Viulisti Pekka Kuusisto julkaisi Facebookissa tänään tuohtuneen päivityksen viime viikonlopun festivaaleista. Päivityksen kuva on Seinäjoen Vauhtiajoista lauantailta. Täpötäysi yleisö on pakkautunut kuuntelemaan Popedan keikkaa.

– Saatan olla tänään vähän kiihtyneessä tilassa, mutta siitä huolimatta sanoisin että tapahtuma-ala ampuu itseään jalkaan osallistumalla tällaiseen hengenvaaralliseen tunarointiin. Enkä tarkoita kuvassa esiintyvää Popedaa, joka on mahtava rockbändi, Kuusisto kirjoittaa julkisessa päivityksessä.

Päivitystä on jaettu vilkkaasti ja kommenteissa moni hämmästelee menoa. Kuusisto ihmettelee, miten kukaan artisti tai teknikko suostuu laittamaan keikan käyntiin, kun turvavälejä ei noudateta, ja arvioi, että tätä menoa pitää palata kovempiin rajoitustoimiin.

– Sitten tulee lisää kuolemia, lisää konkursseja ja kaikkea muuta paskaa joka säteilee ympärilleen. Hävettää aivan saatanasti olla samalla alalla kuin kuvan tilanteesta vastuussa olevat tyypit, Kuusisto kirjoittaa.

Lauantai loppuunmyyty

Seinäjoen Vauhtiajot keräsi järjestäjien mukaan kolmen päivän aikana liki 14 000 kävijää, ja lauantai oli loppuunmyyty. Samaan aikaan järjestettiin muitakin festivaaleja, muun muassa Vaasa Festival, joka keräsi kolmen päivän aikana reilut 14 000 kävijää ja oli niin ikään lauantaina loppuunmyyty.

Sen sijaan ensi viikonlopuksi suunniteltuja festivaaleja on jo päätetty perua pahentuneen koronatilanteen vuoksi. RH-entertainment kertoi sunnuntaina, että se on perunut Jyväskylässä järjestettävän Rock In The City -festivaalin. Saman kohtalon koki yrityksen toinen tapahtuma Porvoo soi.

Lue myös: Jyväskylän rokkifestari kaatui tiukkoihin määräyksiin, vaikka Joensuussa musiikki raikasi – kunta saa päättää, millaisin rajoituksin juhlitaan

Avi joutui puuttumaan

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta korostetaan tapahtumajärjestäjän vastuuta siitä, että toiminta täyttää lain vaatimukset.

– Omavalvonnalla järjestäjien pitää suoriutua, toteaa yksikön päällikkö, lakimies Kristian Dahl aluehallintovirastosta.

Myös avi valvoo festarijärjestäjien toimintaa, mutta Dahl painottaa, että viranomaisvalvonta voi olla vain toissijaista valvontaa. Viranomainen voi kuitenkin ohjeistaa ja antaa määräyksiä ja viimeisenä keinona keskeyttää tapahtuman, jos tilanne sitä vaatii.

Seinäjoen Vauhtiajoissakin on ollut Länsi- ja Sisä-Suomen avin tarkastaja paikalla. Tarkastajan tehtävänä on ollut muun muassa kiinnittää huomiota turvaväleihin ja mahdolliseen tungokseen.

Paikalla alkoholi- ja tartuntatautilain mukaista valvontaa suorittamassa ollut ylitarkastaja Esa Pihlajamäki kertoo heidän puuttuneen turvaväleihin.

– Valtuuksiemme puitteissa annettiin määräys, että toiminnanharjoittajan täytyy kiinnittää enemmän huomiota yleisön ja asiakkaiden turvaväleihin tapahtumassa. Toiminnanharjoittaja kuitenkin ilmeisesti puuttui näihin.

Ongelmallisiksi kohdiksi Pihlajamäki toteaa anniskelun ja lavan edustan.

Kahden viikon päästä itämisaika on ohi. Sitten näemme, miten kaikki sujui. Esa Pihlajamäki

Tapahtumassa ihmiset kerääntyivät isommiksi ryppäiksi. Pihlajamäen mukaan yleisöllä olisi ollut riittävästi tilaa noudattaa turvavälejä ja hygieniaohjeistuksia. Ulkoiset puitteet olivat siis kunnossa.

– Jos kuitenkaan asiakkaat eivät itse sisäistä, miten pitäisi toimia, niin toiminnanharjoittajan on aika vaikea saada kaikki täysin kuosiin. Kahden viikon päästä itämisaika on ohi. Sitten näemme, miten kaikki sujui. Pihlajamäki toteaa.

Tartuntatautilain pykälät olisivat antaneet viranomaisille mahdollisuuden lopettaa tapahtuma kesken. Siihen Pihlajamäen mukaan ei haluttu ryhtyä.

– Sittenhän siellä vasta olisi ollut tungosta, kun ihmiset olisivat poistuneet samalla kertaa anniskelualueilta. Silloin ainakaan turvavälejä ei olisi noudatettu. Vaikea ja hankala tilanne.

Järjestäjät puolustavat toimintaa

Vauhtiajojen vastaava tuottaja Toni Ruohonen puolustaa festivaalien järjestelyjä. Ruohosen mukaan alueella toteutettiin kaikki järjestelyt aluehallintoviraston määräysten mukaisesti. Pöytiä ja penkkejä oli kaikille ja järjestyksenvalvojat ohjeistettu. Kaikille kävijöille jaettiin maskit ja myös henkilökunta piti maskeja tai visiirejä kriittisillä paikoilla sekä oman harkintansa mukaan muuallakin.

Aiemmista tämän kesän festivaaleista oli Ruohosen mukaan todettu, että jos pöytärivit viedään aivan lavan eteen, tulee muita turvallisuusongelmia. Siksi lavan eteen jätettiin tyhjää tilaa.

– Tällä perusteella tein päätöksen että lavan eteen ei laiteta pöytiä, vaan jätetään väljyyttä.

Järjestyksenvalvojat myös hajottivat ja purkivat massoja. Paikalla olleen avin tarkastajan ohjeistuksen perusteella lisättiin valvontaa.

– Silloin jos oli akuuttia tungosta, järjestyksenvalvonta on puuttunut. Ihan ohjeistamalla, että pitäkää turvavälejä ja myöskin hajottamalla karkeasti sitä massaa, Ruohonen kertoo.

Kuusisto kokenut koronan itse

Viulisti Pekka Kuusisto sairasti itse koronaviruksen aiheuttaman taudin keväällä. Tuolloin hän arvioi Ylelle, että moni musiikkialan organisaatio ja loistavaa työtä tekevä ihminen joutuu epidemian vuoksi vaikeuksiin. Hän toivoi, että poikkeustilan jälkeen tarpeeksi suuri osa ihmisistä näkisi ihmisjoukkona olemisen jotenkin eri tavoin kuin aiemmin.

– Kun koronaepidemian jälkeinen musiikkielämä pääsee kokoamaan itseään, toivon sen tapahtuvan osittain uudenlaisilla arvoilla, kriisin jälkeisen vapauden tunteen kannattelemana, Kuusisto kertoi haastattelussa maaliskuussa.

Riskimaista Suomeen matkustavat tullaan määräämään jatkossa karanteeniin koronavirustilanteen vuoksi.

Asiasta kertoi tänään perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ministeriön tiedotustilaisuudessa.

Kyseessä ei ole enää aiemman kaltainen suositus omaehtoisesta karanteenista, vaan Kiurun mukaan ministeriö pyrkii "mahdollisimman nopeasti" siihen, että riskimaista tulevat määrätään jatkossa viranomaispäätöksellä tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.

– Karanteenin rikkojat tulevat syyllistymään tartuntatautilain mukaiseen terveydensuojelurikkomiseen. Rangaistus on nykyisen lainsäädännön mukaan enintään kolme kuukautta vankeutta tai sakkoa, Kiuru sanoi.

Karanteenista määrätään tartuntatautilain 60. pykälässä.

Kiuru painotti tiedotustilaisuudessa, että karanteeni on mahdollinen vain viranomaispäätöksellä.

– Käytännössä tartuntatautiviranomaiset voivat tartuntatautilääkärin johdolla tätä työtä tehdä. Tältä osin kaikki asianosaiset henkilöt ovat käyneet keskustelua hallintokunnan sisäisten tahojen kanssa, kuinka nopeasti tähän päästään. Työ tulee olemaan kova.

Suurin osa maista "riskimaita"

Tiedotustilaisuudessa paikalla ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen muistutti, että tällaisia "riskimaita" on tällä hetkellä suurin osa maailman maista. Ne ovat siis maita, joihin Suomen hallitus suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista.

"Turvalliset maat" ovat ulkoministeriön mukaan Etelä-Korea, Georgia, Irlanti, Islanti, Italia, Japani, Kreikka, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Malta, Norja, Ruanda, Saksa, San Marino, Slovakia, Tanska, Thaimaa, Tunisia, Unkari, Uruguay, Uusi-Seelanti, Vatikaani ja Viro.

Salmiselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, koskeeko karanteeni esimerkiksi Ruotsin-laivoilta palaavia matkustajia.

– Kyllä sen pitäisi koskea, koska kyse on siis siitä, että jokaisesta sellaisesta maasta, joka ei täytä hallituksen asettamia rajoja, karanteenia sovelletaan.

Karanteenin valvominen on viranomaisten vastuulla.

– Terveysviranomaiset paikallisesti joutuu siihen sitten kiinnittämään huomiota. Mutta lähtisin siitä, että jos tällainen päätös annetaan, niin sitä noudatetaan, Salminen sanoi.

• Lue myös: Asiantuntija pitää karanteenilinjausta ongelmallisena: "Lääketietellistä harkintaa ja politiikkaa ei pitäisi sotkea"

Lennot Balkanilta herättivät tilanteeseen

Uusien linjausten taustalla on se, että Suomen tuoreista koronatartunnoista merkittävä osa on peräisin ulkomailta.

THL:n Salminen kertoi tilaisuudessa "pettyneensä" siihen, että riskimaihin on matkustettu suositeltua enemmän. Esimerkiksi hän otti Balkanin maat.

Kiuru puhui tiedotustilaisuudessa viranomaisten "ratsauksista", jotka kohdistettiin Pohjois-Makedonian Skopjesta ja Romanian Bukarestista viime viikon lopulla saapuneisiin lentoihin. Turun Sanomat kertoi tänään ensimmäisenä, että lauantai-iltana Skopjesta Turkuun saapuneella lennolla oli paljon matkustajia, joilla todettiin koronavirustartunta.

– 157 matkustajasta positiivisia tartuntoja vahvistettiin 24:llä, sanoi tiedotustilaisuudessa paikalla ollut Turun kaupungin hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Riitta Liuksa.

Ministeri Kiurun mukaan riskimaista tulleille voidaan määrätä myös pakkotestejä. Todennäköisesti kaikkia matkustajia ei kuitenkaan testata.

– Tulemme ilmoittamaan kaikille riskimaista saapuville lentokoneille, että kaikkien testaus on edessä. Realisoituuko se kaikkien osalta, se jää vielä eri rajanylityspaikoille nähtäväksi, Kiuru sanoi.

THL:n Salmisen mukaan asiassa on vielä "paljon miettimistä".

– Tässä joudutaan varmasti tekemään jonkinlaista riskiarviointia sen osalta, mihin kaikkialle testaaminen voidaan ulottaa. Jos matkustus jatkuu laajana, joudutaan tätä varmasti tekemään pistotestauksena, eli valitaan jokin tai joitakin lentoja. Jos tilanne muuttuu, niin voidaan ehkä laajentaa kaikkiin, hän sanoi.

Ministeri Kiurun mukaan lentoyhtiöt joutuvat jatkossa liikenne- ja viestintäministeriön sekä Finavian yhteistoimin asettaman ehdon vuoksi myös kertomaan, montako transit-matkustajaa riskimaista lennoilla on mukana. Tällä pyritään välttämään tilanteet, joissa Suomeen saavutaan "turvallisen" maan kautta testin tai karanteenin välttelyn toivossa.

Voit keskustella aiheesta huomiseen tiistaihin 11.8. klo 23 saakka.

Juttu on päivitetty lopulliseen muotoon klo 22.00.

Lue myös:

Skopjen-lennolla Turkuun varmistettu yhteensä 24 koronavirustartuntaa

Sisäministeri Ohisalo: Ulkomailta saapuvien koronatestaus voitaisiin tehdä pakolliseksi

"Ihmiset kiertävät karanteenisuositusta" – THL tiukensi ohjeita: Töihin tai kouluun ei voi mennä, jos palaa matkustusrajoitusmaasta

Lauantai-iltana Pohjois-Makedonian Skopjesta Turkuun saapuneella lennolla oli paljon matkustajia, joilla todettiin koronavirustartunta.

Turun hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Riitta Liuksa vahvisti maanantaina koronatestausinfotilaisuudessa, että tartunta todettiin kaikkiaan 24 matkustajalla.

Matkustajilla todetuista koronavirustartunnoista kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat.

