Suomalainen väestö ikääntyy ja yhä useampi asuu kotona pitkään. Tämän ajatellaan usein vaativan kokonaan uusia asuntoja.

Tuoreen väitöksen mukaan näin ei ole. Vanhoja kerrostaloja korjaamalla voidaan tukea tutkija Tapio Kaasalaisen mukaan ikääntyneiden asumista kotona.

Tällä olisi vaikutusta etenkin monilla taantuvilla alueilla, jossa asuntoja riittäisi, mutta ne eivät vastaa ikäihmisten tarpeita.

Tapio Kaasalainen on valmistunut arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Nykyisin hän asuu Nokialla ja työskentelee Tampereen yliopiston Arkkitehtuurin yksikössä tutkijana sekä asuntosuunnittelun opettajana.

Kaasalaisen mukaan vanhoissa 1970-luvun kerrostaloissa on monta etua uusiin kerrostaloihin verrattuna.

Ensinnäkin asunnot ovat usein väljempiä kuin uudet huoneistot. Myös tilaratkaisut ovat niissä usein samankaltaisia.

Vaikeuksia on usein kylpyhuoneessa ja eteisessä, mutta niitä voisi laajentaa Kaasalaisen mukaan suhteellisen helposti huoneiden puolelle. Näin tulisi tilaa liikkua pyörätuolilla ja rollaattorilla.

Vanhoissa kerrostaloissa tärkeää on tietenkin myös se, että hissi löytyy talosta.

Samalla sapluunalla

Toinen etu on se, että 1970-luvun kerrostalot on tehty yleensä samalla sapluunalla. Yhteen taloon tehty korjaussuunnitelma toimii todennäköisesti myös muissa taloissa. Tämä halventaa ja helpottaa remontteja.

– Usein negatiivisena nähdyssä monotonisuudessa on myös etunsa, kun pyörää ei tarvitse jokaisen korjattavan asunnon tai talon kohdalla keksiä uudestaan. Yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin vastaamisen pohjaksi voidaan laatia varsin yksityiskohtaisiakin tyyppisuunnitelmia, Kaasalainen sanoo.

Olemassa olevassa rakennuskannassa on väitöstutkijan mukaan runsaasti potentiaalia niin itsenäiseen kuin tuettuunkin ikääntyneiden asumiseen. Tämä säästäisi kansantaloutta.

Tämä olisi myös monen ikääntyneen mieleen.

– Sillä on suuria hyvinvointivaikutuksia, että voi pysyä tutussa ympäristössä, Kaasalainen sanoo.

Ikääntyvä on saattanut asua samassa asunnossa jopa puoli vuosisataa. Käytännön pakkomuutto esteettömään uudiskohteeseen voi merkitä ikääntyneelle asukkaalle raskasta muutosta.

Taantuvilla alueilla asuntoja on määrällisesti jo nyt ylenpalttisesti, niitä on jopa tyhjillään.

– Purkaminen ja uudisrakentaminen ainoana ratkaisuna muuttuviin tarpeisiin olisi taloudellisten edellytysten täyttyessäkin ekologisesti kyseenalaista, Tapio Kaasalainen sanoo.

Kaasalaisen väitöskirja Potential for Ageing at Home in the Finnish Apartment Building Stock: A Spatial Perspective on Renovation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 12. helmikuuta.

Voit keskustella aiheesta 29.1. kello 22. asti.

Poliisi on saanut valmiiksi Helsingin Koskelassa 4. joulukuuta 2020 tapahtuneen henkirikoksen esitutkinnan. Kolmea 16-vuotiasta poikaa epäillään 16-vuotiaan pojan murhasta Koskelan sairaalan alueella.

Esitutkinnassa poliisille on piirtynyt kuva, jonka mukaan uhria on pidetty kaverina, mutta hän on ollut samaan aikaan alisteisessa asemassa verrattuna muihin porukan jäseniin. Poliisin mukaan kysymys on pitkään jatkuneesta väkivaltaisesta kiusaamisesta, joka on johtanut tapahtumailtana uhrin kuolemaan.

Poliisin suorittaman tutkinnan perusteella on syytä epäillä, että epäiltyjen tarkoituksena oli juottaa uhri humalaan perjantaina 4. joulukuuta ja kohdistaa häneen väkivaltaa illan aikana. Esitutkinnan perusteella epäillyt juottivat uhrille alkoholia myös väkisin.

Väkivallan epäillään alkaneen melko nopeasti sen jälkeen, kun epäillyt ja uhri ovat saapuneet Koskelan sairaala-alueelle. Yksi epäillyistä on poistunut alueelta joksikin aikaa, mutta palannut myöhemmin takaisin.

Väkivalta on jatkunut poliisin tietojen mukaan noin 3–4 tunnin ajan eri muodoissaan.

– Kaikkien epäillään kohdistaneen väkivaltaa uhriin, minkä lisäksi väkivaltaa ja nöyryyttäviä tekoja on kuvattu sekä lähetelty epäiltyjen kesken Snapchatissa. Poliisilla ei ole tiedossa, että materiaalia olisi levitetty muille henkilöille, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Forss poliisin tiedotteessa.

Myös kahta murhasta epäiltyä pahoinpideltiin?

Kaksi murhasta epäiltyä on väittänyt poliisille, että kolmas epäilty kohdisti väkivaltaa myös heihin. Siksi murhan lisäksi asiassa on selvitetty myös kahta pahoinpitelyä.

Poliisi epäilee kuitenkin, että murha on tehty yksissä tuumin. Poliisin mukaan epäillyt lähtivät paikalta pois yhdessä. He myös keskustelivat yhdessä seuraavina päivinä ennen kiinniottoja.

Poliisin mukaan osa epäillyistä kävi rikospaikalla henkirikosta seuraanneena päivänä tarkistamassa uhrin tilan. Rikos alkoi selvitä vasta seuraavan maanantaina, kun rakennumies löysi 16-vuotiaan pojan ruumiin sairaala-aluella olleen lavan läheisyydestä.

Uhri oli lastensuojelun asiakas. Lastensuojelulaitos teki hänen katoamiseensa liittyen virka-apupyynnön poliisille seuraavana päivänä, kun tämä ei palannut illanvietosta.

Poikien epäillään myös ryöstäneen uhrin

Epäillyn murhan lisäksi poliisi selvitti myös useita muita rikoksia tapaukseen liittyen. Kolmen murhasta epäillyn pojan epäillään ryöstäneen uhrin yhdessä yhden samana vuonna syntyneen pojan kanssa Itä-Pasilassa elokuussa 2020. Yksi ryöstöstä epäillyistä ei liity murhaepäilyyn.

Yksi kolmesta murhasta epäillystä näki todennäköisesti uhrin tuolloin ensimmäistä kertaa. Poliisi epäilee, että kaksi uhrin entuudestaan tuntemaa epäilytä kutsui uhrin paikalle tarkoituksenaan ryöstää tältä omaisuutta kahden muun pojan avulla.

Poliisin mukaan uhri suostuteltiin myymään "feikkihuumeita" kahdelle muulle pojalle, joiden kanssa oli etukäteen sovittu uhrin ryöstämisestä. Uhriin kohdistettiin lievää väkivaltaa, häneltä vietiin omaisuutta ja pieni määrä rahaa.

Uhri kertoi ryöstöstä muille henkilöille. Tapauksesta tehtiin rikosilmoitus syyskuussa 2020.

Kolme pahoinpitelyä samassa paikassa kuin murha

Poliisi epäilee murhasta epäiltyjen pahoinpidelleen uhria Koskelan sairaalan alueella kolmena perjantaina ennen murhailtaa.

Poliisi epäilee kahta murhasta epäiltyä poikaa uhrin pahoinpitelystä ja huumausaineen käyttörikoksesta perjantaina 6. marraskuuta 2020. Tästä pahoinpitelystä epäillään samoja poikia, jotka kutsuivat uhrin aiemmin ryöstöpaikalle.

Pahoinpitelystä epäiltyjen epäillään käyttäneen huumausaineita teon yhteydessä. Murhatutkinnan kuulusteluissa nämä kaksi epäiltyä väittivät kolmannen epäillyn pahoinpidelleen myös heitä.

Seuraavan pahoinpitelyn epäillään tapahtuneen perjantaina 13. marraskuuta samassa paikassa kuin murha. Kaikkia kolmea murhasta epäiltyä epäillään myös tästä pahoinpitelystä.

Kolmas pahoinpitely tapahtui murhapaikassa perjantaina 20. marraskuuta. Tästäkin teosta epäillään kaikkia kolmea murhasta epäiltyä.

Poliisi: Teot sadistisia ja nyöryyttäviä

Poliisin mukaan epäillyn murhan ja pahoinpitelyjen motiivina on ollut rangaistus uhrin toiminnasta tai väitetystä toiminnasta.

– Tekoja voidaan pitää sadistisina, ja ne on tehty puolustuskyvyttömän uhrin kustannuksella. Tapahtumiin liittyy useita nöyryyttäviä elementtejä, sanoo tutkinnanjohtaja Forss.

Poliisin mukaan kansalaisilta tulleet useat vihjeet auttoivat rikoksen selvittämisessä.

Juttu siirtyy syyteharkintaan torstaina 28. tammikuuta 2021. Syytteen nostamisen määräpäivä on 5. helmikuuta 2021.

Lisää aiheesta:

Uutta tietoa Koskelan murhatutkinnasta: nuoria epäillään myös uhrin aiemmista pahoinpitelyistä

Koskelan henkirikoksen uhri oli lastensuojelun asiakas ja se toi esiin alan kipupisteet – asiantuntija: Hatkassa olevia nuoria ei välttämättä etsi kukaan

Koskelan murhaepäilystä uutta tietoa: epäillyt kuvasivat videoita väkivallasta, 16-vuotias uhri oli puolustuskyvytön

Kriminologi 16-vuotiaiden murhaepäilystä: Traaginen, murheellinen ja poikkeuksellinen tapaus

16-vuotiaat Koskelan murhasta epäillyt vangittiin – poliisi: tapahtumia mahdollisesti todistanut nainen on tavoitettu

Anu Hentilä on tehnyt töitä reilun kuukauden pienessä talossa. Lumijokelainen tilitoimisto muutti keskustan avokonttorista luonnon läheisyyteen minitoimistoihin.

Yritys rakennutti kolme 14 neliön minitoimistoa ja 27 neliön taukotilan. Yhdessä minitoimistossa tekee töitä kaksi ihmistä. Hentilä kertoo olleensa yllättynyt työnantajan erikoisesta ratkaisusta, mutta työpaikan olevan nyt ihanteellinen.

Tilitoimisto Taloustulkin yrittäjät Sirpa ja Esa Hirvasniemi innostuivat minitaloista, kun etsivät asuntoa tyttärelleen. Samalla he saivat idean rakentaa sellaiset myös toimistokäyttöön. Pienemmät minitoimistot maksoivat noin 20 000 euroa ja isompi noin 50 000 euroa.

Hyvien kokemusten jälkeen suunnitteilla on rakennuttaa lisää samanlaisia rakennuksia.

Minitoimistossa pystyy keskittymään paremmin, ja taukoliikuntakin tapahtuu kuin itsestään, kun vessaan ja kahville pitää siirtyä ulkokautta toiseen rakennukseen.

Hentilä poistuu minitoimistostaan useita kertoja päivässä ja kävelee yhteiseen taukotilaan. Välillä hän jää ulos pidemmäksi aikaa haukkaamaan happea.

– Työ on samaa kuin aiemmissa toimitiloissa, mutta täällä on aivan erilainen työrauha verrattuna avokonttoriin, kertoo Hentilä.

Hentilä nauttii erityisesti siitä, että nyt ikkunasta näkyy kaupungin keskustan sijaan luontoa.

Työrauha ja sosiaalisuus eri tiloissa

Sen lisäksi, että mieluisasta maisemasta tulee hyvä mieli se voi parantaa palautumista tauoilla, kertoo työhyvinvoinnin lisäämiseen perehtynyt Aulikki Ohtamaa-Panu Rastor-instituutista.

Ohtamaa-Panu ei ole aiemmin kuullut, että minitaloja käytettäisiin toimistona, mutta ratkaisu vaikuttaa hänestä tähän aikaan sopivalta. Työrauhan ja sosiaalisuuden hyvän balanssin lisäksi myös koronaohjeita tulee noudatettua automaattisesti, kun kaikki eivät työskentele samoissa tiloissa.

Minitoimistoissa yhdistyy etätyön ja avokonttorin hyvä puolet: pienessä työtilassa pystyy keskittymään, mutta halutessaan voi siirtyä yhteiseen tilaan juttelemaan työkavereille.

Ergonomian tärkeys on työntekijöiden silmissä kasvanut, kun sen merkitys on huomattu. Etätyön lisääntyessä ihmisille alkoi ilmaantua vaivoja, joista oli jo päästy eroon 2000-luvulla.

Aulikki Ohtamaa-Panun mukaan työhyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että liikettä tulisi kuin pakosta päivän aikana. Näin on esimerkiksi monitoimitiloissa, joissa ei työskennellä omalla työpisteellä koko päivää.

Lue myös: Moni organisaatio pohtii toimitilojen pienentämistä ja muuttamista jo tänä syksynä – jatkossa yhä harvempi tekee töitä omalla työpisteellään

Avokonttori ei kuole koronaan, mutta toimisto muuttaa muotoaan – sisustussuunnittelija Vertti Kivi: "Sydäntila kokoaa ihmiset yhteen"

Keskustelu on auki 28. tammikuuta kello 23:een asti.

Jyväskylän koronatartuntojen määrä on kääntynyt rauhallisemman vaiheen jälkeen kasvuun. Uusia tartuntoja on todettu erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla.

Viime viikolla Jyväskylässä oli vielä perättäisiä nollan tartunnan päiviä, mutta nyt perjantaista lukien uusien positiivisten koronanäytteiden määrä on 86, joista 27 on keskiviikolta.

– Tilannekuva on huono. Meillä on kaksi tartuntaketjua, toinen kuntosaleilta ja toinen yliopistolta. Lisäksi näyttää, että tauti tarttuu tällä hetkellä herkästi, sanoo Jyväskylän tartuntaudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä.

Jyväskylän Kortepohjassa koronatestattiin maanantaina noin 150 henkilöä. Suurin osa heistä oli oireilevia opiskelijoita.

– Valtaosa näytteistä on vielä analyysissa, mutta jo nyt positiivisia tuloksia on toistakymmentä, Käsmä sanoo.

Opiskelijoita on altistunut koronalle ainakin viime viikolla Heidi's Bier Bar -ravintolassa, jossa oli tarkoitus järjestää tapahtuma kansainvälisille opiskelijoille. Tapahtuma peruttiin, mutta paikalle tuli silti kymmeniä opiskelijoita.

Ravintolassa oli henkilö, jonka koronatesti palautui positiivisena.

– Olimme tästä pettyneitä. Olemme tehneet paljon työtä sen eteen, että vaihto-opiskelijat pääsevät turvallisesti Jyväskylään, ja se vesittyy tällaiseen tapaukseen. Se harmittaa, sanoo Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Petri Laaksonen.

Kortepohja valikoitui massatestauksen paikaksi, koska Jyväskylän ylioppilaskylä sijaitsee siellä.

– Opiskelijat ovat hyvin huolissaan tästä tilanteesta. Lisäksi he odottavat kovasti sitä, että tilanne normalisoituisi ja päästäisiin taas harrastamaan ja muuhun toimintaan, sanoo Laaksonen.

Jyväskylän yliopisto on päättänyt keskeyttää lähiopetuksen Jyväskylän kampuksella ainakin täksi viikoksi.

– Se on iso päätös, mutta olemme olleet tässä tilanteessa myös viime vuonna. Tiettyjä kriittisiä toimintoja voidaan tehdä kampuksella, mutta muuten toimimme etänä, sanoo Jyväskylän yliopiston koronaseurantaryhmän puheenjohtaja Jarkko Pirkkalainen.

