuu, jos ajatellaan vaikka loppuvuotta?

Puttonen haluaisi olla optimisti, mutta pitää meneillään olevaa koronapandemiaa ja sen seurauksia taloudelle niin kovana kolauksena, että se tulee jättämään jälken niin Suomen kuin globaaliinkin talouteen.

– Tämä jättää entistä suuremman velkataakan. Tämä tulee jättämään meille työttömyyttä, alentuvia verotuloja ja terveysjalanjäljen. Tilanne on reaalitaloudessa ja reaalielämässä todella huono. Hyvä puoli tässä on se, että nyt on kuitenkin toivoa, että mennään parempaan suuntaan. Etumerkilläkin on merkitystä, Puttonen summaa.

Uutiskanava Fox News on julkaissut kuukausittaisen kyselynsä maan presidenttiehdokkaiden suosiosta.

Kyselyn mukaan demokraattinen haastaja Joe Biden johtaa istuvaa republikaanipresidenttiä Donald Trumpia prosenttiosuuksin 48 – 40. Edellisessä, huhtikuussa tehdyssä kyselyssä miesten suosioluvut olivat tasan 42 – 42, mutta maaliskuussa kysely antoi Bidenille selvän johdon.

Uudessa kyselyssä vastaajien selvä enemmistö uskoo Bidenin tekevän parempaa työtä kuin Trump terveydenhuollon, koronaviruksen estämisen ja myös Kiina-suhteiden osalta. Niukka enemmistö vastaajista, kolme prosenttiyksikköä, luottaa mieluummin Trumpiin taloudenhoidossa.

Juuri talouden on arveltu olevan Trumpin presidenttikampanjan suurin valtti. Hänen valtakaudellaan taloudella on mennyt hyvin, osakekurssit ovat olleet pilvissä ja työttömyys olematonta.

Fox Newsin mukaan koronapandemia on aiheuttanut "maanjäristyksen" yhdysvaltalaisten uskossa taloudenhoitoon. Kun vielä tammikuussa enemmistö vastaajista (55 %) sanoi talouden olevan hyvässä tai erittäin hyvässä tilassa, nyt peräti 78 prosenttia sanoi sen olevan joko huono tai erittäin huono.

Vastaajista 44 prosenttia kertoi, että heidän perheissään ainakin yksi ihminen oli menettänyt työnsä koronaviruksen takia.

Biden niskan päällä monessa ryhmässä

Kysely on Bidenille lohdullista luettavaa. Hän johtaa 12 prosenttiyksiköllä niiden vastaajien joukossa, jotka ovat erityisen motivoituneita äänestämään. Puolueettomien äänestäjien joukossa hän johtaa 13 prosenttiyksiköllä ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa 17 prosenttiyksiköllä.

Yhdysvalloissa on kevään aikana puhuttu Joe Bidenin 1990-luvulla tapahtuneesta väitetystä seksuaalisesta ahdistelusta. Vastaajista 52 prosenttia sanoo kohun vaikuttavan äänestyspäätökseensä. Toisaalta valtaosa näin vastaajista on republikaaneja.

Joe Bidenin ahdisteluskandaali saattaa kääntää Yhdysvaltain vaaliasetelmat päälaelleen

Samaan aikaan vastaajat 23 prosenttiyksikön enemmistöllä sanovat, että Biden olisi luotettavampi presidentti naisten oikeuksia koskevissa asioissa.

Kyselyssä paljastui myös äänestäjäryhmä, joka vastustaa sekä Trumpia että Bideniä. Tässä ryhmässä Biden on Trumpia suositumpi luvuin 40 – 11.

Fox News on Yhdysvaltain jakautuneessa mediamaailmassa kallellaan republikaaneihin päin. Fox Newsin TV-kanava tunnetaan presidentti Trumpin mielikanavana.

Fivethirtyeight.com-sivusto vetää yhteen presidenttiehdokkaiden suosiosta tehtyjä kyselyjä. Pääset sivustolle tästä.