Matkustajia oli yhteensä 157. Heidät testattiin Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteisessä terveyspisteessä lentoasemalla.

Turun Sanomien mukaan Tyks olisi ollut valmis tiedottamaan tartuntojen määrästä jo sunnuntaina, mutta sosiaali- ja terveysministeriö olisi halunnut viivyttää tiedon julkistamista maanantaihin.

Lehden tietojen mukaan muun muassa sairaanhoitopiirin ja aluehallintoviraston johto ovat maanantaina keskustelleet Varsinais-Suomeen mahdollisesti kohdistuvista toimista.

Juttua päivitetty klo 19.54 tiedolla tartunnan saaneiden määrästä.

Lue lisää:

Kaikki Pohjois-Makedoniasta Turkuun saapuneen koneen matkustajat menivät koronatestiin

Ylen uutiset Pohjois-Karjasta löydät tästä linkistä.

• Pohjois-Karjalan alueella todettuja tartuntoja on 29 kappaletta ja yksi varmistettu koronaan liittyvä kuolemantapaus. Todellinen sairastuneitten määrä voi olla suurempi. (10.8.2020)
• Mihin kaikkeen korona on vaikuttanut Pohjois-Karjalassa? Lähetä meille juttuvinkki koronaan liittyen sähköpostilla joensuu@yle.fi
• Ylen koko Suomen ja ulkomaat kattava korona-artikkeli

10.8.klo 17:30 Joensuun kirjallisuustapahtuma perutaan tältä syksyltä

Valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma Joensuussa jää syyskuussa pois epävarman koronatilanteen vuoksi.

Tapahtuman järjestävä työryhmä tiedottaa, että pitkän harkinnan jälkeen tapahtuman siirtäminen ensi vuoden syyskuuhun jäi turvallisuuden vuoksi ainoaksi vaihtoehdoksi.

Yleisölle avointa kulttuuritapahtumaa on järjestetty Joensuussa vuodesta 2000 alkaen.

10.8. klo 11:44 Koulut valmistautuvat kiireellä alkavaan lukuvuoteen

Koulujen varautuminen poikkeussyksyyn jää useassa kunnassa loppukirin varaan.

Opetushallitus antoi omat koronaohjeensa jo kesä–heinäkuun vaihteessa, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetusministeriö julkaisivat oman suosituksensa vasta viime viikolla.

Pohjois-Karjalassa ensimmäiset koulut avaavat ovensa jo huomenna tiistaina, joten reagointiaikaa on ollut vain muutama päivä.

Koulujen onneksi koronaohjeet ovat pitkälti samankaltaisia kuin keväällä. Kouluissa tulee huolehtia käsihygieniasta ja turvaväleistä.

Kiteen Arppen koulun rehtori Sari Martikainen sekä Liperin koulun rehtori Antti Ikonen arvioivat, että koulujen valmius reagoida koronatilanteen aiheuttamiin muutoksiin on nyt parempi kuin keväällä.

Koululaiset palaavat luokkahuoneisiin, mutta mikäli koronatilanne äityy, kunnat voivat päättää paikallisesti etäkouluun siirtymisestä.

7.8. klo 12.42 Koronatestaus on ruuhkautunut monin paikoin Suomessa – Pohjois-Karjalassa testiin pääsee vielä hyvin

Koronavirusta testataan Suomessa nyt enemmän kuin koskaan. Suomen koronavirusstrategia perustuu testaa, jäljitä, eristä ja hoida -ajatteluun. Siinä virusepäilyjä testataan mahdollisimman laajasti, jotta tartuntaketjut saadaan selville, altistuneet voivat olla karanteenissa ja taudin eteneminen hidastuu.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien mukaan Itä-Suomessa testeihin pääsee pääsääntöisesti vuorokauden kuluessa. Paikoin testiin pääsee saman tien ja tuloksenkin saa tuntien sisällä.

Pohjois-Karjalassa koronatestiin pääsee viikonloppuisin vain päivystyksessä.

Yleisesti ottaen testitilanne on pohjoisemmassa Suomessa parempi kuin etelässä. Ruuhkien uhka on kuitenkin olemassa koko Suomessa, sillä joka puolella Suomea testien määrä on jyrkässä kasvussa.

7.8. klo 9.45 Koronavirus pysäytti Pielisen mopomiitin

Elokuun viimeiselle lauantaille suunniteltu Pielisen mopomiitti on peruttu.

Pielisen Mopoilijat kertoo Facebook-sivuillaan, että tapahtumaa ei pystytä järjestämään, koska osa tärkeistä tempauksen rahoittajista on jättäytynyt viime hetkillä pois taloudellisesti huonon kevään takia.

Myös koronavirusepidemian mahdollinen toinen aalto mietityttää järjestäjää.

Mopomiittiin on osallistunut vuosittain satoja nuoria.

6.8. klo 13.45 Vuotuinen sadonkorjuutapahtuma Joensuussa jää pois

Lähes 30 vuotta syksyisin Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksessa järjestetty sadonkorjuutapahtuma väistää koronaviruksen edessä.

Proagria Itä-Suomi ilmoittaa, että perinteistä tapahtumaa ei tänä vuonna Joensuussa järjestetä. Järjestön mukaan se ei pysty turvaamaan asiakkaiden ja yrittäjien turvallisuutta.

Sadonkorjuutapahtuma on vetänyt vuosittain tuhansia kävijöitä, joita ovat kiinnostaneet paikallisten viljelijöiden ja pienyrittäjien tuotteet sekä rukiinen uutispuuro.

Proagria keskittyy nyt ensi vuoteen, jolloin vietetään sadonkorjuutapahtuman 30-vuotisjuhlaa Silva-metsänäyttelyn yhteydessä.

5.8.2020 klo 06:46 Kasvomaskien kauppa käy kiivaana

Suusuojien eli niin sanottujen kasvomaskien myynti käy kiivaana, kerrotaan apteekeista ympäri Itä-Suomea.

Joensuussa sijaitsevan Yliopiston Apteekin proviisori Leena Vartiainen kertoo, että maskien kysyntä on lyhyessä ajassa yli kaksinkertaistunut.

4.8.2020 klo 17:15 Siun sotessa tehdään aiempaa tiuhemmin koronatestejä

Pohjoiskarjalaiset hakeutuvat nyt aiempaa enemmän koronatesteihin. Siun sote -kuntayhtymästä kerrotaan, että testejä tehdään nyt päivittäin noin 120.

Sekä testimäärä että koronavirukseen liittyvät puhelut terveysasemille ovat viime viikkoina lisääntyneet.

Pohjois-Karjalassa on todettu tähän mennessä 29 varmistettua tautitapausta.

15.6. klo 11:41 Kirjastoista lainataan vauhdilla

Pohjoiskarjalaiset ovat palanneet innolla kirjastoihin.

Vaara-kirjastoista lainattiin kesäkuun alussa kymmeniä tuhansia kirjoja enemmän kuin vuosi sitten.

Kirjastot avautuivat kesäkuun alussa, kun ne olivat olleet keväällä kiinni koronavirusepidemian vuoksi.

Kymmenen ensimmäisen aukiolopäivän aikana Vaara-kirjastoista tehtiin yli 111 000 lainaa, kun viime vuonna samaan aikaan lainoja oli noin 73 000.

Kirjaston tiloissa on sen sijaan hiljaisempaa, koska oleskelu kirjastoissa on vähäisempää.

15.6.klo 11:39 Lisää korkeakoulupaikkoja

Itä-Suomen yliopisto on päättänyt lisätä syksyllä alkaviin koulutuksiin noin 180 aloituspaikkaa. Lisäys toteutetaan ottamalla suunniteltua enemmän opiskelijoita käynnissä olevissa valinnoissa.

Eniten aloituspaikkoja lisätään tietojenkäsittelytieteeseen, kauppatieteeseen ja opettajankoulutukseen.

Karelia-ammattikorkeakoulu on saamassa 85 uutta aloituspaikkaa. Kun opetus-ja kulttuuriministeriö on vahvistanut päätöksen, lisäpaikkojen opiskelijat valitaan kevään yhteishakuun osallistuneiden joukosta.

Korkeakoulujen lisäaloituspaikat ja niiden rahoitus ovat osa valtion koronakriisiin liittyviä elvytystoimia.

12.6.klo 15:55 Ampumahiihtäjät leireilevät turvallisuussyistä kotimaassa

Suomen ampumahiihdon maajoukkue on harjoitteluleirillä Kontiolahdella. Mukana ovat kaikki joukkueen urheilijat poislukien Itävällassa asuva Mari Eder.

Kontiolahden ampumahiihtostadion ja Joensuun ympäristö ovat hyvä harjoitteluympäristö, sanoo päävalmentaja Jonne Kähkönen. Hänen mukaansa tällä hetkellä harjoittelu keskittyy turvallisuuden vuoksi kotimaahan.

Esimerkiksi korkean paikan harjoittelun suorittaminen on vielä kysymysmerkki koronariskin vuoksi.

Jos vuoristoon ei päästä, maajoukkue soveltaa harjoitteluun Liikuntakeskus Pajulahden alppimajaa.

12.6. klo 13:49 Naisten superpesis alkaa

Naisten Superpesis käynnistyy perjantaina neljällä ottelulla. Superiin noussut Joensuun Maila on avausottelussaan kovan haasteen edessä, kun se kohtaa vieraissa Jyväskylän Kirittäret. Jyväskylä voitti viime syksynä pronssimitalit.

Sunnuntaina JoMa kohtaa kotiottelussa Siilinjärven SiiPen.

Myös jalkapallon kakkonen alkaa. Joensuun JIPPO kohtaa lauantaina kotiottelussa JBK:n Pietarsaaresta.

11.6. klo 13:19 Ruoan verkkokauppa laantunut

Joensuulaisten into tilata ruokaa verkosta on laantunut keväästä.

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot kasvattivat huomattavasti ruoan verkkokauppaa, mutta nyt tilanne on tasaantunut.

Esimerkiksi Joensuun Prismassa tehtiin verkon kautta enimmillään satoja tilauksia päivässä. Nyt tilauksia on päivittäin muutama kymmenen, ja kaupassa asioivien määrä on kasvanut.

Tilauksia on kuitenkin edelleen enemmän kuin ennen koronavirustilannetta.

11.6. klo 13:17 Herkkutattien MM-kisat peruttu

Herkkutattien keräämisen maailmanmestaruuskilpailut on siiretty ensi vuodelle.

MM-tatti oli määrä järjestää Raatevaraaran maisemissa Kiihtelysvaarassa elokuussa. Siirron syynä ovat koronaviruksen aiheuttamat rajoitteet ja epidemian heikko ennustettavuus.

Esimerkiksi ulkomaisten kisaajien ja venäläisten ohjelman esittäjien tulo Raatevaaraan olisi ollut hyvin epätodennäköistä.

Perinteisesti kisaan on osallistunut noin 40 kilpailijaa ja runsaasti yleisöä.

10.6. klo 13:41 Koronakevät kasvattanut golfin suosiota

Kevät on lisännyt golfin harrastamista. Golfkentät olivat ensimmäisiä urheilualueita, jotka avautuivat koronarajoitusten aikaan.

Lisäksi lajin piirissä on kehitetty keinoja, jotka ovat tehneet lajista kontaktivapaan harrastuksen.

Karelia Golfin toiminnanjohtaja Aki Kerosen mukaan esimerkiksi riskiryhmään kuuluva pariskunta voi varata ajan golfkentälle ja siirtyä suoraan autosta radalle pelaamaan. Lähtö suljetaan sovittuna aikana muilta pelaajilta.

– Esimerkiksi kupin pohjalle on asetettu lieriö, ja pallo jää ihan kupin reunalle pinnalta otettavaksi. Periaatteessa mihinkään ei ole pakko koskea.

– Pelaajamäärät ovat kyllä kasvaneet alkukesästä, toteaa Aki Keronen.

9.6. klo 15:58 Karhufestivaalin veistokisa käydään ilman yleisöä

Koronarajoitukset iskivät Ilomantsin karhu- ja villiruokafestivaaleihin.

Karhufestivaali järjestetään elokuun puolivälissä. Tapahtuman painopisteenä on kahtena päivänä järjestettävä karhunveiston mestaruuskilpailu, jonka teemana on tänä vuonna vapaa tyyli.

Kisapaikka on siirretty kirkonkylän keskustasta sivummalle Kansallistalon pihapiiriin ja Karhuareenalle. Veistokset tehdään ilman yleisöä, mutta tapahtuma välitetään videolähetyksissä.

Sen sijaan villiruokafestivaali järjestetään seuraavan kerran ensi vuonna. Järjestäjät muun muassa epäilevät, että tapahtumassa olisi ollut vaikea järjestää turvavälejä.

9.6. klo 10:54 Koronarahaa saanut yli 500 yritystä

Maakunnassa 505 yritystä on tähän mennessä saanut ely-keskukselta tukea koronakriisin hoitoon.

Myönnetty tukisumma on noin 6,8 miljoonaa euroa. Hakemuksia on jättänyt 933 yritystä.