Opiskelijoiden joukossa on tällä tietoa useampia koronatartuntaketjuja, joiden selvittely on kesken. Lähiopetuksen keskeyttämisellä yliopisto pyrkii estämään ketjuihin liittyvät jatkotartunnat.

– Nyt on tulossa vahvasti viestintää sekä kotimaisille että vaihto-opiskelijoille. Teemme myös pikaisesti päätöksiä siitä, miten toimimme ensi viikolla, Pirkkalainen sanoo.

Lue myös:

Jyväskylän yliopiston opiskelijoihin kytkeytyy useita koronatartuntaketjuja – lähiopetus keskeytetään viikoksi

Jyväskylän ravintolassa tapahtunut korona-altistus johti joukkotestaukseen – Kortepohjassa otettu 150 koronavirusnäytettä lähinnä opiskelijoilta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Keitele Timber Oy:n Kemijärven sahalla on sattunut kuolemaan johtanut työtapaturma tiistai-iltana 26. tammikuuta. Poliisin mukaan yrityksen työntekijä oli jäänyt tuotantolinjalla puristuksiin lautapaketin alle ja kuollut välittömästi.

Menehtynyt on Kemijärvellä asuva, 55-vuotias mies. Työtapaturma tapahtui miehen ollessa iltavuorossa. Poliisi on aloittanut onnettomuuteen johtaneiden syiden tutkinnan.

Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio kertoo tapauksen olevan erittäin valitettava.

– Onnettomuus sattui Kemijärven tulevaisuuden sahatavaratehtaassa, joka on viimeistä tekniikkaa. Se on uusi tehdas, jossa on uudet turvajärjestelyt ja hyvät kirjalliset ohjeet, mutta nähtävästi aina on parantamisen varaa, Kylävainio summaa.

Suomessa on noin 50 000 ykköstyypin diabetesta sairastavaa ja vuosittain sairastuu noin 2 000 ihmistä. Sairastuminen tapahtuu usein lapsena.

Turussa on nyt annettu ensimmäiset suomalaistutkijoiden työhön perustuvat rokotteet. Tarkoitus on selvittää, voiko sillä estää ykköstyypin sairastumisen.

Taustalla on monien tutkijoiden pitkäjänteinen työ.

Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty on tutkinut aihetta yli 30 vuotta. Hän myös vetää tutkimusryhmää, jossa on tutkijoita useista yliopistoista ja ulkomailta. Hyödyn kanssa pitkään kehitystyötä on tehnyt Helsingin yliopiston lastentautien emeritusprofessori Mikael Knip.

Ihmistutkimus etenee kolmessa vaiheessa

Ensimmäisessä vaiheessa rokote annetaan noin 50 aikuiselle. Tavoitteena on saada ennen kaikkea tieto rokotteen turvallisuudesta. Myös siitä saadaan tietoa, kuinka hyvän immuunivasteen rokote antaa.

– Ensimmäisen vaiheen rokotukset viedään loppuun kesällä ja tulokset tiedetään vuoden lopulla, professori Heikki Hyöty kertoo.

Jos rokote osoittautuu turvalliseksi, toisen vaiheen tutkimuksissa rokotetta annetaan lapsille. Tutkimuksen toisessa vaiheessa voitaisiin jo saada alustavaa tietoa rokotteen ehkäisytehosta.

– Lapset ovat tärkeä tutkimusjoukko. Jos rokote osoittautuu toimivaksi, lapset pitäisi rokottaa jo vauvaiässä, jotta rokote suojaa tyypin 1 diabetekselta. Sairastuneille rokotteesta ei oletettavasti ole apua, Hyöty sanoo.

Kolmannen vaiheen laajan ihmistutkimuksen on tarkoitus vahvistaa se, estääkö rokote ykköstyypin diabeteksen syntymisen.

– Selvää on, että tähän kaikkeen menee vielä useita vuosia ennen kuin tiedetään varmuudella, toimiiko rokote, Hyöty sanoo.

Rokotteen kylkiäisenä voi tulla suoja muitakin tauteja vastaan

Koronarokotteen kohdalla ei tarvinnut selvittää, mikä virus aiheuttaa Covid 19 -taudin. Sitä, mikä kaikki aiheuttaa ykköstyypin diabetesta, ei vieläkään tiedetä tarkasti.

Vahvaa näyttöä on kuitenkin siitä, että enterovirus voi olla syy merkittävään osaan ykköstyypin eli lasten sairastamasta diabeteksesta. Suomessa ja Pohjoismaissa tyypin 1 diabetesta esiintyy poikkeuksellisen paljon. Suomessa se on lisäksi yleistynyt yli viisinkertaisesti 1950-luvun alusta, professorit, Heikki Hyöty ja Mikael Knip sanovat.

– Yli 20 vuoden tutkimustyö näyttää osoittavan, että kyse on Coxsackie B -enteroviruksista, jotka tunkeutuvat haimaan ja tuhoavat insuliinia tuottavat solut. Lopullinen tieto saadaan nyt aloitetuissa ihmistutkimuksissa.

Tieto enterovirusten aiheuttamien tulehdusten ja ykköstyypin diabeteksen mahdollisesta yhteydestä vei tiedemiesten ajatukset rokotteen kehittämiseen. Joihinkin enterovirusten aiheuttamiin tauteihin rokote on jo kehitetty.

– Samankaltainen enteroviruksen aiheuttama sairaus oli aikoinaan polio, joka taltutettiin rokotteella, professori Heikki Hyöty sanoo.

Rokotteen valmistamisen edellytys oli se, että noin 100 enteroviruksen joukosta löydettiin juuri ne virukset, jotka liittyvät tyypin 1 diabetekseen.

– Tässä auttoi Suomessa tehty ainutlaatuinen DIPP-tutkimus (Tyypin 1 Diabeteksen Ennustaminen ja Ehkäisy -tutkimus). Siinä seurattiin ja edelleenkin seurataan syntymästä lähtien terveitä lapsia, joilla on lisääntynyt riski sairastua diabetekseen, Hyöty kertoo.

Sitten piti tietysti kehittää rokotteen prototyyppi, jota testattiin eläimillä.

– Nimenomaan Coxsackie B -virusten ja ykköstyypin diabeteksen yhteydestä on saatu merkittävää tutkimusnäyttöä useissa tutkimuksissa, Hyöty kertoo.

Viimeisin tutkimuksista on kesällä 2020 julkaistu Tampereen yliopiston ja Karoliinisen instituutin yhteinen tutkimus, jossa Coxsackie B -rokotteen prototyyppiä testattiin hiirillä ja apinoilla.

– Siinä rokote esti diabeteksen puhkeamisen, mikä antoi jälleen kerran viitettä siitä, että rokote saattaisi toimia myös ihmisillä, Hyöty sanoo.

Enterovirukset ovat yleisimpiä ihmisille infektioita aiheuttavia viruksia. Coxsackie B -ryhmän enterovirukset aiheuttavat flunssaoireiden ja kuumeen lisäksi esimerkiksi korvatulehduksia. Lisäksi ne voivat aiheuttaa vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta ja sydänlihastulehdusta.

– Rokote voi osoittautua hyödylliseksi muussakin kuin diabeteksen ehkäisyssä. Muiden tautien kohdalla tuloksia ihmistutkimuksessa voidaan saada myös aiemmin kuin diabeteksen kohdalla.

Rokotteen mahdollistava yritys- ja rahoitusverkosto on kansainvälinen

Rokotteen kehittämistä varten professorit Hyöty ja Knip perustivat jo vuonna 2001 Vactech-yrityksen, jonka omistajiin he myös kuuluvat.

Vuonna 2006 iso rokoteyritys Sanofi-Pasteur tuli kehittämistyöhön mukaan tuoden mukanaan ison yrityksen asiantuntemuksen ja työskentelytavan. Seuraava merkkipaalu oli yhdysvaltalaisen yrityksen Provention Bion mukaan tulo, mikä mahdollisti ihmistutkimusten aloittamisen.

Vactech on antanut käyttöoikeuden kehittämäänsä Coxsackievirus-rokotteeseen Provention Biolle. Vactech omistaa pienen osan Provention Bio -yritystä.

– Yritysyhteistyö on välttämätöntä, koska rokotteen kehittämisessä tarvitaan monenlaista osaamista ja ihmistutkimusten tekeminen on kallista. Lisäksi yrityksen on kyettävä kantamaan kehitystyön taloudellinen riski, jos rokote ei olisikaan tehokas, sanoo Vactechin toimitusjohtaja Raimo Harju.

“Minusta piti tulla sairaalalääkäri eikä tiedemies”

Heikki Hyödystä tuli diabetestutkija sattumalta. Opiskeluaikana silloinen Tampereen yliopiston virologian professori Pauli Leinikki ehdotti nuorelle lääkärille tutkimusaihetta ja myöhemmin myös väitöskirja syntyi virusten yhteydestä ykköstyypin diabetekseen.

– Sivupolusta tuli vähitellen päätehtävä, Hyöty kertoo.

Suurimmat epävarmuuden tunteet Hyödyllä olivat uran alkuvaiheessa – alun perin hänestä piti tulla potilaita hoitava sisätautilääkäri.

– Lääkärin työ on konkreettista, siihen on helppo motivoitua ja tietää tekevänsä jotakin merkityksellistä.

Hyödyn tutkimusaihe, virusten yhteys ykköstyypin diabetekseen, oli tuolloin uusi eikä se ollut tieteen valtavirtaa.

Vasta viimeisen 10-20 vuoden aikana tyypin 1 diabeteksen selitystä on yhä enenevässä määrin etsitty ympäristötekijöistä, kuten viruksista, ravinnosta ja ympäristömyrkyistä. Ympäristön tärkeä merkitys taudin synnyssä on tullut yhä selvemmin esiin. Aiemmin tutkimusta dominoi genetiikka ja autoimmuuni-ilmiöiden selvittäminen.

– Nuorena tutkijana olo oli yksinäinen, ja mietin, onko tämä oikea valinta. Minulla oli potilastyötä tekevän lääkärin identiteetti. Oli vaikea päätös lähteä tutkijaksi.

Hyöty sanoo tehneensä pitkäjänteistä työtä, jossa on voinut rakentaa uutta vanhan päälle. Hänelle matka on ollut tärkeämpi kuin päämäärä.

– En halua ankkuroida työtäni siihen olenko oikeassa vai väärässä, ja mikä tulos lopulta on. Kaikki on kuitenkin niin epävarmaa ja monimutkaista. Perustan työni siihen, että tuon oman palaseni kansainväliseen tieteen kenttään ja yritän tehdä sen mahdollisimman hyvin.

Hän sanoo tutkivansa asiaa, koska yhteys potilaaseen motivoi häntä.

– Tässä voidaan löytää ehkäisy tai parannus sairauteen. Molekyylitason tutkimus on tärkeä osa työtämme, mutta rokotteen kehittämisessä minua motivoi erityisesti se, että sillä voidaan auttaa suhteellisen suoraan ihmisiä.

Hyödyn mukaan se, että akateeminen tutkimus etenee vaiheeseen, jossa rokotetta tai lääkettä päästään viemään ihmistutkimukseen asti, ei ole tutkijalle ihan jokapäiväistä herkkua.

– Kyse on paitsi tietotaidosta, mutta aina myös onnesta. Oman, Tampereen yliopiston tutkimusryhmän ja kaikkien yhteistyökumppanien panos on ollut valtavan tärkeä, että olemme näin pitkällä.

Katso myös tv-juttu alla olevasta linkistä. Se kertoo yhden palan diabetesrokotteen tarinaa:

Voit keskustella aiheesta 28.1. kello 23:een saakka.

Puolustusvoimat kaipaa lisää naisia erikoisjoukkoreserviin.

Suomen erikoisjoukoista pääosin vastaava Utin jääkärirykmentti etsii varusmiespalveluksen suorittaneita naisia erikoisjoukkojen reservin tehtäviin. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun erikoisjoukkoreserviin haetaan naisia täsmähaulla.

Naisia haetaan reserviin erillisessä haussa, koska perinteisen laskuvarjojääkäri- ja erikoisjoukkokurssin rekrytoinnin kautta naisia on päätynyt reserviin vain vähän.

Erikoisjoukkoja käytetään Suomen sotilaalliseen puolustamiseen ja muiden viranomaisten tukemiseen. Lisäksi erikoisjoukot osallistuvat tarvittaessa kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja kansainvälisen avun antamiseen.

Suomi pyrkii lisäämään naisten osallistumista esimerkiksi kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Naisia tarvitaan kriisinhallintatehtäviin esimerkiksi sen takia, että joissakin kulttuureissa ainoastaan naisten on mahdollista keskustella naisten kanssa. Jos kaikki rauhanturvaajat ovat miehiä, naisten ääni ei välttämättä pääse kuuluviin.

–Yleisellä tasolla voi sanoa, että suomalaisetkin rauhanturvaajat joutuvat tällaisiin tilanteisiin kriisinhallintaoperaatioissa. Kulttuuri pitää huomioida, ja sen takia on jossain tilanteissa kriittisen tärkeää, että yhteyttä kyetään pitämään koko paikallisväestön kanssa, Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jussi Kosonen sanoo.

Koulutus kertausharjoituksissa

Erikoisjoukkoreserviinvalittavien naisten osaaminen perustuu varusmiespalveluksessa ja siviilissä hankittuihin taitoihin, joita täydennetään erikoisjoukkoreservin koulutuksella.

Koulutus alkaa huhtikuussa pidettävän valintatilaisuuden yhteydessä. Myöhemmin tarkoituksena on järjestää säännöllisesti kertausharjoituksia, jotta uusien reserviläisten osaamistaso nousee ja vastaa erikoisjoukkoreservin tarpeita.

Koulutus aloitetaan sotilaan perustaidoista, kuten ampumisesta, liikkumisesta, kommunikoinnista ja lääkinnästä.

– Itsensä ja oman varustuksen, kuten aseen käsittely ja siihen liittyvä varmuus ovat perusta sille, että myös ryhmässä ja osastossa pystyy toimimaan tehokkaasti, Jussi Kosonen sanoo.

Kun riittävä taitotaso on varmistettu, naiset jatkavat harjoittelua osastona jalkaisin, ajoneuvoilla, maastossa ja rakennetulla alueella – kaikissa niissä toimintaympäristöissä, joissa erikoisjoukot muutenkin toimivat.

Haku alkaa helmikuussa

Nykyisin erikoisjoukkoreservin sukupuolijakauma on hyvin miespainotteinen. Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö Jussi Kosonen ei kerro tarkempia lukuja, mutta hänen mukaansa erikoisjoukkoreserviin on tällä hetkellä sijoitettu vain vähän naisia.

– Toivottavasti tällainen uusi mahdollisuus kiinnostaa, ja ihmiset rohkaistuisivat hakemaan tähän palvelukseen. Erikoisjoukkopalveluksessa olleet ovat olleet tyytyväisiä kokemuksiinsa myöhemminkin. Uskon, että pystyisimme tarjoamaan positiivisia elämyksiä myös näille potentiaalisille hakijoille, Jussi Kosonen sanoo.

Haku erikoisjoukkojen reserviin alkaa helmikuun alussa ja päättyy 21. helmikuuta.

Lähihoitaja Yamila Vara-Laukkanen pakkaa helsinkiläisen kotihoitoyksikön toimistossa tottuneesti reppuun tarvikkeita, joita hän tarvitsee päivän aikana. Hanskoja, maskeja ja käsidesiä riittää, toisin kuin vielä viime keväänä, kun koronatilanne alkoi.

– Alussa kaikista stressaavinta oli se, että piti käyttää maskeja, mutta niitä ei ollut. Tuntui nololta sanoa asiakkaille, että meillä ei ole maskeja, Vara-Laukkanen muistelee.

Myös yksikön ensimmäinen koronatapaus on jäänyt Vara-Laukkasen mieleen.

– Se oli kyllä aikamoista. Ei ollut tarpeeksi varusteita ja osa joutui olemaan karanteenissa. Se oli meille kaikille uusi ja vaikea tilanne.

