Hollannin pääministeri Mark Rutte on tuominnut mellakoinnin koronatoimien vastaisten mielenosoitusten yhteydessä.
– Sitä ei voi hyväksyä. Kaikki normaalit ihmiset katsovat tätä kauhuissaan, Rutte kommentoi tiedotusvälineille maanantaina.
Kyse ei Rutten mukaan ole protestoinnista vaan rikollisesta väkivallasta.
Poliisi pidätti noin 250 ihmistä ja hajotti väkijoukkoja vesitykeillä ja kyynelkaasuilla Amsterdamissa, Eindhovenissa ja muissa kaupungeissa sunnuntaina. Mellakoitsijat olivat ryöstäneet kauppoja ja polttaneet autoja.
Urkin kaupungissa sytytettiin tuleen koronatestausasema ja Enscheden kaupungissa kivitettiin sairaalaa.
Suurimmat väkijoukot nähtiin Eindhovenissa, jossa poliisi käytti kyynelkaasua. Pormestari John Jorritsma vertasi tilannetta sisällissotaan ja pyysi armeijaa apuun.
Hollannissa astui lauantai-iltana voimaan ensimmäinen ulkonaliikkumiskielto sitten toisen maailmansodan. Ulkonaliikkumiskielto kestää iltayhdeksästä puoli viiteen aamulla, ja sen rikkomisesta voi saada 95 euron sakon. Määräys on voimassa ainakin 10. helmikuuta asti.
Kireitä rajoituksia on pidetty yllä jo kuukausia. Lokakuussa suljettiin baarit ja ravintolat, joulukuussa puolestaan koulut ja muut kuin välttämättömyystavaroita myyvät kaupat.
Qixian kaivoksen loukkuun jääneet työntekijät nousivat sunnuntaina kuilusta kalpeina ja silmät suojattuina pitkän pimeyden jälkeen.
Miehet olivat kahden viikon eristyksestä huolimatta suhteelisen hyväkuntoisia. Seitsemän kaivajaa kykeni kävelemään omin avuin.
Kylmyys ja kosteus uhkasivat kuilussa
Pelastuneiden selviytymisessä oli kyse vuorokausista.
Avustustyöntekijät porasivat kuilun viereen rinnakkaiskäytäviä, joiden kautta maan uumeniin pudotettiin ruokaa ja tukiviestejä.
Kylmyys ja kosteus nakersivat kuitenkin miesten yleiskuntoa 22 metrin syvyydesssä.
Pelastuksen onnistumisessa auttoi miesten hyvä kunto.
He kykenivät avustamaan ja antamaan neuvoja pelastuskaluston asentamista. Terveyden heikkeneminen oli kuitenkin vain vuorokausien päässä, sillä ruokaa saatiin kuiluun vasta lauantaina, lähes kahden viikon näännyttävän jakson jälkeen.
Muista erilleen jäänyt kullankaivaja heikoimmassa kunnossa
Pohjois-Kiinan Shandongin maakunnassa sijaitsevan kaivoksen kullankaivajien omaiset ehtivät jo odottaa suru-uutisia kaivoksessa tapahtuneen räjähdyksen jälkeen.
Yksi vuorossa olleista miehistä kuoli päävammaan kaivoksessa. Toinen kymmenen hengen ryhmä on kadoksissa. Heihin ei ole saatu yhteyttä räjähdyksen jälkeen.
70 tonnia maata tukki porauskuilun ja ulospääsyreitin räjähdyksen seurauksena. Myös sortumavaara uhkasi kaivosmiehiä.
Kaivajista yksi joutui räjähdyksen seurauksena eroon muusta ryhmästä. Hän odotti nostoa toisessa paikassa hieman lähempänä maanpintaa.
Erilleen joutunut kaivosmies oli joukosta heikoimmassa kunnossa, hän ei kyennyt liikkumaan ja reagoi heikosti pelastajien puheeseen.
Suuret pelastusoperaatiot uutta Kiinassa
Yhdeksän kaivoksen johtohenkilöä on otettu kiinni epäiltynä onnettomuudesta raportoinnin viivyttelystä.
Kiina on tehostanut kaivosten turvallisuutta viime vuosina. Kaivosonnettomuudet ovat yleisiä ja niissä kuolee vuosittain yli 5000 ihmistä.
Maailman tunnetuimpiin kaivospelastusoperaatioihin kuuluu chileläisten kaivosmiesten nosto vuonna 2010. Miehet olivat maan uumenissa 69 vuorokautta. Heille saatiin toimitetuksi ruokaa ja vettä 17 vuorokauden jälkeen.
Poliisi sanoo tiedotteessaan, että Oulun keskustassa olevasta majoitusliikkeestä löydettiin tänään maanantaina kuolleina nainen ja kaksi lasta. Muhoksella asuneen keski-ikäisen naisen epäillään surmanneen ensin lapsensa, yläkouluikäisen ja alle kouluikäisen, ja sitten itsensä.
Tapahtumiin ei epäillä liittyvän ulkopuolisia henkilöitä.
Poliisin mukaan sille oli ilmoitettu eilen kadonneesta henkilöstä. Selvittelyssä oli käynyt ilmi, että Muhoksella asuva nainen ja hänen kaksi lastaan olivat poistuneet kotoa edellisenä iltana eli lauantaina.
Heidän liikkeistään tai olinpaikastaan ei ollut kuitenkaan tietoa. Tiedotteessa poliisi sanoo, että majoitusliikkeestä löydetyt olivat kyseiset kadonneeksi ilmoitetut.
Poliisi kertoo jatkavansa asian tutkintaa epäiltynä kahtena murhana ja kuolemansyyn tutkintana.
Esitutkinta on alussa, eikä poliisi tässä vaiheessa tiedota yksityiskohtia tapahtuneesta. Tutkintaa jatketaan teknisillä tutkimuksilla ja kuulemisilla, joilla pyritään selvittämään surmaan liittyviä olosuhteita.
Vuonna 1970 syntynyt espoolainen mies on saanut puolentoista vuoden vankeustuomion lasten ahdistelusta netissä. Hän lähestyi lapsia suositussa Fortnite-pelissä sekä Whatsapp-sovelluksessa ja Instagram-palvelussa.
Miehen uhriksi joutui kahdeksan poikaa, jotka olivat iältään 10–13-vuotiaita. Satakunnan käräjäoikeus antoi tuomion viidestä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja kolmesta lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin. Syyte lasta esittävän, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan hallussapidosta hylättiin.
Tuomittu joutuu maksamaan uhreilleen korvauksia kärsimyksestä 17 500 euroa, ja lisäksi hän joutuu maksamaan oikeudenkäyntikuluja 13 000 euroa.
Mies vangittiin jo talvella 2019. Hän oli vangittuna kolme kuukautta. Epäiltyjen tekojen määrä kasvoi tutkinnan edetessä.
Oikeus: Sinnikäs ahdistelija
Oikeuden mukaan mies otti uhreihinsa yhteyttä pelimaailman välityksellä ja toimi hyvin sinnikkäästi. Hän muun muassa lähetteli lapsille seksuaalisviritteisiä kuvia ja oli antanut osalle rahalahjoja.
Käräjäoikeus toteaa tuomiosta antamassaan julkisessa selosteessa, että miehen teot ovat sellaisia, että usein ne johtavat myös vielä raskaampiin seksuaalirikoksiin. Tällä kertaa niihin asti ei päädytty, kenties siksi, että tuomittu jäi kiinni riittävän aikaisessa vaiheessa. Mies oli pyrkinyt tapaamaan uhrejaan, muttei ollut onnistunut tavoitteessaan.
Tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Tuomio on osin salainen sen sisältämien, lapsia koskevien arkaluonteisten tietojen takia.
Taustalla aiempia tuomioita
Espoolaismies on tuomittu lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista myös aiemmin.
Kouvolan käräjäoikeus tuomitsi hänet jo vuonna 2008 seitsemän vuoden vankeuteen lukuisista alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Tuolloin miehen katsottiin syyllistyneen muun muassa raiskaukseen ja lapsen törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Viimeisimmän tuomion ennen tätä päivää hän sai Vaasan hovioikeudessa 2019. Vuoden ehdoton vankeusrangaistus tuli useista lapsiin kohdistuneista seksirikoksista.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudella on käsittelyssä erikoinen syyte, jossa miestä epäillään vahingonteosta taksinkuljettajaa kohtaan.
Taksiyrittäjän mukaan syytetty istui auton kyydissä, joka ajoi Lohjan linja-autoaseman taksitolpalla olleen taksin viereen. Tekijä sumutti avoimesta ikkunasta sammuttimen jauhetta taksiin sen avoimesta ikkunasta sisään taksinkuljettajan ollessa autossa. Kuljettaja säästyi vahingoilta.
Taksiliitto: vahingonteot lisääntyneet
Parin vuoden takaisen liikennepalvelulain uudistuksen myötä häirintä ja vahingonteot ovat lisääntyneet, kertoo Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen.
– Oman käsitykseni mukaan kuluttajien taksin käyttötottumukset ovat muuttuneet. Kunnioitus taksinkuljettajia kohtaan on laskenut, Koskinen kertoo.
Vaikka taksit on varustettu valvontakameroilla ja muilla turvallisuutta edistävällä laitteilla, hyvällä ja laadukkaalla asiakaspalvelulla voidaan Koskisen mukaan välttää monia riitatilanteita.
Taksiautoilijoiden häirintää tapahtuu etenkin suurissa kaupungeissa.
– Tämä on kaksipuolinen kysymys: mitä parempaa ja luotettavampaa palvelu on, sitä vähemmän riitatilanteita syntyy, Koskinen summaa.
Mikkeliläisen teatteriravintola ILO:n ravintoloitsija, näyttelijä Pauliina Hukkanen on kiukkuinen. Kiukun syynä on se, miten koronan kokoontumisrajoitukset kohtelevat hänen ravintolaansa.
Yleisötilaisuuksien 20 hengen kokoontumisrajoitus on ollut voimassa Etelä-Savossa joulukuusta lähtien. Silloin Hukkanen nieli rajoituksen. Pitkin hampain, mutta nieli kuitenkin.
– Mutta nyt kun tätä jatkettiin, niin en voi käsittää tätä logiikkaa. Koska tässä ei ole järjen häivää.
Hukkanen viittaa ravintoloiden asiakaspaikkojen rajoituksiin.
Rajoitusten mukaan hänen ravintolansa sallittu asiakasmäärä riippuu siitä, onko ravintolan pienehköllä esiintymislavalla esiintyjä vai ei. Jos esiintyjää ei ole, 120 paikan salissa saa olla 90 asiakasta. Jos esiintyjä esiintyy, salin sallittu asiakasmäärä on 20.
– Siis jos musiikki tulee kaiuttimista, minulla on 90 asiakaspaikkaa, mutta jos muusikko soittaa samaa musiikkia livenä, paikkoja on 20. Tarttuuko se korona ruokaillessa herkemmin, jos paikalla on pianisti?, Hukkanen kysyy.
Ravintoloilla ja yleisötilaisuuksilla erilaiset säännöt
Kahden rajoituksen tilanne johtuu siitä, että ILO:n asiakaspaikkojen rajoitukset tulevat kahta eri kaistaa pitkin.
Ravintoloiden asiakaspaikat säätelee valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä. Yleisötilaisuuksien rajoituksista taas vastaa aluehallintovirasto tartuntatautilain perusteella.
Itä-Suomen aluehallintoviraston linjauksen (avi) mukaan helmikuun 22. päivään saakka sallittuja ovat korkeintaan 20 hengen yleisötilaisuudet.
Yleisötilaisuudeksi taas katsotaan yksittäinen, markkinoitu tapahtuma, joka poikkeaa tiloissa harjoitettavasta normaalista toiminnasta. Ravintolassa normaalia toimintaa on ruoan tarjoileminen asiakkaille.
– Jos ruokaravintola mainostaa vaikkapa musiikkitapahtumaa tai konserttia, kyseessä on yleisötilaisuus ravintolassa. Tai jos kauppa markkinoi, että meillä tänään taikuri, kaupassa on silloin yleisötilaisuus, sanoo Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti.
Ei markkinointia, ei tapahtumaa
Hukkanen on ollut yhteydessä aluehallintovirastoon. Hän sai virastolta myötätuntoa ja sympatiaa, ja jonkinlainen ratkaisun tapainen tilanteeseen löydettiinkin: ei markkinoida.