Rahoituksen avulla muun muassa vahvistetaan yritysten kilpailukykyä. Tavoitteena on esimerkiksi lomautettujen saaminen nopeasti takaisin töihin.

8.6. klo 13:40 Matkailuautojen myynti kipusi ylös huhtikuun kuopasta

Matkailuautojen myynti ja vuokraus ovat piristyneet touko- ja kesäkuun aikana.

Matti Silvennoinen joensuulaisesta Jokicaravan Oy:stä kertoo, että koronakeväänä huhtikuu alalla oli todella hiljainen, mutta sen jälkeen tapahtui selvä käänne parempaan.

– Ehkä asiakaskunta ajattelee, että elämä jatkuu sittenkin, toteaa Matti Silvennoinen.

Koronakevät on tuonut harrastuksen piiriin myös uusia ihmisiä, kun matkailu suuntautuu pitkälti kotimaahan ja kohden pohjoista.

– Meidän asiakaskunta on hyvin pitkälti vanhempia pariskuntia ja vähän lajin haaste onkin, miten saamme nuorempia käyttäjiä mukaan. Ehkä tämän koronankin ansiosta näyttäisi, että on tullut uutta käyttäjäkuntaa, ensikertalaisiakin enempi lajin pariin ja se on hyvä merkki.

8.6. klo 12:04 Kesäkuu jatkuu ilman uusia vahvistettuja tartuntoja

Viikko alkaa maakunnassa ilman uusia koronatartuntoja. Vahvistettujen tapausten määrä on ollut huhtikuun lopusta lähtien 24. Taudin ilmaantuvuus Siun soten alueella on maan alhaisin.

8.6. klo 11:56 Hoivakoteihin tulee kesäharjoittelijoita

Siun sote palkkaa viisikymmentä kesäharjoittelija ikäihmisten asumisyksiköihin.

Harjoittelijat avustavat hoivakotien asukkaita muun muassa ulkoilussa, viriketoiminnassa, ruokailussa ja vierailujärjestelyissä.

Alun perin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä päätti jättää koronatilanteen vuoksi harjoittelijoita palkkaamatta.

Tilanne on kuitenkin muuttunut, ja hoivakotien arkea palautetaan mahdollisimman normaaliksi. Asukkaille aktiviteetit ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä.

Hoivakodeissa on yhä turvallisuuteen tähtääviä rajoituksia. Esimerkiksi ruokailut ja ulkoilut tehdään pienryhmissä.

5.6. klo 17:15 Keskussairaalan synnytyksiin liittyneitä rajoituksia purettu

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on purettu synnytyksiin liittyneitä korona-ajan rajoituksia.

Puoliso tai tukihenkilö voivat vierailla äidin ja vastasyntyneen luona synnytysvuodeosastolla. Perhehuoneet ovat jälleen käytössä paikkatilanteen mukaan.

Myös ennalta sovittuun tai kiirelliseen keisarinleikkaukseen pääsee mukaan. Kuten aiemminkin, puoliso tai tukihenkilö voi olla läsnä aktiivisessa synnytyksessä synnytyssalissa.

Rajoituksia on kuitenkin edelleen. Esimerkiksi perheen muiden lasten ja sukulaisten vierailu synnytysvuodeosastolla on yhä kielletty.

Äitiyspoliklinkan vastaanotto- ja odotustiloihin voivat tulla ainoastaan ajanvarausasiakkaat. Puoliso tai tukihenkilö ei voi osallistua seulontaultraääni- tai vastaanottokäynnille.

5.6. klo 16:14 Osuuskaupparock vasta vuonna 2021

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan jokakesäinen Osuuskaupparock joudutaan perumaan poikkeusoloista johtuvien rajoitteiden takia.

Aluksi tapahtuma siirrettiin kesäkuulta elokuun loppuun, mutta nyt tapahtuma siirtyy vuodella.

Seuraavan kerran Osuuskaupparock järjestetään Joensuussa kesäkuun puolivälin jälkeen vuonna 2021.

5.6. klo 14:09 Mökkikauppa piristynyt

Rantamökkien hinnat ovat kääntyneet koronakevään aikana nousuun myös Pohjois-Karjalassa.

Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan kaava-alueen rantamökkikauppojen keskihinta oli tammi-toukokuussa maakunnassa 70 000 euroa, korkeampi kuin kertaakaan viiteen vuoteen vastaavana ajankohtana.

Maakunnan rantamökit ovat myös menneet alkuvuonna hieman paremmin kaupaksi kuin viime vuosina. Kauppoja tehtiin tammi-toukokuussa nelisenkymmentä.

5.6. klo 10:57 Ilovaari siirtyy ensi vuoteen

Ilovaari siirtyy ensi kesälle.

Festivaali siirettiin koronaviruksen vuoksi perinteiseltä paikaltaan ensin syksyyn. Ajatus jäi yritykseksi, koska kaikkien bändien aikatauluja ei saatu sovitettua yhteen.

Seuraava Ilovaari pidetään siis heinäkuussa 2021.

Tälle vuodelle ostetut liput käyvät sellaisenaan ensi vuoden Ilovaariin.

4.6. klo 15:08 Leikkikenttätoiminta pääsi käyntiin

Leikkikenttien ohjattu toiminta on alkanut Joensuussa.

Koronarajoitusten purkaminen teki toiminnan käynnistymisen mahdolliseksi, ja nyt ohjattua leikkitoimintaa järjestetään kesäkuun ensimmäisillä viikoilla.

Toimintaa on viidellä eri leikkikentällä, ja mukaan pääsevät 4-10-vuotiaat lapset.

Yhdelle kentälle otetaan pävittäin 30 lasta. Ensimmäisinä päivinä kentillä on vilistänyt pävittäin parikymmentä osanottajaa. Lapset otetaan mukaan kunakin päivänä tulojärjestyksessä.

4.6. klo 13:24 Nurmeksen torikauppa alkaa, kaupungin palvelut lisääntyvät

Nurmeksen kaupunki avaa palveluitaan vaiheittain.

Nurmeksen kaupunginkirjasto ja Valtimon lähikirjasto sekä Kopin museo ovat jo avanneet ovensa. Myös kirjastoauto on lähtenyt reiteilleen.

Myös sisä- ja ulkoliikuntapaikat ovat käytettävissä. Kesän uimakoulut järjestetään ulkorannoilla kesä-heinäkuun vaihteessa.

Kansalaisopisto avaa ovensa elokuun alussa. Samoihin aikoihin avautuu kaupungintalon asiakaspalvelu.

Torikauppa käynnistyy Nurmeksessa tulevana maanantaina.

3.6. klo 14:00 Kiteen virtuaalisessa kulttuuriviikossa runsaasti seurattavaa

Kiteellä käynnistyy ensi viikolla monipuolinen kulttuuritapahtumien viikko.

Virtuaalinen kulttuuriviikko tarjoaa joka päivä internetissä samaan aikaan katsottavaa ja koettavaa - on esimerkiksi lasten tuokio, museokierros ja livestream-konsertti.

Seurattavaa riittä lähes kahdenkymmenen tunnin edestä. Osaan konserteista otetaan myös koronarajoitusten puitteissa mukaan yleisöä.

Tapahtuman ideoinut kulttuuriohjaaja Markus Pulkkinen uskoo, että virtuaalitapahtumia järjestetään myös sen jälkeen, kun koronaa ei ole.

– Puhutaan tästä uudesta normaalista myös kulttuuripuolella. Tämä laajentaa, tasavertaistaa ihmisten mahdollisuutta kokea elämyksiä ja päästä mukaan tapahtumiin, sanoo Pulkkinen ja viittaa esimerkiksi palvelutalon asukkaisiin.

3.6. klo 11:38 Turvallisuusohjeet muistettava avautuneissa tiloissa

Joensuu muistuttaa kaupunkilaisia voimassaolevista turvallisuusohjeista.

Useat kaupungin palvelut ja tilat ovat avautuneet, ja käyttäjien on hyvä muistaa koronaviruksen leviämisen estämiseen liittyvät ohjeet.

Näitä ovat esimerkiksi riittävät turvavälit ja suun suojaaminen yskiessä.

Kaupunki on koonnut turvallisuusohjeet nettisivuilleen. Sivuilta löytyy tietoa myös muun muassa tapahtumien järjestämisestä.

Kaupungin ensi viikolla ilmestyvä Joensuun Uutiset -lehti on toinen niin sanottu koronanumero. Siihen on koottu tiedot kaupungin ja Siun soten kesäajan palveluista.

Korona-numerot jukaistaan suomeksi, englanniksi, venjäksi ja arabiaksi.

2.6. klo 16:24 Bussit palasivat Joensuu-Kuopio välille

Bussiliikenne Joensuun ja Kuopion välillä on alkanut uudelleen. Koronarajoitusten astuttua voimaan maaliskuussa matkustajat katosivat ja liikennöinti loppui tyystin.

Vuorot kulkevat jälleen kesän ajan ely-keskuksen tuella.

Bussivuorojen jatkuminen syksyllä on kuitenkin kysymysmerkki muun muassa siksi, että Itä-Suomen yliopisto jatkaa etäopetusta myös syyslukukauden ajan.

2.6. klo 15:46 Ravintolan live-esiintymiset mietityttävät

Koronarajoitukset aiheuttavat yhä päänvaivaa ravintoloille.

Ravintoloiden sisätila- ja terassisäännöt ovat selvillä, mutta esimerkiksi live-esiintymiset mietityttävät.

Tiistaina 20-vuotta täyttänyt joensuulainen kesäravintola Tuulaaki on tunnettu elävästä musiikistaan.

– Jos tuolla lavalla on bändi, niin ihmiset eivät saa pakkaantua siihen eteen. Samoin tanssiminen. Tanssimista ei ole kielletty, mutta ei ihmisiä ei saa pakkaantua liikaa, kuvailee yrittäjä Irene Tontti.

– Meillä on istumapaikkoja huomattavasti vähemmän kuin asiakaspaikkoja. Jos keikan aikana kaikkien pitäisi suurin piirtein istua paikallaan, niin ei se oikein live-keikalta kuulosta, jatkaa Tontti.

1.6. klo 14:08 Seurakuntien kesätoiminta käynnistyy

Myös seurakunnat käynnistävä kesätoimintaansa koronarajoitusten sallimissa rajoissa.

Kesän aikana Joensuun evankelisluterilaisissa seurakunnissa on luvassa niin iltamusiikkeja kuin hautausmaatalkoita, lekkikenttätoimintaa ja patikointireissuja.

Toiminnan yksi pääpaino on lapsiperheissä.

Esimerkiksi Pielisensuun ja Rantakylän seurakunnat järjestävät leikkikenttä- ja kärrikahvilatoimintaa. Kesän ensimmäinen kärrikahvila on Rantakylässä maanantaina. Leikkikenttätoiminta alkaa tiistaina Karhunkaaren leikkikentällä.

Jumalanpalveluksiin voi osallistua sunnuntaista lähtien.

1.6. klo 11:42 Lukusaliin pääsee, pitkäaikaista oleskelua vältettävä

Kirjastojen ovet ovat avautuneet.

Lainauspalvelu toimii normaalisti, mutta tapahtumia ei järjestetä toistaiseksi.

Joensuun pääkirjaston palvelupäällikkö Riitta Kangas kertoo, että myös suosittuun lukusaliin pääsee. Asiakaskäyttöön varattuja istumapaikkoja ja tietokoneita on vähennetty.

– Pitkäaikaista oleskelua pyydetään välttämään eli aamun lehden voi käydä lukemassa, mutta ihan kolmeksi tunniksi ei ole hyvä jäädä.

31.5. klo 15:12 Museot, kirjastot ja liikuntatilat avaavat oviaan maanantaista lähtien

Kunnat käynnistävät uudelleen lähipalveluja, joita suljettiin koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi. Oviaan availevat maanantaista lähtien kirjastot, liikuntatilat, nuorisotalot, museot ja muut kulttuurikohteet.

Myös kerhoja ja leirejä aletaan jälleen järjestää.

Listasimme artikkeliin tietoja palvelujen aukeamisesta Pohjois-Karjalassa.

29.5. klo 13:15 Korotartunnat pysyneet kurissa

Pian päättyvä viikko ei ole tuonut maakuntaan uusia koronavirustartuntoja. Viimeisin vahvistettu tapaus on yli kuukauden takaa huhtikuun lopulta.

Siun soten tartuntamäärä on 24, ja taudin ilmaantuvuus on maan alhaisin.

Naapurimaakunnassa Pohjois-Savossa tuli ilmi perjantaina yksi uusi koronatapaus miltei kahden viikon tauon jälkeen. Pohjois-Savossa tapauksia on 134.

29.5. klo 11:40 Ammattiin valmistuvien näyttöjä etäyhteyksillä

Ammatilliset oppilaitokset ovat pystyneet turvaamaan opiskelijoiden valmistumisen myös poikkeusoloissa. Oppilaitoksissa on muun muassa järjestetty näyttöjä etäyhteyksien avulla.

Pohjois-Karjalassa Riveriasta on kuluneen kevään aikana valmistunut yli 900 uutta ammattilaista.

