Liikkeiden siirtyminen kauppakeskuksiin ja verkkokaupan nousu ovat näivettäneet kaupunkien keskustoja vuosien ajan. Alkuvuodesta vaikutti siltä, että keskustojen hiljentyminen olisi pysähtynyt, mutta sitten alkoi koronakevät.

Elävät kaupunkikeskustat ry:n mukaan poikkeustilanne kadotti esimerkiksi Helsingin normaalisti vakaasta keskustan elinvoimasta huhtikuun aikana 48 prosenttia.

Yhdistys on mitannut kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta viiden vuoden ajan. Mukana on 35 suomalaista kaupunkia. Elinvoimaisuutta mitataan sillä, miten tehokkaasti keskustojen liiketilat ovat käytössä. Tyhjien liiketilojen määrä suhteutetaan asukaslukuun.

Ravintolat pitävät elinvoimaa yllä

Elinvoimatilastoista vastaava Martti Wilhelms kertoo, että kaupunkikeskustoissa liikkeet vähenevät yhä.

– Trendihän on ollut, että vaikka kauppaliikkeet keskustoissa muuten vähenevät, pitävät ravintolat elinvoimaa yllä. Ravintoloiden määrä monissa kaupunkikeskustoissa on pysynyt samana tai jopa lisääntynyt.

Esimerkiksi Kuopion keskustassa ravintoloiden osuus on elinvoimaselvityksen mukaan nyt 34,2 prosenttia. Luku on noussut vuodesta 2017 yli neljä prosenttiyksikköä.

Kokonaisuutena laskien kauppojen ja ravintoloiden määrä on keskustoissa kuitenkin laskenut ja tilalle on tullut toimistoja, arkisin palvelevia yrityksiä tai tyhjiä liiketiloja.

– Tänäkin vuonna trendi oli sama ja muutosta kuvaava prosenttiluku oli 5,27. Suuria muutoksia ei ole. Viime vuonna muutosprosentti oli jopa aavistuksen suurempi eli 5,55.

Pori ja Järvenpää kasvussa

Martti Wilhelmsin mukaan kaupunkien välillä on suuria eroja. Pienemmissä kaupungeissa liiketiloja on vähän ja jo muutaman huoneiston tyhjeneminen tai täyttyminen saa aikaiseksi suuria prosenttimuutoksia.

Esimerkiksi Järvenpäässä on ennätyksellisen vähän keskustan tyhjiä liiketiloja. Luku on alle kolme prosenttia.

– En muista, että missään kaupungissa olisi mitattu noin alhainen määrä. Järvenpäässä voikin jo sanoa, että tyhjistä liiketiloista on pulaa.

Järvenpään keskustaan on suunniteltu rakennustöitä ensi vuodelle ja uutta liiketilaa on tulossa.

Järvenpään lisäksi kovassa nosteessa on Pori. Aiemmin keskustasta muutti liikkeitä Puuvillan kauppakeskukseen, nyt muuttoliike tuntuisi olevan jopa toiseen suuntaan.

– Silloin kun aloimme tehdä elinvoimalaskentaa, oli Puuvilla juuri tyhjentänyt Porissa paljon keskustan liiketiloja. Täysin emme ilmiön juurille siis tämän viiden vuoden aikana ole pääseet.

Heinola, Seinäjoki ja Jyväskylä laskussa

Häviäjiä tuoreissa elinvoimaisuusluvuissa ovat muun muassa Heinola, Seinäjoki ja Jyväskylä. Heinolassa elinvoimaluvun vuosimuutos 2019-2020 oli lähes 38 prosenttia, Seinäjoella 24 prosenttia ja Jyväskylässä runsaat 16 prosenttia.

Helsingin keskustan elinvoima on ollut vakaata vuosia ja sen keskusta onkin edelleen kaupallisesti Suomen tiivein. Tyhjinä kaupungin liiketiloista on 7,5 prosenttia.

Sekä Tampereella että Turussa kaupungin elinvoimaa laskevat suuret rakennushankkeet: Tampereella jättimäinen raitiotietyömaa ja Turussa laaja toriparkkityömaa.

Heinola ei säikähdä romahdusta

Elinvoimaluvun suhteellinen pudotus viime vuodesta on jyrkintä Heinolassa. Kaupungin elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä ei ole valtavan huolestunut tiedosta. Heinola on niitä pieniä kaupunkeja, joissa yhdenkin liiketilan muutos heilauttaa tilastoja.

Selvityksen mukaan tänä vuonna noin 17 prosenttia liiketiloista oli Heinolassa tyhjillään.

Elinvoimaluku oli miinuksella myös, kun verrattiin viime vuotta toissa vuoteen.

– Elinvoimaa voi tarkastella myös esimerkiksi katsomalla, miten paljon ihmisiä katukuvassa näkyy, sanoo Mäkilä.

Noin 19 000 asukkaan Heinola aikoo edistää myös asuntorakentamista keskustassa, kun tyhjiä kiinteistöjä on tarkoitus ottaa käyttöön.

Kaupunki panostaa jatkossa lisäksi muun muassa keskustan katujen ja torin remontoimiseen. Pyöräteiden aukkokohtiakin on tarkoitus täydentää.

Heinolalaiset pääsevät mukaan muokkaamaan kaupunkikuvaa. Esimerkiksi vanhan linja-autoaseman alueelle ja keskustaan hahmotellaan erilaisia vapaa-ajan liikuntapaikkoja, jotka eivät vaadi massiivisia investointeja.

Toiveita on tullut muun muassa skeittiparkista.

– Ihmiset haluavat liikkua ulkona ja luonnossa. Koronaepidemia näyttää vain vahvistavan tätä halua. Meillä on keskustassa jo hyvät ulkoilumahdollisuudet, mutta esimerkiksi opasteita on parannettava, Mäkilä toteaa.

Porissa iloitaan noususta

Porin keskustassa tyhjiä liiketiloja on selvästi aiempaa vuotta vähemmän. Keskustaan on tullut lisää kauppoja ja ravintoloita. Porin elinvoimaindeksin kasvu, runsaat kymmenen prosenttia, on ollut suurinta koko Suomessa, iloitsee toiminnanjohtaja Mari Antikainen Porin kaupunkikeskusta ry:stä.

– Osasimme jo varovasti aavistella tätä nousua. Kaupunkikeskustayhdistys perustettiin viime vuoden alussa ja siitä asti olemme puhaltaneet enemmän yhteen hiileen.

Porin kaupunkikeskustan liiketilojen määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut. Ensimmäisessä laskennassa viisi vuotta sitten keskusta-alueella oli liiketiloja 631, nyt niitä on 24 enemmän.

Asukkaat epäilevällä kannalla

Porin kävelykadulla tavatut kaupunkilaiset suhtautuvat elinvoimaindeksin huippulukuihin skeptisesti.

– Ehkä lähtötilanne oli niin huono, että tuo on mahdollista, Markku Koskinen toteaa.

Hän ei näe Porin keskustaa järin elinvoimaisena, vaikka Teljäntorin kauppakeskuksessa jonkin verran vilinää riittääkin. Kadun toisella puolella tyhjiä liiketiloja on Koskisen mukaan turhan paljon.

Keskustaa pitäisi kehittää, mutta ideat ovat Koskisellakin vähissä.

– Kehitettävää olisi monellakin alalla, mutta on vaikea hahmottaa, miten se tehtäisiin. Ei se ole niin helppoa kuin yhtäkkiä luulisi.

Juho ja Ritva Tuomisalo ajattelevat, että katettu kävelykatu voisi lisätä liikehdintää keskustassa. Ehkä kauempaa maakunnasta Puuvillaan ostoksille tulevat jatkaisivat sen huokuttamana matkaansa keskustaan.

Myös Puuvillan ja keskustan väliin jäävää ranta-aluetta voisi Tuomisalojen mielestä tehdä houkuttelevammaksi.

– Erilaiset tapahtumat ja teemat esimeriksi kahviloissa voisivat olla mukavia piristysruiskeita myös, Juho Tuomisalo toteaa.

Vaikka Porin kehitystä kuvaavat tilastot ovatkin Anni Alhon mielestä hyvin yllättäviä, on uutinen positiivinen.

– Toivon, että Porissa voitaisiin palata sellaiseen aikaan, jota elettiin 5-10 vuotta sitten. Silloin kaikissa näissä ympäröivissä taloissa oli liikkeitä.

Myös Alho toivoo lisää tapahtumia keskustaan.

Yritykset tempaisevat yhdessä

Porin kaupunkikeskustayhdistyksen puheenjohtajan Mari Antikaisen mukaan tapahtumien lisäämiseen on jo panostettu. Yhdistyksen toiminnassa on mukana noin 250 yritystä. Ne ovat yhdessä ideoineet paljon uutta.

– Olemme yhteisten kampanjoiden kautta alkaneet toimia hieman kuin kauppakeskus. Ei siihen tarvita yhteisiä seiniä, että keskustan yritykset voivat tempaista joukolla.

Kevät on ollut poikkeustilan takia vaikea, mutta Antikainen on jo havainnut viitteitä vilinästä kaupungin keskustassa.

– Kävin Porin torilla ja siellä näytti jo kohtuullisen vilkkaalta. Toivon, että ihmiset lähtevät nyt liikkeelle ja avaavat rahapussejaan, kun muutama kuukausi on pihistelty.

Lue lisää:

Hyväpaha Ideapark romahdutti Seinäjoen keskustan elinvoiman – mutta se ei ole koko totuus.

Tehohoitoon joutuneista koronapotilaista suurimmalla osalla on ylipainoa.

Kuopion yliopistollisen sairaalan tehohoidon tilannekuvaa käsittelevän raportin (PDF) mukaan lähes 90 prosentilla tehohoitopotilaista BMI-painoindeksi on yli 25, mikä on lievän lihavuuden raja.

BMI-indeksin mukaan esimerkiksi 180 senttinen henkilö on lievästi ylipainoinen, kun hän painaa yli 81 kiloa. Koronaviruksen vuoksi tehohoitoon päätyneistä ihmisistä 41 prosenttia on ollut painoindeksin perusteella lievästi ylipainoisia.

FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan Suomessa miehistä 68 prosenttia ja naisista 58 prosenttia on ylipainoisia, eli heidän painoindeksinsä on yli 25.

Kaiken kaikkiaan 45 prosenttia tehohoitopotilaista on ollut vähintään merkittävästi lihavia. Joka neljännes potilas on merkittävän lihava, mikä tarkoittaa 180 senttiä pitkän henkilön kohdalla yli 97 kilon painoa. Vaikeasti lihavia (113–130 kg) ihmisiä tehohoitopotilaista on ollut 11 prosenttia ja sairaaloisen lihavia (130kg ->) 9 prosenttia.

Anestesiologian ja tehohoidon osaamiskeskuksen johtaja Stepani Bendel Kuopion yliopistollisesta sairaalasta painottaa, että BMI-indeksi ei kerro koko kuvaa potilaista. Esimerkiksi monen urheilua harrastavan ihmisen painoindeksi on yli 25, koska lihasmassa tuo lisää painoa.

– Tärkeää on se, että siellä on paljon potilaita, jotka ovat alle 60-vuotiaita ja joilla ei ole perussairauksia. Heillä voi olla vähän ylipainoa, mutta ei oikeastaan yhtään mitään muuta, Bendel toteaa.

Ylipaino lisää riskitekijöitä

Bendel huomauttaa, että merkittävä ylipaino on riskitekijä monille sairauksille, muun muassa verenpainetaudille ja diabetekselle. Samalla ylipaino heikentää henkilön yleiskuntoa ja suorituskykyä. Nämä seikat puolestaan vaikuttavat mahdollisuuksiin toipua koronavirustartunnasta.

Covid-19-taudin aiheuttamat tehohoitojaksot kestävät yleensä pitkään, jopa useita viikkoja. Potilas on hengitysvajauksen vuoksi liitetty hengityskoneeseen. Pitkä paikoillaan makaaminen käynnistää nopeasti lihaskadon, joka vaikuttaa myös hengityslihaksiin.

– Jos peruskunto jo lähtiessä on huono ja joudut kaksi viikkoa makaamaan paikallaan, saat runsaasti lääkitystä ja sen lisäksi keuhkojen tuuletus- ja happeutumiskapasiteetti huononevat, niin edellytykset toipua ovat huonommat, Bendel sanoo.

Samaan hengenvetoon Bendel kuitenkin painottaa, että monet hoitojaksot ovat yhä kesken eikä lopullisia tilastoja tehohoitopotilaiden tilanteesta ole saatu vielä mistään maasta. Lopullisten analyysien aika on sitten, kun tiedot ovat täydentyneet.

Suomen kuolleisuusluku jäämässä alhaiseksi

Kuopion yliopistollisen sairaalan tehohoidon tilannekuvaa käsittelevä raportti koskee vain tehohoidosta poistuneita henkilöitä. Alustavasti näyttää siltä, että kuolleisuusluku jää Suomessa melko matalaksi, noin 20 prosenttiin. Lopullinen luku tiedetään vasta, kun kaikkien potilaiden sairaalahoito on päättynyt.

– Pitäisin sitä hienona suorituksena suomalaisessa tehohoidossa, jos näin on, Bendel sanoo.

Yksi syy kansainvälisesti verrattuna matalaan lukuun löytyy Bendelin mukaan suomalaisesta hoitokulttuurista. Täällä tehohoitoon valitaan potilaat, jotka hyötyvät tehohoidosta. Toisissa kulttuureissa toivottomasta hoidosta luopuminen voi olla hankalampaa.

– Jos todetaan, että potilas ei voi missään nimessä selviytyä hoidosta ja silti hoidetaan teho-osastolla, niin eihän se ole viisasta resurssien käyttöä, Bendel toteaa.

Lue myös:

Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Tätä kautta löydät kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.

Lapissa ennätystulvat näyttävät yhä todennäköisiltä, ennustavat Lapin ely-keskus ja Kemijoki Oy. Nouseva vesi voi tehdä vahinkoja rakennuksille etenkin Kittilässä ja Rovaniemellä. Tulvat menevät vahinkorajan yli näillä paikkakunnilla 70-80 prosentin todennäköisyydellä.

– Kaikissa suurissa vesistöissä virtaamat ovat niin suuria, että vahinkoja voi tulla kaikille rantarakenteille ja jopa asuinrakennuksille, Lapin ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki sanoo.

– Tilanne näyttää erittäin huonolta Rovaniemellä ja Kittilässä. Ensi viikon viilenemisestä ei välttämättä saada toivottua apua. On erittäin todennäköistä, että entiset ennätykset vuosilta 1973 ja 1993 tullaan ylittämään ja vahinkoja tulee, Kemijoki Oy:n tulva-asiantuntija Heikki Poikela jatkaa.

Suurtulvien todennäköisyys on kasvanut, koska sää on lämmennyt voimakkaasti ja Keski-Lapissa on lunta vielä paksusti, jopa kymmeniä senttejä.