Hoitoalalla joka kolmas pelkäsi terveytensä puolesta

Syksyllä 2020 toteutetussa Työterveyslaitoksen Kunta10-kyselyssä hoitoalan työntekijät erottuivat joukosta. Kun muilla kunta-alan työntekijöillä työstressin kokemus oli kahden vuoden takaiseen verrattuna laskenut, hoitoalan työntekijöillä se oli kasvanut.

Esimerkiksi sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista 38 prosenttia koki työstressiä, 34 prosenttia oli psyykkisesti rasittuneita ja 30 prosenttia koki työkykynsä heikentyneeksi.

Erityisen paljon stressiä kokivat ne terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat, jotka olivat koronapandemian vuoksi siirtyneet toisiin työtehtäviin. Heistä 43 prosenttia koki työstressiä, kun kaikista kunta-alan vastaajista työstressiä koki 23 prosenttia.

Koronan vuoksi etätöihin oli siirtynyt osittain 27 prosenttia ja kokonaan 18 prosenttia kunta-alan työntekijöistä.

– Heillä, jotka olivat siirtyneet etätöihin, oli vähemmän työstressiä ja parempi palautuminen. He raportoivat myös paremmasta työnhallinnasta ja paremmista mahdollisuuksista vaikuttaa työaikoihin, kertoo Kunta10-tutkimusjohtaja, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jenni Ervasti.

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä 86 prosenttia ei tehnyt etätöitä, kertoo toinen Työterveyslaitoksen tänään julkaisema tutkimus, eli vuosittain toteutettava Mitä kuuluu? -kysely.

Kyselyn mukaan työmäärä kasvoi koronavuonna eniten laboratorio-, röntgen- ja sairaanhoitajilla. Esimerkiksi sairaanhoitajista yli puolet koki epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn.

Koronan vaikutukset vaikuttavat kohdistuneen eniten niihin, joilla on jo ennestään paljon kuormitusta työssään, sanoo Mitä kuuluu? -tutkimusjohtaja, Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen.

– Heillä, jotka kokevat työkykynsä heikentyneen tai jotka ovat psyykkisesti rasittuneita, koronan vaikutukset ovat olleet suurempia. Heillä ei ole samalla lailla voimavaroja koronan tuomaa lisäkuormitusta ja pelkoa vastaan kuin niillä, joilla on hyvä työkyky tai jotka voivat psyykkisesti hyvin.

Mitä kuuluu? -kyselyn mukaan keskimäärin joka kolmas sote-työntekijä on koronan vuoksi työssään pelännyt terveytensä puolesta. Eniten terveytensä puolesta pelkäsivät röntgenhoitajat (47 %) sekä terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat (41 %).

Yamila Vara-Laukkanen kertoo, että jotkut hänen kollegoistaan pelkäsivät varsinkin keväällä todella paljon. Vara-Laukkanen itse ei ole pelännyt oman terveytensä puolesta missään vaiheessa.

– Ainoa pelko tällä hetkellä on oireeton sairaus. Että minulla olisi tietämättäni korona ja joku meidän asiakas tai kollega sairastuisi sen takia.

Nuoret kokevat eniten stressiä ja palautuvat heikoimmin

Molemmissa Työterveyslaitoksen kyselyissä nousivat esille alle 30-vuotiaat työntekijät.

Työkykynsä huonoksi kokevien nuorten työntekijöiden osuus on kasvanut jokaisessa Kunta10-kyselyssä suuremmaksi, ja kasvu jatkui myös viime vuonna, kertoo vanhempi tutkija Jenni Ervasti.

– Nuoret kokivat eniten työstressiä, heillä oli heikoin palautuminen työpäivän jälkeen työn aiheuttamasta rasituksesta, nuoret raportoivat eniten asiakasväkivaltatilanteita tai asiakasväkivallan uhkatilanteita, ja nuoret raportoivat eniten myös seksuaalista häirintää.

Kunta10-kyselyn mukaan alle 30-vuotiaista kunta-alan työntekijöistä vain 32 prosenttia palautuu työstään hyvin.

Myös Mitä kuuluu? -kyselyn mukaan alle 30-vuotiaista sote-työntekijöistä vain 32 prosenttia palautuu työstään hyvin, kun yli 60-vuotiasta sote-työntekijöistä 46 prosenttia palautuu hyvin.

– Aina ajatellaan, että kyllä nuorena jaksaa, mutta nuorilla ei ole sillä tavalla elämänkokemusta työn haasteista ja heillä voi samaan aikaan olla yksityiselämässä monenlaisia kuormitustekijöitä, kuten opiskeluista työelämään siirtymistä, asunnon hankkimista, perheen perustamista tai pienet lapset. Pelko koronan takia omasta terveydestä lisää myös kuormitusta ja palautumisen tarvetta, johtava asiantuntija Jaana Laitinen sanoo.

28-vuotias kahden lapsen äiti Yamila Vara-Laukkanen kertoo olleensa viime keväänä usein todella väsynyt ja stressaantunut töiden jälkeen. Sitten hän alkoi kulkea työmatkansa kävellen ja lukea kirjoja. Se auttoi häntä palautumaan töiden jälkeen, ja auttaa edelleen.

– Jos en olisi tehnyt niin, voi olla, että olisin tosi stressaantunut, surullinen ja peloissani.

Toisaalta Vara-Laukkasella on myös positiivinen elämänasenne ja hän pitää työstään.

– En näe mun työtä työnä. Tykkään tosi paljon olla meidän asiakkaiden kanssa ja meillä on ihana tiimi. Jos jokin asia tuntuu raskaalta, menen heti keskustelemaan siitä esimiehen tai työkavereiden kanssa. Se auttaa tosi paljon.

Lähiesimiehet saavat kiitosta koronavuoden hoitamisesta

Koronasta huolimatta Kunta10-kyselyn mukaan monilla työelämän osa-alueilla syntyi viime vuonna myönteistä kehitystä vuoteen 2018 verrattuna.

Esimerkiksi työpaikan ilmapiiri koettiin paremmaksi ja lähiesimiehen toimintaan oltiin tyytyväisempiä.

Vanhempi tutkija Jenni Ervasti myöntää, että he odottivat paljon pahempia tuloksia.

– Olimme positiivisesti yllättyneitä siitä, että kokonaisuus näytti näinkin hyvältä. Kunnissa on tehty hyvää työtä, henkilöstöstä ja henkilöstön hyvinvoinnista on pääosin pystytty huolehtimaan oikein hyvin.

Hyvä esimiestyö näkyi myös Mitä kuuluu? -kyselyn tuloksissa, kertoo Jaana Laitinen. Kaikista kyselyyn vastanneista juuri lähiesimiehet olivat joutuneet opettelemaan koronan vuoksi eniten uusia tietoja ja taitoja työssään.

Yli- ja osastonhoitajista 65 prosenttia kertoi kyselyssä työmääränsä kasvaneen.

– Siellä on todellakin paiskittu töitä. Esimiesjengi on panostanut paljon ja se näkyy, Laitinen sanoo.

Myös Yamila Vara-Laukkanen on todella tyytyväinen omaan esimieheensä.

– Emme voi syyttää ketään, että jotain on hoidettu huonosti, koska korona oli meille kaikille uusi asia. Mä olen itse tosi tyytyväinen, meillä on ihana esimies, joka on ollut aina meillä tukena, Vara-Laukkanen kiittelee.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan 28. tammikuuta klo 23.00 saakka.

TAYSin osastoilla on havaittu koronatartuntoja. Asiasta kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.

Ylen toimittaja Antti Palomaa kysyy kello 15.15 suorassa lähetyksessä TAYSin infektio-osaston ylilääkäriltä Jaana Syrjäseltä, kuinka vakavalta tilanne näyttää. Lähetys on nähtävissä Yle Areenassa ja verkkojutun videolla.

Koronavirustapaukset on todettu TAYS Keskussairaalan syöpätautien osastolla (RS2) ja TAYS Hatanpään neurologisella osastolla (HNE2).

Koronatartunnat on todettu syöpätautien osastolla hoidetuilla kahdella potilaalla ja neljällä hoitohenkilökuntaan kuuluvalla työntekijällä. Hatanpään neurologisella kuntoutusosastolla tartunta on todettu kolmella potilaalla ja kolmella työntekijällä.

Koronavirus voi olla erityisen vaarallinen riskiryhmille, kuten syöpäsairaille. Osalla potilaista tartunnat ovat olleet oireettomia.

Osastojen tartunnat kytkeytyvät sairaanhoitopiirin mukaan toisiinsa. Kyseessä on todennäköisesti oireettomaan koronavirusinfektioon liittyvä tartuntaketju.

Infektio-osaston ylilääkäri Jaana Syrjänenkertoo, että henkilökunta ei ole liikkunut osastojen välillä. Tartuntaketjun epäillään tulleen osastolta toiselle siirtyneen oireettoman potilaan mukana. Ketjun selvitystyö on kesken.

– Täysin varmoja emme voi olla, mutta vain potilaat ovat liikkuneet. Henkilökunta on ollut molemmilla osastoilla erillinen.

Tartuntoja voi tulla Syrjäsen mukaan vielä lisää.

– Tietenkin toivomme, että tässä oli kaikki.

Rokotukset vasta meneillään

Ennen tartuntaketjua osa henkilökunnasta on ehtinyt saada rokotuksen, mutta rokotukset ovat alkaneet vasta. Toista rokotusta ei ole moni työntekijä saanut.

Tartuntojen takia osastoilla tehdään henkilökunnan ja potilaiden koronavirusseulontoja. Näille osastoille ei oteta tällä hetkellä uusia potilaita, vaan heidät hoidetaan muilla osastoilla.

Sairaalahoitoa tarvitsevat koronavirustartunnan saaneet potilaat on siirretty hoitoon koronapotilaille tarkoitetuille osastoille.

Sairaalatartunta on harvinainen TAYSissa.

Sanoma käynnistää yt-neuvottelut alueellisissa uutistoiminnoissa. Neuvottelut voivat johtaa enimmillään 26 hengen irtisanomiseen tai työsuhteen muuttumiseen.

Yt-neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 150 henkilöä Aamulehden toimituksessa, Satakunnan Kansan yhteistoimituksessa, muiden Sanoman paikallismedioiden toimituksissa sekä Helsingin Sanomien Tampereen aluetoimituksessa.

Taustalla on maakuntalehtien yhteisen Lännen Median yhteistuotannon sopimuksen päättyminen tämän vuoden lopussa sekä muutokset paikallislehtien tuotantotavassa.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma osti vajaat vuosi sitten Alma Medialta Aamulehden, Satakunnan Kansan ja kolmetoista pienempää lehteä Pirkanmaalla sekä Länsi- ja Keski-Suomessa.

Suunnitelmana on korvata Lännen Median aiemmin tuottama sisältö Aamulehdessä ja Satakunnan Kansassa sisällöllä, joka on tuotettu Sanoman verkostossa, esimerkiksi STT:ssä ja Helsingin Sanomissa.

Samaan aikaan suunnitellaan Pirkanmaan paikallislehtiin muutosta. Satakunnassa paikallismediat kuuluvat jo hallinnollisesti Satakunnan Kansaan ja ne taitetaan siellä. Pirkanmaalla aletaan kehittää paikallislehtien sisältöyhteistyötä ja yhteistä suunnittelua.

Pirkanmaan uudelleen järjesteltävään kokonaisuuteen kuuluvat alustavan suunnitelman mukaan seuraavat lehdet: Janakkalan Sanomat, Jämsän Seutu ja Vekkari, KMV-lehti, Nokian Uutiset, Suur-Keuruu, Tyrvään Sanomat ja Valkeakosken Sanomat. Satakunnan kokonaisuuteen kuuluvat alustavan suunnitelman mukaan vastedes Rannikkoseutu sekä Satakunnan yhteistoimitukseen jo nykyään kuuluvat Kankaanpään Seutu, Merikarvia-lehti ja Sydän-Satakunta.

Lue lisää:

Sanoma ostaa Aamulehden, Satakunnan Kansan ja 13 muuta Alman lehteä

Näin Alma-kauppa muuttaa Suomen mediamaisemaa – onko lehdistön moniäänisyys vaarassa?

Koronarokotteiden tehokkuus, sopivuus ja rokotteiden saamisen viivästyminen mietityttävät suomalaisia.

Osa olisi jopa valmis antamaan oman rokotusvuoronsa läheiselleen, mutta voiko niin tehdä? Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin asiantuntijoiden vastauksia tiistai-iltana Radio Suomen koronaillassa.

Kysymyksiin olivat vastaamassa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n ylilääkärit Hanna Nohynek ja Tuija Leino sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUSista infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

Eiliseen tiistai-iltaan mennessä koronarokotteen ensimmäisen annoksen oli Suomessa saanut ainakin jo noin 110 000 henkilöä. Määrä on alkuperäisiä suunnitelmia pienempi, koska rokotteita on saatu valmistajilta vähemmän ja hitaammin kuin oli sovittu.

1. Jos on sairastanut COVID-19-taudin, onko tarpeellista ottaa rokote? Onko immuniteetillä eroa, jos on sairastanut lievän tai vakavan tautimuodon?

Hanna Nohynek: Tiedämme sairastuneista, että vasta-aineet säilyvät ainakin kuusi kuukautta, mahdollisesti pidempäänkin. Seuraamme vasta-aineita ja soluja, kuinka kauan se kestää.

THL:n suositus tällä hetkellä on taudin sairastaneille, ettei ole kaikkein kiireisintä ottaa rokotetta, koska luonnon taudin sairastaminen suojaa ainakin kuusi kuukautta. Ainakin sen verran voi siirtää rokotteen ottamista nyt, kun niistä on pulaa. Tällainenkin ihminen kuitenkin tarvitsee rokotteen, koska ei ole täyttä varmuutta suojasta tartunnalta loppuelämäksi.

Meidän perhetutkimustemme perusteella on ilmennyt, että vakavampi tauti nostaa voimakkaammat vasta-aineet ja todennäköisesti pidemmän suojan kuin tauti, joka on hyvin lievä. On ollut tapauksia, joissa ihminen on sairastanut koronan ja ottanut rokotteen, niin hänelle on tullut voimakkaita kuumereaktioita, nivelsärkyä tai lihaskipua. Kun on jo paljon vasta-aineita elimistössä, tämä niin sanottu tulehdusreaktio voi olla voimakkaampi.

2. Voinko menettää rokotuksen, jos en itse aktiivisesti seuraa, milloin on oma vuoroni?

Tuija Leino: Kansallisessa rokotusohjelmassa olevien rokotteiden saatavuus pyritään tekemään niin selkeäksi, että kaikilla on mahdollisuus ottaa rokote. Myös riskiryhmiin kuuluvat pyritään pitämään niin ymmärrettävinä, että jokainen saa tiedon siitä, milloin oikea rokotusaika on.

Hanna Nohynek: THL:n sivuille on tulossa grafiikka, jossa näytetään, missä kohtaa rokotusohjelmaa ollaan menossa. Tällä hetkellä rokotetaan yli 80-vuotiaita ja heidän omaishoitajiaan. Kunnat hoitavat tiedottamisen omille asukkailleen.

3. Voinko saada koronarokotteen mökkipaikkakunnallani, jossa tällä hetkellä olen, vai vain virallisella kotipaikkakunnallani?

Hanna Nohynek: THL on suositellut, ettei oltaisi liian tarkkoja asuinpaikan suhteen vaan siinä, missä hän eniten viettää aikaansa. Sairaanhoitopiireille on korostettu, että tietty joustavuus on toivottavaa tässä yhteydessä.

4. Onko rokote maksullinen?

Hanna Nohynek: Tällä hetkellä jaossa olevat rokotteet ovat suomalaisille ja Suomessa asuville maksuttomia. Tulevaisuudessa, kun rokotteita on tarjolla enemmän, niitä tulee myös yksityiselle puolelle jakoon ja silloin ne ovat maksullisia.

5. Ylen kyselyssä 86 prosenttia kertoo ottavansa varmasti tai todennäköisesti koronarokotteen, onko määrä asiantuntijoiden mukaan hyvä?