Katso tästä muita Yhdysvaltain vaaleihin liittyviä uutisia

Poliisi kertoo tiedotteessaan koululaisten puhelimissa kiertävästä karkaushaasteesta. Haaste on kiertänyt ainakin Tampereen Kissanmaalla alakouluikäisten Whatsapp-viesteissä.

Haasteessa lapsia kehotetaan menemään piiloon vanhemmiltaan. Jos vanhemmat soittaisivat katoamisesta hätänumeroon ja poliisi aloittaisi etsinnät, voisi saada kuvansa lehteen.

Yleisjohtaja, komisario Pauli Hursti pyytää vanhempia keskustelemaan asiasta vakavasti lasten kanssa.

– Pienten lasten etsintöihin suhtaudutaan aina vakavasti ja isoilla resursseilla. Jos poliisi etsii lasta turhaan haasteen takia, jonkun oikeasti hädässä olevan avunsaanti voi viivästyä.

– Katoamisella ei saa leikkiä, sanoo komisario Pauli Hursti.

Vantaalla Korsossa sijaitsevassa Touhula-päiväkodissa lapsella on todettu koronavirustartunta.

Touhula-päiväkotiketjun tiedotteen mukaan tiedossa ei ole muita tartuntoja tällä hetkellä.

Touhula korsossa on hoidossa 48 lasta. Työntekijöitä on yhdeksän. Mahdolliset altistumiset ovat tapahtuneet tiistaina 19. toukokuuta.

Nyt tiedossa on, että päiväkodissa tartunnalle on altistunut 25 lasta ja viisi työntekijää. Tartunnan saanut lapsi on määrätty eristykseen ja tartunnalle altistuneet on asetettu karanteeniin.

Päiväkodista on oltu altistuneiden perheisiin yhteydessä.

– Olemme välittäneet vanhemmille Vantaan terveysviranomaisten ohjeet ja neuvoneet ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä terveydenhoitoon, jos koronalle tyypillisiä oireita ilmaantuu, Touhulan viestintäjohtaja Ossi Ahto toteaa tiedotteessa.

Touhula Korso ja Vantaan kaupunki sopivat yhdessä jatkotoimenpiteistä. Päiväkoti pysyy viranomaisten ohjeiden mukaisesti auki.

Tällä viikolla Uudellamaalla useissa kouluissa on todettu koronatartuntoja ja kymmeniä oppilaita sekä henkilökunnan jäseniä on asetettu altistumisen takia karanteeniin.

Lue lisää:

Uusimmat koronatiedot Uudellamaalla

Uusimmat koronatiedot Suomessa ja ulkomailla

Tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio määräsi tällä viikolla Postille ja kahdelle muulle yritykselle seuraamusmaksut tietosuojarikkomuksista.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun seuraamusmaksuja on määrätty.

Postin sadantuhannen euron maksu on seurausta siitä, ettei se kertonut muuttoilmoituksen tehneille asiakkailleen oikeudesta muun muassa estää tietojen luovuttaminen ilmoituksen yhteydessä.

Kaksi muuta seuraamusmaksua ovat huomattavasti Postin summaa pienempiä.

Kymen Vesi sai 16 000 euron maksun, koska se oli jättänyt tekemättä sijaintitietojen käsittelyn vaikutustenarvioinnin. Kolmannessa tapauksessa yritys keräsi työnhakijoiden ja työntekijöiden tietoja tarpeettomasti. 12 500 euron seuraamusmaksun saaneen yrityksen nimeä ei kerrottu julkisuuteen.

Posti aikoo valittaa

Päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia, vaan niistä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Posti ilmoitti tuoreeltaan perjantaina pitävänsä päätöstä kohtuuttomana ja valittavansa siitä.

Posti ilmoittaa tiedotteessaan kertovansa asiakkaan oikeuksista palveluehdoissa, verkkosivuillaan ja tietosuojaselosteessa. Seuraamuskollegio kuitenkin katsoi, että niistä olisi pitänyt erikseen kertoa muuttoilmoituksen tekemisen yhteydessä.

EU:n tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on suojata EU:n kansalaisten yksityisyyttä.

– Toivon, että suomalaiset ymmärtävät, että asetus luo mahdollisuuksia rakentaa luottamusta, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kommentoi.

