Tove Lauretsalolla on takanaan toinen päivä Katariinan päiväkodissa Kotkassa. Marraskuussa kaksi vuotta täyttävä Tove astelee päiväkodin ovista ulos reippaasti – kuitenkin käsi äidin kädessä napakasti kiinni.

Päivä on mennyt hyvin, vaikka itse tutustuminen päiväkotiin jäi lyhyeksi.

Syynä on se, että korona sulki päiväkodin ovet ulkopuolisilta, eivätkä lasten vanhemmat ole samalla tavalla tervetulleita sisätiloihin kuten tavallisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksissa kun kehotetaan välttämään tai vähentämään tarpeettomia fyysisiä lähikontakteja.

Pääasiassa etukäteen tutustuminen päiväkotiin ja sen henkilökuntaan tapahtuu päiväkodin pihamaalla yhdessä vanhemman kanssa.

Tutustuminen onnistuu myös ulkotiloissa

Päiväkotien korona-arkea tutkinut varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori Inkeri Ruokonen Turun yliopistosta ei näe suuria ongelmia siinä, että lapset eivät etukäteen pääse sisälle päiväkodin tiloihin.

– Lapsen kannalta varhaiskasvatukseen tutustumisessa on tärkeintä tutustua henkilöstöön ja muihin lapsiin. Tämä onnistuu hyvin myös ulkotiloissa, professori Ruokonen vakuuttaa.

Uusi suositus ei täysin kiellä sisätiloihin menemistä, mutta väljyydestä ja hygieniasta on huolehdittava.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusi lapsi pääsee vanhempansa kanssa päiväkodin tiloihin sillä aikaa, kun koko muu ryhmä on ulkona, kertoo Kotkan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Raili Liukkonen.

Tovekin oli käynyt tutustumassa isänsä kanssa päiväkotiin päivää ennen hoidon aloittamista.

– Isän ja hoitajan kanssa Tove oli sisällä puolisen tuntia ja sen jälkeen hetken aikaa pihalla tutustumassa kavereihin. Seuraavana päivänä Tove jäi jo yksin, niin että oli aika pikainen tutustuminen, kertoo Toven äiti Reetta Lauretsalo.

Äitiä jännitti etukäteen se, että tutustumista on rajattu niin lyhyeksi. Lopulta kaikki sujuikin parhain päin.

– Vanhempi lapsi kun aloitti päiväkodissa, niin silloin hän sai olla useamman päivän mukana. Tuntuu, että tämä meni yhtä kivuttomasti ja ehkä vanhemman näkökulmasta vielä helpomminkin, kun kerrasta jäi sinne yksin, kertoo Reetta Lauretsalo.

Reetta Lauretsalo kiittelee henkilökuntaa, joka on ottanut poikkeuksellisen tilanteen hyvin huomioon.

– Henkilökunta huomioi sen, että lapset haluavat olla esimerkiksi enemmän sylissä. Ja ensimmäisenä päivänä meille vanhemmille tuli kuvaviestejä siitä, miten päivä on sujunut. Se tuntui mukavalta, kertoo Reetta Lauretsalo.

Kevyt lasku ja syli helpottavat sopeutumista

Päiväkodin aloitus on jokaiselle lapselle yksilöllinen tapahtuma. Osa lapsista ikävöi, vaikka vanhemmat olisivat olleet mukana pidempäänkin. Osa taas sopeutuu nopeasti ja luottaa siihen, että vanhemmat saapuvat noutamaan sovitusti.

– Päiväkodin henkilöstö on koulutettu huomioimaan lapsen ikävä. Syli ja myötätunto lapsen ikävää kohtaan auttavat. Henkilöstö lohduttaa lasta ja tarjoaa tälle kiinnostavaa toimintaa heti, kun lapsi on siihen valmis, vakuuttaa varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori Inkeri Ruokonen.

Koronan aiheuttama tutustumiskäytäntö poikkeaa paljon tavanomaisesta, jolloin lapsen oli vanhemman kanssa mahdollista tutustua päiväkodin arkeen useita päiviä.

Kotkassa Katariinan päiväkodissa noudatetaan tiukasti ohjetta, jonka mukaan sisätiloihin tutustutaan hallitusti ja ainoastaan kerran.

– Täytyy kyllä kiittää vanhempia ymmärryksestä ohjeita kohtaan ja siitä, että on järjestynyt lyhyempiä hoitopäivä ja sen myötä kevyempiä aloituksia, kiittelee Katariinan päiväkodin johtaja Irene Sipari-Vilhunen.

Myös varhaiskasvatuksen professori pitää hyvänä, jos lapsella on mahdollisuus harjoitella aluksi lyhyemmillä päivillä.

– On ehdottomasti hyvä, jos vanhemmilla on aikaa järjestää niin sanottu pehmeän laskun viikko. Tuolloin käydään tutustumassa päiväkotiin etukäteen ja vietetään yhteistä aikaa uuden lapsiryhmän ja sen aikuisten kanssa vaikka sitten ulkona leikkien. Sen jälkeen aloitetaan lyhyistä päivistä, sanoo varhaiskasvatuksen professori Inkeri Ruokonen Turun yliopistosta.

Vanhemmista voi lapsen jättäminen päiväkotiin ensimmäisinä päivinä tuntua kurjalta. Traumoja lapselle ei siirtymävaiheesta jää, jos lapsella on turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin.

– Sopeutuminen ja tottuminen vie kaikilta oman aikansa. Varsin pian lapsi huomaa viihtyvänsä päiväkodissa ja ikävä unohtuu, vakuuttaa professori Ruokonen.

Valmistautuminen helpottaa sopeutumista

Uuteen arkeen sopeutumista voi helpottaa sillä, että päiväkodista puhuu lapselle myönteisesti etukäteen. Lisäksi aiheesta kertovien kirjojen lukeminen kotona ja kävelylenkit tulevan päiväkodin pihaan tekevät asiaa tutummaksi.

Myös Tove Lauretsalolle juteltiin päiväkotiin menosta ja luettiin kirjaa

– Ja aina kun ajettiin päiväkodin ohi tai haettiin isosiskoa, niin silloinkin siitä juteltiin, lisää Reetta Lauretsalo.

Lapsen on myös hyvä tietää, kuka hänet hakee pois päiväkodista ja milloin.

– Kun lapselle kertoo etukäteen, että hänet haetaan heti ruokailun jälkeen, lapsi osaa odottaa vanhempaansa. Se luo turvallisuuden tunnetta. Lapsen päivärytmi toimii ensimmäisenä lapsen ”kellona”, johon hän toimintansa suhteuttaa, selittää Inkeri Ruokonen Turun yliopistosta.

Ei nuhassa päiväkotiin

Tiukkoja ohjeita noudattamalla päiväkodissa halutaan välttää lasten ja henkilökunnan altistuminen uusien kontaktien kanssa.

Tiukka kanta on myös flunssan suhteen. Hoitoon ei saa tulla hengitystieinfektio-oireisena, ennen kuin mahdollinen koronavirustartunta on suljettu pois testeillä. Sama ohjeistus koskee tietenkin myös päiväkodin henkilökuntaa.

– Nuhaiset ohjataan matalalla kynnyksellä koronatestiin. Jos testitulos on negatiivinen ja flunssasta on enimmäkseen toipunut, voi taas palata päiväkotiin. Samoin toimitaan allergian suhteen, vahvistaa Kotkan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Raili Liukkonen.

Toimenpiteillä pyritään vähentämään mahdollisia koronavirustartuntoja ja rajaamaan altistumisia.

Tärkeän lelu mukaan

Unilelut ovat usein lapselle tärkeitä ja erilaisissa siirtymätilanteissa edustavat lapselle tuttua ja turvallista huoltajaa. Unilelu tuo turvaa ja lohtua erotilanteissa.

Koronan mukanaan tuomia ohjeita on nyt höllennetty sen verran, että tärkeän lelun saa nyt tuoda mukanaan ja viedä kotiin päivän päätteeksi.

Tovellakin on päiväkodissa mukana uninalle, jota on ensimmäisinä päivinä saanut pitää mukana kaverina. Nallelle jopa katettiin ensimmäisenä aamuna paikka aamupalapöytään.

Vaikka lupa olisi viedä nalle kotiinkin, on Toven nallen paikka nyt päiväkodissa.

Lue seuraavaksi:

Päiväkoti pisti päiväunikäytännöt uusiksi – lasten liikkuminen lisääntyi reilusti

Päiväkodit tarkkailevat tänä syksynä tiukasti lasten hengitystieoireita – edes negatiivinen koronatestitulos ei aina avaa hoitopaikan ovea

Yle seuraa jatkuvasti tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomesta ja maailmalta. Lue ne tästä.

Sekavat koronasuositukset länsirajalla ovat nakertaneet luottamusta viranomaiseen ja kuumentaneet tunteita myös rajakuntien asukkaiden kesken. Eriarvoisuutta koetaan esimerkiksi siksi, että suomalaiset saavat käydä Ruotsissa ja suuri osa ruotsalaisista pääsee Suomeen.

Rajayhteistyötä edistävässä Tornionlaakson Neuvostossa arvioidaankin, että kulku evätään vain pieneltä ryhmältä ruotsalaisia.

Neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki pitää raja-alueen ihmisten jaottelua rajalla turhana ja hyödyttömänä.

– Kaikki Suomen kansalaiset saavat ylittää rajan ja myös he, joilla on sukulaisia Suomen puolella tai kiinteistöjä. Eli kielto koskee ehkä noin kymmentä prosenttia raja-alueen ruotsalaisista. Se on hyödytöntä, koska tartuntatilanne on rajan molemmin puolin (rajakunnissa) hyvin samanlainen, Ajanki sanoo.

Rajaa vartioiva Länsi-Suomen Merivartiosto ei osaa arvioida, kuinka suuri osuus ruotsalaisista rajakuntien asukkaista ei pääse Suomeen. Komentajakapteeni Valtteri Viitalan mukaan Torniossa on päivittäin parikymmentä tapausta, jossa Suomeen tulemisen edellytykset eivät täyty tai niitä pitää selvittää.

Arviolta 20–40 prosenttia Ruotsin puolen rajakunnissa asuvista on Suomen kansalaisia. Heille liikkuminen Suomen ja Ruotsin välillä on vapaata, aivan kuten Suomessa asuvilla Suomen kansalaisilla.

Välillä rajan yli pääsee, välillä ei

Suurella osalla rajakuntien suomalaisista ja ruotsalaisista asukkaista on jonkinlainen kytkös naapurimaahan.

Veikko ja Lilja Karjalainen muuttivat Etelä-Ruotsiin vuonna 1976, mutta ovat edelleen Suomen kansalaisia. Nykyisin 50 kilometrin päässä rajalta Kalixissa asuva pariskunta on päässyt Suomeen ongelmitta.

– Meillä ei ole ollut ongelmia ylittää rajaa. Olen kuullut, että monilta on pääsy Suomeen estetty. Ovat olleet katkeria, Lilja Karjalainen sanoo.

Veikko ja Kirsti Sädesuon tarina on lähes samanlainen kuin Karjalaisten. Sädesuot muuttivat Ruotsiin jo 1960-luvulla. Hekin kiersivät etelän kautta pohjoiseen lähelle rajaa.

Sädesuot ottivat Ruotsin kansalaisuuden 1980-luvulla, mikä vaikeuttaa nyt heidän kulkuaan rajan yli.

– Olemme suomalaisia, vaikka asumme Ruotsissa. Emme ole vaarallisia. Meiltä evätään pääsy entiseen kotimaahan, ja kuitenkin suomalaiset pääsevät Ruotsiin, Veikko Sädesuo sanoo.

Sädesuon pitäisi päästä Suomen puolelle asianajajan pakeille. Elokuussa 2018 kalixilaista karaokeporukkaa kuljettanut bussi joutui onnettomuuteen Kuopiossa ja Sädesuo oli porukan matkanjohtajana.

– Meillä on yhteinen asianajaja. Ensimmäisellä kerralla en päässyt Suomeen, toisella kerralla pääsin ja kolmannella kerralla en päässyt, hän kertoo.

Sädesuo kertoo ymmärtävänsä Suomen varovaisuuden korona-asiassa, vaikka ei toimintatapaa rajalla ymmärräkään. Hän muistaa tylyttää myös oman maan päättäjiä ja koronapolitiikka.

– Sieltähän ne suurimmat syylliset löytyvät, Sädesuo sanoo.

Moni anonut Suomen kansalaisuutta

Tornionlaakson Neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki kertoo, että rajakunnissa ruotsinsuomalaiset ovat enenevässä määrin ottaneet takaisin Suomen kansalaisuuden ja anoneet kaksoiskansalaisuutta.

