Mustavalkoinen seitsemän kuukautta vanha kissanpentu lymyää sängyn alla. Seinäjokelainen Kirsi Nevanpää kertoo, että Kreetta-pentu uskaltaa jo näyttäytyä perheenjäsenille, mutta jännittää vieraita.

Nevanpää aloitti Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistyksen (SSESY) sijaiskotina viime keväällä, vain hetkeä ennen koronapandemian alkua.

– Simba-kissa tuli meille SSESY:ltä jo neljä vuotta sitten, ja keväällä meillä oli otollinen hetki hakea mukaan sijaiskotitoimintaan. Olimme harkinneet tätä miehen kanssa jo pitkään. Helmikuussa haimme sijaiskodiksi, ja maaliskuussa puhelin jo soi, että voisitko ottaa emon ja alle viikon ikäiset pennut, Nevanpää kertoo.

Lemmikkieläinbuumi kasvatti löytökissojen kysyntää. Myös sijaiskotien määrä kasvoi Seinäjoella viime vuoden aikana.

Buumi nousi heti keväällä

Etätyöt, lisääntynyt kotona vietetty aika ja sosiaalisten kontaktien väheneminen saivat monet toteuttamaan toiveen tai haaveen lemmikkieläimestä.

Kodittomat kissat pääsivät uusiin koteihin Seinäjoen ja Vaasan seudulla lähes ennätysvauhtia viime vuoden aikana. Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistyksestä uuden kodin löysi 213 kissaa, kun edellisen vuoden lukema oli 141.

Vaasan kissatalosta eteenpäin lähti lähes 300 kissaa. Tämän kerrotaan olleen kodin saaneiden kissojen vuosittainen ennätysluku.

Lemmikkieläinten kysyntä kääntyi kasvuun maalis- ja huhtikuun aikana. Kissojen ja koirien lisäksi esimerkiksi jyrsijöiden myynti lähes tuplaantui.

Kysyntä kasvatti pennutusten määrää

Koiria rekisteröitiin viime vuonna 48 895 kappaletta, ja määrä kasvoi edellisestä vuodesta 8,3 prosenttia.

Loppuvuodesta pentuja tehtiinkin enemmän, koska kysyntä oli niin kovaa. Tuula Laitinen, Kennelliitto

Kysyntä kasvoi keväällä räjähdysmäisesti, ja pentueiden määrät kasvoivat suhteessa tähän loppuvuotta kohti, kertoo Kennelliiton hallituksen varapuheenjohtaja ja kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Laitinen.

– Rekisteröintien nouseminen painottui loppuvuoteen toki siksi, että koiraa ei voi pennuttaa sormia napsauttamalla. Loppuvuodesta pentuja tehtiinkin enemmän, koska kysyntä oli niin kovaa, Laitinen kuvaa tilannetta.

Laitisen mukaan kaikkien rotujen kysyntä on edelleen huipussaan ja tämä näkyy jo hieman myös hinnoissa. Osa kasvattajista on nostanut hintoja viime vuoden aikana.

Laitinen uskoo, että kysyntä pysyy korkeana vielä tänäkin vuonna.

– Ilmoituspalstoilla on todella vähän koiria tällä hetkellä, eli ilmiö jatkunee tänäkin vuonna, Laitinen arvioi.

Kysynnän nopea kasvu aiheuttaa huolia

Lemmikkieläinbuumi on nostanut esiin myös huolenaiheita. Kysynnän nopea kasvu poikkeusoloissa on aiheuttanut pohdintaa siitä, onko lemmikkieläimen hankintaa harkittu riittävän tarkasti.

– Toivomme tietysti, että ihmiset eivät palauta hankkimiaan kissoja sen jälkeen, kun korona on ohi. Että ei huomattaisi, ettei tämä lemmikki nyt ollutkaan niin kiva kuin ajateltiin, miettii Vaasan kodittomien kissojen ystävien yhdistyksen puheenjohtaja Kirsti Koivula Vaasan kissatalosta.

Ajattelisimme, että koronavuoden mahdolliset vaikutukset, eli lisääntynyt lemmikkien määrä ja sen myötä lisääntyneet ilmoitukset tai laiminlyönnit eläinten hoidossa näkyvät vasta viiveellä. Anna Sarvela, kaupungineläinlääkäri, Seinäjoen kaupunki

Eläinsuojeluilmoituksissa lieveilmiöt eivät näkyneet vielä viime vuoden aikana Kokkolassa tai Seinäjoella. Seinäjoella tarkastusten määrä kasvoi viime vuonna jonkin verran, mutta sen arvioidaan johtuvan lisääntyneistä resursseista.

–Ajattelisimme, että koronavuoden mahdolliset vaikutukset, eli lisääntynyt lemmikkien määrä ja sen myötä lisääntyneet ilmoitukset tai laiminlyönnit eläinten hoidossa näkyvät vasta viiveellä. Emme ole huomanneet yhteyttä, ainakaan vielä, kertoo kaupungineläinlääkäri Anna Sarvela Seinäjoen kaupungilta.

Valtakunnallisesti eläinsuojeluilmoituksissa huomattiin viime syksynä jonkin verran kasvua.

Ennaltaehkäisevää työtä

Eläinsuojeluyhdistyksille ja Kennelliittoon on tullut runsaasti kyselyjä myös ihmisiltä, jotka ovat olleet liikkeellä hetken mielijohteesta.

– Kasvattajat ovat joutuneet paljonkin miettimään sitä, kenelle pennun myyvät. Tätä kasvattajat toki tekevät muutenkin, ja se on mielestäni myös kasvattajan oikeus, Kennelliiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Laitinen toteaa.

– Me perkaamme heti haastattelussa tarkasti sitä, onko eläimen ottamista loppuun asti harkittu, riittävätkö rahat eläimen hyvään ylläpitoon, ja miten tilanne muuttuu tulevaisuudessa, jos ei ollakaan niin paljon enää kotona, sanoo Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskotivastaava Jutta Nyman.

Myös Kennelliiton Laitinen epäilee, että mahdolliset lieveilmiöt koirien osalta voi tulla esiin vasta myöhemmin, kun ne kasvavat täysikasvuisiksi.

– Koirat täytyy kouluttaa hyvin ja niiden pitää oppia olemaan yksin. Tämä ei varmasti tule olemaan pysyvä malli, että teemme näin paljon etätöitä, Laitinen pohtii.

Etätyöt mahdollistivat monen lemmikkieläinhaaveet

Kirsi Nevanpää jäi etätöihin koronan takia viikko sen jälkeen, kun ensimmäiset sijoituskissat saapuivat hänen kotiinsa.

– Eläimet toivat hyvää vastapainoa työlle. Kun tuntui siltä että helposti jumiutui tietokoneen ääreen, ja välillä oli pakko mennä katsomaan kissoja, niin tuli myös henkistä hyvinvointia siinä samalla. Tuli muutakin sisältöä päivään kuin työ, Nevanpää kuvailee.

Kennelliiton Tuula Laitinen pitää lemmikkieläinbuumia osittain myös hyvänä ilmiönä. Hänen mukaansa lemmikkieläin on ihmiselle ystävä, joka esimerkiksi saa ihmisen lisäämään ulkoilua ja sitä kautta lisää kenties myös sosiaalisia kontakteja muiden koiraihmisten kanssa.

Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskotivastaava Jutta Nyman uskoo, että lemmikkieläimen ottaneiden joukossa on paljon sellaisia ihmisiä, joille esimerkiksi etätyöt loivat otolliset olosuhteen lemmikin ottamiselle.

– Suurin osa varmasti niistä, jotka ovat nyt ottaneet lemmikkieläimiä, ovat vastuullisia ihmisiä, jotka ovat harkinneet tätä jo pidempään, hän arvelee.

AstraZenecan koronavirusrokote ei ole kovin tehokas yli 65-vuotiaille, kertovat saksalaislehdet Bild ja Handelsblatt hallituslähteisiin viitaten.

Saksan viranomaiset arviovat Bildin mukaan, että rokote ei luultavasti tule saamaan Euroopan lääkeviraston EMA:n hyväksyntää yli 65-vuotiaille. Handelsblatt kertoo, että AstraZenecan rokote on toiminut vain kahdeksalle prosentille yli 65-vuotiaista.

Spiegelin mukaan lopullista tulosta AstraZenecan rokotteen tehosta ei ole vielä mahdollista saada. Lääkeyhtiön kliinisissä tutkimuksissa iäkkäät ihmiset olivat ilmeisesti olleet suhteellisen heikosti edustettuina. Brittiläisen lupaviranomainen MHRA oli jo todennut, että rokotteen tehoa ei voitu todeta näissä tutkimuksissa.

AstraZeneca kiisti saksalaislehtien väitteet maanantai-iltana. Uutistoimisto Reutersin mukaan yhtiö sanoo lehtiväitteiden olevan "täysin vääriä".

Tämä olisi jo toinen takaisku AstraZenecan rokotteen suhteen. Yhtiö ilmoitti perjantaina, että sillä on Euroopassa tuotantovaikeuksia, jotka supistavat rokotetoimituksia EU-maille.

Reutersin EU-lähteen mukaan yhtiö toimittaa vain 31 miljoonaa rokoteannosta maaliskuun loppuun mennnessä, mikä on 60 prosenttia aiottua vähemmän.

EU:n terveyskomissaarilta nuhteet

EU sätti maanantaina ruotsalais-brittiläistä AstraZenecaa sen koronarokotelähetysten viivästymisestä. Yritys ilmoitti viime perjantaina, ettei se pysty heti toimittamaan niin paljon koronarokotteita Eurooppaan kuin alun perin laskettiin. Yhtiön mukaan toimitusvaikeuksien syynä on "vähentynyt tuotanto eurooppalaiseen tuotantoketjuun kuuluvissa tuotantolaitoksissa".

Terveyskomissaari Stella Kyriakidesin mukaan EU ei pidä hyväksyttävänä AstraZenecan ilmoitusta rokotetoimitusten viivästymisestä. Hän antoi lausuntonsa EU:n jäsenmaiden ja lääkeyhtiön tapaamisen jälkeen.

– EU ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimiin puolustaakseen kansalaisiaan ja oikeuksiaan, Kyriakides painotti.

Joukkorokotusten aloittaminen lykkääntyy Suomessa

AstraZenecan toimitusvaikeudet näkyvät myös Suomessa.

– Tämä hidastaa meidän rokottamisen etenemistä ja varsinkin massarokottamisen vaiheeseen siirtymistä. Sitä, kuinka paljon se hidastaa, on vaikea sanoa tällä hetkellä, koska tietoja saadaan tipotellen, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi Yle uutisille sunnuntaina.

Isojen joukkojen rokottamisen piti alkaa Suomessa 8. helmikuuta alkavalla viikolla. Tämä aikataulu perustui siihen, että AstraZenecalta odotettiin satoja tuhansia rokoteannoksia heti aluksi. Nyt niitä olisi luvassa huomattavasti vähemmän.

EU:ssa on hyväksytty tähän mennessä kaksi rokotetta, Pfizer-Biontechin ja Modernan. AstraZenecan olisi kolmas.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kuopiossa on viikonlopun ja maanantain aikana todettu 20 uutta koronatartuntaa, tiedottaa Kuopion kaupunki. Yli puolet tartuntatapauksista on perheen sisäisiä tartuntoja henkilöillä, jotka ovat jo olleet karanteenissa.

Yksi tartunta on toiselta paikkakunnalta, muutama liittyy vapaa-ajan harrastustoimintaan ja yksi työpaikka-altistumiseen.

Aurinkorinteen koulussa on tullut ilmi koronatartunta ja siihen liittyviä altistumisia. Karanteeniin on määrätty noin 50 henkilöä.