– Silloin kyseessä ei ole tapahtuma. Voin käyttää esimerkiksi nimitystä musiikillinen lounas, eli vissiin vastuu jää savolaisittain kuulijalle. Eikä mikään estä minua hinnoittelemasta lounasta pikkuisen yläkanttiin, jotta voin kattaa mahdollisen muusikon kulut, Hukkanen sanoo.
Soile Lahti ei ota kantaa ravintola ILO:n tapaukseen erikseen, mutta hänen mukaansa yleinen linjaus on Hukkasen kuvaaman kaltainen.
– Ei se ole yleisötilaisuus, jos ravintolassa joku alkaa spontaanisti soittaa pianoa sen hetkiselle asiakaskunnalle, Lahti sanoo.
Presidentti Donald Trump jätti Valkoisen talon ja virkansa viime viikolla, mutta virkarikosoikeudenkäynti palauttaa hänet Washingtoniin parin viikon kuluttua.
Yhdysvaltain kongressin alahuone eli edustajainhuone äänesti virkarikossyytteen nostamisesta presidentti Donald Trumpia vastaan 13. tammikuuta. Viikkoa aiemmin väkijoukko oli tunkeutunut kongressiin ja yrittänyt estää meneillään olleen istunnon presidentinvaalin tuloksen vahvistamiseksi.
Viisi ihmistä kuoli mellakan yhteydessä.
Syytteen nosto merkitsi sitä, että Trumpista tuli ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka joutuu vastaamaan virkarikossyytteeseen kahdesti.
Lue tästä, miten virkarikossyytteen käsittely alkaa senaatissa ja mitä kysymyksiä siihen liittyy.
1. Mitä tapahtuu ensi yönä?
Virkarikosoikeudenkäynnissä tuomioistuimena toimii kongressin ylähuone eli senaatti. Edustajainhuoneen puheenjohtaja, demokraattien Nancy Pelosi ilmoitti viime viikolla, että edustajainhuoneen syytekirjelmä toimitetaan senaattiin maanantaina.
Tämän odotetaan tapahtuvan kello 2 ensi yönä Suomen aikaa.
Käytännössä syyttäjinä toimivat kansanedustajat kuljettavat juhlallisesti syytekirjelmän edustajainhuoneesta senaattiin.
2. Milloin oikeudenkäynti alkaa?
Syytekirjelmän toimittaminen käynnistää oikeudenkäynnin. Senaatin tulee lain mukaan saman tien järjestäytyä valtakunnanoikeudeksi syytteen käsittelyä varten.
Valamiehinä toimivat senaattorit. Heidän on määrä vannoa valamiehen vala tiistaina.
Republikaanit halusivat kahden viikon lykkäyksellä antaa Trumpille aikaa koota puolustustiiminsä ja valmistautua oikeudenkäyntiin.
Demokraatit toivovat, että senaatti ehtii ennen oikeudenkäyntiä keskittyä presidentti Joe Bidenin hallinnon keskeisimpien virkanimitysten vahvistamiseen.
Katso tästä video väkijoukon toiminnasta kongressissa:
5. Ketkä edustavat osapuolia oikeudenkäynnissä?
Syytettä ajaa oikeudenkäynnissä yhdeksästä kansanedustajasta koostuva tiimi. Sitä johtaa syytekirjelmän laatinut demokraattien kansanedustaja Jamie Raskin Marylandista. Hän toimii siis pääsyyttäjänä.
Kansanedustaja Jamie Raskin (dem.) on nimetty virkarikosoikeudenkäynnin pääsyyttäjäksi ja hän on laatinut myös syytekirjelmän.STELLA Pictures / Splash News
Raskin on perustuslakiin erikoistunut entinen professori American University -yliopistosta. Kansanedustajana hän on toiminut vuodesta 2016 lähtien.
Donald Trump kokoaa edelleen puolustustiimiänsä. Hän on pakannut puolustusasianajajakseen Etelä-Carolinasta kotoisin olevan Butch Bowersin. Bowersin asiakkaina on ollut aiemmin merkittäviä republikaanipoliitikkoja kuten Etelä-Carolinan entiset kuvernöörit Mark Sanford ja Nikki Haley.
6. Mitkä mahdollisuudet syytteellä on johtaa tuomioon?
Tuomio vaatisi senaatissa kahden kolmasosan enemmistön. Voimasuhteet satapaikkaisessa senaatissa jakautuvat tasan demokraattien ja republikaanien kesken. Syytteen läpimeno vaatisi taakseen kaikki demokraatit ja vähintään 17 republikaania.
7. Mitä sanovat demokraatit?
Demokraattisenaattorien odotetaan äänestävän yhtenä rintamana tuomion puolesta.
Senaattori Chris Coons kyseenalaisti uutistoimisto AP:n haastattelussa sunnuntaina Capitolilla valtausta todistaneiden republikaanikollegoidensa ajattelun. Coons ihmetteli, kuinka republikaanikollegat eivät näkisi valtausyritystä miksikään muuksi kuin pysähdyttäväksi rikkomukseksi rauhanomaista vallansiirtoa vastaan.
– Kyse on kriittisestä hetkestä Amerikan historiassa, ja meidän on tarkasteltava sitä huolellisesti, Coons sanoi.
8. Mitä sanovat republikaanit?
Senaatin republikaanien johtaja Mitch McConnell on sanonut, ettei hän aio vaatia oikeudenkäynnissä puoluekuria vaan republikaanisenaattorit ovat vapaat äänestämään omantuntonsa mukaan.
Senaatin republikaanijohtaja halusi kahden viikon valmistautumislykkäyksen virkarikosoikeudenkäyntiin. McConnell kuvattiin kongressissa 22. tammikuuta 2021.EPA-EFE/SHAWN THEW
Enemmistö republikaanisenattoreista vastustaa oikeudenkäyntiä ja kyseenalaistaa sen pätevyyden.
– Heti ensi tilassa äänestän oikeudenkäynnin lopettamisen puolesta. Toimin niin, koska mielestäni se ei ole hyväksi Yhdysvalloille.
Jotkut senaattori kuten Ben Sasse, Mitt Romney ja Lisa Murkowski ovat vihjanneet äänestävänsä Trumpia vastaan. On epätodennäköistä, että näin toimivia republikaanisenaattoreita kuitenkaan olisi vaadittavat seitsemäntoista.
9. Onko kongressilla oikeus syyttää virkansa jättänyttä presidenttiä?
Yhdysvalloissa on kiistelty, ulottuuko virkarikosmenettely jo virkansa jättäneeseen presidenttiin.
Jotkut republikaanit tukeutuvat entisen vetoomustuomioistuimen tuomarin J. Michael Luttigin mielipiteeseen, jonka hän esitti The Washington Post -lehdessä. Luttigin mukaan kongressin perustuslaillinen oikeus syyttää Trumpia päättyi 20. tammikuuta, jolloin tämä jätti virkansa.
Toista mieltä ovat 150 perustuslain asiantuntijaa, jotka julkaisivat mielipiteensä viime viikolla kirjelmässään. Heidän mukaansa virkarikosmenettelyllä on kaksi tarkoitusta: siirtää tuomion saanut pois virastaan ja estää häntä nousemasta virkaan uudelleen.
Tämän vuoksi kongressilla on heidän mukaansa oikeus syyttää myös virastaan väistynyttä presidenttiä.
Allekirjoittaneiden joukossa on muun muassa konservatiivisten lainoppineiden Federal Society -ryhmä.
10. Mitä seurauksia tuomiosta olisi Trumpille?
Tuomion kauaskantoisin seuraus olisi juuri se, että tuomio todennäköisesti estäisi Trumpia pyrkimästä uudelleen presidentin virkaan vuonna 2024.
Donald ja Melania Trump jättivät Valkoisen talon 20. tammikuuta ennen Joe Bidenin virkaanastujaisia. EPA-EFE/AL DRAGO / POOL
Perustuslain mukaan senaatilla on oikeus estää tuomion saanutta toimimasta liittovaltion virassa. Käytännössä senaatti äänestäisi tuomion jälkeen tästä. Perustuslaki ei määrää, millaisella äänten enemmistöllä tästä päätetään. Niinpä sen on tulkittu vaativan vain yksinkertaisen äänten enemmistön.
Tuomio ei todennäköisesti kuitenkaan poistaisi etuja, joita Trump nauttii entisenä presidenttinä, kuten eläkettä, kulukorvauksia ja oikeutta saada suojelua salaiselta palvelulta.
Uutistoimistojen ohella lähteinä myös: Politico, The New York Times, The Washington Post, Time, Fox News, The Guardian.
Valtionsyyttäjä Tom Laitinen on nostanut syytteen Suomessa asuvaa sierraleonelaista miestä vastaan. Miestä epäillään Liberian toisen sisällissodan aikana 1999–2003 tehdyistä sotarikoksista.
Epäilty on asunut yli kymmenen vuotta Suomessa pysyvästi. Keskusrikospoliisi pidätti Tampereella asuvan epäillyn vuosi sitten keväällä. Syytteen nostamisesta kerrottiin maanantaina.
Syytteen mukaan mies on syyllistynyt siviilihenkilöihin ja aseista riisuttuihin sotilaisiin kohdistuneisiin murhiin, törkeään sodankäyntirikokseen ja törkeään ihmisoikeuksien loukkaamiseen poikkeuksellisissa oloissa.
Mies on kiistänyt syyllisyytensä.
Syyttäjän mukaan syytteessä tarkoitetut rikokset ovat vakavia, osittain kansainvälisiä rikoksia. Epäillyt rikokset ovat loukanneet syyttäjän mukaan yleisesti tunnistettuja sodan lakeja ja sääntöjä sekä ihmisyyttä laajempana suojelukohteena.
Syytettä tullaan käsittelemään Pirkanmaan käräjäoikeudessa.
Kapinallisjärjestöllä kovat otteet
Tapaus ja sotarikostutkinta on Suomen oloissa harvinainen, mutta ei ihan ainutlaatuinen.
Tutkinta alkoi vuonna 2018. KRP on tehnyt esitutkintaa muun muassa Liberiassa ja Sierra Leonessa ja kuulustellut useita kymmeniä henkilöitä.
Kansainvälisten sopimusten ja määräysten nojalla Suomella on velvollisuus tutkia tällaisia rikoksia ja tarvittaessa syyttää niihin syyllistyneitä, vaikka rikokset on tehty Suomen rajojen ulkopuolella.
Rikosten epäillään tapahtuneen Liberian sisällissodan aikana vuosina 1999–2003. Aiemmin keskusrikospolisii on kertonut, että epäilty on ollut johtavassa asemassa sierraleonelaisessa, Liberiassakin toimineessa kapinallisryhmässä Revolutionary United Front (RUF:issa).
RUF on ollut keskeinen osapuoli myös Sierra Leonen sisällissodassa. Se on tullut tunnetuksi raaoista sodankäyntitavoistaan, joihin kuuluu siviilien tappamista, raiskaamista ja kiduttamista. RUF:n erityinen tavaramerkki on raajojen katkominen sekä aikuisilta että lapsilta. Ryhmä on rahoittanut toimintansa laajalla timanttimyynnillä, josta saadut varat päätyvät aseostoihin.
Sekä Sierra Leonen että Liberian konflikteissa tapettiin kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Kun Eveliina Juselius sai ensimmäisen työpaikan ja rahaa tuli tilille kuukausittain 1800 euroa, säästäminen unohtui.
– Kaikki mitä tuli, meni heti. Oli kivaa mennä shoppailemaan kavereiden kanssa.
Tuhlailua kesti muutaman vuoden, kunnes haaveiden herätyskello soi. Unelma matkasta Kaakkois-Aasiaan vaati tekemään muutoksia rahan käyttöön.
– Päätin että puolessatoista vuodessa säästän tarvittavan matkakassan, kertoo Eveliina Juselius.
Eveliina Juselius laittoi palkasta kuukausittain syrjään noin 500 euroa. Osakkeet, rahastot ja ASP-tili saivat osansa. Lisää tuloja Juselius sai vuokraamalla Airbnb:n kautta asuntonsa ulkorakennusta väliaikaiseen majoitukseen.
Nyt Juselius asuu tällä hetkellä yksin lapsuuden kodissaan. Se sopii hänelle vallan mainioisti.