Asko Järvinen: Minusta se kuulostaa hyvältä tässä vaiheessa, kun meillä on vielä aika vähän rokotteita saatavilla. Oikeastaan voi sanoa, että rokotteista tapellaan sairaalassa, kun rajaus on aika tarkka, kenelle niitä voidaan antaa. Halu ottaa rokote on iso. Rokotemyönteiset suomalaiset ottavat rokotteen, kun se tulee tarjolle. Valitettavasti ei ole vielä antaa rokotetta kaikille.

Tuija Leino: Kansainvälisesti verrattuna ihmisten myönteinen suhtautuminen täällä on erittäin hyvä tulos. Merkittävää tässä on varmasti se, että olemme oppineet, ettei tämä ole hetkessä ohi. Pyörimme tämän viruksen kanssa vielä aika kauan. Kaikki hakevat rokotteen kautta ulospääsyä.

6. Millä perusteella kuolema tilastoidaan koronavirusrokotteen aiheuttamaksi kuolemaksi?

Hanna Nohynek: Tämä on ongelmallista, miten syy-seuraussuhde näissä asetetaan. Määritelmä: jos ihminen kuolee rokottamisen jälkeen, on syytä epäillä, että rokottamisella saattaa olla jokin rooli. On tärkeää, että siitä ilmoitetaan ja se tarkasti arvioidaan.

Suomessa nämä rokotushaittaepäilyt ilmoitetaan Fimealle. Fimeassa asiantuntijalääkärit tarkastavat syy-seuraussuhteen jokaisesta tällaisesta kuolemantapauksesta. Fimean sivuilta nyt löytyvissä kuolemantapauksissa asiantuntijalääkärit ovat päätyneet siihen, että muut syyt kuin rokotus ovat todennäköisempiä syitä kuolemaan.

Asko Järvinen: Myös pähkinään tukehtunut tai auton alle jäänyt rekisteröidään koronavirusrokotekuolemaksi, jos se tapahtuu pian rokotteen ottamisen jälkeen, mutta nämä tapaukset selvitetään. Kaikki kuolemat, jotka tulevat rokotteen ottamisen jälkeen pyritään käymään lävitse. Se ei kerro sitä, että rokote olisi ollut syypäänä.

Selvää kuitenkin on hyvin iäkkäiden osalta, joille kuolemanriski on iso, että kuolemantapauksia tulee rokotusten jälkeen. Samanlaisista tapauksista on kuultu Norjasta ja täällä meillä. Tämä ei sikäli ole erikoista. Koronavirusinfektiossa ikä on keskeinen riskitekijä. Koronaan kuolleiden keskimääräinen ikä Suomessa on ollut 84 vuotta eli valtaosa on ollut yli 80-vuotiaita, alle 60-vuotiaita on ollut hyvin vähän. Myös perussairaudet, joita ikääntyneillä monesti on, lisäävät kuolemanriskiä.

Tuija Leino: Aluksi otetaan mukaan kaikki, jotka ovat kuolleet 30 päivän sisällä koronarokotteen antamisesta. Tapaukset käydään läpi, eikä niitä sen jälkeen lasketa koronakuolemiksi, jos syynä on esimerkiksi auto-onnettomuus.

7. Onko totta, että Norjassa on lopetettu tämä rokotusohjelma, kun siihen on kuollut 54 ihmistä?

Hanna Nohynek: Ei ole totta, että rokotusohjelma olisi lopetettu. Sen sijaan Norjassa, samoin kuin Suomessa, on annettu suositus: Jos ihminen on saattohoitovaiheessa, jossa kaikki aktiiviset hoidot on jo lopettu, ei rokotus ole enää järkevää.

Samoin jos ihminen on hyvin hauras ja rokotuksen aiheuttamat mahdolliset kuumepiikit tai lihassäryt heikentäisivät hänen elämänlaatuaan huomattavasti, hänen kannattaa keskustella lähiomaisten ja hoitavan lääkärin kanssa, onko hänelle rokottamisesta enemmän haittaa kuin hyötyä. Arvio on tehtävä yksilöllisen riskin kautta. Tästä on tietoa THL:n nettisivuilla.

Otimme kantaa asiaan sen jälkeen, kun Norjassa ja Ruotsissa ilmeni näitä kuolemia, joissa he olivat rokottaneet hyvinkin hauraassa tilassa olleita ihmisiä. On kysyttävä, kuinka paljon näissä tapauksissa on tehty riskianalyysiä ja kuinka paljon ihminen on siihen itse osallistunut. Jos ihmisellä on enää muutamia viikkoja jäljellä, on mietittävä, mikä on hänelle parasta. Onko esimerkiksi parempi viettää loppuaika ilman rokotteen aiheuttamaa kuumereaktioita tai lihassärkyä?

8. Saksalaismedian mukaan myyntilupaa odottava AstraZenecan rokote ei toimi yli 65-vuotiailla, onko näin?

Hanna Nohynek: Näin ei voi sanoa. Odotamme yli 65-vuotiaiden tehotutkimuksen tuloksia nähtäväksi. Tällä hetkellä niitä katsovat Euroopan lääkeviranomaisten asiantuntijat. Kansalliseen ohjelmaan ei ole niitä vielä saatu. Se mitä tiedetään aikaisemmista tuloksista on, että rokotteella on veren vasta-aineiden perusteella oletettavissa tehoa tämän ikäisille. Tuo on kyllä uutisankka, sen on myös firma itse korjannut.

Asko Järvinen: Uutisissa lähdetään helposti laukalle. Jossakin uutisoidaan jotain ja sen jälkeen muut mediat tulevat perässä. On tämä nähty esimerkiksi rokotusten antamisessa. Nyt on kilpailtu, miten nopeasti rokotukset annetaan, vaikka ei ole kovin suurta merkitystä, tulevatko ne tänään vai ylihuomenna, jos rokotteita tulee kaiken kaikkiaan aika vähän.

9. Suositellaanko rokotetta raskaana oleville?

Hanna Nohynek: Raskaana olevia ei ole systemaattisesti tutkittu. Eläinkokeissa ei ole tullut oireita. Tutkimustuloksia on tulossa Yhdysvalloissa, joissa tuhat raskaana olevaa on halunnut ottaa rokotteen. Rokotteita pidetään yleensä turvallisina raskauden aikana, jos ne eivät sisällä eläviä viruksia. Hoitava lääkäri voi harkintansa perusteella suositella mRNA-rokotteen ottamista raskaana olevalle siinä tapauksessa, että henkilö haluaa rokotteen ja kuuluu perussairautensa takia koronaviruksen riskiryhmään tai hänellä on merkittävä riski altistua virukselle esimerkiksi työssään.

10. Voiko imettävä äiti ottaa koronarokotteen?

Hanna Nohynek: Kyllä voi ottaa. Koronarokotteen sisältämä mRNA tuhoutuu ihmisen elimistössä noin vuorokauden kuluessa. On epätodennäköistä, että sitä kulkeutuisi äidinmaitoon.

11. Onko eri koronarokotteilla eroja haittavaikutuksissa?

Hanna Nohynek: Näistä mRNA-rokotteista tulee enemmän haittavaikutuksia kuin esimerkiksi influenssarokotteista. Ne ovat voimakkaita immuunisuojan muodostamisessa ja sen seurauksena tulee erilaisia oireita. Tyypillisiä ovat pistospaikan kuumotus, turvotus, punoitus. Sitten on lihassärkyä, päänsärkyä, voi olla pistelyn tunnetta ja eniten pelättyjä ovat allergiareaktiot.

RNA-rokotteet laukaisevat vakavan allergiareaktion noin yhdelle 100 000:sta. Se on kymmenkertainen määrä influenssarokotteisiin verrattuna, joissa reaktioita tulee noin yhdelle miljoonasta. Suositus on, että rokotuksen saaja jää rokotuspaikalle vartiksi, niin voidaan seurata vointia. Voimakkaasti allergisille suositellaan puolen tunnin odottelua rokotuspaikalla.

12. Millaisia allergiset reaktiot ovat?

Asko Järvinen: Pelätyin on hengenahdistus, hengitysvaikeudet. Pahimmillaan voi verenpainekin laskea, eli tulee anafylaktinen sokki. Sitten erilaiset tuntemukset kurkussa: hengitys tuntuu raskaalle, kieli tuntuu paksulta. Nämä ovat oireita, joista pitäisi kertoa rokotuksen jälkeen. Pienistäkin oireista on syytä kertoa.

13. Miksi riskiryhmäläisten taloudessa asuvia ei kaikkia rokoteta samaan aikaan?

Tuija Leino: Nyt alkuun, kun rokotteita on vähän tarjolla, keskitytään vain riskiryhmäläisiin. Koska rokote on toiminut hyvin myös riskiryhmäläisillä, ei ole ollut niin suuri tarve kuin esimerkiksi influenssarokotteissa. Myöhemmin kun rokotteita on tarjolla enemmän, voidaan harkita saatavuustilanteen mukaan myös muiden riskiryhmäläisen lähipiiriin kuuluvien rokottamista samaan aikaan.

14. Voiko oman rokotusvuoron siirtää tai testamentata toiselle henkilölle?

Hanna Nohynek: Valitettavasti tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Tässä on lääketieteellinen riskinarviointi, johon järjestys perustuu. Haluamme vähentää tautitaakkaa, kuolemia ja menetettyjä elinvuosia sekä varmistaa terveydenhuollon kantokyvyn. Tämä ei ole saatu bonus, jonka voisi siirtää eteenpäin.

15. Estääkö koronarokote COVID-19-tartunnan vai pelkästään vakavamman tautimuodon sairastamisen?

Hanna Nohynek: Rokotus estää taudin vakavamman muodon jopa lähes sataprosenttisesti, mutta meillä ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa siitä, miten hyvin se estää infektoitumista ja tarttumista sekä tartuttavuutta.

Alustavaa tietoa on Modernan rokotteesta, että toiselle rokotuskerralle tulleilla rokotetuilla nenä-nielusta otetussa PCR-testissä 0,1 prosentilla löytyi merkkejä koronaviruksesta, kun rokottamattomilla 0,3 prosentilla oli merkkejä koronaviruksesta. Antaa viitettä, että rokotetuilla oli vähemmän. Tämän pohjalta ei voi vielä sanoa, miten tarttuminen tosielämässä tapahtuu. Tarvitaan vielä perhe- ja lähipiirin tutkimuksia.

Tuija Leino: Sinällään lievä tartunta ei ole paha, mutta tässä tilanteessa, kun haluamme päästä eroon pandemiasta, odotamme kovasti rokotetta, joka poistaa tartunnan. Oireiden poistaminen vähentää myös tarttumisia: Jos ihminen ei yski, aivastele ja on muutenkin oireeton, niin tällaisen ihmisen tartuttavuus on keskimäärin noin kolmannes oireelliseen verrattuna.

Voit keskustella aiheesta 28.1. kello 23.00 asti.

Kuuntele koko lähetys Areenasta:

Lue myös:

AstraZenecan toimitusjohtaja lehdille: Yhtiö ei sitoutunut toimittamaan EU:lle tiettyä määrää rokotteita tiettyyn aikaan, vaan tekemään parhaansa

Saksan terveysministeriö: Epäilyt AstraZenecan rokotteen tehottomuudesta yli 65-vuotiailla perustuvat väärinkäsitykseen

Fimea: Kolme kuolintapausta ajoittuu lähelle koronarokotteen ottamista – kuolemien epäillään johtuneen sairaudesta, ei rokotteesta

Kouluterveydenhuollossa paikkaillaan viime vuoden väliin jääneitä käyntejä – lähikuukausina kouluterveydenhoitajiakin saatetaan siirtää koronarokottajiksi

Ajanvaraus koronarokotuksiin kaikissa Uudenmaan kunnissa koottiin samaan paikkaan – järjestelmä auki tänään

Ylen kysely: Koronarokotteen ottaisi varmasti tai todennäköisesti jo 86 prosenttia suomalaisista

Ylen tiedot: Työterveyshuolto laajasti mukaan koronan joukkorokotuksiin – poliittinen sopu on olemassa, ja korvaustapaa valmistellaan

Raskautta tulisi välttää pari kuukautta koronarokotuksen jälkeen – varoaika on pitkä varmuuden vuoksi

Kello on 13.30 maanantai-iltapäivällä. Lappeenrannan keskustassa sijaitsevan Lönnrotin koulun 4B-luokan koulupäivä on päättynyt ja nyt jumppasalin ovi käy ahkeraan.

– Saako jo tulla, huutavat lapset oven raosta ja juoksevat saliin.

Harrastevinkkari Elina Sihvola on aloittamassa päivän toista harrasteryhmää. Jumppasaliin rientää kahdeksan neljäsluokkalaista. Lapset haluavat pelata palloa, ja saman tien peli lähtee käyntiin.

Lappeenrannassa koululaisten maksuton harrastustoiminta koulupäivän jälkeen saatiin liikkeelle viime viikolla muutamassa koulussa.

– Kesämäen alueen kouluissa on saatu useampi liikuntakerho käyntiin. Näissä on tarkoituksena, että oppilaat saavan oman mielen mukaan liikkua ja yhdessä sovitaan mitä tehdään, kertoo harrastevinkkari Elina Sihvola.

Lasten paljaat jalat tömisevät jumppasalin lattiaa vasten. Keltainen pehmeä pallo saa kyytiä, kun lapset ryntäävät päästä päähän pallon perässä.

Maalin tultua lapset tuulettavat ja peli jatkuu.

– On tämä kivaa, kun ensin on opiskellut, niin sitten saa heti liikuntaa, iloitsee neljäsluokkalainen Lola Hänninen.

– Lopetin yleisurheilun, niin täällä voi olla maanantaisin koulun jälkeen liikkua. Tämä on hyvä idea. On todella kivaa, kertoo Suvi Talka.

– Kiva kun ei tarvitse mennä koulusta kotiin ja sitten takaisin. Pääsee suoraa tänne ja sitten vasta lähtee kotiin, kertoo Nikita Osipov

Suomessa 112 kunnassa alettiin tämän vuoden alussa kokeilla, miten mieluisat ja maksuttomat harrastukset saataisiin mukaan koulupäivän yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus koulupäivän päätteeksi.

Yli puolet lapsista haluaisi harrastuksen

Opetus-ja kulttuuriministeriön viime vuonna tekemässä koululaiskyselyssä kysyttiin kaikilta Suomen peruskoululaisilta, mitä he haluaisivat harrastaa koulupäivän yhteydessä. Koululaisten piti valita 76 harrastuksen valikoimasta suosikkiharrastuksiaan ja harrastuksia, joita haluaisivat kokeilla.

Tuloksena oli, että koululaisista 55 % halusi aloittaa jonkun harrastuksen. Joka viidenneltä puuttui mieleinen harrastus.

Alakoululaisten toiveharrastukset ovat tutkimuksen mukaan parkour, kiipeily, ruuanlaitto, eläinkerho, kuvataide, laskettelu ja jalkapallo.Yläkoululaisten suosikkeja ovat kuntosali, lumilautailu/laskettelu, ruuanlaitto, keilailu, biljardi ja mopon korjaus.

Kokeilun aikana kerätään kokemuksia ja käytäntöjä, joilla helpotetaan mallin vakiinnuttamista kuntien pysyväksi toiminnaksi.

Aluehallintovirastot ovat myöntäneet yhteensä 6,4 miljoonaa euroa avustuksia 112 kunnalle harrastustoiminnan toteuttamiseen. Avustusta saanut toiminta kattaa yli 1 000 koulua ja yli 200 000 oppilasta.

Matalan kynnyksen toimintaa

Korona on osin hidastanut liikkeelle lähtöä.

– Haasteita on ollut siinä, että luokkia ei ole saanut sekoittaa. Kerhoryhmät tehdään luokkakohtaisesti. Jonkun verran joudutaan miettimään myös hygieniarajoituksia, kertoo Elina Sihvola.

Kaakkois-Suomesta mukana ovat Kouvola, Pyhtää, Luumäki, Ruokolahti ja Lappeenranta

– Tämä matalan kynnyksen toimintaa. Osallistujat ovat koulun puolesta tuttuja ja aikuiset on tuttuja ainakin osittain. Siksi tähän on helppo tulla, kertoo Elina Sihvola.

