Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF päätti viime viikolla siirtää vuoden 2021 jääkiekon MM-turnauksen pois Valko-Venäjältä, vedoten maan sekavaan poliittiseen tilanteeseen. IIHF:n on tarkoitus kertoa ensi viikon alussa, miten kisat pelataan keväällä vain yhdessä maassa.
Muusikko ja urheilutoimittaja Tommy Lindgren sanoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, että päätös kisojen siirtämisestä ei tullut hänelle yllätyksenä.
– Yllättävää on ollut, miten syvälle lokaan IIHF on antanut itsensä vajota, kun on kuitenkin ollut melkein puolen vuoden ajan päivänselvää, ettei Minskissä voi pelata keväällä 2021 MM-lätkää, Lindgren lataa.
Lindgrenin mukaan on ollut hätkähdyttävää, että IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola on alkanut puhua ihmisoikeuksista. Sitä ei olisi muutama vuosi sitten uskonut, että Kummola taistelee IIHF:n kulisseissa niiden puolesta, Lindgren kertoo.
Takaisin Pasilaan -podcastin keskiviikon jaksossa Lindgren sekä podcastin juontajat Toivo Haimi ja Sami Lindfors keskustelevat myös epäjohdonmukaisuudesta kisaisännöinnin suhteen: Miksi kisat siirrettiin pois Valko-Venäjältä, mutta toiset maat saavat pitää suurkisoja kehnoista ihmisoikeustilanteistaan huolimatta?
Esimerkiksi jalkapallon vuoden 2021 EM-turnauksen otteluita on määrä järjestää Venäjällä, missä opposition mielenosoituksia on hajotettu väkivalloin ja oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi on yritetty murhata.
Toinen huolestuttava esimerkki on ensi vuoden jalkapallon MM-turnauksen isäntämaa Qatar, missä stadioneita rakentavien siirtotyöläisten julma kohtelu on saanut osakseen arvostelua.
– On syytä pohtia, että kiinnostaako katsojana se Qatarissa pelattavien MM-kisojen Argentiina-Brasilia -välierä niin paljon, että laittaa telkkarin päälle ja nauttii urheiluviihteestä, kun tietää ihan hyvin, että sen stadionin rakennustöissä on kuollut ihmisiä, joiden ihmisoikeuksista ei ole piitattu pätkääkään, Lindgren tykittää.
– Urheilupiireissä on vuosikymmeniä ajateltu, että passiivisuus on epäpoliittista. Tämä on tietysti täysin järjetöntä, sanoo Lindgren ja lisää, että nyt on tapahtumassa muutos.
– Tänä päivänä on tulossa uusi urheilijasukupolvi, joka ei pelkää olla omalla persoonallaan aika avoimesti sitä mieltä, mitä he ovat. Tämä liittyy osaltaan siihen, miten urheilijat käyttävät sosiaalista mediaa. He ovat entistä rohkeampia, ja uskaltavat ottaa kantaa.
Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcastin keskiviikon jakso Yle Areenassa!
Tietoja varastanut Emotet-bottiverkko on saatu suljettua, kertoo Europol. Maailman vaarallisimmaksi haittaohjelmaksi kutsuttu bottiverkko otettiin haltuun kansainvälisessä operaatiossa.
Suomessa Kyberturvallisuuskeskus on antanut varoituksia Emotetista. Haittaohjelmaa on levitetty sähköpostitse suomalaisten organisaatioiden nimissä.
Haittaohjelmahyökkäyksen tarkoituksena on varastaa organisaatioista tietoja. Samalla hyökkäyksellä on mahdollista tunkeutua verkkoon syvemmälle ja käynnistää esimerkiksi kiristyshyökkäys.
Hyökkäyskampanja on näkynyt aktiivisena Suomessa viime elokuusta alkaen. Marraskuussa Kyberturvallisuuskeskus kertoi Emotet-hyökkäysten vähentyneen, mutta totesi samalla haittaohjelman toimivan kausittaisesti.
Emotetin kaatamiseen osallistui viranomaisia Alankomaista, Saksasta, Yhdysvalloista, Britanniasta, Ranskasta, Liettuasta, Kanadasta ja Ukrainasta. Operaatiota koordinoi Europol ja Eurojust eli EU:n oikeudellisen yhteistyön yksikkö.
Kyberturvallisuuskeskus on luonnollisesti iloinen lopputuloksesta ja vilkuttaa Emotetille hyvästiksi Twitterissä.
Espoon kaupunki oli ehkä Emotetin uhri
Suomessa Emotetin uhriksi joutui mitä todennäköisemmin ainakin Espoon kaupunki. Se kertoi viime elokuun lopussa, että kaupungin tai sen työntekijöiden nimissä on levitetty haittaohjelmia sähköpostiviestien välityksellä.
Espoon tietojärjestelmiin ei ollut murtauduttu, vaan viestit oli lähetetty väärentämällä lähettäjänimi.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan Emotet-haittaohjelma on tyyliltään "infostealer", joka varastaa koneella olevia tietoja, sähköposteja, yhteystietolistoja, salasanoja ja maksutietoja. Kaikki virustorjuntaohjelmat eivät ole tunnistaneet Emotetia.
Emotet on niin ovela, että se saattaa jopa väärentää uuden sähköpostiviestin vastaukseksi jo olemassa olleeseen keskusteluketjuun.
Venäjällä poliisi on tehnyt ratsian vangitun oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kotiin Moskovassa, kertoo uutistoimisto AFP.
Uutistoimisto Reutersin mukaan naamioituneet miehet rikkoivat Navalnyin asunnon oven päästäkseen sisälle.
Uutistoimisto AP:n mukaan myös Navalnyin vaimo Julia Navalnajan asunto on etsintöjen kohteena. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että ketään olisi pidätetty tai otettu kiinni.
Navalnajan kerrotaan julkaisseen videon, jossa kuuluu kovaa moukarointia asunnon ovelta.
– Hei eivät päästä asianajajaani sisälle. He rikkoivat oveni, huusi Julia Navalnaja ikkunastaan asunnon ulkopuolella oleville toimittajille paikan päällä olevan AFP:n toimittajan mukaan.
Etsintöjen syyksi kerrotaan koronaepidemia- ja hygieniatoimiin liittyvät rikkomukset, Navalnyin avustaja Ivan Zhdanov kirjoittaa Twitterissä AFP:n mukaan.
Zhdanov kertoo myös, että poliisi on tehnyt etsintöjä myös Navalnyin korruptionvastaisen säätiön toimistossa.
Venäjän sisäministeriö: Navalnyin tukiprotestit koronariski
Venäjä ilmoitti keskiviikkona rankaisevansa sosiaalisen median kanavia siitä, etteivät ne poistaneet viestejä, joissa teini-ikäisiä kehotettiin liittymään Navalnyin tukiprotesteihin.
Venäjän mediaa valvovan viranomaisen Roskomnadzorin lausunnon mukaan muun muassa Facebookia, Twitteriä, Instagramia, Tiktokia sekä Youtubea voi odottaa sakot, koska ne ”jättivät noudattamatta vaatimuksia” protesteihin houkuttelevien viestien poistamisesta, AFP kertoo.
Sakot ovat suuruudeltaan 800 000 ruplasta eli lähes 9 000 eurosta jopa neljään miljoonaan ruplaan eli liki 44 000:een euroon.
Esimerkiksi Tiktokissa Navalnyille omistetut aihetunnisteet eli hashtagit ovat keränneet yli 1,5 miljardia katselukertaa sen jälkeen kun opppsitiojohtaja pidättiin heti tämän palattua Venäjälle Saksasta.
Venäjällä mielenilmauksiin vaaditaan viranomaisten hyväksyntä. Alaikäisten kutsuminen protesteihin ei myöskään ole sallittua.
Navalnyin tukijoukot ovat kutsumassa uutta mielenosoitusta koolle tulevana sunnuntaina.
Sukeltajat etsivät mahdollisesti veden varaan joutunutta ihmistä Kymijoesta Kuusankoskella Kouvolassa.
Tiistaina Kouvolassa ilmoitettiin kadonneeksi noin 40-vuotias nainen. Myöhemmin tiistaina hätäkeskus sai ilmoituksen jalanjäljistä, jotka johtivat rannasta Kuusaantien sillan alle veteen lähellä Kuusankoskitaloa. Jäljet johtivat veteen, mutta eivät takaisin.
Pelastuslaitoksen sukeltajat etsivät tiistaina mahdollisesti veteen joutunutta henkilöä veden alta Kymijoella.Sasu Mäkinen
Kaakkois-Suomen poliisista rikosylikonstaapeli Markku Koski kertoo poliisin epäilevän, että jalanjäljet kuuluisivat kadonneeksi ilmoitetulle henkilölle.
Poliisi ja pelastuslaitos ehtivät tehdä maastoetsintää kadonneesta henkilöstä, ennen kuin ilmoitus jalanjäljistä tuli.
Pelastuslaitoksen sukeltajat etsivät tiistaina mahdollisesti veteen joutunutta henkilöä veden alta. Henkilöä etsittiin veneen avulla myös veden pinnalta ja jalkaisin joen rantapenkoilta. Yhteensä pari tuntia kestäneissä etsinnöissä ei kuitenkaan löytynyt ketään.
Etsintäoperaatio Kymijoella tiistai-iltana herätti huomiota.
Etsinnät päättyivät tiistaina tuloksettomana. Poliisi jatkaa etsintöjä keskiviikkona.Sasu Mäkinen
Poliisi jatkaa mahdollisesti veteen joutuneen henkilön etsintöjä sukeltajien avulla tänään keskiviikkona. Rikosylikonstaapeli Markku Kosken mukaan etsintöjä jatketaan myöhemmin tarvittaessa vielä ruumiskoiran avulla.
Yle kertoi eilen tiistaina teräsyhtiö Outokummun tylystä kirjeestä. Outokumpu vaati alihankkijoita leikkaamaan kymmenen prosenttia pois materiaaliensa ja palveluidensa hinnoista. Muussa tapauksessa Outokumpu aikoo "vakavasti harkita kyseisen alihankkijan asemaa hyväksyttyjen toimittajien joukossa".
Kirjeen ovat allekirjoittaneet toimitusjohtaja Heikki Malinen ja hankintajohtaja Tony Lindström.
Malinen toimi aiemmin Postin toimitusjohtajana, mutta jätti tehtävänsä vuonna 2019. Taustalla oli poliittinen kohu, joka johti mm. ministeri Sirpa Paateron eroon. Outokummussa Heikki Malisen tehtävänä on kääntää tulos nousuun ja laittaa kampoihin kiinalaiselle halpateräkselle.
– Tylyä ja melko hävytöntä toimintaa, sanoo Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
– Tämä näyttäisi olevan pyyntö, mutta käytännössä kirjeessä uhataan liikesuhteen päättämisellä, jos yksipuolisesti ilmoitettuihin vaatimuksiin ei suostuta.
Pentikäisen mukaan toiminta on klassinen esimerkki siitä, miten "isompi yritys kyykyttää pienempiä". Vastaavia toimintatapoja tulee hänen mukaansa vastaan silloin tällöin, mutta ei usein.
– Asiasta tekee yrittäjien kannalta hankalan se, että pienellä yrityksellä ei ole omia keinoja joustaa.
Pentikäisen mukaan pörssiyhtiöiden tuloskunto pysyi koronavuonna kohtuullisen hyvällä tasolla, koska ne onnistuivat sopeuttamaan toimintaansa. Pk-yritysten kentällä sopeuttamisen mahdollisuuksia on vähemmän.
Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä on Pentikäisen kanssa samoilla linjoilla.
– Mikäs siinä muuten, mutta eivät meidän jäsenemme saa mitään joustoa omilta toimittajiltaan. Se litistää alihankkijayritykset kahden seinän väliin, Kärhä kertoo Ylelle.
Tilanne on kuitenkin monelle tukala, kun palkat sekä esimerkiksi sähkön ja merirahdin hinnat ovat nousussa.
– Jos jotain, niin tuollaisia kirjeitä alihankintaketjun pk-firma ei ainakaan olisi toivonut, Kärhä sanoo.
Vesa Kärhän mukaan hänen tiedossaan on useita yrityksiä, jotka ovat saaneet kirjeen Outokummulta. Nämä yritykset eivät kuitenkaan halua astua julkisuuteen.
Yle
Kemi–Tornio-seudulla Outokummun kirjeet ovat herättäneet erityisesti huolta.
– Uskoisin, että tämä koskettaa laajasti alueen pk-yrityskenttää, kertoo Tornion elinkeinoyhtiö Team Botnian toimitusjohtaja Marko Alamartimo.
Alamartimo pitää Outokummun vaatimusta erikoisena ja erittäin valitettavana tilanteessa, jossa useilla yrityksillä on taloudellisesti haasteita.
– Outokumpu on ollut monille alueen yrityksille perusta, johon on voinut luottaa. Sopimusten avaaminen tähän tapaan, tällä aikataululla ja niin, että se koetaan uhkailuna, on erittäin ikävää.
Tylyä, mutta se on pelin henki
Sopimusoikeuteen ja liike-elämän riidanratkaisuun perehtynyt Helsingin yliopiston professori Ville Pönkä ei ole vastaaviin kirjeisiin aiemmin törmännyt.
– Pidän tuota erikoisena neuvottelustrategiana, hän sanoo.
– Tällainen kirje ei vaikuta mitenkään voimassa oleviin sopimussuhteisiin. Toisaalta, Outokumpu voi tietenkin aina valita, kenen kanssa se haluaa tulevaisuudessa jatkaa liiketoimintaa, Pönkä sanoo.
Yritysjuridiikkaan erikoistunut asianajaja ja Aalto yliopiston työelämäprofessori Antti Palmujoki sen sijaan ei pidä Outokummun toimintaa erityisen poikkeuksellisena.
– Ei tuossa kirjeessä ole mitään, mitä voisi lainopillisesti vääräksi menettelyksi sanoa. Tehokkuutta voidaan hakea, jotta oman toiminnan edellytykset säilyvät.
Palmujoen mukaan on myös toimialoja, joilla alihankintasopimuksissa on hinnanalennusautomaatti.
– Esimerkiksi elektroniikkateollisuuden komponenttien alihankinnoissa oletetaan, että hinnat laskevat vuosittain, Palmujoki sanoo.
Myös FIM Fennon sijoitussalkun hoitaja Juha Varis rinnastaa Twitterissä toimintatavan elektroniikkateollisuuteen ja kännykkä-Nokiaan. Erikoinen yhteensattuma onkin se, että Outokummun hankintajohtajalla on pitkä historia Nokian palveluksessa.
Teräsyhtiö vastaa: Kirje oli avunpyyntö
Viimeistään nyt on aika pyytää Outokumpua kommentoimaan. Yhtiöstä kerrotaan, että samankaltaisia kirjeitä on lähetetty ympäri Eurooppaa ja myös muualle maailmaan.
Hankintajohtaja Tony Lindström rauhoittelee kirjeen saamaa vastaanottoa.
– Pyydämme alihankkijoilta hinnanalennusta ja vastausta kirjeeseen. Neuvottelut alkavat kun saamme vastineet, hän sanoo.
Neuvottelut? Mikään yllä olevassa kirjeessä ei näytä viittaavan siihen, että neuvotteluille jäisi tilaa. Tarjous tuntui olevan enemmänkin ota-tai-jätä.
Lindströmin mukaan tulkinta on väärä.
– Kirjeessä sanottiin että, harkitaan toimittajan asemaa. Se ei tarkoita ota-tai-jätä vaan, että oletko avaintoimittaja – vai allokoidaanko tulevaisuuden kauppaa mahdollisesti halvemmille toimittajille, hän sanoo.
Se saa enemmän kauppaa, joka tekee halvemman tarjouksen.
– Kirje oli tiukkasävyinen, mutta myös avunpyyntö. Kaikkien on tehostettava toimintaansa. Muuten meillä kaikilla on vähemmän ostettavaa ja myytävää.
Lindström on tehnyt pitkän uran myös Nokian hankintojen parissa. Vertailua elektroniikkateollisuuteen hän ei kuitenkaan pidä osuvana.
– Ehkä se on kuitenkin yhteistä, että kilpailu tulee tälläkin kertaa pitkälti Aasiasta.
Outokumpu haluaa parantaa omaa käyttökatettaan 200 miljoonalla eurolla ensi vuoden loppuun mennessä. Kirjeessään yhtiö kertoo mm. joutuneensa vähentämään noin tuhat työpaikkaa.
On Outokummun lähettämien kirjeiden sävystä mitä mieltä tahansa, säästöpaineet tulevat osumaan myös suomalaisiin alihankkijoihin.
Outokumpu julkistaa vuoden 2020 tuloksensa ensi viikon torstaina.
Kotkan keskustan edustalla on alettu nostaa pinnalle purjealusta, joka upposi mereen liki puolitoista vuotta sitten.
Mary Ann -niminen alus hylättiin Kantasataman vierasvenelaituriin kesäkuussa 2019. Saman vuoden elokuussa alus upposi. Siitä lähtien purjevene on ollut vierasvenelaituria ylläpitävän Kotka Yacht Storen ja Kotkan kaupungin riesana.
Kaupunki yritti pitkään tavoittaa veneen omistajaa, mutta tuloksetta.
– Omistaja suoritti sellaisen häviämistempauksen, että meni melkein vuosi ennen kuin viranomaiset saivat hänet kiinni ja saatiin vastuita oikeaan osoitteeseen. Helpoin tämä homma olisi ollut, kun alus olisi nostettu välittömästi uppoamisen jälkeen, Kotka Yacht Storen yhteiskunta-asioiden avustaja Heikki Kuokka sanoo.
Nyt Kotkan kaupunki on aloittanut nostotyöt omalla kustannuksellaan. Kulut aiotaan periä myöhemmin aluksen omistajalta.
Heikki Kuokka Kotka Yacht Storelta oli seuraamassa maanantaina Mary Annin irrotusta jäiden keskeltä.Antro Valo / Yle
"Laissa porsaanreikä"
Maanantaina hylkyä yritettiin nostaa pintaan pumppaamalla vettä pois aluksen sisältä. Iltapäivällä hylky pysyi vielä tiukasti kiinni pohjassa.
– Se ei ole niin tiivis kuin aluksi tuumasimme. Tällä hetkellä yritämme tukkia kaikki vuodot, Kotka Yacht Storen projektipäällikkö Sven Innos kertoi kello 15:n jälkeen.
Jos pumppaaminen ei onnistu, avuksi otetetaan paineilmasäkkejä, jotta alus saataisiin kellumaan. Sitten kun alus saadaan ylös, sille pitää avata reitti jään läpi lahden toiselle puolelle, nostaa maalle kuivumaan ja hävittää.
Siirtotöiden arvioidaan kestävän tämän viikon ajan. Töitä helpottaa se, että sää on lauhtunut plussan puolelle.
Heikki Kuokka toteaa, että kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kotkan kaupunki joutuu taistelemaan veneenhylkääjien kanssa.
– Kyllä tässä suomalaisessa lainsäädännössä on selvästi porsaanreikä, että voit hylätä aluksen jonkun laituriin ja lähteä kävelemään. Sitten laiturin tai vesialueen omistaja joutuu ihmettelemään, että mitä sille tehdään, Kuokka sanoo.
Mary Ann -purjealus on seissyt Kotkan Kantasataman vierasvenelaiturissa kesästä 2019 lähtien.Antro Valo / Yle
Iso hintalappu
23-metrinen Mary Ann -alus on ollut aiemmin risteilykäytössä. Sittemmin se on vaihtanut omistajaa, ja nykyään sen omistaa jo toimintansa lopettanut yritys. Kotkan kaupunki tavoitteli pitkään aluksen omistajaa siinä onnistumatta.
Kaupunki lähetti omistajalle asiasta selvityspyyntöjä ja siivouskehotuksia. Alusta ei kuitenkaan haettu pois, vaan se pysyi tiukasti paikallaan.
– Haastemiehen kautta on kyllä mennyt tiedoksiantoa ja päätöksiä tiedoksi, mutta emme ole päässeet omistajan kanssa keskustelemaan aiheesta, tontti-insinööri Katri Ervasti Kotkan kaupungilta sanoo.
Kaupunki kilpailutti loppuvuodesta veneen noston ja siirron. Niiden hinnaksi tuli liki 50 000 euroa. Lisäksi kaupungille koituu kuluja esimerkiksi jään rikkomisesta aluksen hinaamista varten ja aluksen hävittämisestä.
Koko lystin hinnaksi arvioitiin alun perin noin 100 000 euroa.
– Olemme saaneet hyvän urakkatarjouksen, joten uskon, että huomattavasti pienemmillä kustannuksilla mennään. Kaupunki maksaa alkuun tämän urakan, mutta se tullaan perimään aluksen omistajalta, Katri Ervasti sanoo.
Kotkan ympäristölautakunta päätti viime syksynä, että tapauksesta tehdään tutkintapyyntö poliisille. Tutkintapyyntö on vielä valmisteilla, eikä sitä ole toimitettu poliisille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa on tavattu tartuttavampaa virusmuunnosta 100 tapausta. Uudet tartunnat ovat ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan kytköksissä aiemmin todettuihin tapauksiin.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) totesi aiemmin tänään, että nykyinen koronakanta korvautuu jossakin vaiheessa uudella virusmuunnoksella.
Kysyimme asiantuntijoilta, mitä virusmuunnoksen leviämisestä Suomessa juuri tällä hetkellä tiedetään.
Tapauksia on nyt todettu 100 eri puolella Suomea. Onko tilanne hallinnassa?
HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kuvaa, että tilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta kaiken kaikkiaan tartuntamäärät pitäisi saada kääntymään laskuun.
– Meillä on erittäin hyvät valmiudet testata väestöä ja eurooppalaisessa mittakaavassa varsin hyvät valmiudet tunnistaa virusvariantteja. Siinä mielessä tilanne on hallinnassa.
Onko mahdollista, että virusmuunnos leviää väestössä tietämättämme?
HUSin Lasse Lehtosen mukaan on varmaa, että virusmuunnosta on myös Suomessa. Niin sanotusta brittimuunnoksesta tiedetään, että se leviää noin 50 prosenttia aikaisempia muunnoksia herkemmin.
Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo sanoo, ettei tiedetä, kuinka yleinen virusmuunnos on väestössä.
– Sanoisin, että jos määrä olisi suuri, tietäisimme sen jo. Saattaa olla tunnistamattomia tartuntaketjuja, mutta niitä on luultavasti vähän, Aivelo arvioi.
Lapin sairaanhoitopiirin ylilääkäri Markku Broas sanoo, että on mahdollista, että virusmuunnos lähtee myös Suomessa leviämään, mutta tehokkaan testauksen ja jäljittämisen myötä muunnokset on pystytty ainakin toistaiseksi löytämään.