29.5. klo 11:36 Suomen Suven avaus verkossa

Perinteinen koululaisten Suomen suven avaus -tapahtuma järjestetään tänään kokoontumisrajoitusten takia verkossa.

Normaalisti noin kuusituhatta laulajaa ja monituhatpäinen yleisö olisivat kokoontuneet Joensuun Laulurinteelle.

Nyt oppilaat laulavat ja tanssivat kevään aikana harjoittelemiaan kappaleita yhtä aikaa videokoosteen äärellä omissa kouluissaan.

Suven avaus 35 vuotta -video julkaistaan Joensuun kaupungin Youtube-kanavalla ja se linkataan myös kaupungin verkkosivuille.

28.5. klo 13:12 Itä-Suomen yliopisto pysyy etäopetuksessa koko syyslukukauden

Itä-Suomen yliopisto on päättänyt jatkaa opetusta verkossa myös koko syyslukukauden 2020 ajan. Vain välttämätön opetus järjestetään syksyllä lähiopetuksena.

Esimerkiksi laboratorio-opetusta, kenttäkursseja ja välttämättömiä harjoitteluja sekä muuta opetusta, joka on mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa järjestää etäopetuksena, voidaan järjestää lähiopetuksena.

Uusien opiskelijoiden kaikille yhteiset opintoihin tutustumisosuudet järjestetään myös etäopetuksena. Uusille opiskelijoille voidaan kuitenkin järjestää lähiopetusta heidän sitouttamisekseen oppiaineeseen ja yliopistoympäristöön.

Itä-Suomen yliopisto ei lähetä eikä vastaanota syyslukukaudella vaihto-opiskelijoita. Yleisiä tenttejä ei järjestetä tenttisalitentteinä syyslukukauden aikana.

28.5. klo 12:05 Siun soten palvelut palautumassa normaaleiksi, rajoituksia silti yhä voimassa

Maakunnan terveys- ja sosiaalipalvelut palautuvat kornarajoitteiden jälkeen asteittain normaaliksi.

Yli 70-vuotiaiden ja koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvien kiireettömät vastaanotot alkavat uudelleen.

Terveysasemille täytyy edelleen soittaa ennen paikan päälle saapumista, mutta potilaita ohjataan jo hoitokäynneille.

Etävastaanotot jatkuvat, ja jäävät pysyväksi osaksi Siun soten toimintaa.

Hammashoitoloissa on jo käynnistetty uudelleen lasten ja nuorten kiirettomät hoidot, ja aikuisten osalta toimenpiteitä tehdään ensi viikosta alkaen.

Koronan aiheuttamat varotoimet kuitenkin tuntuvat yhä, ja riskiryhmiin kuuluvien kiireettömiä hammashoidon aikoja voidaan yhä siirtää.

Keskussairaalassa leikkaustoiminta on palannut kokonaan normaaliin. Rajoituksia on kuitenkin voimassa tietyillä erikoisaloilla, esimerkiksi korva- ja nenätautien hoidossa.

Lue lisää täältä.

27.5. klo 19:45 Oikeusasiamies pyytää selvitystä ministeriöltä, THL:ltä ja Valviralta vanhusten erillään pitämisestä

Oikeusasiamies pyytää selvitystä sosiaali- ja terveysministeriöltä, Valviralta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, onko vanhusten erillään pitämisessä noudatettu lakia, inhimillisyyttä ja kunnioitettu ihmisarvoa. Selvitystä pyydetään, koska useat poikkeusolojen aikaan tehdyt kantelut koskevat vanhusten oikeutta tavata lähimmäisiä.

Kuopiolainen Markku Koljonen valitti tapaamisiin liittyvistä asioista Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirille. Koljosen vanhemmat asuvat Joensuussa samassa palvelutalossa, mutta eri yksiköissä. Tämän takia vanhemmat eivät tavanneet toisiaan noin kolmeen kuukauteen. Lisää aiheesta voit lukea tästä.

27.5. klo 11:23 Koronan jättämät jäljet näkyvät työllisyystilanteessa

Huhtikuun lopussa Pohjois-Karjalan ely-keskuksen alueella oli 14 311 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaiseen nähden työttömien määrä on noussut 60 prosenttia. Työttömien osuus työvoimasta on nyt 20,2 prosenttia.

Valtaosa työttömyyden kasvusta johtuu lomautusten lisääntymisestä.

Lomautusten määrä on lisääntynyt etenkin myyntityössä ja ravintola-alan tehtävissä. Näistä töistä lomautettuna oli yli tuhat ihmistä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan heitä oli vain muutamia kymmeniä.

Avoimia työpaikkoja oli puolestaan eniten tarjolla maa- ja metsätalousalalla.

26.5. klo 12:15 Rajojen sulkeminen kurittaa matkailukysyntää

Maan ulkorajojen sulkeminen iskee rajusti maakunnan matkailuun.

Ulkomaalaisten matkailijoiden puuttuminen leikkaa matkailukysyntää Pohjois-Karjalassa lähes 4 miljoonalla eurolla kuukaudessa. Jos rajat pysyvät suljettuina neljä kuukautta, palvelualojen yritykset menettävät liikevaihtoa 14 miljoonaa euroa.

Laskelma pohjaa Tutkimus- ja analysointikeskuksen TAK Rajatutkimukseen, joka tehdään vuosittain haastattelujen avulla.

25.5. klo 14:30 Pohjois-Karjalassa jo kuukausi ilman uusia tartuntoja

THL:n mukaan Pohjois-Karjalassa oli todettu 24 koronavirustartuntaa huhtikuun 24. päivä. Sen jälkeen ei ole ilmaantunut uusia varmistettuja tapauksia.

Siun sote -kuntayhtymän alueella on nyt vähiten Suomessa tautitapauksia väestömäärään suhteutettuna. Määrä on 14,6 tautitapausta 100 000 asukasta kohden.

Eniten COVID-19-virukseen sairastuneita on Helsingin ja Uudenmaan alueella, lähes 4 800 koko maan 6 600 tapauksesta.

Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla tapauksia on asukaslukuun nähden noin 20 kertaa enemmän kuin Pohjois-Karjalassa.

Tautiin on kuollut 307 suomalaista.

23.5. klo 12:40 Tartuntatilanne ennallaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tilanne on ennallaan, Pohjois-Karjalan sairaanhoitokuntayhtymän alueella on rekisteröity 24 vahvistettua tartuntaa.

22.5. klo 16:10 Ei edelleenkään uusia tartuntoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronakartassa on edelleen Pohjois-Karjalan sairaanhoitokuntayhtymän alueella vain 24 vahvistettua tartuntaa. Tapauksia väestöön suhteutettuna on tätä vähemmän ainoastaan Etelä-Karjalassa.

Koko maassa ei perjantaina kerrottu uusista COVID-19-viruksen aiheuttamista kuolintapauksista. Tautiin on tähän mennessä menehtynyt 306 suomalaista. Varmistettuja tautitapauksia on 6 537. Näistä 4 729 on todettu Helsingin ja Uudenmaan alueella.

Lue tästä Pohjois-Karjalaan liittyvät aiemmat koronaviruspäivitykset.

– Kyllä minä toivon.

Näin vastasi maanantai-illan A-studiossa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila toimittaja Katri Makkosen kysymykseen, toivooko hän hallitukselta suositusta siitä, ettei ulkomaille matkustettaisi lainkaan.

Norja on tällaisen suosituksen jo ehtinyt antaa.

– Kysymys, onko nyt välttämätöntä lähteä matkalle, on jokaisen syytä esittää itselleen, Varhila sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi maanantai-illan tiedotustilaisuudessa hetkeä aiemmin, että riskimaista tulevat voidaan määrätä pakkotesteihin ja tarvittaessa myös viranomaisen määräämään karanteeniin.

Kansliapäällikkö Varhila tarkensi, että kokonaisuus muodustuu kahdesta linjasta:

– Osa testataan pistokoemaisesti heti. Ne, joita ei testata, määrätään saman tien karanteeniin. Kaikki joutuvat jonkin kohtelun kohteeksi. Se miksi kaikkia emme lupaa testata, johtuu testauskapasiteetista. Se ei ole sillä tasolla, että pystyisimme erittäin suuria määriä kentällä testaamaan.

Riskimaista tulleita on tähän asti kehotettu jäämään omaehtoiseen 14 vuorokauden karanteeniin, mutta nyt tuo karanteeni muuttuu "viralliseksi" viranomaisen määräämäksi karanteeniksi.

Varhila kertoi, että pääsääntöisesti karanteenissa ollaan kotona. Tarvittaessa voidaan myös eristää sairaalan tiloihin. Jollekin karanteeni voi tarkoittaa kahden viikon oleskelua hotellissa omalla kustannuksella.

– Tässäkin hyvin paljon luotetaan siihen, että ihmiset siellä [karanteenissa] pysyvät.

Lue myös:

Pakkokaranteeni koskee myös laivamatkustajia, karanteenin rikkominen voi johtaa rangaistukseen – Nämä asiat päivän tiedotustilaisuudessa kerrottiin

Ministeri Kiuru: Riskimaista saapuvat määrätään pakolliseen karanteeniin rangaistuksen uhalla – myös pakkotestaus mahdollista

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti tänään tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin koronavirustestauksista rajanylityspaikoilla.

Tiedotustilaisuudessa olivat paikalla muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

Tilaisuudessa kerrottiin uusista koronatoimista, jotka kohdistuvat erityisesti riskimaista saapuviin matkustajiin. Riskimaalla tarkoitetaan sellaista maata, jonne suuntautuvaa tarpeetonta matkustusta Suomen hallitus suosittelee välttämään.

• Parikymmentä maata täyttää Suomen koronakriteerit – katso kartalta, mistä Euroopan maista Suomeen voi nyt tulla ilman karanteenia

Listasimme tähän juttuun uudet toimet, joista tiedotustilaisuudessa tänään kerrottiin.

1. Lentoyhtiöt ilmoittavat jatkossa riskimaista tulevista matkustajista

Lentoyhtiöiden pitää jatkossa ilmoittaa, montako riskimaasta saapuvaa transit-matkustajaa niiden lennoilla on. Tämä perustuu ministeri Kiurun mukaan liikenne- ja viestintäministeriön sekä Finavian asettamaan ehtoon.

Transit-matkustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on lähtenyt liikkeelle riskimaasta, mutta lentää Suomeen turvallisen maan kautta.

2. Omaehtoinen karanteeni vaihtuu pakolliseksi karanteeniksi

Jatkossa tartuntautiviranomaiset määrävät tartuntatautilain mukaisen karanteenin kaikille riskimaista tuleville. Ennen riskimaista matkustajien on pitänyt jäädä omaehtoiseen karanteeniin. Nyt se muuttuu hallintopäätöksellä annettavaksi karanteenipäätökseksi, jonka panee toimeen aluehallintoviranomainen.

Kiurun mukaan ministeriö pyrkii siihen, että riskimaista tulevat matkustajat määrätään karanteeniin niin pian kuin mahdollista.

3. Karanteenin rikkomisesta voi seurata rangaistus

Karanteenin rikkojat syyllistyvät jatkossa nykyisen tartuntatautilain nojalla terveydensuojelurikkomukseen. Siitä voi seurata rangaistuksena enintään kolmen kuukauden vankeus tai sakkorangaistus.

Pakkokaranteenin valvonta jäisi THL:n Mika Salmisen mukaan terveysviranomaisten tehtäväksi.

– Lähtisin siitä, että jos hallintopäätös annetaan, sitä myös noudatetaan.

Lue lisää: Asiantuntija pitää karanteenilinjausta ongelmallisena: "Lääketietellistä harkintaa ja politiikkaa ei pitäisi sotkea"

4. Riskimaasta matkustava voidaan määrätä koronatestiin

Riskimaista saapuville matkustajille voidaan määrätä pakkotestejä, sillä aluehallintovirastolla on oikeus määrätä maahan saapuva henkilö terveystarkastukseen. Testiin voi joutua lentokentän lisäksi myös Suomen maarajoilla ja satamissa. Pakkokaranteeni koskee siis esimerkiksi Ruotsin-laivoilta saapuvia matkustajia.

Ministeri Kiurun mukaan toiminta laajenee mahdollisimman pian kaikille rajoille.

Kiurun mukaan on kuitenkin todennäköistä, että aivan kaikkia matkustajia ei testata.

– Realisoituuko se kaikkien osalta, se jää vielä eri rajanylityspaikoille nähtäväksi, Kiuru sanoi.

THL:n Mika Salmisen mukaan on tehtävä riskiarvota siitä, mihin kaikkeen testausta voidaan ulottaa. Myös matkailun volyymi vaikuttaa asiaan: jos matkustus jatkuu laajana, joudutaan tekemään pistotestausta sen sijana, että kaikki testattaisiin.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Poliisi pyytää havaintoja Joensuun Kanervalassa lauantaina (8.8.) alkuillasta tapahtuneesta pahoinpitelystä.