Hän lisää, että rangaistusmaksuilla on selkeä tehtävä.

– Olemme nyt käyttäneet lain meille tarjoamia mahdollisuuksia ja tämä antaa viestin siitä, että asetus on otettava vakavasti, hän painottaa.

Kansalaisjärjestö Finnwatchin verovälttelyn vastainen #430miljoonaa -kampanja on suututtanut etenkin suomalaista yrityskenttää. Yritysten etujärjestö Keskuskauppakamari onkin arvostellut kampanjaa kipakasti viime päivinä.

– En ole mistään muusta aiheesta saanut kauteni aikana niin paljon yhteydenottoja yrityksiltä kuin tästä Finnwatchin kampanjasta, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

– Yritykset ja yrittäjät ovat loukkaantuneet siitä, että heidät on kampanjassa leimattu verovälttelijöiksi. Tämä kampanja leimaa rehelliset yritykset verovälttelijöiksi ja nimenomaan se on ollut loukkaavinta, Romakkaniemi korostaa.

Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér kiistää väitteen yritysten leimaamisesta.

– Kampanja ei millään lailla leimaa ketään yrittäjiä verovälttelijöiksi. Me haluamme vain verotukseen reilut pelisäännöt kaikille. Yritämme oikeudenmukaisempaa verojärjestelmää, jotta ne joilla on enemmän mahdollisuuksia maksaa veroja, myös kantaisivat vastuuta enemmän. Yksi ongelmista on osinkojen verotus.

Finnwatchin kampanjan tukijoina on monta Ay-liittoa SAK:sta lähtien ja lukuisia kansalaisjärjestöjä. Hyväntekeväisyysjärjestöjen mukanaolo kampanjassa on suututtanut yrittäjiä sitäkin kautta, että monet yritykset tukevat näitä järjestöjä rahallisesti. Moni onkin jo ilmoittanut lopettavansa tukemisen tai ainakin harkitsevansa sitä.

– Se on valitettavaa, että lapsia auttavaa järjestöä rangaistaan verokiistelyn takia, Finér kommentoi.

430 miljoonaa vuodessa

Finnwatchin kampanja sisältää 14 kohtaa. Päätavoitteet on estää aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvää voitonsiirtoa, tiivistää veropohjaa ja lisätä verotuksen läpinäkyvyyttä.

Kampanjan mukaan verovälttely maksaa Suomelle vähintään 430 miljoonaa euroa vuodessa ja että verotusmuutoksia tarvitaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Romakkaniemen mukaan kampanjan julkilausutuista tavoitteista kansainvälisen verovälttelyn ehkäiseminen, verotuksen yhdenmukaistaminen ja kehitysmaiden vero-oikeudenmukaisuus ovat erittäin kannatettavia.

– Kuitenkin esiteltävät toimenpiteet, joilla saataisiin kyseiset 430 miljoonan verotulojen lisäykset, on laskettu lähinnä suomalaisten yritysten ja yrittäjien verojen rajusta kiristämisestä, joka ei liity verovälttelyyn, Romakkaniemi hämmästelee.

Tarkemmin Finnwatchin kampanjaan voi tutustua täällä. Keskuskauppakamarin näkemyksen kampanjasta saa täältä. Finnwatchin vastaus Keskuskauppakamarin kommentteihin löytyy puolestaan tämän linkin takaa. Twitterissäkin on asiasta käyty värikästä keskustelua.

"Näyttää rumimmat puolensa"

Ulkopuolisin silmin vaikuttaa, että Finnwatch ja Keskuskauppakamari ovat ilmiriidassa. Näin varsinkin, kun Finnwatch kutsuu Keskuskauppakamarin kommentointia nettisivuillaan "painostuskampanjaksi". Molemmat osapuolet kuitenkin vakuuttavat, että riitaa ei ole ja käydään vain keskustelua.

– Finnwatchilla ei ole huonoja tai hyviä välejä Keskuskauppakamariin. Toivomme asiallista keskustelua asiasta, mutta meidän näkökulmastamme se on ollut muuta kuin asiallista, Finér sanoo.