– Lokka–Porttipahta -alueella lunta on vielä 70–80 senttiä, Poikela kertoo.

Lapin ely-keskus muistuttaa, että erityisesti ranta-alueilla tulee huolehtia laitureiden, veneiden ja kaikkien muidenkin rakenteiden turvallisesta kiinnityksestä ja suojaamisesta.

Historiallisen iso tulva Rovaniemelle?

Esimerkiksi Rovaniemellä tulvasta voi tulla mittaushistorian isoin, Alaraudanjoki arvioi Twitterissä torstaina. Tähän asti suurimmat tulvat on koettu Rovaniemellä vuosina 1973 ja 1993. Kemijoen tulvia on mitattu 49 vuotta eli vuodesta 1971 lähtien.

– Tämän hetken ennusteiden perusteella arvioisin, että mittaushistorian suurimman tulvan todennäköisyys on ehkä noin 20–30 prosentin luokkaa. Sinne on kuitenkin vielä pari viikkoa aikaa, ja tilanne voi muuttua sitä ennen, Alaraudanjoki sanoo.

Vesi nousee jopa kolme metriä normaalia korkeammalle

Rovaniemen tulvan odotetaan olevan huipussaan näillä näkymin kesäkuun ensimmäisinä päivinä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulva nostaa jokien vedenkorkeutta jopa 2,5–3 metriä normaalikeväästä.

– Suuri mahdollisuus on sille, että vuoden 1993 tulva ylittyy, mutta sekään ei ole vielä varmaa.

Rovaniemellä on varauduttu isoon tulvaan suojaamalla muun muassa joen rannassa oleva Arktikum ja rakennuksia Saarenkylässä.

Rovaniemen tulvan suuruuteen vaikuttaa luonnonvoimien lisäksi Kemijoki Oy, joka voi tarvittaessa varastoida enemmän vettä Kemijärveen, jotta Rovaniemi säästyisi Kemi- ja Ounasjoen yhtäaikaiselta suurilta tulvilta.

Kemijoki Oy onkin laskenut Kemijärven pinnan niin alas kuin mahdollista ja sinne kerätään Lapin ennätyspaksuista hangista lähteviä sulamisvesiä. Parhaillaan jokiyhtiö juoksuttaa vettä tulvaluukkujen kautta Kemijoen pääuomassa.

Ennätystulva myös Tornionjoelle?

Myös Tornionjoella tulvan ennustetaan olevan ennätyslukemissä tänä keväänä. Vesi jäänee Torniossa korotettujen tulvapenkereiden alapuolelle, mutta Pellossa on varsin todennäköistä, että vahinkoja tulee.

Ounasjoen tulvahuippua odotetaan Kittilään toukokuun lopulla, Ivalojoen tulvahuippua touko-kesäkuun vaihteessa, Kemijoen tulvahuippua Rovaniemelle kesäkuun alkupäivinä ja pian sen jälkeen tulvan ennustetaan nousevan huippuunsa Tornionjoella.

– Veden nouseminen vahinkorajan yli on Kittilässä hyvin todennäköistä, mutta tulva voi jäädä pienemmäksi kuin vuonna 2005. Jos sään ennustettua viilenemistä ei tapahdu toukokuun lopulla, niin mennään vuoden 2005 tulvan yli. Tilanne on samankaltainen Ivalojoella, Alaraudanjoki sanoo.

Tulvien ajankohdat ja suuruus voivat muuttua, kun sääennusteet tarkentuvat.

Hallitusohjelman mukaan julkisen tiedon avoimuuden pitäisi olla tietopolitiikan kantava periaate, mutta osa koronapandemian ratkaisussa käytetystä tiedosta jää yhä julkisen arvioinnin ulkopuolelle. STT on pyytänyt valtiosihteeri Mikko Koskisen johtaman koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja julkisuuslain perusteella, mutta valtioneuvoston kanslia salaa koronakoordinaatioryhmän asiakirjat lukuun ottamatta esityslistoja.

Koordinaatioryhmä on käsitellyt kokouksissaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioita koronastrategiasta, suojavarusteiden saatavuutta, testauskapasiteettia, lentokenttien tilannetta, länsirajan tilannetta ja Uudenmaan sulkemista. Valtioneuvosto asetti covid 2019 -koordinaatioryhmän tehtäväänsä helmikuussa. Ryhmää johtaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) valtiosihteeri Koskinen. Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää on perehtynyt STT:n asiakirjapyyntöihin ja niihin annettuihin vastauksiin. Hänen mukaansa esityslistassa mainittujen katsausten pitäisi lähtökohtaisesti olla julkisia.

– Ellei siellä olisi jokin tieto, joka liittyisi turvallisuussuunnitelmaan tai tämän tyyppiseen, mutta se on hyvin epätodennäköistä.

"Koordinaatioryhmä on viranomaistoimintaa ja sen pitäisi noudattaa julkisuuslakia"

Valtioneuvoston kanslian mukaan Koskisen johtamaa covid 2019 -koordinaatioryhmää ei ole asetettu julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla hoitamaan itsenäisesti tiettyä tehtävää, joten sen asiakirjat eivät ole julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Mäenpää on eri linjoilla.

– En näe, että se ryhmän erikoislaatuisuus tässä olisi erityisen olennainen tekijä. Kyllä se on viranomaistoimintaa ja kyllä siinä pitäisi julkisuuslakia noudattaa, hän sanoo.

Valtioneuvoston kanslia lisää vastauksessaan, että vaikka koordinaatioryhmä katsottaisiin julkisuuslaissa tarkoitetuksi itsenäiseksi viranomaiseksi, sen asiakirjat olisivat kuitenkin viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja, eikä niihin sovelleta julkisuuslakia. Vaikka koordinaatioryhmän rakennelma on Mäenpään mukaan vähän erikoislaatuinen, se ei voi toimia julkisuutta rajoittavasti.

– Kun ottaa huomioon käsiteltävän asian luonteen, ei se nyt pelkästään ole sisäiseen käyttöön, vaan sillä on huomattavaa merkitystä viranomaisen jatkotoiminnan kannalta, hän sanoo.

Valtioneuvoston kanslia ei luovuttanut pyydettyjä pöytäkirjoja ja aineistojen muistioita. Vastauksesta ei käy ilmi millaisia asiakirjoja on olemassa.

Koordinaatioryhmä koostuu kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä. Mukana ryhmässä ovat myös valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Ahti Kurvinen, valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski, yksikön päällikkö Heikki Hovi sekä THL:n johtaja Mika Salminen. Ryhmän puheenjohtajana toimii Koskinen.

Koordinaatioryhmän tehtävänä on viedä toteutukseen valtioneuvoston tekemät päätökset koronavirusepidemian hillitsemiseksi ja koordinoida ministeriöiden välistä yhteistyötä.

"Tämäntyyppisiin asioihin julkisuuden nimenomaan pitäisi ulottua"

Mäenpään mukaan on paljon oikeuskäytäntöä, jossa peruslähtökohtana on nimenomaan se, että sisäistä työskentelyä pitää tulkita suppeasti.

– Jos kyseessä on asiakirja, jolla ei ole mitään vaikutusta, se saattaa olla sisäinen asiakirja, mutta nämä asiakirjat eivät todennäköisesti ole sellaisia, joilla ei ole mitään vaikutusta.

Mäenpää lisää peruskuvion olevan se, että viranomaiset käsittelevät koko valtakunnan ja kaikkien ihmisten kannalta ratkaisevan tärkeitä asioita, joten ei voi mitenkään ajatella, että asioiden käsittely jäisi julkisuuden ulkopuolelle.

– Julkisuuslain perushenki on, että tämäntyyppisiin asioihin julkisuuden pitäisi nimenomaan ulottua.

STT pyysi koordinaatioryhmän lisäksi myös covid 2019 -operaatiokeskuksen kokousten esityslistoja, pöytäkirjoja ja aineistojen muistioita. Niitä ei kuitenkaan luovutettu, sillä valtioneuvoston kanslia katsoo, että operaatiokeskus on viranomaisen sisäistä työskentelyä tukeva toiminto, joka on luonteeltaan koordinoiva. Valtioneuvoston kanslia lisäksi lisää, että koska operaatiokeskuksen toiminnassa ei käytetä asialistoja, pöytäkirjoja eikä näihin liitettyjä aineistoja muistioineen, niistä ei ole annettavissa tietoja.

"Julkisuuslain selkeä deadline-sääntely on jäänyt melkoisen kuolleeksi kirjaimeksi"

STT:n on tehnyt koronaan liittyen useita asiakirjapyyntöjä valtioneuvoston kansliaan, sosiaali- ja terveysministeriöön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), joista osaan ei ole vastattu lain edellyttämässä kahden viikon määräajassa. STT on esimerkiksi 29. huhtikuuta pyytänyt THL:ltä tietoa siitä, mille viranomaisille ja milloin se on toimittanut ennusteita ja mallinnuksia. STT on saanut ainoastaan kuittauksen THL:n kirjaamosta, että pyyntö on tullut perille.

Lain mukaan viranomaisen on käsiteltävä asiakirjapyyntö viivytyksettä. Tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai pyyntö muutoin edellyttää viranomaiselta tavanomaista suurempaa työmäärää, tieto on annettava viimeistään kuukauden kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta.

Mäenpään mukaan yleisesti ottaen tuntuu siltä, että julkisuuslain selkeä deadline-sääntely on jäänyt melkoisen kuolleeksi kirjaimeksi.

– Viranomaiset eivät ainakaan hankalissa tilanteissa noudata sitä, eikä siihen laillisuusvalvojallakaan ole kovin vahvaa puuttumiskäytäntöä, hän sanoo.

Mäenpään mukaan on ymmärrettävää, että viranomaisilla on työpaineita, mutta se ei voi olla mikään yleispätevä perustelu sille, ettei määräaikoja noudateta.

VNK panttasi Hetemäen raportin julkistamista

Keskustelua on aiheuttanut myös se, että valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman exit- ja jälleenrakennustyöryhmän ensimmäisen vaiheen raportti julkaistiin vasta, kun hallitus oli tehnyt sen pohjalta päätöksiä. Siinä käydään läpi muun muassa koronakriisin vaikutuksia ja suunnitelmaa Suomen hybridistrategiaksi.

STT pyysi raporttia jo ennen hallituksen neuvotteluita, mutta silloin sitä ei annettu. Sen käyttötarkoitukseksi kerrottiin "tukea hallituksen päätöksentekoa koronavirukseen liittyvien rajoitus- ja ehkäisytoimien osalta".

Julkisuuslain mukaan tutkimus, tilasto tai niihin verrattavissa oleva selvitys tulee julkiseksi, kun se on valmis käyttötarkoitukseensa. Laissa todetaan erikseen, että selvitys tulee myös silloin julkiseksi, vaikka se liittyisi keskeneräiseen asiaan. Mäenpää katsoo, että on ihan selvää, että raportin pitäisi tulla julkiseksi, kun siihen on kirjoitettu viimeinen piste ja se on luovutettu valtioneuvostolle.

– On ihan selvä, että kun se on koko yhteiskunnan kannalta niin merkittävä, se on selvitys, joka tulee julkiseksi silloin kun se on valmistunut käyttötarkoitukseensa. Ei siihen perustuva päätöksenteko ole sen julkisuuden kannalta ratkaisevaa, hän sanoo.

Mäenpää pitää erittäin isona asiana sitä, että merkittävä selvitys piilotettiin julkisuudelta, vaikka kyse olikin vain päivistä.

Oikeuskansleri haluaa selvityksen aiemmasta tietojen panttaamisesta

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen selvittävät paraikaa julkisuuslain noudattamista koronavalmistelussa ja -päätöksenteossa.

He ovat tehneet selvityspyynnöt sosiaali- ja terveysministeriölle ja THL:lle. Oikeuskansleri oli kiinnittänyt huomiota siihen, että lehtitietojen mukaan ministeriö oli katsonut, ettei tietoja ole voinut antaa julkisuuteen ennen päätösten tekemistä. Apulaisoikeuskansleri kirjoittaa selvityspyynnössään, että THL:n mallinnusten ja siten ihmisten oikeuksiin voimakkaasti vaikuttavien toimenpiteiden perusteena olevia parametreja, taustaoletuksia ja laskelmia ei ollut julkaistu kaikilta osin eikä niistä siten ole voitu käydä julkista keskustelua.

Lue myös:

Poliisi: Päivi Nergiä ja valtiovarainministeriön virkamiehiä ei epäillä rikoksesta tiedonsaantijupakassa

Miten Suomi selviää koronakriisistä? Vihriälän selvitysryhmä esittää hallitukselle oppivelvollisuuden pidentämistä, lukukausimaksuja ja tukea yrityksille

Kankaanpääläinen Jämiäluoman perhe parkkeeraa autonsa Kankaanpään torille toukokuisena perjantai-iltana. Perhe osallistuu toririnkiin, jota on herätelty henkiin kevään aikana. Samaan aikaan torilla on kymmeniä muita autoja.

Toririnki on Kankaanpäässä tuttu ilmiö vuosien takaa. Ilmiö on sama kuin monilla muillakin paikkakunnilla 1900-luvun lopulla ja vielä vuosituhannen vaihteen jälkeenkin. Tuolloin autoilijoilla oli tapana kokoontua kaupunkien keskustoihin, ajella määrättyä reittiä pitkin ja istua parkissa.

Viime aikoina tämä vanha tapa on herännyt uudestaan henkiin eri puolilla Suomea. Myös Yle on uutisoinut näistä kortteliralleista ja automiiteistä.

Juuri tällaisissa merkeissä muun muassa Tiina ja Pasi Jämiäluoma ovat aikanaan tutustuneet. Toki 2000-luvun alkupuolella Kankaanpään toriringin suosio oli jo selvästi hiipunut. Yhteinen polku alkoi kuitenkin muodostua, kun pari kävi silloin tällöin yhdessä ajelemassa.

– Kyllä tässä nyt tulee ihan vanhoja muistoja mieleen, sanoo Tiina Jämiäluoma.

Omat lapset takapenkillä

Ihan samanlaista kuin nuoruusvuosina toriringillä ajelu ei Jämiäluomilla enää ole. Suurin ero on siinä, että auton takapenkillä istuvat perheen kaksi tytärtä, Amanda ja Erin. Amanda on 8- ja Erin 6-vuotias. He ovat toriringille osallistumisesta erittäin innoissaan.

– Saa kuunnella ihan rauhassa musiikkia ja puhua toisille, tytöt toteavat.

Musiikkitarjonta Jämiäluomien autossa koostuu ainakin toriringin aikana pitkälti 90-luvun musiikista. Amandan ja Erinin suosikkeja ovat Smurffit, joten nekin stereoista soivat. Fiilistelyn lisäksi vanhoista ajoista halutaan myös keskustella.

– Onhan se mukava näyttää, miten ennen Facebookia ja tablettitietokoneita lähdettiin kylille tapaamaan ihmisiä ja verkostoitumaan, Pasi Jämiäluoma sanoo.