Nainen oli kävellyttänyt koiraansa Kuopiontien ja Vanamokadun välissä kulkevalla kevyen liikenteen väylällä, jolloin vastaan kävellyt mies oli hyökännyt naisen kimppuun. Hyökkäys oli ollut raju ja väkivaltainen.

Poliisi sai ilmoituksen tapahtuneesta kello 18.25

Epäilty tekijä on normaalivartaloinen 20–30-vuotias mies. Hänellä oli yllään musta lippalakki ja tumma huppari.

Poliisi pyytää vihjeitä mahdollisesta tekijästä ja hänen liikkeistään sekä itse tapahtumasta.

Lisäksi poliisi pyytää tietoja mahdollisista Kanervalan alueella sijaitsevista asukkaiden omista valvontakameroista.

Kaikki havainnot ja tiedot voi ilmoittaa joko sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai rikostutkijalle numeroon 029 545 6318.

Valtiovarainministeriön johto käynnisti tiistaina aamupäivällä neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) pitää tämänkertaisia neuvotteluita poikkeuksellisina, sillä näkymät tulevaisuuteen ovat sumeat.

– Epidemian hoito on mitä suuremmissa määrin myös talouspolitiikkaa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa sellaiseen 20 miljardin alijäämään, joka keväällä syntyi, Vanhanen kommentoi Säätytalon portailla.

Vanhanen viittasi viime kevään koronatoimiin, joilla tuettiin muun muassa yrityksiä ja julkista sektoria kriisin yli.

Vanhasen mukaan nyt pitää olla tavoitteena se, että epidemiaa hoidetaan samaan aikaan, kun talouden annetaan toimia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viranomaiset pyrkivät nopeisiin täsmätoimiin, joilla viruksen leviämistä pyritään estämään.

Vanhanen pitää maanantaina kerrottuja ratkaisuja riskimaista tulevien karanteeneista ja koronatesteistä esimerkkinä nopeasta reagoinnista.

– Se, mitä nämä erilaiset järjestelyt maksavat, on pientä verrattuna siihen, mitä niillä voidaan saavuttaa. Tautiryppäät pitää pystyä vain estämään.

Vanhanen korosti, että jokaisella on nyt vastuu taudin leviämisen pysäyttämisestä.

Suomi velkaantuu miljardeilla

Suomen ensi vuoden valtion budjetti on valtiovarainministeri Vanhasen mukaan elvyttävä. Elvytystä tukevat paitsi hallituksen päätökset mutta myös EU:n elvytysrahastosta saatavat tuet.

Hänen mukaansa budjettiin ei ole tulossa päätösperusteisia leikkauksia, mutta ei myöskään uusia elvystysavauksia.

– Kun on elvytyksen aika, silloin ei tehdä elvytyksen kanssa ristiriitaisia päätöksiä. Ei edes kovin pieniä ratkaisuja, koska ne helposti heikentävät ihmisten ja yritysten luottamusta siihen, mitä tässä tehdään.

Valtiovarainministeri Vanhanen arvioi, että ensi vuoden budjetin alijäämä on 5–7 miljardia euroa. Hänen mukaansa nyt on tärkeää, että Suomi säilyttää luottoluokittajien luottamuksen maan taloudenhoitoon.

Keskeistä tässä on se, että hallitus pystyy tekemään yhteiskunnan rakenteisiin muutoksia kuten sote-uudistuksen.

Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaistun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaisi 2,5 prosenttia ensi vuonna.

– Tämä on tietysti vaatimatonta verrattuna tämän vuoden menetyksiin.

Vanhasen mukaan ministeriöllä ei ollut esittää uutta ennustetta neuvotteluissa.

Suurin vääntö ilmasto- ja työllisyystoimista

Syksyn budjettiriihen kuumiksi perunoiksi on ennakoitu työllisyys- ja ilmastoimia.

Hallitus tavoittelee kautensa aikana 60 000 lisätyöllistä, joista 30 000:sta pitäisi tulla päätöksiä jo budjettiriihessä.

– Näistä ei keskustella tänään. Meillä on alkamassa neuvottelut, joihin on valtiovarainministeriön johdolla tehty valmistelua ja niihin palataan vähän myöhemmin, Vanhanen sanoi.

Vanhanen sanoi Politiikan toimittajat -yhdistyksen lounaalla viime viikon perjantaina, ettei hallitus ole näillä näkymin koskemassa työttömyystukiin syksyn budjettiriihessä.

Taustalla on kriisitilanne, jossa yhä useampi suomalainen tarvitsee työttömyystukia. Julkisessa keskustelussa on ollut usein esillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen.

Etenkin työntekijöiden etujärjestö SAK on suhtautunut ehdotukseen nihkeästi.

Sen sijaan työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu eläkeputken katkaiseminen tai lyhentäminen on Ylen tietojen mukaan hallituksen pöydällä.

Ilmastotoimissa puolestaan hallituspuolueista keskusta ja vihreät ovat kauimpana toisistaan.

Vihreät ilmoitti maanantaina, että puolue esittää lämmityspolttoöljyn ja turpeen verotuksen nostamista 100 miljoonalla eurolla. Keskusta on suhtautunut ehdotukseen nuivasti.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035.

Budjettiväännöt jatkuvat syyskuulle asti

Valtiovarainministeriön sisäinen neuvottelu valtion ensi vuoden budjettiehdotuksesta jatkuu keskiviikkoon asti.

Budjetin käsittelyyn vaikuttaa myös talouden tilannekuva. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander sanoi Säätytalon portailla, että taloudessa on näkyvissä sekä huojentavia että huolestuttavia merkkejä.

– Maailman talous näyttää huolestuttavammalta kuin mitä aiemmin kesällä arvioitiin. Suomen talouden ennakkotiedot ovat olleet taas parempia.

Valtiovarainministeri Vanhanen totesi, että valtiovarainministeriö pohtii keskiviikkona, miten valtio voi auttaa vientiyrityksiä synkkien näkymien kanssa.

Esimerkiksi Teknologiateollisuus kertoi kyselytutkimuksestaan, jonka mukaan alan yrityksille oli kertynyt huhti-kesäkuussa 14 prosenttia vähemmän tilauksia kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

Spolanderin mukaan nyt on keskeistä se, miten kuluttajat ja yritykset reagoivat epävarmuuteen. Spolander on huolissaan varsinkin yritysten investoinneista.

Valtiovarainministeriö julkaisee oman budjettiehdotuksensa torstaina ja antaa sen samalla muihin ministeriöihin.

Ministeriöiden väliset neuvottelut käydään budjetista syyskuun puolessa välissä ja lopullisesti budjetti julkaistaan lokakuussa.

Lue lisää:

Valtion taloutta ohjataan nyt sumussa – lisävelka jakaa eduskuntaryhmiä

Sisäministeri Ohisalo: Ulkomailta saapuvien koronatestaus voitaisiin tehdä pakolliseksi

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Ahvenanmaa lisätty 23.3. kello 12.57.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Vaasan sairaanhoitopiirissä varmistui maanantai-iltapäivällä yksi uusi koronavirustartunta. Tartunnan saanut henkilö on palannut Balkanin alueelta Suomeen ja hänet on testattu lentoasemalla Turussa.

– Kuten suurin osa tautitapauksista viime aikoina, niin tämä oli tuontitavaraa, Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Peter Nieminen kertoo ja vahvistaa, että tartunnan saanut on matkustanut Makedonian Skopjesta.

Lauantai-iltana Skopjesta Turkuun saapuneella lennolla oli paljon matkustajia, joilla todettiin koronavirustartunta. Viimeisimpien tietojen mukaan tartunnan saaneita on 26. Koneesta testattiin 158 matkustajaa.

Henkilö on lennon jälkeen matkustanut Pohjanmaalle junalla, minkä johdosta kotikunta on ollut yhteydessä THL:än mahdollisesti altistuneiden kartoittamiseksi. Junamatkan aikana henkilö kertoo käyttäneensä suu-nenäsuojusta.

– Riskin pitäisi olla pieni, mutta tällä hetkellä mahdollisesti altistuneita kartoitetaan, Nieminen kertoo.

Makedoniasta on tulossa myös tänään tiistaina lento Turkuun. Nieminen uskoo, että kaikki matkustajat testataan edelliskerran tavoin koronaviruksen varalta, mutta silti hän on huolissaan.

– Katselin juuri tuosta Finavian-sivuilta, että Turkuun saapuva kone lähtee heti perään Larnakaan ja tekee tämmöistä kierrosta. Kyllä olen syvästi huolissani, että vetoan nyt kaikkiin ihmisiin, että onko nyt ihan pakko matkustaa, Nieminen toteaa.

Ruuhkaa koronakeskuksessa

Vaasan keskussairaalan koronakeskus on ruuhkautunut ja tällä hetkellä koronatestiin on noin vuorokauden mittainen jono.

Koska oireisia testattavia on tällä hetkellä runsaasti, toivoo sairaanhoitopiiri, etteivät oireettomat henkilöt hakeudu koronatestaukseen.

– Nyt on tosi tiukkaa. Jos ei ole mitään oireita, niin silloin harkintaa, Nieminen kertoo.

Keskussairaalan koronakeskuksen henkilöstömäärää on lisätty. Varatusta ajasta koronatestiin ja negatiivisesta testituloksesta ilmoitetaan asiakkaalle jatkossa vain tekstiviestillä.

Katso täältä maakunnassasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi.

Syyttäjä vaatii Turun terrori-iskussa vuonna 2017 haavoittuneelle Hassan Zubierille pitkää ehdollista vankeusrangaistusta törkeästä petoksesta, törkeästä väärennyksestä ja rahankeräysrikoksesta.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus oli katsonut, että Zubier on oikeutettu vajaan tuhannen euron kuukausittaiseen korvaukseen, kunnes täyttää 65 vuotta. Näin hänelle olisi maksettu korvauksia lähes 20 vuoden ajan. Valtiokonttorin selvitysten mukaan Zubier ei ollut työskennellyt ambulanssifirmassa Ruotsissa niinä ajanjaksoina, joihin todistuksessa viitattiin.

Rahankeräysrikoksesta on Zubierin lisäksi syytettynä nainen, jonka katsotaan aloittaneen laittoman keräyksen hänen hyväkseen. Syyttäjä vaatii lähes 27 000 euron lahjoitusrahoja valtiolle rikoksen tuottamana hyötynä.

Zubier on aiemmin myöntänyt syyttäjälle, että hän yritti saada oikeudettomia korvauksia Valtiokonttorista. Hänen asiamiehensä kertoivat jo vuonna 2018, että Zubierin esittämä todistus menetetyistä ansioista oli väärennös. Zubier kiistää rahankeräysrikoksen.

Zubier on Ruotsissa asuva Britannian kansalainen. Hän haavoittui vakavasti yrittäessään elokuussa 2017 auttaa joukkopuukotuksen ensimmäistä uhria.

Asian käsittely alkoi tiistaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Lue lisää:

Turun terrori-iskun vahingonkorvausasiasta syyte

Nuorisosäätiön entisiä johtajia ja heidän lähipiiriään koskeva poikkeuksellisen laaja rikostutkinta on laajentunut myös Viroon.

Viron syyttäjänvirasto epäilee suomalaista liikemiestä Arto Autiota ja hänen entistä puolisoaan talousrikoksista. Rikosepäily käy ilmi syyttäjän viime viikolla Tallinnassa oikeudelle toimittamista tiedoista.

Syyttäjän mukaan Autio on pimittänyt mittavia tuloja ja välttynyt tällä tavoin yli miljoonan euron verojen maksusta Viron verottajalle.

Poliisi epäilee Arto Autiota talousrikoksista myös Suomessa. Epäilyt liittyvät laajaan rikostutkintaan, jonka pääepäiltyjä ovat Nuorisosäätiön entiset johtajat Aki Haaro ja Perttu Nousiainen.

Helsingin poliisin ja Keskusrikospoliisin johtamassa tutkinnassa on yhteensä toistakymmentä rikoksesta epäiltyä henkilöä.

Useat rikostutkinnassa keskeisessä roolissa olevat taloudelliset epäselvyydet ovat tapahtuneet juuri Virossa. Arto Aution edustamat yhtiöt tekivät Nuorisosäätiön kanssa kiinteistökauppoja Tallinnassa.

Nuorisosäätiö on maksanut kiinteistökaupoissa miljoonia euroja ylihintaa tai kärsinyt muuten vakavaa taloudellista haittaa.

Yle ei tavoittanut Arto Autiota kommentoimaan rikosepäilyä.

Virosta tulleet tiedot käynnistivät rikostutkinnan Suomessa

Arto Autio on pitkään Virossa asunut liikemies, joka on tehnyt liiketoimia paitsi Nuorisosäätiön myös Viron keskustapuolueen kanssa. Myös Nuorisosäätiö on taustaltaan lähellä keskustapuoluetta, joskin side puolueeseen on katkennut säätiön nykyisen johdon aikana.

Ylen tietojen mukaan Nuorisosäätiön ex-johtajien rikostutkinta käynnistyi, kun Suomen viranomaiset saivat tietoja Viron verottajalta.