Lappeenrannan peruskouluissa sekä täällä toimivissa steinerkoulussa ja Itä-Suomen koulussa on on yhteensä viisi harrastevinkkaria.

– Lisäksi voimme tarvittaessa käyttää ulkopuolisia toimijoita eri seuroista, kertoo Elina Sihvola.

Ryhmät harrastavat yhdessä neljä viikkoa, minkä jälkeen luokka vaihtuu.

Ylen uutiset Pohjois-Savosta löydät tästä linkistä.

• Pohjois-Savon alueella on todettuja tartuntoja THL:n mukaan 763 (27.1.) Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue kattaa Pohjois-Savon lisäksi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen. Erityisvastuualueella on erikoissairaanhoidossa vuodeosastolla 5 potilasta, perusterveydenhuollossa vuodeosastolla 8 ja tehohoidossa 1 potilasta (27.1.) Erityisvastuualueella on kuollut 78 koronapotilasta (27.1.). THL:n tietojen päivittymisessä on viiveitä.
• Koronapandemia on Kuopiossa ja Siilinjärvellä kiihtymisvaiheessa, muut Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin paikkakunnat ovat epidemian perustasolla.
• Pohjois-Savon alueellinen koronatyöryhmä eli koronanyrkki kokoontuu seuraavan kerran 1.2. Työryhmä on koolla pääsääntöisesti maanantaisin joka viikko.

• Mihin kaikkeen korona on vaikuttanut Pohjois-Savossa? Lähetä meille juttuvinkki koronaan liittyen sähköpostilla kuopio@yle. fi
• Ylen koko Suomen ja ulkomaat kattava korona-artikkeli.

27.1. klo 16.55 Kuopion kaupunginteatteri lykkää syksyn suurmusikaalia vuodella koronatilanteen takia

Kuopion kaupunginteatterin syksyn suurmusikaalin ensi-ilta siirtyy vuodella. Kari Heiskasen ja Mika Paasivaaran teoksen "Huomenna minä lähden" uusi ensi-illan ajankohta on syyskuussa 2022.

Musikaalia on valmisteltu pitkään ja se on suuri taloudellinen ja tuotannollinen ponnistus. Esitykset tarvitsevat yleisönsä. Kokoontumisrajoituksen ollessa esimerkiksi 20 henkilöä, esittäminen ei ole mahdollista.

Syksyn ja tulevan kauden ohjelmistoa täydennetään tuotannoilla, jotka julkistetaan huhtikuussa.

27.1. klo 16.04 KYSin erityisvastuualueella kuollut kaksi ihmistä

THL:n tilastoon on tänään kirjattu kaksi koronavirukseen kuollutta Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. KYSin erityisvastuualue kattaa Pohjois-Savon lisäksi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen.

Erityisvastuualueella on nyt kuollut yhteensä 78 koronapotilasta.

Erityisvastuualueella on erikoissairaanhoidossa vuodeosastolla 5 potilasta, perusterveydenhuollossa vuodeosastolla 8 ja tehohoidossa 1 potilas.

THL:n tilastojen päivittymisessä on viiveitä.

27.1. klo 12.21 Kuopiossa todettu 17 uutta tartuntaa

Kuopiossa on keskiviikkona todettu 17 uutta koronatapausta. Näistä jälleen valtaosa on perheensisäisiä tartuntoja jo karanteenissa olleilla henkilöillä.

Lisäksi muutama tartunta liittyy aiempiin koulu- ja harrastealtistumisiin. Nämäkin tartunnan saaneet ovat jo olleet karanteenissa. Yksittäisen tartunnan alkuperä on vielä epäselvä.

Koronavirukselle on voinut altistua ravintola Pelimiehessä perjantaina 22.1. kello 11.45–12.15.

27.1. klo 12.15 Joukkorokotukset eivät välttämättä ala Kuopiossa vielä helmikuussa

Kuopion kaupunki tiedottaa, että joukkorokotuksia koronavirusta vastaan ei välttämättä päästäkään aloittamaan vielä helmikuussa. Taustalla on epävarmuus rokotteiden saatavuudesta.

Rokotuksia annetaan Kuopio-hallissa sekä Savotalon alakerrassa, sitten kun joukkorokotukset päästään aloittamaan. Eteläisen kaupunginosan tilannetta kartoitetaan ja myös sivuterveysasemille pyritään järjestämään rokotuksia. Ajanvarauskanavat rokotukseen avataan myöhemmin.

Kuopion kaupungin koronarokotukset etenevät tällä hetkellä THL:n rokotejärjestyksen mukaan. Rokotteen ensimmäisen annoksen saanut jo lähes koko kaupungin koronapotilaita hoitava henkilöstö sekä hoivakotien työntekijät ja asukkaat. Jatkosuunnitelmissa on aloittaa kotihoidon asiakkaiden rokottaminen iäkkäimmistä, yli 80-vuotiaista asiakkaista.

27.1. klo 6.42 Warkauden Lehti: Sahala Works ja SSG Sahala kiinni koronatartuntojen takia

Varkaudessa konepajayritykset Sahala Works ja SSG Sahala ovat keskeyttäneet toimintansa koronatartuntojen takia, kertoo Warkauden Lehti.

Varkauden kaupungin mukaan yrityksissä on todettu kahdeksan koronatartuntaa viikon aikana. Kaikille työntekijöille tehdään koronatestit, testattavia on noin viisikymmentä. Myös alihankkijoiden työntekijät testataan.

Osa työntekijöistä on ollut jo asetettuna karanteeniin. Työt jatkuvat aikaisintaan perjantaina.

26.1. klo 15.53 Pyörön koulun laaja etäopetus päättyy perjantaina

Tämänhetkisen tiedon mukaan Pyörön koululla Kuopiossa pystytään palaamaan lähiopetukseen ensi maanantaista alkaen.

Lähes koko Pyörön koulu määrättiin etäopetukseen 18.1. alkaen laajan koronatartuntaryppään vuoksi.

Nyt tartunnat on saatu hallintaan, ja koulu voi palata lähiopetukseen maanantaina.

Tartuntatautiviranomainen kuitenkin muistuttaa, että karanteeni- ja eristysmääräyksiä tulee edelleen noudattaa, eivätkä nuoret saisi kokoontua isoissa joukoissa myöskään koulun ulkopuolella.

26.1. klo 12.10 Kuopiossa on todettu 17 uutta tartuntaa

Kuopiossa on tiistaina todettu 17 uutta koronatartuntaa. Suurin osa tartunnoista on edelleen todettu perhe- tai koulualtistumisten vuoksi jo karanteenissa olleilla henkilöillä.

Yksi tartunta on tullut ulkomailta. Lisäksi tartuntoja on tullut aikaisempiin työpaikka- ja harrastusaltistumisiin liittyen.

Koronavirukselle on voinut altistua keskiviikkona 20.1. kello 12–12.30 kauppakeskus Matkuksessa Glitterissä ja XXL:ssä sekä samana päivänä kello 12.45–13.15 Hockey Base -myymälässä.

Edellä mainituissa paikoissa kyseisinä aikoina olleita suositellaan seuraamaan oireitaan ja hakeutumaan herkästi testiin, jos oireita ilmaantuu.

25.1. klo 17.20 Alueellinen koronanyrkki: koronaepidemiatilanne on pysynyt ennallaan, maskin käytöstä muistutetaan

Pohjois-Savon alueellinen koronatyöryhmä kokoontui maanantaina. Kokouksessa todettiin, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueen koronaepidemiatilanne on pysynyt ennallaan.

Kuopiossa ja Siilinjärvellä ollaan edelleen epidemian kiihtymisvaiheessa. Muu maakunta jatkaa koronaepidemian perustasolla.

Pohjois-Savon ilmaantuvuusluku on viime päivinä kasvanut johtuen kouluryvästymästä, jossa on aktiivisesti tutkittu lähes 100 altistunutta, joista osa on oireettomia.

Jatkotartuntoja on todettu lähinnä koululaisten perheissä, sillä altistuminen tartunnan saaneelle on jatkuvaa. Sen sijaan muita jatkotartuntoja on toistaiseksi vähän. Kuopiossa on todettu ainoastaan kymmenisen tapausta, jotka eivät liity kyseiseen tartuntaryppääseen.

Koronanyrkki muistuttaa, ettäkäytössä on kiihtymisvaiheen kasvomaskisuositus, jota kaikkien toivotaan noudattavan.Kasvomaskin käyttösuositus koskee yli 12-vuotiaita kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla. Maskia kannattaa käyttää aina tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista.

25.1. klo 12.20 Kuopiossa on todettu 20 uutta koronatartuntaa

Kuopion kaupunki tiedottaa 20 uudesta koronatartunnasta kaupungissa viime perjantain jälkeen. Yli puolet tartuntatapauksista on perheen sisäisiä tartuntoja henkilöillä, jotka ovat jo olleet karanteenissa.

Yksi tartunta on toiselta paikkakunnalta, muutama liittyy vapaa-ajan harrastustoimintaan ja yksi työpaikka-altistumiseen.

Aurinkorinteen koulussa on tullut ilmi koronatartunta ja siihen liittyviä altistumisia. Karanteeniin on määrätty noin 50 henkilöä.

Kaupunki tiedottaa, että koronalle on lisäksi voinut altistua:

• Kuntolaakson uimahallissa (miesten ja naisten pukutiloissa sekä uima-altailla) keskiviikkona 20.1. kello 12–14
• lounasravintola Mairellassa keskiviikkona 20.1. kello 12–12.30
• ravintola Bierstubessa keskiviikkona 20.1. kello 23–24.

25.1. klo 12.03 Pohjois-Savossa viikonlopun ja maanantain aikana 45 tartuntaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoon on viikonlopun ja maanantain aikana kirjattu 45 uutta koronatartuntaa Pohjois-Savossa.

Tähän mennessä maakunnassa on todettu yhteensä 736 laboratoriokokein varmennettua koronatartuntaa.

22.1. klo 13:10 Pyörön koulun ryppäässä jo 35 tartuntaa, kyse voi olla supertartuttajasta

Pyörön koulun tartuntaryppäässä on todettu perjantaihin mennessä yhteensä 35 tartuntaa. Kuopiossa on karanteenissa satoja ihmisiä.

Tähän mennessä Kuopion seudulla ei ole paljastunut muuntuneen koronaviruksen aiheuttamia tautitapauksia. Muuntovirusta seulotaan erityisesti epidemiaryppään tapauksista, sillä tartuntoja on todettu lyhyessä ajassa paljon.

– Tässä voi olla kyse niin sanotusta superlevittämistilanteesta, Irma Koivula toteaa.

Tartunnat eivät kuitenkaan ole levinneet merkittävästi muuhun väestöön. Koivulan mukaan rypäs on hallinnassa ja torjuntatoimet on aloitettu nopeasti.

22.1. klo 12:58 Kuopiossa 13 tartuntaa, Pyörön koululla kolme uutta tartuntaa

Kuopiossa on eilisen puolenpäivän jälkeen todettu 13 uutta koronatartuntaa, kertoo Kuopion kaupunki. Luku eroaa THL:n tiedoista, koska THL:n tilastoinnissa on viivettä.

Tartunnoista kolme liittyy Pyörön koulun tartuntaketjuun. Lisäksi neljä tartuntaa on peräisin perheen sisältä, yksi ulkomailta ja yksi toiselta paikkakunnalta.

Kallaveden lukiossa on laitettu noin 60 ihmistä karanteeniin altistumisen takia. Lisäksi kahdessa eri harrasteporukassa on ollut koronatartunta, joiden vuoksi noin 20 henkilöä on laitettu karanteeniin.

Kaupungin mukaan koronatartunnalle on saattanut altistua kahdessa ravintolassa: lounasravintola Mairellassa 18. tammikuuta kello 13.30–14 ja 19. tammikuuta kello 12.30–13 sekä Niiralan jäähallin ravintola Pelimiehessä 19. tammikuuta kello 11–12 aikaan.

Ravintoloissa olleita suositellaan seuraamaan oireitaan ja hakeutumaan testiin, jos oireita ilmaantuu.

22.1. klo 12:03 Pohjois-Savossa 16 uutta tartuntaa

THL:n tilastoon on raportoitu Pohjois-Savosta 16 uutta koronatartuntaa.

Tartunnoista seitsemän on todettu Kuopiossa. Loput tartunnat on todettu Siilinjärvellä, Kiuruvedellä, Varkaudessa, Joroisissa ja Pielavedellä.

21.1. klo 12.52 Kuopiossa Pyörön koulun tartuntaketjusta kuusi uutta koronatartuntaa

Kuopion kaupungin tietoon on keskiviikon jälkeen tullut 16 uutta koronatartuntaa. Näistä kuusi liittyy Pyörön koulun tartuntaketjuun. Kuusi tartunnoista on peräisin altistumisesta oman perheen sisällä. Yksi tartunnoista on tullut altistumisesta työpaikalla. Kolmen tartunnan lähteen selvittäminen on meneillään.

Neulamäen koululla tietoon tulleen altistumistapauksen takia on asetettu useita ihmisiä karanteeniin.

Kuoppamäen päiväkodin tiloissa toimivassa kerhossa on todettu korona-altistus. Kaikki kerhossa tuolloin olleet on määrätty karanteeniin.

Kuopion kaupungin tiedossa olevien koronatartuntojen määrä poikkeaa THL:n tilastosta, sillä tilastot päivittyvät eri tahtia.

21.1. klo 12.03 Pohjois-Savossa useita uusia koronatartuntoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoon on raportoitu Kuopiosta 15 uutta koronatartuntaa.

Kiuruvedellä on kirjattu yksi uusi tartunta, samoin Siilinjärvellä ja Varkaudessa. THL:n tilastot päivittyvät eri tahtia kuin esimerkiksi Kuopion kaupungin tiedot koronatilanteesta.

20.1. klo 18.00 Neulamäen koulussa Kuopiossa tartunta ja useita altistuneita

Kuopiossa Neulamäen koulussa on todettu koronavirustartunta ja siihen liittyviä altistumisia. Altistuneita oppilaita ja

henkilökuntaa on 22 henkeä.

Kaikki koulussa altistuneet on tavoitettu ja asetettu karanteeniin.

20.1. klo 16.17 Ravintoloiden rajoitukset toistaiseksi ennallaan Pohjois-Savossa

Pahentunut koronatilanne ei vielä vaikuta ravintoloiden aukioloaikoihin Kuopiossa ja Siilijärvellä.

Pohjois-Savon ravintoloissa anniskelu saa yhä jatkua puoleen yöhön saakka. Tämänhetkinen ravintoloiden aukioloasetus heijastelee vielä joulukuun lopun epidemiatilannetta ja on voimassa helmikuun loppuun.

Anniskeluaikojen muuttamiseen vaaditaan uusi valtioneuvoston päätös, jonka aikataulusta ei ole vielä varmuutta.

20.1. klo 15.00 Kuopiossa on peruttu tai järjestelty uudelleen monia tilaisuuksia kokoontumisrajoitusten takia

Useat kuopiolaistahot ovat tänään ilmoittaneet joko tapahtumiensa perumisesta tai järjestelyiden muuttamisesta tiukkojen kokoontumisrajoitusten pysyttyä voimassa.

Esimerkiksi Finland Ice Marathon on päätetty järjestää tänä vuonna virtuaalisesti omatoimitapahtumana.

Myös lasten perinteiset Pakkaspäivät siirtyvät osittain virtuaalivälitteisiksi ja omatoimisiksi juhliksi. Pakkasjuhlia Brahen puistossa, Petosella ja Maaningalla ei tänä vuonna järjestetä.

Kuopion kaupunginteatteri on ilmoittanut peruvansa esitykset seuraavan kuukauden ajalta, 22. helmikuuta saakka. Osa näytelmistä saa lisäesityksiä keväälle, mutta Pukija ja Tahto jäävät kokonaan pois ohjelmistosta.

KalPa on ilmoittanut pelaavansa pelit tyhjille katsomoille 22.2. asti.