– Jäljitystyö on toiminut pääsääntöisesti hyvin. Tämä on keskeinen työkalu hallita tilannetta.
Kuinka nopeasti tilanne voi huonontua?
Muualla virusmuunnos on lisännyt tartuntojen määrää muutamissa viikoissa. Esimerkiksi Tanskassa virusmuunnoksen osuus kaikista tartunnoista on tuplaantunut viikoittain.
– Varmasti se jossakin vaiheessa yleistyy myös Suomessa, koska se tekee niin ympäri maailmaa. Mitä vähemmän tapauksia tulee Suomeen, sitä enemmän meillä on aikaa ennen kuin se saa jalansijaa ja tartuntamäärät alkavat uudestaan kasvamaan. Osittain tämä on ajanpeluuta, tutkijatohtori Tuomas Aivelo sanoo.
Ylilääkäri Markku Broas uskoo, että Suomessa pystytään reagoimaan tarpeeksi nopeasti, mikäli uusia virusmuunnostapauksia ilmenee.
– Tarttumistehokkuus on noin 50 prosenttia isompi kuin aiemmilla viruksilla. Ei se sinänsä räjähdä käsiin viikossa, mutta pitää olla herkkä sormituntuma pulssilla. Jos nähdään selvä lisääntyminen viikkotasolla, täytyy reagoida nopeasti.
Tänään keskiviikkona Suomen rajoilla tiukennettiin rajoituksia: Rajojen yli sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenne, ja testaamista rajoilla lisätään. Riittävätkö nämä toimet?
Lasse Lehtonen sanoo, että tartuntojen määrä pitäisi kokonaisuudessaan saada laskuun, ja siihen nähden toimet eivät ole riittäviä. Hän kuitenkin uskoo, että ulkomaanmatkailuun tehdyt rajoitustoimet - matkailun vähentäminen ja matkailijoiden testaaminen - tulevat vähentämään tartuntojen määrä.
– Siinä mielessä saadaan pikkaisen lisää boostia epidemian hallintaan. On mahdollista, että matkustukseen tehdyillä rajoitustoimenpiteillä saataisiin lisää tehoa tilanteen hallintaan.
Markku Broaksen mukaan Suomessa on hyvin testikapasiteettia. Nyt olisikin tärkeää, että rajoilla testaus koettaisiin tarpeellisena, sillä se perustuu vapaaehtoisuuteen.
Hänen mukaansa tärkeää on, että tilannetta seurataan jatkuvasti ja muuttuviin tilanteisiin reagoidaan nopeasti.
– Jos saadaan näyttöä siitä, että tartuntamäärät lähtevät nopeaan nousuun, täytyy lisätä keinovalikoimaa ja vähentää kontakteja.
Mikä on nyt tärkeää, jotta tilanne ei pahene?
Samat, vanhat ohjeet pätevät myös virusmuunnoksen torjunnassa: turvavälit, hygienia, maskien käyttö, sosiaalisten kokoontumisten välttely. Asiantuntijoiden mukaan on erittäin tärkeää, että suosituksia noudatetaan edelleen huolellisesti.
Lasse Lehtosen mukaan rokotussuojan saaminen koko väestölle mahdollisimman pian on nyt keskeisin asia epidemian voittamiseksi.
– Rajoituksia on paljon tällä hetkellä ja pelättävissä on, että väestö alkaa jossakin vaiheessa väsyä. Oma henkilökohtainen näkemykseni on, että kesään saakka jaksetaan, mutta kesä asettaa ison haasteen rajoitusten ylläpidolle. Voi olla, että kesän jälkeen ihmisiä on vaikea motivoida, jos syksylläkin täytyy rajoitusten kanssa elää.
Niiden perusteella tämän vuoden aikana irtisanottaisiin enintään 365, osa-aikaistettaisiin enintään 550 ja lomautettaisiin määräaikaisesti tai toistaiseksi 2300 työntekijää.
Operatiivisten suunnittelijoiden ja gastro chefien osalta neuvottelut jatkuvat yhdistettynä toimihenkilöitä koskeviin neuvotteluihin.
Neuvottelujen piirissä oli yhteensä noin 2700 henkilöä.
– Rokotusten myötä koronapandemia tulee varmasti helpottumaan ja asiakkaat hiljalleen palaavat ruokailemaan, mutta on selvää, että etätyön ja etäopiskelun jäädessä osin pysyväksi käytännöksi asiakaskäyttäytyminen tulee pysyvästi muuttumaan. Tämä edellyttää meiltä tehtävien uudelleen järjestämistä ja rakenteellista muutosta eli siirtymistä joustavampiin työaikoihin sekä laajemmin osa-aikaiseen työhön, perustelee päätöksiä Compass Group Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola tiedotteessa.
Vaikuttaa ravintola-alan työsuhteisiin laajasti
Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toivoo vielä yritykseltä malttia ja että kaikkia irtisanomisia ei toteutettaisi.
– Tämä on työntekijöille todella kova isku. Se lisää työsuhteiden ja toimeentulon epävarmuutta.
Compass Groupin alueellinen pääluottamusmies Timo Tiikkaja kuvaa neuvottelujen lopputulosta musertavaksi.
– Olen todella surullinen. Olisin toivonut, että Compass Group olisi isona yrityksenä kantanut yhteiskuntavastuun huolehtimalla työntekijöistään. Mitä enemmän työntekijöitä osa-aikaistetaan, sitä enemmän he joutuvat hakemaan erilaisia tukia yhteiskunnalta toimeentulonsa tueksi. Se on väistämätöntä, Tiikkaja sanoo.
Rönni-Sällinen toteaa tiedotteessa, että Compass Groupin ratkaisuilla on vaikutusta myös koko alaan ja siihen, millaisia työsuhteita on tarjolla. Henkilöstöravintolat ovat ravintola-alalla tarjonneet eniten kokopäiväisiä työsuhteita.
– Kokoaikaisen työn määrä uhkaa vähentyä ja työsuhteiden epävarmuus kasvaa.
Lontoon pörssiin listattu Compass Group kasvoi Suomen oloissa isoksi, kun se osti reilu puolitoista vuotta sitten Fazer Food Servicen.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja hallituksen tuoreet koronan torjuntalinjaukset poikkeavat toisistaan.
Pääkaupunkiseutu päätti keskiviikkona avata rajatusti kuntien omistamia lasten ja nuorten harrastustiloja käyttöön taas helmikuussa. Teko on vastoin hallituksen linjausta siitä, että nykyisessä tautitilanteessa rajoituksia ei pitäisi höllentää.
Pääkaupunkiseudun kaupungit keulakuvanaan Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) arvioivat, että lapset ja nuoret ovat koronakriisissä erityisen haavoittuvia ja harrastustilojen kiinni pysymisellä on huono vaikutus heidän hyvinvointiinsa.
Helsinki, Espoo ja Vantaa siis uhmaavat hallituksen ohjeita. Lisäksi kaupungit uhmaavat alueen sairaanhoitopiirin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemusta.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) on eri linjoilla kuin kaupungit. Hus ei olisi vielä avannut kaupunkien harrastustiloja lapsien ja nuorten seurakäyttöön.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee hallituksen näkemystä, jota laitos toki on itse ollut asiantuntijaelimenä pohjustamassa. THL:n mukaan nykyisiä rajoitustoimia olisi aihetta jatkaa, koska on riski epidemian kiihtymiseen ja virusmuunnoksen leviämiseen.
Sanna Marin ja Jan Vapaavuori antavat eri ohjeet harrastuksista
Kaupunkien linjaus tarkoittaa, että lasten ja nuorten harrastusryhmät pääsevät taas kuntien hallitsemiin saleihin treenaamaan rajatusti. Koripalloa ei saa pelata, mutta pallon heittoa koriin saa harjoitella, kunhan turvavälit pysyvät kunnossa ja maskit kasvoilla pukuhuoneissa.
Koronan leviämisvaiheessa olevassa Turussa on sama käytäntö. Turussa nuoret judokat voivat vetää fysiikkatreeniä, mutta otella ei saa.
Kunnat siis asettivat tärkeämmäksi pitkän aikavälin haittojen ehkäisyn kuin lyhyen aikavälin koronan torjuntatoimen: lasten ja nuorten korona-ahdistusta haluttiin helpottaa ja avattiin rajatusti harrastustiloja.
Pääkaupunkiseutu teki sen, mitä hallitus vasta harkitsee. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren viesti on eri kuin pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.).
Ohje koronan torjuntaan vaihtelee siis sen mukaan, keneltä kysyy. Tilanne ei ole ihanne missään kriisiviestinnän käsikirjassa, mutta toki demokratiassa sallittua. Vyyhdestä puuttuu enää presidentti Sauli Niinistön ärähdys.
Kysymys on kuntien ja alueiden itsehallinnosta silloin, kun valtaa ei ole keskitetty hallitukselle ja ministeriöille. Suomi ei ole nyt virallisesti poikkeusoloissa, mutta poikkeuksellinen aika on jatkunut kohta vuoden.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun Helsinki ja hallitus ovat erimielisiä koronatorjunnasta. Jan Vapaavuori on aiemminkin painottanut lievempiä rajoituksia ja hallitus puolestaan etunojaa, ettei kriisi pahene entisestään.
Hallituksessa SDP:llä ja keskustalla näkemyseroja harrastuksista
Lasten ja nuorten harrastustoiminnan avaaminen on ollut erimielisyyden aihe myös hallituspuolueiden kesken.
Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että keskustan puheenjohtajan Annika Saarikko ja hänen johtamansa opetus- ja kulttuuriministeriö olisi halunnut avata lasten ja nuorten ryhmäharrastuksia sisätiloissa mahdollisesti jo helmikuussa. SDP:n perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja hänen johdollaan sosiaali- ja terveysministeriö pitävät liikettä liian suurena riskinä.
Hallitus siirsi lasten ja nuorten harrastustoiminnan avaamisen jatkovalmisteluun. Pääkaupunkiseudun kunnat siirsivät lapset ja nuoret kaduilta harrastussaleihin. Lähiviikkoina nähdään, oliko ratkaisu oikea terveysturvallisuuden näkökulmasta.
Jos hallituksen ja sairaanhoitopiirin pelko virusmuunnosten nopeasta leviämisestä käy toteen, harrastustilojen rajattukin avaaminen voi olla kohtalokasta. Jos taas kaupunkien arvio harrastustoiminnan vähäisestä merkityksestä viruksen leviämisessä osoittautuu oikeaksi, helpottuu joidenkin nuorien korona-ahdistus.
Kyse on päätöksenteon tasapainoilusta hankalassa tilanteessa.
Samalla kun Helsinki, Espoo ja Vantaa uhmaavat hallituksen koronalinjaa, ratkaisu nostaa hallituksen sisäiset näkemyserot koronantorjunnasta esiin.
Jos ynnää viimeaikaisia koronatoimia yhteen, voi kuitenkin kysyä, ovatko rajoitukset kuitenkin enemmän tiukkenemaan kuin löystymään päin.
Hallitus rajoitti viime yöstä alkaen liikkumista Suomen raja-alueilla vain välttämättömään työmatkaliikenteeseen. Se on tiukennus Lapin länsirajalla, mutta myös pääkaupunkiseudun ja Viron välillä.
Voit keskustella koronapäätöksistä torstaihin 28.1.2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.
Lumi pöllähtää pikkupakkasessa, kun Katja Lehtinen työntää pulkan liikkeelle.