Kuopion kaupunki tiedottaa, että koronalle on lisäksi voinut altistua muutamassa paikassa viime keskiviikkona 20.1. Koronalle on voinut altistua Kuntolaakson uimahallissa (miesten ja naisten pukutiloissa sekä uima-altailla) kello 12–14, lounasravintola Mairellassa kello 12–12.30 ja ravintola Bierstubessa kello 23–24.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoon on viikonlopun ja maanantain aikana kirjattu yhteensä 45 uutta koronatartuntaa koko Pohjois-Savossa.

Tähän mennessä maakunnassa on todettu yhteensä 736 laboratoriokokein varmennettua koronatartuntaa.

THL:n tilastojen päivittymisessä on viiveitä.

Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam varoittaa, että koronaviruspandemia voi johtaa suurimpaan globaalin epätasa-arvon kasvuhyppäykseen mittausaikana, elleivät valtiot muuta radikaalisti talousjärjestelmiään.

Järjestö julkaisi raporttinsa Epätasa-arvon virus herättääkseen keskustelua Maailman talousfoorumin WEF:n virtuaalikokouksen alkaessa.

Tavallisesti WEF kokoontuu Sveitsin Davosissa, mutta koronapandemian takia maailman talouseliitin keskustelut käydään nyt verkossa.

Oxfamin raportin mukaan maailman rikkaimmat tuhat miljardööriä saivat koronan aiheuttamat taloustappionsa katettua yhdeksässä kuukaudessa. Köyhiltä voi kestää vuosikymmenen päästä samalle tasolle kuin ennen pandemiaa.

– Todistamme suurinta epätasa-arvon kasvua sitten mittausten alkamisen. Syvä jako rikkaisiin ja köyhiin on osoittautumassa yhtä tappavaksi kuin virus, Oxfam Internationalin toimitusjohtaja Gabriela Bucher sanoo.

– [Rikkaiden hyväksi] viritetyt taloudet kanavoivat vaurautta rikkaalle eliitille, joka selviää pandemiasta ylellisyyden keskellä, samaan aikaan kun pandemian etulinjassa olevat – kauppojen työntekijät, terveydenhuollon työntekijät ja markkinoiden kaupantekijät – joutuvat kamppailemaan, saavatko laskunsa maksettua ja ruokaa pöytään.

Ekonomistikysely: Epätasa-arvo kasvaa

Raporttia varten Oxfam haastatteli 295 ekonomistia 79 maasta.

Heistä 87 prosenttia arvioi, että tulojen epätasa-arvo joko kasvaa tai kasvaa vahvasti heidän maissaan, ja 78 prosenttia vastaajista uskoi, että varallisuuden epätasa-arvo kasvaa.

Yli puolet vastaajista odotti sukupuolten välisen epätasa-arvon kasvavan ja kaksi kolmasosaa arvioi rotujen välisen epätasa-arvon lisääntyvän.

Kaksi kolmasosaa vastaajista ajatteli, että heidän maidensa hallituksillaan ei ollut suunnitelmaa epätasa-arvoa vastaan.

Jos globaali epätasa-arvo kasvaa Maailmanpankin pahimman skenaarion mukaan, vuonna 2030 köyhyys on korkeammalla tasolla kuin ennen pandemiaa ja 3,4 miljardia ihmistä elää alle 5,50 dollarilla päivässä, Oxfam varoittaa.

Jos hallitukset toisaalta ryhtyisivät toimiin epätasa-arvon vähentämiseksi, köyhyys voitaisiin Maailmanpankin laskelmien mukaan palauttaa kriisiä edeltäneelle tasolle jo kolmessa vuodessa.

Virus paljasti epätasa-arvon

Koronavirus on iskenyt erittäin epätasa-arvoisesti eri väestöryhmiin.

Oxfam laskee, että Yhdysvalloissa lähes 22 000 koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuollutta mustaa ja latinoa olisi yhä hengissä, jos näiden ryhmien kuolleisuus olisi sama kuin valkoisilla yhdysvaltalaisilla.

Jos naiset ja miehet olisivat tasaisesti edustettuina pandemian koettelemilla talouden sektoreilla, 112 miljoonaa naista vähemmän olisi vaarassa menettää työnsä ja tulonsa.

Oxfamin Gabriela Bucher sanoo, että äärimmäinen epätasa-arvo ei ole vääjäämätöntä vaan se on poliittinen valinta.

Oxfam esittää esimerkkinä väliaikaisen veron, jolla olisi verotettu pandemian aikana eniten hyötyneitä globaaleja yhtiöitä.

Järjestön laskelmien mukaan 32:n globaalille suuryhtiön maksamalla ylimääräisten voittojen verolla olisi vuonna 2020 ollut mahdollista kerätä 104 miljardia dollaria eli 86 miljardia euroa.

Sillä olisi voitu maksaa työttömyyskorvaukset ja tukea rahallisesti lapsia ja vanhuksia maailman matala- ja keskituloisissa maissa.

Rikkaat selvisivät koronataantumasta enemmän kuin hyvin

Rikkaiden osalta koronataantuma on ohi, Oxfam ilmoittaa.

Valtiot ovat yrittäneet pitää talouden pyöriä pyörimässä ennennäkemättämän laajalla tuella, mikä on luonut buumin osakemarkkinoille.

Se on kasvattanut miljardöörien varallisuutta, samalla kun reaalitaloutta uhkaa edelleen syvin taantuma vuosisataan, Oxfam varoittaa raportissaan.

Maailmanlaajuisesti miljardöörien varallisuus kasvoi 3,9 tuhannen miljardin dollarin eli noin 3,2 tuhannen miljardin euron verran maaliskuusta joulukuuhun. Se on nyt noin 11,95 tuhatta miljardia dollaria eli noin 9,84 tuhatta miljardia euroa.

Tämä vastaa rahamäärää, jonka G20-järjestön maat ovat käyttäneet pandemian seurausten hoitoon, Oxfamin raportissa kerrotaan.

Maailman kymmenen rikkaimman ihmisen – joihin lasketaan muun muassa Amazonin perustaja Jeff Bezos, Teslan Elon Musk, Microsoftin Bill Gates ja Facebookin Mark Zuckerberg sekä sijoittaja Warren Buffett– yhteenlaskettu vauraus on kasvanut 540 miljardin dollarin eli 440 miljardin euron verran, vaikka maailmantalous on pienempi kuin ennen pandemian alkua.

Tällä summalla voitaisiin estää maailman ihmisiä putoamasta köyhyyteen viruksen takia ja maksettaisiin rokotteet kaikille, Oxfam sanoo raportissaan.

Aiheesta muualla:

Oxfam: Mega-rich recoup COVID-losses in record-time yet billions will live in poverty for at least a decade 25.1.2021

BBC: Wealth increase of 10 men during pandemic 'could buy vaccines for all' 25.1.2021

CBS News: Pandemic math: Billionaire wealth soars as millions fall into poverty, Oxfam says 25.1.2021

Töölön tapaturma-asemalla ja sairaalassa on viikonlopun liukkaiden jälkeen kymmeniä potilaita leikkausjonossa.

Töölön sairaalan tukielinkirurgian päivystysalueen ylilääkäri Kaisa Virtasen mukaan viikonloppu oli normaalia vilkkaampi, mutta ei yhtä kiireinen kuin Toini-myrskyn jälkeen. Viikonlopun aikana on tapahtunut muutama vakava liikenneonnettomuus ja tullut tavallista enemmän liukastumispotilaita.

Tällä hetkellä Töölössä noin 60 potilasta odottaa päivystyksellistä leikkaushoitoa. Valtaosa Töölöön tuoduista potilaista päätyy leikkaushoitoon, sillä sinne on keskitetty vaativimmat tapaturmat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

– Yleisin hoidettava vamma on ollut nilkkamurtuma. Niitä on ollut hoidettavana viimeisten kahden viikon aikana tavallista enemmän. Lisäksi on ollut rannemurtumia, kun kaaduttaessa on otettu vaistomaisesti kädellä vastaan, ylilääkäri Virtanen sanoo.

Tapaturma-asemalla on käynyt viime päivinä 60–80 potilasta vuorokaudessa. Määrä on hieman suurempi kuin normaalisti. Potilaat ovat olleet pääsääntöisesti jalankulkijoita, sen sijaan pyöräilijöitä tai potkulautailijoita ei ole ollut.

Hidasta nopeutta, lisää pitoa jalkineiden pohjiin

Töölön sairaalan ylilääkäri KaisaVirtanen painottaa, että ulkoillessa olisi tärkeä käyttää nasta- tai kitkapohjaisia kenkiä. Virtanen itse käyttää nastapohjaisia kenkiä ja pitää niitä ulkona liikuttaessa hyvinä. Sisätiloissa liikuttaessa kivilattioilla nastakengät saattavat kuitenkin olla liukkaat.

– On syytä keskittyä liikkumiseen. Katsoa, mihin askeltaa, eikä kannata somettaa tai olla netissä samanaikaisesti. Takaraivossa olisi syytä muistaa, että on huono keli. Autoilijoiden tapaan tulisi hidastaa nopeutta ja mennä varmistellen, Virtanen sanoo.

Virtanen arvioi, että tapaturmia on tullut myös vähälumisten talvien vuoksi. Hiihto- ja luistelutaidot ovat osalla ruostuneet. Kun ensi lumi tulee, niin silloin alkavat tapaturma-aseman ruuhkat.

– Ensi lumi yllättää aina, jo aiempien vuosien perusteella osaamme varautua ruuhkiin. Tuntuu, että ihmisiltä unohtuu se tuntuma, millaista on, kun tulee talvi ja liukkaat kelit, Virtanen toteaa.

Hän muistuttaa, että myös autoilijoiden tulisi laittaa talvimoodi päälle ja hidastaa nopeuksia. Erityisesti tulisi varoa, kun teillä on sohjoa ja pöllyävää lunta. Samoin lumikasojen takaa tulevia autoilijoita ja kevyen liikenteen kulkijoita tulisi varoa.

Lue myös:

Luulitko, että vain mummot rikkovat luita liukkaalla kelillä? Riski kasvaa jo nelikymppisenä – edes nastakengät eivät auttaneet Pirita Lautalaa

Sairaalan tapaturma-aseman hoitohenkilökunnasta puolet altistunut koronavirukselle – työ Töölössä jatkuu silti, suu-nenäsuojainten turvin

Tapaturmapotilaat voivat joutua odottamaan leikkausta jopa useita päiviä – Töölön sairaalan kirurgi: "Turhauttavaa katsella tätä tilannetta"

Alajärvellä pääsi tapahtumaan juuri se pahin. Korona tunkeutui Kultakämmenen tehostetun palveluasumisen yksikköön. Sekä hoitohenkilökuntaa että asukkaita sairastui. Seitsemän ikäihmistä menehtyi. Myös Alajärven kaupunkiin kuuluvalla Lehtimäellä kuoli kolme.

– Se oli erittäin tarttuva virus. Pienestäkin tapaamisesta se tarttui, kertoo tartuntataudeista vastaava apulaisylilääkäri Leena Uusitalo.

Kaikki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koronaan liittyvät kuolemat ovat siis sattuneet Alajärvellä.

Ensin korona tuli Järvi-Pohjanmaan alueelle Ylläksen lomilta Vimpeliin. Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin terveyspalveluja tuottava Järvi-Pohjanmaan perusturva joutui kovan paikan eteen. Kuntien johto toimi ripeästi ja rajoituksia laitettiin voimaan.

Lue myös: Vimpeli yrittää katkaista ruskareissun koronaketjut – kunnanjohtajan altistuminen ei liity Ylläkseen

Arki muuttui tyystin

Ylläksen ketju saatiin taltutettua, mutta sitten tuli uusi aalto. Marraskuussa tauti löysi tiensä ensin Lehtimäelle, sitten Alajärvelle. Ja siellä Kultakämmeneen.

Ilkka-Pohjalainen uutisoi maakunnan ensimmäisestä koronakuolemasta marraskuun puolivälissä.

Kun tautia oli ollut alueella vain vähän, kukaan ei oikein uskonut sen tulevan tänne, eikä ymmärtänyt suojautua. Siksi se pääsi leviämään tartunnan saaneiden lähipiirissä.