Toisinaan kyse on enemmän tunnepuolen asiasta kuin pelkästä rajan ylittämisestä. Moni ruotsinsuomalainen ajattelee, että vanha kotimaa hylkii heitä.

Kalixissa asuva Veikko Karjalainen on huomannut, että katkeruutta on ilmassa.

– Osalla ollut katkeruutta. Ei se oikein ole, että toiselta puolen pääsee rajattomasti, mutta toiselta puolen ei kaikki pääse, Suomen kansalaisuuden säilyttänyt Karjalainen pohtii.

Tornion tullin entinen lakimies Seppo Laitamaa on seurannut rajan tilannetta tarkkaan. Hänestä toimintatapa ei ole oikea.

– Ei tämmöistä massavalvontaa voi olla, missä ruotsalaisia kohdellaan kuin spitaalisia. Mielestäni EU-kansalaisten pitäisi olla suomalaisten kanssa samassa asemassa.

Laitamaa ei säästele sanojaa hallitusta arvostellessaan.

– Hallitukselle oli tärkeää saada kapakat auki, mutta täällä piinataan paikallisia ihmisiä. Ei ole suhteellisuudentaju oikein kohdallaan.

Myös Rajavartiolaitos saa osansa Laitamaan kritiikistä.

– Sitä ihmettelen, että kun rajavartioston viranomaisia haastatellaan, niin aina puhutaan vain Rajavartioston oikeuksista ja unohtuvat kansalaisen oikeudet, jotka on kirjattu rajavartiolakiin. Siellä on suhteellisuusperiaate, luottamuksensuojaperiaate ja tarkoitussidonnaisuusperiaate ja muut. Niitä pitäisi noudattaa, tullin lakimiehenä toiminut Laitamaa sanoo.

Tavoitteena asuinpaikkaan perustuva ylityslupa, ulkoministeri pitäisi hyvänä

Tornionlaakson neuvosto valmistelee pilottihanketta, jossa päätavoite on liikkuvuuden ja normaalin elämän turvaaminen rajakuntien asukkaille ja elinkeinoelämälle.

Hanke sisältäisi esimerkiksi nykyistä laajemman yhteistyön terveydenhuollossa.

– Nykyisessä koronatilanteessa maiden erilaiset strategiat aiheuttavat epävarmuutta. Yhteiset toimintaohjeet niin nykyisen kuin mahdollisten uusien pandemioiden varalta tekisivät raja-alueesta turvavyöhykkeen, Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki perustelee.

Neuvosto hyväksyi Pilottialue Tornionlaakson suuntaviivat vuosikokouksessaan kesäkuussa. Alue voisi sisältää joko koko Lapin maakunnan, Norrbottenin ja Troms-Finnmarkin läänit tai sitten vain Tornionlaakson Neuvoston jäsenkunnat raja-alueella.

Hankkeen tavoitteena on, että sen sijaan että rajalla selvitettäisiin kansallisuus, voisi esimerkiksi asuinpaikkatodistus olla rajan yli liikkumiseen oikeuttava asiakirja.

Ulkoministeri Pekka Haaviston kertoo, että sisäministeriössä selvitetään alueellisten päätösten laillisuuspohjaa eli voidaanko poiketa valtakunnallisesta toimintatavasta.

– Jos tämmösiä päätöksiä tulee, niin varmaan juuri asuinpaikkakriteeri tai joku tällainen voisi olla hyvä peruste kulkuoikeudelle. Tornionlaakson erityispiirteet on kyllä hallituksessa tiedostettu, ja se otetaan huomioon päätöksissä mahdollisuuksien mukaan, Haavisto sanoo.

Suomen hallitus kertoi torstaina harkitsevansa rajatarkastusten lopettamista Ruotsin maarajalla. Valtioneuvoston tiedotteessa harkintaa perustellaan sillä, että Ruotsin tautitilanne on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Tarkastuksia käsitellään kahden viikon kuluttua.

Haavisto pitää mahdollisena samanlaisen koronatestauspisteen saamista Tornio-Haaparannan rajalle kuin Helsinki-Vantaan lentokentällä on jo nyt.

– Se edellyttää kuitenkin Ruotsin koronatilanteen kehittymistä parempaan suuntaan.

Norrbottenissa koronatatuntoja on viime päivinä ollut vain muutama ja rajakunnissa tartuntoja on ollut hyvin vähän.

Lue myös:

Sisäministeri Maria Ohisalo: Päätös on tällä hetkellä se, että EU-kansalaisen vapaata liikkuvuutta voidaan rajoittaa

Raja on auki muillekin kuin suomalaisille – Professori: Rajavartiolaitos ei voi kategorisesti estää ruotsalaisten ja muiden EU-kansalaisten maahan saapumista tai maasta lähtemistä

Rajavartiolaitosta arvostellaan toimivaltuuksien ylittämisestä – viranomaisen mukaan rajanylityksistä on luovuttu vapaaehtoisesti, mutta moni suomalainen kokee tulleensa käännytetyksi

Analyysi: Länsirajan valvontaoperaatio näyttää yhä enemmän kansalaisten harhauttamiselta

Turun lentoasemalle laskeutui lauantai-iltana kello 21 jälkeen Pohjois-Makedonian Skopjesta kone, jonka 150 matkustajalle annettiin ohjeistusta koronaviruksen varalta. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Turun Sanomat.

Matkustajia oli vastassa Turun kaupungin terveysneuvonnan ja Tykslabin henkilökuntaa. Paikalle saapuvat myös tartuntatautilääkärit Jutta Peltoniemi Turun kaupungilta ja Esa Rintala sairaanhoitopiiristä.

Skopjesta saapuneen lennon kaikki matkustajat testattiin koronaviruksen varalta. Viimeiset pääsivät testiin parin tunnin odotuksen jälkeen, mutta tunnelma kentällä pysyi rauhallisena eikä kukaan halunnut jättää testiä väliin.

Aiemmin kerroimme, että matkustajille annetaan neuvontaa ja ohjeistusta muun muassa karanteenista ja heidät ohjataan tarvittaessa testeihin. Osa matkustajista voidaan testata jo kentällä, loput ohjataan testaukseen muualle.

– Oireelliset testataan ja kaikille tarjotaan mahdollisuutta päästä testiin, summaa valmiusjohtaja Pekka Tulokas sosiaali- ja terveysministeriöstä Ylelle.

Turun operaatio on lähes samanlainen kuin perjantai-iltana Helsinki-Vantaan lentoasemalla, jossa runsaalle sadalle Romanian Bukarestista palanneelle matkustajalle tarjottiin vapaaehtoista koronatestiä. Bukarestin-lennon matkustajista lopulta 60 meni testeihin.

Turussa käytäntö on kuitenkin hieman Helsinki-Vantaan tapausta erilaisempi. Tulokas kertoo, että Turussa on mahdollista tehdä viranomaispäätöksiä esimerkiksi eristämiseen ja näytteenottoon liittyen.

– Nyt meillä on tartuntatautispesialistit paikalla ja pyritään siihen, että oireelliset poimitaan kentällä, Tulokas kertoo.

Turun kaupungin talous- ja hallintojohtaja Laura Saurama kertoo, että koronatesti ei ole pakollinen, mutta siitä kieltäytyvät matkustajat määrätään karanteeniin. Käytännössä henkilö saa karanteenipäätöksen ja hänen tilaa valvotaan päivittäin.

Syynä lentokentällä tapahtuviin koronaohjeistustempauksiin on se, että Balkanilta on tullut Suomeen tartuntoja viime aikoina runsaasti.

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala kertoi perjantaina, että Turun seudulla on todettu koronavirustartuntoja Balkanin alueella matkustaneilla.

Lue myös:

STM:n valmiusjohtaja: Bukarestin-lennon runsaasta sadasta matkustajasta 60 meni koronatestiin

Bukarestista Helsinkiin saapuneen lennon matkustajat ohjattiin suoraan koronatestiin – STM:n valmiusjohtaja: "Poikkeaa täysin siitä, miten on aiemmin toimittu"

Libanonin hallitus eroaa. Pääministeri Hassan Diab kertoi asiasta maanantai-iltana. Presidentti Michel Aoun hyväksyi eron ja pyysi hallitusta jatkamaan virkaa tekevänä hallituksena, kunnes uusi hallitus on saatu koottua.

Hallitus oli jo aiemmin päivällä hyvää vauhtia romahtamassa kasaan, sillä neljä ministeriä oli ehtinyt jättää tehtävänsä ennen eroilmoitusta. Viimeisimpänä lähti keskeisiin hahmoihin kuulunut valtiovarainministeri Ghazi Wazni.

Hän oli neuvotellut Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa mahdollisesta pelastuspaketista, jolla Libanon voisi nousta talouskriisistään.

Diab nimitettiin pääministeriksi vasta viime joulukuussa. Hän toimi aiemmin professorina beirutilaisessa yliopistossa.

Libanonin edellinen hallitus kaatui lokakuussa. Myös tuolloisen pääministerin Saad Haririn hallituksen eroa edelsivät laajat mielenosoitukset.

Diabin hallituksen kokoaminen oli työlästä, eikä uuden hallituksen rakentamisesta ole tulossa yhtään helpompaa. Diab väläytti lauantaisessa puheessaan ennenaikaisia vaaleja, mutta ainakaan vielä sellaisia ei ole julistettu.

Tuhoisa räjähdys kirvoitti rajut protestit

Libanonissa on protestoitu jo pitkään hallitusta ja vallanpitäjiä vastaan. Protestit kiihtyivät viime viikolla entistä raivokkaammiksi sen jälkeen, kun yli 150 ihmistä kuoli ja tuhansia loukkaantui ammoniumnitraattivaraston räjähdyksessä maan pääkaupungissa Beirutissa.

Lue myös: Beirutin räjähdys osui erityisen hankalaan aikaan – muun muassa koronapandemia ja viljavarastojen tuhoutuminen rokottavat Libanonia

Herkästi räjähtävää ainetta oli varastoitu vuosien ajan Beirutin satamassa ilman riittäviä varotoimia. Libanonissa on laajalti syytetty hallinnon korruptoituneisuutta ja laiminlyöntejä turmasta.

Henkilövahinkojen lisäksi räjähdys aiheutti massiiviset aineelliset ja taloudelliset vahingot. Suuri osa Beirutin keskustasta, mukaan lukien maalle elintärkeä satama, tuhoutui. Arviolta 300 000 ihmistä menetti kotinsa.

Räjähdyksen takia on otettu kiinni parikymmentä ihmistä. Heidän joukossaan ovat Libanonin tullilaitoksen johtaja sekä Beirutin sataman johtaja.

Sunnuntaina Libanoniin luvattiin 300 miljoonan dollarin edestä kansainvälistä humanitaarista apua, mutta sen ehtona on, että Libanonin hallinto sitoutuu kansalaisten vaatimiin taloudellisiin ja poliittisiin uudistuksiin.

Lue myös:

Ministerierot jatkuvat Libanonissa, nyt salkkunsa jättivät oikeusministeri ja valtiovarainministeri – räjähdyksen jälkipuinti koitunee hallituksen kohtaloksi

Mielenosoittajat kerääntyivät jälleen Beirutin kaduille, mellakkapoliisit vastassa kiviä heittäviä ihmisiä

Macron avustuskokouksessa: Libanonin tulevaisuus on vaakalaudalla – lahjoittajat lupasivat yli 250 miljoonaa euroa hätäapua

Beirutissa mielenosoittajat ajettiin pois ulkoministeriöstä, pääministeri väläytti parlamenttivaalien aikaistamista

Toimittajalta: Entinen asuntoni räjähti, ystäväni koti tuhoutui – mitä vielä, kysyvät beirutilaiset nyt

Suomalainen Cecilia Pellosniemi loukkaantui Beirutin räjähdyksissä – "Päästäni oli lähtenyt pala"

Tyynellä valtamerellä sijaitseva Kiribatin saarivaltio aikoo taistella merenpinnan nousua vastaan erikoisella keinolla – kohottamalla maanpintaa keinotekoisesti.

Kiribatin vastikään uudelleenvalittu presidentti Taneti Maamau kertoi suunnitelmista The Guardian -sanomalehden haastattelussa.

Yli kolmestakymmenestä atollista koostuva saarivaltio aikoo siirtää ruoppauksella merenpohjasta nostettua maa-ainesta saariensa maaperälle.

Se on ilmoittanut aikeistaan jo aiemmin julkistaessaan vuosien 2016–2036 kehitysohjelmansa.

Saarien korkeutta aiotaan nostaa kahdella metrillä

Maamau ei haastattelussa kertonut suunnitelmien yksityiskohtia, mutta Kiribatin kehitysohjelmassa puhutaan maanpinnan nostamisesta jopa kahdella metrillä.