– Isä on tyytyväinen, kun joku pitää pirtin lämpimänä. Toiseksi, ei tarvitse maksaa vuokrakuluja. Jää enemmän säästöön.
Nuorilla sijoittamista suosiva säästämistapa
Nuoret säästävät toisin kuin vanhempansa. OP-ryhmän tilastojen mukaan alle 25-vuotialla on sijoittamista suosiva säästämistapa. Lähes kolmannes alle 25-vuotiaiden kokonaisvarallisuudesta on sijoituksissa.
Säästämisessä Eveliina suosii rahastoja, koska niiden arvot eivät heittele niin paljon, kuin osakkeet.Kalle Niskala
– Kaupankäynti osakkeilla kaksinkertaistui vuonna 2019. Lisäksi rahastojen merkinnät kasvoivat viidenneksen, kertoo Kai Kalajainen, OP:n pankkitoiminnan henkilöasiakkaiden ja pk-yritysten varainhoidon johtaja.
Neljä viidestä alle 30-vuotiaasta ensiasunnon ostajasta tarvitsee muutakin vakuutta kuin ostettavan asunnon. Riittävä omarahoitusosuus löytyy vain joka viidenneltä asuntolainan ottajalta.
Vakuus voi OP:n henkilöasiakkaiden rahoituksesta ja asumisen palveluista vastaavan johtajan Kaisu Christien mukaan olla henkilötakaus, vanhempien asunto-osake tai vaikka valtiontakaus.
Nordean tutkimusten mukaan nuoret ovat erityisen kiinnostuneita sijoitustensa vastuullisuudesta. Tämän merkitys voimistuvan sijoituksiin säästettäessä.
Eveliina Juselius on myös huomannut saman asian.
Eveliina Juselius matkaili Australiassa suurten metsäpalojen. aikaan Tässä kuvassa lämpötila on lähes 40 astetta ja paikka on Palm Beach Sydney. Tuulta oli tuona päivänä se verran vähän, että metsäpalojen savut eivät tulleet kuvaan mukaan. Eveliina Juselius
– Sosiaalisessa mediassa siitä puhutaan paljon. Kyllä se vastuullisuus pitää itsekin tulevaisuudessa huomioida.
Sovelluksista tukea
Eveliina Juselius onnistui säästämään matkaa varten ilman apuvälineitä. Hän lakkasi ostamasta turhia vaatteita, pidättäytyi syömästä ulkona ja käymästä kahvitapaamisisilla ystävien kanssa.
– Ystävät ymmärsivät, että mulla on tietty maali mihin säästän, mutta kyllä me silti kahviteltiin toistemme luona, kertoo Juselius.
Nykyisin säästämiseen on tarjolla myös useita sovelluksia ja digitaalisia apuvälineitä: Spiir, YNAB, Pivo, Moneyfy, Spendee, Penno.fi, Hoe budjet ja niin edelleen. Myös perinteisempään Exceliin voi kirjata menonsa ja tulonsa.
Penno.fi on Takuusäätiön kehittämä sovellus. Kehittämispäällikkö Minna Markkanen kertoo, että tutkimusten mukaan digitaalisista apuvälineistä on apua säästämisessä.
– Jos on pienet ja epäsäännölliset tulot, digitaalinen säästämisen apuväline auttaa hahmottamaan kokonaisuutta.
Nykypäivän rahankäyttöön ja velkaantumiseen liittyvät ongelmat juontuvat siitä, että maksaminen digimaailmassa on tehty liian helpoksi. Ympärivuorokautinen ostaminen, osamaksut, luottokorttimaksaminen sekä algoritmiin pohjautuva suora digimainonta osaltaan kehottavat kuluttamaan.
Kakkkois-Aasian suuntautuvan matkan yksi etappi oli tämä vesiputous Länsi-Jaavalla, Tumpak Sewu nimisessä paikassa.Eveliina Juselius
Digitaalinen maksaminen on näkymätöntä ja helppoa. Siinä tapahtumassa ei ole konkretiaa.
Takuusäätiön Minna Markkasen mukaan konkreettinen käteisellä maksaminen aktivoi aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu. Luottokorttimaksaminen ei anna aivoihin tätä kipeää kemiallista myrskyä. Markkasen mukaan tämä lisää kulutusta.
– Tänä päivänä markkinat haluavat poistaa tämän fyysisen kivun, kertoo Minna Markkanen.
Säästää vai tuhlata?
Eveliina Juseliuksen päätös piti. Hän säästi matkakassan ja lähti reissuun Kaakkois-Aasiaan seitsemäksi kuukaudeksi. Matkalla ollessaan rahaa piti käyttää.
Kun varat hupenivat, Juselius kertoo tunteneensa "kipua aivoissaan"..
–Mutta sitä varten mä säästin, että pääsen matkalle, kertoo Eveliina Juselius.
Kumpi on kivempaa säästäminen vai tuhlaaminen?
–Kyllä se on säästäminen, kun se mahdollistaa asioita.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 22 saakka.
Noin puolet maahantulijoista on tehnyt koronatestin Vaalimaan raja-asemalla.
Koronatestaukset Vaalimaalla käynnistyivät viime viikon tiistaina. Testauspiste on auki kello 10-19 viikon jokaisena päivänä. Koronatesti on vapaaehtoinen ja ilmainen.
Viime viikon tiistain ja sunnuntain välisenä aikana terveysneuvonnassa on käynyt 402 maahantulijaa, joista 202 henkilöä on sen jälkeen käynyt koronatestissä. Loput ovat kieltäytyneet testistä.
– On huolestuttavaa, että kieltäytyneiden määrä on noin suuri. Ainoastaan kymmenen prosenttia kieltäytyneistä on esittänyt tuoreen testituloksen, mikä on hyvä syy kieltäytyä, Kymenlaakson sote-kuntayhtymä Kymsoten turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Jarno Rämä sanoo.
Rämän mukaan esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä koronatestistä kieltäyneiden määrä on suhteessa huomattavasti pienempi kuin Vaalimaan raja-asemalla.
Lomakkeiden määrä yllätti
Samaan aikaan Vaalimaan koronatestien kanssa Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikoilla alkoi kokeilu, jossa henkilöliikenteen rajanylittäjiä velvoitetaan täyttämään yhteystietolomake Suomeen saapuessaan.
Imatran ja Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikkojen kautta tulleiden matkustajien yhteystietolomakkeiden suuri määrä on yllättänyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten.
Yhteystietolomakkeen on vajaan viikon aikana palauttanut noin 50 Venäjältä Suomeen saapunutta matkustajaa.
Rajanylityspaikoilla on ohjeistettu koronavirukseen liittyvistä suosituksista muun muassa infotauluilla. Arkistokuva.Pyry Sarkiola / Yle
Yhteystietojen avulla pyritään selvittämään, miten hyvin säännöllisesti rajan yli matkustavat tuntevat karanteeniohjeet ja noudattavat niitä. Tavoitteena on myös ohjata toistuvasti rajan ylittäviä henkilöitä säännöllisesti koronatestiin.
Eksoten mukaan yli 80 prosenttia vastanneista haluaa, että heihin otetaan yhteyttä venäjäksi. Lomakkeessa vaihtoehtoina ovat suomi, englanti ja venäjä.
Täytetyt lomakkeet toimitetaan Eksoten tartuntatautien lääkärille. Eksotesta otetaan myöhemmin puhelimitse yhteyttä Suomeen saapuneeseen henkilöön. Yhteydenottoja ryhtyy hoitamaan venäjän kielen taitoinen sairaanhoitaja.
– Koronavirusneuvontaan keskittyvät puhelut pyritään soittamaan viikon kuluessa, sanoo ylilääkäri Sami Raasakka Eksotesta.
Puheluilla varmistetaan, onko henkilö noudattanut omaehtoista karanteenia ja käynyt koronatestissä.
Raasakka toivoo, että mahdollisimman monet olisivat yhteydenottoon mennessä käyneet koronatestissä rajalla saamiensa ohjeiden perusteella ja saaneet jo tuloksetkin.
Nuijamaalla alkaa koronatestaus
Viime perjantaina hallitus kertoi keinoista, joilla yritetään estää ärhäkästi leviävien koronavirusmuunnosten leviämistä Suomeen.
Työmatkaliikennettä rajoitetaan 30 päivän ajan tästä viikosta alkaen. Rajan saavat ylittää työntekijät, jotka ovat huoltovarmuuden eli yhteiskunnan toimivuuden ylläpitämisen kannalta keskeisiä.
Vaalimaan raja-asemalla varaudutaan siihen, että koronatestit laajenevat. Arkistokuva.Pyry Sarkiola / Yle
Nuijamaan raja-asemalla Venäjältä Suomeen tulevien matkustajien koronatestaukset alkavat torstaina tammikuun 28. päivänä.
Koronanäytteitä otetaan henkilöliikenteen matkustajilta joka päivä kello 10–18. Näytteenottoaikaa tullaan Eksoten mukaan pidentämään vähitellen.
Näytteenotosta huolehtii nelihenkinen työryhmä, johon kuuluu kaksi Huslabin näytteenottajaa, Eksoten terveysneuvoja sekä Eksoten toimistotyöntekijä.
Koronatesti on matkustajille vapaaehtoinen eikä se koske tavaraliikenteen autonkuljettajia.
Imatran raja-asema suljetaan henkilöliikenteeltä
Viime perjantaina hallitus myös kertoi, että Imatran rajanylityspaikka suljetaan henkilöliikenteeltä.
Päätös tulee voimaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, mutta käytännössä Imatran raja-asema suljetaan aikaisintaan loppuviikosta.
Pitkän linjan asianajaja Lena Mitts on nähnyt uransa aikana yhtä ja toista.
Yksi asia häntä risoo erityisen paljon.
Yksityishenkilöillä riitajuttujen oikeudenkäyntikulut ovat nousseet kohtuuttoman suuriksi.
– Tavalliselle keskiluokkaiselle ihmiselle oikeudenkäynnin lopputulos voi olla poikkeuksellisen tyly: häviäjä maksaa kaiken – myös voittajan asianajolaskut.
Mitts pyrkii yksityishenkilöiden riitajutuissa sovintoon jo paljon ennen käräjäoikeuden kynnystä.
– Teen kaikkeni, jotta voisin estää riitojen ajautumisen käräjäsaliin saakka.
"Käräjöinti on juttujen venymisen takia sekä kallista että raskasta", Lena Mitts tietää.Benjamin Suomela / Yle
Työsuhderiitojen selvittelyyn erikoistunut asianajaja Jarkko Pehkonen puolestaan kuvailee omaa työskentelytapaansa arkijärkeilyksi.
– Kun asiakas saapuu puheilleni, lasken ruutupaperille eri vaihtoehtojen työntuntimäärät ja tuntihinnat. Arvioin samalla myös vastapuolen kulujen määrää. Annan sen laskelmalapun sitten asiakkaalle mukaan kotiin miettimistä varten.
Pehkonen tunnustaa, että hän tarvitsee tuota ruutupaperia myös itseään varten.
– Ilman selkeätä laskelmaa en edes itse osaa hahmottaa mahdollisten kuluriskien todellista suuruutta. Järkytyshän se välillä on.
Onko suomalaisessa oikeuslaitoksessa jotakin mätää, kun jopa asianajaja pöyristyy oman laskuarvionsa edessä?
Kylmä kyyti jatkuu – kulut nousevat yhä
Oikeusministeriön tilaamasta ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa laaditusta tuoreesta selvityksestä ilmenee, että riitajuttujen oikeudenkäyntikulujen kasvu on jatkunut käräjäoikeuksissa jo pitkään.
Jos yksityinen ihminen nostaa kanteen omaa vakuutusyhtiötään tai omaa työnantajaansa vastaan, ennuste lopputuloksesta on karu. Jutussa vastaamaan haastettujen vakuutusyhtiöiden vaatimat oikeudenkäyntikulut ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Työantajien korvausvaatimukset ovat kaksinkertaistuneet samassa ajassa.
Tyly pääsääntö on se, että häviäjä maksaa kaikkien viulut.
Selvityksen toisena kirjoittajana Chris Carlingin kanssa toiminut Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Laura Sarasoja havainnollistaa tilannetta.
– Jos jutun nostaneen yksityishenkilön oman asianajajan lasku on käräjien päätteeksi 10 000 euroa, vastaajapuolella olevan yritysjuristin lasku saattaa nykyisin olla 60 000 euroa.