Aktiivinen, ruuhkavuosiaan elävä tamperelainen bloggaaja ja yrittäjä on kuin unelma-asiakas sairauskuluvakuutuksille. Sellaiset Lehtisellä ja hänen kahdella lapsellaan myös on.
Eivätkä Lehtiset ole poikkeus: joka neljännellä suomalaisella on sairauskuluvakuutus. Sen on ottanut yli 1,2 miljoonaa suomalaista.
Lapsista jo puolet on vakuutettu, mutta viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana nopeimmin on kasvanut aikuisten vakuuttaminen. Sinä aikana uusia sairauskuluvakuutuksia, joita kutsutaan myös terveyskuluvakuutuksiksi, on otettu miltei puoli miljoonaa.
Kauppa käy etenkin ruuhkavuosiaan elävissä keskiluokkaisissa perheissä.
Vakuutusten lisääntyminen on johtanut siihen, että suomalaisten mahdollisuudet käyttää terveyspalveluja ovat polarisoituneet. Parhaat palvelut ovat varakkailla kaupunkilaisilla, jotka maksavat vakuutuksista jopa tuhansia euroja vuodessa.
Tutkijat ovat huolestuneita ilmiön vaikutuksesta julkiseen terveydenhuoltoon. Vakuutusten suosio on johtanut myös siihen, että Suomessa on yhä enemmän perheitä, joissa vakuuttaminen periytyy sukupolvelta toiselle.
Näin kävi myös Lehtisten perheessä. 38-vuotiaalla Katja Lehtisella on ollut terveyskuluvakuutus vaippaikäisestä lähtien.
Vauvavakuutus oli itsestäänselvyys
Se oli jälleen kerran korvatulehdus.
Kipu oli niin kova, että neljävuotias Katja Lehtinen ei pystynyt olemaan pitkällään, vaan yritti pysyä istuvassa asennossa tyynyjen avulla.
– Sen yön nukuin äidin kainalossa, hän muistelee.
Katja Lehtinen on käyttänyt tyttäriään vakuutuksen piikkiin muun muassa koronatestissä. Antti Haanpää / Yle
Lehtinen oli tuolloin samanikäinen kuin nuorempi tytär nyt. Elettiin 80-lukua.
Ja koska perheen kaikilla kolmella lapsella oli vakuutukset, vei virkamiesäiti tyttärensä yksityiselle lääkäriasemalle Helsingin Ympyrätaloon.
Isä oli tilintarkastaja ja usein työmatkalla, joten vakuutusten avulla haluttiin varmistaa nopea, omiin aikatauluihin sopiva hoitoonpääsy. Siihen aikaan lapsivakuutukset olivat halvempia kuin nyt eikä niissä ollut lainkaan omavastuuta.
Kun Lehtinen itse tuli raskaaksi, oli pienokaisen vakuuttaminen hänelle itsestäänselvyys. Siihen vaikuttivat omat lapsuuden kokemukset.
– Minut on muutaman kerran nukutettu ja leikattu. Siksi halusin omille lapsilleni laajan mahdollisuuden päästä nopeasti hoitoon.
Yksi syy vakuutusten suosioon on sote-uudistus, jota on soudettu ja huovattu 15 vuotta. Myös vakuutusyhtiöt ovat osanneet hyödyntää uudistuksen epäselvyyttä markkinoinnissaan. Niiden lupaus on hoitoonpääsy ilman jonotusta.
Toinen syy on se, että vakuuttamisesta on saattanut tulla normi etenkin suurten kaupunkien keskiluokalle. Kun lapsia syntyy yhä vähemmän, heille halutaan antaa parhaat mahdolliset eväät.
Vakuutukset voivat olla yksi keino osoittaa vastuullista vanhemmuutta.
– Jos et ota lapselle vakuutusta, voi tulla tunne ettet ole hyvä vanhempi, sanoo väitöskirjatutkija Maiju Tanninen Tampereen yliopistosta.
Jo nyt sairauskuluvakuutukset jakavat suomalaisia erilaisiin todellisuuksiin. Osalle ihmisistä julkinen terveydenhuolto on täysin vierasta.
– Suomessa on perheitä, joissa ei ole moneen sukupolveen käyty terveyskeskuksissa. On aina menty vain yksityislääkärille, sanoo Tanninen.
Tällöin kokemukset julkisesta terveydenhuollosta rakentuvat enemmän mielikuvien kuin omien kokemusten varaan.
Lehtisen perhe arvostaa terveyspalveluissa valinnanvapautta, suurissa kaupungeissa vaihtoehtoja riittää.
Antti Haanpää / Yle
Katja Lehtiselle tutuiksi ovat tulleet molemmat: sekä julkinen että yksityinen terveydenhuolto. Lapsuudenkodissa ei puhuttu siitä minne hoitoon mennään ja korvaako vakuutus.
Samaa hän yrittää opettaa omille lapsilleen, mutta myöntää, että yksityisten palvelujen käyttö on helpompaa.
– Vakuutuksella ostan turvaa, huolettomuutta ja valinnan mahdollisuutta.
Hinta tuhansia euroja vuodessa
Sairauskuluvakuutukset ovat eräänlainen ohituskaista erikoislääkärille. Niiden avulla voi varata ajan ilman lähetettä suoraan spesialistille, esimerkiksi lastenlääkärille. Tutkimusten mukaan juuri tämä on vanhemmille tärkeä syy lasten vakuuttamisessa.
Verovaroin kustannetuissa sote-palveluissa soitetaan ensin sairaanhoitajalle, joka tekee oirearvion. Vasta sitten voi päästä terveyskeskuslääkärille, josta voi saada lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Julkisessa terveydenhuollossa hoitoonpääsy perustuu siis asiantuntijoiden arvioon, yksityisessä asiakkaan omaan arvioon.
– Onhan se yksinkertaisempaa, kun voi valita pudotusvalikosta meneekö silmälääkärille vai ihotautilääkärille, kertoo Lehtinen.
Eniten vakuutuksia otetaan keskiluokkaisissa perheissä, joissa aika on rahaa. Niissä tehdään uraa ja pyöritetään samalla harrastusrumbaa. Vakuutuksilla etsitään hallinnan tunnetta.
Myös vaatimustaso on noussut: kaikki eivät suostu kuuntelemaan julkisen terveysneuvontapuhelimen jonotusmusiikkia vaan lääkäriin halutaan heti.
Katja Lehtinen on yrittäjä, jolla ei ole käytössään työterveyshuoltoa. Juurikin epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen voi kasvattaa vakuutusten suosiota.Antti Haanpää / Yle
Katja Lehtiselle on tärkeää, että ajan voi varata helposti. Usein digitaaliset palvelut ovat yksityispuolella kehittyneempiä kuin julkisella.
– Kun on vakuutus, ei tarvitse olla olla standardipalvelujen armoilla, vaan voi saada piirun verran parempaa, sanoo professori Turo-Kimmo Lehtonen, jonka ryhmä on tutkinut muun muassa lasten vakuuttamista Tampereen yliopistossa.
Terveyskuluvakuutusten tarkkaa hintahaarukkaa on mahdotonta selvittää, koska taksoihin vaikuttaa muun muassa se minkä ikäisenä vakuutus otetaan.
Halpoja ne eivät ole.
Ylen haastattelema viisikymppinen kahden lapsen isä kertoo, ettei hänellä olisi varaa koko perheen vakuuttamiseen ilman hyväpalkkaista työtä. Nelihenkisen perheen terveyskuluvakuutuksiin menee vuodessa tuhannesta eurosta useaan tuhanteen euroon.
Silti kauppa käy.
Osa vakuutuksen ottajista on Katja Lehtisen kaltaisia yksinyrittäjiä, joilla ei ole työterveyshuoltoa.
Hänen vakuutuksessaan on sadan euron vuotuinen omavastuu, jonka jälkeen lääkärikäynnit ja lääkkeet ovat ilmaisia. Lehtiselle se on pitkä penni, eikä hän siksi mene vastaanotolle tuosta vaan. Hän käy säännöllisesti ihotautilääkärillä tarkistuttamassa luomet sekä sisätautilääkärillä ja verikokeissa alhaisen hemoglobiinin takia.
Suosiostaan huolimatta terveysvakuutukset eivät ole mieluisa kahvipöytäkeskustelun aihe. Niiden hinnoista Lehtinen ei halua puhua edes tässä haastattelussa. Miksi?
– En kysy kavereiden palkkoja enkä heidän vakuutuksiaan. Se on yksityisasia.
Vakuutusyhtiöille Lehtinen ja hänen tuttavapiirinsä ovat ydinkohderyhmää. Nyt heitä kalastellaan asiakkaiksi täysin uudenlaisilla jipoilla.
Sohvaperunalle huonompi vakuutus
Lehtisen perheessä liikutaan joka päivä: uidaan, pyöräillään ja juostaan.
Molemmilla vanhemmilla on ranteessa sykemittarit. Kuvauspäivänä niihin on kertynyt jo tuhansia askeleita, perheen isälle Timo Lehtiselle himpun verran enemmän kuin äidille.
Katja Lehtiselle kertyy päivässä 20 000 askelta.Antti Haanpää / Yle
– Mutta se johtuu siitä, että hän vei lapset aamulla pulkalla päiväkotiin ja kouluun, nauraa Katja Lehtinen.
Mittaaminen on tullut myös vakuutusbisnekseen: mitä enemmän liikut, sitä enemmän hyödyt. Se on on juju, jolla asiakkaiksi haetaan juuri Lehtisten kaltaisia hyvinvoinnista kiinnostuneita nuoria ihmisiä.
Yhdysvalloissa ja Britanniassa aktiivisuuteen kannustavat henkivakuutukset ovat iso trendi, Suomessa markkinoilla on vasta yksittäisiä tuotteita.
Nordean aktiivisuudesta palkitsevassa henkivakuutuksessa yli 10 000 askelta päivässä ottava saa 25 prosenttia paremman turvan kuin sohvaperuna, jos hän sairastuu vaikkapa syöpään. Esimerkiksi 70 000 euron henkivakuutuksen ottaneelle se tuo 17 500 euroa suuremman vakuutusturvan.
Vakuutusyhtiöt eivät tee hyväntekeväisyyttä, joten aktiivisuuteen kannustetaan siksi, että se parantaa tuottavuutta.
– Näinhän se tietysti on, myöntää Nordea Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Pekka Luukkanen.
Kun vakuutettu kävelee, juoksee tai hiihtää, hänen riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin pienenee ja todennäköisyys ennenaikaiseen kuolemaan vähenee.
Se tarkoittaa vähemmän korvauksia ja parempaa tulosta yritykselle.
Myös toimitusjohtaja Luukkanen hyötyliikkuu ja sauvakävelee yli tunnin päivässä. Vakuutusyhtiön kielenkäytössä se tarkoittaa aktiiviliikkujan tasoa, sillä yritys luokittelee asiakkaansa sykedatan perusteella joko aktiivi- tai arkiliikkujiksi.
– Emme edellytä triathlonistiksi ryhtymistä. Jo portaiden nousu kannattaa.
Väitöskirjatutkija Maiju Tannisen mukaan uudentyyppisillä tuotteilla pyritään erottautumaan ja esiintymään edelläkävijöinä. Samalla niillä uudistetaan asiakassuhdetta ja tullaan iholle.
– Miten laajaan käyttöön mittaaminen leviää, riippuu kuluttajista. Monet datatalouden innovaatiot ovat myös epäonnistuneet, sanoo Tanninen.