– Se oli viikonloppu, kun tilanne selvisi ja sairastuneita rupesi tulemaan todella paljon. Heti maanantaina koulut ja harrastuspaikat suljettiin ja kaupungin henkilökunta laitettiin etätöihin. Kyllä se muutti kaupungin työtekijöiden ja kaupunkilaisten elämän aika totaalisesti, muistaa Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen.

Miksi pahin tapahtui juuri Alajärvellä?

– Tietenkin selittävä tekijä on se, että tauti pääsi vanhuspalveluyksikköön, missä on hyvin iäkkäitä ihmisiä. Tiedetään, että korona on tappava tauti ja erityisen alttiita ovat riskiryhmäläiset. Tämä oli todella ikävä asia.

Lue myös: Alajärvi ja Vimpeli siirtävät peruskoulut etäopetukseen, karanteenissa jo 300 altistunutta – eteläpohjalaiskuntien koronatilanne pahenee yhä

Tosi kyseessä

Tartunnat ja kuolemat säikäyttivät. Mutta vasta sitten, kun se tuli lähelle.

– Kun ihmiset tuntevat toisensa ja jokainen tuntee jonkun, jolla on tauti ollut, ja jolla on ollut vaarallinen tauti. Se on ihan eri juttu ymmärtää kuin se, että jollakin on jossakin tuolla ollut, pohtii Leena Uusitalo.

Nyt Alajärven kaupoissa ja kaduillakin maskiton henkilö on poikkeustapaus. Asia on otettu tosissaan.

Katariina Kivijärvi työntää lastenvaunuja keskustassa pikku-Kertun kanssa ja kertoo, miten korona on muuttanut perheen arkea.

– Tottakai kuolemat pysäyttää ja että näin vakavasta taudista on kysymys. Se on pysäyttävää ja pelottavaa. Se on saanut olemaan varuillaan ja nyt kun meillä on vauva, niin pitää miettiä ristiäisvalmisteluja, että miten se olisi turvallista. Nyt mennään korona edellä, sanoo Kivijärvi.

Ihmiset eivät uskaltaneet tulla samalla puolella tietä vastaan Leena Uusitalo, apulaisylilääkäri

Tapio Korkea-aho puolestaan kehuu alajärveläisiä tunnollisesta maskien käytöstä.

– Kun seuraa kaupoissa, niin kyllä ihmiset käyttää maskeja. Ite ei kyllä ilikiä mennä ilman, ettei vaan ole taudin aiheuttaja.

– Kanssakäymiset on aika lailla vähentyneet, että kohta tässä alkaa peljätä muita ihmisiä, sanoo Korkea-aho.

Korkea-aho on huolissaan myös yritysten pärjäämisestä. Hänellä on mansikkatila, jonka poimijat vaihtuivat viime kesänä ulkomaalaisista kotimaisiin pakon edessä.

Lääkäri sairastui itsekin

Tartuntataudeista vastaava apulaisylilääkäri Leena Uusitalo sai itsekin koronatartunnan.

– Meillä oli osastolla koronapotilaita ja siksi seulottiin työntekijät. Muilla ei ollut, mutta minulla se sitten oli. Täysin oireettomana, kertoo Alajärven terveyskeskuksessa parhaillaan työskentelevä Uusitalo.

Minkäänlaisia oireita ei ollut, eikä tullut. Uusitalo oli viikon eristyksissä ja teki etätöitä kotonaan.

– Mutta kun illalla menin lenkille, eivät ihmiset uskaltaneet tulla samalla puolella tietä vastaan, kertoo Uusitalo.

Todennäköisesti tartunta tuli Uusitalolle potilaalta. Mutta siitä hän on varma, että kukaan ei saanut tartuntaa häneltä.

Joulun jälkeen rauhallista

Ihmisten kärsivällisyyttä ja terveyspalvelujen kestävyyttä on viime kuukausina koeteltu. Nyt tilanne on rauhallinen. Joulupäivän jälkeen Alajärvellä on tullut ilmi yksi uusi tartunta, Lappajärvellä kaksi.

Viime viikolla Alajärvellä avattiin harrastuspaikkoja, kuten uimahalli, monitoimihalli ja kirjasto parin kuukauden tauon jälkeen.

Leena Uusitalo painottaa, että kaikki riippuu nyt ihmisistä itsestään, pysyykö tilanne hyvänä vai tuoko viruksen taas joku jostain.

– Tauti ei ole hävinnyt vielä mihinkään, muistuttaa Uusitalo.

Siitä hän on iloinen, että hyvä hygienia on torjunut myös muita tauteja samalla.

– Tarttuvat taudit ovat vähentyneet. Ei ole influenssaa, eikä norovirusta. Käsien pesu ja desinfiointi, turvavälit ja maskit. Kun tämä muistetaan tulevaisuudessakin, sanoo Uusitalo.

Rokotukset käynnissä

Koronavirusrokote tuo toivoa tännekin. Terveydenhuollon henkilöstöstä on rokotettu noin neljännes ja myös palvelutalojen, kuten juuri Kultakämmenen asukkaita on rokotettu.

Järvi-Pohjanmaan vs. peruspalvelujohtaja Jaakko Anttila ei osaa arvioida, milloin rokotukset laajenevat seuraaviin ryhmiin. Rokotteiden saatavuus on sen verran epävarmaa juuri nyt. Joissain kunnissa yli 80-vuotiaiden rokotukset on jo aloitettu. Järvi-Pohjanmaallakin on suunniteltu monenlaisia vaihtoehtoja joukkorokotusten varalta.

– Jos ei rokotetta tule riittävästi, mitään joukkorokotuksia ei pystytä edes aloittamaan. Yli 80-vuotiaiden rokottaminenkaan ei ala ihan hetkeen, arvioi Anttila.

Rokotteiden saaminen nopeammin on kaikkien toiveissa.

– Toivotaan, että rokotteita nyt tulisi nopeasti, että se auttaisi epidemiaan täällä Alajärvellä, Etelä-Pohjanmaalla ja ihan globaalistikin. Tämä on ollut hyvin raskas vuosi monelle ihmiselle, tiivistää myös kaupunginjohtaja Vesa Koivunen.

Aiheesta lisää: Joukkorokotukset viivästyvät Astra Zenecan tuotantovaikeuksien vuoksi – THL: "Ei tässä enää mitään pysty arvioimaan"

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan kello 22 saakka.

Italian pääministeri Giuseppe Conte aikoo esittää Italian presidentille eronpyyntönsä huomenna tiistaina, pääministerin kanslia tiedottaa.

Conte selvisi kahdesta luottamuslauseäänestyksestä parlamentissa viime viikolla, mutta hänen hallituksensa menetti enemmistönsä senaatissa, kun entisen pääministerin Matteo Renzin puolue hylkäsi hallituksen.

Tämä söi Conten hallituksen uskottavuutta keskellä koronapandemiaa ja sen aiheuttamaa syvää talouskriisiä.

Conten kanslia ilmoitti, että pääministeri informoi tiistaina hallitustaan ja menee sitten esittämään presidentti Sergio Mattarellalle eronpyyntönsä.

Conte voi yrittää saada presidentiltä uuden mandaatin kestävämmän hallituskoalition muodostamiseen.

Presidentti Mattarella voi hyväksyä Conten eron ja mahdollisesti pyytää häntä yrittämään muodostaa vankempi hallituskoalitio, jolla olisi enemmistö parlamentissa.

Mattarella voi myös torjua eronpyynnön tai pyytää jotakuta muuta hallituksenmuodostajaksi. Ellei kukaan pysty muodostamaan kestävää koalitiota, Mattarella voi hajottaa parlamentin, mikä johtaisi ennenaikaisiin vaaleihin.

Riitainen hallitustie

Conte on johtanut riitaista keskustavasemmistolaista hallituskoalitiota 16 kuukauden ajan.

Sitä ennen hän johti hallitusta populistisen Viiden tähden liikkeen kanssa Matteo Salvinin oikeistolaisen Liiga-puolueen kanssa. Tämä hallituskoalitio romahti, kun Salvini veti siltä tukensa.

Hieman ennen pääministerin ilmoitusta parlamentin suurin puolue, populistinen Viiden tähden liike, ilmoitti tukevansa Contea.

Keskeiseen rooliin voi nousta entisen pääministerin Silvio Berlusconi keskustaoikeistolainen oppositiopuolue.

Vain tunteja ennen pääministerin ilmoitusta Berlusconi sanoi luottavansa presidentti Mattarellan poliittiseen viisauteen.

Italian hallituksen pitäisi helmikuun loppuun mennessä kertoa Euroopan unionille, kuinka se aikoo käyttää noin 200 miljardia euroa EU:n jälleenrakennusrahoja.

Maailman suurin datakeskusyhtiö Equinix kertoi investoivansa 32 miljoonaa euroa Suomen datakeskuksiinsa.

Kaiken kaikkiaan yhtiö on investoinut konesaleihinsa Suomessa lähes 150 miljoonaa euroa. Yhtiön mukaan kyse on suorista investoinneista, joissa ei ole vielä mukana esimerkiksi työvoimakustannuksia.

Panos on merkittävä, vaikka jääkin kauas Googlen miljardi-investoinneista.

Monet suuret datakeskushankkeet ovat viime vuosina kohdistuneet Suomen sijasta usein Ruotsiin, jossa sähkövero oli paljon alhaisempi.

Equinixillakin on konesaleja molemmissa maissa.

Kertooko tämän päivän uutinen siitä, että Suomessa taannoin toteutettu sähköveron lasku toimii?

– Suomen ja Ruotsin välillä on ollut pientä kilpajuoksua, mutta syy sille, että me investoimme Suomeen, ei ole ainoastaan halpa sähkö, Equinixin Suomen tytäryhtiön toimitusjohtaja Sami Holopainen sanoo.

Equinixin mukaan yritysten väliset suorat datayhteydet kasvavat 45 prosentin vuosivauhtia. Taustalla on digitalisaation eteneminen, viidennen sukupolven kännykkäverkot ja esimerkiksi koronapandemian synnyttämä etätyöboomi.

Holopaisen mukaan Suomessa on myös osaavaa työvoimaa ja mahdollisuus tuottaa palveluja ilmastotehokkaasti. Equinixin suomalaisten konesalien käyttämä sähkö on uusiutuvaa ja kokonaisuutena yhtiö haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Equinixin datakeskusten verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 220 konesalia.

Suomi on kaiken keskellä

Myös verkkoyhteydet tekevät Suomesta houkuttelevan paikan datakeskuksille. Equinixin mukaan Suomesta käsin tavoittaa hyvin Pohjoismaiden yhteensä 27 miljoonaa kansalaista.

Suomi on myös tärkeä tietoliikenneväylä Euroopan, Baltian maiden ja Venäjän suuntiin.

– Suomen asema verkkotopologiassa on parantunut viime vuosina ja täältä pystyy tarjoamaan palveluita esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Siihen suuntaan meidän edullisella sähkön hinnallammekin on merkitystä, Equinixin Sami Holopainen sanoo.

Yhteydet paranevat yhtiön mukaan myös jatkossa, kun esimerkiksi Cinia-yhteenliittymän rakentama merikaapelihanke Aasian ja Euroopan välille valmistuu.

Lue lisää:

Kerrankin pohjoisuudesta on hyötyä: Aasia ja Eurooppa yhdistetään kaapelilla Suomen kautta – ja asemamme maailmankartalla mullistuu

Terapeutti joutuu kirjaamaan asiakkaan potilastiedot Omakantaan – miten käy luottamuksen?

Terapiaistuntojen sisällöstä tietää yleensä vain terapeutti, mutta pian niin ei enää ole. Jatkossa ei riitä, että psykoterapeutti kirjaa pelkästään paperille asiakkaansa potilastiedot, vaan ne pitää laittaa Omakanta-palveluun. Osa terapeuteista kirjaa jo nyt Kantaan, osalle muutos on vasta tulossa.