Romakkaniemi puolestaan ihmettelee Finérin Finnwatchin sivuille kirjaamaa arviota Keskuskauppakamarista: "Veropohjan aukkoja puolustava edunvalvontakoneisto näyttää nyt rumimmat puolensa".

– Kuka nyt näyttää rumimmat puolensa, kun tällaista retoriikkaa pitää käyttää, Romakkaniemi kummastelee.

Viime viikkoina oppositio on vaatinut hallitusta kirkastamaan koronalinjaansa. Hallitukselta on vaadittu vastauksia siihen, yrittääkö se tukahduttaa virusta vai hallita sen leviämistä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi viime viikon perjantaina hallituksen kannaksi sen, ettei koronavirusepidemia saisi levitä Suomessa lainkaan.

Seuraavana päivänä, lauantaina, asiasta saatiin sanaharkka pääministeri Marinin ja kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon välille. Orpo sanoi kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa, ettei pääministeri vastaa opposition kysymyksiin koronalinjasta eduskunnassa.

Marin syytti Orpoa "valheellisten väittämien" käytöstä ja sanoi, että kansanedustajien kysymyksiin on vastattu.

Oppositiopuolueiden riveistä on samaan aikaan tullut useanlaisia vaatimuksia niin yhteiskunnan avaamisesta kuin nykyistä tiukemmista rajoitustoimista.

Yle kysyi eduskunnan kaikilta oppositiopuolueiden puheenjohtajilta, miten hallitus on pärjännyt koronaviruskriisin hoitamisessa ja millaista koronalinjaa he ajaisivat, jos heidän johtamansa puolueet olisivat hallituksessa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho

1) Mikä on yleisarvionne hallituksen koronapolitiikasta?

Täytyy kohtuuden nimissä todeta tietysti se, että tämä tilanne on tullut kaikille yllätyksenä ja mitään valmista sapluunaa tämän tilanteen hoitamiseen ei ole.

Suomella on ollut ehkä se etu, että [virus] on tullut tänne ja levinnyt muutamaa viikkoa myöhemmin kuin muissa maissa. Meillä on ollut tilaisuus katsoa, miten muiden maiden valinnat ja toimet ovat purreet.

Siinä mielessä ei kannata kaikista asioista esimerkiksi näissä suojavarustehankinnoissa lähteä liikaa kritisoimaan hallitusta.

Ehkä se, mikä ansaitsee kritiikkiä on, että hallitus varsinkin alkuvaiheessa ripustautui liian voimakkaasti yksittäisen asiantuntijatahon eli THL:n suositusten varaan.

Sen sijaan että hallitus olisi ottanut poliittisen johtajuuden, niin päätöksenteko käytännössä delegoitiin viranomaiselle, jonka linja poikkesi suuresti monien muiden maiden ja Maailman terveysjärjestö WHO:n omaksumasta linjasta.

Tämä johti mielestäni vastuuttomaan tilanteeseen epidemian alkuvaiheessa. Hallitus vakuutti, että Suomi on erityisen hyvin varautunut tilanteeseen ja toisaalta pidettiin todennäköisenä, että koko muuta maailmaa koskettava epidemia pysyisi poissa Suomesta.

2) Miten puolueenne iso linja eroaa hallituksen linjasta?

Tässähän on tietysti jouduttu menemään yrityksen ja erehdyksen kautta. Kukaan ei tiedä, mikä on pandemian ja epidemian tilanne kuukauden päästä tai puolen vuoden kuluttua. Tässä voi tulla yllätyksiä ja sen vuoksi ei kannata lähteä liikaa viisastelemaan.

Suuressa kuvassa epidemian alkuvaiheessa olisi kannattanut ottaa käyttöön järeämpiä ja helpommin toteutettavia keinoja kuten lentoliikenteen pysäyttäminen. Siinä tuhlattiin useita päiviä, jopa viikkoja, jolloin kuskattiin ihmisiä pahimmilta epidemia-alueilta Suomeen. Moni suomalainen tartuntaketju sai alkunsa näistä tilanteista.