Kylmä pääsääntö on se, että riitajutun hävinnyt maksaa kaikki viulut.
Sarasojan mielestä ongelma tiivistyy tutkimustulokseen, jonka mukaan nykyisin yli 40 % käräjäoikeuksien pääkäsittelyssä ratkaisemista riitajutuista on sellaisia, joissa jutun intressi eli rahallinen arvo on pienempi kuin jutun käsittelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
– Olisi houkuttelevaa tulkita, että korkeat asianajokulut väistämättä johtavat kiistojen sopimiseen – vaikka hampaat irvessä – ilman käräjöintiä. Alle 20 000 euron intressistä riiteleminen käräjillä on kamalan kallista – etenkin, jos häviää sen juttunsa.
Jos lopputulos ei ole pomminvarma voitto, käräjille haluavan on siis syytä panna jäätä lakkiin useita kertoja ennen asianajotoimeksiannon allekirjoittamista.
"Työsuhderiidat, vakuutuskorvausriidat, asunnon remonttiriidat ja hometaloriidat. Niissä liikkuvat elämääkin suuremmat tunteet ja suuri raha", tietää Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, tutkija Laura Sarasoja.Benjamin Suomela / Yle
Valtion oikeusapu ja oikeusturvavakuutus – katteetonta turvallisuudentunnetta?
Käräjätuomari Petra Spring Helsingin käräjäoikeudesta tuntee pelikentän. Siellä on kolmenlaisia pelaajia: vähävaraisia, upporikkaita ja heidän välissään kärvistelevä keskiluokka.
Köyhyysrajan tuntumassa olevat ja vähätuloiset ihmiset saavat valtion oikeusaputoimistojen kautta maksutonta oikeusapua.
– Jos oikeusapua saava ihminen häviää riitajuttunsa, valtio ei kuitenkaan maksa hänen vastapuolensa laskuja.
– Ja jos oikeusaputoimiston asiakkaalla on tuloja, melko vaatimatonkin palkka alkaa noustessaan hiljakseen leikata maksuttomuutta – ja oikeudenkäyntikulut siirtyvät melko pian asiakkaan itsensä kokonaan maksettavaksi.
Upporikkaalle taas käräjöinti saattaa olla jopa hauska – joskin hintavahko – harrastus.
Suurimmassa ahdingossa on keskiluokka, omilla tuloillaan niukin naukin toimeentulevat palkansaajat.
Keskiluokalla on käytössään vain yksi heiveröinen oljenkorsi, kotivakuutusten kylkiäisenä myytävä oikeusturvavakuutus.
Keskiluokalla on käytössään vain yksi heiveröinen oljenkorsi, kotivakuutusten kylkiäisenä myytävä oikeusturvavakuutus.
Petra Spring sanoo, että oikeusturvavakuutus on tuudittanut monet petolliseen turvallisuudentunteeseen.
Oikeusturvavakuutus korvaa tavallisesti vain yksityisen henkilön omat asianajokulut – ja niitäkin enimmillään 8 500 – 17 000 euron kattoon saakka.
– Jos ihminen sitten häviää riitansa käräjillä, vastapuolen kulut kaatuvat hänen maksettavakseen useimmiten täysimääräisenä.
Tavalllisen kansan oikeusturvavakuutuksen ehdoissa – siis siinä pienessä präntissä – on lisäksi pitkä lista tilanteista, joissa edes vakuutuksenottajan omia oikeudenkäyntikuluja ei korvata.
Oikeusturvavakuutus ei korvaa esimerkiksi avioeroon, lapsenhuoltoriitaan tai vaikkapa työsuhderiitaan liittyviä lakimieslaskuja.
Riitajuttujen tylystä kulukorvausperiaatteesta on vain yksi merkittävä poikkeus: lapsiriidat. Niissä osapuolet hoitavat itse omat kulunsa.
"Kaikkein riipaisevimpia ovat ihan tavallisten ihmisten kiinteistö- ja asuntokauppariidat. Oma asunto on ollut heille koko elämän suurin unelma ja investointi", kertoo käräjätuomari Petra Spring Helsingin kärjäoikeudesta.Benjamin Suomela / Yle
Kulukorvausten nousukierre alkoi jo vuonna 1993
Oikeustieteen tohtori, kauppaoikeuden dosentti Klaus Viitanen on tutkinut oikeudenkäyntikulujen kasvua jo pitkään.
Oikeudenkäyntikulujen jatkuvaa nousukierrettä ei voi ymmärtää ilman katsausta lähihistoriaan.
On tehtävä aikamatka 30 vuoden taakse.
1990-luvun alussa suomalainen riita-asioiden oikeudenkäyntimenettely mullistui perin pohjin.
Ajatuksena oli, että vastedes riitajututkin on saatava käräjäsalissa päätökseen yksillä löylyillä, keskitetyssä pääkäsittelyssä. Tavoitteena oli tuomioiden laadun paraneminen. Uudistuksen vaikutuksia oikeudenkäyntikuluihin ei pohdittu.
– Samassa yhteydessä kiristettiin korvausvelvollisuutta siten, että hävinnyt joutuu nyt pääsääntöisesti korvaamaan myös voittaneen kulut täysimääräisenä ilman mitään korvauskattoa.
Asianajajien laskutuksen perusteeksi vakiintuivat työhön käytettävä aika ja kunkin asianajajan omasta mielestään kohtuullinen tuntitaksa.
– Kun hävinneen korvausvelvollisuudella ei ollut minkäänlaista kattoa, laskut kasvoivat ja oikeudenkäyntikuluista tuli huonosti ennustettavia ja aikaisempaa arvaamattomampia.
"Nykyisessä systeemissä molemmat osapuolet uskovat mielellään, että juttu voitetaan ja kaikki kulut kaatuvat vastapuolen maksettavaksi. Tuntilaskutuskierre on valmis", oikeustieteen tohtori ja dosentti Klaus Viitanen tietää.Benjamin Suomela / Yle
Kaikki ovat kauhuissaan, mutta kukaan ei tee mitään
Oikeudenkäyntien kalleus on pysynyt oikeuspoliittisen keskustelun asialistalla jo vuosikymmenet, ja erityisesti vuoden 1993 käräjäoikeusuudistuksen jälkeen.
Asia on niin kipeä, että jopa Tuomariliitto parahtelee siitä aika ajoin. Tuomariliitto on vaatinut oikeusministeriöltä rivakkaa toimintaa ongelman ratkaisemiseksi.
Myös Lakimiesliitto, Tuomariliitto ja Asianajajaliitto vaativat käräjäkuluille parempaa ennustettavuutta.Logokooste. Maiju Hakalahti / Yle, Tanja Ylitalo / Yle
Samoin korkeimman oikeuden nykyinen presidentti Tatu Leppänen ja hänen edeltäjänsä Timo Esko ovat pitäneet kallista oikeudenkäyntiä erityisesti keskiluokkaan kohdistuvana oikeusturvaongelmana.
A-studio kävi läpi Suomen hallitusohjelmat 25 viime vuoden ajalta.
Hallituksia on tuona aikana ollut yksitoista. Niiden kaikkien ohjelmassa muistetaan mainita yksityisen ihmisen oikeusturva. Useimpiin niistä on kirjattu myös selkeä huoli käräjöinnin kalleudesta.
Nykysilmin ehkä radikaalein on Paavo Lipposen (sd.) II hallituksen (15.4.1999-17.4.2003) ohjelma yli 20 vuoden takaa:
"Tuomioistuinten toimintakykyä parannetaan ja oikeudenkäyntimenettelyä nopeutetaan tavoitteena säilyttää oikeudenkäyntikustannukset kohtuullisina. Erityisesti seurataan riita-asioiden oikeudenkäyntikulujen kehitystä ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin niiden alentamiseksi. Oikeusapujärjestelmät yhtenäistetään ja laajennetaan koskemaan koko hallintolainkäyttöä sekä parannetaan keskituloisten mahdollisuuksia saada valtion tarjoamaa oikeusapua rahoitusmahdollisuuksien rajoissa."
Viimeksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus (10.12.2019-) kirjasi tahtotilansa hallitusohjelmaan näin:
”Selvitetään oikeudenkäyntikulujen määräytymisperusteita muun muassa kuluriskin alentamiseksi. Selvitetään oikeusavun tulorajojen nostamista, keskituloisten oikeusapua ja oikeusturvavakuutusten sääntelyä.”
”Selvitetään oikeudenkäyntikulujen määräytymisperusteita muun muassa kuluriskin alentamiseksi. Selvitetään oikeusavun tulorajojen nostamista, keskituloisten oikeusapua ja oikeusturvavakuutusten sääntelyä.” Sanna Marinin hallituksen ohjelma
Nykyinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on keskiluokan oikeusturvaongelmasta kiusallisen tietoinen. Hän istui oikeusministerinä myös Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa (22.6.2011-24.6.2014) sekä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa (24.6.2014-29.5.2019).
Kataisen – ja samalla Stubbin – hallituksen ohjelma nosti kansalaisten oikeusturva-asiat näyttävästi esille.
"Oikeusturvan takeista huolehditaan ihmisten tarpeet aidosti huomioon ottaen. Oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi laaditaan oikeusturvaohjelma aiempien toimenpidesuunnitelmien pohjalta. Oikeudenkäyntien kokonaiskustannuksia alennetaan ja oikeudenkäyttöä tehostetaan. Oikeusapua kohdennetaan tehtyjen selvitysten pohjalta nykyistä oikeudenmukaisemmin."
Ministeri Henriksson teki oikeudenkäyntikulujen kasvusta selkoa myös eduskunnalle kansanedustaja Pia Kauman (kok.) kysymykseen tasan vuosi sitten antamassaan kirjallisessa vastauksessa. Henrikssonin mukaan suuret oikeudenkäyntikulut ovat heikentäneet oikeusturvaa.
– Monien aiheellistenkin juttujen vieminen tuomioistuimeen on käytännössä estynyt kuluriskin vuoksi.
Kenttäväen neuvo: sovittele, sovittele, sovittele
"En pitkän urani aikana ole tavannut yhtä ainoata ihmistä, joka olisi nauttinut oikeudenkäynnistä. Pelkästä periaatteesta ja suuren tunnekuohun vallassa ei ikinä kannata mennä käräjille", sanoo asianajaja Lena Mitts.Benjamin Suomela / Yle
Työkseen käytännön käräjäriitoja ratkaisevat juristit ovat nykytilanteesta tuskastuneita. Ihmisten hätä epämääräisen oikeudenkäyntikuluriskin edessä ei ole mukavaa katseltavaa.
Asianajaja Lena Mitts tekee pienen tunnustuksen.
– Asianajajilla on vähän sellainen tapa, että kollegan laskutukseen ei puututa. Sehän osuisi pian myös omaan nilkkaan.
"Oikeudenkäyntien kesto olisi ehdottomasti saatava nykyistä lyhyemmäksi." Lena Mitts
Samalla hän esittää lainsäätäjälle hartaan toiveen.
– Oikeudenkäyntien kesto olisi ehdottomasti saatava nykyistä lyhyemmäksi.
– Toimeksiannosta käräjäoikeuden pääkäsittelyn tuomioon saattaa mennä aikaa jopa kolme vuotta. Siinä on kummallakin kiistapuolella piikki auki koko ajan. Rumalta näyttää.
Työsuhdejuridiikan ekspertti, asianajaja Jarkko Pehkonenkaan ei näe ongelmaan pikaista ratkaisua.
"Onneksi valtaosa riidoista ratkaistaan sopimuksella jo ennen käräjäoikeuden oveen kolkuttamista. Ja se on hyvä se." Jarkko Pehkonen
– Onneksi valtaosa työsuhderiidoista ratkaistaan sopimuksella jo ennen käräjäoikeuden oveen kolkuttamista. Ja se on hyvä se.
"Jonkinlainen kuluriski täytyy riitajutun nostajalla aina olla. Ei oikeusjuttuja voi nostaa pelkästä hetken mielijohteesta, ihan vaan kokeillakseen kepillä jäätä", käräjätuomari Petra Spring muistuttaa.Benjamin Suomela / Yle
Käräjätuomari Petra Spring on kouluttanut itsensä myös sovittelijatuomariksi.