Maamaun mukaan suunnitelmat tarkentuvat myöhemmin. Pisimmälle on edennyt valtion pääatollin Tarawan maanpinnan nostaminen, joka tehdään atollin laguunin pohjasta ruopatulla maa-aineksella.

Kiribati suunnittelee lisäksi rakentavansa Tarawan atollin laguuniin sillan, joka yhdistäisi atollin saaret toisiinsa.

Tämä mahdollistaisi saarten välille rakennettujen teiden purkamisen. Näiden täyttömaan päälle rakennettujen teiden uskotaan aiheuttavan rantojen eroosiota, mikä puolestaan lisää tulvia alueella.

Ruoppauksen pelätään tuhoavan ympäristöä

Maanpinnan kohottamiseen täyttömaalla sisältyy riskejä.

Tutkimusten mukaan atollien merenpohjan ruoppaaminen on haitallista meren ekosysteemille, erityisesti koralleille.

Suomen ilmatieteen laitoksen merenpinnan nousua tutkivan tutkijan Milla Johanssonin mukaan ajatus maanpinnan nostamisesta Kiribatilla herättää kysymyksiä siitä, miten suojassa korotettu maa on esimerkiksi eroosiolta.

Hänen mukaansa hanke kuulostaa suuritöiseltä. Laajamittaisella ruoppauksella saattaa olla vaikutusta alueen luontoon.

Kiribatin hanke herättää lisäksi monia poliittisia kysymyksiä. Kiinan rooli hankkeen mahdollisena rahoittajana on nostanut esiin kysymykset Kiinan vaikutusvallan lisääntymisestä Tyynellä valtamerellä.

Presidentti Maamaun mukaan Kiribati etsii kumppaneita ruoppaustoimintaan, mutta se ei tule antamaan kumppaneille minkäänlaisia myönnytyksiä.

Kiinan ja Kiribatin välit ovat lähentyneet Maamaun valtakaudella vuodesta 2016 alkaen. Kiina on muun muassa avustanut Kiribatia kalastusinfrastruktuurin kehittämisessä Kiribatin suurimmalla saarella Kiritimatilla, joka sijaitsee runsaan 2 000 kilometrin päässä Yhdysvaltain Havaijista.

Yhdysvaltain sotilashallinto on ilmaissut huolensa asiasta ja epäilee Kiinan havittelevan sotilastukikohtaa saarelle.

– Hallituksellamme ei ole koskaan ollut aikeita tai suunnitelmia sallia kiinalaistukikohdan rakentamista Kirimatille, Maamau toteaa kuitenkin The Guardianin haastattelussa.

Yhdysvaltain ja Kiribatin välillä vallitseva sopimus kieltää muita maita rakentamasta sotilastukikohtia Kiribatin alueelle ilman Yhdysvaltain hyväksyntää.

Korjaavatko saaret itse itsensä?

Kiribati on äärimmäisen altis merenpinnan nousulle.

– Tämänhetkisten ennusteiden mukaan valtamerten pinta voi nousta jopa 1–3 metriä vuosisadan loppuun mennessä. Tyynenmeren koralliriuttasaaret ovat usein hyvin matalia, joten sellainen merenpinnan nousu on niille merkittävä uhka, ilmatieteen laitoksen Johansson sanoo.

Hänen mukaansa Kiribatin ja muiden saarivaltioiden pinta-alasta suuria osia voi jäädä veden alle tai muuttua asuinkelvottomaksi. Kiribatin keskikorkeus on vain 1,8 metriä, minkä johdosta ilmastonmuutos on saarivaltiolle valtava uhka.

Johanssonin mukaan merenpinnan nousua itsessään ei voi pysäyttää tai estää.

– Ilmaston lämmetessä merenpinta nousee viiveellä, eli se tulee nousemaan tulevaisuudessa riippumatta siitä minkälaisia ilmastotoimenpiteitä lähitulevaisuudessa tehdään, hän toteaa.

Kiribati on yrittänyt muitakin keinoja sopeutuakseen merenpinnan nousuun. Maan edellisen presidentin Anote Tongin aikana Kiribati osti maata Fijiltä suunnitelmanaan siirtää osa väestöään ostetuille alueille.

Atollien kyky sopeutua merenpinnan nousuun saattaa kuitenkin olla odotettua parempi.

Kanadalaisen Simon Fraser -yliopiston professori Paul Kench on yksi maailman johtavista atollien asiantuntijoista. Hänen johtamansa tutkimusryhmän tuloksia julkaistiin vuonna 2018. Niiden mukaan Tyynenmeren atollien maanpinta nousee luonnostaan, jos niiden yli pyyhkiviä aaltoja ei estetä.

Aaltojen lisäksi atollien maaperää nostavat myrskyjen saarten maaperälle kuljettamat sedimentit.

– On tunnettua että hiekasta tai muista irtomateriaalista koostuvat rannat muuttuvat meren käyttäytymisen mukaan. Sellaisilla rannoilla muuttuvat aalto-olot, virtaukset ynnä muut, ajan myötä siirtävät hiekkaa ja soraa paikasta toiseen. Siksi nämäkin tulokset kuulostavat uskottavilta, Johansson toteaa.

Hän pitää tutkimustulosta luotettavana, koska se on julkaistu korkeatasoisessa tieteellisessä lehdessä (Nature Communications). Tämä tarkoittaa, että se on käynyt läpi vertaistarkastuksen, jossa toiset asiantuntijat ovat arvioineet menetelmien ja tulosten luotettavuuden.

– Muistan lukeneeni toisenkin tutkimuksen jossa on esitetty samankaltaisia tuloksia ja pidetty tällaista ilmiötä mahdollisena, Johansson kertoo.

Hänen mukaansa atollien sopeutuminen merenpinnan nousuun saattaa kuitenkin tulevaisuudessa muuttua.

– Tutkimuksessa tarkastellaan vain menneitä muutoksia. Tulevaisuudessa asiat saattavat tapahtua eri tavalla. Ei tiedetä, miten tämä sopeutumisprosessi toimii, jos merenpinta esimerkiksi nousee tulevaisuudessa nopeammin kuin menneisyydessä, Johansson pohtii.

Lue myös:

Suhtautuminen ilmastonmuutokseen repii Tyynenmeren saarivaltioita - Pikkuvaltiot näyttävät ovea Australialle ja Uudelle-Seelannille

Kun vesi vie kodin – köyhät ja rikkaat valmistautuvat merenpinnan nousuun

Tutkimus: Merenpinnan nousu uhkaa luultua useampia – jopa 300 miljoonan kodit vaarassa vuosisadan puolivälissä

Merenpinnan nousu hävittänyt ainakin viisi saarta Tyynellämerellä

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori, valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen pitää tänään kerrottua karanteenilinjausta oikeudellisesti ongelmallisena.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi tänään illalla tiedotustilaisuudessaan, että riskimaista Suomeen palaavat matkustavat tullaan määräämään jatkossa viranomaispäätöksellä karanteeniin.

Kyseessä ei ole enää suositus omaehtoisesta karanteenista tai "karanteenin kaltaisissa olosuhteissa pysyttelystä", vaan tartuntatautilain tarkoittama karanteeni.

Sen rikkomisesta voidaan määrätä sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta.

Yksittäistapaus on yksittäistapaus, lääketieteellinen arvio on lääketieteellinen arvio

Rautiainen kehottaa "pilkkomaan" tartuntatautilain 60. pykälää osiin. Pykälässä todetaan, että kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteenista enintään yhden kuukauden ajaksi. Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillylle tartuntataudille.

– Ensin pitää olla perusteltu tai todettu epäilys. Objektiivisesti arvioituna tämä Skopjesta palannut lentokone varmaan herättää perusteltua epäilystä, hän sanoo.

Rautiaisen mukaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että harkinta pitäisi tehdä aina tapauskohtaisesti.

– Yksittäistapauksia voi olla moniakin, mutta se tarkoittaa silti yksittäistapausta, Rautiainen sanoo.

– Lisäksi arvion pitäisi olla nimenomaan lääketieteellinen.

"Karanteeniin määrääminen on ankara keino"

Rautiainen muistuttaa kevään uutisista, joissa sairaanhoitopiirit estivät tukihenkilöitä tulemasta mukaan synnytyksiin.

– Asianomaisella lääkärillä on oikeus todeta, että terveydensuojelu, synnytyksessä tai muuten, edellyttää tietynlaisia toimia, Rautiainen sanoo.

– Mutta jos asianomainen lääkäri sanoo, että me suljemme isät synnytysten ulkopuolelle, koska pääministeri käski televisiossa tehdä niin, ei se ole hyväksyttävä peruste. Samoin jos ministeri käskee televisiossa tai edes kirjeellä lääkäreitä määräämään ihmisiä karanteeneihin, ei se ole hyväksyttävää. Se sivuttaa lääketieteellisen arvion.

Rautiainen muistuttaa, että karanteeniin määrääminen on ankara keino.

– Periaatteessa ei ole mitään ongelmaa määrätä rajalle tartuntatautilääkäriä. Mutta oikeusvaltio ei kestä sitä ajatusta, että valtion keskushallinto sanelee lääketieteelliseen arvioon perustuvien hallintopäätösten sisältöä.

Voit keskustella aiheesta huomiseen tiistaihin 11.8. klo 23 saakka.

Seiskan vastaavalla päätoimittajalla Jari Peltomäellä on syytä hymyyn. Neljän viikon lomalla on saanut ladattua akkuja kesäpaikassa Salon seudulla koronakevään jälkeen. Loma huipentui Peltomäen 50-vuotisjuhliin.

Ennen kaikkea Peltomäki on tyytyväinen lehden menekkiin korona-aikana. Ihmiset ovat olleet erityisen kiinnostuneita julkkisjuoruista, minkä takia Seiska on rikkonut ennätyksiään irtonumeromyynnissä, tilaajakannassa ja verkkolukijoissa.

– Tällaisena poikkeuksellisena aikana kaikissa medioissa on näkynyt ihmisten tiedontarve. Seiskan tapauksessa viihdetarve on kyllä kasvanut. Kansa haluaa paeta arkea ja entistä enemmän janotaan muuta.

Samoin kävi, kun Seiska perustettiin vuonna 1992 syvimmän laman aikaan. Media-alalla moni ihmetteli uudenlaisen viihdelehden perustamista, eikä uskonut sen menestymismahdollisuuksiin.

– Seiska nousi tosi nopeasti Suomen suurimmaksi lehdeksi. Korona-aikana on huomattu, että viihteelle on kysyntää aina.

Rakkaus viihteen tekemiseen

Jari Peltomäestä tuli keväällä Seiskan vastaava päätoimittaja. Hän on työskennellyt lehteä kustantavalla Aller Medialla yli 20 vuoden ajan. Sen lisäksi hän on toiminut muun muassa freelance-toimittajana, juontajana ja tapahtumajärjestäjänä.

– Jostain syystä sydän vaan sykkii Seiskalle ja viihteelle. Tykkään tavata ihmisiä ja olen aika sosiaalinen luonne. Tämä on kauhean kivaa ja jännää joka päivä.

Peltomäki muistelee, että hän kirjoitti ensimmäisen juttunsa Seiskalle vuonna 1995, kun opiskeli viestintää Turussa. Hän haastatteli tuolloin vihreiden kansanedustajana ollutta Janina Anderssonia, joka oli aiheuttanut kohun imettämällä lastaan eduskunnassa.

Toimittajauran varrella Peltomäki on tehnyt useita paljastusjuttuja. Yksi mieleen jääneistä on Tanja Karpelan ja Sauli Niinistön suhteen paljastaminen vuosituhannen alussa.

– Seurustelusta oli tullut vinkki ja Sauli oli nähty ajamassa nurmikkoa Tanjan pihalla Lohjalla. Päätoimittaja sanoi, että eihän tuo voi pitää paikkaansa. Kävin sitten parina päivänä siellä kuikuilemassa, että näkyykö Niinistöä. Ei näkynyt, mutta jostain me saatiin sitten varmistus ja romanssipaljastus oli kannessa.

"Seiskan valttina aitous ja rehellisyys"

Harva myöntää lukevansa Seiskaa, mutta silti lehti tavoittaa viikoittain 750 000 ihmistä. Vastaavan päätoimittajan mukaan suosion yhtenä salaisuutena on lehden ainutlaatuisuus.

– Eihän tällaista vastaavaa julkkiksiin, viihteeseen ja tv:seen keskittyvää toista mediaa Suomessa ole.

Jari Peltomäki pitää Seiskan valttina myös aitoutta ja rehellisyyttä.

– Jos kerromme, että julkkis menee naimisiin, niin mielestäni on täysin rehellistä kertoa, että hän myös eroaa. Ymmärrän, että se ei aina ole julkkikselle niin kivaa. Nykyisin kun ihmiset haluavat somessa pitää omaa pintakiiltoaan yllä ja julkaisevat paljon siellä, niin Seiska kertoo myös sen toisen puolen.