20.1. klo 11.50 Kuopiossa 21 uutta tartuntaa

Kuopiossa on keskiviikkona todettu 21 uutta koronatartuntaa. Tartunnoista kahdeksan liittyy Pyörön koulun tartuntaketjuun ja kymmenen tartuntaa on saatu perhepiiristä.

Kaksi tartunnoista kuuluu muihin aiempiin tartuntaketjuihin ja henkilöt ovat jo olleet karanteenissa. Yhden tartunnan lähde on vielä epäselvä.

20.1. klo 10.46 Itä-Suomen aluehallintovirasto päättänyt jatkaa kokoontumisrajoituksia

Itä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt jatkaa kokoontumisrajoituksia. Kaikki yli 20 ihmisen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty.

Päätös on voimassa Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella eli Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien kunnissa. Määräys on voimassa ajalla 23.1.–22.2.2021.

Päätöksen tavoitteena on ennakoivasti ehkäistä koronaviruksen leviämistä ja tartuntatautitilanteen pahenemista.

20.1. klo 9.09 Ylä-Savon sote aloittaa hoivakodeissa asuvien iäkkäiden rokotukset ensi viikolla

Ylä-Savon sote-kuntayhtymä aloittaa iäkkäiden asukkaiden rokotukset ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä ensi viikolla, eli viikolla 4. Asukkaat saavat rokotuksen hoivakodeissa ja asumispalveluyksiköissä ilman ajanvarausta.

Ylä-Savon soten yli 80-vuotiaiden rokotusten arvioidaan alkavan viikolla 6. Rokotusten eteneminen riippuu rokotteiden saatavuudesta. Tällä hetkellä rokotetaan hoitohenkilökuntaa.

Ylä-Savon soten alueella on todettu tammikuussa viisi koronavirustartuntaa.

19.1. klo 12.22 Toivalan koulussa noin 20 altistunutta

Toivalan koulussa Siilinjärvellä on tiistaina tullut ilmi koronavirustartunta ja siihen liittyviä altistumisia. Altistuneita on noin 20 henkilöä.

Koululta ollaan tiistaina aikana yhteydessä perheisiin, joiden lapsia altistuminen koskee.

Karanteeniin asetetut oppilaat siirtyvät etäopetukseen. Muut koulun oppilaat jatkavat lähiopetuksessa.

19.1. klo 12.20 Kuopiossa on tiistaina todettu 13 tartuntaa

Kuopiossa on tiistain todettu 13 uutta koronatartuntaa. Tartunnoista seitsemän liittyy Pyörön koulun altistukseen ja kolme tartuntaa on saatu perheen sisällä. Kolmen tartunnan osalta tartunnan lähteestä ei ole tietoa.

Lisäksi Kuopion kaupunki tiedottaa, että koronavirukselle on saattanut altistua ravintola Isä Camillossa 12.1. kello 12–13, Tenniskeskus Rauhalahdessa 12.1. kello 17–18, Rastaantien Teboililla 11.1. kello 12–12.30, Kuopion Motonetissä 11.1. kello 12.30–13 sekä Petosen nuorisotalo Pinarilla 13.1. kello 19–20.30.

18.1. klo 16.04 Kuopio ja Siilinjärvi siirtyvät epidemian kiihtymisvaiheeseen

Kuopio ja Siilinjärvi ovat maanantaina siirtyneet koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen, sillä epidemiatilanne alueella on hankaloitunut.

Tartunnat keskittyvät tällä hetkellä pääasiassa kouluihin ja esimerkiksi Kuopion kouluissa on jo satoja altistuneita.

Kuopiossa ja Siilinjärvellä otetaan käyttöön kiihtymisvaiheen maskisuositus, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maskeja suositellaan nyt myös kaikille koululaisille kuudennesta luokasta lähtien.

Kuopiota ja Siilinjärveä lukuun ottamatta muualla Pohjois-Savossa säilytään epidemian perustasolla.

Alueellinen koronanyrkki kokoontuu tarkastelemaan epidemiatilannetta seuraavan kerran viikon kuluttua.

18.1. klo 12.45 Kuopion koronaluvut synkkenevät

Kuopiossa on kirjattu seitsemän uutta koronatartuntaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoon. Kuopion kaupunki kertoo, että perjantain jälkeen uusia tartuntoja on todettu 26.

Pohjois-Savosta kirjattiin viikonlopun ja maanantain aikana yhteensä 39 uutta tartuntaa THL:n tilastoon.

Koska Kuopion kouluissa altistuneita on satoja, tartuntatautiviranomaiset eivät tällä hetkellä pysty soittamaan kaikille altistuneiden vanhemmille. Koulujen rehtorit lähettävät Wilman kautta viestiä kaikille altistuneille oppilaille.

Viikonvaihteen aikana Kuopiossa on selvitetty uusia altistumisia sekä tartuntaketjuja. Pyörön koulussa on todettu laaja altistuminen ja sieltä on kaupungin tietoon tullut 14 uutta tartuntaa.

Vehkalammin alakoululla on viikonloppuna todettu kaksi koronatartuntaa ja altistumisia. Jo aiemmin altistumisia on Kuopiossa ollut tiedossa myös Neulamäen koulussa, Lyseon lukiossa, Kuopion taidelukio Lumitissa, Riistaveden yläkoulussa ja Aurinkorinteen koulussa.

17.1. klo 17.25 Lähes koko Pyörön yläkoulu etäopetukseen kahden viikon ajaksi

Suurin osa Pyörön yläkoulun oppilaista siirretään Kuopiossa etäopetukseen maanantaista 18. tammikuuta alkaen. Lähes koko koulu suljetaan kahden viikon ajaksi, 29. tammikuuta saakka. Etäopetus koskee kaikkiaan 27 luokkaa.

Syynä on koulun koronatilanteen huonontuminen. Viikonvaihteen aikana on selvitetty uusia altistumisia sekä selvitetty tartuntaketjuja.

Etäopetukseen siirto ei koske valmistavan opetuksen, pidennetyn oppivelvollisuuden sekä erityisen tuen oppilaita. He opiskelevat koulussa lähiopetuksessa lukujärjestyksen mukaisesti. Oppitunneilla käytetään maskeja sekä huolehditaan turvaväleistä ja hygieniasta.

Etäopetuksessa oleville oppilaille on järjestetty ruoan jakelu päivittäin kello 14–17. Ruoan hakemiseksi ei tarvitse ilmoittautua erikseen ja ruoan voi hakea joko oppilas tai huoltaja. Karanteenissa olevat eivät saa itse noutaa ruokaa.

Kuopiossa kirjattiin sunnuntaina poikkeuksellisen suuri määrä uusia koronatartuntoja, 25 kappaletta. Leppävirralla todettiin yksi tartunta.

Kuopion kaupunki muistuttaa, että Kuopiossa on voimassa maskisuositus julkisissa sisätiloissa ja aina, kun turvaväleistä ei pystytä huolehtimaan.

15.1. klo 13.05 Seitsemässä koulussa Pohjois-Savossa koronatartuntoja ja altistumisia

Peräti seitsemässä koulussa Pohjois-Savossa on todettu viime päivinä koronatartuntoja ja altistumisia koronavirukselle.

Kuopiossa altistumisia on tapahtunut Neulamäen koulussa, Pyörön yläkoulussa, Lyseon lukiossa, Kuopion taidelukio LUMITissa, Riistaveden yläkoulussa ja Aurinkorinteen koulussa.

Myös Siilinjärvellä Hamulan koulussa on tapahtunut altistumisia koronavirukselle.

15.1. klo 11.57 Kuopiossa Neulamäen koulussa ja Pyörön yläkoulussa altistumisia

Kuopiossa Neulamäen koulussa on tullut ilmi koronatartunta. Terveysviranomainen on asettanut 25 altistunutta karanteeniin. Osa oppilaista on siirretty etäopetukseen.

Kuopiossa myös Pyörön yläkoulussa on todettu koronatartunta. Noin sata ihmistä on asetettu karanteeniin.

Karanteeniin asetetut oppilaat siirtyvät etäopetukseen ja muut koulun oppilaat jatkavat lähiopetuksessa.

15.1. klo 11.55 Pohjois-Savossa 13 uutta tartuntaa THL:n tilastoon

Pohjois-Savossa on raportoitu 13 uutta koronatartuntaa eilisen jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoon. Koronatartuntoja on todettu nyt yhteensä 583.

THL:n tilastoon on kirjattu Kuopiosta 10 koronatartuntaa, Siilinjärveltä 2 koronatartuntaa ja Leppävirralta 1 koronatartunta. THL:n tietojen päivittymisessä on viiveitä.

Maakunnassa on kahden viikon aikana todettu yhteensä 49 koronatartuntaa, mikä on nostanut koronan ilmaantuvuusluvun 20,1:een. Aiemmin se oli 15,59.

15.1. klo 6.52 Siilinjärvellä Hamulan koulussa jo 50 altistunutta

Siilinjärven Hamulan koulussa on todettu toinen koronavirustartunta ja siihen liittyviä altistumisia.

Uudessa tapauksessa altistuneita oppilaita ja henkilöstöä on 25. Siilinjärvi kertoi torstaina päivällä yhdestä koronatartunnasta ja altistumisista Hamulan koulussa. Toinen tartunta nostaa altistuneiden määrän yhteensä viiteenkymmeneen.

Terveysviranomainen on asettanut altistuneet karanteeniin. Karanteeniin asetetut oppilaat siirtyvät etäopetukseen ja muut koulun oppilaat jatkavat lähiopetuksessa.

Siilinjärven kunta toivoo, että kuntalaiset minimoisivat sosiaaliset kontaktinsa viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

14.1. klo 16.04 Siilinjärvellä joukkoaltistuminen

Hamulan koulussa Siilinjärvellä on tullut ilmi koronavirustartunta ja siihen liittyvä joukkoaltistuminen. Altistuneita on yhteensä noin 25 ja joukossa on sekä koulun oppilaita että henkilöstöä.

Koronavirukselle on voinut altistua myös Siilinjärven pääkirjaston lastenosastolla maanantaina 11.1.2021 noin kello 18 aikaan.

14.1. klo 16.01 Kuopiossa 9 uutta tartuntaa

Kuopiossa on torstaina todettu yhdeksän uutta koronatapausta. Tartunnan saaneista neljä on jo ollut karanteenissa ja saanut tartunnan perhepiiristä. Yksi tartunnoista on saatu toiselta paikkakunnalta. Neljän tapauksen selvittelyt ovat vielä kesken.

Lisäksi kaupunki tiedottaa, että koronavirukselle on voinut altistua maanantaina 11.1. kello 17.45–18.15 Pitkälahden ABC:n S-marketissa ja Leväsen Kirpparilla kello 17.15–17.30.

13.1. klo 11.58 Pohjois-Savossa 6 uutta tartuntaa, yksi kuollut

Pohjois-Savossa on todettu eilisen jälkeen kuusi uutta koronatartuntaa, kertoo THL:n tilasto. Pohjois-Savossa on todettu nyt yhteensä 560 tartuntaa.

Eilisen jälkeen on todettu myös yksi uusi kuolemantapaus Kuopion yliopistollisen sairaalan erva-alueella.

THL:n ja Kuopion kaupungin luvut eroavat jonkin verran toisistaan, sillä THL:n tilaston päivittymisessä on viivettä.

13.1. klo 11.52 Kuopiossa neljä uutta koronatartuntaa

Kuopiossa on todettu eilisen puolenpäivän jälkeen neljä uutta koronatapausta.

Kuopion kaupungin mukaan kaksi tartuntaa on saatu perhepiiristä ja yksi toiselta paikkakunnalta. Yhden tartunnan alkuperää ei vielä tiedetä. Tartunnan saaneista ihmisistä kolme on ollut jo karanteenissa ennen tartunnan toteamista.

Kaupungin tiedossa ei ole uusia joukkoaltistumisia.

13.1. klo 9.39 Pohjois-Savossa ollaan edelleen epidemian perustasolla

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella ollaan edelleen koronaepidemian perustasolla.

Alueellinen koronanyrkki tiedottaa, että valtakunnallisten suositusten ja rajoitusten lisäksi ei tarvita tiukempia alueellisia toimia.

Kasvomaskin käyttösuosituksesta muistutetaan edelleen. Maskisuositus on laajentunut koskemaan kaikkia yli 12-vuotiaita.

Maskia kannattaa käyttää aina tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista.

Alueellinen työryhmä suosittelee, että maskia käytetään aktiivisesti varsinkin sisätiloissa silloin, kun turvavälejä ei voida käytännössä noudattaa kuten aina joukkoliikenteessä ja julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa.

12.1. klo 14.15 Kuopiossa riskiryhmäläisiä rokotettaneen koronaa vastaan helmikuussa

Riskiryhmäläisten koronarokotukset päästään aloittamaan Kuopiossa näillä näkymin helmikuussa.

Rokottamisaikataulu riippuu rokotteen saatavuudesta.

Kuopiolaisia on noin puolet maakunnan väestömäärästä, ja rokoteannoksia tarvitaan kaksi jokaista rokotettavaa kohden.

Pohjois-Savon kunnat toteuttavat rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusstrategian mukaisesti.

12.1. klo 12.12 Noin 50 ihmistä karanteeniin, Kuopiossa kuusi uutta koronatartuntaa

Kuopiossa on todettu kuusi uutta, laboratoriokokein varmistettua koronatartuntaa. Kuopion kaupunki kertoo, että näistä neljä on peräisin ulkomailta, ja kaksi tartuntaa on saatu työpaikalta.

Karanteeniin on Kuopiossa laitettu noin 50 ihmistä. Iso osa karanteeniin määrätyistä on altistunut harrastustoimintaan liittyen.

11.1. klo 13.17 Matkuksessa on voinut altistua koronalle useana päivänä

Kuopion Matkuksessa on voinut altistua koronavirukselle vuodenvaihteen jälkeen useana päivänä, kertoo Kuopion kaupunki. Kauppakeskuksessa on liikkunut useampi eri ihminen, jolla on todettu koronatartunta. Kaupunki selvittää parhaillaan mahdollisia altistumisia tarkemmin.

Kaupungin terveysviranomaiset muistuttavat, että maskinkäyttösuositus on edelleen voimassa.

11.1. klo 12.06 Kuopiossa useita uusia koronatartuntoja viikonloppuna

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoon on kirjattu neljä uutta koronatartuntaa Kuopiosta. Kuopion kaupungin tietojen mukaan Kuopiossa on koko viikonlopun aikana todettu yhteensä 12 koronatartuntaa.

Kiuruvedeltä kirjattiin sunnuntaina yksi uusi koronatartunta. Kiuruvedeltä on epidemian aikana raportoitu yhteensä 42 koronatartuntaa.

THL:n tilastojen päivittymisessä voi olla viiveitä.

9.1. klo 14.45 Yksi kuollut KYSin erva-alueella

Kuopion yliopistollisen sairaalan alueella on todettu eilisen jälkeen yksi uusi kuolemantapaus. Koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen on kuollut erva-alueella yhteensä 70 ihmistä. Koronaviruksen vuoksi sairaanhoidossa on nyt yhteensä 18 ihmistä.

Pohjois-Savossa on todettu eilisen jälkeen kuusi uutta koronatartuntaa.

8.1. klo 12.13 Sonkajärvellä yksi uusi koronatartunta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoon on raportoitu Sonkajärveltä yksi uusi koronatartunta.

Sonkajärvellä on koko epidemian aikana kirjattu 6 koronatartuntaa THL:n tilastoon.

8.1. klo 12.02 Kuopiossa todettu yksi uusi koronatartunta, useita mahdollisia altistumispaikkoja

Kuopiossa on kaupungin tietojen mukaan todettu yksi uusi koronatartunta. Sen tartuntalähteestä ei ole tietoa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoon on kirjautunut perjantaina 2 uutta koronatartuntaa Kuopiossa. THL:n tietojen päivittymisessä voi olla viiveitä.