Suomen poliisi epäilee, että Haarolle ja Nousiaiselle maksettiin vähintään useiden satojen tuhansien eurojen arvosta lahjuksia. Lahjuksiksi epäillyt rahat kiersivät virolaisten yhtiöiden kautta, joita Arto Autio on hallinnoinut. Epäilyttäviin tilisiirtoihin kiinnitti huomiota ensimmäisenä juuri Viron verottaja.

Arvoautoja vakuustakavarikkoon

Arto Autio on pyörittänyt yhdessä virolaisen liikekumppaninsa kanssa sijoitusyhtiötä nimeltä Brave Capital. Autio on myös tarjonnut yhtiöiden perustamis- ja hallintointipalveluita laajalle joukolle suomalaisia yrittäjiä ja liikemiehiä.

Yksi Autiolta palveluita ostaneista henkilöistä on yrittäjä ja kokoomuksen entinen kansanedustaja Eero Lehti.

Tallinnassa oikeudessa viime viikolla pidetyssä istunnossa Aution ja hänen ex-vaimonsa omaisuutta määrättiin vakuustakavarikkoon. Pakkotoimenpiteen kohteena oli muun muassa taidetta, kaksi Mercedes-Benz-autoa sekä italialainen Maserati-merkkinen arvoauto.

Vakuustakavarikolla pyritään varmistamaan, että mikäli rikoksesta epäillyt joutuvat korvausvelvollisiksi, he eivät voi hävittää omaisuuttaan.

Suomessa käräjäoikeus on määrännyt Nuorisosäätiön ex-johtajien ja heidän lähipiirinsä sekä liikekumppaniensa omaisuutta vakuustakavarikkoon yli kymmenen miljoonan euron arvosta.

Kyseessä on mahdollisesti Suomen ennätys yhden rikostutkinnan yhdeydessä tehtyjen vakuustakavarikkojen määrässä.

Autio haastoi Viron yleisradion toimittajat oikeuteen

Yle sai tiedon rikosepäilystä virolaisen Eesti Ekspress -lehden toimittajalta Tarmo Vahterilta. Myös Viron media on seurannut Arto Autioon ja Nuorisosäätiöön liittyvää rikostutkintaa ja sen vaiheita tarkasti.

Loppuvuodesta 2018 Arto Autio nosti kanteen kahta Viron yleisradioyhtiön ERR:n toimittajaa sekä yleisradioyhtiötä vastaan. Viron yleisradioyhtiön tutkivan journalismin ohjelma Pealtnägija kertoi Aution ja Nuorisosäätiön liiketoimista laajassa jutussaan.

Kanteessa Autio syyttää ERR:n toimittajia virheellisen tiedon levittämisestä. Valtaosa Pealtnägijan jutussa olleista tiedoista oli kerrottu jo aiemmin Ylen ja Suomen Kuvalehden jutuissa.

Asian käsittely on edelleen kesken Viron oikeudessa, kertoo Pealtnägijan vastaava toimittaja Mihkel Kärmas.

Helsinki etsii tällä hetkellä lisää väliaikaisia koulutiloja. Syynä on se, että Helsingissä on paljon lapsia ja nykyiset koululuokat pursuavat tämän takia oppilaista. Siksi koronan vaatimia turvavälejä on vaikea joissain paikoissa pitää.

– Meillä on hyvin erilaisia koulurakennuksia. Joissakin kouluissa on tarvetta lisätiloille, mutta emme vielä tiedä lukumäärää, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen sanoo.

Tilojen tarvetta selvitetään Pohjolaisen mukaan paraikaa.

– Koulun alkuun mennessä tämä asia on meillä selvillä.

Koronan kannalta perinteiset luokkahuoneet haaste

Pohjolaisen mukaan perinteiset luokkahuoneet ovatkin usein paljon pahempia ongelmia koronan näkökulmasta kuin niin sanotut monikäyttöiset uudet koulutilat, joissa on paljon avointa tilaa.

– Joudumme joissain paikoissa jakamaan ryhmiä perinteisissä luokissa, kun ei voida pitää isoa luokkaa samassa tilassa.

Ongelmalliseksi tilanne muuttuu nyt syksyllä Pohjolaisen mukaan erityisesti siksi, että toisen asteen oppilaat kuten lukiolaiset, tulevat takaisin opiskelemaan kotoa etäopetuksesta omiin koulutiloihinsa.

– Keväällä saimme lukioista lisätilaa. Nyt sitä ei enää ole.

Uusia avoimia tiloja voidaan jakaa seinillä

Uudenlaiset joustavat luokkatilat ovatkin Pohjolaisen mukaan perinteisiä luokkatiloja usein paljon helpompia ja joustavampia koronan aikana.

Näitä uudenlaisia joustavammin rakennettuja kouluja on esimerkiksi Helsingissä kolme ja Vantaalla neljä. Uudenlaisissa kouluissa kuten Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa ei ole perinteisiä luokkahuoneita, vaan erikokoiset opetustilat polveilevat siellä täällä koulurakennuksen sisässä, ja opetus tapahtuu niin kutsutuissa soluissa.

Pohjolaisen mukaan näissä kouluissa yhteisistä tiloista voidaan tehdä pienempiä, kun koulun sisällä niin sanottuja soluja jaetaan pienempiin osiin esimerkiksi seinillä tai verhoilla.

– Opettajat ryhmittävät oppilaat soluihin. Sillä tavalla pidetään turvavälit.

Pohjolaisen mukaan uudenlaisissa monikäyttöisissä kouluissa lähtökohta on, että jokainen oppilas opiskelee samassa tilassa, eli samassa solussa, koko päivän.

– Ihmisillä on mielikuva, että nämä uudet koulut ovat jotain pelkkää avointa tilaa. Mutta eivät ne ole mitään hehtaarihalleja, joissa lapset olisivat holtittomasti. Meillä on vain joustavia monikäyttöisiä tiloja, joita saadaan helposti muunneltua.

Jätkäsaaren peruskoulun rehtori Kirsi Myllymäki vahvistaa tiedon, että heillä todella on verhoja, joilla voidaan tarvittaessa jakaa oppitiloja pienempiin.

Mutta niille tuskin on liiemmin edes tarvetta, sillä Jätkäsaaren koulussa on tarpeeksi erikokoisia seinällisiä luokkatiloja kaikille.

Toimintatavat vain ovat tänä syksynä erilaiset.

– Lähdemme nyt enemmän siitä, että on yksi opetusryhmä ja opettaja. Ja se yksi ryhmä toimii siinä samassa opetustilassa koko päivän. Emme vaihda tiloja päivän aikana, kuten normaalisti tekisimme.

Osittain Jätkäsaaren koulussa palataan siis perinteiseen kouluun, jossa on luokkahuoneet.

– Kyllä me tulemme toimimaan näissä joustavissa tiloissa ehkä enemmän niin kuin perinteisissä koulutiloissa toimitaan.

Erona perinteiseen on korona-aikanakin se, että joustavissa kouluissa opetusryhmät tulevat kuitenkin vaihtelemaan paikkoja päivittäin.

– Kyse ei ole siitä, että ei olisi tiloja, vaan koulumme tilat ovat niin erilaisia. Ei ole järkevää, että yksi ryhmä opiskelisi yhdessä tilassa koko syksyn.

Ei paluuta vanhaan, avoimia tiloja rakennetaan yhä

Vaikka monikäyttöisiin tiloihin nyt vedetäänkin seiniä erottamaan oppilaita toisistaan, tai ryhmät joutuvat pysymään yksissä tiloissa, Pohjolainen ei silti myönnä, että tämä olisi paluuta vanhaan.

– Me palaamme vain viime kevään käytäntöihin, että oppilaat pysyvät samassa tilassa.

Pohjolaisen mukaan korona ei ole tuonut muutoksia Helsingin kaupungin suunnitelmiin rakentaa lisää monikäyttöisiä kouluja.

Uudenlaisia kouluja pidetään edelleen hyvänä suuntauksena, vaikka nyt seiniä tilojen välille pitääkin vetää. Muun muassa Kaarelaan rakennetaan paraikaa uutta koulua, missä koulu muodostuu erilaisista monikäyttöistä tiloista.

– Joustavat tilat vaativat opettajilta yhteisopettajuutta ja yhteistä suunnittelua. Mutta tilat antavat mahdollisuuden toteuttaa opetusta eri tavoin.

Pohjolaisen mukaan seinien esiintuomisen lisäksi uusissa monimuotokouluissa on käytössä myös muita keinoja koronan taltuttamiseksi.

Opetusta porrastetaan eri keinoin ja hyödynnetään muita oppimisympäristöjä, Pohjolainen kertoo.

– Pääosin niin, että ollaan ulkona ja tehdään retkiä.

Myös Vantaa uskoo uusiin kouluihin

Myös Vantaa uskoo monikäyttöisten uudenlaisten koulujen tulevaisuuteen koronasta huolimatta. Vantaalle on juuri valmistumassa uusi monikäyttöinen Hämeenkylän koulu.

Vantaan oppimisympäristöjen kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Eero Väätäinen kertoo, että etäisyyksien pitäminen uudenlaisissa monimuotokouluissa on helpompaa kuin vanhoissa kouluissa.

– Kun muistellaan vanhoja luokkahuoneita, ne ovat melkoisia avokonttoreita. Mutta näiden uusien koulujen joustavat tilaratkaisut mahdollistavat vaihtelevat ryhmäkoot. Pienempiä ryhmiä voi olla enemmän, Väätäinen sanoo.

Lue lisää:

THL päivitti suosituksensa koulunkäynnin järjestämisestä - alakouluryhmät pidettävä erillään, tarvittaessa etäopetusta vuoroviikoin

Helsinki voisi ottaa käyttöön poikkeusjärjestelyn, jossa eri vuosiluokille tarjottaisiin etäopetusta vuoroviikoin - se olisi kuitenkin viimeinen vaihtoehto

Arkeen on palattu, ja monelle se tarkoittaa jokapäiväistä koulumatkaa. Nyt onkin hyvä hetki muistella, mitä kaikkea liikenteessä kannattaa ottaa huomioon, kun liikkuu kävellen tai pyörällä.

Kesäkuun alussa voimaan tullut uusi tieliikennelaki toi voimaan paljon uusia velvoitteita. Koulumatkalaisilla perusasiat pysyivät ennallaan, mutta uusiakin asioita on. Tee testi ja tiedät, osaatko liikkua turvallisesti!

¨

Miten suoriuduit testistä? Kerro tuloksesi keskustelussa, joka on auki 12. elokuuta kello 23:een asti!

Amerikanstaffordshirenterrieri Nasta odottaa innokkaana testin alkua. Muistitesti on osa laajaa koirien kognitiotestipatteristoa, jolla mitataan koiran älykkyyttä.

Koiralle piilotetaan kolmen samanlaisen purkin alle vuoron perään herkku tai lelu. Kouluttaja osoittaa kädellä, minne herkku laitetaan. Sen jälkeen koira odottaa minuutin ajan näköesteen takana. Sitten se vapautetaan ja katsotaan, miten hyvin se löytää piilotetun herkun.

Nastan omistaja, helsinkiläinen eläinkouluttaja Liisa Tikka korostaa, että testissä, kuten yleensäkin kouluttamisessa, on tärkeää koiran motivointi.

– Nyrkkisääntö on, että palkkion tai rangaistuksen pitäisi tulla alle sekunnissa.

Tikka muistuttaa, että toruminen on turhaa, jos töiden jälkeen huomaa koiran repineen tyynyn. Aikaa on kulunut liikaa, eikä koira ymmärrä teon ja seurauksen syy-yhteyttä.

Toisaalta koira kyllä muistaa useamman viikon, minkä pensaan alla näki jäniksen tai piilotti edellisenä kesänä luun. Myös negatiiviset kokemukset jäävät koiran muistiin.

Tämä tiedetään koirien muistista ja oppimiskyvystä

Muistin perinnöllisyyttä ei ole koiralla vielä kunnolla todennettu. Kuitenkin monet muut kognitiiviset ominaisuudet, kuten itsehillintä ja se, miten hyvin koira ymmärtää ihmisen elekieltä ja kommunikaatiota, näyttävät olevan voimakkaasti perinnöllisiä.

– Tiedetään, että koiralla on kyky käsitellä, manipuloida, ja ymmärtää visuaalista tietoa tilassa, kertoo eläinten käyttäymistieteen dosentti ja yrittäjä Katriina Tiira.

Käytännön esimerkkinä on eläinlääkärille meno. Ensimmäistä kertaa koira saattaa mennä vielä innokkaana sisään, mutta moni vanhempi koira jarruttaa jo ovella voimakkaasti.

Tämä johtuu siitä, että eläinkääkärillä käynti on voinut olla epämiellyttävää tai pelottavaa.

– Koiran päätös siis pohjautuu aikaisempiin kokemuksiin, Tiira selittää.

Koira myös osaa käyttää menneistä kokemuksista saatua tietoa tehdessään tämän hetken päätöksiä. Tämän lisäksi koira pystyy käyttämään menneistä kokemuksista saatua tietoa, kun aavistaa tai ennakoi tulevaisuuden tapahtumia.