Seiska ammentaa tarinoitaan luottojulkkiksista. Yksi tunnetuimmista on ollut edesmennyt mäkihyppylegenda Matti Nykänen. Vastaavalla päätoimittajalla ystäviksi päätyneitä vakiohaastateltavia ovat olleet Lola Odusoga, Linda Lampenius ja Nina Mikkonen.

Peltomäen mukaan yllättävän moni julkkis haluaa kertoa Seiskalle kuulumisiaan.

– Se on sääli, että vanhemman polven artisteista aika alkaa jo jättää tai on jo jättänyt. Pitkän linjan julkkiksilla on enemmän pelisilmää ja ymmärrystä kuin nuoremman polven julkkiksilla.

"Viihdejournalismia arvostetaan liian vähän"

Ulkomailla kuten Britanniassa keltainen lehdistö tunnetaan häikäilemättömästä tavasta käsitellä julkkiksia ja paparazzit kyttäävät ahnaasti kuvien perään.

Missä menevät Seiskan rajat?

– Olemme sitouneet Julkisen sanan neuvostoon, Journalistin ohjeisiin ja lakiin. Voin rehellisesti sanoa, että Suomessa keltainen lehdistö ja viihdelehdistö on hyvin kilttiä.

Peltomäki huomauttaa, että Seiskalla on JSN:n langettavia päätöksiä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi iltapäivälehdillä.

– Kaikki tarkistetaan ja tarvittaessa käytetään juristin apua. Jos on oletettavaa, että jokin juttu herättäisi keskustelua, niin hyvin herkästi käydään juristin kanssa läpi, että mitkä ne sudenkuopat on, ja että ne pystytään etukäteen välttämään.

Vaikka Seiskalla on paljon vakituisia lukijoita, Peltomäen mukaan viihdejournalismia ei silti arvosteta.

– Mielestäni on hassua, että viihdejournalismi ei ole samalla arvoasteikoilla kuin talousjournalismi, politiikka tai paikallisuutiset, koska tämä on samanlaista työtä tai aika paljon kovempaakin työtä. Tämä vaatii toimittajalta todella hyvää pelisilmää, sosiaalista kykyä ja empatiaa.

– Tälle on helppo naureskella, koska tässä käsitellään kepeitä asioita, ihmissuhteita ja haastatellaan julkkiksia.

Peltomäki kertoo, että vähän aikaa sitten hänelle soitti tunnettu suomalaisjulkkis. Hän oli sanonut hoksanneensa sen, että jos ei olisi Seiskaa, niin sitten olisi joku toinen vastaava julkaisu. Tai jos ei olisi Seiskalle työskentelevää kenties Suomen ainoaa paparazzia Panu Hörkköä, niin sitten olisi joku toinen.

– Suomen kaltaisessa demokratiassa pitää olla yksi viihdelehti, jossa myös vähän paparazzataan.

Tuore vastaava päätoimittaja sanoo kuitenkin, että Seiskalla on ollut aina suuri sydän. Hän haluaakin jatkossa tuoda esiin julkkisjuorujen lisäksi entistä enemmän tavallisten ihmisten kohtaloita.

– Tehdään enemmän lukujuttuja ja haastatteluja sekä tehdään yhdessä julkkisten kanssa hyvää sisältöä ihmisille. Luulen, että sitä lukijat kaipaavat.

Millaisia ajatuksia Seiska sinussa herättää? Arvostetaanko viihdejournalismia tarpeeksi Suomessa? Voit keskustella aiheesta 10.8. klo 23:een asti.

Viime keväänä vappu jäi opiskelijoilla juhlimatta koronaviruspandemian vuoksi. Nyt Aalto-yliopiston opiskelijat ovat päättäneet juhlia jälkivappua elokuun viimeisellä viikolla. Tapahtuma on nimetty Wappusimulaattoriksi, joka huipentuu 850 hengen juhliin Kaivohuoneella.

Tapahtumaa koordinoivan Laura Aallon mukaan tapahtuma päätettiin järjestää epidemian toisen aallon pelosta huolimatta, ja turvallisuuskysymyksiin on kiinnitetty runsaasti huomiota.

– Olemme järjestämisessä huomioineet turvavälit sekä käsihygienian ja noudatamme sisätiloissa Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY:n rajoituksia, Aalto sanoo.

Aalto kertoo, että hallituksen ohjeita ja esimerkiksi maskikeskustelun eri käänteitä on seurattu. Jos tilanne muuttuu selvästi huonommaksi, ovat opiskelijat valmiita myös perumaan tapahtuman.

Vappuviikon perinteisiä tapahtumia ja pitämättä jääneitä kesämenoja

Wappusimulaattorin aikana järjestetään Aallon mukaan vappuviikon perinteisiä tapahtumia ja myös muutamia kesätapahtumia, jotka ovat tänä vuonna jääneet koronaepidemian takia järjestämättä.

Aallon arvion mukaan viikon tapahtumat ovat pääosin alle sadan hengen tai 100-200 hengen kokoontumisia. Tapahtumia järjestävät omatoimisesti eri opiskelijakillat.

– Perinteisesti vappu kuitenkin huipentuu Dipolin Wappuun, joka on viikon suurin tapahtuma. Tällä kertaa päätöstapahtumana on pienimuotoisempi tapahtuma Kaivohuoneella, Aalto sanoo.

Päätöstapahtuman turvallisuuden suhteen noudatetaan Kaivohuoneen rajoituksia ja ohjeita. Viikon päätteeksi suunnataan vielä Kaivopuiston Ullanlinnanmäelle vappupiknikille.

Aalto-yliopiston oppimispalveluiden johtaja Eija Zittingille tieto jälkivapusta tuli yllätyksenä.

– Olemme juuri linjaamassa, miten toimitaan uusien opiskelijoiden tapahtumien kanssa syyskuun ensimmäisellä viikolla, enkä siksi osaa vielä ottaa kantaa tähän opiskelijoiden omaan tapahtumaan, Zitting sanoo STT:lle.

Zitting korostaa, että yliopistoyhteisön odotetaan noudattavan yhteisiä ohjeita niin tapahtumien järjestämisen kuin tilojen käytönkin suhteen.

Lue seuraavaksi:

Yle seurasi vapun viettoa ympäri Suomea: "Näin rauhallista vappua ei ole ollut 40-vuotisella poliisiurallani"

Pääkaupunkiseudulla sekä koronatestiin pääsemistä että testitulosten saamista on joutunut viime aikoina odottamaan useamman päivän. Testaus ruuhkautui pahoin viime viikolla ja testiin pääsy kestää Helsingissä ja Espoossa edelleen liian pitkään.

Helsingissä testiaikoja saa tänään maanantaina ylihuomiselle eli keskiviikolle. Espoossa koronatestijonot ovat myös keskimäärin 48 tunnin mittaisia. Kansallisen strategian mukaan testiin pitäisi päästä yhden vuorokauden sisällä, jos epäilee koronatartuntaa.

Vantaalla tilanne on jo parempi ja aikoja saa vuorokauden päähän.

Myös laboratoriotulosten saamisessa on viivettä. Helsingin terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan perjantaina otetuista näytteistä vasta vajaaseen puoleen oli maanantaiaamupäivän aikana vastattu

– Viimeisimmät 100 näytettä viime keskiviikolta valmistuivat viime yön aikana. Viive on ihan käsittämättömän pitkä, Lukkarinen sanoo.

– Se näkyy siinä, että meille tulee paljon kysymyksiä, ihmiset soittelevat ymmärrettävästi näytteidensä perään, hän jatkaa.

HUSLABilla laiterikkoja

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen selittää testitulosten hitautta laiterikolla.

– Valitettavasti viikonloppuna on ollut HUSLABin analyysilaitteissa laiterikkoja, jotka ovat nyt näitä viikonlopun näytteitä hidastaneet. Myös vastausajat ovat sitten venyneet tämän takia.

Lehtonen kertoo, että laiteviat saadaan korjattua todennäköisesti viimeistään tiistain aikana. Tämän jälkeen näyteanalyysejä voidaan tehdä entiseen tahtiin.

Lehtosen mukaan näytteiden analysointikapasiteetti ei ole lainkaan äärirajoilla.

– Pystyisimme analysoimaan 4 000 päivässä ja tällä hetkellä tutkimme vilkkaimmillaan noin 2 500 näytettä päivässä, Lehtonen kertoo.

HUSLABilla ei siis ole ongelmia, kunhan vain koneet saadaan korjattua. Lehtosen mukaan jonotusajat johtuvat yhtä lailla näytteenoton järjestämisestä.

– Yleensä tällaiset ajanvarausjärjestelmät ovat sillä lailla haastavia, että kun kysyntä kasvaa, niin ihmiset varaavat ne tukkoon.

HUSilla on tähänkin ongelmaan ratkaisut olemassa.

– Meillä on tavoitteena avata näytteenottoon myös jonotuslinjoja, mihin voi mennä odottamaan vuoroaan. Ei sitten tarvitse olla sen ajanvarauksen varassa, Lehtonen sanoo.

Rinnakkaisen, kaikille koko ajan avoimen näytteenottotavan pitäisi Lehtosen mukaan helpottaa systeemin kuormitusta. Lisäksi HUS suunnittelee lisätyövoiman ohjaamista koronanäytteenottoon.

– Ei ole hyväksyttävää, että näytteenottoa pitää odottaa kaksi tai kolme päivää. Testiin pitäisi päästä vuorokauden kuluessa siitä, kun on tehnyt päätöksen testiin menemisestä ja tulokset pitäisi saada kahdessa vuorokaudessa, tämä on vaatimuksemme toiminnallemme, Lehtonen sanoo.

Lue myös:

Espoolaista Sari Kola-Nyströmiä pompoteltiin luukulta toiselle koronatestauksessa – "Kuinka paljon julkisen palvelun kapasiteettia olen syönyt soittelemalla eri palveluihin?"

Viimeisen 10 päivän aikana todetuista uusista tartunnoista ja koko epidemian aikana varmistetuista tartunnoista kertovat kuvaajat päivittyvät jatkossa tähän artikkeliin. Juttuun päivitämme kaikki uusimmat koronatiedot Uudellamaalla.

Uusimmat tiedot koronaviruksesta koko Suomesta ja ulkomailta päivitämme tähän artikkeliin.

Yhdysvaltalainen pikaruokajätti McDonald's on haastanut viime syksynä erottamansa toimitusjohtajan Steve Easterbrookin oikeuteen. Yhtiön mukaan Easterbrook oli valehdellut seksisuhteistaan alaistensa kanssa.

Easterbrook sai potkut viime marraskuussa. Syyksi kerrottiin harkintakyvyn pettäminen. Silloisten tietojen mukaan Easterbrook oli ollut suhteessa yhden yhtiön työntekijän kanssa ja rikkonut näin yhtiön sääntöjä.

McDonald'sin mukaan sittemmin on käynyt ilmi, että Easterbrookilla oli ollut seksisuhde kolmen muun yhtiön työntekijän kanssa. Lisäksi hän oli yhtiön mukaan tuhonnut suhteisiin liittyviä todisteita ja luovuttanut satojen tuhansien dollarien arvosta yhtiön osakkeita eräälle työntekijöistä.

Yhtiö syyttää Easterbrookia petoksesta ja vaatii häntä maksamaan takaisin erorahana saamansa vajaat 700 000 dollaria sekä luopumaan osake-eduistaan. Eropaketin arvoksi on yhdysvaltalaismedioissa laskettu jopa kymmeniä miljoonia dollareita.

Oikeuskanteen mukaan yhtiö ei olisi solminut Easterbrookille edullista erosopimusta, jos muut suhteet olisivat olleet tiedossa.

Brittiläinen Easterbrook nimitettiin McDonald'sin johtoon vuonna 2015. Sitä ennen hän johti yhtiön toimintoja Britanniassa.

Aiheesta aiemmin:

McDonald´s irtisanoi toimitusjohtajansa – syynä suhde työntekijään

Seksuaalirikollisten mielen liikkeet ovat tuttuja Riihimäen vankilan psykologille Mikko Ylipekalle. Riihimäen vankilassa sijaitsee osasto D-5, jossa jokainen vanki on tuomittu seksuaalirikoksesta.

Siellä tuomiotaan istuvat myös lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomitut. Tällä osastolla nämä rikollisten maailmassa alimpaan kastiin kuuluvat vangit ovat turvassa heihin muilla osastoilla mahdollisesti kohdistuvalta väkivallalta.

Ylipekka on vetänyt vankilassa jo yli viiden vuoden ajan seksuaalirikoksista tuomittujen vankien kuntoutusohjelmaa. Nykyisin STEP-ohjelmaksi kutsutussa kuntoutuksessa yritetään estää seksuaalirikollisia uusimasta rikoksiaan.

Rikosseuraamuslaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan vain pieni osa, noin 10 prosenttia, seksuaalirikoksesta tuomituista tuomitaan vastaavasta rikoksesta uudestaan.

Silti osalla seksuaalirikollisista taipumus tekojen uusimiseen on voimakas. Esimerkiksi Helsingin poliisi tutkii parhaillaan rikosepäilyä, jossa jo kaksi kertaa lapsiin kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista vankeudessa ollut mies on jälleen epäiltynä useista vastaavista teoista. Osan uusista rikoksista epäillään tapahtuneen jo miehen vankeuden aikana

– On poikkeuksellista, että teko uusitaan kaksi tai jopa kolme kertaa. On kyseessä hyvin huolestuttava ja vakava tapaus varsinkin, jos osa rikoksista on tehty jo vankeusaikana. Se kertoo siitä, että epäillyllä on vakavia puutteita impulssien hallinnassa eli siinä, kuinka hän voi hallita toimintaansa ja poikkeuksellisen voimakas motivaatio rikosten tekemiseen. Yleensä vankilan tuoma ulkopuolinen kontrolli riittää estämään rikosten uusimisen, Ylipekka arvioi.

Muutama minuutti kännykällä riittää rikokseen

Poliisi ei ole kommentoinut sitä, missä vankilassa rikoksista epäilty oli aloittaessaan epäillyt lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset kolmatta kertaa. Yksittäisen vangin tiedot ovat salaisia, joten vankiloiden johtajatkaan eivät voi asiasta lausua.

Tuomionsa loppuvaiheessa mies on saattanut olla avovankilassa. Ylen saamien tietojen mukaan epäilty on vapautunut vankeudesta edellisen kerran loppuvuodesta 2019. Epäillyt rikokset olivat tapahtuneet vuosina 2018–2020.

– Jossain vaiheessa vankien tuomio päättyy, ja he vapautuvat. On parempi, että vapautuminen tapahtuu asteittain avovankilan kautta kuin suoraan suljettujen muurien sisältä, Ylipekka sanoo.

Vankeusaikana tapahtuvat vankilan ulkopuolisiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat harvinaisia, koska mahdollisuuksia sellaiseen ei juuri ole. Suljetusta vankilasta saa poistua vain poistumisluvalla.

Älypuhelinta tai mitään muutakaan omaa puhelinta ei suljetussa vankilassa saa käyttää lainkaan, mutta poistumisluvalla ollessaan sen voi saada mukaan. Tietokonetta saa käyttää erillisellä luvalla siten, että sillä on pääsy vain ennalta määritellyille turvallisiksi arvioiduille sivustoille. Toki myös kännyköitä salakuljetetaan vankiloihin.

Avovankilassa vangit käyvät töissä ja saavat käyttää kännykkää vapaasti.

– Seksuaalirikoksen uusiminen vankeusaikana vaatii välineet siihen. Lasten houkuttelu seksuaaliseen kanssakäymiseen voi tapahtua minuuteissa, jos älypuhelin on saatavilla ja motivaatiota siihen löytyy, Ylipekka sanoo.

Pedofiilin uhrit usein aiemmin tuntemattomia

Helsingin poliisin tutkimassa seksuaalirikosvyyhdissä epäillyllä miehellä on 2000-luvulla ollut yli 60 uhria, jos lasketaan uuden rikostutkinnan lisäksi kaikki hänen aiemmatkin uhrinsa mukaan. Suurin osa uhreista on alle 16-vuotiaita poikia.

Tällä perusteella voi päätellä, että mies on hyvin todennäköisesti pedofiili eli ihminen, joka tuntee seksuaalista kiinnostusta lapsiin. Pedofilia on seksuaalinen kohdehäiriö, jota kutsutaan myös lapsikohteiseksi seksuaalihäiriöksi.

Pedofilian ajatellaan nykyisin olevan ihmisen ominaisuus, johon hän ei voi itse vaikuttaa. Ihminen vastaa kuitenkin teoistaan. Kaikki pedofiilit eivät ole seksuaalirikollisia eivätkä kaikki lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia tekevät ihmiset ole pedofiilejä.

Pedofiilien uhrit ovat todennäköisemmin tekijälle aiemmin tuntemattomia. Jokainen seksuaalirikostapaus on yksilöllinen. Ylipekan mukaan lapsia riistävien pedofiilien ajatusmaailmassa on impulsiivisuuden ja rajattomuuden rinnalla usein tunnetason samaistumista lapsiin ja erilaisia uskomuksia rikosten hyväksyttävyydestä ja haitattomuudesta.

– Osa pedofiileistä ei kiinny uhreihinsa lainkaan. Ei ole väliä sillä kuka kohde on, kunhan tekijä saa toteuttaa omia mielihalujaan. Toisaalta osa pedofiileista kokee voimakasta kiintymystä uhreihinsa, joten kohteella todella on väliä, Ylipekka toteaa.

Ajatusvääristymät leviävät netissä

Lasta voi seksuaalisesti riistää myös ihminen, jonka seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu pääsääntöisesti aikuisiin. Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on vain poikkeus tällaisen ihmisen seksuaalisessa käsikirjoituksessa. Ylipekan mukaan näissä tapauksissa uhri on tavallisesti tekijälle tuttu.

– Esimerkiksi suuri stressi voi aiheuttaa ihmisen henkistä taantumista. Tällaisessa tilanteessa tunneyhteys lähipiirin lapseen saattaa muuttua aikuissuhteita vahvemmaksi ja lopulta muuttua seksuaaliseksi, Ylipekka kertoo.

Osa lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia tehneistä ihmisistä tietää kyllä, että heidän tekonsa ovat väärin. Siksi heitä vaivaa suuri sisäinen ristiriita seksuaalisesta halusta, joka ajaa heidät rikkomaan lakia ja vahingoittamaan toista ihmistä.

Kyseenalaista tukea tähän ristiriitaan haetaan nykyisin usein netin keskustelupalstoilta.

– Pimeän verkon puolelta löytyy neuvoja lasten seksuaaliseen riistoon ja sitä oikeuttavia näkemyksiä. Osa seksuaalirikollisista hakee valikoidusti tietoa netistä, jossa erilaisilla ajatusvääristymillä perustellaan rikollisia tekoja, Ylipekka sanoo.

Pedofiliasta puhuttava kiihkottomasti

Seksuaalirikoksista tuomittujen miesten kuntoutuksen parissa jo vuosia työskennellyt Ylipekka nostaa esiin viisi keinoa, joilla lapsiin kohdistuvaa seksuaalirikollisuutta voitaisiin vähentää.

1. Seksuaalikasvatus pitää aloittaa varhaisessa vaiheessa jo kotona

– Vanhemmille voisi kertoa, kuinka lapselle välitetään, että hän on hyvä ja toivottu. Seksuaalisuudesta pitäisi puhua kotona luonnollisena asiana. Jos kotona seksuaalisuus on tabu tai siihen liittyy jännitteitä, se voi olla haavoittava tekijä.

2. Pedofiliasta on puhuttava rakentavasti

– Näyttää kiistattomalta, että ihminen ei valitse seksuaalista kiinnostusta lapseen. Jos ihminen elää tuomitsevassa ilmapiirissä, hän ajautuu helposti marginaaliin. Se saattaa ajaa ihmisen tekemään rikoksia. Siksi jo koulujen seksuaalikasvatuksessa pitäisi puhua nuorille pedofiliasta, että tällainen taipumus on olemassa, mutta se ei tee kenestäkään huonoa ihmistä. Hienotunteisesti voisi kertoa, että jos kokee seksuaalista kiinnostusta lapsiin, niin apua on saatavilla.

3. Ennaltaehkäisevää hoitoa pitää saada lisää

– Erilaista terapeuttista hoitoa pitäisi saada lisää valtakunnallisesti, ja se pitäisi markkinoida paremmin. Ei ole häpeä hakea apua ammattilaiselta seksuaaliseen kohdehäiriöön.

4. Ehdonalaiseen vapauteen pääseviä vankeja on tuettava enemmän

– Pitäisi olla ihmisiä auttamassa heitä sopeutumaan takaisin yhteiskuntaan. Syrjäytyminen lisää riskiä rikoksiin syyllistymiseen.

5. Lääkehoidon edut on tuotava esiin

– Muutaman vuoden ajan on ollut mahdollista saada lääkehoitoa vaikeasti hallittavaan seksuaaliviettiin. Sitä käytetään vielä hyvin vähän, koska haittavaikutuksia pelätään. Se on kuitenkin erinomainen vaihtoehto psykososiaalisen hoidon ohessa.

Lisää aiheesta:

Seksuaalirikollista epäillään jälleen lapsiin sekaantumisesta – 46-vuotiaalla miehellä taustallaan kaksi vankilatuomiota ja yli 60 uhria

Riihimäen vankilassa hoidetaan seksuaalirikollisia terapialla – Psykologi: "Uusimisriskiä voidaan madaltaa tarjoamalla mahdollisuuksia parempaan elämään"

Taipuisiko syöpälääke pedofilian hoitoon? Ruotsalaistutkimuksen mukaan hoito pienentäisi jo päivissä riskiä seksuaaliseen hyväksikäyttöön

Imatralla lauantaina sattuneen lento-onnettomuuden syynä näyttäisi olevan koneen liian hidas lentoonlähtönopeus. Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) johtaja Veli-Pekka Nurmi arvioi aiemmin, että epäonnistuneen nousun syynä olisi ollut moottorivika.

Laskuvarjohyppääjiä kuljettanut kone teki lauantai-iltana hätälaskun pian nousun jälkeen noin kymmenen metrin korkeudesta. Kone ei noussut hallitusti, joten lentäjä päätti keskeyttää nousun ja laskeutua kiitoradan jälkeiselle viheralueelle.

Maahan tultuaan kone pyörähti katolleen.

Nurmen mukaan kone olisi todennäköisesti tullut alas joka tapauksessa.

– Lentäjä teki ihan oikean ratkaisun, kun ohjasi koneen alas, Nurmi sanoo.

Kyydissä olleet viisi laskuvarjohyppääjä ja lentäjä vietiin sairaalaan, mutta onnettomuus ei vaatinut kuolonuhreja.

Sääolosuhteet eivät auttaneet nousussa

Immolan lentokentän päällikkö Pasi Sutinen sanoo, että lentäjän omien toimien vaikutusta onnettomuuteen ei voida sulkea pois. Sääolosuhteet kentällä eivät myöskään edesauttaneet koneen nousua.

Sää oli onnettomuushetkellä lähes tyyni, jolloin vastatuulesta ei ollut apua koneen liian hitaan nopeuden paikkaamisessa. Lämpötila oli noin 28 astetta ja ilma oli hyvin kostea.

– Kun ilma lämpenee ja se on kosteaa, niin hapen osapaine pienenee. Koneesta ei sitten välttämättä saada niin paljon tehoa ulos ja se voi aiheuttaa haasteita lentoon lähdössä, Sutinen kuvailee.

Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo, että kuumalla säällä voi olla vaikutusta, muttei toistaiseksi voi vahvistaa sen osuutta onnettomuuteen.

Onnettomuuskone noin 50-vuotias

Pasi Sutinen muistuttaa, että ilmailuonnettomuuksiin liittyy usein monta tekijää, ja sen vuoksi lopullisen arvion antaminen voi olla ennenaikaista. Varsinaista moottorivikaa hän pitää epätodennäköisenä.

– Laskuvarjohypyissä koneella lennetään hyvin lähellä suurinta lentoonlähtöpainoa, jolloin koneen ohjaaminen vaatii huolellisuutta ja tarkkuutta. Laskelmien mukaan moottorin suorituskyvyn olisi kuitenkin pitänyt riittää, Sutinen sanoo.

Hänen mukaansa lentoon liittyvät asiat olivat muutenkin kunnossa, ja esimerkiksi kiitoradan pituus oli riittävä.

Lauantaina käytössä ollut Cessna 206 -pienkone on Sutisen mukaan maailmalla yleinen laskuvarjohypyissä käytettävä konetyyppi.

Imatran onnettomuuskoneella ikää oli noin 50 vuotta, mutta se oli Sutisen mukaan täysin toimintakuntoinen. Asia kuitenkin varmistuu alustavan onnettomuustutkinnan aikana muutaman viikon kuluessa. Varsinaista tutkintaa Imatran onnettomuudesta ei aloiteta.

Juttua muokattu 10.8. klo 18.08: Lisätty kartta.

Oulun keskustassa Isokadulla ylimmän kerroksen yksiössä asuva 24-vuotias Pekka Timonen havahtuu outoon mekkalaan ja menee katsomaan ikkunasta kadun toiselle puolelle.

Hänen on vaikea uskoa näkemäänsä.