Tilausta tuntui olevan – kutsu levisi somessa

Alkusysäyksen Kankaanpään toriringin uudelle tulemiselle on antanut paikkakunnalla koko ikänsä asunut Mikko Korpela. Hän kaipasi kaupunkiin eloa, ja kutsui autoilijoita koolle sosiaalisessa mediassa.

Perjantai-illalle suunnattu kutsu sai erittäin hyvän vastaanoton. Heti ensimmäisenä iltana autoilijoita lähti liikkeelle ja väkeä tuli ainakin Kurusta ja Sastamalasta saakka.

– Kyllä se kutsu ihan tilaukseen taisi tulla, Mikko Korpela pohtii.

Sen jälkeen perjantai-iltojen väkimäärä Kankaanpään keskustassa on vaihdellut. Korpela on somekutsuissaan puhunut kello 21 ja 24 välisestä ajasta ja pääsääntöisesti se näyttää olevan myös autoilijoiden mielessä.

– Ihan niin pitkään me emme kuitenkaan ole liikenteessä, todetaan Tiina ja Pasi Jämiäluoman autosta.

Poliisi tietää, mutta ei ole ainakaan vielä puuttunut

Tieliikennelaki kieltää häiritsevän ja tarpeettoman ajon taajamissa. Kesäkuun alusta laki ulottuu myös taajamien ulkopuolelle ja täydentyy sadan euron sakolla.

Osallistuimme aiemmin tässä kuussa kortteliralliin Kajaanissa ja kuulimme paikallisten mietteitä uudesta laista.

Kankaanpään toririnkiin poliisi ei ole ainakaan vielä puuttunut. Se on tilanteen kyllä huomannut, mutta seuraajan rooli on toistaiseksi riittänyt.

– Jos siihen ei liity mitään erityistä häiriötä, niin ei kai siinä mitään puuttumista ole, sanoo ylikomisario Kai Loukkaanhuhta Lounais-Suomen poliisilaitokselta.

Siitä poliisi ei Loukkaanhuhdan mukaan kuitenkaan pidä, että porukkaa kutsutaan koolle julkisesti esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

– Se on kyllä näinä aikoina vähän arveluttavaa, hän sanoo.

Turhaa ajoa?

Mikko Korpela sanoo aavistavansa, että häntä vastaan on tehty rikosilmoitus. Hän kuitenkin pohtii, minkälainen ajo lopulta lasketaan turhaksi ajoksi.

– Onko sellaista esimerkiksi se, että ajaa Poriin ostoskeskukseen, eikä kuitenkaan osta mitään? Ja toisaalta, ei kai se emännän tai isännän haku koskaan turhaa ole, hän toteaa.

Päivittäistavarakaupan jättiläisen Keskon pääjohtajan Mikko Helanderin mielestä kustannustukea pitäisi maksaa kaikille koronan takia kärsineille toimialoille.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan kaikki toimialat eivät saisikaan kustannustukea, kuten elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) aiemmin lupaili.

Elintarvikekauppa ja talorakentaminen voisivat jäädä ilman kustannustukea. Keskon pääliiketoimintaa ovat ruoka- ja rautakauppa.

– Tuntuu huolestuttavalta, että kustannustukea ryhdytään tällä tavoin rajaamaan. Ehdottomasti ei ole oikein, että muutama toimiala jäisi ulos. On tärkeää katsoa tätä yrityskohtaisesti niiden kriteerien mukaan, mitä hallitus on valmistellut, Helander sanoi Ylen TV1:n Ykkösaamussa.

Helander muistutti, että korona on iskenyt useimpiin toimialoihin pahasti, ja erot eri toimialojen sisällä ja yritysten välillä ovat hyvin suuria.

– Niissä tapauksissa, jossa myynti on tippunut merkittävästi tai yrityksen liikevaihto on romahtanut rajoitusten ja epidemian seurauksena, pitäisi antaa kustannustukea. Se on ehdottomasti myös kansallinen etu, Helander korosti.

Helander kiittelee hallituksen toimia koronaepidemian akuutissa vaiheessa. Pyyhkeitä tulee hitaasta päätöksenteosta yritysten suorien kriisitukien kanssa.

– Ne olisi tarvittu kriisialoille välittömästi. Pelkään, että tämän vuoksi tulemme näkemään konkursseja. Ne pitäisi saada käyttöön nyt nopeasti, Helander totesi.

Helander toivoo hallitukselta suositusta suojamaskien käytöstä

Kesko on mukana suuressa kotimaisessa kasvosuojainhankkeessa.

Kansalaismaskien ensimmäinen, 600 000 kappaleen erä valmistuu jo toukokuun lopulla, ja ne tulevat myyntiin Keskon kauppoihin kesäkuussa. Kotimaiset suojamaskit maksavat noin euron kappale.

Helanderin mukaan suojamaskeja voidaan tuottaa ensi kuussa jo 1, 2 miljoonaa kappaletta, ja tuotantomäärää voidaan vielä nostaa.

– Tämä tukee osaltaan ponnisteluja turvallisuuden parantamisessa koko yhteiskunnassa. Tällä on suuri merkitys, kun pyrimme pienentämään epidemian kakkosaaltoa tulevaisuudessa. Se on tehokas, suojaustaso on 88 prosenttia, mikä on erittäin hyvä, Helander kertoi.

Mitä Helander ajattelee suojamaskien käytöstä ruuhkaisissa paikoissa, kuten kaupoissa ja julkisessa liikenteessä. Pitäisikö hallituksen suositella niiden käyttöä?

– Toivon sitä. Maailmalta saatujen kokemusten valossa voidaan sanoa, että kansalaismaskien käyttö on suositeltavaa, ja suositusten anto myös Suomessa olisi toivottavaa, Helander sanoi.

Kesko teki alkuvuonna ennätystuloksen päivittäistavaroiden verkkokaupan vetämänä. Silti yhtiössä on menneillään yli 400 työntekijää yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa noin 50 ihmisen irtisanomiseen.

Helanderin mukaan yt-neuvottelut liittyvät yhtiön liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn, mutta myös ravintola-alan ruokatukku Kespro ja yhtiön autokaupat ovat kärsineet pahoin koronan takia.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaepidemiasta

Elinkeinoministeri Lintilä: Uusi yritystuki kohdistuu eniten koronakriisistä kärsiville yrityksille, kesto kaksi kuukautta

"Ei riitä kattamaan kulujamme, mutta olen onnellinen, että yleistukea on tulossa" – Yrittäjät varovaisen optimistisia uuden koronatuen suhteen

VTT tutki: Kangasmaski saattaa suojata muita, mutta ei käyttäjää – maskin materiaalilla suuri vaikutus tehoon

Oppositio kurmotti kyselytunnilla hallitusta kasvavista EU-vastuista, ravintolapäätöksen viipymisestä ja suojamaskisuosituksesta

Oluthanat, terassit ja ravintolat avataan kesäkuun alussa kuukausia kestäneen koronasulun jälkeen. Paluuta normaaliin ei ole kuitenkaan odotettavissa, sillä ravintola- ja anniskelupaikkoja koskevat lukuisat rajoitukset, joita hallitus esitti tiistaina.

Ravintolakansaa suojellaan muun muassa puolittamalla asiakaspaikat ja sallimalla anniskelu vain iltakymmeneen. Terasseja asiakasmäärän rajoitus ei koske.

Vaikka terassit olisivat täynnä, töitä ei tule riittämään kaikille työntekijöille. Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan ravintola-alalla eletään nyt suuressa epävarmuudessa.

Ravintoloiden tapaan työntekijätkin joutuvat elämään kahden viikon sykleissä, Rönni-Sällinen toteaa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on kertonut, että hallitus arvioi rajoitusten tilannetta kahden viikon tarkastelujaksoilla.

Kysyimme kolmelta baarityöntekijältä, miltä kesä rajoituksineen heidän näkökulmastaan näyttää.

Moni elää taloudellisesti äärirajoilla

Oulun keskustassa sijaitsevan 1barin baarimestari Mika Luosujärvi on ollut lomautettuna jo maaliskuun alusta lähtien, ja kertomansa mukaan suu on jo pettuleipää täynnä. Pieni valonpilkahdus on todennäköisesti kesäkuun alussa alkava osa-aikainen työ.

– Vyötä on kiristetty äärimmilleen, mutta vielä varmaan pitää yksi pykälä kiristää, ennen kuin työaikoihin tulee järkeä, viimeiset kuukaudet aikuiskoulutustuen varassa elänyt mies kertoo.

Työajoilla Luosujärvi viittaa hallituksen esitykseen sulkea ravintolat kello 23. Hänen mukaansa 1barin kaltainen yökerho tekee tilinsä suurelta osin kello 21–02 välisenä aikana.

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan puheenjohtaja Timo Lapin mukaan työntekijäpuolen taloudellinen asema on tilanteessa heikko.

– Moni elää pienillä työttömyyskorvauksilla, taloudellisesti äärirajoilla. Kun juttelee alan yrittäjien kanssa, he ovat hyvin huolissaan työntekijöistään.

Lappi sanoo, että mikäli ravintoloiden asiakaspaikoista saadaan täyttää vain puolet hallituksen esityksen mukaisesti, se on iso kolaus alan työntekijöille. Lapin mukaan työllisyyden näkymät paranisivat paljon, jos rajaa nostettaisiin 75 prosenttiin.

Niin kauan kuin rajoitukset ovat voimassa, uskoo Luosujärvi tekevänsä töitä osa-aikaisesti.

– Aukiolorajoitukset diskriminoivat ravintoloita, jotka tekevät bisneksen yöaikaan. Työkavereiden kanssa on ihmetelty, että tarttuuko korona hanakammin kello 23 jälkeen?

"Paluu normaaliin arkeen tämä ei missään nimessä ole"

Sotkamon keskustassa sijaitsevan Ravintola Kantiksen baarimikko Taru Hämäläinen on kiitollinen, kun hän 17. maaliskuuta alkaneen lomautuksen jälkeen palaa töihin ensimmäinen kesäkuuta.

– On mukava, kun pääsee porisuttamaan kanta-asiakkaita päivän polttavista kysymyksistä.

Osa-aikaisella sopimuksella töitä tekevä Hämäläinen uumoilee, että työtunteja on hänelle ainakin aluksi vähemmän kuin ennen koronaa. Talous on ollut tiukilla, sillä opiskelijan leipä ei ole muutenkaan leveä.

Työtuntien lisäksi häntä mietityttää, kuinka rajoitukset saadaan käytännössä toteutettua työpaikalla.

– Paluu normaaliin arkeen tämä ei missään nimessä ole.

Hämäläinen on hieman huolissaan siitä, millaisia vaikutuksia kello 23 aukiolorajoituksella voi olla. Hänestä ravintolat ovat paikkoja, joissa anniskelu on valvottua ja illanvietto turvallista.

– Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun ravintola menee kiinni? Rupeavatko ihmiset pitämään kotibileitä vai juhlimaan puistoissa?

"Työttömyyskassan rahoilla voin joutua jatkamaan"

Baarimikon töitä Oulun Jumpru Pubissa tekevälle Matti Kämäräiselle ei riitä hommia vielä kesäkuussa, vaikka anniskeluravintola osin aukeaakin. Tilanne harmittaa Kämäräistä, jolle työyhteisö on kuin toinen perhe.

– Oletan, että heinäkuussa pääsen töihin. Samalla asennoidun, että työttömyyskassan rahoilla voin joutua jatkamaan.

Kuten Taru Hämäläinen, on Kämäräinen huolissaan kello 23 aukiolorajoituksesta. Ennen esimerkiksi kerrostaloasujat siirtyivät hiljaisuuden alkaessa juhlimaan yökerhoihin, mutta nyt Kämäräinen arvelee, että juhlinta siirtyy kesäkuussa ravintoloiden ovien sulkeutuessa kerrostaloihin.

– Ei kesäkuussa ole vielä niin lämmintä, että porukka jäisi ulos jatkamaan juhlimista. Päähäni ei mahdu, miksi ihmiset ajetaan rajoituksilla tällaiseen tilanteeseen.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka!

Autovuokraamo Hertz ilmoitti perjantaina hakeutuvansa Yhdysvalloissa yrityssaneeraukseen.

Yrityksen talousvaikeudet johtuvat lentoliikenteen vähentymisestä, mikä on ajanut yhtiön lähelle maksukyvyttömyyttä.

Maaliskuun lopulla Hertz Global Holdings -yhtiöllä oli 18,7 miljardia dollaria velkaa ja ainoastaan yksi miljardi käytettävissä olevaa rahaa, uutistoimisto AP raportoi.

Yhtiö on myös kärsinyt toistuvista vaihdoksista sen korkeimmassa johdossa. Hertz nimitti viime viikolla neljännen toimitusjohtajansa kuuden vuoden aikana.

– Mikään liiketoiminta ei pärjää ilman liikevaihtoa, yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja Kathryn Marinello luonnehti tilannetta pari viikkoa sitten tiedotustilaisuudessa.

– Yhtiöiden varannot pystyvät kantamaan niitä vain tietyn matkaa, hän jatkoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Yhtiön hakeutuminen yrityssaneeraukseen ei tullut markkinoille yllätyksenä. Hertz varoitti ensimmäisen vuosineljänneksen yhteydessä julkaistussa raportissa talousvaikeuksista, jotka voivat pahimmillaan estää yhtiön toiminnan.

Yhdysvaltalaiseen tuomioistuimeen nyt jätetyllä hakemukselle ei ole vaikutusta Hertzin toimintaan Euroopassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa yhtiö tiedotti.

Hertz vetoaa Yhdysvaltain konkurssilainsäädännön 11. pykälään, joka vastaa lähimmin suomalaista yrityssaneerausta.

Mikäli yrityssaneerauksen ehdot täyttyvät, velkojien täytyy tyytyä siihen, että velkaa ei makseta aivan kokonaan takaisin. Yhtiö voi kuitenkin todennäköisesti jatkaa toimintaansa.

Viime vuonna Suomessa syntyneistä lapsista 62 prosenttia kastettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi. Vielä vuonna 2010 luku oli lähes 80 prosenttia, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.

Kasteen suosio vaihtelee hyvin paljon eri puolilla Suomea.

– Pääkaupunkiseudulla on täysin eri tilanne kuin esimerkiksi Oulun seudulla. Helsingin hiippakunnassa kastettiin viime vuonna noin 40 prosenttia ja Oulun hiippakunnassa noin 79 prosenttia syntyneistä lapsista, Salminen kertoo.

Oulun hiippakunta on maantieteellisesti laaja alue, joka ulottuu Keski-Pohjanmaalta Lappiin. Salmisen mukaan kasteiden vähenemiseen vaikuttaa se, että yhä useampi suomalainen ei kuulu kirkkoon. Eri sukupolvet myös kokevat uskonnollisuuden eri tavalla.