Tästä esimerkkinä on vaikkapa se, mitkä vaatteet omistaja laittaa aamulla herätessään päälle. Näistä moni koira tietää, lähteekö omistaja töihin vai jääkö kotiin.

Oppiminen vaatii muistia. Näyttää siltä, että koiralla on episodinen muisti, eli se pystyy poimimaan eletystä elämästä tarpeellista tietoa.

Nykytutkimuksen mukaan koira ei myöskään näytä elävän vain hetkessä, vaan kykenee suunnitelmalliseen päätöksentekoon.

Muistin pituudesta ei ole tehty koiralla kunnon tutkimuksia. Muistamiseen vaikuttaa paljon muistettavan asian ja tilanteen merkitys koiralle, Tiira korostaa.

Koiran muistia voidaan harjoittaa

Muistia voi harjoittaa elinikäisellä oppimisella ja erilaisilla harjoituksilla.

Esimerkiksi kesken lenkin voi jättää koiralle jonnekin lelun. Muistamista voi testata jo paluumatkalla tai vasta viikon tai kuukauden päästä, Katriina Tiira neuvoo.

Yleisesti muistamiseen vaikuttaa muistettavan asian tärkeys koiralle, eli miten motivoitunut koira on muistamaan asian.

– Mikäli koiraa ei ruoka kiinnosta, ei se motivoidu miettimään tai painamaan mieleensä piilotetun ruoan sijaintia, Tiira sanoo.

Tunnetilallakin on vaikutusta. Jos koira on liian innoissaan, se saattaa vaikeuttaa muistamista. Myös voimakas impulsiivisuus aiheuttaa saman.

Oppiminen vaatii unta, niin koiralla kuin ihmiselläkin. Ikä alkaa vaikuttaa koiran oppimiseen yksilöllisesti keskimäärin 7 vuoden jälkeen.

Koiran kognitiivinen toiminta kiinnostaa maailmanlaajuisesti

Ymmärrys ja tutkimus eläinten kognitiosta eli tiedon havainnosta, käsittelystä, muistista, oppimisesta, ja päättelystä sekä ongelmanratkaisusta on viime vuosina lisääntynyt valtavasti.

Tutkimuksilla halutaan saada tietoa, miten paljon koirat vaihtelevat näissä ominaisuuksissa ja miten periytyviä ominaisuudet ovat. Tietoa voidaan hyödyntää jalostuksessa ja koulutuksessa.

– Koiran ominaisuuksilla on paljon vaikutusta niin arkeen, ongelmakäytökseen ja sen syntyyn kuin työkoirien koulutukseen, kertoo eläinten käyttäymistieteen dosentti ja yrittäjä Katriina Tiira.

Tutkijat eri puolilla maailmaa tutkivat parhaillaan esimerkiksi sitä, ennustavatko jotkin kognitiiviset ominaisuudet hyvää työkoiraa, ja voiko ominaisuuksia nähdä ja testata jo pienestä pennusta.

Tiiran kehittämän testistön pohjalta tehdyssä tieteellisessä julkaisussa kävi ilmi, että hyvä itsehillintä on tärkeä ominaisuus esimerkiksi poliisin räjähdekoiran työssä.

– Oman koiran ongelmanratkaisukyvyt tai kyky ymmärtää vaikeita tehtäviä saattavat yllättää koiranomistajan.

Tiira on kehittänyt menetelmiä, joilla saadaan mittavaa tietoa koiran käyttäytymisestä. Testien tuloksia voidaan hyödyntää koiran kasvatuksessa ja saada tärkeää tietoa esimerkiksi koiran ongelmakäyttäytymisestä.

Amstaffi Nasta suoriutuu tälläkin kertaa muistitestistä erinomaisesti. Se on aiemmin saanut loogisen päättelyn tehtävässä kaikki oikein. Samaan pystyy vain noin neljä prosenttia testatuista koirista, Liisa Tikka esittelee ylpeänä.

– Nasta tykkää tällaisesta yli kaiken heti jäniksen jahtaamisen jälkeen. Tämä on hauskinta sen mielestä.

Onko sinun koirallasi hyvä muisti? Millaisia muistoja sinulla on koiran muistista? Aiheesta voi keskustella 12.8.2020 klo 23 saakka.

Lue myös:

Kössi-koira tunnistaa koronan jopa laboratoriotestejä paremmin, ja se kiinnostaa maailmalla – suomalaisen tutkimusryhmän vetäjä: "Arabiemiraatit haluaisi yksityisen koira-armeijan"

Tutkijat selvittivät: Kissa pärjää koiralle älykkyydessä

Juhannuksen tienoilla noin 1 300 entistä ja nykyistä taidealan opiskelijaa julkaisi adressin, jossa he vaativat antirasismin opetusta taidealan oppilaitoksiin. Pian talkoisiin lähtivät muutkin.

Heinäkuussa nimiä kerättiin kansalaisaloitteeseen, jonka mukaan "antirasistista strategiaa" tulisi opettaa yhteiskunnallista valtaa käyttävien ammattien koulutuksissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi opetusalat, virkavalta ja terveydenhuolto. Aloitteen on allekirjoittanut pian 20 000 ihmistä. He haluavat, että valtio säätäisi lain, jossa oppilaitokset velvoitettaisiin opettamaan antirasistisia strategioita.

Minusta se on aika kauhistuttavaa.

Ei siksi, että antirasismissa olisi jotain kamalaa, vaan siksi, että niin moni antaisi valtion määrätä, mitä oppilaitoksissa tehdään.

Suomessa korkeakouluilla on laaja autonomia. Se perustuu lakiin, ja sen tarkoitus on estää poliitikkoja sekaantumasta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaan. Samalla se suojelee niitä poliittisilta pyrkimyksiltä.

Miettikää, mikä soppa syntyisi, jos perussuomalaiset ajaisivat aloitetta, jossa vaadittaisiin korkeakouluihin isänmaallisuuden opintokokonaisuuksia!

Molemmissa adresseissa ja monissa muissa julkaisuissa – joita muuten on viime aikoina piisannut, jos ette ole huomanneet – viitataan yhdenvertaisuusvaltuutetun kesäkuun alussa julkaisemaan selvitykseen afrikkalaistaustaisten suomalaisten kokemasta syrjinnästä.

Laajasti siteeratun selvityksen mukaan 67 prosenttia afrikkalaistaustaisista suomalaisista on kokenut syrjintää koulutuksessa.

Se on vaikuttava tulos, muttei ihan totta.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys toteutettiin enimmäkseen nettikyselynä, johon pystyi vastaamaan kuka tahansa – ja kuka tahansa vastasi. Kyselyä häiriköitiin ahkerasti. 679 vastauksesta lähes 400 jouduttiin hylkäämään. Yksilöhaastatteluja tehtiin 11 kappaletta.

Otos "afrikkalaistaustaisten suomalaisten kokemasta syrjinnästä" on siis vähintäänkin kapea. Raportissa valtuutettu toteaakin, että selvityksen tarkoitus on ollut tuottaa laadullista, ei määrällistä tietoa syrjinnästä. Silti sitä käytetään nyt vankkumattomana todisteena siitä, että lähes 70 prosenttia afrikkalaistaustaisista suomalaisista kohtaa kouluissa rasismia.

Ajatukset eivät automaattisesti ole hyviä, vaikka niiden esittäjä olisi oikealla puolella.

Toinen suosittu mutta kiistanalainen lähde antirasismikeskustelussa on yhdysvaltalaisen antirasismikouluttajan Robin DiAngelon bestseller White Fragility. Vuonna 2018 ilmestynyt hittikirja käsittelee otsikkonsa mukaisesti "valkoista haurautta" ja on Black Lives Matter -liikkeen varjolla noussut uuteen suosioon.

DiAngelon mukaan rasismista käytävän keskustelun tielle tulevat usein valkoisten tunteet. Rasismista on vaikea keskustella, koska valkoiset loukkaantuvat siitä, että jonkun mielestä he ja heidän yhteiskuntansa ovat rasistisia.

Rasismi puolestaan on DiAngelolle länsimaissa kaiken läpäisevä rakenne, joka vaikuttaa kaikkiin siihen syntyneisiin ja siinä eläviin. Se tekee valkoisista rasisteja ja mustista rasismin uhreja, joiden mahdollisuudet toimia ja menestyä yhteiskunnassa ovat ratkaisevasti heikommat kuin valkoisten.

Viime viikkoina DiAngelon ajatuksia on yhdysvaltalaislehdissä kritisoitu voimakkaasti.

The New York Times kirjoitti laajan jutun DiAngelosta ja antirasismikonsultoinnista, ja New Yorker muistutti, että antirasismikoulutusten hyödyllisyys on kiistanalaista. New York Magazine kritisoi DiAngelon näkemyksiä rasistisiksi. DiAngelon maailmassa rotu määrää yksilöiden kohtalon, henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei ole väliä.

DiAngelon lisäksi on kritisoitu hänen opetuksistaan valaistuneita valkoisia. The Atlantic kirjoitti tiedostavasta kapitalismista ja keinotekoisesta aktivismista. Lehti irvaili, että kirjoja ostavan amerikkalaisyleisön isoin teko Black Lives Matter -liikkeen hyväksi oli ostaa valkoisen kirjoittama kirja valkoisuudesta.

Kaikki DiAngelon ajatukset eivät ole huonoja, mutta niitä vaivaa kehäpäättely.

DiAngelon teoriaa on mahdoton todistaa vääräksi, koska teorian mukaan kaikki valkoiset ovat pohjimmiltaan rasisteja ja jokainen, joka ei myönnä rasistisuuttaan tai yrittää kritisoida teoriaa, on valkoisen haurauden sokaisema rasisti.

Ja siihenpä ei auta muu kuin kohtuuhintainen antirasismikoulutus!

Nykyään tuntuu unohtuvan, ettei hyvä yhteiskunnallinen tarkoitus pyhitä keinoja, joilla sitä tavoitellaan. Keinojen kritisoiminen puolestaan tulkitaan usein päämäärän vähättelemiseksi, vaikka kyse olisi päinvastaisesta.

Minusta yhdenvertaisuus on sen verran iso ja tärkeä kysymys, ettei vetovastuuta sen edistämisestä pitäisi antaa kehäpäättelevälle antirasistikonsultille tai satunnaisille nettiaktivisteille. Ajatukset eivät automaattisesti ole hyviä, vaikka niiden esittäjä olisi oikealla puolella.

Hyvien ihmisten ajatuksiin tulee suhtautua yhtä kriittisesti kuin pahojen.

Tuija Siltamäki

Tuija Siltamäki on Ylen toimittaja, joka ei osallistu somehaasteisiin, mutta kirjoittaa työryhmän kanssa kirjaa sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

Aiheesta voi keskustella 12.8. klo 23:00 asti.

– Tämä on kyllä hurja prosenttiosuus. Ja se heijastaa varmastikin todellista tartunnan saaneiden määrää sillä alueella.

Näin kuvailee Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä Pohjois-Makedoniasta Turkuun lauantaina lentäneen matkustajakoneen koronalöydöksiä. Skopjesta Turkuun matkanneiden 158 matkustajan joukosta peräti 26 osoittautui koronaviruspotilaiksi.

Koneen kaikki matkustajat testattiin koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-sairauden varalta.

Mikko Pietilä vahvistaa, että suurin osa tartunnan saaneista oli sellaisia, joilla on sukujuuret Balkanin suunnalla. Tästä yhteydestä kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

– Mitään jakautumaa kansallisuuksien suhteen emme voi antaa. Meille tärkeämpiä ovat hoidolliset toimepiteet kuin se, mistä päin ihmiset ovat kotoisin, Mikko Pietilä tähdentää.

Myös koneen terveet matkustajat ovat nyt altistuneita COVID-19-taudille eli on tapahtunut massa-altistuminen. Suurin osa tartunnan saaneista asuu Varsinais-Suomen ulkopuolella.

Kuntien tartuntatautiviranomaiset vastaavat matkustajien karanteeniin asettamisesta.

Tiistai-iltana Turkuun laskeutuu jälleen uusi Skopjen-matkustajakone. Myös sen kaikki matkustajat on tarkoitus testata koronaviruksen varalta.

Skopjesta pääsee helposti moneen maahan

Koronavirustartuntojen kasvu on Euroopassa nyt nopeinta Maltalla, Kreikassa ja Balkanin maissa. Balkan nousi Suomessa keskiöön juuri Skopjen-lennon vuoksi.

Skopje on Pohjois-Makedonian pääkaupunki, josta on lyhyt matka Kosovoon ja Serbiaan. Myös Albaniaan ja Montenegroon matkustavat käyttävät toisinaan Skopjen lentokenttää.

Suomen Belgradin-edustuston päällikön sijainen Lassi Härmälä sanoo, että tilanne on huono eikä yksikään Balkanin maista ole turvallisten maiden listalla.