Meidän mielestämme tukahduttamispolitiikkaa pitäisi toteuttaa, ja olemme olleet alusta lähtien sitä mieltä, että tartunnat pitää painaa nollaan. Tai mahdollisimman lähelle nollaa.

Hallituksen ongelmana on ollut sokea usko THL:n suosituksiin ja nyt näyttää aivan selvältä, että THL oli alussa valinnut ruotsalaistyyppisen laumaimmuniteettistrategian. Se on kummitellut kaiken päätöksenteon taustalla, vaikka kukaan ei uskalla sanoa tätä sanaa ääneen. Sanotaan, että annetaan taudin levitä hallitusti.

Tälle lähestymistavalle on olemassa päteviäkin argumentteja, mutta Ruotsin esimerkki on osoittanut, että sillä saadaan paljon enemmän kuolleita, mutta sillä ei pystytä välttämään taloudellisia vahinkoja. Sitä mukaa kun kuolinluvut nousevat, ihmiset alkavat omaehtoisesti välttää tilanteita, joissa tartunnan saaminen on todennäköistä.

3) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät koulujen avaamiseen?

Meidän mielestämme virhe on ollut se, että koulut avattiin viimeiseksi kahdeksi viikoksi. Siinä ilmeisesti taustalla olivat sosiaalipoliittiset syyt, eikä niinkään epidemiologiseen tilanteeseen perustuva arviointi. Tässä otettiin mielestämme täysin turha riski ja nyt riski on mahdollisesti kostautumassa.

4) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kasvomaskien käyttöön julkisilla paikoilla?

Oma arvioni on, että Euroopassa ja muualla maailmassa joudutaan verrattaen pitkän aikaa joko torjumaan epidemian toista aaltoa tai elämään sen kanssa. Silloin tietysti on järkevää, että otetaan käyttöön kaikki helposti toteutettavat ja ihmisten elämää mahdollisimman vähän rajoittavat toimenpiteet. Kasvomaskit ovat tästä yksi esimerkki.

Välttämättömyydestä on nyt tehty hyve, kun tilanteeseen ei ole varauduttu ja kasvomaskeja ei ole riittävästi. Samalla ihmisille on uskoteltu, ettei maskien käytöstä ole hyötyä.

On olemassa paljon evidenssiä maailmalta, että vaikka maskit eivät ratkaise ongelmaa, ne helpottavat sitä. Ja sehän tässä on tärkeää, että tehdään paljon pieniä toimenpiteitä, joiden yhteisvaikutus on merkittävä.

Luulen ja toivon, että tähän mennään. Silloin voitaisiin sallia mahdollisimman normaali elämä, mutta samalla toteutettaisiin toimia, joita voidaan pitää yllä ilman taloudellisia vahinkoja.

5) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kotona asuvien yli 70-vuotiaiden suojaamiseen?

Ymmärrän, että se aiheuttaa närää ihmisissä, joita suositukset koskevat. Etenkin kun monet ikäihmiset ovat tulkinneet suosituksen kategoriseksi kielloksi. Tässä täytyy punnita eri näkökulmia.

On ihan oikein, että riskiryhmiä pyritään suojelemaan tartunnoilta. Mutta palveleeko se silloin tarkoitustaan, jos estetään elämänsä viimeisiä vuosia eläviä ihmisiä elämästä sosiaalista elämää ja tapaamasta lapsiaan sekä lapsenlapsiaan. Vahingot saattavat olla suurempia kuin hyöty. Eihän tällainen tilanne voi loputtomiin jatkua, että eristetään ikäihmisiä.

En ole kuitenkaan epidemiologi enkä virologi ja joudun tässä asiassa luottamaan siihen, mitä minua viisaammat ihmiset sanovat. Ikä näyttää olevan yksi merkittävä riskitekijä nimenomaan tartunnan vaarallisuudessa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo

1) Mikä on yleisarvionne hallituksen koronapolitiikasta?

Tämä minkä olemme Suomessa yhdessä tehneet, eli että otimme käyttöön valmiuslait ja kovat rajoitukset liikkumiseen, niin tässä hallitus, eduskunta ja suomalaiset ovat onnistuneet. Olemme onnistuneet painamaan koronaviruksen Suomessa hyvin alas.