Vähiten kirkon jäseniä on 30–34-vuotiaissa, joista noin 54 prosenttia kuuluu kirkkoon. Koko väestöstä kirkon jäseniä on noin 70 prosenttia.

"Kastepäätös perustuu perinteeseen"

Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Katri Vappula kertoo, että kastepäätös perustuu eniten perinteeseen – haluun saada ristiäisjuhla ja lapselle kummit. Hieman vajaa puolet lapsensa kastavista vanhemmista pitää tärkeänä vakaumuksellisia syitä: lapsen halutaan kasvavan kristittynä.

– Osa taas perustelee kastetta sillä, että lapsi saa myöhemmin itse valita, haluaako hän pysyä kirkon jäsenenä, Vappula sanoo.

Salmisen mukaan se, ettei päätöstä haluta tehdä lapsen puolesta, on selvästi yleisin syy kastamatta jättämisen taustalla. Kirkon tutkimuskeskuksen viime vuonna tekemän kastekyselyn perusteella 75 prosenttia lapsensa kastamatta jättäneistä vanhemmista haluaa jättää mahdollisen kastepäätöksen lapselle itselleen.

Monessa perheessä toinen vanhemmista ei kuulu kirkkoon eikä siksi halua lastaan kastettavan. Osa perustelee kastamatta jättämistä myös katsomusidentiteetillä: vanhempi tai vanhemmat eivät pidä itseään uskovaisena, tai heillä on ohut suhde kirkkoon.

Kastekyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista. Vastaukset kerättiin lapsiperheistä, joissa vähintään toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon.

– Perheissä, joissa vain toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon, lapsen kastaminen on todennäköisempää, jos kirkkoon kuuluva on lapsen äiti. Suomessa lapsen uskontokunta määräytyy muutenkin automaattisesti äidin mukaan, jos muuta ei ilmoiteta, Salminen kertoo.

Kirkkoon liittyi tuhansia nuoria aikuisia

Salmisen mukaan kirkkoon liittyi viime vuonna yli 16 000 suomalaista, joista vajaat puolet oli 20–39-vuotiaita.

– Nuorilla aikuisilla kirkkoon liittymistä saattavat lisätä toive kirkkohäistä, mahdollisuus toimia kummina tai oman lapsen syntymä, mutta suoraa päätelmää ei voida lukujen pohjalta tehdä, sillä kirkkoon liitytään myös muiden syiden takia, Salminen pohtii.

Noin 80 prosenttia 14–15-vuotiaista suomalaisista käy rippikoulun. Rippikoululaisista merkittävä osa on siis nuoria, joita ei ole kastettu. Salminen uskoo, että osin tätä selittävät kavereiden malli ja ryhmäpaine.

– Toisaalta jotain sekin kertoo, että vuosittain yli 800 kirkkoon kuulumatonta nuorta kastetaan rippikoulun yhteydessä, Salminen huomauttaa.

Kirkkoon liittyminen edellyttää kasteen ja rippikoulun. Salmisen mukaan viime vuonna aikuisrippikoulun kävi vajaat 200 suomalaista. Aikuisten rippikouluopetus voidaan järjestää joustavasti monilla eri tavoilla.

Helsinki on edelläkävijä

Helsingissä kasteen suosio on laskenut vauhdilla. Vielä 20 vuotta sitten Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi kastettiin 73 prosenttia ja 10 vuotta sitten noin 55 prosenttia kaikista Helsingissä syntyneistä lapsista. Nyt luku on 40:n hujakoilla, kertoo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovasti Marja Heltelä.

Heltelän mukaan on useita syitä siihen, miksi Helsingissä lapsia kastetaan selvästi vähemmän suhteessa asukasmäärään kuin muualla Suomessa.

– Kaikki ilmiöt tapahtuvat aina ensin Helsingissä. Olemme edelläkävijöitä myös tässä asiassa, Heltelä sanoo.

Helsinkiin muuttaa paljon nuoria aikuisia, jotka ovat Heltelän mukaan Helsingissä aktiivisimpia kirkosta eroajia. Myös Helsingin monikulttuurisuudella on suuri merkitys. Yli 20 prosenttia Helsingissä syntyvistä vauvoista kuuluu perheeseen, jossa puhutaan äidinkielenä muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Suomessa kastetut vauvat ovat pääosin suomen- tai ruotsinkielisiä.

– Olemme myös huomanneet, että jos toinen vanhemmista on luterilainen ja toinen ortodoksi tai katolilainen, lapsi usein kastetaan kristinuskoon mutta liitetään joko katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon. Tämä on lisääntynyt 20 vuoden aikana, Heltelä huomauttaa.

Suomi, Ruotsi ja Norja puolustusyhteistyössä

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on hyvin tiivistä, ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Suomessa pohditaan nyt, miten yhteistyötä myös Norjan kanssa voitaisiin laajentaa. Eduskunnan puolustusvaliokunta saa ensi viikolla puolustusministeriön virkamiesten selvityksen Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusyhteistyöstä.

Piilaaksossa kohistaan Clubhouse-sovelluksesta

Maineikas pääomasijoitusyhtiö Andreessen Horowitz sijoitti viime viikolla 10 miljoonaa dollaria kehitysvaiheessa olevaan sovellukseen, jossa ihmiset voivat jutella ikään kuin konferenssipuhelussa. Sijoituksen myötä Clubhouse-nimisen sovelluksen arvoksi arvioitiin 100 miljoonaa dollaria. Vielä ei ole tiedossa, koska Piilaaksoa puhuttava sovellus tulee kaikkien ladattavaksi.

Pandemian tuomaa yksinäisyyttä voi lievittää "koronaperheellä"

Roomassa asuva taiteilija ja kulttuurituottaja Riikka Vainio on lievittänyt pandemian aiheuttamaa eristystuskaa muodostamalla naapurin miespariskunnan kanssa "koronaperheen". Hän on saanut yhteisellä kokkauksella, viininjuonnilla ja pedikyyreillä tervetullutta läheisyyttä. Kaikkea ei silti ystävyyssuhteilla voi korvata, ja Vainio lievittää levotonta oloaan ja seksuaalisia turhautumiaan kirjoittamalla eroottissävytteistä koronapäiväkirjaa. Sekä Italiassa että naapurimaassa Espanjassa käydään nyt keskustelua siitä, miten seksiä on viisasta alkaa taas harrastaa karanteenirajoitusten lieventyessä.

Viikonloppu enimmäkseen poutainen ja lämmin

Korkeapaineen myötä viikonloppu alkaa Suomessa poutaisena ja laajalti aurinkoisena. Öisin etelässä voi kuitenkin olla hallaa ja pohjoisessa lämpötila käy pakkasella.

Lauantain aurinko paistaa suurimmassa osassa maata ja lämpötila kohoaa laajalti +15 ja +20 asteen välille, Lapissakin +10 ja +15 asteen välille. Illalla lounaaseen leviää pilviä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Piilaaksossa on kuukauden ajan intoiltu uudesta sovelluksesta, joka ensisilmäyksellä näyttää uudelleenpaketoidulta konferessipuhelulta. Pääomasijoittajat ja startup-perustajat ovat viime viikot kohkanneet tunneista, joita he ovat viettäneet Clubhouse-nimisen sovelluksen parissa.

Clubhouse on puhtaasti ääneen perustuva sovellus. Ajatuksena on antaa käyttäjille mahdollisuus perustaa huoneita, joissa kuka tahansa voi keskustella kenen kanssa tahansa. Puhumalla. Suulla niin kuin luolamiehet.

Sovelluksen käyttäjät voivat seurata ketä tahansa kuten Instagramissa tai Twitterissä. Kun käyttäjän seuraama henkilö ilmestyy sovellukseen juttelemaan, tämä saa tästä ilmoituksen. Kaikki tapahtuu tässä ja nyt, eikä keskusteluista jää tallennetta myöhemmin kuunneltavaksi.

Huoneeseen astuessa käyttäjän oma mikrofoni on mykistetty. Hän siis astuu huoneeseen ensin kuuntelemaan muita. Keskusteluun voi osallistua pyytämällä luvan tai saamalla sellaisen pyytämättä.

Clubhousen ideana on, että juttutuokiosta ei tarvitse sopia etukäteen. Avaa vain sovellus ja liity mukaan keskusteluun.

Muutamassa kuukaudessa 100 miljoonan arvoiseksi

Clubhouse ei kuulostaa mitenkään omalaatuiselta, mutta sovelluksen kehittäneet Paul Davison ja Rohan Seth ovat onnistuneet luomaan yhdistelmän, johon ainakin pääomasijoittajat uskovat.

Viime viikolla sovellus keräsi 10 miljoonan dollarin rahoituksen arvostetulta Andreessen Horowitz -pääomasijoitusyhtiöltä. Lisäksi sijoitusyhtiö osti Clubhousen osakkeita kahdella miljoonalla dollarilla. Rahoituskierroksen myötä sovelluksen arvoksi tuli reilut 100 miljoonan dollaria.

Ei huono suoritus sovellukselta, jolla on tällä hetkellä vain muutama tuhat käyttäjää.

The New York Timesin mukaan Clubhouse on ollut kaikkien Piilaakson pääomasijoitusyhtiöiden tutkalla. Monet sijoittajat kuuluvat pieneen piiriin, jonka jäsenet ovat onnistuneet saamaan kutsun sovellukseen.

Clubhousen ympärille muodostunutta hypeä auttoi juuri se, että testausvaiheessa olevan sovelluksen on saanut käyttöönsä vain kutsulla. Sitä ei löydy mistään sovelluskaupasta eikä sen nettisivuilla voi tehdä muuta kuin ilmoittautua jonoon.

Kuukauden verran Piilaakson piireissä on kinuttu yksityisiä kutsuja ja kehuskeltu, jos sellaisen on onnistunut saamaan. Clubhousen käyttäjiin kuuluvat muun muassa näyttelijät Jared Leto ja Ashton Kutcher sekä muusikko MC Hammer. Julkkissijoittaja ja Dallas Mavericks -jenkkifutisjoukkueen omistaja Mark Cuban sekä näyttelijä Kevin Hart ovat ainakin piipahtaneet alustalla.

Eksklusiivinen aloitus jakaa mielipiteitä. Osa teknologiavaikuttajista on innoissaan, koska pitkästä aikaa käsissä on mielenkiintoa herättävä sovellus. Osa puolestaan pitää Clubhousea nimensä mukaisesti elitistisenä kerhona. Kriitikot pohtivat, kiinnostaako sovellus enää ketään, kun kuka tahansa voi ladata sen.

Koronapandemia synnytti uuden somebuumin

Koronapandemian myötä useat sosiaalisen median palvelut ovat saaneet merkittävää nostetta. Videokonferessinpalvelu Zoomista on tullut ilmiö niin hyvässä kuin pahassa. Muutaman vuoden vanha Houseparty-sovellus on noussut ladatuimmaksi sovellukseksi ympäri maailmaa, kun ihmiset haluavat käydä helposti videopuheluita kavereidensa kanssa.

Facebook julkaisi viikko sitten Messenger Rooms -ominaisuuden, jossa jopa 50 ihmistä voi osallistua videopuheluun.

Kaikki nämä sovellukset ovat enemmän tai vähemmän valmiita. Clubhouse ei sitä vielä ole.

Teknologiabisneksen tutkija Nathan Baschez kirjoittaa uutiskirjeessään, että tällä hetkellä Clubhouse ei skaalaudu kymmenille tai sadoille tuhansille käyttäjille.

Baschez kuvailee Clubhousea bileiden ja podcastin sekoitukseksi. Videon poistaminen yhtälöstä tekee hänen mukaansa sovelluksesta rennomman ja monikäyttöisemmän. Käyttäjän ei tarvitse välittää miltä ympäristö tai oma naama näyttää. Keskusteluja kuunnellessa voi tehdä samalla muita töitä.

Mistä rahat?

Clubhouse voi olla hauska käyttää ja sovellus voi saavuttaa suuren suosion, mutta se ei riitä. Sovelluksen pitää tehdä rahaa.

Andreessen Horowitzin lisäksi ainakin muutama muu merkittävä sijoitusrahasto kilpaili siitä, kuka pääsee sijoittamaan sovellukseen. Pääomasijoittajat uskovat, että Clubhousella on mahdollisuus tehdä rahaa.

Yksi vaihtoehto on myydä alustalle mainoksia.

Tämä ei ilmeisesti miellytä toista Clubhousen toista perustajaa Paul Davisonia. Kehittäjän suhtautuminen on ymmärrettävää nykytilanteessa, jossa mainosmyynti sakkaa pahasti. Baschezin mukaan Davison keräisi rahat mieluummin sovelluksen käyttäjiltä ja sisällöntuottajilta. Tapoja tähän monia.

Tilausmaksujen lisäksi Clubhouse voisi myydä alustaansa muille yhtiöille esimerkiksi pelien järjestämiseen.

Enää hypetetyn sovelluksen pitää vain ilmestyä.

Lue myös:

Yksisarvisten veri virtaa San Franciscon kaduilla – näppinsä polttaneet pääomasijoittajat vaativat startupeilta myös kannattavuutta

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on hyvin tiivistä, ja Suomessa pohditaan nyt, miten yhteistyötä myös Norjan kanssa voitaisiin laajentaa.

Eduskunnan puolustusvaliokunta saa ensi viikolla puolustusministeriön virkamiesten selvityksen Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusyhteistyöstä.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) puhuu Norja-yhteistyöstä vielä varovaisesti.

– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että myös Norjan kanssa yhteistyötä lisätään. Tästä on nyt tällä hetkellä pohdinta päällä, että miten voisimme Norjan kanssakin yhteistyötä lisätä. Meillä ei ole vielä mitään valmista kerrottavaa siitä, mutta varmaan myöhemmin tänä vuonna, Kaikkonen kuvaa yhteistyökeskustelujen tilannetta.

Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerit keskustelivat viimeksi keskiviikkona muun muassa koronatilanteesta, tulevista harjoituksista ja yhteistyökuvioista. Kaikkosen mukaan uusia päätöksiä ei tehty, mutta yhteydenpitoa jatketaan.

Pohjoisilla alueilla yhteistyö jo arkipäivää

Kolmen Pohjoismaan puolustusyhteistyön luontevaa aluetta löytyy pohjoisen yhteisillä raja-alueilla.

- Siellä yhteistyö on tietysti luontevinta. Meillä on siellä yhteistä raja-aluetta ja toden totta ilmavoimat siellä harjoitteleekin jo varsin tiiviisti. Se on tietysti luontevaa yhteistyöaluetta jo tälläkin hetkellä, Kaikkonen toteaa.

Koronatilanne ei ole estänyt ilmavoimien yhteisiä harjoituksia.

Puolustusministeri Kaikkosen mukaan osa kansainvälisistä harjoituksista on jouduttu perumaan koronan vuoksi.

– Mutta varsinkin ilmavoimat ja merivoimat ovat pystyneet aika lailla entiseen tapaan harjoittelemaan. Esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä pohjoisella alueella ilmavoimien harjoittelu jatkuu aika lailla entiseen tapaan ja se on itse asiassa ollut aika aktiivista, Kaikkonen kertoo.