Monia psykoterapeutteja huolettaa, että potilastietojen kirjaaminen Kantaan vaikuttaa negatiivisesti terapeutin ja potilaan väliseen luottamussuhteeseen.

Uruguayssa kansanliike vastustaa UPM:n tarvitsemaa junarataa

Uruguayn valtio kunnostaa suomalaisyhtiö UPM:n tarpeisiin vanhaa, lähes 300 kilometriä pitkää rataa maan keskiosista Montevideon satamaan. Rataa pitkin tuodaan UPM:n tehtaalle kemikaaleja ja viedään tehtaalta rannikolle sellua.

Osa kansasta kannattaa kehitystä ja uutta ratahanketta, mutta myös vastustajia löytyy, ja he ovat organisoituneet kansanliikkeeksi nimeltä "Ei UPM:n junalle". Köyhässä maassa lähes kahden miljardin euron hanketta vastustetaan kulujen takia. Ratareitin asukkaissa myös itse rakennustyöt herättävät epäilyjä.

Saksalaislehdet: AstraZenecan rokotteen teho huono ikäihmisillä – yhtiö kiistää

AstraZenecan koronavirusrokote ei ole kovin tehokas yli 65-vuotiaille, kertovat saksalaislehdet Bild ja Handelsblatt hallituslähteisiin viitaten. Saksan viranomaiset arvioivat Bildin mukaan, että rokote ei luultavasti tule saamaan Euroopan lääkeviraston EMA:n hyväksyntää yli 65-vuotiaille. Handelsblattin mukaan rokote toimisi vain kahdeksalla prosentilla yli 65-vuotiaista.

AstraZeneca on kuitenkin kiistänyt saksalaislehtien väitteet. Uutistoimisto Reutersin mukaan yhtiö sanoo lehtiväitteiden olevan "täysin vääriä".

Kauneusalan yrittäjä pisti botoxia – epäillään rikoksesta

Helsingin poliisi tutkii kauneudenhoitoalaan liittyvää hyvin poikkeuksellista rikosepäilyä. Tutkinnan kohteena on ollut helsinkiläinen yrittäjä, joka on antanut asiakkailleen botox-pistoksia.

Kauneusalan yrittäjää epäillään nyt lääkerikoksesta ja luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta. Valvira on linjannut, että botox-pistoksia voivat antaa vain lääkärit tai hoitajat lääkärin valvonnassa.

Lumisateita leviää viikon edetessä

Lumisade leviää tiistaina päivällä maan kaakkoisosaan. Tiistai-illan ja keskiviikkoyön aikana lumisateita leviää suureen osaan maata, ja keskiviikkoiltaan mennessä lunta kertyy maan etelä- ja keskiosassa yleisesti 5–10 senttimetriä. Etelässä sää on vielä pari päivää lauhaa, eli lämpötila pysyy nollan vaiheilla.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Jos natsi-Saksa olisi yhä olemassa kaikessa kauheassa loistossaan keskitysleireineen päivineen, me ja muut länsimaat olisimme hieromassa kauppaa heidän kanssaan. Samalla kertoisimme olevamme “huolestuneita” natsi-Saksan ihmisoikeustilanteesta. Ostaisimme innoissamme ilman omantunnon tuskia juutalaisten, puolalaisten, homojen ja muiden alistettujen ryhmien pakkotyöllä tekemiä lenkkareita tai iTelefoneja.

Mistäkö tiedän?

Suomi muun Euroopan unionin kanssa solmi juuri äsken ison investointisopimuksen Kiinan kanssa, joka pitää eri arvioiden mukaan ainakin miljoonaa Xinjiangin uiguuria ja muita etnisiä vähemmistöjä keskitysleireillä ja tekemässä pakkotyötä. Lisää leirejä rakennetaan kovaa vauhtia.

Leireillä uiguureja kuolee, heitä hakataan, kidutetaan sähköllä, raiskataan, teetetään pakkotyötä sekä pakkosterilisoidaan. Tarkoituksena on tuhota uiguurit kansana. Vaikka käynnissä ei – ainakaan ilmeisesti – ole järjestelmällinen massateloitus, ei ollut natsien keskitysleireilläkään aluksi. Varsinainen joukkotuhoaminen alkoi vuoden 1942 Wannseen konferenssista, jossa “lopullisesta ratkaisusta” päätettiin.

Natsi-Saksan keskitysleireillä ja teollisuudessa pakkotyövoima teki kaikkea mahdollista, kuten Kiinan keskitysleireilläkin. Tuomitsemisen sijasta länsimaiset yritykset hyötyvät ilomielin keskitysleirien uhrien työpanoksesta. Useiden ihmisoikeusjärjestöjen arvioiden mukaan joka viides puuvillavaatekappale sisältää xinjiangilaista puuvillaa, H&M:n paidoista Adidaksen lenkkareihin.

Vaateteollisuus ei ole todellakaan yksin väärinkäytöksissä. Apple lobbasi Yhdysvalloissa vastustaen lakia, joka olisi määrännyt sanktioita kiinalaista pakkotyövoimaa hyödyntäviä yrityksiä vastaan. Applen hankkijat käyttävät uiguurien pakkotyövoimaa, joten myös yksi maailman suurimmista firmoista on työntänyt lusikkansa kansamurhasoppaan. Muita hyötyviä firmoja ovat Wall Street Journalin mukaan muun muuassa Heinz ja Coca-Cola.

Kun siis vainojen uhrien muistopäivänä tviittaa #eikoskaanenää iPhonella henkkamaukan paidassa cokista hörppien edessään makaronilaatikko ketsupilla höystettynä, on kyseessä hillittömän surullinen parodia.

Lauseella “Ei koskaan enää” viitataan siihen, että ihmiskunnan ei kollektiivisesti pitäisi antaa holokaustin kaltaisten kansanmurhien tapahtua ikinä. Mutta siinä on epäonnistuttu uudestaan ja uudestaan ja uudestaan heti holokaustin loputtua.

Katsotaan joitakin kansanmurhia holokaustin jälkeen:

Kaksi vuotta natsi-Saksan kaatumisen jälkeen Brittiläinen imperiumi katkaisi siirtomaavaltansa Intiassa 1947, juurikaan välittämättä siitä, mitä alueelle kävisi sen jälkeen. Intian jakautuessa Intiaksi ja Pakistaniksi kuoli vähintään satoja tuhansia, mahdollisesti kaksi miljoonaa ihmistä.

Samaan aikaan Neuvostoliitto murhasi satoja tuhansia Krimillä ja Kaukasuksella siirrellessään kokonaisia kansoja.

1960-luvulla brittien siirtomaavallan loppuessa Nigeriassa syttyi sisällissota, jossa itsenäisestä valtiosta haaveilevat igbot joutuivat kansanmurhan uhriksi. Kuolleiden määrää on vaikea arvioida, mutta kyse on sadoista tuhansista kolmeen miljoonaan.

Samoihin aikoihin Guatemalassa alkoi kansanmurha, jossa tapettiin vähintään kymmeniä tuhansia alkuperäisväestön mayoja kylä kerrallaan etnisessä puhdistuksessa joka jatkui 80-luvulle.

Bangladeshin itsenäistyessä Pakistanista 70-luvulla kuoli jälleen satoja tuhansia tai mahdollisesti jopa kolme miljoonaa. Kansanmurhaamisen yhteydessä tapahtui myös satojen tuhansien joukkoraiskaus, jota pidetään myös kansanmurharikoksena.

Näiden kaikkien tapahtuessa Kiinassa tapahtui useampiakin kansanmurhia ja joukkotuhoja, yhteensä kymmenien miljoonien kuolleiden edestä.

Parhaillaankin on käynnissä Uiguurien kansanmurhan lisäksi Darfurin kansanmurha, rohingyojen kansanmurha ja Jemenin sisällissota, jota monet pitävät kansanmurhana.

Kansanmurhan määritteleminen onkin välillä asiantuntijoille vähän vaikeaa, esimerkiksi uiguurien tapauksessa on puhuttu välillä “kulttuurisesta” kansanmurhasta. Valtioista vain Yhdysvallat on selväsanaisesti kutsunut uiguurien kohtelua kansanmurhaksi.

Minusta keskustelu siitä, onko kyseessä joukkotuho, “vain” rikos ihmiskuntaa kohtaan vai kansanmurha, on vähän irvokasta hiusten halkomista. Siihen on varaa vain maissa, jotka jatkavat Jemeniä tuhoavien saudien aseistamista tai Kiinan kuluttajamarkkinoiden havittelua.

Kansanmurhan määrittely on osin tarkoituksellisestikin tehty vaikeaksi, joten arviot kansanmurhien määristä holokaustin jälkeen vaihtelevat rajusti alle kymmenestä moneen kymmeneen ja uhriluvut miljoonista kymmeniin miljooniin.

Yksi asia on kuitenkin varma:

Kansanmurhien muistopäivänä älä sano tai tviittaa #eikoskaanenää. Se lupaus on rikottu jo monta kertaa.

Tuukka Tervonen

Kirjoittaja on Jyväskylän Ylioppilaslehti Jylkkärin päätoimittaja, joka toivoo hartaasti ettei Euroopan parlamentti ratifioi kauppasopimusta Kiinan kanssa ennen kuin uiguurit on vapautettu leireiltä.

Kolumnista voi keskustella 27.1. klo 23.00 saakka.

Helsingin poliisi tutkii kauneudenhoitoalaan liittyvää hyvin poikkeuksellista rikosepäilyä.

Tutkinnan kohteena on ollut helsinkiläinen kauneudenhoitoalan yritys ja sen toiminnasta vastaava nainen. Hän on antanut asiakkailleen botuliinipistoksia, jotka tunnetaan kansankielellä botoxina.

Kauneusalan yrittäjää epäillään nyt kahdesta rikoksesta: lääkerikoksesta ja luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta.

– Lääkerikosepäily tulee siitä, että epäilty on tuonut ilman tarvittavaa lupaa Suomeen kahta erilaista lääkeainetta, joita on annettu injektiona asiakkaille, kertoo Ylelle rikostarkastaja, tutkinnanjohtaja Petri Rainiala.

Ainakin toisen lääkeaineen alkuperä on Venäjällä.

– Epäilemme, että se on tuotu Venäjältä Suomeen.

Poliisi myös epäilee, ettei kauneusalan yrittäjällä ole ollut vaadittavaa koulutusta botox-hoitojen antamiseen. Siksi häntä epäillään luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta.

Botox voi tappaa, jos sitä käytetään väärin

Botuliini eli botox on hermomyrkky, joka on alun perin eristetty Clostridium botulinum -nimisestä bakteerista.

Botuliinia käytetään niin kauneushoidoissa ryppyjen silottelussa kuin lääkkeenäkin.

Botuliinilla voidaan hoitaa esimerkiksi vaikeaa migreeniä, neurologisia sairauksia ja hampaiden narskuttelua.

Aineen vaikutus perustuu siihen, että se halvaannuttaa lihaksen. Väärin käytettynä botuliini on hengenvaarallinen. Se voi halvaannuttaa esimerkiksi nielun tai hengityslihaksen.

Terveydenhoitoalaa valvova Valvira antoi linjauksen botuliinin käytöstä vuosi sitten keväällä.

Valviran mukaan Suomessa botuliinia saa pistää ainoastaan lääkäri tai lääkärin valvonnassa terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai kätilö, joka on saanut koulutuksen botuliinin pistämiseen.

Valvira myös määräsi, että kaikkien muiden on lopetettava botuliinin pistäminen. Määräys koskee niin terveydenhuoltoalaa kuin kauneusoperaatioitakin.

Poliisi on kuullut botoxia saaneita asiakkaita

Helsingin poliisi aloitti kauneudenhoitoalan yritykseen kohdistuneen tutkinnan alkuvuonna 2019, kun terveydenhoitoalaa valvovat viranomaiset tekivät poliisille tutkintapyynnön.