Lehtisen perheessä uudenlaisista vakuutuksista ei innostuta, vaikka koko perhe ylittäisi kirkkaasti aktiiviliikkujan tason.
– Toivoisin, että ihmiset liikkuisivat hyvän olon, eivätkä rahan takia, sanoo Katja Lehtinen.
Nuoria aikuisia houkutellaan vakuutusasiakkaiksi nyt myös sosiaalisen median suosituksilla.
Sellaisista on maksettu myös Katja Lehtiselle.
Blogikirjoituksia syöpävakuutuksesta
Keittiöön tulvahtaa vastakeitetyn teen tuoksu. Punaiset vadelmat kruunaavat aamupala-asetelman. Kun kaikki on valmista, Lehtinen napsauttaa rengasvalon päälle ja nousee jakkaralle kuvaamaan.
Bloggaajan työpäivä alkaa.
Katja Lehtinen kirjoittaa perhe- ja lifestyle-blogia nuorille aikuisille. Lisäksi hän suunnittelee viestintää ja markkinointia yrityksille ja yhteisöille.
Katja Lehtisen lisäksi syöpävakuutuskampanjaan osallistui kahdeksan bloggaajaa. Antti Haanpää / Yle
Viime vuonna Lehtinen kirjoitti kaksi blogipostausta, joissa hän osallistui syöpävakuutusten mainostamiseen. Tällainen vaikuttajamarkkinointi on yleistynyt myös vakuutusalalla. Palkkioista hän ei halua puhua.
Lehtisen blogi tavoittaa kuukaudessa noin 20 000 tuhatta lukijaa, yleisimmin 25–45-vuotiaita naisia. Juuri he ovat vakuutusyhtiöiden parasta kohderyhmää. Lehtinen ei näe kaupallisessa yhteistyössä eettistä ristiriitaa.
Mutta onko hyväkuntoisten nuorten ihmisten vakuuttaminen kansanterveyden kannalta järkevää vai kermankuorintaa?
Jo nyt lähes puoli miljoonaa lasta käy yksityisillä lääkäriasemilla vakuutusten turvin. Se tarkoittaa, että he voivat esimerkiksi korvatulehduskierteessä päästä nopeasti erikoislääkärille.
Aikuisista 1,9 miljoonalla on käytössään työterveyshuolto ja 800 000:lla vakuutus.
Loput kaksi miljoonaa aikuista ja lasta käyvät terveyskeskuksissa.
Sosiologian väitöskirjatutkija Maiju Tanninen on ilmiöstä huolissaan, koska se voi johtaa yhä syvenevään kahtiajakautumiseen.
– On ihmisiä, joilla asiat ovat hyvin ja ihmisiä, joilla ne eivät ole. Varakkaammat voivat alkaa kyseenalaistaa, miksi heidän pitää rahoittaa myös verovaroin hoidettua järjestelmää.
Juttua varten on haastateltu hyvinvointivakuutuksista vastaavaa Päivi Lunaa Finanssiala ry:stä, johtaja Tero Hoikkalaa vakuutusyhtiö Ifistä, kehitysjohtaja Harri Ahoa Lähitapiolasta ja Pohjola vakuutus Oy:n toimitusjohtaja Olli Lehtilää.
Onko sinulla terveysvakuutusta? Voit keskustella aiheesta 28.1. klo 23:een asti.
Aiheesta keskustellaan keskiviikon A-studiossa. Vieraina kehitysjohtaja Harri Aho LähiTapiolasta, sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta ja THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.
Onko Floridassa yritetty peittää tietoja koronatautiin sairastuneiden ja kuolleiden todellisesta määrästä, jotta republikaanikuvernööri Ron DeSantis on voinut helpottaa liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia?
Osavaltion terveysvirastossa työskennellyt tilastotieteilijä Rebekah Jones on tätä mieltä. Jones sanoo työnantajansa antaneen määräyksen muutella todellisia tartunta- ja uhrilukuja jo viime keväänä.
Jones ei väittämäänsä määräykseen suostunut, ja hänet erotettiin virastaan.
Tämän jälkeen hän perusti omat verkkosivut, joilla hän on jakanut tietoa virustartunnan saaneille ja tilastoinut myös osavaltion tautitapauksia.
Floridan republikaanikuvernööri Ron DeSantis kiistää Rebekah Jonesin väitteet tilastojen manipuloinnista. AOP
Pidätysmääräys tietojen varastamisesta
Floridan osavaltio antoi tammikuussa 2021 Jonesista pidätysmääräyksen ja syytti häntä törkeästä rikoksesta, joka on kohdistunut potilastietojen tietoturvaan.
Jones oli tässä vaiheessa poistunut Floridasta pääkaupunki Washingtoniin. Tammikuun puolivälissä hän päätti kuitenkin ilmoittautua osavaltion viranomaisille.
– Suojellakseni perhettäni poliisin väkivallalta olen päättänyt antautua, hän ilmoitti Twitterissä.
Poliisin väkivallalla Jones viittasi tapahtumiin kotonaan Tallahasseessa joulukuussa.
Poliisit tulivat tuolloin hänen ulko-ovelleen ja vaativat tietokonetta, puhelinta ja muita laitteita haltuunsa.
Esimerkiksi ravintolat saivat luvan toimia täydellä teholla.
Monissa piirikunnissa etenkin Floridan eteläosassa on kuitenkin voimassa omia paikallisia ohjeita, sillä yrittäjät eivät ole olleet halukkaita riskeeraamaan omaa ja asiakkaiden terveyttä.
Esimerkiksi ravintolat saavat Floridassa jo toimia täydellä teholla. Osa yrittäjistä noudattaa kuitenkin paikallisia tiukempia ohjeita. Cristobal Herrera-Ulashkevich / EPA
Koronatartuntatilastoissa Florida on Yhdysvaltain kärkipäässä. Joulukuun alussa osavaltio ylsi yli miljoonaan tartuntaan heti Kalifornian ja Texasin jälkeen.
Nyt Floridassa tartunnan on saanut jo 1,6 miljoonaa ihmistä. Parin viikon ajan tartunnat ovat tasaantuneet sekä osavaltiossa että koko maassa.
Myös tilastotieteilijä Rebekah Jones on sairastunut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Sairastumisen takia hän pääsi vapaaksi pientä takuusummaa vastaan ilmoittauduttuaan poliisille tammikuun puolivälissä.
Kulttuuri- ja tapahtuma-alan korona-ahdinko jatkuu entisellään ainakin seuraavat puoli vuotta. Luvassa lienee edelleen esimerkiksi ravintola-alaan verrattuna tiukkoja ja ehdottomia rajoituksia, jopa sulkupäätöksiä. Kohtalon sinetöi perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen tartuntatautilakiesitykseen viime viikon perjantaina.
Tätä mieltä on valtiosääntöoikeuden dosentti, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen.
Hän toteaa, että tartuntatautilaki on ollut yleisötilaisuuksien osalta epäselvä jo ennen korona-aikaa, eivätkä perustuslakivaliokunnan nyt puoleksi vuoden hyväksymät muutokset lakiin kuin korkeintaan lisää sen epäselvyyttä.
– Perustuslakivaliovaliokunta havaitsee ongelman, mutta ei ratkaise sitä. Valiokunta vain totesi lausunnossaan, etteivät tartuntatautilakiin tammikuussa tehdyt muutokset sovi yhteen lain muun sääntelyn kanssa. Sääntelyn selkeyttäminen jää oikeuskäytännön varaan.
Rautiainen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kulttuuritapahtumien yleisörajoitusten oikeudellinen pitävyys ei käytännössä tule testatuksi – ellei sitten joku järjestä tapahtumaa rajoituksista huolimatta.
– Jos taiteilijat alkaisivat laajamittaisesti kyseenalaistaa rajoitustoimia, suhtautuminen kyseenalaistamisiin tulisi näkyväksi poliisitoiminnan kautta. Mutta koska näin ei ole tapahtunut, keskustelemme abstrakteista lähtökohdista.
Palataan abstrakteihin lakipykäliin myöhemmin tässä jutussa.
Santtu-Matias Rouvalin johtama Tampere Filharmonia konsertoi monien muiden orkestereiden tapaan tyhjälle salille mutta lähettää esitykset verkossa.Kaapo Kamu / Tampere Filharmonia
Eri aloja kohdellaan rajoitusten kanssa eri tavalla
Kulttuuri- ja tapahtuma-alalla työskentelevät ovat koronapandemian aikana tottuneet epäselviin rajoituksiin ja niiden tulkintoihin sekä ylipäänsä oman alansa eriarvoiseen kohteluun muihin aloihin verrattuna.
Esimerkiksi Helsingissä ravintolat ja baarit saavat tälläkin hetkellä pitää ovensa auki yhteentoista saakka illalla, mutta yleisölle avoimet julkiset tilat, kuten kulttuuritalot ja museot, on suljettu. Yle uutisoi tänään keskiviikkona, että kulttuuri- ja tapahtuma-alaa koskevat rajoitukset jatkuvat ainakin helmikuun loppuun saakka.
Kauppakeskukset ovat ruuhka-aikoina pullollaan väkeä, kun samaan aikaan kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät tapahtumat on kielletty, ellei kysymys ole "ehdottoman välttämättömästä" yleisötilaisuudesta. Silloinkin paikalla saa olla korkeintaan kymmenen ihmistä.
Oma lukunsa ovat ravintoloissa ja baareissa järjestettävät live-esitykset ja niiden vaikutukset rajoituksiin. Mikkeliläinen teatteriravintolan pitäjä Pauliina Hukkanen äimisteli asiaa hiljattain Ylelle. Hänen ravintolassaan tilanne on se, että jos esiintyjää ei ole, 120 paikan salissa saa olla 90 asiakasta. Jos esiintyjä esiintyy, salin sallittu asiakasmäärä on 20.
– Tarttuuko se korona ruokaillessa herkemmin, jos paikalla on pianisti? Hukkanen kysyi.
Asiantuntija Pauli Rautiaisen mukaan kysymys on kulttuuri- ja tapahtuma-alan epäselvästä oikeudellisesta asemasta. Rautiainen oli apuna, kun joensuulainen valotaiteilija Kari Kolavalitti Itä-Suomen aluehallintoviraston tekemistä tapahtumarajoituksista hallinto-oikeuteen. Asia on parhaillaan vireillä, mutta sen ratkaisemisessa voi kestää pitkäänkin.
Ravintoloitsija Hukkanen puolestaan sai asiaan jonkinlaisen ratkaisun aluehallintovirastolta: kyseessä ei ole tapahtuma eli tiukemmat rajoitukset eivät päde, jos tilaisuutta ei markkinoida.
– Oikeustilan selkeytyminen on kiinni yksittäisten toimijoiden aktiivisuudesta, Rautiainen sanoo.
Kulttuuriset oikeudet ja niiden rajoittaminen koskettavat taiteilijoita, toimialoja ja koko väestöä. – Eniten olen huolissani perus- ja ihmisoikeuksista eli väestön näkökulmasta, Pauli Rautiainen sanoo.Retu Liikanen / Yle
Vanha nainen vitriinissä oli liikaa poliisille
Taiteen vapaus on Suomessa perusoikeus. Siihen kuuluu oikeus tehdä taidetta ja esittää sitä. Tulkittavaksi jää se, onko paikan päälle saapuva yleisö olennainen osa taide-esitystä.