Norjan Nato-jäsenyys lisämauste yhteistyölle

Norja-yhteistyölle oman sävynsä tuo se, että Norja on Nato-maa, kun Suomi ja Ruotsi ovat edelleen sotilaallisesti liittoutumattomia.

Puolustusministeri Kaikkosen mielestä Norjan Nato-jäsenyys ei ole este yhteistyölle.

– Olen varma, että Suomi voi tehdä Norjan kanssa yhteistyötä myös puolustuksen saralla ottaen totta kai huomioon tämän Norjan Nato-jäsenyyden tuoman lisämausteen, Se totta kai erottaa meitä ja vaikuttaa asiaan, mutta ei se yhteistyötä sinällään estä, Kaikkonen linjaa.

Suojattu videoyhteys Pohjoismaiden neuvotteluissa

Koronatilanne on tuonut omat haasteensa myös puolustusvoimien kansainväliselle yhteistyölle.

Puolustusministeri Kaikkonen kertoo, että Pohjoismaiden välillä vuoropuhelu toimii koronaoloissakin.

– Meillä on Pohjoismaitten kesken tällainen suojattu videokuva-ääniyhteys, millä pystymme neuvottelemaan keskenämme. Tätä on jonkun verran hyödynnetty. Yhteistyö jatkuu, vaikka korona oman mausteensa siihen tuokin, Kaikkonen kertoo.

Koronakriisi on puolustusministeri Kaikkosen mukaan näkynyt myös kansainvälisessä puolustusyhteistyössä.

– Jonkun verran se voi käytännön yhteistyötä hidastaa mutta ei pysäyttää kuitenkaan, Kaikkonen uskoo.

Uudet alokkaat palvelukseen heinäkuussa

Suomessa puolustusvoimat on Kaikkosen mielestä selvinnyt hyvin koronan vastaisessa taistelussa. Heinäkuussa saapuva seuraava alokaserä voidaan Kaikkosen mukaan ottaa aivan suunnitellun aikataulun mukaisesti vastaan.

– Voi sanoa, että puolustusvoimat on erinomaisesti onnistunut omassa koronatorjunnassaan. Meillä on todella vähän koronaan sairastuneita varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa. Tämä on pystytty pitämään oikein hyvin aisoissa ainakin tähän mennessä, mutta vaara ei tietysti ole vielä täysin ohi, Kaikkonen arvioi.

Puolustusvoimissa on ollut käytössä malli, jossa varusmiehet on jaettu kolmeen eri joukkoon. Kaikkosen mukaan tämä on ollut yksi keskeinen keino, millä koronaa on onnistuttu torjumaan varuskunnissa.

– Voi rautalangasta vääntäen sanoa, että kun porukka A on kasarmilla, porukka B on metsässä ja porukka C on vielä kotona lomilla. Nämä kolme joukkoa sitten rotatoi, kiertää keskenään ja heidät pidetään erossa toisistaan, Kaikkonen kuvailee.

Koronakriisin opetuksena Kaikkonen nostaa esille huoltovarmuuden tärkeyden.

– Huoltovarmuuteen on totta kai syytä kiinnittää kaikissa oloissa huomiota ja siihen, että olemme valmiita kohtaamaan erilaisia kriisejä. Tämä pandemiakaan ei ole ensimmäinen eikä varmaan viimeinenkään vastoinkäyminen, mikä maatamme ja maanosaamme kohtaa, Kaikkonen huomauttaa.

Lue myös:

Lapissa osallistutaan kevään suurimpaan lentotoimintaharjoitukseen

13-vuotias Keeri Sjöblom koki eilen helatorstaina elämänsä yllätyksen.

Keerin kodin edustalla Kemiönsaaressa uiskenteli kolme delfiiniä.

– Istuin keittiön ikkunan ääressä syömässä, kun näin meressä jotain mustaa. Juoksin heti rantaan katsomaan.

Delfiinit olivat Keerin arvioin mukaan noin 500 metrin päässä.

Onneksi isällä on vene, jolla pääsi lähemmäs. Yksi delfiineistä ui aivan veneen viereen.

– Ne uivat aika lähellä toisiaan. Kaksi delfiineistä oli pieniä ja harmaita. Yksi oli isompi ja vähän mustempi.

– Kuulin kun ne puhalsivat ilmaa. Ne ei hyppineet, mutta näin niiden pyrstön, Sjöblom kertoo puhelimessa.

Hän onnistui videoimaan delfiinien liikkeitä. Video löytyy tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla.

"Ihan mielettömän mahtava fiilis"

Valastutkija Olli Loisa sai tiedon mahdollisesta delfiinihavainnosta keskiviikkona.

Kun delfiinit havaittiin uudestaan eilen torstaina, valastutkijalle tuli kiire. Kemiönsaaren Taalintehtaalle oli päästävä.

– Ihan mielettömän mahtava fiilis, Loisa kuvailee tunnetta, kun delfiinit tulivat uteliaina tarkastelemaan häntä kuljettanutta venettä.

– Maailmalla olen nähnyt paljonkin delfiinejä, valaita ja pyöriäisiä. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun Suomen vesillä näin valaslajin.

Samalla laji varmistui pullokuonodelfiiniksi ja määrä kolmeksi.

Kyseessä on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Muun muassa Tampereen Särkänniemen delfiinit olivat juuri pullokuonodelfiinejä.

Lajin esiintymisalue on laaja. Oikeastaan vain napaseutujen kylmät merialueet ja Itämeri eivät ole pullokuonodelfiinin elinaluetta.

Itämerellä laji on havaittu edellisen kerran lähes 70 vuotta sitten.

– Muuttolinnut ja valtameren eläimet saattavat harhautua reitiltään. Delfiini voi myös lähteä vierailulle uusille alueille, Olli Loisa pohtii syytä, miksi delfiinit ilmestyivät Taalintehtaan edustalle.

Itämerellä tavataan säännöllisesti yhtä valaslajia, pyöriäistä. Toisinaan merialueelle kuitenkin ui muitakin valaita.

Rauman edustalla havaittiin kaksi vuotta sitten ryhävalas. Edellinen delfiinihavainto on samalta vuodelta 2018, lajia ei silloin kuitenkaan ehditty tunnistaa.

Vuonna 2006 Nauvon edustalla jäi verkkoihin kaksi tavallista delfiiniä eli juoksiaista. Jotkut muistavat vuonna 1986 Hailuodon edustalla liikkuneen maitovalaan.

Ei sataa metriä lähemmäs

Ensimmäinen havainto Taalintehtaan delfiineistä tehtiin jo sunnuntaina. Tutkija Olli Loisaa ei yllätä se, että eläimet ovat pysyneet samalla alueella jo lähes viikon.

– Tällaiset harhailijat saattavat viihtyä pitkäänkin hyvällä ruokailualueella.

– Seutu on silakan kutualuetta, joten ravintoa riittää varmasti kolmelle yksilölle. Eilen, kun ne näin, kolmikko söi aktiivisesti.

Loisan mukaan eläimet saattavat pysyä seudulla pitkäänkin, jos vain saavat olla rauhassa.

Delfiineistä on tullut muutamassa päivässä pieni mediatapaus, mikä saattaa houkutella paikalle paljon uteliaita.

Valastutkija antaa muutaman ohjeen delfiineistä kiinnostuneille.

– Uteliaina eläiminä delfiinit saattavat tulla lähellekin ihmistä, mutta ihminen ei saisi mennä niitä sataa metriä lähemmäs.

– Veneen ajonopeus on pidettävä maltillisena. Silloin delfiini ehtii väistää. Jos ajetaan täysillä, on suuri törmäysriski.

Delfiiniä ei Olli Loisan mukaan saisi myöskään lähestyä edestä tai takaa, vaan sitä pitäisi tarkkailla sivulta.

Myös paksulankaiset kalaverkot, muun muassa lohiverkot, ovat uhka delfiineille.

– Suosittelisin kaikkien verkkojen nostamista merialueelta, jossa delfiinit nyt liikkuvat, Olli Loisa sanoo.

Lue myös:

Saaristomerellä nähtiin Itämerellä harvinaisia pullokuonodelfiinejä – edellisestä havainnosta liki 70 vuotta

Seksihelle, käristyskupoli, valkoinen kurittaja...

Viime vuosina toimittajat ovat keksineet toinen toistaan villimpiä säätermejä. Äärisäät, hirmupakkaset ja supermyrskyt, ovat otsikoiden vakiosanoja.

Meteorologit eivät ole termeistä yhtä innoissaan.

– Säästä yritetään tehdä myyvää, vaikka se on sellaisenaan mielenkiintoista. En ymmärrä, miksi pitää paisutella ja luoda vääriä mielikuvia. Klikkejähän siinä haetaan, sanoo Ylen uutislähetyksistäkin tuttu meteorologi Anniina Valtonen.

Valtonen muistuttaa, että sää harvoin on "superia". Kun asioita paisutellaan, se vie ennusteilta pohjaa. Kun sitten tulee oikeasti suuri sääilmiö, juttuihin ei enää uskota.

Hän painottaa, että raisut otsikot tulevat toimittajan värikynästä. Meteorologeja pikemminkin harmittaa, jos heidän sanomisiaan kärjistetään.

Ilmiö ei ole uusi, Valtonen muistuttaa. Säälööppejä ja otsikoita on tehty vuosikausia.

Ilmatieteen laitoksen yksikönpäällikkö Hilppa Gregow sanoo ymmärtävänsä senkin, että sääuutisten pariin halutaan houkutella ihmisiä. Ilmatieteenlaitos kuitenkin pitää asialinjan.

Gregow ja Valtonen olivat vieraina Ylen aamun Viimeinen sana -osiossa. Voit katsoa sen tämän jutun pääkuvasta tai tästä linkistä.

Koko kesän säätä on mahdoton ennustaa

Säätyyppiä pystyy ennustamaan noin kymmenen päivän päähän. Eli karkeasti onko kylmää vai kuumaa, kuivaa vai kosteaa.

Lämpötilaa pystyy 2,5 asteen tarkkuudella arvioimaan 4–7 vuorokauden päähän.

Matalapaineiden reitit noin 3–5 vuorokauden ajalle.

Ja ennuste on silti vain ennuste.

Mitä pienempi sääilmiö, sitä lyhyemmälle ajalle se voidaan ennustaa. Eli seuraavan päivän sadekuuroa on liki mahdoton ajoittaa tarkasti, Anniina Valtonen sanoo.

Jos vaikka huhtikuussa ennustetaan, ei voida puhua säästä, Hilppa Gregow muistuttaa. Ilmastosta voidaan toki puhua ja tehdä arvioita, ollaanko keskimääräisissä olosuhteissa vai ei.

Sää ja ilmasto ovat kaksi eri asiaa.

Sää on se, mitä ulkona tapahtuu tällä hetkellä, siis hetkittäinen ilmakehän tila.

Ilmasto on erilaisten säiden keskiarvo. Se voi olla vaikka koko kuukauden keskiarvo tai eri vuosien keskiarvo. Ilmasto on tilastollinen käsite.

Ja kun meteorologit puhuvat kelistä, he tarkoittavat maanpinnalla tapahtuvia asioita. Eli hiihtokeli tai ajokeli tarkoittaa maanpinnan olosuhteita.

Jos siis vaikka nyt annetaan ennuste koko kesäksi, ei voida puhua säästä, vaan ennuste annetaan ilmastosta, Gregow sanoo. Ennustaminen perutuu monimutkaisiin malleihin, joissa on paljon erilaista tietoa aiemmista tapahtumista ja meneillään olevista sääilmiöistä.

Esimerkiksi koneoppimisen avulla Ilmatieteen laitos on ennustanut, että seuraavina viikkoina ollaan kaksi astetta tavallista viileämpää. Mutta tämäkään ei ole lupaus, vaan malleihin perustuva ennuste, joka ei välttämättä pidä paikkaansa.

– Voi siis varautua siihen, että juhannukseen saakka on tavallista kuivempaa ja viileämpää, Gregow sanoo.

– Se ei tarkoita, että joka päivä olisi kauhean lämmintä ja kuivaa. Kyse on keskiarvosta. Saattaa tulla jokin lämmin jakso, jota tasapainottaa kylmä jakso, joka vetää keskiarvoa kylmemmälle puolelle. Ja vastaavasti sateissa, Valtonen muistuttaa.

Luvattiin poutuaa, tulikin räntää, miksi?

Meteorologi ei koskaan lupaa mitään.

Anniina Valtonen muistuttaa, että kyse on aina ennusteesta eli siitä, mitä tapahtuu suurella todennäköisyydellä.

Pienten sääilmiöiden ennustaminen on hankalaa. Vasta kun vaikkapa sadepilvet muodustuvat taivaalle ja näkyvät tutkassa, niiden liikkeitä voi ryhtyä ennustamaan. Kuurojen liikkeitä voi siis ennustaa vain muutaman tunnin päähän.

Sään ennustamisessa käytetään yhä enemmän koneoppimista ja tietokoneiden tekemiä ennusteita. Meteorologi tulkitsee ja ennustaa niiden avulla erilaisia säämalleja.

Katso Viimeinen sana -osio tai sarjan muut jaksot tästä.

Yhdysvalloissa koronavirusrokotetta aletaan testata jo heinäkuussa, uutisoi Reuters. Lupaavimpia koerokotetteita testataan yli sadalla tuhannella vapaaehtoisella.

Tavoitteena on kehittää virusta vastaan toimiva rokote vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Yleensä rokotteen kehitystyö voi viedä kymmenenkin vuotta.

Tavoitteeseensa päästäkseen johtavat rokotevalmistajat ovat sopineet jakavansa tietojaan ja lainaavansa tutkimusverkostojaan kilpaileville rokotevalmistajille. Tutkimusdatan avoimella jakamisella valmistajat haluavat avittaa muita rokotevalmistajia siinä tapauksessa, että heidän oma työn alla oleva rokotteensa epäonnistuu.

Varhaisissa tutkimuksissa turvallisiksi osoittautuvat rokoteversiot aiotaan testata suurilla, 20 000-30 000 henkilön ryhmillä. Rokotevalmistajat suunnittelevat näiden testauksien alkavan heinäkuussa.

Rokoteasiantuntija Larry Corey Fred Hutchinsonin syöpätutkimuskeskuksesta Yhdysvaltojen Seattlesta arvioi, että kokonaisuudessaan noin 100 000-150 000 henkilöä osallistunee rokotetutkimukseen.

Koronaviruskriisi nopeuttaa rokotekehitystä

Yleensä terveille ihmisille suunnitelluksi annettavia rokotteita testataan useissa peräkkäisissä vaiheissa, alkaen eläinkokeista. Tavallisissa olosuhteissa kokeet vapaaehtoisille terveille henkilöille aloitetaan pienellä turvallisuustutkimuksella, jonka jälkeen tehdään laajempia tutkimuksia oikean annostuksen ja tehon löytämiseksi. Vasta viimeisessä vaiheessa testaukset laajennetaan suurempiin ihmisjoukkoihin.