Hänellä – kuten kaikilla muillakin käräjätuomareilla – on pöytälaatikossaan hätävara eli paksu manuaali,käsikirja, oikeudenkäyntikulujen tuomitsemisesta.
By the book -menettely johtaa kuitenkin joskus inhimillisesti katsoen tylyihin tilanteisiin.
Siksi Spring etsii jokaisesta eteensä tulevasta riitajutusta aina aluksi esiin kaikki mahdollisuudet sovintoon, jotta mahdolliselta pääkäsittelyltä käräjäsalissa vältyttäisiin.
– Jos tuomarikin epäonnistuu sovinnon etsimisessä, edessä on kaikille osapuolille pitkä, kallis ja henkisesti raskas tora.
– Ainakin silloin, kun riidan taustalla on pikemminkin mielensä pahoittaminen kuin aito juridinen erimielisyys, laihakin sopu on aina parempi kuin täysimittainen oikeudenkäynti.
Tutkijat: Joku roti tähän on saatava – vaikka sääntelyllä
Kauppaoikeuden dosentti Klaus Viitanen kirjoittaa parasta aikaa kirjaa oikeuden saatavuudesta riita-asioiden oikeudenkäynneissä.
– Tuomioistuintie on tällä hetkellä sen kalleuden vuoksi suljettu tavallisen kansan nenän edestä. Perustuslain lupaus siitä, että jokaisella on oikeus saada asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi näyttää täydellisesti unohtuneen.
Viitanen tietää, että asiaa ei saada kuntoon yhdellä yksittäisellä hokkuspokkus-konstilla.
– Ehkä kaikkein yksinkertaisin tapa vaikuttaa palkkioiden suuruuteen ja hävinneen kulukorvauksiin olisi kulukorvauskatto. Nykyisin asianajajien piikki on auki ja meno sen mukaista.
Viitasen mielestä oikeudenkäyntejä tulisi myös keventää nykyisestä. Oikeudenkäyntejä tulisi yksinkertaistaa tavallisille ihmisille tyypillisissä riita-asioissa.
– Yhden mallin tarjoaisivat ulkomaisissa small claim court -tuomioistuimissa käytettävä menettely. Niissä riidan osapuolet voivat hoitaa asiaansa itse ilman kallista asianajajaa vähän samaan tapaan kuin esimerkiksi kuluttajariitalautakunnassa tällä hetkellä.
Viitanen on kehitellyt ajatuksiaan tarkemmin muun muassa prosessioikeuden emeritusprofessorin Jyrki Virolaisen ylläpitämässä Rule of Law -blogissa.
"Oikeudenkäyntikuluja koskevan keskustelun lähtökohtana tulisi olla oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin", sanoo Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi.Arash Matin / Yle
Myös Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi on miettinyt Lakimies-lehden artikkelissa keinoja epäreilusta ja kohtuuttomasta nykytilasta eroon pääsemiseksi.
Niemi sanoo nyt Ylelle, että oikeudenkäyntikuluja koskevien lainsäännösten lähtökohtiin tulisi nykyisin ehdottomasti sisältyä myös perus- ja ihmisoikeudellinen tarkastelu.
– Riski ja pelko vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta voi olla oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin esteenä. Myös jokaisen oikeus saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi on vaarassa.
Professori Niemi tekee konkreettisen ehdotuksen.
– Jos riitajutun asianosainen on yksityishenkilö, otetaan vastapuolen kulujen korvaamisessa käyttöön sama sääntely kuin nyt on valtion tarjoamassa oikeusavussa.
Käytännössä Niemen ehdotus tarkoittaisi sitä, että jutun hävinneen osapuolen tulisi maksaa vastapuolen oikeudenkäyntikuluja enimmillään 110 euroa tunnilta plus arvonlisävero. Laskutettavan työn hyväksyttävä tuntikatto olisi 80 tuntia per asia.
On helppo kuvitella, että ainakaan Asianajajaliitto ei professori Niemen esitystä purematta niele.
Oikeusministeriö kiirehtii hitaasti
Oikeusministeriön erityisasiantuntija Jukka Siro on jo ottanut kynän käteensä. "Seuraavaksi työn alla on arviomuistio siitä, mitä tässä on tehtävissä. Urakka on taatusti vaikea."Benjamin Suomela / Yle
Erityisasiantuntija Jukka Siro oikeusministeriöstä kertoo, että lainvalmisteluvirkamiehet ovat jo ottaneet kopin hallitusohjelman kirjauksesta.
Oikeudenkäyntikuluja koskevan mahdollisen uudistuksen vaihtoehtojen pohtiminen on annettu juuri Siron päänvaivaksi.
– Nyt aluksi tehtävänäni on kirjoittaa asiasta arviomuistio eli alustava selvitys.
– Kun arviomuistio valmistuu myöhemmin tänä vuonna, se käy läpi lausuntokierroksen – ja sitten ministeriö päättää jatkotoimista.
Jukka Siro on kuitenkin jo ehtinyt tehdä perusteelliset kotiläksynsä suomalaisen siviilikäräjöinnin arkitodellisuudesta.
Tutkijatoverinsa Mikko Aaltosen kanssa hän on kirjoittanut Lakimies_-_lehteen mittavan tieteellisen artikkelin ”Riita-asiat tuomioistuimissa 2000-luvulla”.
Jos Marinin hallitus istuu koko vaalikauden loppuun saakka, uusia konkreettisia ajatuksia ja jopa lakiesitys oikeudenkäyntikulujen hillitsemiseksi voisi olla ihmeteltävänämme siis parin vuoden sisällä.
Lakiuudistusta sommittelevan virkamiehen kynä on jo teroitettu.
Voit keskustella tästä aiheesta 26.1. kello 23 asti.
Keltainen huomioliivi on meille Venäjällä työskenteleville toimittajille vakiovaruste, kun raportoimme hallinnon vastaisista mielenosoituksista.
Ylen Moskovan-toimisto sai pressitunnuksilla varustetetut huomioliivit kymmenisen vuotta sitten Venäjän sisäministeriöstä. Venäläisviranomaiset ovat jo pitkään suositelleet toimittajille niiden käyttöä.
Hiljattain tuli voimaan laki, joka edellyttää toimittajien tunnistautuvan selvästi, kun he raportoivat joukkotapahtumissa.
Ilman viranomaisten ennakkolupaa järjestettävissä mielenosoituksissa mellakkapoliisi käyttää usein kovia otteita, ja uhriksi joutuu myös sivullisia. Tähän asti olen uskonut, että huomioliivi suojaa toimittajia väkivallalta.
Lauantain tapahtumat osoittavat minun olleen väärässä.
Työskentelimme väkijoukossa Puškinin aukiolla, aivan Moskovan ydinkeskustassa, Ylen venäläisen kuvaajan kanssa.
Meneillään oli vangitun oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kokoon kutsuma protesti.
Kuvasimme, kun mellakkavarusteiset poliisit hyökkäsivät rauhallisesti käyttäytynyttä väkijoukkoa vastaan. Poliisien vetäydyttyä aloin antaa raporttia kameralle.
Selostin tilannetta kovaan ääneen suomeksi Ylen mikrofoni kädessä. Kuvaaja Grigori Vorobjov tallensi esiintymistä jalustaan kiinnitetyllä suurella videokameralla. Meillä molemmilla oli keltaiset pressiliivit päällä.
Kenellekään ei voinut jäädä epäselväksi, että olimme toimittajia.
Kun virkavalta aloitti uudestaan etenemisen, mellakkapoliisi otti myös minut kohteekseen.
Tunsin pari kevyttä pampun iskua kehossani ennen kuin kuvaaja Vorobjov sai kaapattua pääni suojaan vetäen minua kainaloonsa.
Vieressämme olleet mielenosoittajat käyttäytyivät rauhallisesti. Joku oli nostanut kätensä pystyyn näyttääkseen, ettei vastusta poliisia. Toinen huusi kovaan ääneen: "Älkää lyökö toimittajia!"
Mellakkapoliisi riuhtoi minua repusta ilmeisenä tarkoituksenaan raahata minut pidätysautoon. Kuvaajan ja vieressä seisova mielenosoittajan tuella pysyin kuitenkin pystyssä, ja lopulta poliisi irrotti otteensa.
Tämän jälkeen pääsimme kuvaajan kanssa poistumaan väkijoukon läpi syrjemmälle.
Poliisin otteet mielenosoituksissa työskenteleviä toimittajia kohtaan näyttävät kiristyneen toissa kesänä.
Silloin uutisoitiin laajasti toimittajien kiinniotoista opposition mielenosoituksissa Moskovassa. Vuoden 2019 kesäkuussa poliisi otti kiinni myös Ylen Grigori Vorobjovin. Hänet päästettiin vapaaksi tunnin päästä, kun hän oli todistanut olevansa toimittaja.
Vorobjovilla oli tilanteessa yllään toimittajan huomioliivi. Kiinnioton yhteydessä poliisi näpäytti pampulla Vorobjovin polvitaipeeseen, työnsi tämän kasvoja autoa vasten ja käytti törkeää kieltä.
Nyt tammikuussa 2021 poliisin käytös toimittajia kohtaan tuntuu kuitenkin aiempaa aggressiivisemmalta ja järjestelmällisemmältä.
Lauantain protesteissa poliisi otti kiinni kymmeniä toimittajia eri puolilla maata.
Journalistien ammattiliiton mukaan yhteensä yli 50 toimittajaa tai kuvaajaa otettiin kiinni noin 20 kaupungissa. Lähes kaikki heistä käyttivät asianmukaisia tunnuksia.
Moskovan Puškinin aukiolla mellakkapoliisi löi pampulla päähän kahta vallanpitäjiin kriittisesti suhtautuvan Novaja Gazeta -lehden toimittajaa. Kummankin kerrotaan saaneen lievän aivotärähdyksen. Poliisi rikkoi myös lehden valokuvaajan kameran objektiivin.
Novaja Gazetan julkaisemasta tviitistä näkyy vamma, jonka toimittaja Liza Kirpanova sai iskusta.
Poliisi käytti voimakeinoja myös esimerkiksi pressiliiviin pukeutunutta riippumattoman Meduza-uutisivuston toimittajaa kohtaan.
Lisäksi poliisi tunkeutui aukion vieressä olevaan asuntoon, jonka parvekkeelta Kremlistä riippumaton tv-kanava Dožd näytti suoraa lähetystä mielenosoituksesta. Lähetyksen keskeyttämiseksi asunnosta katkaistiin sähköt. Poliisi vei kuvaajan mukanaan asemalle.
Venäjän johto on vaikeuttanut entisestään riippumattoman median toimintamahdollisuuksia myös kiristämällä lainsäädäntöä.
Vuodenvaihteessa voimaan tulleen lain nojalla viestimien lisäksi yksittäisiä toimittajia voidaan julistaa "ulkovallan agenteiksi".
Laki muun muassa velvoittaa, että agentiksi julistetun toimittajan on säännöllisesti selvitettävä toimintaansa ja tulonlähteitään viranomaisille. Hänen on merkittävä statuksensa kaikkeen julkaisemaansa materiaaliin. Myös muiden tiedotusvälineiden on käsitellessään kyseistä henkilöä sakon uhalla kerrottava hänen olevan "ulkomainen agentti".
Listalle on jo lisätty esimerkiksi petroskolainen kuvaaja Sergei Markelov, joka on muun muassa kuvannut Venäjän sotahistoriallisen seuran kaivauksia Stalinin aikaisilla Sandarmohin joukkohaudoilla Karjalan tasavallassa. Kaivausten avulla on yritetty todistaa väitteitä suomalaisten teloittamista sotavangeista.
Uuden lainsäädännön mukaan Venäjän oikeusministeriö voi julistaa myös ulkomaisen kirjeenvaihtajan "ulkovaltojen agentiksi".
Parlamentin alahuoneen duuman sivuilla olevan selvityksen mukaan agentiksi julistaminen voidaan tehdä muun muassa sen perusteella, että toimittaja "harjoittaa toisen valtion intressien mukaista poliittista toimintaa" Venäjän maaperällä.
Asiantuntijoiden mukaan agenttilait on muotoiltu tarkoituksella hyvin väljästi, jotta niitä voidaan käyttää laajasti vallanpitäjien kriitikkoja vastaan.
Selvisin kuvaajani kanssa lauantain uhkaavasta tilanteesta pelkällä säikähdyksellä.