Toisaalta kunnilla on Suomessa velvollisuus järjestää asukkailleen taide- ja kulttuuritoimintaa. Rautiaisen mukaan voisi perustellusti kysyä, ovatko kunnat rikkoneet tätä velvollisuuttaan, kun ne ovat ajaneet kulttuuritoiminnan minimiin. Vastaavaa debattia käytiin keväällä kirjastoista, jotka suljettiin kokonaan. Sittemmin ovia on päädytty pitämään auki, tosin useimmissa tapauksissa hyvin rajoitetusti.
Rautiainen, joka käsittelee aihetta perusteellisemmin blogissaan, korostaa toistuvasti eroa abstraktin ja konkretian välillä. Lain kirjain on abstrakti, ja sen tulkintaa ovat esimerkiksi edellä mainitut esimerkit.
Taiteilija tekemässä taidetta on konkretiaa.
Rautiaisen mielestä hyvä esimerkki lain soveltamisesta on Baltic Circle -nykyteatterifestivaalille vuonna 2014 tuotu Dries Verhoevenin teos Ceci n'est pas... Teoksessa vanhempi naishenkilö istuu tuolilla lasivitriinissä alastomana, mutta kasvoillaan naamari.
Poliisin sensuroi Helsingin Lasipalatsin aukiolle suunniteltua teosta etukäteen, koska poliisin mukaan teos loukkasi sukupuolisiveellisyyttä. Sen saisi esittää vain, jos nainen pukisi ylleen alusvaatteet. Niin lopulta myös toimittiin.
Ceci n'est pas mon corps -teos esillä Helsingin keskustassa osana Baltic Circle -festivaalin ohjelmaa 16. marraskuuta 2014. Esiintyjälle jouduttiin lisäämään alusvaatteet.Christopher Hewitt / Baltic Circle
Rautiainen avusti teoksen tuottanutta Q-teatteria tapauksen jälkipuinnissa. Korkein hallinto-oikeus totesi kolme vuotta myöhemmin, että poliisi rajoitti päätöksellään sanan- ja taiteenvapautta.
Kulttuuri- ja tapahtuma-alaan kohdistuneista koronarajoituksista on tehty yksittäisiä valituksia, mutta järjestelmää ei ole tähän mennessä testattu yhtä konkreettisesti kuin Baltic Circle -festivaali teki seitsemän vuotta sitten.
– Hyväksymme hiljaisesti kulttuurisiin oikeuksiin tehtävät rajoitukset, Rautiainen sanoo.
Tällä hetkellä voimassa olevan tartuntatautilain perusteella yksityisiä tiloja ei voida määrätä suljettavaksi, vaan esimerkiksi yksityiset museot ovat pitäneet ovensa kiinni suositusten mukaisesti omasta tahdostaan. Linja näyttäisi alkavan rakoilla, sillä esimerkiksi Didrichsenin taidemuseo Helsingissä avasi ovensa maanantaina.
"Olemme hyvin kaukana asian kuntoon laittamisesta"
Moni kulttuurialalla uskoo, että taidetta ja kulttuuria rajoitetaan ankarasti siksi, koska niiden rajoittamista ei vastusteta äänekkäästi ja koska tiukat rajoitukset edes jollain alalla luovat mielikuvaa tehokkuudesta.
Mutta miten kokonaisuus saadaan kuntoon, jos edes tartuntatautilain muutos ei lupaa parempaa? Pauli Rautiaisen mukaan kysymys on siitä, otammeko taide- ja kulttuurialan vakavasti.
– Meidän pitää kysyä itseltämme yhteiskuntana, mitä meistä kertoo se, että emme ole välittäneet näistä kysymyksistä yhtä paljon kuin toisista.
Samanlaista keskustelua rajoituksista ja niiden paljastamista asenteista kulttuuria kohtaan on käyty muun muassa Saksassa. Oikeusjutun rajoituksista nostanut baritonitähti Christian Gerhaherarvioi hiljattain Ylelle, että vallankäyttäjien uusi sukupolvi poikkeaa aiemmista.
– He ovat ensimmäistä sukupolvea, joka sai koulussa huonompaa kulttuurin opetusta. Se oli historiallinen virheliike, joka näkyy nyt lakeja säädettäessä, Gerhaher sanoi Yle Uutisten tv-jutussa.
Kuopion kaupunginteatterin lavalla nähtiin joulukuussa vankilateatteria. Neljän vangin esittämää Maastanosto-näytelmää pääsi silloisten rajoitusten perusteella seuraamaan 40 ihmistä kerrallaan.Toni Pitkänen / Yle
– Siinä kiinnitetään huomiota moniin kysymyksiin, mutta ei siihen, että päätöksenteossa on kohdeltu eri toimialoja eri tavoin. Jos emme ole valmiita edes analysoimaan tilannetta, olemme hyvin kaukana asian kuntoon laittamisesta.
Yhtä kaikki taide- ja kulttuurialaan kohdistuvat koronarajoitukset ovat Rautiaisesta mieltä avartava ikkuna suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen arvoihin.
Nuori nainen lasikopissa ei kiinnostanut poliisia
Baltic Circle -festivaalilla seitsemän vuotta sitten paljastui uusia näkökulmia poliisista, sananvapaudesta ja taiteen vapaudesta, mutta myös yhteiskunnasta laajemmin.
Lasipalatsin aukiolla sensuroitiin siis teosta, jossa esillä oli alaston vanhempi nainen. Puoli vuotta myöhemmin Kansalaistorilla Helsingissä nähtiin Encounter with Flies -performanssi, jossa alasti lasikopissa oli sillä kertaa nuori nainen, taiteilija Beate Linne.
– Siihen teokseen poliisi ei kiinnittänyt lainkaan huomiota, Rautiainen toteaa.
Puolassa astuu tänään voimaan kiistanalainen linjaus, jonka nojalla abortti on lähes mahdoton. Päätöksen ennakoidaan aiheuttavan mittavia mielenosoituksia. Uutistoimisto AP:n mukaan tuhannet ihmiset kerääntyivät myöhään keskiviikkoiltana vastustamaan tiukennuksia aborttioikeuteen Varsovassa.
Puolan perustuslakituomioistuin linjasi viime vuoden lokakuussa, että epämuodostuneiden sikiöiden abortoinnin salliva laki on ristiriidassa perustuslain kanssa.
Tänään keskiviikkona maan hallitus kertoi, että tuomioistuimen linjaus ja sen perustelut julkaistaan virallisesti. Linjaus astuu voimaan heti kun perustelut on julkaistu.
Ihmiset uhmasivat keskiviikkoiltana Puolan koronapandemian takia asettamia kokoontumisrajoituksia mielenosoituksessa Varsovassa. Protesti kutsuttiin koolle pian sen jälkeen kun maan hallitus ilmoitti aborttioikeuden tiukennuksista.Radek Pietruszka / EPA
Protestien järjestäjä hallitukselle: "Tulemme tekemään tästä helvettiä teille"
Women’s Strike -järjestö kutsui aiemmin tänään ihmisiä mielenosoitukseen Varsovassa sijaitsevan perustuslakituomioistuimen edustalle. Myös muissa kaupungeissa on ilmoitettu protesteista.
– Ilmaiskaa vihanne tänään oman mielenne mukaan, sanoi protesteja koolle kutsunut Marta Lempart tiedotustilaisuudessa uutistoimisto AFP:n mukaan.
Mielenosoituksia järjestävän Klementyna Suchanowin mukaan koko Puola on valmis protestitoimiin.
– Kun puhumme helvetistä naisille voimme puhua myös helvetistä hallitukselle. Tulemme tekemään tästä helvettiä teille, Suchanow sanoi AFP:n mukaan.
Tunnelma aborttitiukennuksia vastustavien mielenosoittajien ja Puolan konservatiivisen hallinnon välillä kiristyi kolme kuukautta sitten, jolloin maassa nähtiin mittavia protesteja.
Mielenosoitukset aborttilain tiukennusta vastaan keräsivät väkeä Puolan kaupunkien kaduille viime vuonna. Kuvassa mielenosoittaja Krakovassa 23. lokakuuta 2020.Filip Radwanski / AOP
Abortista tulee lähes mahdoton
Linjaus tarkoittaa sitä, että vastaisuudessa raskaudenkeskeytykset ovat liki mahdottomia Puolassa joitain poikkeuksia huomioon ottamatta. Abortti sallitaan, mikäli raskaus on saanut alkunsa raiskauksen tai insestin seurauksena tai jos äidin henki tai terveys ovat vaarassa.
Puolan konservatiivinen valtapuolue Laki ja oikeus tukee aborttioikeuden rajaamista.
Kotkan keskustan edustalla uponnut Mary Ann -purjealus pysyy edelleen tiukasti kiinni pohjassa. Alusta on yritetty nostaa ylös Kantasataman vierasvenelaiturissa maanantaista lähtien.
Viime viikon aikana aluksen ympärillä sahattiin jäätä ja tehtiin lumitöitä yli 20 asteen pakkasessa. Tällä viikolla lauhan kelin aikaan alusta on yritetty saada pintaan pumppaamalla vettä pois sen sisältä.
Jo ensimmäisenä päivänä huomattiin, ettei alus ollut tiivis ja vuotoja yritettiin tukkia.
Mary Ann -aluksesta on pumpattu pois vettä maanantaista lähtien.Kirsi Lönnblad / Yle
Toinen takaisku tuli, kun aluksesta romahti hyttiosan seinä. Seuraavaksi alusta yritetään nostaa paineilmasäkeillä perjantaina. Jos vene ei nouse lauantaihin mennessä, koko työ voi jäädä kevääseen.
– Meillä on kevääseen asti aikaa tehdä, mutta omatkin työkiireet painavat päälle. Emme joutaisi täällä pitkään olemaan. Melkeinpä sanon, että lauantaina tämä rupeama on nähty, työnjohtaja Timo Tervala Rapinsto Oy:stä sanoo.
Jos aluksen siirto lykkääntyy kevääseen, silloin vuorossa ovat uudet konstit.
– Kyllä niitä on olemassa niin isoja lauttoja, joilla pääsee talven jälkeen tuohon viereen. Mutta ei nyt vielä heitetä kirvestä, Timo Tervala toteaa.
Omistaja katosi
23-metrinen purjealus hylättiin Kantasataman vierasvenelaituriin kesäkuussa 2019. Saman vuoden elokuussa alus upposi. Siitä lähtien purjevene on ollut vierasvenelaituria ylläpitävän Kotka Yacht Storen ja Kotkan kaupungin riesana.
Kaupunki yritti pitkään tavoittaa veneen omistajaa, mutta tuloksetta.
Purjealus on ollut upoksissa syksystä 2019 lähtien.Antro Valo / Yle
Tämän jälkeen Kotkan kaupunki ryhtyi järjestämään siirtoa omaan piikkiinsä. Kaupunki kilpailutti työt ja tilasi lopulta aluksen noston ja siirron Rapinsto Oy:ltä liki 50 000 eurolla.
Kaupungille koituu lisäkuluja esimerkiksi jään rikkomisesta aluksen hinaamista varten ja aluksen hävittämisestä. Kaupunki aikoo periä kustannukset myöhemmin aluksen omistajalta.
Veneen irrotustöihin päästiin heti, kun pakkassäät lämpenivät plussan puolelle.
Työt jatkuvat perjantaina
Tällä viikolla Rapinston työnjohtaja Timo Tervala on sukeltanut hyisessä vedessä repimässä naruja ja öljypuomien rippeitä aluksen ympäriltä. Talvikeli on vaikeuttanut sukelluksia.