Koronaviruskriisin aikana monet rokotteen testausvaiheet limittyvät toisiinsa. Erityisesti keski- ja loppuvaiheen testauksissa on päällekkäisyyksiä, kertovat rokoteasiantuntija Corey ja Yhdysvaltain terveysviraston johtaja Francis Collins Reutersille.

Nopeimman vastauksen saamiseksi kehitteillä olevia rokotteita aiotaan ensin testata terveydenhuoltoalan työntekijöillä ja niiden yhteisöjen asukkailla, missä koronavirus vielä leviää. Collinsin mukaan testauksia saatetaan tehdä myös kansainvälisesti ja esimerkiksi Afrikassa, missä virus on nyt vasta ruvennut leviämään.

Rokotekehitys on osa viime kuussa julkistettua Yhdysvaltain julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanketta. Hankkeella pyritään vauhdittamaan koronaviruksen aiheuttamaan Covid-19 -tautiin tehoavien rokotteiden ja hoitotoimenpiteiden kehittämistä.

Lue lisää:

Saadaanko ensimmäinen koronarokote jo syksyllä? Tutkijoiden kilpajuoksu etenee vauhdilla, mutta pandemian laantuminen voi vaikeuttaa rokotteen testaamista(17.5.2020)

Suomalaisprofessorit ovat kehittäneet lähes valmiin koronarokotteen – työ uhkaa valua hukkaan, koska Suomi on ajanut alas rokotteiden valmistuksen(5.5.2020)

Karachissa Pakistanissa perjantaina tapahtuneessa lentokoneturmassa on kuollut paikallisten viranomaisten mukaan 97 ihmistä. Virallisten tietojen mukaan kaksi koneen matkustajaa selvisi onnettomuudesta hengissä.

Uutistoimistojen tietojen mukaan Airbus A320 -lentokoneessa oli 91 matkustajaa ja kahdeksan miehistön jäsentä. Kone tippui keskelle asutettua aluetta lähellä Karachin lentokenttää. Kone oli lähellä maata ja laskeutumaisillaan kiitoradalle, kun se iskeytyi asutuksen keskelle ilmeisesti konerikon takia.

Lentokoneen lentäjä oli tehnyt hätäilmoituksen hetkeä ennen koneen maahansyöksyä. Ilmoituksen mukaan koneen moottori oli lakannut toimimasta.

Silminnäkijätietojen mukaan kone aiheutti asutusalueelle pudotessaan räjähdyksen. Silminnäkijät kertoivat myös, että ihmisiä kuoli tai loukkaantui alueella, jonne kone putosi.

Lento oli lähtenyt Lahoren kaupungista ja sen oli määrä laskeutua Karachiin Jinnahin kansainväliselle lentoasemalle. Pakistanissa aloitettiin kaupallinen lentoliikenne uudelleen koronarajoitusten hellitettyä vain muutama päivä sitten.

Kirjava lento-onnettomuuksien historia

Pakistanissa on vuosien varrella tapahtunut lukuisia lento-onnettomuuksia sotilas- ja matkustajalentokoneille sekä helikoptereille.

Vuonna 2010 Airblue-lentoyhtiön kone syöksyi maahan lähellä Islamabadia. Pakistanin historian synkimmässä lento-onnettomuudessa kuoli 152 lennolla ollutta ihmistä. Vuonna 2016 PIA:n lentokone syttyi palamaan, kun toinen sen potkuriturbiinimoottoreista rikkoutui kesken lennon. Turmassa kuoli yli 40 ihmistä.

PIA oli yksi maailman johtavista lentoyhtiöistä 1970-luvulle asti, minkä jälkeen sen maine on vajonnut lukuisien lentojen peruuntumisten ja myöhästymisten sekä talousvaikeuksien vuoksi.

Juttua ja otsikkoa päivitetty 23.5. klo 6.03: Tarkennettu tietoa kuolleiden määrästä.

Lue lisää:

Matkustajakone syöksyi alas Pakistanissa – ainakin 100 ihmisen uskotaan kuolleen

Varhain lauantain valjetessa erikoiskuljetukseen valjastetun kuorma-auton moottorin kierrokset nousivat päättäväisesti. Tampereen ratikan matka Kajaanin Otanmäen Škoda Transtech Oy:n tehtaalta kohti kotia alkoi varovaisesti kierroksia nostaen.

Historiallista lastia siirrettäessä ei ole lupa hoppuilla. Matkaa on valmisteltu ja suunniteltu tarkoin. Reilusti yli 40-metrinen kuljetus ei taitu pienistä risteyksistä, eivätkä nopeat käänteet muutenkaan kuulu arvokuljetuksen kuvioihin.

Ensimmäisen ratikkakuljetuksen arvioidaan saapuvan Tampereelle varhain sunnuntaiaamuna.

Kun radiossa lauantaina kerrotaan erikoiskuljetuksesta, joka on matkalla reitillä Kajaani - Kuopio - Mikkeli - Lahti - Riihimäki - Tampere, kyse on Tampereen ratikan kevätretkestä. Kevätretkeilijän massiivisesta olomuodosta johtuen maantieliikennettä joudutaan paikoin pysäyttämään, mutta toivottavasti sopu antaa sijaa.

Tässä jutussa seuraamme matkan etenemistä.

Kello 11:35

Ratikka on saanut maantieliikenteessä osakseen huomiota ja Radio Suomen Lauantaitalkoissa ollaan jo leukavasti liikenteessä. Ratikkaa on kuvattu monsteriksi ja Siilinjärven ohittamisesta tuli juontaja Olli Haapakankaan jutuissa jo melkein Ruokolahden leijonaan verrattava elävä legenda. "Siilinjärven ratikka", siinäpä iloa lauantaihin. Kuvan lähettänyt Marjut oli myös Lauantaitalkoiden ratikkamenossa mukana.

Kello 10:45

Jonoahan oli odotettavissakin, koska pitkä erikoiskuljetus ei taitu helposti kaikissa kurveissa eikä varsinkaan tietöiden kohdalla. Näin Lauantaitalkoiden kuuntelija kuvasi jonotilannetta:

– Täällä sitä edetään, 5 km tunnissa ratikan perässä jonossa, lähellä Kielkalliota. Hieno on ratikka, mutta toivottavasti kulkee Tampereella vähän nopeammin kuin viitostiellä.

Kello 10.15

Matka etenee aurinkoisessa säässä. Ratikka bongattu Juvan ABC:n kohdalla. Radio Suomen Lauantaitalkoisiin kuvan lähetti Seppo Viljakainen.

Kello 10.07

Ratikkakuljetuksen reittivalintoja ovat monet miettineet. Tarkkaa reittiä ei ole kerrottu julkisuuteen. Sinällään ymmärrettävää, koska kuljetukseen liittyy monia haasteita ilman iloisia tienvarsikokoontumisiakin.

Torniolaislähtöinen Jere Järlström vastaa puhelimeen Cambridgessa, Englannissa. Työn alla on gradu, jonka on määrä valmistua heinäkuuhun mennessä.

Opiskelupaikka maailmankuulussa Cambridgen yliopistossa oli hänen haaveensa jo lukiossa. Järlström kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2010 Suomen ennätystuloksella (siirryt toiseen palveluun), 11 laudaturia ja yksi eximia.

Huipputuloksen takana oli Järlströmin mukaan aito kiinnostus oppimiseen.

– Jos olisi pitänyt itseä yrittää pakottaa opiskeluun ja aiheet eivät olisi kiinnostaneet, tuskin olisi niin hyviä tuloksia tullut, Järlström pohtii.

Ennen aloittamistaan Cambridgessä Järlström ehti jo hankkia kandidaatin paperit kansainvälisen kaupan alalta Hollannista ja työkokemusta Lontoon bisneskeskuksesta investointipankista.

Lukiomenestys on kasvattanut itseluottamusta

Kansainvälisyys oli läsnä jo lukiossa.

Valmistuttuaan ylioppilaaksi Ruotsin Haaparannalla sijaitsevasta Suomen ja Ruotsin yhteisestä kielikoulusta kaksoiskaupungin kasvatti Järlström suuntasi opiskelemaan Hollannin Rotterdamiin kansainvälistä kauppaa. Sieltä käteen jäi kandidaatin tutkinto.

Sen jälkeen hän työskenteli neljä vuotta investointipankissa Euroopan liike-elämän keskuksessa Lontoon Cityssä.

Olisivatko ura ja opinnot olleet erilaiset, jos opintomenestys lukiossa ei olisi ollut yhtä loistelias? Siihen Järlströmillä ei ole varmaa vastausta.

– Konkreettisin asia on, että se näkyy CV:ssä yliopistoon tai töihin hakiessa. Varmasti se on lisännyt myös itseluottamusta. Se avaa ovia johonkin asti, mutta ei ole ainoa asia, mikä vaikuttaa. Pitää myös pystyä perustelemaan, miksi haluaa jonkin työn tai opiskelupaikan.

Ovet Cambridgen huippuyliopistoon avautuivat pari vuotta sitten, kun Järlström pääsi opiskelemaan kiinteistötalouden maisteriohjelmaan.

Kielitaito on tärkeä työväline

Lukiossa Järlström oli kiinnostunut laajasti eri aineista: matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta, mutta myös esimerkiksi historiasta ja kielistä. Ura liikemaailmassa on mahdollistanut eri kiinnostuksen kohteiden yhdistämisen.

Valinta lukion jälkeen oli kuitenkin vaikea.

– Ajattelin, että jos menen opiskelemaan luonnontieteitä, en pääse enää tekemisiin humanististen tieteiden kanssa. Tällä alalla voin olla tekemisissä monen alan kanssa.

Tärkeäksi syyksi opintomenestykseen ja opintoihin ulkomailla Järlström nostaa kielitaidon. Erityisesti englannin osaaminen on Järlströmin mukaan ollut todella tärkeää.

– Kielitaito on työväline ja se vaikuttaa myös tuloksiin, jos kaikkea ei ymmärrä, hän sanoo.

Haaparanta-Tornion kielikoulusta Järlström on saanut vahvan ruotsin lisäksi mukaansa ymmärrystä eri maan kulttuureja kohtaan.

– Britanniaan on ollut helppo sopeutua, samoin Hollantiin. Siellä puhutaan hyvää englantia, Järlström kertoo.

Ylioppilastutkintoa varten Järlström opiskeli espanjaa ja ranskaa. Kiinnostusta uuden oppimiseen on riittänyt myös vapaa-ajalla.

– Opiskelen jonkin verran itseäni sivistäen. Opiskelin italiaa, kun minulla oli kaksi italialaista pomoa ja kaksi italialaista kämppistä.

Graduvaihe korona-aikaan on onnekas sattuma

Tänä keväänä opintojen pariin kampukselle ja yliopiston jylhien kiviseinien sisälle ei ole ollut asiaa, sillä myös Britanniassa ihmisiä on ohjeistettu pysyttelemään kodeissaan ja yliopistot on suljettu. Cambridgen yliopistoon jo ilmoittanut järjestävänsä etänä myös koko lukuvuoden 2020–2021 luennot.

Järlström sanoo olevansa onnekas, että opinnot ovat jo graduvaiheessa ja hänen osaltaan luennot olivat ohi ennen epidemian alkamista.

– Kirjastojen kiinni meneminen on vaikeuttanut tilannetta jonkin verran. Kaikkia kirjoja ei ole netissä saatavilla, joten on pitänyt käyttää vaihtoehtoisia lähteitä, hän kertoo gradun teosta poikkeusaikana.

Arki Lontoosta noin 80 kilometriä pohjoiseen sijaitsevassa Cambridgessä on ollut muutoinkin helpompaa kuin suurkaupungeissa.

– Lenkille tai pyöräilemään lähtö on täällä paljon nopeampaa kuin Lontoossa, missä lähimpään puistoon voi joutua matkustamaan pitkäänkin.

Paluu Suomeen ei tunnu ajankohtaiselta

Järlström ei vielä tiedä, mihin hän päätyy valmistumisensa jälkeen. Valmistujaiset odottavat marraskuun lopussa.

Tavoitteena on löytää työpaikka. Työpaikan sijaintia tärkeämpää on, että työ on mielenkiintoista.

Hän ei sulje pois sitä, että voisi vielä joskus palata asumaan Suomeen. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan tunnu ajankohtaiselta.

– Palo on enemmän ulkomaille ja haluan nähdä vielä uusia paikkoja.

Järlström käy kotiseudullaan Lapissa yleensä jouluisin sekä kesällä. Tänä vuonna kesälomareissun toteutumisesta ei koronatilanteen vuoksi ole tietoa.

– Yritän suhtautua asiaan pragmaattisesti ja sopeutua tilanteeseen, Järlström pohtii.

Hatunnosto koronakevään ylioppilaille

Tuleville valkolakin metsästäjille 11 laudaturin ja eximian miehellä on tarjota hyväksi koettu ja yksinkertainen vinkki.

– Jos mahdollisimman hyviä arvosanoja yrittää saada, niin itselläni oli se tekniikka, että ei jätä mitään kiveä kääntämättä, vaan valmistautuu ja lukee mahdollisimman huolellisesti. Myös yo-kokeissa on hyvä käyttää aikaa vastausten huolelliseen tarkistamiseen.

Kymmenen vuotta sitten valkolakin saanut Järlström haluaa nostaa hattua tämän kevään tiiviistä koetahdista selviytyneille abiturienteille, jotka joutuivat tekemään ylioppilaskokeensa nopeutetussa aikataulussa ja reaalikokeita aikaistettiin viikolla.

Uusille ylioppilaille Järlström haluaakin toivottaa iloa ja onnitella heitä.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Superylioppilaat näkyvät otsikoissa, vaikka paljon tavallisempaa on iloita C:n papereista: "Monelle on tarpeeksi, että saa lakin"

Joensuussa Pyhäselällä kuumailmapallolle kävi köpelösti tuulen suunnan muututtua äkisti perjantai-iltana.

Pallo, joka oli matkalla Marjalasta Mattisenlahdelle, ajautui Pyhäselkää pitkin etelän suuntaan, eikä päässyt Pyhäselän päältä rantaan. Pallossa olijat joutuivat hälyttämään pelastuslaitoksen apuun.

Pelastuslaitoksen vene yritti hinata pallo rannalle, mutta kuumailpallon kaasun loputtua pallo alkoi vajota veteen.

Pallossa olleet neljä henkilöä pelastettiin pelastuslaitoksen veneeseen. Pelastuslaitoksen vene hinaa vedessä olevaa palloa ja sen koria rantaan.

Sähköposti lauloi. Pohjoispohjalaisen Tyrnävän paikallispoliitikot kokoustivat laitteidensa ääreltä kuka mistäkin. Videoyhteyksiä ei ollut.

Oli maaliskuun 17. päivä.