Videolle tallentunut kohtaus näyttää hurjalta, mutta meillä oli onnea mukana. Emme saaneet tilanteessa fyysisiä vammoja.
Välikohtaus saattaa panna ajattelemaan, että toimittajan pitää pysyä entistä kauempana, kun mellakkapoliisi kurittaa rauhanomaisesti käyttäytyviä mielenosoittajia.
Tämä juuri on toimittajiin kohdistetun aggression tarkoituskin. Silloin poliisin mielivallalla on vähemmän todistajia.
Espoolaispalvelutalo Hopeakuun asukkaista 20 on saanut koronavirustartunnan. Heistä viisi on menehtynyt, kertoo Espoon kaupunki tiedotteessaan.
Työntekijöistä tartunnan on saanut 11.
Espoon kaupunki tiedotti 15. tammikuuta, että Hopeakuussa oli todetty koronavirustartunta yhdeksällä asukkaalla ja seitsemällä työntekijällä. Nyt luku on noussut siis huomattavasti.
Tartuntoja on ilmennyt kahdessa ryhmäkodissa. Tämänhetkisten tietojen mukaan ei ole syytä epäillä virusmuunnoksen mahdollisuutta.
Tartunnan saaneet asukkaat on eristetty muista asukkaista, ja tartunnan saaneet henkilökunnan jäsenet on määrätty eristykseen. Lisäksi hoivakodissa altistuneet henkilöt on määrätty karanteeniin. Asukkaiden omaisiin ja läheisiin on oltu yhteydessä.
Valtaosa Palvelutalo Hopeakuun asukkaista ja työntekijöistä on saanut koronarokotuksen ensimmäisen rokoteannoksen viikolla kaksi. Kaikki muut ovat saaneet koronarokotteen paitsi koronavirustautia rokotushetkellä sairastaneet. Tehosteannokset rokotetaan viikolla viisi.
Helsingin Vallilassa sijaitsevassa trooppisessa matelija- ja liskotalossa on tapahtunut kansainvälisen tiedeyhteisön hartaasti odottama ihme: mustavesivaraanin neitseellisestä munasta on kuoriutunut elävä poikanen.
Laji on hyvin harvinainen, ja sen lisääntyminen ylipäänsä eläintarhassa on poikkeuksellista – neitseellisestä lisääntymisestä puhumattakaan.
– Tämä on maailman ainoa suvuttomasti syntynyt vesivaraaneihin kuuluvan ryhmän varaanin poikanen, kertoo Tropicarion eläintenhoitaja Jarmo Lanki ylpeänä.
Tutkijat ovat odottaneet neitseellistä lisääntymistä tapahtuvaksi, ja nyt eläintieteilijät ympäri Eurooppaa ovat olleet Tropicarioon yhteydessä.
Varaanit ovat petoja. Kaikki liikkuva ja liikkumaton liha on ravintoa. Luonnossa naaras syö omat poikasetkin, jos sattuu ne löytämään. Sara Salmi / Yle
Poikasesta ei ole vielä otettu dna- tai verinäytteitä neitseellisen syntymän vahvistamiseksi. Varaaniemo on kuitenkin ollut yksineläjä viimeiset kymmenen vuotta, eikä mahdollisuutta paritteluun ole ollut.
Epäilijöitäkin on riittänyt.
– On joitain väitteitä, että varaanit pystyisivät säilömään sukusoluja. Mutta mitä niille emon tuottamalle parille sadalle munalle on tässä välissä tapahtunut, mihin sukusoluja ei ole käytetty. Ja missä emo olisi säilönyt sukusoluja kymmenen vuoden ajan, eläintenhoitaja Lanki spekuloi.
Se tiedetään, että eräät petoeläimet voivat viivyttää synnytystä parilla kuukaudella tarvittaessa – mutta ei millään kymmenellä vuodella.
Poikanen oli liian nopea liikkeissään, joten kuvaan sitä ei saanut, mutta Yle Helsingin Instagramista voit katsoa videon historiallisesta otuksesta.
Tropicarion emovaraani kasvoi poikasena koiraan kanssa samassa terraariossa, mutta ennen murrosikää varaanit erotettiin toisistaan. Näin menetellään muissakin eläintarhoissa. Nämä liskot ovat nimittäin sen verran äkkipikaisia, että käyvät herkästi lajitoveriensa kimppuun.
Kolmen vuoden takaisen tapahtuman jälkeen ihmettä on osattu odottaa
Kolmisen vuotta sitten Tropicariossa sattui edellisen kerran tapaus, jossa sama emo synnytti suvuttomasti poikasen. Se oli kuitenkin keskonen, eikä selvinnyt pitkään.
– Nyt syntynyt poikanen vaikuttaa jämäkältä, se syö hyvin ja on kasvanut jo paljon.
Suvuttomasti syntyvät liskopoikaset ovat tavallisesti yksinomaan koiraita. Tropicariossa ei ole hätäilty nyt syntyneen mustavesivaraanin sukupuolen määrittelyssä, vaan sen annetaan kasvaa rauhassa omaksi itsekseen.
Nimi pikkuvaraanilta vielä puuttuu, ja Tropicario on kiinnostunut yleisön ehdotuksista. Poikaselle rakennetaan jo kiireen vilkkaa oma terraariota Vallilan matelijoiden ja liskojen eläintaloon.
Täysikasvuisena poikasesta voi tulla jopa kolmen metrin pituinen ja 60-kiloinen jättiläinen, joka voi eläintarhassa elää helposti yli parikymppiseksi.
Varaanit ovat nopeita juoksemaan, ketteriä kiipeämään ja kovia uimaan.
Sara Salmi / Yle
Tuore tutkimus tyrmää kotitalousvähennyksen hyödyt, mutta valtiovarainministeriössä ei ole aikomuksia luopua veroedusta. Kotitalousvähennys maksaa valtiolle vuodessa yli 400 miljoonaa euroa menetettynä verotulona.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) arvioi, että verovähennys on luonut työtä kotisiivousalalla ja tuonut yritystoimintaa "harmaasta talouden verokirjojen puolelle". Sähköpostivastauksessaan Ylelle Vanhanen sanoo haluavansa asiasta lisätutkimusta.
VATT:n ja PT:n tutkimuksen mukaan vähennys ei ole vastannut kumpaankaan sille asetettuun tavoitteeseen. Se ei ole vähentänyt harmaata taloutta, eikä luonut uutta työtä.
Ministerin mukaan verovähennyksestä ei kuitenkaan luovuta. Sen sijaan vähennyksen kohdentamista voisi pohtia.
– Olisin valmis tarkastelemaan kotitalousvähennyksen suuntaamista yhä enemmän kotitaloustyöhön sekä hoiva- ja hoitotyöhön. Nyt remonttien osuus kotitalousvähennyksestä on hyvin yliedustettuna, Vanhanen sanoo.
Kotitalousvähennyksen ehtoja muutettiin vuonna 2009 niin, että verohyötyä sai hoivatyöstä ja remonteista yhtä paljon. Siihen saakka hoivatyön osuus oli suurempi.
Kotitalousvähennyksen kohtaloa on määrä käsitellä hallituksen puoliväliriihessä huhtikuun lopulla.
Kokoomus: vähennys automaattiseksi
Kokoomuksessa kotitalousvähennystä on pidetty esillä alusta lähtien. Oppositiopuoleen esittelemässä vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennyksen merkitystä ehdotetaan jopa kasvatettavaksi. Yli 75-vuotiaille puolue on ehdottanut supervähennystä.
VATT:n ja PT:n tutkijat sanovat vähennyksen kustannushyödyn olevan "voimakkaan negatiivinen". Siitä johtuva verotulojen menetys ei siis tule katetuksi harmaan talouden vähentymisellä ja työllisyyden parantumisella.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ei halua kuitenkaan muuttaa puolueen kantaa.
– Näkemyksemme ei muutu siinä, että verokiila palvelutyölle on yksi Suomen suurista ongelmista ja pitää yllä kohtuuttoman korkeaa työttömyyttä ja kaatuu palvelualan työttömien niskaan.
Tutkimuksen mukaan verovähennys ei ole lisännyt palveluiden käyttöä, vaan ainoastaan laskenut niitä käyttävien, etenkin hyvätuloisien kotitalouksien kuluja. Mykkänen kummastelee johtopäätöstä.
– Siihen tulkintaan en usko, että hinnalla ei ole kuluttajalle väliä. Se on arkijärjen vastainen ja yllättävä tulkintapa.
Kokoomuksessa veroedusta ei haluta luopua, päinvastoin sen hyödyntäminen halutaan entistä helpommaksi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaiset tuntevat huonosti vähennyksen yksityiskohtia ja merkittävyyttä.
Mykkänen arvelee, että vähennys loisi enemmän työtä, jos sitä käytettäisiin nykyistä laajemmin.
Nyt esteenä on hänen mukaansa vähennyksen monimutkaisuus ja se, että etu saattaa näkyä kevyempänä verotuksena vasta vuoden kuluttua. Hänen mukaansa verovähennys on hyvä työkalu palvelualan työllisyyden parantamiseen.
– Vähennys voi olla oikea väline, mutta se voidaan tehdä automaattiseksi. Vähennys pitäisi tehdä jo myyntitilanteessa niin, että yrittäjä saa heti ennakkoverohyvityksen ja voi myydä palvelua alennetulla hinnalla, Mykkänen ehdottaa.
Kotkan keskustan edustalla on alettu nostaa pinnalle purjealusta, joka upposi mereen liki puolitoista vuotta sitten.
Mary Ann -niminen alus hylättiin Kantasataman vierasvenelaituriin kesäkuussa 2019. Saman vuoden elokuussa alus upposi. Siitä lähtien purjevene on ollut vierasvenelaituria ylläpitävän Kotka Yacht Storen ja Kotkan kaupungin riesana.
Kaupunki yritti pitkään tavoittaa veneen omistajaa, mutta tuloksetta.
– Omistaja suoritti sellaisen häviämistempauksen, että meni melkein vuosi ennen kuin viranomaiset saivat hänet kiinni ja saatiin vastuita oikeaan osoitteeseen. Helpoin tämä homma olisi ollut, kun alus olisi nostettu välittömästi uppoamisen jälkeen, Kotka Yacht Storen yhteiskunta-asioiden avustaja Heikki Kuokka sanoo.
Nyt Kotkan kaupunki on aloittanut nostotyöt omalla kustannuksellaan. Kulut aiotaan periä myöhemmin aluksen omistajalta.
Heikki Kuokka Kotka Yacht Storelta oli seuraamassa maanantaina Mary Annin irrotusta jäiden keskeltä.Antro Valo / Yle
"Laissa porsaanreikä"
Maanantaina hylkyä yritettiin nostaa pintaan pumppaamalla vettä pois aluksen sisältä. Iltapäivällä hylky pysyi vielä tiukasti kiinni pohjassa.
– Se ei ole niin tiivis kuin aluksi tuumasimme. Tällä hetkellä yritämme tukkia kaikki vuodot, Kotka Yacht Storen projektipäällikkö Sven Innos kertoi kello 15:n jälkeen.
Jos pumppaaminen ei onnistu, avuksi otetetaan paineilmasäkkejä, jotta alus saataisiin kellumaan. Sitten kun alus saadaan ylös, sille pitää avata reitti jään läpi lahden toiselle puolelle, nostaa maalle kuivumaan ja hävittää.
Siirtotöiden arvioidaan kestävän tämän viikon ajan. Töitä helpottaa se, että sää on lauhtunut plussan puolelle.
Heikki Kuokka toteaa, että kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kotkan kaupunki joutuu taistelemaan veneenhylkääjien kanssa.
– Kyllä tässä suomalaisessa lainsäädännössä on selvästi porsaanreikä, että voit hylätä aluksen jonkun laituriin ja lähteä kävelemään. Sitten laiturin tai vesialueen omistaja joutuu ihmettelemään, että mitä sille tehdään, Kuokka sanoo.
Mary Ann -purjealus on seissyt Kotkan Kantasataman vierasvenelaiturissa kesästä 2019 lähtien.Antro Valo / Yle
Iso hintalappu
23-metrinen Mary Ann -alus on ollut aiemmin risteilykäytössä. Sittemmin se on vaihtanut omistajaa, ja nykyään sen omistaa jo toimintansa lopettanut yritys. Kotkan kaupunki tavoitteli pitkään aluksen omistajaa siinä onnistumatta.