Lääkerikoksesta ja luvattomasta terveydenhuollon harjoittamisesta epäilty yrittäjä on kertonut toiminnastaan poliisille, mutta tutkinnanjohtaja ei kerro kuulustelujen sisältöä.

– En halua tarkemmin kommentoida kuulusteluja. Mutta epäillyllä on erilainen näkemys toiminnan luvanvaraisuudesta ja sääntelystä kuin poliisilla, tutkinnanjohtaja Rainiala sanoo.

Tutkinnassa on kuultu myös alle kymmentä kauneusalan yrityksen asiakasta, jotka ovat saaneet botoxpistoksia. He ovat kertoneet saamistaan hoidoista poliisille.

– Meillä ei ole tiedossa, kuinka paljon pistoksia on kaikkiaan annettu kauneusalan yrityksessä.

"Olisi hyvä, että tietoisuus lisääntyy"

Kuinka paljon kauneudenhoitoalalla annetaan botox-hoitoja ilman asianmukaisia lupia, siitä ei poliisilla ole käsitystä.

– On vaikea arvioida, kuinka yleistä se on, sanoo tutkinnanjohtaja Petri Rainiala.

Poliisi toivoo, että alalla ymmärrettäisiin nykyistä paremmin, että botuliinin pistäminen on luvanvaraista toimintaa.

– Olisi hyvä, että tietoisuus lisääntyy niin hoitoja tarjoavien kuin niitä ostavienkin kohdalla.

Tutkinta on valmistumassa, ja se lähtee pian syyteharkintaan.

Lue myös:

"Botuliini on osaamattomissa käsissä hengenvaarallinen" - Maailman voimakkain myrkky silottaa rypyt ja hoitaa sairauksia

Otin sitten botoxia – mutta en kauneuden, vaan kivun vuoksi

MONTEVIDEO/25 DE MAYO Pizzakauppias Alejandro Apkarian valmisti taikinaa kotonaan Uruguayn pääkaupungissa Montevideossa, kun osa katosta romahti yhtäkkiä viereen.

Syynä oli naapuritalon jyrääminen maan tasalle junaradan tieltä. Uruguayn valtio rakennuttaa rataa metsäyhtiö UPM:n tulevaa sellutehdasta varten.

Yksi hajotettavista seinistä kaatui Apkarianin talon päälle. Kylässä ollut ystävä ja tämän 12-vuotias poika loukkaantuivat. Rakennusyhtiö korjasi katon, mutta Apkarian odottaa yhä korvauksia esimerkiksi tuhoutuneista huonekaluista.

– Tuntuu voimattomalta. Olimme varoittaneet rakentajia, että kotimme tärisee, mutta he vain jatkoivat. Kenenkään ei pitäisi kärsiä tällaista monikansallisen yrityksen tai valtion toimien seurauksena, Apkarian sanoo.

Juna herättää ristiriitaisia tunteita

Ratahankkeessa kunnostetaan vanha, vähällä käytöllä ollut 273 kilometrin rata. Kyse on paikoin myös laajennuksista, minkä vuoksi myös Apkarianin kuusihenkinen perhe joutuu lähitulevaisuudessa muuttamaan.

UPM aikoo kuljettaa sellun junalla tehtaaltaan Keski-Uruguaysta Montevideon satamaan. Tehtaalle viedään sellunkeiton kemikaaleja, kuten lipeää, polttoöljyä ja rikkihappoa. Laitoksen on määrä valmistua ensi vuonna.

Uruguayssa ratahanke on herättänyt keskustelua ja arvostelua, koska siitä koituu valtiolle vajaan kahden miljardin euron kustannukset.

Toisaalta juna symboloi monille uruguaylaisille edistystä ja nostalgiaa. Maassa oli toimiva raideverkosto 1800-luvun lopulta noin 1960-luvulle. UPM:n lokakuussa teettämässä mielipidemittauksessa radan uusimista kannatti 75 prosenttia uruguaylaisista, ja 22 prosenttia vastusti sitä.

Rata-alueella moni asukas on kuitenkin huolissaan. Tuhoavatko rakennustyöt ja tavarajunien tärinä talojen perustuksia? Vaikka junat ovat maantiekuljetuksia turvallisempia, entä jos sattuu onnettomuus, ja vaaralliset kemikaalit vuotavat ympäristöön?

Osa pelkää, että radan muurit jakavat asuinalueita ja kyliä henkisesti kahtia. Missään muualla uusia tavarajunareittejä ei kuljeteta asutuksen läpi, he kritisoivat. Osaa harmittaa, että radan tieltä on tuhottu historiallisia asemia ja siltoja.

Tuhannet uruguaylaiset keräsivät adressin reitin muuttamiseksi asutuksen ulkopuolelle, mutta liikenneministeri Luis Alberto Heberin mukaan se olisi tullut paria poikkeusta lukuun ottamatta liian hitaaksi ja kalliiksi.

Tästä jutusta voit lukea, miten myös suomalainen toimittaja joutui pelivälineeksi junakiistassa.

"Ei UPM:n junalle"

Rata-alueella hanketta kutsutaan "UPM:n junaksi". Sitä vastustamaan on syntynyt pieni, viikoittain kokoontuva kansanliike No al Tren de UPM (Ei UPM:n junalle).

Huoli sai montevideolaisen Anita Hernándezin liittymään mukaan. Hänen kotitalonsa viereen rakennetaan tunneli, jonka syvyydeksi on ilmoitettu yhdeksän metriä.

– Pelkään perustusten kestävyyttä, kun he alkavat kaivaa. Mikään ei vakuuta minua siitä, että rakennusyhtiö vastaisi mahdollisista ongelmista, kuten halkeamista. Kukaan ei tunnu ottavan vastuuta kokonaisuudesta. Se hermostuttaa, Hernández kertoo.

Myös 80 kilometrin tuntivauhtia etenevien sellujunien tärinä huolestuttaa häntä etukäteen. Tähänastiset harvat junat ovat Hernándezin mukaan kulkeneet puolet hitaammin.

Radanvarren asukkaiden yleinen kritiikki on, että Uruguayn hallitus ei ole tiedottanut ratahankkeesta kunnolla.

UPM:n hankkeesta ratoineen päätti edesmenneen vasemmistopresidentin Tabaré Vázquezin hallitus. Viime maaliskuusta maata on hallinnut keskustaoikeistolainen presidentti Luis Lacalle Pou.

– Kukaan ei ota vastuuta ratkaisuista ja siitä, onko hanke suunniteltu ja edennyt viisaasti. Olemme pyytäneet tietoa, mutta hallitus antaa vain ympäripyöreitä selityksiä, sanoo Montevideon pohjoispuolella 25 de Mayossa asuva Álvaro Urrizaga.

Ministeri: Juna ei ole vain UPM:lle

Uruguayn liikenne- ja rakennushankeministerin Luis Alberto Heberin mukaan ministeriö on järjestänyt ja tulee järjestämään rata-alueella tiedotustilaisuuksia. Ne on toistaiseksi keskeytetty kiihtyvän koronatilanteen vuoksi.

Heber uskoo, että asukkaiden pelot johtuvat tiedonpuutteesta.

Ministeri painottaa, että myös myös uruguaylaiset hyötyvät radasta. Hänen mukaansa tähänastinen rata on hitautensa ja tehottomuutensa vuoksi kannattanut logistisesti vain pitkillä etäisyyksillä. Reitille tulee myös matkustajajuna, hän kertoo.

– Juna ei ole vain UPM:lle. Jäljelle jäävinä aikoina muut yritykset voivat kuljettaa tavaraa maan keski-ja eteläosista Montevideon satamaan, josta tulee alueen tärkeimpiä. Juna kannattaa myös lyhyillä matkoilla, Heber sanoo Ylelle.

UPM arvioi, että sen yhteensä 14 päivittäistä kuljetusta vievät puolet radan rahdista. Yhtiö maksaa Uruguaylle radasta käyttömaksua.

– Juna on olemassa UPM:n ansiosta, ilman sitä rataa ei olisi järkevää rakentaa. Se on Uruguayn historian tärkeimpiä rakennushankkeita, Heber sanoo.

Radan valmistuminen viivästynee

Radan oli alun perin määrä valmistua helmikuussa 2022. Nyt hallitus puhuu syyskuusta. Liikenneministeri myöntää, että hanke on myöhässä lukuisien ongelmien vuoksi.

Esimerkiksi radan tieltä lunastettavia rakennuksia on yli tuhat, kun esiselvityksessä määräksi oli arvioitu noin 250. Myös yllättävät maanalaiset putket ja vesialueet ovat lisänneet maanmuokkaustöitä.

– Hanke on kallis. Siitä tulee kalliimpi kuin luulimme, Heber sanoo.

Esiselvityksen teki suomalainen raideinfrayhtiö VR Track, joka kuuluu nykyään norjalaiseen NRC Groupiin. Uruguaylaismediassa on pohdittu, kenen vastuulla ilmenneet virheet ovat. Presidentti Lacalle Pou on todennut, että eivät ainakaan nykyisen hallinnon.

Ministeri Heber ei halua osoitella syyllisiä. Hän sanoo tekevänsä kaikkensa, jotta rata valmistuisi aikataulussa.

Investointisopimuksen mukaan radan myöhästyminen voi johtaa korvauksiin UPM:lle. Ministeri luottaa keskusteluyhteyteen mahdollisissa ongelmissa.

– Hallituksella on UPM:n kanssa erinomaiset välit. Kokoonnumme 15 päivän välein. Jos uusia viiveitä tulee, minulla ei ole epäilystäkään, ettemmekö voisi puhua asiasta, hän sanoo.

Haastattelun jälkeen ministeri totesi uruguaylaislehti El Paísille, että varautuu radan myöhästymiseen. Sellu saatetaan kuljettaa aluksi maanteitse, mikä tarkoittaa tehtaalta Montevideoon johtavan maantien laajentamista.

UPM:stä kerrotaan, että yhtiöllä on viivästymisen varalta suunnitelma logistiikan turvaamiseksi väliaikaisesti rekkakuljetuksin. Yhtiö ei halunnut kommentoida asiaa tarkemmin.

Muutto odottaa perhettä

Alejandro Apkarian on eräs sadoista uruguaylaisista, joiden talon lunastus jumittaa byrokratian vuoksi. Hänen sukunsa on asunut lähialueella 1930-luvulta, jolloin isoisä muutti Uruguayhin Armeniasta.

– Perheeni voi hyvin täällä. Muutamme, koska UPM ja valtio haluavat. Hanke tehdään millä hinnalla hyvänsä. Hyväksymme alusta aloittamisen, mutta tätä emme ansaitse, Apkarian viittaa sortuneeseen kattoon.

Vastapäinen talo on jo lunastettu ja ollut tyhjänä kuukausia. Apkarianin mukaan siellä yöpyy huumeriippuvaisia, ja asuinalueesta on tullut levottomampi.

Apkarianin talosta valtio maksaa noin 100 000 euroa. Siitä kolmannes kuuluu hänelle, sillä kaksi veljeä omistavat loput. Hän aikoo puusepän taidoillaan rakentaa talon itse, sillä summa ei riittäne ostamiseen.

– Minua huolettaa enemmän niiden naapureiden puolesta, jotka jäävät asuinalueelle. Olen varma, että junan kanssa tapahtuu ennemmin tai myöhemmin jokin onnettomuus.

Voit keskustella aiheesta 27.1. klo 23 asti.

Lue lisää:

Kun suomalaiset rakensivat Uruguayn sellutehdasta, yhtä perhettä pidettiin outona – siksi Tero Taskisesta, 27, tuli maassa kuuluisa, ja nyt hänellä on muuttajille neuvo

Uruguay ja UPM neuvottelivat sellutehtaasta uudelleen – suomalaisyhtiö tuli kuluissa vastaan kymmenillä miljoonilla

Korona keskeytti UPM:n jättitehtaan rakennustyöt Uruguayssa – maan uusi hallitus pohtii nyt sopimusta, ja hankkeen vastustus levisi parlamenttiin asti

Helsinkiläinen Lasse on eronnut vaimostaan.