Poliisiauton ympäröinyt joukko nuoria hakkaa partioautoa ja poliisit näyttävät olevan todella ahtaalla.

Alhaalla kadulla lukion seuraavalla viikolla aloittava Sami Heikkilä seisoo noin viiden metrin päässä, kun Suomen sodanjälkeisen historian suurin mellakka saa alkunsa. Poliisi on ottanut kiinni murtovarkaan ja ympärillä oleva nuorisojoukko on raivostunut tästä.

Hetken päästä 16-vuotias Heikkilä näkee, kuinka autojen päällä pompitaan, poliisiautoa ja ikkunoita hajotetaan.

Suomen oloissa ainutlaatuiseen tuntikausia kestävään mellakkaan johtavat tapahtumat alkavat vyöryä.

Nuoret hyppivät kadulla parkissa olevien autojen konepelleillä. Muutaman kymmenen minuutin sisällä alkavat kadun varren suuret näyteikkunat räsähdellä rikki ja ryöstely alkaa. Paikalla on hetkessä tuhatkunta nuorta.

Väkijoukon piirittämä ja pahoinpitelyn kohteeksi joutunut poliisi ampuu kaksi varoituslaukausta ja onnistuu pakenemaan paikalta. Poliisiautoja tulee lisää, mutta lopulta poliisi joutuu perääntymään tilanteesta isona ryhmänä. Mellakka kestää useita tunteja ennen kuin poliisi saa tilanteen hallintaansa.

25-vuotias vanhempi konstaapeli Jyrki Kivirinta nukkuu vielä kotonaan. Hetken päästä hänet ja monet muut Oulun seudun poliisit hälytetään töihin, jotta kaupungin keskustaan saataisiin järjestys palautettua.

Mellakointi alkoi kahdesta kohteesta

Suomen oloissa poikkeuksellisten tapahtumien kimmokkeena oli kaksi kiinniottoa, kertoo nykyään Oulun poliisin valvonta- ja hälytystoimintayksikön johtajana toimiva ylikomisario Jyrki Kivirinta.

Keskustassa oli alkuhetkellä puolen yön aikoihin kaksi partiota yhtä aikaa hälytystehtävässä ihan lähekkäin.

Isokadulla otettiin kiinni Anttilaan murtautunut ja sieltä olutta varastanut henkilö, jolloin ympärillä ollut nuorisojoukko puuttui asiaan.

Kulman takana Saaristonkadulla poliisi rauhoitteli tappelua, josta otettiin kadulla olleiden nuorten mielestä syytön henkilö poliisin huostaan.

Ympärillä olleet nuoret kokivat tilanteen epäoikeudenmukaisena ja ryhtyivät koko ajan kasvavalla joukolla vastustamaan pidätystä. Tilanne eskaloitui ja porukka kävi kiinni poliisiautoon.

– Tuli vastakkainasettelu, kun koettiin, että poliisi toimii väärin. Se vain riistäytyi käsistä, sanoo Kivirinta.

Nykyään pankinjohtajana työskentelevä Sami Heikkilä kertoo, että muutama poliisin vanha tuttu, pahamaineisina tunnettuja miehiä, yritti hieman yllättäen puolustaa poliisia, mutta hekään eivät voineet mitään.

Myös Kivirinta on kuullut tapahtuneesta. Hän näkee poliisin vanhojen tuttujen asettumisen poliisin puolelle reiluna eleenä.

– He tunsivat pelisäännöt ja olivat varmaan parhaita arvostelemaan kiinniottotilannetta, sanoo ylikomisario Kivirinta.

Media saapuu paikalle

Unen rajamailta havahtunut sanomalehti Kalevan nuori toimittaja Pekka Timonen pisti takin päälleen, lähti seuraamaan tilannetta ja soitti mukaansa tutun työparin valokuvaaja Matti Pietolan, 25. Miehet seurasivat puolen yön jälkeen alkaneita tapahtumia tuntikausia seuraavan aamuun saakka.

Toimituksen johdon oli seuraavana päivänä vaikea uskoa tapahtumia todeksi. Mieli muuttui, kun Pietola sai kehitettyä ottamansa kuvat ja nähtiin omin silmin, minkälainen yön tilanne oli ollut.

Vuorossa ollut Kalevan toimitussihteeri nimesi mellakan lasien särkemisen perusteella Oulun kristalliyöksi ja tällä nimellä tapahtuma jäi elämään. Alkuperäinen Kristalliyö oli natsien Saksassa organisoima juutalaisiin kohdistunut väkivaltaisku.

Jonkin ajan kuluttua myös Kalevan parivaljakko joutui ammattinsa ja ennen kaikkea Pietolan kuvien takia pakoilemaan poliisia, Pietola jopa viikkojen ajan.

Joukkopsykoosin vallassa

Lahden kaupunginjohtajana nykyään työskentelevä Timonen muistaa kirkkaasti tuon yön tapahtumat.

– Se oli hyvin poikkeuksellinen yö, joka on jäänyt mieleen loppuiäksi. Todella iso joukko nuoria oli jonkinlaisen joukkopsykoosin vallassa. Siinä mentiin sisään ikkunoista tavarataloon ja vaateliikkeisiin. Nuorta väkeä tuli paikalle tosi laajasti.

Media puhui myöhemmin 1000–1500 hengestä.

– Poliisi menetti tilanteen hallinnan täysin ja pakeni viisaasti paikalta. Katumellakka tai joukkomellakka kadulla lienee oikea sana. Mitään johtajaa mellakalla ei ollut, ja kadulla oli aika vaarallista. Kiviä ja tiiliä lensi tämän tästä, muistelee Timonen.

Timonen muistaa kiihkeimmän vaiheen kestäneen noin tunnin. Poliisiauton kaatamista he katselivat Matti Pietolan kanssa kadun toiselta puolelta. Välillä käytiin huilaamassa Timosen ylimmän kerroksen asunnossa.

– Aikamoinen kiihko siinä oli, kun nuoriso tajusi, että katu on heidän, eikä siellä ole mitään järjestystä tai lakia. Se oli huikea tunne, sanoo Timonen.

Yksi mellakkaa paikanpäällä seuranneista oli 39-vuotias Radio Megan toimittaja Lyly Rajala. Hänkin oli huomannut jotain outoa olevan tekeillä liikkuessaan kaupungilla. Hän pysäköi autonsa varmuuden vuoksi reilusti keskustan ulkopuolelle Heinäpäähän ja soitti paikalle kaverinsa freelancekuvaaja Ilkka Jaakolan, 38. Tämä tuli videokameran kanssa paikalle, ja miehet alkoivat seurata tilannetta.

Jaakolan raamikkaan bordeauxinkoiran kanssa kadun vallannutta nuorisoa selvästi vanhemmat miehet tunsivat olevansa paremmin turvassa.

– Oli kuitenkin pelottavaa seurata sitä käsittämätöntä joukkohysteriaa. Katsoin, kun polkupyöräteline paiskattiin tavaratalon näyteikkunasta sisään ja sieltä mentiin hakemaan tavaraa, sanoo myöhemmin kansanedustajana toiminut Rajala.

Jaakola kuvailee mellakoineen nuorison tilaa jonkinlaiseksi transsiksi, joka on Suomessa tullut tutuksi vain vähää aikaisemmin lopettaneen supersuositun Dingon konserteista.

Jaakola kertoo, että hänen hyvin tuntemansa rikostaustainen otti tätä kädestä kiinni ja sanoi, ettei olisi ikinä uskonut pelkäävänsä Oulun kaduilla.

– Hän totesi pitkällä väkivaltakokemuksella, että nuoret voivat tehdä ihan mitä vain, sanoo Jaakola.

"Nyt siellä kokeillaan, miten kaksi poliisiautoa menee päällekkäin"

Lyly Rajala raportoi tapahtumista seuraavana päivänä, ja Ilkka Jaakola toimitti niistä videomateriaalia MTV:lle. Ensimmäisenä poikkeuksellisista tapahtumista raportoi kuitenkin toinen oululainen paikallisradio, Radio Oulun Kaiku, kun kaupungilta soitettiin suoraan radiolähetykseen.

Yölähetyksen juontajan jututtama nuori mies raportoi tilanteesta räväkästi.

Nyt siellä kokeillaan, miten kaksi poliisiautoa menee päällekkäin. Tää karkaa viranomaisten käsistä. Kytät ajaa päälle, niillä ei ole enää muuta tekemistä. Täällä on ehkä 12–13 poliisiautoa ja neljä ambulanssia. Ambulanssikin yritettiin kaataa. Poliisit lähtee pakoon, mut ei ne päästä niitä mihinkään. Nyt kaatuu maija. Jee. Tässä on sitä jotain. Virkavalta hyytyi.

Unesta ylimääräiseen työvuoroon hälytetty nuori poliisimies Jyrki Kivirinta kuunteli radiolähetystä autossaan matkalla poliisilaitokselle ja pohti, mitä mahtaa oikein olla vastassa.

– Vähän tunteet nousivat pintaan, kun kaveri oli niin innoissaan mellakasta ja itse tiesi, että siellä on työkavereilla pahat paikat, sanoo Kivirinta.

Silloisen poliisijohdon mielestä Radio Kaiku oli raportoinnillaan villinnyt lisää nuoria keskustaan hulinoimaan.

Radioaseman toimitusjohtaja Pentti Kiviranta oli hänkin nukkumassa mellakan aikoihin, mutta kertoo jälkikäteen hyllyttäneensä toimittajan tehtävästään tämän harkitsemattoman toiminnan vuoksi.

Poliisi ottaa keskustan haltuun etelästä käsin

Vähän myöhemmin yöllä poliisi sai koottua rivinsä ja vahvistuksia sekä Oulusta että lähikunnista.

Töihin hälytetyt poliisit ohjattiin partio kerrallaan keskustan tuntumaan.

– Lähdettiin etenemään rintamasta etelän suunnasta Albertinkadun kulmasta kohti Anttilan edustaa, joka oli se kuumin paikka. Mitään mellakkavarusteita tai mellakkapoliisia ei vielä silloin ollut, sanoo ylikomisario Jyrki Kivirinta.

Väkijoukko oli siinä vaiheessa jo harventunut ja suurin osa lopuistakin kiirehti alta pois, kun sana poliisin lähestyvästä ketjusta tuli.

Jäljelle jäänyt joukko teki silti vastarintaa. Poliisia lyötiin ja kiviä lenteli kohti. Yksi päällystöön kuuluva komisario sai kiven päähänsä. Joitakin henkilöitä otettiin kiinni ja vietiin säilöön.

Armeija tuli vartioimaan avonaisina ryöstelylle olevia liikkeitä aamuyöstä kolmen jälkeen.

Matti Pietola muistaa heidän päivystäneen keskustassa aamukuuteen.

Poliisi varautui seuraavana viikonloppuna kovin ottein

Seuraavana viikonloppuna Oulun poliisi varautui kovin ottein estämään vastaavan mellakoinnin. Esimerkiksi liike-elämän edustajat vaativat poliisia estämään tällaiset tapahtumat jatkossa keinolla millä hyvänsä. Yrittäjien keskuudessa alettiin myös miettiä turvajärjestelmiä aikaisempaa tarkemmin.

Vaikka mellakka jäi syntymättä, säilöön otettujen määrä oli viikkoa myöhemmin melkein kolminkertainen Kristalliyöhön verrattuna.

Myös muissa suurissa kaupungeissa varauduttiin Oulun tapauksen innoittamiin mellakoihin. Mitään isompaa ei kuitenkaan tapahtunut.

Ainutlaatuinen tapaus Suomessa

Poliisi ei ollut pystynyt ennakoimaan, että tällainen mellakka voisi syntyä. Siitä ei ollut etukäteen mitään viitteitä.

Nykyään levottomuuksia saattaa syntyä mielenosoitusten yhteydessä. Mutta Oulun Kristalliyö on epäpoliittisena mellakkana ainutlaatuinen tapaus Suomessa.

Vastaavia ryöstelyyn ja poliisiin käsiksi käymiseen johtaneita mellakoita Suomessa ei ole ollut.

– Onhan se kiinnostavaa, miksi näin isolla joukolla aikuisuuden kynnyksellä olleita nuoria syntyi tällainen tunnetila. Siinä vallitsi aikamoinen yhtenäiskulttuuri ja he puolustivat toisiaan, sanoo Pekka Timonen.

Mellakka jätti jälkensä moneen poliisiin

Ylikomisario Jyrki Kivirinnan mukaan tapaus jätti moneen poliisiin jäljen. Moni koki henkensä olleen uhattuna, ja monelle jäi tietynlaiset toimintamallit päälle loppu-uralle.