Kaupunki lähetti omistajalle asiasta selvityspyyntöjä ja siivouskehotuksia. Alusta ei kuitenkaan haettu pois, vaan se pysyi tiukasti paikallaan.
– Haastemiehen kautta on kyllä mennyt tiedoksiantoa ja päätöksiä tiedoksi, mutta emme ole päässeet omistajan kanssa keskustelemaan aiheesta, tontti-insinööri Katri Ervasti Kotkan kaupungilta sanoo.
Kaupunki kilpailutti loppuvuodesta veneen noston ja siirron. Niiden hinnaksi tuli liki 50 000 euroa. Lisäksi kaupungille koituu kuluja esimerkiksi jään rikkomisesta aluksen hinaamista varten ja aluksen hävittämisestä.
Koko lystin hinnaksi arvioitiin alun perin noin 100 000 euroa.
– Olemme saaneet hyvän urakkatarjouksen, joten uskon, että huomattavasti pienemmillä kustannuksilla mennään. Kaupunki maksaa alkuun tämän urakan, mutta se tullaan perimään aluksen omistajalta, Katri Ervasti sanoo.
Kotkan ympäristölautakunta päätti viime syksynä, että tapauksesta tehdään tutkintapyyntö poliisille. Tutkintapyyntö on vielä valmisteilla, eikä sitä ole toimitettu poliisille.
ODENSE Lääkäri Per Nordam seisoo rokotustila numero kahdeksan oven edessä. Odensen rokotuskeskus on juuri avautunut ja Nordam odottaa ensimmäisiä potilaitaan.
Kuten kaikki tänään keskuksessa töissä olevat lääkärit, myös hän on tullut eläkkeeltä auttamaan.
– Tottakai halusin tulla, minä pelastan vanhusten henkiä, hän sanoo hyväntuulisena.
Ensimmäinen rokotettava saapuu saattajansa kanssa Nordamin pisteelle.
Tanskan rokotusohjelman mukaisesti tänään paikalle tulee yli 65-vuotiaita, jotka saavat kotipalvelua tai joilla on jokin perussairaus.
Nordam aloittaa varmistamalla potilaalta, haluaako tämä rokotteen.
– Kyllä haluan, sanoo harmaahiuksinen rouva.
Etelä-Tanskassa sijaitseva Odensen rokotuskeskus pystytettiin pikavauhtia koulurakennukseen joulukuun aikana.
Sen toiminta käynnistyi ensimmäisenä Tanskassa, tammikuun neljäntenä päivänä.
Josephine Hogan työskentelee tänään vastaanotossa. Hän oli töissä, kun rokotuskeskus avattiin.
-Silloin tuntui siltä, että teemme historiaa. Se oli upea päivä, hän sanoo.Malin Palm
Rokotuskeskusta perustettaessa oli huolta siitä, riittäisikö heillä henkilöstöä. Ihmisten halu auttaa on ollut kuitenkin valtaisaa.
Keskuksella on listoillaan viisisataa henkilöä, joita pyytää töihin. Joukossa on esimerkiksi sairaanhoitajia, lääkäreitä, bioanalyytikkoja ja opiskelijoita.
Ylen vieraillessa perjantaina rokotuskeskuksessa töissä on kaksikymmentä henkilöä.
Ovella rokotukseen tulijat ja heidän saattajansa ohjataan aivan ensimmäisenä desinfioimaan kädet. Sen jälkeen he ilmoittautuvat vastaanotolle.
Muutaman askeleen päässä heille kerrotaan, mihin rokotuspisteeseen heidän tulee mennä.
Hoitaja Katerine Rüsz kysyy Elinor Skovmarkin vointia rokotuksen jälkeen. Työntekijöiden mukaan kenellekään ei ole tullut sivuvaikutuksia heti rokotteen ottamisen jälkeen. Malin Palm
Rokotuksen jälkeen he istuvat suuressa tilassa, jossa sairaanhoitajaopiskelijat tarkkailevat heidän vointiaan. Saattajat odottavat toisessa huoneessa. Viidentoista minuutin kuluttua he voivat lähteä, jos vointi on hyvä.
Tanska on rokottanut jo yli 182 tuhatta asukasta. Väestöön suhteutettuna se on Our World in Data -sivuston mukaan yli kolme prosenttia, mikä parhaimpia lukuja EU:ssa.
Etelä-Tanskan alueella rokotukset ovat sujuneet samaa kansallista vauhtia. Asukkaita on 1,2 miljoonaa ja lähes 40 tuhatta on rokotettu.
Toiminta on suunniteltu sillä ajatuksella, että rokotusten tulee tapahtua asukkaita lähellä, helposti ja joustavasti. Esimerkiksi kaikki hoivakodeissa asuvat on jo rokotettu kodeissaan.
Alueen operatiivinen johtaja Kurt Espersen tekee kyynärpäätervehdyksen tullessaan haastatteluun. Hän on juuri isännöinyt rokotuskeskuksessa poliitikkojen vierailua.
Syitä Etelä-Tanskan ja koko maan hyvin käynnistyneisiin rokotuksiin on monia, mutta hän korostaa julkisen sektorin tehokkuutta ja yhteistyötä, joka toimii läpi terveydenhuoltojärjestelmän.
Etelä-Tanskan alueen operatiivinen johtaja Kurt Espersen ( vas. ) ja Odensen rokotuskeskuksen ylilääkäri Sigurd Broesby-Olsen sanovat, että syy hyvään rokotusvauhtiin on toimivassa yhteistyössä.
Malin Palm
– Kansallinen terveysvirasto, kunnat, alueet ja terveydenhoitohenkilöstö ovat tiiviissä yhteistyössä. Monet tuntevat toisensa ja asioiden eteenpäin vieminen on helppoa.
– Muuttuviin tilanteisiin sopeudutaan helposti, koska monet ovat heittäytyneet uusiin tehtäviin jo koko pandemian ajan, sanoo Espersen.
Tämä on hänen mielestään kaiken perusta.
Rokotusajat varataan samalla järjestelmällä, jolla on varattu koronatestit. Rokotettaville lähetetään kutsu terveydenhuollon verkkopalveluun, jota kautta he varaavat ajan.
Viranomaiset löytävät rokotettavat nopeasti potilastietojärjestelmästä.
Tanskassa säästettiin aluksi annoksia toiseen rokotuskertaan, mutta tammikuun alusta lähtien tästä luovuttiin.
Myös Odensessa on huolehdittu, että myös ylimääräiset annokset käytetään.
Pfizer/BioNTechin rokotepulloista on saatu kuusi-seitsemän annosta virallisen viiden annoksen sijaan. Modernan pulloista 11-12 virallisen 10 annoksen sijaan.
Odensen rokotuskeskus pystytettiin joulukuussa koulurakennukseen. Rakennuksen edustalle on tehty runsaasti parkkipaikkoja. Tienviittoja on runsaasti paikalle johtavan väylän varrella. Malin Palm
Tanska on väkiluvultaan lähes samankokoinen kuin Suomi, mutta pinta-alaltaan se on vain noin neljä kertaa Uudenmaan kokoinen.
– Kyllä pienistä etäisyyksistä voi olla meille apua, mutta kaikista tärkeintä on järjestelmä, joka toimii ja ihmiset, jotka ovat saaneet tämän aikaan, painottaa Espersen.
Samaa vakuuttavat monet keskuksen työntekijät.
Vastaava sairaanhoitaja Inger Kirk-Döj kiertää kysymässä rokotteen saaneiden vointia.
– Olemme onnistuneet, koska kaikilla on tahtotila, että tässä täytyy onnistua. Puhallamme kaikki yhteen hiileen, olipa kyse logistiikasta, hoitajista tai asukkaista, hän kertoo.
Rokotusten vauhtia siivittää myös ihmisten myönteinen suhtautuminen. Tuoreen mittauksen mukaan yhdeksän kymmenestä tanskalaisesta haluaa ottaa koronarokotteen.
Rokotevastaisuus on vähentynyt sitä mukaa, kun ihmiset ovat nähneet rokotusten edistyvän.
Lääkäri Per Nordam käy rokotuksen vaiheet läpi potilaan kanssa. Malin Palm
Yksi onnellisista on iäkäs rouva Mette Pedersen.
– Voin hyvin, ei mitään sivuvaikutuksia, hän sanoo helpottuneen kuuloisena noin vartti rokotteen saamisen jälkeen.
Hän istuu odotushuoneessa, jossa tuoleja ainakin ainakin kahden metrin etäisyyden päässä toisistaan.
Pedersen sai tänään ensimmäisen annoksen. Hänelle se oli toiveiden täyttymys. Rokotus tarkoittaa, että hänen liki vuoden kestänyt eristäytyminen voi pian päättyä.
Tanskan pääministeriMette Frederiksen on kutsunut rokotuksia elämän ja kuoleman kysymykseksi.
Maassa on eletty joulukuusta lähtien poikkeusoloissa. Yhteiskunnan sulun lisäksi myös rajat ovat kiinni. Näin elettiin myös osa viime keväästä.
Tanskan kolmanneksi suurimman kaupungin Odensen keskustassa on hiljaista. Ihmiset noudattavat tarkasti koronaohjeita muun muassa kävelykadun kulkusuunnista.
Malin Palm
Kovilla toimenpiteillä on saatu koronavirustartuntojen määrä laskemaan, mutta suurena huolena on Tanskassa leviävä brittiläinen virusmuunnos B.1.1.7, joka tarttuu helpommin.
Koko maa on riskitasolla viisi, mikä on korkein taso viranomaisten koronaviruksen varoitusjärjestelmässä.
Täällä Etelä-Tanskan alueella muuntautunutta virusta on jo kymmenesosa uusista tartunnoista.
Odensen kaduilla ihmiset noudattavat kasvomaskisuositusta, etäisyyksiä ja kävelykadun määrättyjä kulkusuuntia erittäin tarkasti.
Kaikista positiivisista koronatesteistä testataan virusvariantti. Huoli on helposti leviävästä viruksesta on kuitenkin suuri, koska rokotteista on pulaa.
Parhaimmillaan rokotuksia on tehty Odensen keskuksessa noin 600 päivässä, mutta rokotteiden saatavuusongelmat ovat vaikeuttaneet toimintaa merkittävästi.
Hoitaja Fatima tarkkailee rokotteen saaneiden vointia. Hän tulee olemaan keskuksessa töissä koko kevään. Lilja Larsen kertoo, että hänen olonsa on hyvä. Malin Palm
Ylen vieraillessa keskuksessa oli rokotteita vain kuudellekymmenelle. Parhaimmillaan täällä voitaisiin rokottaa jopa 2400 ihmistä päivässä.
– Teemme juuri nyt valtavasti töitä asukkaiden turhautumisen kanssa, huokaa Espersen.
Hän kertoo, että asukkaiden on vaikea ymmärtää sitä, miksi erittäin hyvin alkaneet rokotukset ovat yhtäkkiä pysähtyneet ja miksi he eivät olekaan seuraavana vuorossa.
Rokotepulan takia Odensessa on jouduttu lykkäämään esimerkiksi riskiryhmään kuuluvien perheenjäsenten rokotuksia. Nyt keskitytään myös varmistamaan toiset rokoteannokset.
Myös Odensen rokotuskeskuksessa työskentelevät ovat turhautuneita.
– Tämä on ollut todella hiljainen päivä, sanoo lääkäri Per Nordam pettyneenä ja levittelee käsiään.
– Me voisimme tehdä niin paljon enemmän, jos vain olisi rokotteita.
Iltapäivällä vastaava sairaanhoitaja kutsuu työntekijät koolle. Tulevalle viikolle heille on luvattu viisi tuhatta rokotetta.
Aplodit ja ilon huudahdukset raikuvat ilmoille. Nordam tuulettaa.
– Tämä tarkoittaa ihmisten henkien pelastamista.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin klo 23 saakka.
Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden jatkaa edeltäjänsä Donald Trumpin asetusten purkamista. Biden kumosi Trumpin kiellon, jolla tämä kielsi transihmisten värväämisen Yhdysvaltain asevoimiin.
Kiellon kumoaminen oli yksi Bidenin kampanjalupauksista, ja sitä ovat vaatineet sukupuolivähemmistöjen etuja ajavat aktivistit.