Päivät matelevat. Välillä 81-vuotias eläkeläinen pelaa pasianssia tai tanssii olohuoneessa yksin.

Lasse toivoo, että löytäisi vielä jonkun, jota rakastaa.

“Tähän ei lääkkeet ollenkaan auta, ainoastaan uusi rakkaus tai hauta.” Lasse runossaan

Lahtelaisella Emmamarialla on kaksi pientä lasta. Hän pyörittää arkea yksinhuoltajana ilman toista aikuista tai tukiverkkoja.

Elämä on nakkikeittoa, pyykkiä, sotkujen siivoamista ja komentamista.

“Olkaas nyt ihmisiks. Siru syö sen soppansa eikä sählää muuta.” Emmamaria lapsilleen

Imatralainen Emilia asuu yksin yksiössään. Päivisin hän ajaa tuntikausia autollaan pikkukaupungin katuja, pelaa tietokonepeliä tai nukkuu.

“Kyl mie sen koulukiusaamisen olisin kestäny, mutku se kiusaaminen ja ulkopuolelle jättäminen jatkui vielä kotonaki.” Emilia audiopäiväkirjassaan

Ohjaaja Antti Lempiäinen kertoo Emmamarian, Emilian ja Lassen tarinan uutuuselokuvassaan Näkymättömät. Sysäyksen dokumentille antoi muuan tapaus pari vuotta sitten.

Lempiäinen istui linja-autossa. Ikkunan läpi hän näki, kun vanha nainen kaatui linja-autopysäkillä. Kukaan vieressä seisoneista ei mennyt auttamaan.

Linja-auto lähti liikkeelle, eikä Lempiäinen ehtinyt apuun. Naisen piti selviytyä yksin.

Lempiäistä tapaus jäi vaivaamaan. Hän alkoi tutkia altruismia eli ihmisten auttamishalua.

Hänelle tuli lukemiensa tutkimusten perusteella tunne, että yhteisöllisyys on kadonnut. Ihmisten on pärjättävä omillaan.

Myös uutiskynnyksen ylittäneet tragediat hätkähdyttivät Lempiäistä. Hän huomasi, että hyvin usein yksinäisyys oli niissä yhtenä osatekijänä.

Antti Lempiäinen käsikirjoitti, kuvasi ja ohjasi dokumenttielokuvan yksinäisyydestä. Ajankohtainen elokuva Näkymättömät antaa kolme näkökulmaa siihen, miltä yksinäisyys näyttää ja tuntuu.

– Halusin tehdä näkymättömät näkyviksi ja tuoda heidän omanarvontuntonsa takaisin.

Korona lisännyt yksinäisyyttä

Joka viides suomalainen kärsii ajoittain yksinäisyydestä. Joka kymmenes suomalainen on jatkuvasti yksinäinen. Näin on todettu aiemmissa tutkimuksissa, sanoo Turun yliopiston kasvatuspsykologian professori, opetusneuvos Niina Junttila.

– Nyt heitä on paljon enemmän. Yksinäisyys on lisääntynyt korona-aikana kaiken ikäisillä, mutta etenkin lapsilla ja nuorilla.

– Myös monet järjestöt kertovat, että yhteydenotot auttaviin puhelimiin ovat lisääntyneet valtavasti.

Korona-aikana on korostunut sosiaalinen yksinäisyys. Ihmisiltä puuttuvat verkostot. Ei ole ketään, jota tavata ja koskettaa tai kenen kanssa jutella arkisista asioista.

Monelle ainoa ihmiskontakti voi olla lähikaupan kassa.

Sinkkutalouksia entistä enemmän

Yksin asuvien määrä kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Suomessa oli 1,2 miljoonaa yksin asuvaa ihmistä.

Niina Junttila kuitenkin muistuttaa, että kaikki yksin asuvat eivät kaipaa sosiaalisia suhteita, vaan viihtyvät hyvin yksinään. He eivät tunne itseään yksinäisiksi.

Hän määrittelee yksinäisyyden näin:

– Yksinäisyys on itse koettu puutteen tunne, kun toivoo, että asiat olisivat toisin.

Yksinäisyys voi olla kuolemaksi

Niina Junttilan mukaan yksinäisyyttä kokevilla miehillä on muita huomattavasti korkeampi ennenaikaisen kuoleman riski.

Sosiaalinen eristäytyneisyys myös altistaa monille vakaville sairauksille ja masennukselle.

Lisäksi ulkopuolisuuden tunne on voimakkaasti yhteydessä seksuaali-, väkivalta- ja henkirikoksiin.

– Kun tuntuu, että kukaan ei näe tai huomaa, haluaa tehdä sellaista, että varmasti tulee nähdyksi ja huomatuksi, Junttila sanoo.

– Mikään ei satu niin paljon kuin se, ettei kukaan huomaa sinua, ja sinua ei nähdä.

Siitä ohjaaja Antti Lempiäinen kertoo dokumentissaan.

Joillakin on ikuinen lockdown

Lempiäinen löysi elokuvaansa Emmamarian, Emilian ja Lassen sosiaalisen median, lehti-ilmoituksen ja sanomalehtiartikkelin avulla. Kuvaukset tehtiin ennen koronapandemiaa vuosina 2018–2019.

– Suomessa on paljon ihmisiä, jotka elävät tahtomattaan ikuisessa lockdownissa ja eristyksissä muista. He olivat yksinäisiä jo ennen koronaa.

Lempiäinen uskoo, että koska kaikilla on nyt kokemusta koronarajoituksista, pystymme helpommin samaistumaan myös elokuvan henkilöihin.

– Haluan herättää ihmisiä miettimään, olisiko lähipiirissä yksinäisiä, joiden puolesta he voisivat tehdä jotain, huomata ja sanoa vaikka moi.

Ohjaaja työskenteli havainnoivan elokuvan keinoin ja vietti paljon aikaa päähenkilöidensä kanssa. Heidän elämästään tuli Lempiäiselle läpikotaisin tuttua.

– Myötäeläminen oli toisinaan myös raskasta, hän myöntää.

Suuren vaikutuksen häneen teki muun muassa yksinhuoltaja Emmamarian koruton arki.

Lempiäinen pohtii, että ehkä koskettavinta oli kuitenkin ymmärtää nuoren Emilian kautta, millainen on emotionaalisesti yksinäisen ihmisen maailma – kun tuntee, ettei edes kuulu tänne.

"Ihminen voi olla universumissa todella yksin." Antti Lempiäinen

– Silloin yksinäisyyden kokemus voi olla todella murskaava. Minut veti hiljaiseksi, miten ihminen voi olla universumissa todella yksin.

Antti Lempiäinen on elokuvan valmistuttua jatkanut yhteydenpitoa Lasseen, Emmamariaan ja Emiliaan.

Vaikka dokumentin aihe on surullinen, ohjaaja löytää elokuvastaan ja kuvattavistaan myös elämäniloa.

– He ovat selviytyjiä.

DocPoint tänä vuonna verkossa

Näkymättömät-elokuva on DockPoint-dokumenttielokuvafestivaalin ohjelmistoa. 20-vuotisjuhlavuottaan viettävä tapahtuma alkaa perjantaina.

Koronarajoitusten takia DocPoint järjestetään ainoastaan verkkofestivaalina.

Näkymättömät on yksi seitsemästä kotimaisen elokuvan kilpasarjan elokuvasta.

Voit keskustella aiheesta 27.1.2021 kello 23:een saakka.

Jos tunnet itsesi yksinäiseksi ja tarvitset apua, ota yhteyttä esimerkiksi johonkin näistä tahoista: Helsinki missio, MIELI ry, Vamos tai Sekasin-chat.

Lue myös: THL: Korona-aika on lisännyt yksinäisyyden tunnetta

Nuorten hyvinvointikyselyn tulokset koronakeväältä hätkähdyttivät: "Olen entistä yksinäisempi ja koulu on erittäin haastava

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti maanantaina presidentin asetuksen, jonka myötä kotimaisen tuotannon asema paranee Yhdysvalloissa, kertoo CNN.

Bidenin jo presidentinvaalikampanjassaan esittelemä "buy American", osta amerikkalaista -lupaus kasvattaa kotimaisten tuotteiden määrää liittovaltion hankintasopimuksissa, kertoo The Financial Times (FT).

FT:n mukaan monet Yhdysvaltain liittolaiset ja kauppakumppanit ovat jo etukäteen vastustaneet Bidenin kotimaisten tuotteiden suosimista. Esimerkiksi Kanadan ja usean EU-maan mukaan kyse on protektionistisesta yrityksestä sulkea monikansallisia yhtiöitä pois Yhdysvaltain taloudesta.

– Olen jo pitkään sanonut, että en hyväksy tappiomielialaa, jonka mukaan automaatio ja globalisaatio voivat estää ammattiliittojen työpaikkojen kasvun täällä Yhdysvalloissa, Biden sanoi ennen asetuksen allekirjoittamista.

Kotimaisten tuotteiden lisäämisen lisäksi asetus tulee vähentämään ulkomaisten tuotteiden poikkeuslupia. Tähänkin asti liittovaltion säännöissä on vaadittu, että tietty määrä julkisista hankinnoista tulee olla kotimaisia, mutta näissä säädöksissä on ollut porsaanreikiä esimerkiksi materiaalien, määrien ja sen suhteen, mikä tulkitaan kotimaiseksi tuotteeksi.

– Presidentti uskoo, että voimme elvyttää kotimaisen tuotannon ja teollisuuden voimamme. Iso osa tätä on se, että kun käytämme veronmaksajien rahoja uudelleenrakentaessamme Yhdysvaltoja, ostamme yhdysvaltalaisia tuotteita ja tuemme kotimaan työpaikkoja, presidentin hallinnon edustaja kertoi lehdistölle sunnuntaina.

Presidentin asetus tulee muuttamaan esimerkiksi sen, miten tuotteiden kotimaisuus määritellään.

Biden on ollut työteliäs presidentin asetusten suhteen. Presidenttikautensa kolmen ensimmäisen päivän aikana hän allekirjoitti yhteensä 30 asetusta. Tällä viikolla on määrä tulla lisää teemoittain. Työn alla tulevat olemaan esimerkiksi tasa-arvo-, ilmasto-, terveydenhuolto- ja maahanmuuttoasiat.

Lue myös:

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kumosi Donald Trumpin kiellon transihmisten asepalveluksesta(25.1.)

Senaatti hyväksyi Lloyd Austinin nimityksen – Yhdysvallat sai ensimmäisen mustan puolustusministerin(22.1.)

Jatkossa ei riitä, että psykoterapeutti kirjaa pelkästään paperille asiakkaansa potilastiedot, vaan ne pitää laittaa Omakanta-palveluun. Osa terapeuteista kirjaa jo Kantaan, osalle muutos on vasta tulossa.

Kaikki terapeutit eivät ole muutokseen tyytyväisiä.

– En näe mitään perustetta, miksi näin pitäisi olla, EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n hallituksen eettisen toimikunnan puheenjohtaja Sanna Aavaluoma toteaa.

EFPP, eli European Federation for Psychoanalytic Psychotherapyn Suomen kansallinen verkosto teki viime keväänä kannanoton (EFPP), jossa esitettiin kantakirjaamisvelvoitteen poistamista psykoterapian osalta.

Aavaluoman mukaan terapiapotilaiden tietojen kirjaaminen Kantaan pahimmillaan tuhoaa psykoterapian ydinasian: luottamuksen.

– Se, mitä on työstetty turvallisessa ja ammatillisessa suhteessa toisen ihmisen kanssa, ei tarvitse koskaan kuulua kenellekään muulle.

Tästä päästään psykoterapian syvimpään olemukseen. Aavaluoman mukaan psykoterapian hoitava elementti on potilaan ja terapeutin välinen vuorovaikutussuhde.