Koronatartunnalle on voinut altistua Kuopiossa 5. tammikuuta Hophaus-ravintolassa kello 22.15–23.45 ja Jolene Happy Barissa kello 23.45–00.15. Myös 6. tammikuuta kiinalaisessa ravintolassa Canton Hinissä on voinut altistua kello 12–12.45.

Kyseisinä aikoina paikalla olleita suositellaan seuraamaan oireitaan ja hakeutumaan herkästi koronatestiin.

7.1. klo 15.53 Koronapotilaita hoitavien rokotukset laajenevat ensi viikolla

Koronapotilaita hoitavien osastojen henkilökunnan rokotukset käynnistyvät ensi viikolla todennäköisesti kaikissa Pohjois-Savon kunnissa. Esimerkiksi Ylä-Savon sote-kuntayhtymä kertoo aloittavansa rokotukset ensi viikolla.

Varkauden ja Joroisten terveydenhuollon henkilöstön rokotukset alkavat puolestaan jo perjantaina. Ensimmäisessä vaiheessa rokotteen saa 60 terveydenhuollon työntekijää. Rokotteita annetaan sitä mukaa, kun rokotteita saadaan.

Kaikkia tietyn yksikön työntekijöitä ei rokoteta samanaikaisesti vaan porrastetusti mahdollisten rokotereaktioiden varalta.

7.1. klo 12.12 Kuopiossa kuusi uutta koronatartuntaa, Kiuruvedellä yksi uusi tartunta

Kuopion kaupungin tietoon on kahden vuorokauden aikana tullut kuusi uutta koronatartuntaa. Niistä puolet on lähtöisin ulkomailta. Loput kolme koronapositiivista ovat saaneet tartunnan toiselta paikkakunnalta.

Kuopion Sokoksen Hesburgerissa käyneet ovat saattaneet altistua koronavirukselle 29. joulukuuta kello 12–15. Paikalla olleita suositellaan seuraamaan oireitaan ja hakeutumaan testiin matalalla kynnyksellä, mikäli oireita ilmaantuu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoon kirjattiin keskiviikkona yksi uusi koronatartunta Kiuruvedeltä.

5.1. klo 15.50 Ylä-Savon soten alueella todettu viisi uutta koronatartuntaa

Ylä-Savon sote-kuntayhtymän alueella on todettu kuluneen kahden viikon aikana yhteensä viisi uutta laboratoriokokein varmistettua koronavirustartuntaa.

Kaksi tartuntaa on todettu Kiuruvedellä (1. ja 4. tammikuuta). Yksi tartunta on todettu Iisalmessa 31. joulukuuta.

Joulun aikaan kaksi tartuntaa todettiin ulkopaikkakuntalaisilla.

5.1. klo 11.57 Kuopiossa raportoitu uusia koronatartuntoja

Kuopion kaupunki kertoo, että maanantain jälkeen Kuopiossa on todettu neljä uutta koronatartuntaa.

Niistä kolme on perheensisäisiä tartuntoja, ja tartunnan saaneet ovat olleet jo karanteenissa.

Neljäs tartunta on omalta paikkakunnalta. Tartunnan lähteestä ei ole tietoa.

Kuopiossa Kolmisopen lounaskahvilassa on voinut altistua koronavirukselle 29. joulukuuta kello 12–12.30 ja samoin 30. joulukuuta kello 12–12.30. Paikalla kyseisinä aikoina olleita suositellaan hakeutumaan herkästi testiin, jos oireita tulee.

THL:n tilaston mukaan Kuopiossa on todettu epidemian aikana yhteensä 309 tartuntaa, kun koko maakunnassa on raportoitu yhteensä 529 koronatartuntaa.

4.1. klo 11.42 Kuopiossa kaksi uutta koronatartuntaa alkuvuoden aikana

Kuopiossa on todettu kaksi uutta laboratoriokokein varmennettua koronatartuntaa alkuvuoden aikana.

Kumpikin tartunta on peräisin ulkomailta.

Kuopion kaupungin tietoon ei ole tullut uusia joukkoaltistumisia.

31.12. klo 13.02 Kuopiossa ja Varkaudessa uusia koronatartuntoja

Kuopiossa on todettu viisi uutta koronatartuntaa keskiviikon jälkeen. Kuopion kaupunki kertoo, että näistä kolmen tartuntaketjun selvittely on vasta aloitettu.

Myös Varkaudessa on todettu kaksi uutta koronatartuntaa.

Varkauden kaupungin tietojen mukaan toinen koronatartunnoista on osa aikaisempaa tartunta- ja altistumisketjua. Tartunnan saanut on ollut asetettuna karanteeniin.

Toisen koronatartunnan osalta tartunnan lähde ei ole tiedossa. Altistuneet on jäljitetty ja heidät on asetettu karanteeniin.

30.12. klo 14.04 Pohjois-Savossa valmistaudutaan rokottamaan terveyskeskusten henkilökuntaa

Uusi erä koronarokotteita saapuu keskiviikkona Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille. Ensi viikolla rokotteita on varauduttu antamaan eri kuntien terveyskeskusten henkilökunnalle.

Rokotteita tulee uudessa erässä viiden sadan ihmisen rokottamiseen tarvittava määrä.

Tällä hetkellä meneillään ovat KYSin koronapotilaita hoitavien rokotukset.

30.12. klo 12.28 Kuopiossa neljä uutta koronatartuntaa

Kuopiossa on todettu tiistain jälkeen neljä uutta koronatartuntaa. Kuopion kaupunki kertoo, että kolme tartunnan saaneista on saanut tartunnan omalla paikkakunnalla, mutta tartunnan lähde on vielä epäselvä.

Yksi tartunnan saaneista on altistunut koronalle työpaikallaan ja tapaus liittyy aiempaan tartuntaketjuun.

Kuopion kaupunki tiedottaa myös, että koronavirukselle on voinut altistua Kuopiossa Ravintola Amarillossa 27.12. kello 19.30–20.30 välisenä aikana. Tällä aikavälillä Amarillossa olleita suositellaan seuraamaan oireita ja hakeutumaan testiin lievissäkin oireissa.

29.12. klo 17.04 Puijolla järjestetään hiihtokilpailut koronaepidemiasta huolimatta

Kuopion Puijolla järjestetään viikonloppuna hiihtokilpailut. Useat muut hiihtokisat on peruttu tai siirretty.

Kisajärjestäjät pyrkivät erityisjärjestelyiden avulla huolehtimaan koronasuositusten noudattamisesta.

Puijon hiihtokilpailut käydään ilman yleisöä.

Tällä hetkellä ilmoittautuneita kilpailijoita on 250. Kisapaikalle otetaan kuitenkin viikonloppuna urheilijoita vain lohko kerrallaan, ja jokainen hiihtäjä saa tulla lähtöpaikalle vasta viisi minuuttia ennen lähtöä.

29.12. klo 13.00 KYSin erityisvastuualueella kuollut viisi koronapotilasta aatonaaton jälkeen

Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on kuollut viisi koronapotilasta aatonaaton jälkeen. KYSin erityisvastuualueella on kuollut yhteensä 67 koronapotilasta.

Erityisvastuualueella on erikoissairaanhoidossa vuodeosastolla 12 potilasta, perusterveydenhuollossa vuodeosastolla 7 ja tehohoidossa 6 potilasta.

Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue kattaa Pohjois-Savon lisäksi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen.

29.12. klo 12.48 Kuopiossa viisi uutta koronatartuntaa

Kuopiossa on todettu viisi uutta koronatartuntaa maanantain jälkeen. Kahden tartunnan lähde on ulkomailla. Yksi tartunnoista on peräisin omalta paikkakunnalta.

Kaksi uutta tartuntaa on tapahtunut perheen sisällä. Nämä tartunnan saaneet ovat olleet valmiiksi karanteenissa.

Koronavirukselle on saattanut altistua 26. joulukuuta Tehdaskadun McDonald'silla kello 17–18. Kaupungin terveysviranomainen suosittaa, että paikalla kyseiseen aikaan olleet seuraavat oireitaan ja hakeutuvat testiin lievienkin oireiden takia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoon on kirjattu kolme uutta koronatartuntaa Kuopiossa eilisen jälkeen. THL:n tilastojen päivittymisessaä voi olla viiveitä.

28.12. klo 15.15 Pohjois-Savossa 15 tartuntaa joulun aikana ja jälkeen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoon on kirjattu Pohjois-Savosta yhteensä 15 uutta tartuntaa 23.12. jälkeen. THL:n tilastot päivittyvät eri tahtia kuin kuntien ja kaupunkien tiedot.

28.12. klo 12.30 Kuopiossa on todettu kuusi uutta koronatartuntaa aatonaaton jälkeen

Kuopiossa on todettu 23. joulukuuta jälkeen kuusi uutta koronatartuntaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoon on maanantaina kirjattu kaksi uutta tartuntaa Kuopiosta. THL:n tiedot päivittyvät eri tahtia kuin Kuopion kaupungin.

Kuopion kaupungin tietojen mukaan uusista tartunnoista kaksi on peräisin ulkomaanmatkoilta, kaksi toiselta paikkakunnalta.

Yksi tartunta on saatu perheen sisällä. Yhden tartunnan lähdettä ei ole saatu selvitettyä.

28.12. klo 9.54 Ensimmäiset koronarokotteet annetaan tänään Pohjois-Savossa

Kuopiossa annetaan tänään Pohjois-Savon ensimmäiset koronarokotteet.

Kuopion yliopistollinen sairaala on saanut 1000 annosta koronarokotetta. Niillä pystytään rokottamaan 500 sairaalan työntekijää, sillä puolet rokotteista varataan tehosteannokseen, joka annetaan rokotetuille myöhemmin.

Ensimmäisenä rokotetaan henkilöt, jotka työskentelevät koronapotilaiden parissa tehohoidossa, päivystyksessä ja vuodeosastolla.

23.12. klo 15.18 Kuopion kaupunki tiedottaa paikoista, joissa on voinut altistua koronavirukselle

Kuopion kaupunki tiedottaa vielä, että koronavirukselle on saattanut altistua Kuopiossa seuraavasti:

• lauantaina 19.12. kello 22.30–00 Bar Nousussa sekä
• tiistaina 22.12. kello 11–13 pääkirjaston 2. kerroksessa.

Kyseisissä paikoissa edellä mainittuina aikoina olleita ihmisiä suositellaan seuraamaan oireita ja hakeutumaan testiin lievissäkin oireissa.

23.12. klo 12.48 Kuopiossa todettu kaksi uutta tartuntaa

Kuopiossa on todettu tiistain jälkeen kaksi uutta koronatartuntaa. Molemmat tartunnat on saatu perhepiiristä, eikä uusia joukkoaltistumisia ole.

Kuopion kaupunki tiedottaa koronatartuntatilanteesta seuraavan kerran joulun pyhien jälkeen maanantaina 28.12.

23.12. klo 6.48 Koronatestiin pääsee myös joulunpyhien aikaan

Koronatestaus pyörii Pohjois-Savossa myös joulun aikana. Esimerkiksi Kuopion kaupunki pitää näytteiden oton auki läpi joulun pyhien samalla tavalla kuin nyt viikonloppuisin, jolloin käytössä on yksi näytteenottopiste.

Välipäivinä testauskapasiteetti on samanlainen kuin normaaleina arkipäivinä, jolloin käytössä on kolme näytteenottopistettä keskustassa. Lisäksi arkena sivuasemat ottavat omien asiakkaidensa näytteet.

Myös Kuopion yliopistollisen sairaalan koronatestauspiste on avoinna joulun seudun arkipyhinä. Piste palvelee kaikkia Pohjois-Savon alueella olevia. Ensisijainen testauspaikka on kuitenkin kunkin kunnan oma terveysasema.

Kuopion kaupungin koronapuhelimet päivystävät pyhinä aamupäivisin. Tarkemmat tiedot löytyvät Kuopion verkkosivuilta tästä linkistä.

23.12. klo 6.38 Kuopion kaupunginteatteri peruu näytökset 22. tammikuuta saakka

Kuopion kaupunginteatteri on perunut kaikki esitykset ja yleisötilaisuudet 22. tammikuuta saakka kiristyneiden koronarajoitusten takia. Itä-Suomen aluehallintovirasto kielsi tiistaina kaikki yli 20 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset sekä sisä- että ulkotiloissa.

Kaupunginteatterin lipun voi vaihtaa toiseen esitykseen tai lahjakorttiin. Lipun hinnan voi pyytää takaisin myös tilisiirtona, mutta palvelumaksua ei palauteta.

Vaihto- ja hyvityspyynnöt pyydetään tekemään kolmen kuukauden kuluessa peruuntuneen esityksen päivämäärästä.

Lue lisää:

Lue tästä Pohjois-Savon koronapäivitykset 1.10.–22.12.

Pirkanmaan lukiolaiset eivät pääse juhlimaan penkkareita tänä vuonna perinteiseen tyyliin. Asiasta linjasi Pirkanmaan alueellinen pandemiaohjausryhmä, joka esitti pari viikkoa sitten penkkariajelujen perumista.

Lukiolaisille päätös tuli yllätyksenä. Suurin osa opiskelijoista oli ajatellut, että penkkareita päästään juhlimaan edes jollain tavalla, jos nyt ei perinteiseen tapaan.

– Toki osasimme odottaa muutoksia penkkariajeluihin, mutta tuntuu pahalta, että lukion loppuhuipennus peruttiin kokonaan, Lukiolaisten liiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Lilli Matveinen sanoo.

Myös abitoimikunnan Daniel Marenk on pettynyt linjaukseen. Hänen mukaansa totaaliperuminen tuli suurimmalle osalle lukiolaisista "ihan puskista" .

– Ajattelin loppuun asti, että jollain konseptilla olisi voitu järjestää.

Sekä Marenk että Matveinen kritisoivat Pirkanmaan pandemiaohjausryhmää siitä, että lukiolaisia ei kuultu lainkaan päätöstä tehdessä. Lukiolaisia on tiedotettu asiasta Wilma-viesteillä.

– Olemme 18-20-vuotiaita aikuisia ihmisiä, joita pitäisi kuulla heitä koskevissa päätöksissä, Matveinen sanoo.

– Meillä olisi ollut paljon ehdotuksia, miten penkkarit olisi voitu järjestää turvallisesti. Tuntuu oudolta, että emme voisi olla rekan lavalla samojen ihmisten kanssa, joiden kanssa olemme joka päivä luokassa. Paljon ratkaisuja olisi ollut, hän harmittelee.

–Jonkinlainen keskusteluyhteys oltaisiin voitu avata, olemmehan lukiolaisten etujärjestö, Marenk sanoo.

Daniel Marenk muistuttaa, että opiskelijat ovat venyneet paljon korona-aikana muun muassa etäopetuksen kanssa.

– Outoa on se, että päättäjät eivät pystyneet lainkaan sumplimaan, että oltaisiin voitu järjestää ajelut.

Daniel Marenk ja Lilli Matveinen suhtautuvat mahdollisesti myöhemmin keväällä järjestettäviin juhliin positiivisesti, mutta silti varauksella. Molemmat uskovat, että kirjoitusten jälkeen opiskelijoiden ajatukset ovat jo muualla kuin lukiossa.

– En tiedä onko lopulta siirtäminen niin miellyttävä ratkaisu. Penkkarit ovat olleet kuitenkin lukuloman alkujuhla. Kirjoitusten jälkeen halutaan vain lakki päähän ja lähdetään maailmalle, Matveinen sanoo.

– Voi olla, että opiskelijoilta löytyy intoa, mutta kyllähän opiskelijoiden fokus on jo pääsykokeissa kirjoitusten jälkeen, Marenk arvelee.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Lepomäki ei ole asettumassa ehdolle kuntavaaleissa, kertoo Verkkouutiset. Lepomäki kertoo, että olisi ollut mielellään ehdolla, mutta ei pysty siihen käytännön syistä.

Lepomäellä on vireillä avioero, ja hän sanoo, että henkilökohtainen kampanja olisi hänelle lähiviikkoina mahdoton.

Yle julkaisi tammikuussa kyselyn pääkaupungin kokoomusvaikuttajille heidän pormestarisuosikistaan. Myös Lepomäen nimi nousi esille, vaikka Lepomäki asuu Espoossa.