Vasta edellispäivänä hallitus oli pitänyt historiallisen tiedotustilaisuuden, jossa se kertoi valmiuslain käyttöönotosta. Suomi siirtyisi poikkeustilan aikaan. Koulut menisivät kiinni, julkiset kokoontumiset rajoitettaisiin kymmeneen henkilöön.

Vajaan 7 000 tuhannen asukkaan Tyrnävällä mietittiin, kuinka kunnallinen päätöksentekokoneisto pidettäisiin toiminnassa. Ylimääräisen sähköpostikokouksen listalla oli vain yksi asia: päätösvallan siirtäminen kunnanhallitukselta kunnanjohtajalle.

Pöytäkirjan mukaan kunnanjohtaja Vesa Anttila valmisteli päätöksen. Esittelytekstissä lukee, että vallansiirto perustuu valmiuslakiin ja sen pykälään 108. Tämä pykälä käsittelee kuntien hallinnon järjestämistä valmiuslain ollessa voimassa. Kunnanjohtajan esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmiuslain pykälää 108 ei kuitenkaan koskaan ole otettu Suomessa käyttöön. Tyrnävän tapauksessa se ei jäänyt ainoaksi ongelmaksi.

Koko kokous oli alusta loppuun vailla laillista pohjaa.

Erityisvalta laajasti käytössä ympäri Suomea

Suomen siirryttyä poikkeustilaan kymmenet kunnat ympäri Suomen ovat tehneet samankaltaisen vallansiirtopäätöksen kuin Tyrnävä.

Kuntien oli muun muassa suljettava kirjastot, vähennettävä koulukuljetuksia ja järjestettävä kaikille mahdollisuus etäkoulunkäyntiin. Kaikki oli tehtävä tilanteessa, jossa kuntien päätöselimet eivät voisi rajoitusten vuoksi kokoontua perinteiseen tapaan yhteen.

Kunnat halusivat, että joku voisi tehdä päätöksiä, jos kunnanvaltuuston ja -hallituksen toiminta halvaantuu. Samalla valmistauduttiin epidemian pahenemiseen.

Kaikissa kunnissa ei myöskään ollut epidemian alkuvaiheessa mahdollisuutta sähköiseen kokoustamiseen ja päätöksentekoon.

Ylen löysi kaikkiaan 29 kuntaa, joissa poliittiset päättäjät ovat antaneet kunnanjohtajalle, kaupunginjohtajalle tai pormestarille poikkeuksellista valtaa koronaepidemian vuoksi.

Määrä lähenee kymmenesosaa kaikista Suomen kunnista. Koska tiedonkeruumenetelmä ei ole aukoton, tällaisia kuntia on todennäköisesti tätäkin enemmän.

Voit katsoa listan kaikista kunnista tämän jutun lopusta.

20:ssä kunnassa vallansiirtoa on pohjustettu valmiuslailla ja sen pykälällä 108. Suurin osa on pieniä tai keskisuuria maalaismaisia kuntia ja kaupunkeja. Merkittävä osa kunnista sijaitsee Pohjanmaalla.

Suurimmissa kaupungeissa, kuten Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa, päätösasiakirjoista ei löydy mainintaa pykälästä 108.

Valmiuslaki on jaettu kolmeen osaan. Pykälä 108 kuuluu toiseen osaan, jonka jokainen kohta täytyy ottaa käyttöön hallituksen erillisellä asetuksella.

Hallitus ei missään vaiheessa ole aktivoinut pykälää 108.

Itä-Suomen yliopiston kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen on seurannut poikkeusvallan aikaan siirtymistä tarkasti.

Muukkonen on aiemmin toiminut myös kunnanjohtajana. Hän kuvailee tilannetta koomiseksi. Muukkosen näkemys on, että valmiuslakiin perustuvat vallansiirtopäätökset ovat laittomia, koska niille ei ole juridista pohjaa.

Ongelmat eivät lopu siihen.

– Myös erityistoimivallan perusteella tehdyt päätökset saattavat olla laittomia, Muukkonen sanoo.

Muukkonen viittaa päätöksiin, jotka kunnan- tai kaupunginjohtaja on tehnyt tälle virheellisesti myönnetyn erityistoimivallan turvin.

Joissakin kunnissa erityistoimivallan turvin on tehty runsaasti päätöksiä, toisissa ei yhtäkään.

Kaikki päätökset eivät ole ihan pieniä. Esimerkiksi Kauhajoella kunnanjohtaja käynnisti koko kaupungin henkilöstöä koskevan yt-prosessin.

Jos kaikkien päätösten laillisuutta lähdettäisiin testaamaan oikaisupyyntöjen kautta tai lakiteitse, siitä voisi syntyä kunnissa melkoinen soppa. Muukkonen epäilee, että päätöksiä saatettaisiin joutua ottamaan takaisin.

Muitakin erikoisuuksia päätöksenteossa on ollut.

Päätökset syntyivät pikatahtiin

Suuri osa vallansiirroista on tehty heti hallituksen tiedotustilaisuuden (16.3.) jälkeen, monet jopa saman illan aikana.

Päätösprosessia ei voi pitää yksinkertaisena. Koronaepidemiaan perustuvassa vallansiirrossa on otettava huomioon ainakin kunta-, hallinto- ja valmiuslait sekä kuntien omat hallintosäännöt. Juridista asiantuntemusta vaaditaan paljon.

Tällaisissa tilanteissa käännytään usein Kuntaliiton puoleen, joka avustaa kuntia lakiasioissa. Nyt niin ei ole käynyt. Kuntaliiton lakimies Annaliisa Oksanen on koko asiasta hämillään.

– Meille on tullut hirvittävän vähän kysymyksiä toimivallan delegoinnista. Itse en ole vastannut yhteenkään avunpyyntöön.

Oksanen ihmettelee myös päätösten aikataulua.

– Se on tapahtunut tosi pikaisesti. En tiedä, onko paniikki korrekti sana, mutta siinä on varmasti tullut tarve tehdä nopeasti jotain.

Lisähämmennystä aiheuttaa se, että päätösten esittelytekstien sisällöt ovat laajalti samankaltaisia, jopa identtisiä. Vain kuntien nimet vaihtuvat.

Yhteneväisiä osia on teksteissä laajemminkin. Tekstejä voi vertailla tarkemmin kuntien verkkosivuilla esimerkiksi täällä, täällä ja täällä.

Ylen selvityksen perusteella näyttää siltä, että suuressa osassa kuntia asian itsenäinen valmistelu on jäänyt vähiin.

Käytössä on ollut leikkaa ja liimaa -metodi.

Mistä teksti on peräisin?

On epäselvää, mistä virheellinen käsitys valmiuslaista ja sen käyttöönotosta on alkujaan lähtenyt. Kuntaliitto kieltää, että se olisi ohjeistanut kuntia toimimaan näin.

– Näköjään kaikki ovat imuroineet sen saman tekstin. Jossain on hokattu tämä ennen muita ja sitten muut käyttävät valmista tekstiä hyödyksi, Oksanen arvelee.

Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen lehtori Jenni Airaksinen pohtii, missä väärintulkinta on voinut tapahtua.

– Esittelytekstin alkuperä, sylttytehdas, olisi siinä mielessä hyvin kiinnostava.

Matti Muukkonenkaan ei ole varma tekstin alkuperästä, mutta haluaisi kyllä tietää.

– Kuka oli se Pena, joka tämän keksi? Että hei, meillä on tämmöinen erityistoimivalta, joka ei perustu mihinkään lakiin, mutta perustuu kuitenkin valmiuslain pykäliin, tutkijatohtori naurahtaa.

Kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä: vallansiirtoja ei voi perustella valmiuslain pykälällä 108.

Yle pyrki jäljittämään tekstin alkuperän.

Selvitetään kuitenkin ensin, mitä erityistoimivalta oikeastaan tarkoittaa.

Erityistoimivallan merkitys ei aukea

Vallansiirroista on useimmiten päätetty kunnan- tai kaupunginhallituksen kokouksessa. Kokousten julkisten pöytäkirjojen pohjalta on vaikea päätellä, mitä päätökset käytännössä tarkoittavat.

Päätösteksteissä olevan useimmiten identtisen muotoilun mukaan johtaja käyttää erityisvaltaa, kun kyseessä on “peruspalveluiden turvaaminen, häiriötilanteen normalisointi, toimenpiteiden yhteensovittaminen eri toimialueiden välillä sekä taloudellisten ja henkilöstöresurssien suuntaaminen, tiedottaminen tai muu häiriötilanteen hoitamisen kannalta välttämätön päätös”.

– Valittu sanamuoto ei selvennä millään tavalla, mitä toimivaltaa on siirretty, tutkijatohtori Matti Muukkonen sanoo.

Tekstin muotoilu on epäonnistunut, Annaliisa Oksanen sanoo. Se on niin ympäripyöreä, että sisältö ei aukea.

– Esittelyteksti varmasti kuulostaa aivan järkyttävältä kuntalaisen tai poliitikon korviin, Oksanen arvelee.

Oksasen tulkinta kuitenkin on, että päätösvaltaa on tosiasiassa siirtynyt kunnanjohtajille melko vähän.

– Käsitykseni on, että nämä päätökset ovat välttämättömiä ja kiireellisiä, ehkä vähän bulkkipäätöksiä, hän sanoo viitaten esimerkiksi virastojen sulkemisiin ja koulukuljetusten uudelleenjärjestelyihin.

Oksanen muistuttaa, että virkajohtajien tekemät päätökset voidaan edelleen ottaa kunnanhallituksen käsittelyyn, jos päätös ei miellytä luottamushenkilöitä.

Kaikkien vallansiirtojen ongelmallisuutta se ei kuitenkaan poista.

Tyrnävällä salamyhkäinen kokous

Takaisin Pohjois-Pohjanmaalle. Tyrnävä on malliesimerkki siitä, miten vallansiirtopäätös menee alusta alkaen juridisesti pieleen.

Tyrnävän poikkeuspäätös on tehty sähköpostitse 17. maaliskuuta käydyssä kunnanhallituksen kokouksessa.

Lainsäädäntö ei tunnista tällaista kokouskäytäntöä.

Kuntalain mukaan sähköisesti käytävät kokoukset tulisi järjestää siten, että osallistujilla on yhdenvertainen näkö- ja ääniyhteys. Sähköpostitse käytävässä kokouksessa näin ei ole.

Pöytäkirjan mukaan Tyrnävän päätöksen on valmistellut ja esittänyt kunnanjohtaja Vesa Anttila. Kuntaliiton Oksasen näkemys on, että näin ei olisi saanut toimia.

Tyrnävän päätöksestä puuttuu myös muutoksenhakuosoitus.

Omituista on myös se, että Tyrnävän vallansiirtopäätöksestä ei ylipäänsä löydy mainintaa kunnan verkkosivuilla. Siitä ei ole merkintää Tyrnävän tietopalvelussa. Kunta ei myöskään ole tiedottanut asiasta muilla tavoin.

Kokouksen päätöspöytäkirjan voi kaivaa verkosta, jos tietää mitä etsiä. Yle löysi asiakirjan hakukoneen avulla.

Ainoa maininta sähköpostikokouksesta näyttää löytyvän kunnanhallituksen maaliskuun 30. päivän kokouksesta, jolloin sähköpostikokouksessa tehdyn päätöksen sisältöä selvennettiin luottamushenkilöille.

Kuntalaki ja sen pykälä 29 velvoittaa kuntia tiedottamaan tekemistään päätöksistä.

Kunnanjohtajat laajalti mukana päätöksenteossa

Asiantuntijat tyrmäävät Tyrnävän tavan hoitaa asiaa.

Tampereen yliopiston Jenni Airaksinen hämmästelee etenkin sitä, miksi kunnanjohtaja ei antanut valmisteluvastuuta jollekin toiselle virkamiehelle.

– Riski sille, että on ollut jäävi, on niin valtavan korkea.

Annaliisa Oksanen kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Kunnanjohtajan tulisi ymmärtää olevansa jäävi valmistelemaan ja esittämään päätöstä, jossa hänelle itselleen siirretään poikkeuksellista valtaa.

Oksasen mukaan kunnanjohtaja ei olisi saanut olla missään roolissa asian käsittelyssä. Hänen olisi tullut myös poistua kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Matti Muukkonen on sitä mieltä, että kunnanjohtaja ei ole automaattisesti esteellinen, vaan vasta sitten, jos hän tai lähipiirinsä hyötyvät erityisvallan käytöstä.

– Tässä ollaan aika lähellä rajatapausta, Muukkonen sanoo.

Tyrnävä ei ole lähimainkaan ainoa paikkakunta, jossa virkamiesjohtajan esteellisyys herättää kysymyksiä.

Kunnanjohtaja on ollut valmistelemassa, esittelemässä tai ehdottamassa vallansiirtoa ainakin Askolassa, Hailuodossa, Jyväskylässä, Kauniaisissa, Kuopiossa, Lemillä, Lumijoella, Nakkilassa, Orimattilassa, Pomarkussa, Pudasjärvellä ja Siilinjärvellä.

Päätösten sisältö ja kunnanjohtajan roolin suuruus päätöksentekoketjuissa kuitenkin vaihtelee kunnittain. Vivahde-eroja on sen verran, että tapauksia on hankala niputtaa yhteen.

Esimerkiksi Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lumijoella vedotaan siihen, ettei valtaa ei ole siirretty henkilölle, vaan virka-asemalle. Mikäli esimerkiksi kunnanjohtaja sairastuisi, valta siirtyisi tehtävän mukana sijaiselle.

Tyrnävällä kunnanjohtajan esteellisyyskysymys on vain pieni osa ongelmaa.

Kuntaliiton Oksanen kertoo, että laki ei tunnista sähköpostitse käytävää kokousta. Matti Muukkosen mukaan Tyrnävän kokousta ei tästä syystä ole oikeudellisesti koskaan ollut olemassakaan.

Vaikka olisikin, vallansiirtopäätös ei Muukkosen mukaan ole tullut lainvoimaiseksi, koska siitä puuttui muutoksenhakuohje.

Kunnanjohtaja: Hiusten halkomista

Tyrnävän kunnanjohtaja Vesa Anttila ei näe vallansiirrossa ongelmaa. Anttilan mukaan päätöksentekokulttuuri on kunnassa ollut koronaepidemian aikana hyvä.

Kun puheeksi tulee perusteluna käytetty valmiuslain pykälä 108, Anttila miettii hetken ja vastaa.

– En osaa tähän hätään sanoa tuohon nyt yhtään enempää. Me olemme reagoineet maalaisjärjellä.

Kunnanjohtajan mukaan kunnalla on ollut velvollisuus suojella asukkaitaan, ja päätöksillä on ollut kiire. Velvoitteet tulevat hänen mukaansa muualta lainsäädännöstä.

– Muut lait sanovat, että yhteiskunnassa, kunnassa ja kunnan johtamisessa palvelutuotanto vaatii häiriötilanteissa poikkeustoimenpiteitä. Jos ruvetaan hiuksia halkomaan, että mitä valmiuslaki sanoo, niin se on sitten oma asiansa, Anttila kertoo.