– Kaikissa maissa on voimissa kokoontumisrajoituksia ja maskipakko. Kosovossa on sen lisäksi vielä liikkumisrajoituksia. Serbiassa ja Pohjois-Makedoniassa näyttävät päivittäiset tartuntaluvut ainakin hetkellisesti laskeneen, mutta Kosovossa on tilanne edelleen hyvin paha.

Balkanin maiden tartuntatilannetta voi katsoa alla olevasta grafiikasta, kun valitsee ensin maanosaksi Euroopan.

Toinen aalto vai ensimmäisen aallon toinen huippu?

Balkan on tullut tartunnoissa jälkijunassa muuhun Eurooppaan verrattuna. Esimerkiksi Montenegro oli pitkään täysin ilman tartuntoja.

– On tulkinnanvaraista, ollaanko tässä toisessa aallossa vai ensimmäisen aallon toisessa huipussa. Esimerkiksi Serbiassa höllennettiin aika nopeasti rajoituksia, minkä jälkeen tartunnat lähtivät taas kasvuun, Lassi Härmälä kertoo.

Hän muistuttaa, että tarpeetonta matkustamista Balkanille tulee edelleen välttää.

– Tilanne on täällä aika paha ja maiden terveydenhoitokapasiteetti kovalla koetuksella.

Lentoyhteyksiä rakennustyömaiden takia

Itä-Euroopasta on luotu suoria lentoyhteyksiä Turkuun suomalaisten rakennustyömaiden takia. Esimerkiksi Turun telakalla ja Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla on paljon itäeurooppalaista työvoimaa.

Lassi Härmälä ei pysty ottamaan kantaa siihen, ketkä matkustavat Suomen ja Balkanin välillä.

– Alueen maihin on tehty vain yksittäisiä matkustusilmoituksia, eikä meillä tietenkään ole tietoa yksittäisten matkustajien liikkeistä.

Lue myös:

Lue tästä tuoreimmat uutiset koronasta Suomessa ja maailmalla

Skopjesta Turkuun tulleen korona-lentokoneen tartuntojen määrä tarkentui 26:een – kymmenen tartunnan saanutta Varsinais-Suomesta

Meyer Turun telakan omia työntekijöitä ei ollut Skopjen-koneessa, joka lennätti kymmeniä koronapotilaita Suomeen

Vaasan sairaanhoitopiirissä yksi uusi tartunta – tartunnan saanut matkusti Skopjen lennolla ja saapui Vaasaan Turusta junalla

Koronatestaaminen sakkaa pääkaupunkiseudulla pahasti. Viivettä on lähetteen saamisessa, näytteenotossa, laboratoriotulosten valmistumisessa ja vastausten lähettämisessä. Näytteenottoaikaa voi paikoin joutua odottamaan jopa kolme vuorokautta, ja näytteen valmistuminen voi kestää vielä kolme–neljä vuorokautta.

Kansallisen strategian mukaan testiin pitäisi päästä yhden vuorokauden sisällä, jos epäilee koronatartuntaa.

– Tavoitteena on, että jos potilas osaa käyttää Omaoloa, ja hän saa negatiivisen vastauksen, terveydenhuollon ammattilaisen ei tarvitse tehdä muuta kuin näytteenotto. Kaikki muu tapahtuisi automaattisesti. Silloin negatiivisen tuloksen kuormittavuus terveydenhuoltoon olisi mahdollisimman pieni ja vastaus nopea, kuvailee Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen.

Tavoitteesta ollaan kaukana, ja siksi pääkaupunkiseudulla ollaan nyt koronatestikriisin äärellä. Selvitimme, mitkä vaiheet prosessissa ovat pielessä.

1. Testiaikoja ei aina saa netistä

Koronavirustartuntaa epäileviä potilaita ohjeistetaan ensisijaisesti tekemään oirekysely Omaolo.fi-palvelussa. Jos testivastaukset antavat syytä epäillä tartuntaa, palvelun kautta pitäisi olla mahdollista varata aika koronatestiin. Aikojen saatavuus palvelun kautta kuitenkin vaihtelee. Tätä kirjoitettaessa palvelussa ei ollut yhtään vapaata testiaikaa Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla.

2. Koronavirusneuvonta on pahasti ruuhkautunut

Jos oirearvion ja ajanvarauksen tekeminen Omaolo.fi-palvelussa ei onnistu, potilasta ohjataan ottamaan yhteyttä koronavirusneuvontaan puhelimitse. Puhelinneuvonta on pahasti ruuhkautunut. Tilanne johtuu osin henkilöstöpulasta, ja osin siitä, että palveluun soitetaan paljon asioilla, jotka voisi ihannetapauksessa hoitaa nettipalvelussa.

3. Lähetteitä kirjoitetaan käsityönä

Koronatestiin tarvittavan lähetteen saamisessa on viivettä. Vaikka Omaolo.fi-palvelusta saisi testiajan, palvelu ei Helsingin johtajalääkärin Lukkarisen mukaan tuota automaattisesti laboratoriolähetettä, vaan terveydenhuollon ammattilaisen täytyy tehdä se manuaalisesti. Vain siten lähete tulee näkyviin myös Omakanta-palveluun. Lukkarisen mukaan tämä on turhaa työtä, sillä lähetteen voisi yhtä hyvin tehdä botti.

4. Näytteenotossa on pula henkilökunnasta

Näytteenotossa ei ole riittävästi hoitohenkilökuntaa. HUSin diagnostiikkajohtaja Lehtonen myönsi eilen Helsingin Sanomissa, että HUS teki arviointivirheen ennakoidessaan testimäärien kasvua. Hän kertoi lehdelle, että näytteenottoon hakeudutaan ennakoitua enemmän, ja testien kysyntää lisää myös kesänuhapotilaiden hakeutuminen testeihin.

Testin ottaminen on käsityötä, jossa hoitohenkilökuntaa ei voi korvata. HUS valmistautui syksyn koronavirusaaltoon palkkaamalla näytteenottoon 150 uutta hoitajaa, mutta määrä on osoittautunut riittämättömäksi.

HUS suunnittelee lisätyövoiman ohjaamista koronanäytteenottoon.

5. Testituloksen valmistuminen HUSLABissa venyy kolmeen–neljään päivään

HUS kertoi tänään tiedotteessaan, että koronatestitulosten valmistuminen voi nyt venyä kolmeen–neljään vuorokauteen. HUSin mukaan tutkittavien näytteiden määrä on nopeassa tahdissa lisääntynyt. Vielä kesän hiljaisina aikoina tuloksen saattoi saada alle vuorokaudessa.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen selitti eilen testitulosten valmistumisen hitautta laiterikolla. Tänään hän kertoo, että laitevika on jo pääosin korjattu, minkä myötä HUSLAB pystyy lähes normaaliin tuotantotasoon.

6. Vastaukset viipyvät, sillä tekstiviestit lähetetään potilaille manuaalisesti

Kun laboratorionäyte on valmis, vastauksen saaminen voi vielä viipyä. Potilaat saavat tiedon testituloksista Kanta-palvelussa ja tekstiviestillä.

Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarisen mukaan henkilökunta lähettää tekstiviestivastauksia potilaille toistaiseksi manuaalisesti. Hän kertoo, että työvaihe pyritään automatisoimaan pikaisesti, mutta terveydenhuollon tiukan sääntelyn ja eri järjestelmien yhteistoiminnan takaamisen vuoksi se ei ole aivan yksinkertaista.

Positiivisen näytteen antaneet saavat tekstiviestin lisäksi puhelimitse toimintaohjeita.

Juttua korjattu 11.8. klo 13.25: Aiemmin jutussa kerrottiin, että Helsinki ilmoittaa negatiivisista testituloksista tekstiviestillä ja HUS positiivisista tuloksista puhelimitse. Oikeasti pääkaupunkiseudulla kaikki testatut saavat tekstiviestitse tiedon testituloksestaan, ja positiivisen testin antaneet saavat tämän lisäksi puhelinsoiton.

Lue myös:

Koronapotilas kuolee Suomen tehohoidossa harvemmin kuin muissa maissa – kolme lääkäriä kertoo miksi ja mitä viime keväästä on opittu

Valtavan testiruuhkan päälle tuli vielä laboratorion laitevika – sadan koronanäytteen tulokset keskiviikolta valmistuivat HUS-alueella vasta viime yönä

Valko-Venäjän opposition presidenttiehdokas Svjatlana Tsihanouskaja on Liettuassa, kertoo Liettuan ulkoministeriö.

Tsihanouskajan olinpaikkaa on arvuuteltu maassa viikonloppuna pidettyjen presidentinvaalien jälkeen.

– Hän on tullut Liettuaan, ja on turvassa, ulkoministeri Linas Linkevičius vahvisti uutistoimisto AFP:lle.

Linkevičiusin mukaan Tsihanouskajalle on myönnetty viisumi, joka oikeuttaa vuoden oleskeluun massa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Ulkoministerin mukaan opposition yhteisehdokas Tsihanouskajalla ei ollut tilanteessa muuta vaihtoehtoa kuin lähteä Valko-Venäjältä.

Tsihanouskaja kiisti tiistaina, että Valko-Venäjän viranomaiset olisivat pakottaneet hänet lähtemään maasta. Hän sanoi YouTubeen ladatulla videolla, että hän itse päätti lähteä. Puolestaan Facebookissa jakamallaan videolla Tsihanouskaja kehotti kannattajiaan olemaan vastustamatta poliisia ja pidättäytymään mielenosoituksista.

Lue myös: "Valko-Venäjän Jeanne d'Arc" kohtaa vaaleissa Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi kutsutun presidentin – Opposition uusi toivo on politiikan keltanokka

Tsihanouskajan kampanjatiimi sanoi uutistoimisto Reutersille aiemmin, että viranomaiset olisivat vieneet Tsihanouskajan pois maasta. Kampanjatiimi arvioi uutistoimisto AFP:lle, että hallinto olisi valmistellut Tsihanouskajan sosiaalisessa mediassa kannattajilleen lukeman lausunnon.

Vaaleja epäillään vilpillisiksi

Valko-Venäjää pitkään itsevaltaisesti hallinnut Aljaksandr Lukašenka voitti vaalit ylivoimaisesti 80 prosentilla äänistä. Oppositio sekä useat länsimaat ovat ilmaisseet epäilynsä siitä, että vaalit olivat vilpilliset.

Valko-Venäjällä on ollut rajuja mielenosoituksia vaalien jälkeen. Niissä on kuollut ainakin yksi ihminen. Eilen maanantaina useat Euroopan johtajat tuomitsivat väkivallan käytön mielenosoituksien yhteydessä.

Liettuan ulkoministeri Linkevičius mainitsi tänään tiistaina, että sanktiot ovat mahdollisia niitä viranomaisia kohtaan, jotka ovat käyttäneet väkivaltaisia keinoja mielenosoitusten taltuttamiseksi, kertoo Reuters.

Useat tuhannet ihmiset ovat olleet kaduilla protestoimassa sunnuntaisten presidentinvaalien tuloksia. Poliisi on ampunut kumiluoteja ja käyttänyt kyynelkaasua hajottaakseen mielenosoituksia.

Maanantain vastaisena yönä poliisi pidätti mielenosoituksissa 3 000 ihmistä, joista arviolta 1 000 pidätettiin Minskissä.

Liettua on aiemmin myöntänyt turvapaikkoja Valko-Venäjän ja Venäjän opposition edustajille.

Uutinen päivittyy.

Lisää aiheesta:

Poliisi on ampunut mielenosoittajia kumiluodeilla ja kyynelkaasulla Valko-Venäjällä – yksi kuollut

Kirjeenvaihtajalta: Valkovenäläiset näyttävät voittaneen pelkonsa, ja silloin paluuta vanhaan ei enää ole

Poliisi sai epätavallisen hälytyksen Rovaniemellä maanantai-iltana. Hätäkeskus sai ilmoituksen miehestä, joka oli heittänyt koiran maahan kerrostalon ylimmän asunnon parvekkeelta Ounasrinteen kaupunginosassa. Koira sai vakavia vammoja ja paikalle tullut poliisipartio lopetti eläimen.

Kun virkavalta saapui paikalle, koiran parvekkeelta heittänyt mies istui autossa kerrostalon parkkipaikalla. Hän uhkasi räjäyttää itsensä kädessä pitämällään räjähteellä. Poliisi sai neuvottelemalla muutettua miehen mielen ja otti hänet kiinni. Väitetty räjähde ei räjähtänyt.

Poliisi perusti tapausta varten tilanneorganisaation, jonka takia paikalla oli useita poliisipartioita sekä sairaanhoidon ja pelastuslaitoksen yksiköitä.

Poliisi epäilee miestä törkeästä eläinsuojelurikoksesta, räjähderikoksesta ja vaaran aiheuttamisesta.

Hätäkeskukseen ilmoitettiin asiasta kello 18.20.

Lapin poliisilaitos ei ole vielä antanut lisätietoja tapauksesta mutta lupaa niitä myöhemmin. Tutkinnanjohtaja Mikko Halme sanoi tiistaina aamulla, että miestä ei ole vielä puhuteltu. Tämän vuoksi Halme ei vielä ottanut kantaa teon motiiviin eikä kertonut tapauksesta enempää.