Oulun poliisilaitoksen kriittisten tilanteiden jälkitoimista ja purkukeskusteluista vastaavan Kivirinnan mukaan poliisin puolella vuoden 1990 mellakasta opittiin paljon, mutta joihinkin se jätti hyvin epämiellyttävän muistijäljen.

– Sitä eivät välttämättä kaikki ole saaneet purettua pois. Voidaan puhua posttraumaattisena stressireaktiosta niin kuin sotatilanteissakin, sanoo Kivirinta.

Hänen mukaansa nykyään poliisissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kiinniotot hoidetaan rauhallisesti, asiallisesti ja turvallisesti. Poliisi pyrkii tuomaan esille sen, miksi toimitaan, niin kuin toimitaan.

Vapauttamisyritykset on myös tehty vaikeammiksi. Esimerkiksi autojen lukot toimivat nykyään vähän eri tavalla kuin ennen.

Vuoden 1990 ja vuoden 2020 tilanteissa on yhtäläisyyksiä. Koronaviruspandemian takia tulevaisuus on taas epävarma ja ollaan todennäköisesti uudestaan taloudellisesti poikkeuksellisen vaikeiden aikojen edessä.

Kivirinta miettii voisiko vastaavaa tapahtua nyt. Voisivatko ihmiset samanlaisessa tilanteessa herkistyä osoittamaan mieltä virkavaltaa ja hallintokoneistoa vastaan?

– Toivotaan, että sitä ei tapahdu. Toki poliisin ennakointi on noista ajoista kehittynyt. Me pyrimme nykyään valmistautumaan muuttuviin tilanteisiin ennakoimalla asioita, sanoo Kivirinta.

Keskustele jutusta 11. elokuuta kello 23:een saakka.

Valko-Venäjältä julkisuuteen tulleet tuoreet kuvat järkyttävät.

Niissä näkyy pamppujen, kumiluotien ja tainnutuskranaattien runnomia nuoria, jotka kokoontuivat vastustamaan itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan jatkoa maan johdossa.

Turvallisuusjoukot vastasivat sunnuntaisen vaalipäivän iltana alkaneisiin opposition protesteihin raa’alla voimalla. Vähintään kymmenet mielenosoittajat ovat joutuneet sairaalahoitoon.

Oppositio on silti kertonut jatkavansa vilpillisinä pitämiensä vaalien vastustamista.

Yhdeksän vuotta sitten vierailin ensi kertaa Valko-Venäjällä. Silloin mieleeni jäi päällimmäisenä ihmisten kokema pelko.

Puoli vuotta aiemmin valkovenäläiset olivat niin ikään lähteneet kadulle. Silloinkin vastustettiin Lukašenkan voittamia vaaleja, joita pidettiin laajasti epärehellisinä. Protestit kuitenkin loppuivat lyhyeen, kun viranomaiset nujersivat ne kovin ottein.

Olin keskivertoturistia kiinnostuneempi kuulemaan paikallisten näkymyksistä presidentti Lukašenkasta. Kysellessäni asiasta tapaamiltani nuorilta aikuisilta sain vastaukseksi huolestunutta pälyilyä.

Sain kuulla, että näistä asioista ei voi jutella julkisilla paikoilla, eikä ainakaan ulkomaalaisen kanssa. Se olisi uhkarohkeaa tai jopa vaarallista.

Tällä kertaa en päässyt Valko-Venäjälle seuraamaan presidentinvaaleja koronasta johtuvien matkustusrajoitusten takia. Sen sijaan tapasin vaalipäivänä Moskovassa kaksi valkovenäläistä, jotka kävivät äänestämässä maansa suurlähetystössä.

Kaverukset olivat muuttaneet pois synnyinmaastaan vajaa kymmenen vuotta sitten eli samoihin aikoihin, kun itse kävin siellä ensimmäistä kertaa. He kertoivat lähteneensä pakoon ahdistusta, jota valtion lietsoma pelon ilmapiiri sai aikaan.

– Tullessamme Venäjälle oli kuin olisimme saapuneet demokratian ja sananvapauden mallimaahan, toinen kuvaili.

Heidän mukaansa sama pelon ilmapiiri jatkuu yhä Valko-Venäjällä. Moni ei esimerkiksi halua sanoa puhelimessa tukevansa Lukašenkaa vastustavaa oppositiota, sillä Valko-Venäjän turvallisuuspalvelun KGB:n uskotaan yleisesti kuuntelevan puheluita.

Hallinnon avoin kritisoiminen voi johtaa merkintään, joka estää halutun opiskelu- tai työpaikan saamisen.

Tänä kesänä jotain on kuitenkin muuttunut merkittävästi Valko-Venäjällä.

Maassa on koettu ennennäkemätön poliittinen herääminen, kun Lukašenkaa vastustava oppositio on kerännyt kymmeniä tuhansia ihmisiä vaalitilaisuuksiinsa ympäri maata. Jotkut ovat jopa alkaneet vitsailla julkisesti presidentille ja tämän pohjamudissa rypevälle todelliselle kannatukselle.

Oppositio pystyi tällä kertaa luomaan toivoa muutoksesta myös siksi, että se sai yllättäen rekisteröityä ehdokkaansa mukaan vaaleihin.

Tavanomaisen vaaliapatian sijaan valkovenäläiset jonottivatkin tämänkertaisissa vaaleissa tuntikausien ajan äänestyspaikoille. Monet näyttivät poikkeuksellisesti avointa tukea oppositiolle sitomalla sen merkiksi ranteeseensa vaalean nauhan.

Äänestämisen uskottiin tällä kertaa vaikuttavan edes jollakin tavalla vaalitulokseen. Toivoa elätelleet huomasivat kuitenkin olleensa karvaasti väärässä.

Heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua viranomaiset julkistivat ovensuukyselyn, joka näytti taas kerran murskavoittoa yli neljännesvuosisadan maata hallinneelle Lukašenkalle. Silloin tuhannet ihmiset lähtivät kaduille vastustamaan epärehellisiksi kokemiaan vaalejaan.

Valko-Venäjän keskusvaalilautakunnan kertoi aamulla, että alustavan tiedon mukaan Lukašenka sai 80 prosentin äänivyöryn. Oppositio ei tunnusta vaalitulosta.

Opposition mielenosoitusten odotetaan jatkuvan Valko-Venäjällä. Lukašenkan vastustaminen vaatii kuitenkin poikkeuksellista rohkeutta.

Valko-Venäjän viranomaisten mukaan yli 3 000 mielenosoittajaa otettiin kiinni. Virallinen tutkintakomitea on jo aloittanut rikostutkinnan joukkomellakoinnista ja väkivallasta viranomaisia kohtaan. Niihin syyllistyneitä voi uhata 8–15 vuoden vankeustuomio.

Opposition yhteiseksi ehdokkaaksi Lukašenkaa vastaan noussut Svjatlana Tsihanouskaja on kehottanut kaikkia valkovenäläisiä pidättäytymään väkivallasta. Erityisesti hän on vedonnut esimiesasemassa oleviin turvallisuusviranomaisiin.

Opposition ehdokas on politiikan ulkopuolelta kisaan tullut kotiäiti. Tsihanouskaja lähti kisaan sen jälkeen, kun hänen presidenttiehdokkaaksi pyrkinyt aviomiehensä vangittiin.

Tsihanouskaja kampanjoi ennen kaikkea sen puolesta, että Valko-Venäjällä järjestettäisiin puolen vuoden sisällä vapaat ja rehelliset presidentinvaalit, ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun puolenvälin.

Tsihanouskaja on julistanut itsensä vaalien voittajaksi. Maassa on raportoitu lukuisista vaalivilppiepäilyistä ja opposition omat ovensuukyselyt ovat näyttäneet heidän menestyneen Lukašenkaa paremmin.

Tärkeintä on kuitenkin se, että valkovenäläiset näyttävät kukistaneen pelkonsa.

– Olemme voittaneet, sillä voitimme pelkomme, Tsihanouskaja sanoi vaalipäivän iltana pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Lukašenka ei luovu hevillä vallastaan. Hänen mukaansa vaalit sujuivat kuin juhlat.

Se, kuinka juhlien jatkoille käy, riippuu sekä kansalaisliikehdinnän jatkumisesta että viranomaisten voimakeinoista. Jatkot näyttävät joka tapauksessa olevan tavallista rajummat.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin klo 23 saakka.

Lue lisää:

Valko-Venäjän vaaleissa murskavoitto Lukašenkalle virallisten lukujen mukaan – Opposition Tsihanouskaja ei hyväksy tulosta: "Pidän itseäni vaalivoittajana"

Poliisi ja mielenosoittajat ottaneet yhteen Valko-Venäjällä – itsevaltainen Lukašenka jatkamassa kuudennelle presidenttikaudelleen

Valko-Venäjällä käydään poikkeuksellisia vaaleja, jotka voivat johtaa "Euroopan viimeisen diktaattorin" syrjäyttämiseen – Lue, mistä on kyse

Sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo, että Suomeen ulkomailta saapuvien koronatestaus voitaisiin tehdä jopa pakolliseksi.

Ohisalolta kysyttiin aiheesta tänään vihreiden ministeriryhmän kesäkokouksessa Lahdessa. Hänen mukaansa vihreissä ollaan valmiita tiukemmille ja kohdennetummille toimille koronaviruksen torjumiseksi.

– Puhutaan vaikka karanteenisäädöksien tiukentamisesta, tartuntatautilain päivityksestä tämän osalta, tai toisaalta testauksen osalta. Esimerkiksi riskimaista tulevat ihmiset voitaisiin testata kentällä, Ohisalo sanoi.

– Kyllä me voimme lakia säätää sellaiseen asentoon, että se olisi paikoin jopa velvoittavampaa. Eli mielestäni voisi olla jopa ihan pakollisia testejä.

Ohisalo kuitenkin korosti, että vastuu asiassa on sosiaali- ja terveysministeriöllä.

Ylen tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö pitää mahdollisesti tiedotustilaisuuden vielä myöhemmin tänään illalla.

Voit keskustella aiheesta huomiseen tiistaihin 11.8. klo 23 saakka.

Lue myös:

"Ihmiset kiertävät karanteenisuositusta" – THL tiukensi ohjeita: Töihin tai kouluun ei voi mennä, jos palaa matkustusrajoitusmaasta

Skopjen-lennolla Turkuun varmistettu yhteensä 24 koronavirustartuntaa

Suomeen voi tulla ilman koronavirukseen liittyviä maahantulorajoituksia runsaasta 20 valtiosta. Näistä maista saapuvia ei tällä hetkellä koske myöskään suositus omaehtoisesta karanteenista.

Portit ovat auki seuraavista EU:hun tai Schengen-alueeseen kuuluvista maista: Irlanti, Islanti, Italia, Kreikka, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Malta, Norja, Saksa, San Marino, Slovakia, Tanska, Unkari, Vatikaani ja Viro.

EU:n ulkopuolelta Suomeen voi tulla ilman karanteenia myös Etelä-Koreasta, Georgiasta, Japanista, Ruandasta, Thaimaasta, Tunisiasta, Uruguaysta ja Uudesta-Seelannista.

Muista maista saapuville on tähän asti suositeltu omaehtoista karanteenia, mutta nyt siitä on tulossa pakollinen. EU-maista tähän joukkoon kuuluvat tällä hetkellä muun muassa Ruotsi, Espanja, Portugali ja Kroatia. Riskimaiksi on listattu myös muun muassa Puola, Tšekki, Itävalta, Sveitsi, Bulgaria, Romania sekä EU:sta jo virallisesti eronnut Britannia.

Lue myös: Ministeri Kiuru: Riskimaista saapuvat määrätään pakolliseen karanteeniin rangaistuksen uhalla – myös pakkotestaus mahdollista

Suomi on vapauttanut matkustusrajoitukset niiden maiden osalta, joissa uusien koronatartuntojen määrä katsotaan riittävän alhaiseksi. Rajoituksia on tarkasteltu parin viikon välein. Esimerkiksi viime viikolla päätettiin lisätä rajoituslistalle Belgia, Hollanti ja Andorra maanantaista alkaen.

Pakollisten karanteenimaiden lista saattaa pidentyä, jos tartuntamäärät monissa Euroopan maissa jatkavat nousuaan. Toisaalta taas Ruotsi saattaa vapautua rajoituksista, jos siellä tilanne kehittyy edelleen parempaan suuntaan.

Aiheesta muualla:

Rajavartiolaitoksen usein kysytyt kysymykset rajanylityksistä

THL:n matkustusohjeet

Vihreät esittää eläkeputken poistamista osana hallituksen työllisyystoimia. Työttömyyspäivärahan lisäpäivien ikärajaa nostettiin juuri vuoden alussa vuodella.

Ikääntyneet työttömät saavat työttömyysturvaan lisäpäiviä 500 päivän enimmäisajan jälkeen. Eläkeputki jatkuu, kunnes eläkeikä alkaa. Myös hallituskumppani keskusta on halukas eläkeputken poistoon.