Anttila ei osaa sanoa, miksi kokouksesta ei löydy mainintaa kunnan verkkosivuilta.

Muut kysymykset jäävät vaille vastausta, sillä Anttila keskeyttää haastattelun.

– Minusta alkaa tuntua, että meidän pitää tämä haastattelu päättää tähän. Sinulla on lähestymiskulma negatiivinen, kun meillä on positiivinen. Me haluamme taata kuntalaisten hyvinvoinnin, Anttila päättää puhelun.

Myöhemmin kunnanjohtaja vastaa lisäkysymyksiin sähköpostitse. Sähköpostin allekirjoittajiksi on merkitty kaikkiaan 13 henkilöä, mukana lähes koko kunnanhallitus.

Vesa Anttilan mukaan sähköpostikokouksella on ollut laillinen pohja, koska menettelytapa sopi kunnanhallituksen jäsenille.

Anttila ei myöskään katso olleensa esteellinen asiassa.

Kunnanjohtaja kirjoittaa, että kokouksen päätöksiä on selvennetty jälkikäteen kunnanhallituksen 30. maaliskuuta käydyssä kokouksessa. Anttilan mukaan aiemman kokouksen päätöksenteko on vahvistettu tässä jälkimmäisessä kokouksessa.

Siihen, miksi sähköpostikokousta ei edelleenkään ole merkitty kunnan tietopalveluun tai miksi tämän kokouksen pöytäkirjassa ei ole muutoksenhakuohjeita, ei tule selkeää vastausta.

Anttilan mukaan päätöksentekoa ei kuitenkaan ole yritetty peitellä.

Kauhajoen kiistanalaiset yt-neuvottelut

Vaikka Tyrnävällä päätöksenteko on saanut erikoisia piirteitä, vallansiirtopäätöksestä ei ole noussut meteliä.

Etelä-Pohjanmaan Kauhajoella sen sijaan on.

Kuten moni muukin kunta, Kauhajoki teki päätöksen erityistoimivallan käyttöönottamisesta 16. maaliskuuta. Samana päivänä hallitus oli ilmoittanut poikkeusoloista. Päätöksen esittelytekstissä lukee, että erityistoimivalta perustuu valmiuslain pykälään 108.

Kaupunginhallituksen tekemästä päätöksestä oli unohtunut oikaisuvaatimusohje. Toisin sanoen päätökseen tyytymättömille ei kerrottu, miten siihen voisi hakea muutosta.

Yksittäinen kaupunkilainen teki päätöksestä oikaisupyynnön. Kaupunginhallitus ei suostunut oikaisemaan itse päätöstä, joka oli tässä vaiheessa jo yli kuukauden vanha. Kunnanhallitus liitti vanhaan päätökseen kuitenkin oikaisuohjeen jälkikäteen.

Tämä sai kaupunginhallituksessa istuvan Petteri Oppaan (kok.) kupin nurin. Opas oli mukana päättämässä vallansiirrosta eikä tuolloin epäillyt sen laillisuutta. Oppaan mukaan kunnan hallintojohtaja oli esitellyt vallansiirron perustuvan lakiin.

– Sitä ei tullut etukäteen tarkistettua, että kyseiset lakipykälät eivät ole voimassa, Opas kertoo.

Kun ongelmallisuus paljastui, Opas on yrittänyt saada asiaan muutosta. Hän on vaatinut päätökseen oikaisua sekä merkkauttanut pöytäkirjoihin eriävän mielipiteensä.

Kauhajoen kaupunginjohtajan Linda Leinosen mukaan erityistoimivallan käyttöönottoa ei ole perusteltu valmiuslain pykälällä 108, vaan kaupungin hallintosäännöllä.

– Päätös perustuu nimenomaan hallintosäännön delegointiin.

Päätösehdotuksen mukaan kaupunginjohtaja käyttää valtaa “kaupungin hallintosäännön määrittelemästä toimivallasta poiketen”.

Leinosen mukaan kaupunki on varmistanut Kuntaliitosta, että päätöksenteko on mennyt oikein.

– Meillä on käsittääkseni useamman lakimiehen näkemys Kuntaliitosta.

Kuntaliitosta kerrotaan, että kaupungille ei ole annettu asiasta lausuntoja.

Kauhajoen ja Kuntaliiton avustavan lakimiehen välillä on kyllä käyty epävirallisempaa viestinvaihtoa, kun kaupunki sai oikaisupyyntöjä asiasta. Tämä on kuitenkin tapahtunut vasta toukokuussa.

Vallansiirtopäätöksiin liittyviä oikaisuvaatimuksia on käsitelty lisäksi ainakin Ilmajoella, jossa kunnanhallitus hylkäsi oikaisupyynnöt.

Oikaisuja vaatinut kunnanvaltuutettu Hannu Akkanen (ps.) kertoo aikovansa viedä päätökset suurella todennäköisyydellä vielä hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Limingassa kunnanhallitus oikaisi itse vallansiirtopäätöstään, kun sen ongelmallisuus kävi ilmi. Aiheesta on kirjoittanut Kaleva.

Mitä vallalla sitten on tehty?

Kuntalaisten näkökulmasta oleellisin kysymys lienee, miten kunnanjohtajat ovat erityistoimivaltaansa käyttäneet.

Kaikissa tapauksissa kunnanjohtajien tekemiä päätöksiä ei löydy kunnan tietopalvelusta.

Tyrnävä on kuitannut erityispäätökset kunnanhallituksen kokouksissa siten, että kunnanjohtaja on kertonut tekemistään päätöksistä kunnan luottamushenkilöille. Päätösten sisältöä ei ole avattu pöytäkirjoissa edes otsikkotasolla.

Kunnanjohtaja Vesa Anttilan mukaan hän on tehnyt kaikkiaan 14 päätöstä erityistoimivallan turvin. Mukana on muun muassa kouluruokailujen ja -kuljetusten järjestämistä koskevia päätöksiä. Anttilan mukaan päätösten julkistamisesta ei ole kunnassa keskusteltu.

Kunta on tuonut julki ainakin osan päätösten sisällöstä tiedottein. Kaikista tiedotteista ei kuitenkaan selviä, miten päätökset ovat syntyneet ja kuka ne on tehnyt. Tiedotteista ei myöskään ilmene, onko mukana sellaisia päätöksiä, joihin kuntalainen voisi halutessaan hakea oikaisua.

Kauhajoen päätökset puolestaan on ilmoitettu kuntalaisille viranhaltijapäätöksinä. Kaupunginjohtaja Linda Leinosen mukaan niitä on pidetty julki vähintään lain vaatimat 14 päivää.

Enää erityisvallalla tehtyjä viranhaltijapäätöksiä ei ole nähtävissä, mutta Leinosen mukaan niitä on tehty Kauhajoella kaksi: toinen liittyi etätyön tekemiseen koronaepidemian aikana. Toisessa kaupunginjohtaja käynnisti koko kaupungin henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.

Neuvotteluissa oli määrä neuvotella henkilöstön lomautuksista poikkeusaikana. Normaalisti näin iso päätös vaatisi poliittista päätöksentekoa.

Kauhajoen yt-päätöksessä ongelmaksi muodostuu se sama hallintosääntö, johon kaupunginjohtaja Leinosen mukaan koko vallan delegointi kaupungissa perustuu.

Kauhajoen hallintosäännössä henkilöstöasiat on eroteltu muista siten, että niiden päätösvaltaa ei voi delegoida eteenpäin.

Linda Leinosen mukaan erityistoimivallalla tehdyn yt-kutsun ja kunnan hallintosäännön välillä ei kuitenkaan ole ristiriitaa.

– Nämä yt-neuvottelut liittyvät talouden hoitamiseen.

Eli yt-neuvotteluiden käynnistäminen ei ole mielestäsi henkilöstöasia?

– On se toki henkilöstöasiakin, mutta myös meidän talouden tasapainottamiseen liittyvä asia. Näiden seurauksena ei päädytty lomauttamaan, vaan aloitettiin kaupunginhallituksen päätöksellä uudet neuvottelut.

Tutkijatohtori Matti Muukkonen on eri mieltä Leinosen kanssa yt-päätöksestä.

– Viranomaiselta on kokonaan puuttunut toimivalta tehdä kyseinen päätös. Tällöin päätös on pätemätön, Muukkonen kertoo.

Myös Tyrnävällä kunnanjohtaja käynnisti yt-neuvottelut erityistoimivaltansa turvin.

Näin järeät päätökset näyttävät olevan poikkeuksellisia. Yleisesti ottaen erityistoimivallan käyttö on ollut maltillista.

Useassa kunnassa sitä ei ole käytetty kertaakaan. Esimerkiksi Kuopio, Hailuoto ja Lumijoki kertovat, että poikkeuspäätöksiin ei ole ollut tarvetta.

Esittelyteksti on levinnyt verkossa

Mistä kaikki oikein sai alkunsa?

Epäonninen esittelyteksti näyttää syntyneen kunnanjohtajien sähköisissä sosiaalisissa verkostoissa ja sähköpostiryhmissä. Teksti on synnytetty yhteistuumin, siksi se on monessa tapauksessa identtinen.

Lopulta teksti on alkanut elää omaa elämäänsä ja levinnyt laajemmalle, kun kunnat ovat kopioineet toinen toisiaan.

– Jos sen nyt kehtaa sanoa, niin olen googlaillut, katsellut ja ollut yhteydessä, että miten muissa kunnissa on tehty, uusimaalaisen Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka kertoo.

Hailuodosta myönnetään suoraan, että valmiuslakia ei ole tunnettu riittävän hyvin.

– Ehkä meidän mielissä on ollut, että valmiuslaki otetaan sellaisenaan käyttöön, kunnanjohtaja Aki Heiskanen sanoo.

Heiskaselle tulee yllätyksenä, että valmiuslain pykälä 108 ei ole voimassa.

– Se ei itse asiassa noussut esiin ennen tätä puhelua millään tavalla. Sitten se täytyy korjata, jos on näin, hän kertoo puhelimitse.

Lähtökohtaisesti tekstin alkuperä ei liene ongelma. Tilanne kuitenkin voi muuttua hankalaksi, jos yhdessä laadittuun tekstiin tulee juridinen kömmähdys, kuten nyt näyttää käyneen.

Tällöin virheet monistuvat ja asian virkavastuulla esitelleet henkilöt voivat joutua pulaan.

Tampereen yliopiston Jenni Airaksinen epäilee, että toimintatavan taustalla on etenkin pienten kuntien pula resursseista.

– Osaaminen on ihan muutamien henkilöiden varassa, Airaksinen toteaa ja jatkaa:

– Systeemin heikkoudet paljastuvat yllättävissä tilanteissa. Kyllä tämä korona näköjään kaikenlaista paljastaa.

Tämä juttu keskittyy tilanteisiin, joissa vallansiirtopäätös on synnyttänyt juridisia ongelmia. Näyttää siltä, että pääsääntöisesti erityisvaltaa on kunnissa käytetty vastuullisesti, vaikka sen myöntöperusteet olisivatkin olisivatkin olleet virheellisiä.

Jenni Airaksinen kertoo, että esimerkiksi Tampereella vallansiirrosta on tiedotettu ulospäin, eikä asiasta ole syntynyt metakkaa.

– Keskustelu oli varsin intohimotonta, vaikka kyseessä on pormestari, joka ei edes ole normaali virkajohtaja. Tämän homman voi tehdä joko tosi hölmösti tai tosi fiksusti.

– Siinä oli aluksi valtion ohjeiden kanssa hähmyistä, että mitä tässä tulee tapahtumaan ja minkä nojalla ja mitä oikeasti ollaan tekemässä. Siihen nähden olemme saaneet kaikki palvelut hyvin toteutettua ja asiat pidettyä hanskassa, Lapinjärven Tiina Heikka tiivistää.

On myös korostettava, että poikkeusvaltaa käyttäessään kunnanjohtaja ei ole päättänyt asioista täysin omassa yksinäisyydessään, vaan jonkun toisen virkamiehen esittelystä. Päätökset tehdään useimmiten jonkinlaisessa poikkeusajan johtoryhmässä.

Miten vakavasta asiasta sitten lopulta on kyse?

Epäselvyydet voivat syödä luottoa demokratiaan

Petteri Opas on pohtinut asian vakavuutta paljon sen jälkeen, kun hän otti asian esille. Vaikka asiaa miten pyörittelee, lopulta päädytään demokratian ytimeen.

– Julkisen vallankäytön tulisi perustua lakiin, Opas sanoo.

Yle jututti lukuisten kuntien edustajia tätä juttua varten. Kaikki painottivat, että vallansiirtojen tavoitteena on ollut kuntalaisten etu ja päätöksenteon turvaaminen.

Asiantuntijoiden mukaan ongelmia on etenkin periaatetasolla. Epäselvät ja heikosti perustellut vallansiirrot voivat nakertaa kuntalaisten uskoa kansanvaltaan.

Kaikki kolme asiantuntijaa uskoo, että taustalla on enemmän tietämättömyyttä ja osaamattomuutta kuin vallanhimoa.

– Voiko tässä olla niin, että meillä oli kansakuntana liian huono ymmärrys siitä, miten valmiuslaki toimii? Muukkonen pohtii.

Kuntaliiton Annaliisa Oksanen on sitä mieltä, että käytännössä suurempaa vahinkoa ei näytä tapahtuneen. Oksasen mukaan sekään ei ole ongelma, että väärin myönnetyn toimivallan turvin on tehty päätöksiä, koska suuri osa niistä on jo ehtinyt “vanhentua” ja niiden vaikutukset ovat jo tapahtuneet.

– Toimivallan ylittäenkin tapahtunut päätös tulee lainvoimaiseksi, jos siitä kukaan ei valita, Oksanen sanoo.

Oksanen kuitenkin saattaisi väärin myönnetyllä toimivallalla tehdyt päätökset jälkikäteen oikean päätöselimen tiedoksi, jotta niitä voitaisiin tarvittaessa pohtia uudestaan.

– Että tämmösen päätöksen tein, tämä oli välttämätöntä, onko ok, Oksanen kuvailee.

Kunnat, joissa on tehty vallansiirtoja:

Lue myös:

Koronakriisi lyö myös kuntiin: Soitimme Ypäjälle ja Siikalatvaan ja kysyimme, miltä tulevaisuus tuntuu kahdesta parikymppisestä kunnanjohtajasta

Kunnat haluavat ripeämpää päätöksentekoa poikkeusoloissa – onko järkeä kutsua iso valtuusto koolle korona-aikana?

Analyysi: Aiemmin mahdottomina pidetyt koulupäätökset yritetään nuijia Porissa pöytään koronan avittamina

Valtaosassa Suomea koronatartuntoja on hyvin vähän tai ei lainkaan – kartta näyttää, miten korona hiipuu eri puolilla maata