– Presidentti Biden uskoo, että sukupuoli-identiteetin ei pitäisi olla este sotilaspalvelukselle ja että Yhdysvaltain vahvuus löytyy sen moninaisuudesta, Valkoinen talo ilmoitti julkilausumassaan.
Bidenin määräys ohjaa puolustusministeriön ja kotimaan turvallisuuden ministeriön ryhtymään toimiin asian toteuttamiseksi asevoimissa ja rannikkovartiostossa.
Transihmiset ovat muun muassa transsukupuolisia ja muunsukupuolisia ihmisiä, joiden syntymässä määritelty sukupuoli ei vastaa heidän kokemustaan.
Aiemmin Bidenin puolustusministeriksi nimittämä Lloyd Austin sanoi senaatin kuulemisessa tukevansa kiellon kumoamista.
Trump kumosi Obaman päätöksen ja Biden Trumpin
Vuonna 2016 demokraattipresidentti Barack Obama salli transihmisten palvella vapaasti armeijassa ja saada halutessaan hoitoa sukupuolenkorjaukseen.
Hänen seuraajansa Trump ilmoitti kiellosta heinäkuussa 2017 Twitter-tilillään. Trump kirjoitti, että transihmisten palvelus aiheuttaa häiriötä ja valtavia lääkintäkustannuksia asevoimille.
Marraskuussa 2020 sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava ajatushautomo Palm Center julkaisi raportin, jonka mukaan Trumpin kielto oli haitannut sotavoimien valmiutta. Raportin laatimiseen osallistuivat entiset armeijan, laivaston ja rannikkovartioston johtavat lääkintäviranomaiset.
Yhdysvaltain korkein oikeus katsoi tammikuussa 2019, että Trumpin asettama kielto voi pysyä voimassa, kun sen käsittely jatkuu alemmissa oikeusasteissa.
"Suuri taakka harteilta"
Yhdysvaltain asevoimien aktiivipalveluksessa on noin 1,3 miljoonaa ihmistä. Transihmisten määrästä ei ole virallisia lukuja, mutta tutkimuslaitos Rand Corp arvioi vuonna 2016, että noin 2 450 aktiivipalveluksessa olevaa on transihmisiä.
– Tämä on valtava helpotus, niin suuri taakka lähtee harteiltani, transsukupuolinen mies Nic Talbott sanoi uutistoimisto Reutersille.
Hän joutui Trumpin kiellon takia jättämään tehtävänsä ROTC:ssä, armeijan reserviupseerien koulutusjoukoissa, ja aikoo nyt palata koulutusohjelmaan.
– Tiedän, että on tuhansia muita kaltaisiani ihmisiä, jotka ovat vain laskeneet päiviä tähän päivään, odottaneet pääsevänsä taas aloittamaan uransa ja jatkamaan elämäänsä, hän sanoi.
Sipoolaisten kahdeksasluokkalaisten nuorten tekemä Kiusaamiskoe-video leviää nyt netissä huimaa vauhtia. Sen on nähnyt Facebookissa jo lähes puoli miljoonaa suomalaista.
Videolla nuoret näyttelevät kiusaavansa yhtä porukasta bussipysäkillä ja odottavat, puuttuvatko aikuiset kiusaamiseen. Viidessä tapauksessa kuudesta aikuiset puuttuivat. Kaikki videoitiin piilokameralla.
Nuoret ideoivat videon itse.
– Kiusaamisesta ei tullut hyvä mieli, vaan outo olo. Kun aikuiset alkoivat reagoida, tuli tunne, että nyt haluan sanoa heti, että tämä on näyttelemistä, mutta piti jatkaa vielä vähän aikaa, Sipoonjoen koulun kahdeksasluokkalainen Jessica kertoi videon teosta Ylen aamun haastattelussa.
Kungsvägens skolan kahdeksasluokkalainen Maria kertoi, että videon tapahtumat ideoitiin porukalla, että ne kuulostaisivat sellaiselta nuorten käytökseltä, joka voi oikeasti tapahtua.
– Siinä tilanteessa ei ollut hyvä olo. En ymmärrä, miksi joku kiusaa, koska ei se tee kenenkään mieltä paremmaksi, Maria sanoi.
Nuoret esiintyivät aamun haastattelussa vain etunimillä vanhempien toiveesta.
Koululaiset olivat yllättyneitä, että aikuiset Sipoossa reagoivat kiusaamistilanteisiin.
– Ajateltiin, ettei kukaan uskalla reagoida, mutta aikuiset oikeesti uskalsivat.
Kysy, onko tämä kaikkien mielestä hauskaa
Molempien nuorten mielestä kiusaaminen pitää tehdä näkyväksi ja siihen pitää puuttua. Tähän myös Kiusaamiskokeella pyrittiin.
– Kiusaaminen voi olla näkymätöntä, tönäistään yhden kerran, ja luullaan, että se on kaverillinen tönäisy, mutta voi olla, että tönitään joka päivä, Jessica sanoi.
– Nythän me jatkoimme sitä tilannetta, kunnes saatiin aikuisten reaktio, mutta aina kiusaaminen ei jatku samana päivänä; se voi olla yhtenä päivänä tönimistä, seuraavana päivänä jotain muuta, Maria painotti.
Maria neuvoi aikuisia yksinkertaisesti kysymään, mitä tapahtuu.
– Onko tässä kaikki ok? Hei, mitä täällä tapahtuu? Onko tämä kaikkien mielestä hauskaa? Koska se voi myös näyttää leikkisältä tilanteelta ystävien seurassa.
Videolla yksi kiusaamiseen puuttunut aikuinen ilmoitti myös kutsuvansa poliisit, jos töniminen ei lopu.
Nuoret: Kiusattua ei saa jättää yksin
Jessica painottaa myös sitä, ettei kiusattua saa jättää yksin, jos vaikka bussi tuleekin juuri. Kiusattu ei välttämättä pääse tilanteesta pois eikä uskalla puhua kenellekään.
Kiusattu voi jopa pienentää omia tunteitaan ja yrittää tsempata, "ettei mua oikeasti kiusata, se oli vaan yksi tönäisy".
– Jos kiusaamisesta ei puhu, siitä voi tulla tosi iso taakka. Siitä on paljon helpompi päästä pois, jos on kiusattu yksi päivä tai viikko kuin jos on kiusattu monta vuotta, Jessica sanoi.
Sipoolaisnuoret toivovat, että testivideo auttaa kitkemään kiusaamista.
– Koulussa pitää olla joku, jolle voi puhua kiusaamisesta.
Lisäksi Maria totesi, että valokeilaa ei saa suunnata kiusattuun eli hänen identiteettiään ei saa levittää. Ja kiusaajan pitää siirtyä toiseen kouluun, ei kiusatun.
"Jengi tunnistaa todellisuuden videolla"
Kaikilta videolla esiintyviltä aikuisilta on pyydetty jälkikäteen kirjallinen lupa näyttää heitä videolla.
Gutsy Gon toimitusjohtaja Aram Aflatuni on ylpeä sipoolaisnuorten työstä.
– Videolla kaikki on järkyttävän totta, siksi se on levinnyt niin mielettömästi. Jengi tunnistaa todellisuuden siinä, ensireaktiot ovat autenttisia ja todellisia, sanoi Aram Aflatuni.
Gutsy Gon mukaan sipoolaisnuorten Kiusaamiskoe-videota oli käynnistetty iltapäivällä Gutsy Gon Facebook-sivulta jo 460 000 kertaa. Tykkäyksiä ja jakoja oli tuhansia.
Aflatunin mukaan videon ympärille rakennetut kysymykset auttavat kaikkia ratkaisemaan kiusaamisongelmaa, josta on tänäkin talvena luettu hirveitä uutisia.
– Tiedämme tutkimuksista, että sekä kiusattujen että kiusaajien osallisuuden kokemus on muita alhaisempi. Ratkaisuksi sipoolaiset nuoret ovat tehneet kiusaamiskokeen yhteyteen tehtäviä. Sieltä saa pelimerkkejä, mitä kiusaamiselle voi tehdä.
Gutsy Go on Suomessa kehitetty menetelmä ,joka antaa nuorille työkalut toimia rauhantekijöinä omissa yhteisöissään. Se yhdistää pedagogiaa, mediaa ja rauhantyötä.
Siihen on osallistunut Aflatunin mukaan jo 3 000 nuorta, jotka ovat tehneet 300 erilaista projektia. Nuoret päättävät itse oman rauhantekonsa, toteuttavat sen ja tekevät siitä videon, jotta ratkaisuidea olisi myös muiden kopioitavissa.
Toimintaa rahoittavat suuret suomalaiset säätiöt, kaupungit ja yritykset osana yhteiskuntavastuutaan. Vuonna 2020 eduskunta lähti mukaan rahoittamaan Gutsy Go:ta. Asiantuntija- ja yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Mielenterveyden keskusliitto ja poliisi.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.
Teveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vahvistanut ilomantsilaisen koronaryppään alkuperäksi viruksen ärhäkämmin tarttuvan brittimuunnoksen.
Ilomantsissa tammikuun alkupuolella esiin tulleessa tartuntaketjussa on todettu yhteensä 21 koronavirustartuntaa.
Paikallinen kuntayhtymä lähetti yllättävän nopeasti levinneen ketjun näytteitä tarkempiin selvityksiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Tammikuun toisella viikolla alueella esiin tulleet tartunnat on jäljitetty, ja ketjun vuoksi kaksi Ilomantsin peruskoulun luokkaa laitettiin karanteeniin. Karanteenissa oli noin 70 peruskoululaista ja joitakin aikuisia.
Tartunnat ja altistumiset ovat pääosin tapahtuneet perhepiirissä. Kuntayhtymä tiedotti ketjun toteamisen yhteydessä, että mahdolliset altistuneet on tavoitettu. Mahdollisia altistumia on voinut tulla myös muun muassa Ilomantsin uimahallissa.
Kuntayhtymä Siunsoten mukaan 13. päivä kerrottujen tartuntojen jälkeen leviämistilanne on ollut hallinnassa siitä päätellen, että uusia tartuntoja ei ole ilmaantunut samalla tavalla kuin kuukauden toisen viikon aikana.
Uusin tartunta Ilomantissa todettiin viime perjantaina, jonka jälkeen yksi peruskoulun luokka on nyt karanteenissa. Sitä, onko uusi tartunta brittimuunnosta vai ei, ei tiedetä.
Ilomantsissa tutkitaan uudet altistumiset muunnoksen varalta
Ilomantsin muunnokset olivat ensimmäisiä kuntayhtymän alueella, ja muunnoksen alkuperä on, toisin kuin yleensä todettujen muunnostartuntojen osalta, muualla Suomessa.
Kuntayhtymän toimialuejohtajan Sirpa Kaipiaisen mukaan ei voida pitää mahdottomana, että ärhäkämpää koronaa esiintyisi vielä alueella ja Ilomantsissa. Hänen mukaan altistuneet on saatu nopeasti selville ja uuden tartunnan takia terveysviranomaiset testaavat kaikki altistuneet viruksen esiintymisen varmistamiseksi viimeistään keskiviikkoon mennessä.
– Uskon, että tämä on aika hyvin hallinnassa. En usko, että virusta olisi kovin paljon piilossa. Emme tosin voi ennustaa ja saamme paremman kuvan, kunhan saamme seuraavat testitulokset.
THL:n tietojen mukaan Suomessa on todettu viime viikon loppuun mennessä 86 koronamuunnoksia, joista suurin osa niin sanottua brittimuunnosta.
Muunnokset ovat tulleet pääasiassa ulkomailta. Muunnoksia on todettu muun muassa Helsingissä ja Jyväskylässä. Ilta-Sanomat on kertonut, että yksi muunnoksen kantaja on alkuvuodesta tartuttanut lyhyessä ajassa 28 muuta ihmistä.
Muunnoksia myös tutkitaan nyt enemmän, ja hallitus suosittaa pitämään kaikki voimassa olevat rajoitukset päällä ja varautumaan viruksen leviämiseen.
Pohjois-Karjala on koronan leviämisvaiheessa. Toimialuejohtaja Kaipiainen ei kerro tarkemmin luottamuksellisia tietoja siitä, miten ja mistä päin Suomea brittimuunnos viiden tuhannen asukkaan Ilomantsiin tuli mahdollisesti alkuvuonna.