Vihreät on myös halukas kokeilemaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista vapaaehtoiselta pohjalta.

Vihreiden ministeriryhmä on ollut koolla maanantaina Lahdessa valmistautumassa syyskuun budjettiriiheen. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo, että syksyllä on tehtävä ratkaisuja sekä ensi vuotta että pidemmän aikavälin kestävyyttä ajatellen.

Eläkeputken poisto on yksi vihreiden 13 keinoista, joilla puolue torjuu ilmastonmuutosta, vähentää köyhyyttä ja kasvattaa työlllisyyttä.

Osa keinoista on tarkoitettu jo seuraavaan budjettiin, osa tuleville vuosille, jotta hallitus saavuttaa tavoitteensa esimerkiksi hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.

Vihreiden listalla on ympäristölle haitallisten tukien karsiminen, liikenteen päästöjen leikkaaminen ja köyhyyden puolittaminen 2030-luvulle siirtyessä.

Ohisalon mukaan perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan kytkös on purettava. Tämä mahdollistaisi pienempien etuuksien korottamisen ilman että samalla korotetaan suurempia.

Myös koulutusasteen nostamiseen sekä työurien pidentämiseen Ruotsin malliin ja työvoiman kasvattamiseen on etsitty keinoja. Ohisalo sanoo, että hallituksen pitäisi päättää jo tänä vuonna puolen miljardin euron satsauksesta osaamiseen.

Vihreät vaatii, että lämmityspolttoaineiden, kuten polttoöljyn ja turpeen verotusta on kiristettävä riihessä 100 miljoonalla eurolla, kuten Vuosaaren ilmastokokouksessa helmikuussa linjattiin. Budjettiriihessä olisi tehtävä linjaus ja aloitettava valmistelu myös ruuhkamaksuista.

Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut alkavat tiistaina, ja hallituksen budjettiriihi on syyskuun puolivälissä.

Ylen heinäkuussa tekemästä kyselystä ilmenee, että vihreät ovat turhautuneita Ilmastotoimien hitaaseen etenemiseen, ja odottavat budjettiriiheltä uusia päätöksiä.

Yli puolet vihreistä päättäjistä on valmis lähtemään hallituksesta, jos riihessä ei synny konkreettisia päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lähes 90 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että turpeesta pitää tehdä uusia päätöksiä riihessä.

Kysely lähetettiin vihreiden eduskuntaryhmän, puoluehallituksen ja puoluevaltuuskunnan jäsenille. Heistä lähes 60 prosenttia vastasi.

Lue lisää:

Sisäministeri Ohisalo: Ulkomailta saapuvien koronatestaus voitaisiin tehdä pakolliseksi

Hallituksessa kummittelee musta mörkö nimeltään turve – vihreiden päättäjät valmiit jättämään hallituksen, jos ilmastopäätökset siirtyvät

Ylen kysely vihreille: Haaviston palvonta saa jo jumaloivia piirteitä, rikosepäily ei suosiota syö – ohisaloja toivotaan muillekin puolueille

Keskustan Kulmuni vihreiden ilmastovaatimuksista: "Uhkailu ei ole kovin rakentava keino viedä yhteisiä tavoitteita eteenpäin"

Puolueet palauttaisivat etätyöt ja osa sulkisi yökerhot, jos koronatilanne pahenee – maskipakko epäilyttää

Kansanedustaja Ano Turtiainen on tiedottanut olevansa käytettävissä perussuomalaisten puheenjohtajistoon. Hän kertoi asiasta eduskuntaryhmä Ano Turtiaisen kesäkokouksessa Rantasalmella maanantaina.

– Toivon, että maaseudulta osallistutaan rohkeasti tuohon kilpailuun. Puolueen johtoon ja puoluetoimistolle tarvitaan aidosti maaseutu- ja yrittäjäelämää kokeneita ihmisiä, Turtiainen kertoo tiedotteessaan.

Yle ei tavoittanut Turtiaista kesäkokouksesta.

Turtiainen perusti yhden miehen eduskuntaryhmän kesäkuussa sen jälkeen kun hänet erotettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä rasistisen tviitin vuoksi. Sittemmin hän on ilmoittanut halustaan palata takaisin perussuomalaisten eduskuntaryhmään.

Turtiaisen jäsenyys puolueessa on esillä perussuomalaisten puoluehallituksessa lähiaikoina. Puoluehallitus linjaa Turtiaisen jäsenyydesta tai puolueesta erottamisesta kokouksessaan elokuussa.

Perussuomalaiset valitsevat puheenjohtajan, puoluessihteerin sekä kolme varapuheenjohtajaa puoluekokouksessaan Seinäjoella ensi vuoden elokuussa.

Lue myös:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erotettu Ano Turtiainen perusti oman yhden miehen eduskuntaryhmän

S-ryhmällä on päällä valtakunnallinen ohjeistus kasvomaskien ostorajoituksesta. Ostorajoitus alkoi viime viikon loppupuolella. Syynä siihen on selvästi vilkastunut maskimyynti.

– Kuluttaja saa ostaa kaksi pakettia, joissa on yhteensä sata kasvomaskia, SOK:n valikoimajohtaja Janne Paananen sanoo.

Maskien kysyntä on kiihtynyt viikon sisään kovasti muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Osuuskauppa Arinasta kerrotaan, että myynti lähti kasvuun sen jälkeen, kun julki tuli, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aikeissa suosittaa maskien käyttöä julkisessa liikenteessä ja julkisissa tiloissa.

Arinan marketkaupan toimialajohtajan Mikko Polson mukaan maskien ostamista esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla rajoitetaan, koska niiden saatavuudessa alkaa olla haasteita.

Kainuussa ostorajoituksia ei ole vielä ohjeistuksesta huolimatta otettu käyttöön, mutta asiaa harkitaan. Rajoituksia saattaa tulla lähiviikkoina. Osuuskauppa Maakunnan toimialajohtaja Arto Mustonen sanoo, että tällä hetkellä varastot vielä riittävät joksikin aikaa, ja lisätoimituksia tulee sekä kuluvalla että ensi viikolla.

– Viranomaisten ohjeet näyttävät suunnan, kuinka esimerkiksi Kainuussa toimitaan. Maskien saatavuuden eteen on tehty töitä, että ne riittäisivät, mutta sitä on vaikea ennakoida, Mustonen toteaa.

Kajaanin Prisman käyttötavaroiden myyntipäällikkö Satu Oilinki puolestaan sanoo, että maskeja riittää.

– Maskeja saa jatkossakin, eivät ne tule loppumaan, Oilinki kertoo.

S-Ryhmän ostorajoitus on voimassa toistaiseksi määrittelemättömän ajan.

Käsidesiä kuluu paljon ja sen perään kysellään

Myös Keskon liikkeissä maskikauppa on vilkastunut merkittävästi.

Keskon hankintapäällikkö Jenni Moisanen kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalla kansalaismaskien myynti moninkertaistui viime viikolla aiempaan verrattuna.

Hänen mukaansa myös jotkut Keskon kaupat ovat saattaneet asettaa maskeille ostorajoituksia, jotta niiden riittävyys saadaan varmistettua. Moisanen sanoo, että tilapäisiä tuotepuutteita voi jatkossa tulla, mutta tilannetta korjataan koko ajan.

Keskon ja S-ryhmän kauppojen lisäksi kasvomaskit ovat käyneet kaupaksi myös Tokmannilla.

Sotkamon Tokmannin osastovastaava Katja Tervo kertoo, että maskien lisäksi myös käsidesiä kuluu paljon.

– Sitä kysytään heti, jos se on loppunut.

Vaatebrändi käynnisti tuotannon uudelleen

Kajaanilaiselta vaatebrändi R-Collectionilta kerrotaan, että kun maskeihin tuli viime viikolla myyntipiikki, R-Collection käynnisti niiden valmistuksen uudelleen.

Tällä hetkellä selvityksen alla on se, kuinka paljon maskeja kankaista valmistuu.

R-Collection ja muut tunnetut brändit hyppäsivät mukaan maskien valmistukseen huhtikuussa. Mari Määttä myynnistä ja markkinoista kertoo, että aiemmin kesällä maskeja meni kaupaksi tasaiseen tahtiin kaupaksi.

– Tässä reilun kahden viikon aikana on tapahtunut maskimyynnissä selvä muutos. Maskit lähtivät liikkumaan taas eri tavalla. Puhutaan kymmenien tuhansien maskien valmistuksesta tällä hetkellä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 11. elokuuta kello 23:een asti.

Koronatartuntojen jäljittämiseen tarkoitettu Koronavilkku-älypuhelinsovellus tulee kansalaisten käytöön elokuun viimeisenä päivänä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esitteli sovellusta tänään medialle.

Sovelluskaupoista ladattavissa oleva Koronavilkku on ilmainen. Sen käyttö on täysin vapaaehtoista.

Sovelluksen tarkoituksena on helpottaa koronavirukselle altistuneiden ihmisten tavoittamista. Siten pyritään rajoittamaan mahdollisen toisen korona-aallon leviämistä.

Käsityönä tehtävä altistuneiden jäljitys jatkuu edelleen. Koronavilkku antaa uuden työkalun epidemian ehkäisemiseen.

– Kännykässä oleva sovellus on hyödyllinen varsinkin tilanteissa, joissa on oleskellut tuntemattomien ihmisten kanssa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi julkinen liikenne tai koulutustilaisuudet, sanoo THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrittiaho.

Tavoitteena miljoona käyttäjää

Jäljityssovellus on vapaaehtoinen, mutta THL:stä toivotaan, että mahdollisimman moni lataisi sen kännykkäänsä. Tavoitteena on, että syyskuun aikana miljoona suomalaista lataisi sovelluksen käyttöönsä.

Lataamisen jälkeen Koronavilkun voi ikään kuin unohtaa, sanoo sovelluksen toteuttaneen Solitan terveys- ja hyvinvointijohtaja Risto Kaikkonen. Hänen mukaansa Koronavilkusta on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä käyttää.

Sovellus kerää älypuhelimeen tietoja muista sovellusta käyttävistä ihmisistä, joiden kanssa puhelimen omistaja on ollut kahden metrin etäisyydellä vähintään 15 minuuttia. Näitä pidetään koronaviruksen altistumisrajoina.

– Jos jollakin nämä ehdot täyttävällä ihmisellä sitten todetaan koronavirustartunta, hän voi ilmoittaa siitä sovelluksen kautta. Tällöin hänen kanssaan edellisen kolmen viikon aikana olleet ja siten tartunnalle altistuneet, saavat siitä tiedon puhelimeensa, Kaikkonen kuvailee.

Altistumisviestin saatuaan puhelimen käyttäjä päättää itse, miten toimii seuraavaksi. Suositus on, että hän hakeutuu tarvittaessa terveydenhuoltoon lisäneuvoja saadakseen.

– Ennakoimme, että sovelluksen käyttöönotto lisää yhteydenottoja terveydenhuoltoon. Se on tietysti otettava huomioon resursseissa, sanoo THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho.

Sovelluksen käyttäjä päättää itse toimenpiteistä

Sovellus tai kukaan viranomainen ei valvo, mitä altistumistiedon saanut päättää tehdä. On siis paljon Koronavilkun käyttäjistä itsestään kiinni miten hyödyllinen sovellus altistumisten jäljittämisessä on.

Väärät hälytykset pyritään karsimaan siten, että tartunnasta voi ilmoittaa vain terveydenhuollosta saadun koodin avulla. Tätäkään ei kuitenkaan valvota; eli jos sovelluksen ladannut saa tartunnan, eikä ilmoita siitä sovelluksen kautta, jää Koronavilkun hyöty hänen osaltaan käyttämättä.

Sovellus ei kerää henkilö- tai sijaintitietoja. Myöskään tartunta- tai altistumistilanteissa se ei lähetä kännykän käyttäjästä tunnistettavia tietoja viranomaisille tai muille sovelluksen käyttäjille.

Sekä THL:stä että Solitasta korostetaan, että Koronavilkku on yksi lisätyökalu mahdollisen uuden epidemian rajoittamiseen. Käsityönä tehty jäljittäminen jatkuu, mutta toiveissa on, että sovellus paljastaisi tartuntaketjuja nopeammin ja tarkemmin kuin jäljittäjät pystyvät tekemään. Täten pienennettäisiin mahdollisten jatkotartuntojen määrää.

Aiheesta lisää:

Näin Suomen koronasovellus toimii – tartuntatautilain väliaikainen muutos hyväksyttiin tänään (Yle uutiset 26.6.)

Koronasovelluksen koekäyttö alkaa – ensimmäiset testaajat Pirkanmaan ja Helsingin kaupungin työntekijöitä