Olemme onnistuneet tässä siitä huolimatta, että matkan varrella on tehty useita kömmähdyksiä käytännön toiminnassa.

Nyt kun olemme saaneet viruksen kuriin, niin on aika sille, että lähdemme avaamaan yhteiskuntaa ja siinä työssä pitäisi olla selkeämmät sävelet. Me tarvitsemme testauskapasiteetin, testaukseen pitää päästä matalalla kynnyksellä ja jäljityksen pitää onnistua. Tarvitsemme myös suojavarusteita, ohjeet maskien käyttöön ja ihmiselle tunteen turvallisuudesta.

Tämä sisältö on puuttunut hallituksen sinänsä oikeasta strategiasta. Jos saamme strategian vielä selkeämmin ulos, niin suomalaiset pystyvät siihen sitoutumaan.

2) Miten puolueenne iso linja eroaa hallituksen linjasta?

Suurin ero on siinä, että julkaisimme jo kuukausi sitten meidän tiekartan ulos tästä kriisistä. Ja se on sinänsä sama kuin hallituksella: testaa, jäljitä, eristä ja hoida. Hallitukselta on puuttunut kuitenkin keskeiset tavoitteet, mittarit ja välineet, joilla se pistetään toimeen.

Me olemme kuukauden näistä puhuneet, olemme niistä kysyneet ja meille on aivan viime päiviin asti ollut epäselvää, mihin hallitus taudin osalta pyrkii. Pyrkiikö se hallitsemaan tautia vai tukahduttamaan sen. Ja tässä suhteessa meillä on ollut iso ero.

Nyt haluan uskoa, että hallitus pyrkii tukahduttamaan taudin ja painamaan sen niin alas kuin mahdollista. Edelleen haluaisin, että heillä olisi työvälineet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja selkeä viesti suomalaisille.

Virus on meidän keskuudessamme niin kauan, kunnes meillä on toimiva rokote. Elämme avoimessa ja globaalissa ympäristössä, jossa virus voi aina jostain tulla. Siksi tavoitteemme on se, että virus painetaan niin alas kuin mahdollista.

Ja jos se nostaa päätään, niin se painetaan alas. Tarvittaessa rajoitustoimia voidaan ottaa alueellisesti uudelleenkin käyttöön.

3) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät koulujen avaamiseen?

Koulujen avaamisessa on omat riskinsä, mutta minusta se oli oikea päätös. Nyt pitää vain todella tarkkaan seurata, että jos jossakin on edes vähän epäilyjä tartunnasta, niin heti testit ja mahdollisesti koulu kiinni.

Olisin vielä saattanut harkita, että peruskoulu olisi avattu asteittain. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tämä menee hyvin.

4) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kasvomaskien käyttöön julkisilla paikoilla?

Minusta hallituksen pitäisi antaa selkeät ja vahvat suositukset. Ei pakkoa, mutta vahvat suositukset.

Koska jos haluamme, että ihmiset lähtevät liikkeelle, niin heillä pitää olla turvallisuuden tunne. Luotto siihen, että voi mennä metroon, bussiin, kauppaan tai yleisötapahtumaan. Siihen kuuluu kaikkialla maailmassa kasvomaskit julkisilla paikoilla, joissa ihmisiä on paljon.

Minusta hallituksen pitäisi antaa selkeä ja vahva suositus maskien käytöstä. Tällä tavalla saamme Suomen auki, enkä ymmärrä, miksi hallituksella kestää tässä asiassa niin kauan ja miksi he teettävät asiasta tutkimuksen.

5) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kotona asuvien yli 70-vuotiaiden suojaamiseen?

Minusta tässä on menty jo liian pitkälle. Tämän päivän 70-vuotiaissa on täydessä iskussa olevia ja itsenäisesti ajattelevia vastuullisia ihmisiä. Heille pitäisi sallia samanlainen liikkuminen kuin muunkin ikäisille.