Iso osa psykoterapian vaikuttavuudesta ei ole sanallistettavissa. Se on yksi syy, miksi terapiapotilaiden tietojen kirjaaminen Kantaan on Aavaluomasta ongelmallista.

– Jos ihmisen mielikuvia, ajatuksia tai hänen asioilleen antamia merkityksiä aletaan kirjaamaan Kantaan tosiasioina ja faktoina, voi se olla jopa vahingollista potilaalle.

"Aina löytyy joku, joka uteliaisuuttaan käy katsomassa"

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron jälkeen monelle terapiassa käyvälle on herännyt huoli siitä, miten ja missä omia potilastietoja säilytetään. Tämä on huomannut työssään Terapeuttitalon toimitusjohtaja Ritva Huusko.

– Asiakkaita pelottaa, että oman elämän arkaluonteiset asiat päätyvät vääriin käsiin.

Tällä hetkellä Terapeuttitalossa yksityiskohtaisemmat potilaskirjaukset tehdään käsin paperille ja ne säilytetään lukollisessa arkistokaapissa. Sähköiseen Diarium-potilastietojärjestelmään kirjataan vain hyvin yleisluontoisia asioita.

Huuskoa huolettaa, että Kantaan kirjaaminen voi aiheuttaa sen, että potilaat alkavat sensuroimaan itseään sen pelossa, että tiedot saattavat joutua vääriin käsiin. Huoli ei välttämättä ole täysin aiheeton.

– Vaikka tietojärjestelmä olisi kuinka turvallinen, on se aina ihmisten tekemä. Onhan sellaistakin nähty, että maailman turvallisimmiksi luokiteltuihin tietokantoihin on päästy murtautumaan.

Suurin tietoturvariski on Huuskon mielestä kuitenkin systeemin sisäpuolella. Tarkemmin sanottuna hoitohenkilökunnassa. Kunnallisella puolella työskennellessään hän kertoo nähneensä potilastietojen väärinkäyttöjä.

– Kaikki tiesivät, ettei sellaisten potilaiden tietoja saa katsoa, joita ei itse hoida. Mutta aina löytyy joku, joka uteliaisuuttaan käy katsomassa, vaikka sillä on seuraamuksia hänen uralleen.

Huusko kertoo, että osalle potilaista pelkästään se, että joku saisi tietää terapiassa käynnistä voi aiheuttaa ahdistusta. Mielenterveysongelmat ovat edelleen joillekin tabu, ja pelko leimaantumisesta voi olla suuri.

Tämä, ja huoli omien tietojen vääriin käsiin joutumisesta voivat pahimmillaan aiheuttaa Huuskon mukaan sen, että ihminen ei hae ollenkaan apua. Tai ainakin miettii hyvin tarkkaan keneltä apua pyytää.

Omakannasta näkee, missä tietoja on luettu

Tällä hetkellä niiden psykoterapeuttien, jotka käyttävät sähköistä potilastietojärjestelmää pitäisi kirjata tai siirtyä kirjaamaan Kantaan. Kelan palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari kertoo, että lainsäädäntö on kuitenkin tältä osin muuttumassa tämän vuoden aikana. Yksityisen terveydenhuollon kantaankirjaamisvelvoitetta tiukennetaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että isomman osan pitäisi ottaa Kanta käyttöön. Asiaa koskeva laki on menossa eduskunnan käsittelyyn, ja päivämäärät täsmentyvät käsittelyn edetessä.

Psykoterapeuttien siirtyminen Kantaan hyödyttää Lehtokarin mukaan asiakasta niin, että hän näkee Omakannasta terapiaan liittyvät kirjaukset. Tiedot ovat myös muiden terveydenhuollon toimijoiden käytettävissä, ellei asiakas erikseen kiellä sitä.

– Kannassa tiedot ovat turvassa. Jos tietoja katselee joku asiaton, siitä jää aina jälki.

Jokainen voi myös tarkistaa Omakannasta, mikä organisaatio omia terveystietoja on katsellut. Jos asiakkaalla herää epäilys, että asiaankuulumaton henkilö on katsellut omia tietoja, voi siitä tehdä selvityspyynnön. Tarkempia tietoja henkilöstä, joka tietoja on katsellut voi kysyä terveyskeskuksesta tai yksityiseltä lääkäriasemalta, josta katselu on tallentunut.

– Omakannan käytön myötä on helpompi seurata kuka omia tietoja käyttää, minkä seurauksena myös selvityspyynnöt ovat lisääntyneet.

Lapsellakin saa olla salaisuuksia

Alaikäiselle potilastietojen kirjaamisen muutos vaikuttaa siihen, että jatkossa tiedot ovat myös heidän vanhempiensa nähtävillä. Vanhemmilla on pääsy alaikäisten lastensa Kanta-tietoihin.

Lapsellakin on oikeus luottamukselliseen terapiasuhteeseen ja monet asiat, joita terapiassa käydään läpi, voivat olla sellaisia joista lapsi ei halua puhua vanhemmilleen.

– Sitä voisi verrata päiväkirjan pitämiseen. Että lapsi kirjoittaa päiväkirjaa, jota ei halua kenenkään lukevan, ja jollain olisikin yhtäkkiä oikeus mennä lukemaan sitä. Se voi estää lasta puhumasta terapiassa, Ritva Huusko sanoo.

Alaikäisillä on kuitenkin mahdollisuus kieltää omien terveystietojensa luovuttaminen terveydenhuollon ammattilaisille tai vanhemmilleen, jos katsotaan, että lapsi kykenee päättämään omista hoidostaan. Kelan palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari sanoo, että hyvin nuorella potilaalla ei tällaista kielto-oikeutta ole.

Mitä Kantaan kirjataan?

Tälläkin hetkellä esimerkiksi Kelan kuntoutusterapioiden yhteydessä Kanta-arkistoon kirjataan jonkin verran potilaan asioita. Tällaisia ovat EFPP:n Sanna Aavaluoman mukaan esimerkiksi tiedot hoidon kulusta ja voinnin muutoksista.

Kela-terapeutit tekevät myös säännöllisesti Kelalle yhteenvedon, jossa kuvataan, missä kohtaa prosessia mennään ja miten hoito etenee.

– Se on meidän näkemyksen mukaan ihan riittävä tieto.

Terapeuttitalon toimitusjohtaja Ritva Huusko ajattelee, että Kantaan kirjaamisella voi olla myös positiivisia puolia. Kuten esimerkiksi hoitoverkko yksityisen ja julkisen puolen välille. Sen hyödyllisyys voisi näkyä vaikka silloin, kun psykoterapiassa käyvä potilas tarvitsee lääkitystä. Tällöin lääkäri näkisi suoraan Kannasta, missä vaiheessa hoitoprosessia potilas on.

Näillä näkymin potilastietojen kirjaaminen Kantaan on edessä jossain vaiheessa jokaisella psykoterapeutilla. Sekä Aavaluoma että Huusko näkevätkin ehdottoman tärkeänä sen, että terapeuteille annetaan tarpeeksi tarkat ohjeet potilastietojen kirjaamiseen.

Huuskon mukaan on syytä miettiä, kuinka paljon ja miten yksityiskohtaisesti potilastietoja kirjataan Kantaan. Ja kuinka paljon potilaiden elämästä voidaan saada selville lukemalla kirjauksia.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 27. tammikuuta kello 23:een asti.

Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast: “Terapiassa tavataan”, kehottaa kampanja, mutta sinne ei noin vain pääsekään

Lue myös:

Olenko muka laiska, jos en mene terapiaan? Selvitimme, kuinka monta vaihetta pitää selättää ennen kuin pääsee terapeutin juttusille

Vastaamon uusi toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi on eronnut yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan tehtävästä, kertoo MTV Uutiset.

Pirttijärvi aloitti tehtävässään viime marraskuussa. Tieto terapiapalveluja tarjoavan yrityksen laajasta tietomurrosta oli tullut julkisuuteen lokakuussa.

Vastaamon yhtiökokous on kutsuttu koolle torstaina. MTV Uutisten tietojen mukaan Vastaamon yhtiökokouksen on määrä päättää yrityksen toiminnan jatkamisesta ja Vastaamon henkilökunnalle yrityksen tulevaisuudesta aiotaan kertoa perjantaina.

Pirttijärvi on aiemmin toiminut hoivayhtiö Esperi Caren varatoimitusjohtajana. Toissa vuonna hoivakriisin aikana Pirttijärvi toimi Esperin virkaa tekevänä toimitusjohtajana.

Myös Vastaamon hallitus on ilmoittanut erosta. Yhtiö kertoi hallituksen erosta tammikuun alussa samalla, kun se ilmoitti ylimääräisestä yhtiökokouksesta.

Viime viikolla tuli tietoon, että Kela purkaa lääkinnällistä kuntoutuksia koskevia sopimuksia Vastaamon kanssa. Syynä on, että Kelan tekemän tarkastuksen mukaan osa Vastaamon terapeuteista ei täytä niitä vaatimuksia, jotka terapeuteille on asetettu vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapian kilpailutuksessa.

Malmin lentokentän ilmailutoiminnan päivät ovat käymässä vähiin.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi joulukuussa 2020 Malmin lentokenttäyhdistyksen alueen vuokrasopimusehtoihin liittyvän kanteen. Käräjäoikeus vahvisti vuokrasopimuksen päättyneen 31.12.2019.

Lentokenttäyhdistys ja Helsingin kaupunki ovat kiistelleet jo vuosia muun muassa vuokrasopimuksen ja lentotoiminnan päättymisen ajankohdista. Kaupunki haluaa rakentaa alueelle asuntoja.

Malmin lentokenttäyhdistys on velvoitettu vapauttamaan hallinnassaan oleva kenttäalue häädön uhalla tammikuun loppuun mennessä.

Nyt ilmailijat ovat pulassa, koska uutta paikkaa kentällä yhä oleville noin neljällekymmenelle pienkoneelle ja kymmenelle helikopterille ei vielä ole tiedossa.

– Tällä hetkellä ei ole mahdollista siirtää koneita mihinkään, sanoo Malmin lentokenttäyhdistyksen hallituksen jäsen ja kentän päällikkö Gun Gustavsson.

Hänen mukaansa koneet eivät voi lähteä Malmilta, kun kenttää ei ole aurattu, ja nollakelin sää on huono lentämisen kannalta. Lisäksi koneet vastaanottava kenttä pitäisi olla aurattuna, ja siellä pitäisi olla tilaa koneille sekä lupa laskeutumiselle.

– Jos lunta luvataan joka päivä lisää, ei kannata aurata, koska siinä välissä ei kerkiä lentämään. Vie useamman tunnin, kun lentokenttä aurataan.

Häädön lykkäystä käsitellään nyt

Malmin lentokenttäyhdistys on hakenut lykkäystä häädölle Etelä-Suomen ulosottolaitokselta elokuun loppuun saakka.

Kihlakunnanvouti Jussi Räikkösen mukaan tämän viikon aikana päätetään, myönnetäänkö häädölle lykkäystä.

Jussi Räikkönen, miltä tilanne vaikuttaa?

– En lähde nyt spekuloimaan. Tällä hetkellä kuullaan hakijaa asiasta.

Mitä tapahtuu, jos lykkäystä ei myönnetä, ja koneita ei viedä pois tammikuun loppuun mennessä?

– Jos tällä alueella, mikä on häädön kohteena, on omaisuutta, ulosottomies huolehtii sen omaisuuden käsittelemisestä. Tarvittaessa sinne jäävä omaisuus voidaan myydä.

Miten ulosottomies käytännössä ottaisi haltuun lentokoneet? Lähdetäänkö niitä hinaamaan tai laitetaanko koneisiin kettingit?

– Se voi tarkoittaa juuri tuon kaltaisia toimia. Sitä ei ole missään vielä päätetty, miten se tapahtuu, jos siihen tulee ylipäätään tarvetta.