– Tällaisella peruslaitteella kolmen tunnin jälkeen varmaan seuraava aste olisi hypotermia, jos sille jotain väliasteita on. Sen jälkeen kyllä huokaisuttaa.
Tervalan mukaan veneen nostamiseen voisi käyttää nosturia, jos alus olisi lähempänä rantaa. Nyt Tervala on kantanut apukaverina toimivan poikansa kanssa 200 kilon pumpun ja neljä 70-kiloista pumppua sekä vetänyt letkuja käsin. Työ on vaatinut veronsa.
– Huomenna torstaina vedetään lonkkaa, että vähän elvytään. Perjantaina aletaan laittaa säkkejä paikalleen ja jatketaan sitä pari päivää. Katsotaan tilanne sitten lauantaina.
Venäläinen The Insider, saksalainen Der Spiegel ja tutkivan journalismin ryhmä Bellingcat ovat jatkaneet Aleksei Navalnyin myrkytysyritykseen kytkettujen Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n työntekijöiden liikkeiden selvittämistä.
Navalnyin tapauksessa epäilyt kohdistuivat kahdeksaan FSB:n työntekijään.
Epäilyt perustuvat tutkijoiden käsiinsä saamien puhelintietojen ja lentomatkojen tietojen yhdistelyyn. Nämä sijoittavat osan miehistä lähelle kolmea kuolemantapausta, jotka tapahtuivat vuosina 2014, 2015 ja 2019.
Journalisti lähti kotoaan ja löytyi kuolleena
26-vuotias Timur Kuašev oli journalisti ja ihmisoikeusaktivisti. Hän lähti viimeisen kerran kotoaan puoli seitsemältä 31. heinäkuuta 2014 Naltšikin kaupungissa Kabardi-Balkarian tasavallassa Pohjois-Kaukasiassa.
Seuraavana päivänä hänet löydettiin kaupungin laita-alueelta kuolleena.
Hänen polvissaan ja kasvoissaan oli hankautumia ja mustelmia ja hänen kainalostaan löytyi neulanjälki. Viralliseksi kuolinsyyksi merkittiin virusinfektioon liittyvä sydämenpysähdys.
Analyyseissa Kuaševin ruumiista ei löydetty jälkiä myrkystä. Yhden analyyseista teki FSB:n Moskovan kriminologian instituutti FSB NII-2, siis samainen laitos, jonka työntekijöitä aiemmassa tutkimuksessa epäiltiin osallisuudesta Navalnyin myrkytysyritykseen.
22. heinäkuuta läheiseen Mineralnye vodyn kaupunkiin lensi Navalnyin tapaukseen kytketty tohtori Ivan Osipov FSB:n kriminologisesta instituutista, 29. heinäkuuta Vladikavkaziin kaksi muuta Navalnyin tapaukseen liitettyä FSB-miestä. Nämä kaksi miestä lähtivät 31. heinäkuuta ja Osipov 1. elokuuta.
Kuaševin isä, joka oli entinen rikostutkija, yritti selvittää poikansa kuolemaa. Hänelle selvisi, että valvontakamerat reitillä Kuaševin kotoa aina ruumiin löytymispaikalle olivat pois päältä, väitetysti teknisen vian takia.
Journalisti Maksim Ševtšenko arveli Kuaševin kohtalon liittyvän siihen, että hän oli seurannut oikeudenkäyntiä Naltšikin vuoden 2005 mellakasta, joka asetti viranomaiset kyseenalaiseen valoon.
Aktivisti löytyi kuolleena puistosta Kaspianmeren rannalta
24. maaliskuuta 2015 aktivisti Ruslan Magomedragimov kuoli Kaspijskissa pohjoiskaukasialaisessa Dagestanissa. Hänen autonsa löytyi neljänsadan metrin päästä. The Insiderin mukaan autosta löytyi vieraan kengän jälki.
Virallisen version mukaan Magomedragimov kuoli tukehtumiseen.
Magomedragimovin perheen teettämässä tutkimuksessa hänen kaulastaan löytyi kaksi neulanjälkeä.
Edellä mainittu Ivan Osipov matkasi Dagestanin pääkaupunkiin Mahatškalaan kahdesti pariksi päiväksi tammikuussa 2015. 11.–16. maaliskuuta Mahatškalassa kävi Kudrjatsev.
Ennen Magomedragimovin kuolemaa, 20. maaliskuuta Ivan Osipov lensi Vladikavkaziin, josta on neljän tunnin ajomatka Kaspijskiiin. Kaksi päivää Magomedragimovin kuoleman jäkeen Osipov palasi Moskovaan.
The Insider piti mahdollisena, että kyse on yhteensattumasta.
Magomedragimov kuului Sadval eli Yhtenäisyys-liikkeeseen, joka ajoi kaukasialaisen lezgien kansan oikeuksia. Hänen kerrotaan myös kannattaneen ajatusta Venäjän ja Azerbaidžanin lezgien yhdistämistä autonomisen Lezgistanin alle.
Noin vuosi Magomedragimovin kuoleman jälkeen, 20. maaliskuuta 2016, Sadvalin puheenjohtaja Nazim Gadžijev löydettiin puukotettuna kotoaan.
Kuolema Tambov–Moskova-yöjunassa
16. marraskuuta 2019 Novaja Rossija (Uusi Venäjä) -liikkeen johtaja Nikita Isajev kuoli junamatkalla Tambovista Moskovaan. Hieman ennen matkaa Oikeudenmukainen Venäjä -pulueen johtaja Sergei Mironov oli nimittänyt hänet alueellisen kehityksen neuvonantajaksi.
The Insider siteeraa junassa Isajevin mukana olleen avustajan ja rakastetun lausuntoa, jonka mukaan Isajev olisi junan WC:stä palatessaan sanonut: – Myrkyttivät, myrkyttivät, nähtävästi.
Sitten hän lyyhistyi. Kun juna saapui seuraavalle asemalle, Isajev oli jo kuollut. Viralliseksi kuolinsyyksi merkittiin sydänkohtaus.
Isajevin kerrotaan ennen kuolemaansa suunnitelleen perheensä lähettämistä ulkomaille.
Kun Bellingcat, The Insider ja Der Spiegel vertasivat Navalnyin tapauksessa havaitsemiensa FSB-miesten liikkeitä Isajevin matkoihin, he löysivät seitsemän tilannetta, jossa reitit yhtenivät.
Isajevin kuolinpäivään tällaisia osumia ei löytynyt. Yksi viidestä Navalnyin myrkytykseen sekaantuneista oli ollut Tambovissa 1. marraskuuta, The Insider kertoo.
Isajevia pidettiin täysin Kremlille uskollisena poliitikkona, joka arvosteli valtiollisilla kanavailla Navalnyia ja edusti Kremlille myötämielistä oppositiota.
The Insider ja Der Spiegel eivät artikkeleissaan osaa kertoa, miksi hänet olisi murhattu.
Kemin Syväkankaan koulun yhdeksäsluokkalaiset odottavat edelleen lentolippurahojen palautuksia viime keväänä peruuntuneesta Prahan matkasta. Koulun kaksi opettajaa ovat kyselleet noin 22 000 euron palautusten perään jo kuukausia tuloksetta.
60 oppilaan ja valvojien leirikoulumatka ostettiin SAS -lentoyhtiöltä pohjoisruotsalaisen Gränsresor-matkatoimiston kautta. Lentoyhtiö perui matkan keväällä viime hetkellä.
Tilannetta mutkistaa nyt vielä se, että kyseinen matkatoimisto kertoi viime viikolla Facebook-sivullaan jättäneensä konkurssihakemuksen pandemian aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien vuoksi.
Gränsresor -matkatoimiston konkurssipesän asioita hoitava asianaja Bo Andersson vastasi Ylen tiedusteluihin sähköpostilla ja totesi konkurssipesää koskevien selvitysten olevan vielä kesken. Toistaiseksi hänellä ei ollut antaa vastauksia siihen, ovatko matkustajat saamassa maksuhyvityksiä tai missä määrin lentoyhtiöt ovat palauttaneet lippurahoja.
Syväkankaan koulun opettaja Petri Kumpumäki sanoo, että matkatoimistoon on oltu yhteydessä keväästä lähtien lukuisia kertoja. Lentoyhtiöllä palautukset vain viipyivät viipymistään.
– Loka-marraskuussa sieltä kerrottiin, että SAS ei ole palautusruuhkan vuoksi vieläkään palauttanut lentolippurahoja, mutta niiden pitäisi tulla nyt alkuvuodesta. Kun hiljattain yritin matkatoimistoon taas soittaa, kukaan ei enää vastannut.
Lentojen varausnumerot jäivät saamatta
Opettaja Petri Kumpumäki sanoo myös yrittäneensä saada asiaa eteenpäin olemalla yhteydessä suoraan lentoyhtiöön. Ongelmaksi tuli se, että lentolippujen varausnumeroita ei ennen lentojen peruuntumisia ehditty asiakkaalle toimittaa ja ilman niitä asia ei lentoyhtiössä edennyt mihinkään.
– Arvelen tässä käyneen niin, että lennot peruuntuivat keväällä sellaisena ajankohtana, ettei lippuja oltu ehkä vielä ehditty kirjoittaa tai tietoja toimittaa edes matkatoimistolle. Toki meillä kuitti on siitä, että olemme tuon kyseisen summan maksaneet, Kumpumäki sanoo.
Kemin Syväkankaan koulun yhdeksäsluokkalaiset olivat keränneet rahaa Prahan matkaa varten uutterasti koko yläkoulun ajan. Ulkopuolisia avustuksia ei matkaan ole saatu.
Oppilasta kohden matkakassaan kerättiin noin 700 euroa, joista osa on oppilaille jo palautettu, mutta vajaat 400 euroa on nyt siis vielä kiinni lentolipuissa.
SAS -lentoyhtiölle asetettu uhkasakko Norjassa ja Ruotsissa
Leirikoulua järjestelemässä olleisiin kemiläisiin opettajiin ei ole kertaakaan oltu yhteydessä matkatoimistosta saati lentoyhtiöstä.
– Luotimme matkatoimiston vakuutteluun siitä, että ihan varmasti ne rahat tulemme saamaan. Nyt yritämme tätä taas jostain kautta selvittää. Ei auta kuin toivoa, että tässä vielä hyvin käy, Petri Kumpumäki sanoo.
Kysymysmerkki on kuitenkin vielä se, ehtikö SAS maksaa korvaukset nyt konkurssiin menneen matkatoimiston tilille vai ovatko rahat edelleen lentoyhtiöllä.
Norjan ja Ruotsin tiedotusvälineiden mukaan SAS on saanut molemmissa maissa kovaa kritiikkiä pandemian vuoksi peruttujen lentojen maksuhyvitysten viivästymisestä.
Myös Ruotsissa kuluttaja-oikeusasiamies ryhtyi viime marraskuussa oikeustoimiin SASia vastaan pandemian aikana peruutettujen lentojen hyvitysten käsittelemiseksi. Vaatimuksen tueksi on Ruotsissakin asetettu miljoonan kruunun uhkasakko.
Nokian osakekurssi on noussut viime päivien aikana voimakkaasti. Nousua nähtiin keskiviikkona Helsingissä ja se jatkuu illalla vielä jyrkempänä New Yorkin pörssissä.