Kyse on kuitenkin korkeamman riskin ryhmistä. Yhteiskunnan muu tilanne pitäisi olla mahdollisimman hyvä.

Avaisin heille enemmän ovia, koska väitän yksinäisyyden aiheuttavan paljon enemmän ongelmia koronatilanteen aikana kuin itse koronalta suojautumisen. Varovaisuusperiaatteella, hyvillä suojakäytännöillä ja omalla harkinnalla tätä voisi toteuttaa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah

1) Mikä on yleisarvionne hallituksen koronapolitiikasta?

Hallituksen akuutit toimenpiteet koronaviruksen hoitamisessa ovat olleet sellaisia, joita oppositio on tukenut. Yksi näistä on ollut poikkeustilan toteaminen ja että poikkeuslaki asetetaan.

Epäonnistumisia on ollut, kuten hallitus on itsekin myöntänyt. Lentokentältä pääsi ihmisiä tulemaan ilman, että heitä ohjeistettiin. Sitten nämä surullisen kuuluisat maskihankinnat, eikä tietenkään yritystukien jakaminenkaan ole mennyt täysin nappiin.

Matkan varrella on ollut asioita, joita oppositio on halunnut nostaa esille ja kirittää hallitusta.

2) Miten puolueenne iso linja eroaa hallituksen linjasta?

Etenkin strategian valinnassa, koska meillä on ollut koko ajan tukahduttaminen lähtökohtana. Emme tunne virusta tarpeeksi hyvin ja maailmalta tulee uutisia, että siihen saattaa liittyä joitakin jälkitauteja. Voi myös olla, että elimistöön jää pysyviä vahinkoja.

Ainoa eettisesti oikea tapa suhtautua tautiin on se, että pyritään tukahduttamaan virus. Jokainen tartunta on liikaa.

Alussahan näytti, että hallituksella oli jonkinlaista laumaimmuniteettiajattelua taustalla. Tällaisen käsityksen sai, kun luki THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön taustapapereita.

Nyt hallituksen linja on selkeästi muuttunut ja uskon, että ainoa mahdollisuus on tukahduttaa virusta. Tavoitteena pitää olla nolla tartuntaa.

3) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät koulujen avaamiseen?

Tässä olisi varmasti järkevää tarkastella tilannetta alueellisesti. Nyt jo ensimmäinen viikko on näyttänyt, että siellä missä epidemiaa on enemmän, siellä koulujen avaaminen on johtanut tartuntoihin ja altistumiseen.

Sitten meillä on Suomessa suuria alueita, jossa on nolla tartuntaa. Ei tietenkään sellaisilla alueilla koulujen avaaminen aiheuta samanlaisia riskitilanteita.

Tässä suhteessa monien puolueiden sisälläkin on vähän erilaisia näkemyksiä.

4) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kasvomaskien käyttöön julkisilla paikoilla?

Minusta hallitus lähti turhaan selvittämään sellaista asiaa, josta maailmalla on tarpeeksi tietoa.

Tässä ei ole kyse kirurgisten maskien käytöstä vaan siitä, että itse kukin pystyy omalla maskilla suojaamaan muita tartunnoilta. Siksi tämmöinen maskisuositus olisi ihan paikallaan tiloissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä kuten joukkoliikennevälineissä tai kauppakeskuksissa.

Varsinaiseen maskipakkoon en usko, koska Suomi on niin erilainen eri puolilla maata. Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla maskeille ei ole käyttöä.

5) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kotona asuvien yli 70-vuotiaiden suojaamiseen?

70-vuotiaiden kohdalla alusta alkaen olisi pitänyt korostaa, että kaikki suojaavat ja rajoittavat omaa käyttäytymistään. Eivät pelkästään yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat.

Monet kokivat, että heidät laitetaan erityiseen tarkkailuun. Mutta me kaikki tässä tingimme omista vapauksistamme.

Yli 70-vuotiaiden osalta se tapahtuu ennen kaikkea heidän oman terveytensä suojelemiseksi.