Pienkoneille tarvitaan uusia halleja

Malmin lentokenttäyhdistys on hakenut hovioikeudesta valituslupaa Helsingin käräjäoikeuden ratkaisusta, mutta sitä ei ole vielä myönnetty. Hovioikeus ei ole myöskään keskeyttänyt häädön täytäntöönpanoa.

Gustavsson toivoo, että lisäaikaa saadaan syksyyn saakka.

Etelä-Suomen pienillä korpikentillä ei hänen mukaansa ole vielä tilaa Malmin koneille.

– Pienkoneille pitäisi olla halli, jotta ne saadaan lukittuun tilaan, kun kentät eivät ole aidattuja. Ei ole turvallista, että kuka tahansa pääsee käsiksi näihin koneisiin. Osa koneista on sellaisia, joita ei voi muutenkaan pitää ulkona kesällä eikä talvella.

Viime vuonna Nummelan ja Vesivehmaan kentille on valmistunut yhteensä kolme uutta lentokoneiden säilytyshallia, joihin osa koneista on jo siirretty Malmilta.

Nyt uusia halleja on suunnitteilla Pyhtäälle, Hyvinkäälle ja Nummelaan.

Gustavsson uskoo, että hallit saattavat valmistua syksyyn mennessä.

– Kun ne valmistuvat, tilanne on melkein hyvä koneiden sijoittamisen osalta.

Hänen mukaansa lähikentät eivät kuitenkaan vielä ole kehittyneet riittävästi, kun Malmin lentoasema on ollut pitkään alueen keskeinen toimija.

– Helsinki on leikkaamassa siivet kokonaiselta liiketoiminta-alalta, Gustavsson harmittelee.

Viimeiset Malmilla toimivat lentokoulut, kuten Aeropole flight training, suuntaavat katseensa Pirkkalaan ja Vesivehmaalle.

Aiheesta lisää:

Lentotoiminta Malmin kentällä päättyy välittömästi häädön uhalla – käräjäoikeus määräsi yhdistyksen myös maksamaan sakkoja yli 200 000 euroa

Malmin kentän loppu lähenee, lentokoulut etsivät vaihtoehtoja –"Pitää päästä kentälle nopeasti ja sitten lentämään"

Uudenmaan kuntien yhteinen koronarokotusten ajanvarauspalvelu on avautunut tänä aamuna, tiistaina kello kahdeksan. Uusi verkkopalvelu löytyy osoitteesta koronarokotusaika.fi.

Sivuston pääsivuilla kerrotaan palvelusta ja ohjataan rokotusvuorossa olevat asukkaat ja sote-ammattilaiset käyttöehtojen hyväksymisen jälkeen vahvaan tunnistautumiseen. Palvelun tunnistaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Tunnistautumisen jälkeen täytetään seulonta- ja esitietolomake, jolla varmistetaan, että henkilö kuuluu kyseisellä hetkellä rokotettavien ryhmään. Varsinainen ajanvaraus avautuu vasta tunnistautumisen ja esitietojen täyttämisen jälkeen.

Kuntien sote-ammattilaiset käyttävät asiakkaiden ajanvaraukseen samaa sivustoa.

Alkuvaiheessa voi varata ajan ensimmäisen rokoteannoksen antamiseen. Aika toisen rokoteannoksen antamiseen varataan ensimmäisen rokotuksen yhteydessä. Myöhemmässä vaiheessa palvelussa voi varata ajat suoraan molemmille rokotuskerroille.

Ajanvarausjärjestelmä otettiin aiemmin käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon ensimmäisessä vaiheessa rokotettavien ryhmien ajanvarauksiin.

Ikärajoissa kuntakohtaisia eroja

Koronarokotukset toteuteaan vaiheittain ja kukin kunta vastaa oman alueensa asukkaiden rokottamisesta. Nettiajanvarauksen lisäksi rokotusajan voi varata kunnissa myös puhelimitse.

Koronarokotusaika.fi-sivustolle on koottu linkit kaikkien Uudenmaan kuntien koronarokotussivuille. Kuntien sivuilta löytyy tietoa siitä, ketkä ovat kyseisessä kunnassa rokotusvuorossa, kunnan rokotuspisteet sekä puhelinpalvelun yhteystiedot. Kunnat tiedottavat rokotuksista omissa kanavissaan ja useat kunnat lähettävät tietoa rokotusmahdollisuudesta myös kirjeitse.

Kuntien rokotusjärjestys perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n ohjeistukseen. Ensimmäisessä vaiheessa rokotettavien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rokotukset jatkuvat edelleen.

Osa Uudenmaan kunnista aloittaa asukkaiden rokotukset 80 vuotta täyttävistä ja vanhemmista, osa aloittaa rokotukset yli 85-vuotiaista.

Espoo aloittaa massarokotukset yli 85-vuotiaista

Espoossa ajan rokotukseen voivat varata 85 vuotta täyttäneet ja heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat ikääntyneet ja omaishoitajat. Espoon tartuntataudeista vastaava lääkäri Topi Turunen kertoo, että aikoja on tarjolla viikoksi kerrallaan.

– Alkuvaiheessa aikoja avataan vain viikoksi kerrallaan, koska meillä koronarokotetoimitukset kaupungille ovat aika pieniä. Aloitamme kaikkein iäkkäimistä yli 85-vuotiaista. Kun rokotteita tulee lisää, aikoja voidaan avata enemmän, Turunen sanoo.

Espoossa on täksi viikoksi rokotteita noin 1 700 ihmisille. Yli 80-vuotiaita Espoossa on yhteensä lähes 10 000. Osa espoolaisista ikäihmisistä on jo rokotettu hoivakodeissa.

– Rokote kannattaa ottaa, sillä ikä on kaikkein merkittävin ja vakavin riskitekijä. Nyt jaossa olevat rokotteet ovat tutkimuksissa osoittautuneet myös iäkkäillä hyvän suojatehon antaviksi, muistuttaa Espoon tartuntatautilääkäri Turunen.

Espoossa rokotetaan Turusen mukaan ensimmäiset asiakkaat ajanvarauksella huomenna, keskiviikkona. Turusen mukaan kyselyjä rokotuksista on tullut jo varsin paljon.

Espoon ajanvarausnumero on 09 8163 4800, se on auki arkisin 8–18. Omaishoitajat ja samassa taloudessa asuvat yli 65-vuotiaat henkilöt voivat toistaiseksi varata ajan vain puhelimitse.

Kaupunki lähettää postitse kotiin ohjeet ajanvaraukseen kaikille tänä vuonna 70 vuotta täyttäville ja sitä vanhemmille kuntalaisille. Ensimmäisenä kutsukirjeet on lähetetty tänä vuonna 85 vuotta täyttäville ja tätä vanhemmille.

Helsinki aloittaa ikäihmisten rokotukset ensi viikolla

Helsingissä 85 vuotta tänä vuonna täyttävien ja sitä vanhempien helsinkiläisten sekä heidän omaishoitajiensa koronarokotukset alkavat maanantaina 1. helmikuuta.

– Aloitamme rokotukset kolmessa pisteessä ja neljäs rokotuspiste on tulossa myöhemmin. Puhelinajanvarauksen kapasiteetti on mitoitettu suureksi, mutta toivomme malttia varsinkin alussa. Toivomme myös, että muut kuin nyt rokotusvuorossa olevat eivät vielä soittaisi vaan jaksaisivat odottaa vuoroaan, sanoo terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen.

Rokotuksia annetaan ajanvarauksella alkuun Jätkäsaaressa, Malmilla ja Myllypurossa. Rokotuspisteistä ja muuta koronarokotuksiin liittyvää tietoa löytyy osoitteesta koronarokotukset.hel.fi.

Helsingillä on ensi viikolle käytettävissä ikääntyneiden rokotuksiin reilu 2 000 rokotetta. Vuonna 1936 tai aiemmin syntyneitä helsinkiläisiä on noin 14 000 henkilöä.

Ikääntyneet saavat rokotuksista tiedotteen kotiin. Tiedote on tulossa 85 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille tämän viikon lopulla tai ensi viikon alussa. 70 vuotta täyttäneille helsinkiläisille lähetetään tiedote rokotuksista kotiin, kun heidän rokotusvuoronsa tulee. Iäkkäimmille helsinkiläisille on myös aikeena soittaa koronarokotuksista.

Kotihoidon asiakkaat saavat tietoa rokotuksista kotihoidon työntekijöiltä. Heille tarjotaan tilanteen mukaan rokotusta joko rokotuspisteessä tai kotona. Palvelutalojen asukkaiden kannattaa varmistaa henkilökunnalta, kuuluvatko he palvelutalossa rokotettaviin.

Helsingin ajanvarausnumero on 09 3104 6300, se palvelee arkisin kello 8–18. Puhelinpalvelu on avautunut myös tänään, tiistaina.

Lue myös:

THL:n ylilääkäri koronarokotteiden viivästyksistä: "Tässä täytyy nyt vain kärvistellä ja odotella"

Joukkorokotukset viivästyvät Astra Zenecan tuotantovaikeuksien vuoksi – THL: "Ei tässä enää mitään pysty arvioimaan"

Moni koronarokote on vielä mysteeri, eikä haitoistakaan kerrota: tässä kaikki, mitä 8 rokotteesta tiedetään juuri nyt

EU:n ja Curevacin rokotesopimus tuli julki, mutta moni kohta on mustattu – avoimuuden puute kirvoittaa kritiikkiä rokoteyhtiöiden suuntaan

Kolmannen rokotteen myyntilupa ratkeaa ensi viikolla, mutta rokotetta saattaa tulla EU-maihin jo ennen sitä – rokotepassi "ei vielä ajankohtainen"

Kunnat valmistautuvat massarokotuksiin perustamalla rokotekeskuksia, mutta epävarmuustekijöitä riittää – "Tuli mitä tuli niin meillä on siihen ratkaisu"

Lääkeyhtiö Modernan koronarokotteen teho viruksen eteläafrikkalaista muunnosta vastaan ei ole toivotulla tasolla, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Rokotteen on todettu kehittävän Etelä-Afrikan muunnosta vastaan vain kuudesosan siitä vasta-aineiden määrästä, mitä muita muunnoksia vastaan syntyy.

Yhtiö uskoo kuitenkin, että rokote antaa suojaa myös tätä virustyyppiä vastaan. Vasta-aineiden määrä on edelleen riittävällä tasolla, että suojavaikutus kehittyy, yhtiö sanoo.

Financial Times -lehden haastattelema Duken yliopiston virustutkija David Montefiori sanoo olevansa yhä "varovaisen toiveikas" rokotteen tehosn suhteen.

– Tehokkuus on voinut hieman laskea, mutta se voi silti olla hyvin tehokas. Toivottavasti teho on yhä 70 – 80 prosentin luokkaa, hän sanoo lehdelle.

Viruksen alkuperäistä kantaa vastaan Modernan rokotteen tehoksi ilmoitettiin 94 prosenttia.

Yhtiö sanoo nyt tarkkailevansa tilannetta. Uusi tehosterokote voidaan kehittää, mikäli sille näyttää olevan tarvetta. Tehoste voidaan lisätä olemassaolevan rokotteen yhteyteen tai antaa omana rokotteenaan.

Analytiikkayhtiö Jeffriesin analyytikko Michael Yee sanoo olevansa vaikuttunut siitä, kuinka nopeasti Moderna kykenee kehittämään tehosterokotteen. Tämä on osoitus siitä mRNA-teknologian joustavuudesta. Modernan rokote perustuu kyseiseen teknologiaan, kertoo uutistoimisto Reuters.

Kiinan terveysviraston asiantuntijan mukaan COVID-19-rokotteiden muuntaminen vaatii noin kahden kuukauden kehitystyön. Global Times -lehden uutisesta kertoo Reuters.

Euroopan lääkevirasto hyväksyi Modernan koronarokotteen

THL: Modernan rokotetta ensisijaisesti Lappiin – vielä ei tiedetä, milloin rokotetta saadaan pohjoiseen