Nokian kurssi on tällä hetkellä yli seitsemässä dollarissa, eli lähes 50 prosentin nousussa eiliseen verrattuna. Nokian osake on korkeammalla kuin kertaakaan vuoden 2016 alun jälkeen.
Analyytikot ovat ihmetelleet kehitystä, joka ei näytä perustuvan mihinkään tiedossa olevaan muutokseen yhtiön tilanteessa tai tulevaisuuden näkymissä.
Nokia kertoi keskiviikkoiltana, ettei silläkään ole tarjota järkevää selitystä.
– Nokia ei ole tietoinen mistään olennaisista, julkistamattomista yhtiön liiketoiminnan kehitykseen liittyvistä tiedoista tai sen toiminnassa tapahtuneista olennaisista muutoksista, joita ei olisi jo julkistettu ja jotka voisivat selittää viimeaikaisen osakekurssin nousun tai kaupankäyntivolyymin, yhtiön pörssitiedote kertoo.
Järkevää selitystä ei ole – ja se tarkoittaa, että vähemmän järkevä selitys on totuus.
Nokian kurssinousun syynä näyttää olevan internetin keskustelupalstoilla herännyt innostus. Reddit-palvelun yli kahden miljoonan jäsenen avoimella wallstreetbets-kanavalla on viime päivät hehkutettu Nokian osaketta.
Tuo innostus näyttää olevan riittävä heiluttamaan Nokian kaltaisen yhtiön kurssia.
Nokia-euforia on kuitenkin vielä pientä verrattuna esimerkiksi konsolipelejä kauppaavan Gamestop-ketjun osakkeeseen liittyvään hypeen. Pelikauppiaan osake on vuoden 2021 aikana noussut 17 dollarista yli 300 dollariin. Ammattimaiset analyytikot ovat yksimielisiä siitä, että tuon osakkeen nousun perustana ei ole rahtuakaan realismia.
Nokian pörssitiedotteen tarkoitus on ilmeisesti sijoittajien rauhoittelu.
Ikävä kyllä, Redditin some-sijoittajat eivät lue pörssitiedotteita.
Kainuun keskussairaalan vaativan kuntoutuksen potilaalta on löytynyt koronatartunta. Koronatartunta löytyi Kainuun keskussairaalaan Oulun yliopistollisesta sairaalasta siirretyltä ihmiseltä.
Potilaat ohjattiin ennen puolta päivää omiin huoneisiinsa. He eivät saaneet poistua osastolta ja ruokailu tapahtui omissa huoneissa.
Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkarin mukaan Kainuun keskussairaalasta on informoitu OYS:n osastoa, he ovat ohjeistaneet omaa henkilöstöä asiaan liittyen. Vaativan kuntoutuksen osastolla jatkuu normaali toiminta varotoimet huomioiden.
Sairastunut on ollut 26.1. alkaen KAKS:lla jatkohoidossa vaativan kuntoutuksen osastolla. Oireiden ilmaantumisen jälkeen hänet todettu koronatestissä positiiviseksi. Potilas on eristyksessä omassa hoitohuoneessa.
Tartunnanjäljitys on parhaillaan meneillään. Varotoimena tapaukseen liittyen yksi hoitaja ja kolme potilasta sekä kaksi potilaskuljetukseen liittyvää henkilöä on asetettu karanteeniin.
Muiden kuin eristyksessä ja karanteenissa olevien osastopotilaiden luona on edelleen mahdollista vierailla rajoitetusti. Vierailut on sallittu vain terveenä, kasvomaskia käyttäen ja käsihygieniasta huolehtien. Potilaiden luona saa vierailla enintään kaksi henkilöä ellei osasto toisin ohjeista.
Lisää Kainuun uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.
Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit päättivät avata alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten harrastustoimintaa kaupunkien hallinnoimissa tiloissa helmikuun alusta lukien. Tämä oli Simmis Wandan toiminnanjohtaja Taru Koivu-Reinikkalan mukaan odotettu ja toivottu päätös.
– Nyt pääsemme jatkamaan sitä, mitä varten me olemme olemassa, hän sanoo.
Vantaalaisessa uimaseurassa on tauonkin aikana pidetty huolta uintivalmennettavien yleiskunnosta. Valmentajat ovat vetäneet jumppaa etäyhteyden yli, ja ulkona on touhuttu pulkkamäessä ja hiihtoladulla. Kerrankin Etelä-Suomen säät olivat suosiolliset.
– Lumi oli todella tervetullut juttu. Suuri haaste oli kuitenkin se, että lajinomainen toiminta oli kokonaisuudesta poissa, Koivu-Reinikkala sanoo.
Pääkaupunkiseudun uimaseurat keräsivät yli 2 200 nimeä adressiin, jotta uimahallin ovet aukeaisivat lasten ja nuorten käyttöön. Nyt tuo toive näyttää toteutuvan.
Uimahallien aukeaminen on Koivu-Reinikkalan mukaan uimaväelle ilouutinen, vaikka kilpailuja ei saa järjestää.
– Kilpailut ovat olleet iso motivoiva tekijä varsinkin vanhemmille uimareille. Nuorimmille lapsille riittää, että on kymmenen uimaria ja valmentaja osaa puhaltaa pilliin, Koivu-Reinikkala sanoo.
Toiveissa enemmän aikaa ja tilaa
Taru Koivu-Reinikkalan mukaan uinti ei ole ollut koronatartuntojen kannalta suuri riski. Koronavuoden aikana halleissa koettiin joitakin korona-altistumisia, mutta tartuntoja ei ole tullut uimaseurojen tietoon.
– Kävimme jo syksyllä hyvin tarkasti läpi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ohjeistuksia, miten hallissa voidaan toimia vastuullisesti, hän sanoo.
– Jo viime keväänä halleissa nostettiin klooripitoisuuksia. Ja kun uinti on yksilölaji, tarkoitus ei ole että mennään ihan vieri vieressä tai varpaat toisen suussa.
Simmis Wandassa odotetaan nyt Vantaan kaupungin jatko-ohjeita. Taru Koivu-Reinikkala uskoo, että turvavälien pitoa helpottaa helmikuussa se, että suuri suuri yleisö on yhä halleista poissa.
– Jos oikein hyvä tuuri käy, voidaan saada vähän lisää harjoitusaikaa ja pääsemme halliin vaikka vain yksi ryhmä kerrallaan.
Salibandyliitto: Oikea päätös tähän kohtaan
Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta sanoo, että liitossa ollaan tyytyväisiä päätökseen.
– Se selkeyttää tilannetta. Siitä lähdetään, että päästään vastuullisesti harjoittelemaan ensi viikolla myös pääkaupunkiseudulla.
Samalla Ilmivalta toteaa, ettei kyseessä ole yksinkertainen asia.
– Koronatilanne ei ole helppo, eikä tiedetä, mihin mennään. Uskon, että lasten ja nuorten kannalta ja kokonaisuudessaan arvioiden tämä on oikea päätös tähän kohtaan. Jos koronatilanne ottaa selkeästi takapakkia, niin sitten tilannetta pitää arvioida uudelleen, Ilmivalta sanoo.
Liitto käy huomenna torstaina tarkemmin läpi, mitä päätös käytännössä tarkoittaa ja miten asiasta viestitään jäsenille.
Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastiedot ilmestyivät jälleen keskiviikon vastaisena yönä Tor-verkkoon. Joku julkaisi linkin mahdollisesti lähes 32 000 potilaskertomusta sisältävään tiedostoon kahdella pimeässä verkossa toimivalla keskustelupalstalla.
Ylen tietojen mukaan ainakin osa julkaistuista potilastiedoista on aitoja eli luultavasti peräisin Vastaamon tietomurrosta. Tiedot on julkaissut nimetön käyttäjä anonyymin tiedostonjakopalvelun kautta ilman saatesanoja.
Tutkinnanjohtaja Marko Leponen keskusrikospoliisista sanoo, että tässä vaiheessa on vielä mahdotonta arvioida tiedot julkaisseen henkilön motiiveja. Poliisi tutkii tapausta törkeänä yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä.
– Emme tiedä, kuinka monen ihmisen käsissä tietokanta on. Se tekee motiivinkin arvioimisesta vaikeaa, Leponen sanoo.
Poliisi: Ensimmäinen laaja julkaisu syksyn jälkeen
Poliisin tietojen mukaan kyseessä on nyt syksyn tapahtumien jälkeen ensimmäinen kerta, kun Vastaamon potilaiden tietoja on jaettu laajamittaisesti. Tällä kertaa tiedot julkaistiin pienemmässä tiedostossa, jossa oli ilmeisesti lähes pelkästään tekstimuotoisia potilaskertomuksia.
– Tekijällä on varmaan omat syynsä siihen, minkä takia hän on tietoja halunnut siivota tai hankkinut siivotun version, tutkinnanjohtaja Leponen sanoo.
Ensimmäisen kerran tiedot ilmestyivät Tor-verkkoon lokakuussa 2020. Arviolta 33 000 henkilön arkaluontoiset potilaskertomukset ja henkilötiedot julkaistiin kenen tahansa ladattavaksi.
Potilastiedot haltuunsa saanut rikollinen on yrittänyt kiristää tiedoilla rahaa niin Vastaamolta kuin sen asiakkailta. Tämänhetkisen käsityksen mukaan kiristäjä kuitenkin julkaisi potilastiedot kaikkien saataville ilmeisesti vahingossa. On siis täysin mahdollista, että tiedot on nyt julkaissut eri tekijä kuin alkuperäinen kiristäjä.
Tiedot olivat peräisin psykoterapiakeskuksen potilastietokantaan aiemmin tehdystä tietomurrosta. Murron tapahtuessa potilastiedot olivat netissä ilman kunnollista suojausta.
Vastaamo sai ensimmäisen kiristysviestin jo maaliskuussa 2019. Asiasta ei kuitenkaan kerrottu ulospäin. Julkisuuteen tapaus tuli viime syksynä, kun kiristäjä alkoi julkaista potilastietoja Tor-verkossa.
Arkaluontoisten potilastietojen ja henkilötietojen levittäminen on rikollista. Joissakin tapauksissa myös tietojen katselu voi olla rikos, arvioi julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta Mikrobitti-lehdelle viime vuonna.
"Ei tässä missään nimessä paikallaan seistä"
Poliisi tutkii Vastaamo-vyyhtiä törkeänä tietomurtona, törkeänä kiristyksenä ja törkeänä yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä. Lisäksi Vastaamon henkilökuntaan kuuluvia epäillään tietosuojarikoksesta.
Kolmantena haarana on vielä Vastaamon yrityskauppaan liittyvä rikostutkinta. Ylen tietojen mukaan poliisille on tehty tutkintapyyntö törkeästä petoksesta liittyen siihen, että tietoa Vastaamon tietomurrosta pimitettiin.
Tutkinnanjohtaja Marko Leponen keskusrikospoliisista kertoi Ylelle maanantaina poliisin edistyneen tutkinnassa.
– Olemme pystyneet hankkimaan sellaista tutkinnallista aineistoa, jonka avulla jutussa on päästy koko ajan eteenpäin. Ei tässä missään nimessä paikallaan seistä, Leponen kertoi tuolloin.
Poliisi ei kerro, onko sillä epäiltyjä tietomurrosta tai kiristyksestä. Viime vuonna poliisi teki kotietsinnän ja kaksi laite-etsintää. Pakkokeinojen kohteeksi joutuneilla henkilöillä ei kuitenkaan ole poliisin mukaan tekemistä tietomurron ja kiristyksen kanssa.