Luulen, että hallituksen suurin epäonnistuminen tässä asiassa on ollut viestimisessä. Ja toki tietysti siinä, että hoivalaitoksissa ei tarpeeksi ajoissa lähdetty miettimään sosiaalisten kontaktien ja tapaamisten mahdollistamista. Äitienpäivien alla alkoi tulla tapaamiskontteja ja rakennettiin erilaisia lasiterasseja, joissa omaiset pystyvät käymään tapaamassa.

Näiden suositusten antamisessa oltiin liian hitaita. Monelle ikäihmisille tuli tästä olo, että heidät halutaan työntää syrjään.

Nyt-liikkeen puheenjohtaja Harry Harkimo

1) Mikä on yleisarvionne hallituksen koronapolitiikasta?

Minun mielestäni hallitus on onnistunut suhteellisen hyvin. Joitakin asioita olisimme tehneet toisella tavalla.

2) Miten puolueenne iso linja eroaa hallituksen linjasta?

Olen omissa projekteissani tottunut siihen, että perustamme johtoryhmän, jossa on kaikkien alojen asiantuntijoita. Silloin olisimme välttyneet suojavarustesotkulta sekä laiva- ja lentoliikennesotkulta.

Annan yhden esimerkin. Alkuvaiheessa, kun pandemia oli päällä, kysyin pääministeriltä, että tehdäänkö lentokentille jotakin, esimerkiksi kuumemittauksia. Hän vastasi, ettei niitä kannata tehdä. Koska mitään ei tapahtunut, kysyin sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselta (vas.), teettekö jotakin asialle, kun lentokenttä on ihan sekaisin. Hän sanoi, että mene liikenneministeri Timo Harakan (sd.) luo. Sitten kun lentokenttäasia tuli otsikoihin, Harakka soitti minulle, ettei hän voinut tehdä mitään, kun asia kuuluu perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.).

Tämäntyyppisiltä tilanteilta olisi vältytty, jos asiantuntijat ja ihmiset olisivat olleet hoitamassa kriisiä yhdessä.

3) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät koulujen avaamiseen?

En olisi avannut kouluja kahdeksi viikoksi. Se oli minun mielipiteeni heti alun perin, enkä ole päästänyt poikaanikaan kouluun. Sipoossa on niin paljon koronavirustartuntoja.

4) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kasvomaskien käyttöön julkisilla paikoilla?

Minun mielestäni kasvomaskit olisi pitänyt ottaa käyttöön niillä paikkakunnilla, joissa tartuntaa on paljon. Ja sitten tietysti joukkoliikennevälineissä, kaupoissa ja paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Niin on tehty muuallakin maailmassa.

En ymmärrä, miksi Suomessa tarvitaan asiaan oma tutkimus, koska sen on todettu olevan kannattavaa.

5) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kotona asuvien yli 70-vuotiaiden suojaamiseen?

Olen saanut paljon palautetta ihmisiltä, jotka ovat kokeneet itsensä syrjityksi. Antaisin heidän tehdä tänä päivänä, mitä he haluavat, koska tartuntamäärä on nyt niin pieni.

Ja jos ajatellaan tilannetta ympäri Suomea, jossa ei ole tartuntoja lainkaan, niin miksi vanhukset istuvat kotona. Esimerkiksi äitini on nyt 90 vuotta ja hän on istunut nyt kaksi kuukautta kotona. Äitienpäivänä veimme hänet ensimmäistä kertaa ulos ja ilo oli ihan käsinkosketeltava.

Artikkelista voi keskustella 23.5.2020 kello 23 asti.

Lue lisää:

Kokoomuksen Orpo arvosteli hallituksen strategiaa – Marin vastasi tiukasti Twitterissä: Olen vastannut kysymyksiin

Oppositio kurmotti kyselytunnilla hallitusta kasvavista EU-vastuista, ravintolapäätöksen viipymisestä ja suojamaskisuosituksesta

Opetusministeri Andersson: Kouluja voidaan tarvittaessa sulkea, mikäli tartuntoja ilmenee – oppilaiden turvallisuus taataan erityisjärjestelyillä

Oppositiojohtajat: Hallituksen on hylättävä ohjelmansa, koronan jälkeen Suomi on toinen