Kokoomukselle on tärkeää saada hyvä pormestariehdokas Helsingissä, sillä on odotettavissa, että Helsingissä suosituimman puolueen paikasta taistelu käydään vihreiden ja kokoomuksen välillä. Nykyinen pormestari Jan Vapaavuori ei asetu ehdolle.

Yle kysyi pormestarisuosikkia 35 kokoomusvaikuttajalta. 21 vastasi, ja heistä seitsemän tuki johdon konsultti Kirsi Pihaa. Kysely lähetettiin kokoomuksen kaupunginvaltuutetuille ja piirihallituksen jäsenille.

Lepomäki sai kolme mainintaa, yhtä monta kuin helsinkiläinen kansanedustaja Wille Rydman. Kansanedustaja Sari Sarkomaa sai kaksi kannatusääntä. Kuusi vastaajaa ei nimennyt suosikkia.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on torjunut pormestariehdokkuuden, samoin entiset puoluejohtajat Alexander Stubb ja Jyrki Katainen. Pormestariehdokas on määrä valita Helsingin kokoomuksen piirikokouksessa.

Säätytalolle saapunut pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi pääkaupunkiseudun päätöstä sallia lasten ja nuorten harrastuksia rajatusti helmikuussa.

Marinin mukaan hallituksen linja on, että nykyisessä tautitilanteessa rajoituksia ei pitäisi höllentää. Hän ei ota asiaan enempää kantaa, koska ei ole perehtynyt pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän päätökseen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) toteaa, että nykyisillä tautikäyrillä voidaan joutua ottamaan käyttöön tason 2 toimia. Tämä tarkoittaa, että koko maahan tulisi kovempia rajoituksia.

– Sitten on kovat piipussa. Tästä syystä nykyiset rajoitukset tulee pitää voimassa. Olemme saaneet tänään tautilanteesta sellaisia uutisia ja mallinnuksia, jotka vetävät vakavaksi. Olemme tilanteessa, jossa nykyinen koronakanta korvautuu jossain vaiheessa uudella virusmuunnoksella, Kiuru toteaa rajoituksista luopumisesta.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) suhtautuu ymmärtäväisesti pääkaupunkiseudun päätökseen. Hän on hyvillään siitä, että lasten ja nuorten harrastusten avaaminen tapahtuu hallitusti ja turvallisuusohjeita noudattaen.

Saarikon mukaan oli pelko, että lajiliitot alkavat avata harrastustoimintaansa hallitsemattomasti. Erilaisia koronarajoituksia on ollut voimassa jo vuoden ajan.

– Hallitus on viestinyt, että lasten ja nuorten rajoituksissa pitää käyttää kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon heidän hyvinvointinsa. Nyt tätä on alueilla käytetty. Tätä avaamista pitää nyt tarkkailla, miten se sujuu ja mitä siitä seuraa, Saarikko sanoo.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) toivoo, ettei hallituksen tarvitse siirtyä rajoituksissa tasolle 2, eikä turvautua valmiulakiin ja poikkeusoloihin tasolla 3. Hän ei innostunut kuntavaalien siirtämisestä eteenpäin huhtikuulta. Henrikssonia huolettaa koronavirusmuunnos, lähiviikot ovat hänen mukaansa tässä ratkaisevia.

Myös pääministeri Marin kantaa huolta koronvirusmuunnoksen leviämisestä ja siitä, että maahantulijat jättävät koronatestit väliin. Hallitus on tuomassa eduskuntaan lakiesityksensä rajojen koronatestauksesta, kuten hallintovaliokunta on halunnut.

Yksi keino maahantulijoiden koronatestaukseen on Marinin mukaan se, että laivayhtiöt vaatisivat negatiivisen testituloksen matkustajiltaan. Hän kertoo puhuneensa asiasta aiemmin Viron pääministerin Jüri Rataksen kanssa.

Ylelle on kerrottu, että maahantulijoiden pakkotestauksen mahdollistavaa lakiesitystä ei käsitellä tänään. Aiempi hallituksen lakiesitys ei läpäissyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan seulaa, mutta uudessakin parannellussa esityksessä on Ylen tietojen mukaan "juridisia ongelmia".

Nyt selvitetään, voidaanko tartuntatautilaissa olevaa aluehallintoviraston oikeutta määrätä pakollinen terveystarkastus soveltaa rajalla otettaviin testeihin. Osa Suomeen tulijoista on jättänyt koronatestin väliin, koska se on ollut vapaaehtoinen.

Hallitus tiukensi juuri keskiviikkona liikennerajoituksia Viron ja Ruotsin rajoilla kuukauden ajaksi. Toimilla yritetään estää tarttuvamman virusmuunnoksen leviäminen.

Hallituksen neuvotteluissa on esillä on myös pandemiaan liittyviä lakeja. Ylen tietojen mukaan neuvotteluissa käydään läpi erityisesti sellaisia koronalakeja, joiden voimassaolo on päättymässä lähiaikoina. Lakien jatkotarvetta käydään läpi neuvotteluissa.

Näihin kuuluvat esimerkiksi yritysten kustannustuki ja yrittäjille maksettava työttömyysturva sekä ravintoloiden rajoitukset.

Marin kertoo, että ravintoloiden rajoitukset ovat valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä ja hallituksella on valmius kiristää niitä.

Ministeriö luopuisi kausityöntekijöiden kiintiöistä

Ylen tietojen mukaan maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa mallia, jossa maatalouden kausityöntekijöiden kiintiöistä luovuttaisiin ja kausityöläisiä otettaisiin maahan tarpeen mukaan.

Viime vuonna Suomeen Schengen-alueen ulkopuolelta tulevien kausityöntekijöiden kiintiö oli 9 000 henkeä. Maahan saapui lopulta vain 7 000 työntekijää. Tämän lisäksi Suomeen tuli kausityöntekijöitä muista EU-maista.

Tärkeintä on nyt turvata huoltovarmuus eli se, että Suomeen saadaan tarpeeksi työntekijöitä esimerkiksi istuttamaan taimia ja korjaamaan satoa. Myös kasvihuoneisiin tarvitaan työntekijöitä.

Kaikki maahantulevat työntekijät testattaisiin rajalla ja uudestaan 72 tunnin kuluttua. Jos molemmat testit ovat negatiivisia, työntekijä voi vapautua karanteenista.

Viljelijöille halutaan antaa myös entistä enemmän vastuuta siitä, että rajan takaa saapuvat työntekijät kuljetetaan lentokentältä tai satamasta tiloille.

Koronarokottamisesta täysi korvaus työterveyshuollolle

Hallitus neuvottelee myös siitä, mikä osuus koronarokotuksista korvataan työterveydelle.

Työmarkkinajärjestöt ovat ehdottaneet mallia, jossa rokotukset korvattaisiin niille täysimääräisesti. Ylen tietojen mukaan tämä malli on nyt neuvottelujen pohjaesitys.

Esimerkiksi influenssarokotuksista työterveydelle korvataan tällä hetkellä 60 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun kunnat avaavat lasten ja nuorten harrastuksia

Ylen tietojen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön esitys lasten ja nuorten harrastusten avaamiseksi ei vielä valmistu keskiviikon neuvotteluihin, mutta asiasta keskustellaan varmasti illan aikana.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä ilmoitti ennen neuvotteluiden alkua omassa tiedotustilaisuudessaan, että se avaa helmikuussa alle 20-vuotiaiden harrastustoimintaa kaupunkien tiloissa.

Lapset ja nuoret voivat harrastaa rajatusti ja erityisiä turvaohjeita noudattaen Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Uusimaa on edelleen koronan leviämisvaiheessa.

Keskusta olisi ollut halukas avaamaan maanantain neuvotteluissa alaikäisten harrastustoimintaa tietyillä ehdoilla leviämisvaiheen alueilla helmikuussa, mutta sosiaali- ja terveysministeriö vastusti ajatusta vedoten virusmuunnokseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtäväksi jäi valmistella esitys, jossa "pitkään jatkuneen koronapandemian negatiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja toimintakykyyn voidaan minimoida."

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

* Uutista päivitetään

Lue lisää:

Tornion massatestauspisteellä koronatestaus on hieman vilkastunut – rajayhteisön erivapauden päättymisen odotetaan lisäävän testimäärää keskiviikkona

Virusmuunnosta löydetty jo 100 tapausta, uudet tartunnat kytköksissä aiempiin – kahden viikon sisään tiedetään, tarvitaanko tiukempia rajoituksia

Hallitus kertoi suunnitelmansa virusmuunnoksen pysäyttämiseksi: Nykyiset rajoitukset jatkuvat toistaiseksi – alueellisista toimista valtakunnalliseen epidemian torjuntaan

Uusimmat tiedot koronapandemiasta

Vanhat kännykät, tietokoneet, tabletit ja pelikoneet saattavat sisältää henkilökohtaisia tietoja ja kuvia, jotka kiinnostavat myös pitkäkyntisiä.

Tietomurrot ovat lisänneet kansalaisten kiinnostusta omien käytöstä poistettujen datalaitteiden oikeaoppiseen hävittämiseen. Laitteiden turvallinen hävittäminen vaatii kuluttajalta huolellisuutta.

Hämeenlinnan Kiertokapulan jätteenkäsittelyalueella lojuu sähkö- ja elektroniikkajätteen seassa tietokoneen kovalevyjä. Niistä ovat kiinnostuneet rikollisetkin.

– Esimerkiksi kännyköissä, tableteissa, tietokoneissa ja pelikonsoleissa on paljon arkaluontoista ja suojeltavaa tietoa, sanoo Kiertokapula Oy:n ympäristökouluttaja Minna Sawkins.

Kiertokapula on 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö, joka toimii Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Yhtiön mukaan se vastaanotti 2256 tonnia sähkö- ja elektroniikkaromua viime vuonna. Tietoturvajätettä oli lähes 24 tonnia. Sen määrä on kasvanut.

– Yksinkertainen selitys on, että kotitaloudet ovat entistä tietoisempia omasta tietoturvastaan. Laitteet, joihin on kirjauduttu henkilökohtaisilla tiedoilla tai maksettu pankkikortilla, tulisi ehdottomasti tyhjentää tiedoista, sanoo Kiertokapulan työnjohtaja Jouni Valli.

Vastaamon tapaus lisännyt tietoturvahuolta

Ely-keskuksen mukaan Suomessa kerättiin kierrätykseen noin 66 680 tonnia kodinkone- ja elektroniikkajätettä vuonna 2019. Tieto- ja teletekniikkajätettä, joka voi sisältää yrityksille ja kansalaisille tärkeitä tietoja, oli noin 10 000 tonnia.

Elektroniikkaketju Gigantin liikkeiden takapihoilla on kierrätyspisteitä, jonne asiakkaat voivat tuoda vanhoja laitteitaan. Kierrätettävien romujen seassa näkyy silloin tällöin tietokoneitakin.

Gigantin operatiivinen johtaja Janne Henriksson muistuttaa, että tietoturvaromu pitää antaa henkilökohtaisesti työntekijälle.

Ketjun Espoon liikkeessä kävi niin, että asiakas laittoi kiertoon tarkoitetun vanhan tietokoneensa muun elektroniikkaromun sekaan ilmoittamatta siitä henkilökunnalle. Jonkin ajan kuluttua nainen sai puhelun. Soittaja kertoi ostaneensa laitteen netin kirpputorilta ja huomanneensa, että siinä oli yhä edellisen omistajan tietoja.

Henkilökohtaisia tietoja sisältävät laitteet päätyvät Gigantissa sinetöityyn turva-astiaan. Yhteistyökumppani Kuusakoski Oy hakee dataromun ja hoitaa laitteiden asianmukaisen hävityksen.

Netissä toimii Seiffi-niminen maksullinen palvelu, jossa kuluttuja saa lopulta ilmoituksen sähköpostiinsa, kun hänen postitse lähettämänsä laite on turvallisesti tuhottu. Seiffin takana on Elker Oy, jonka toimitusjohtaja Sakari Hietala arvelee, että palvelun kautta on kierrätetty kännyköitä jo kuusinumeroinen luku.

Myös kunnalliset jätehuoltoyhtiöt ovat kiinnostuneet arkaluontoisen elektroniikan turvallisemmasta hävittämisestä. Siksi Kiertokapula hankkii tietoturvallisia jätekaappeja Järvenpäähän, Nurmijärvelle, Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Valkeakoskelle.

Gigantin Henriksson näkee, että huoli omasta tietoturvasta on kasvanut psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron myötä.

– Nyt kysytään paljon enemmän, että meneehän laite asianmukaisesti kierrätykseen, kun se tuodaan hävitettäväksi.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä on linjannut jatkavansa pääosin voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia helmikuun loppuun saakka.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori painotti keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa, että tilanne pääkaupunkiseudulla on edelleen vaikea.

– Poikkeuksena päälinjasta Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat päättäneet avata rajatusti ja erityisiä turvallisuusojeita noudattaen alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten harrastustoimintaa kaupunkien hallinnoimissa tiloissa 1.2. alkaen.

• Voit katsoa tallenteen tiedotustilaisuudesta klikkaamalla jutun pääkuvaa. Tilaisuudessa olivat paikalla Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
• Päivitetyt rajoitukset ja suositukset löydät tästä jutusta.

Päätös avata harrastustoimintaa perustuu lasten ja nuorten kokonaishyvinvoinnin edistämiseen ja tämänhetkiseen epidemiologiseen arvioon. Harrastustoiminta on ollut tauolla marraskuun loppupäivistä saakka, eli noin kahden kuukauden ajan.

Lisäksi ulkona toteutettava nuorisotyö mahdollistetaan enintään 10 hengen ryhmissä. Tämä tarjoaa nuoriso-ohjaajille mahdollisuuksia vastata nuorten tarpeisiin ja ehkäistä syrjäytymistä.

Lukiot jatkavat etäopetuksessa kolmannen jakson loppuun asti. Ammatillisessa koulutuksessa etäopetusta jatketaan helmikuun loppuun saakka.

Toisen asteen etäopetusta arvioidaan jälleen ensi viikolla, koordinaatioryhmä kertoo.

Harrastustoimintaa avataan rajatusti, ei kilpailuja tai otteluita

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoo, että harrastustoiminanlla tarkoitetaan yksilöohjauksena tai ryhmässä tapahtuvaa toistuvaa ohjattua toimintaa.

Toiminnassa on noudatettava viranomaisten antamia ohjeita. Niiden rikkominen voi johtaa tilavarausten peruuttamiseen tai toiminnan keskeyttämiseen.

Otteluita, kilpailuja, turnauksia, esityksiä tai tapahtumia ei järjestetä. Työpajoja, kerran järjestettäviä kursseja tai päiväkoti- tai kouluryhmien vierailuja ei myöskään järjestetä.

Koululiikunta toteutetaan edelleen ulkona ja koulun tiloissa, ei muissa liikuntatiloissa. Kilpa- ja huippu-urheilun harjoittelu- ja kilpailumahdollisuudet turvataan aiempien päätösten mukaisesti.

Koordinaatioryhmä suosittaa yksityisiä toimijoita noudattamaan samoja linjauksia.

Harrastukset ovat keskeinen lasten ja nuorten toimintakykyä ylläpitävä tekijä ja heille merkittävä sosiaalinen piiri, kertoo Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Hänen mukaansa Vantaalla tartunnat eivät ole juuri levinneet nuorten keskuudessa.

– Masentuneisuus ja huonovointisuus ovat huolestuttavasti yleistyneet pääkaupunkiseudun nuorten keskuudessa. Rajoitukset ovat lisänneet eriarvoistumista, hän sanoo.

Muut rajoitukset ja suositukset pysyvät ennallaan

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä linjasi, että nyt voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia jatketaan pääosin pääkaupunkiseudulla helmikuun loppuun. Voimassaoloajan jatkamisella torjutaan epidemian ja uuden virusmuunnoksen leviämisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ylikuormittumisen uhkaa.

Myös Etelä-Suomen aluehallintovirasto kertoi jo aiemmin keskiviikkona, että nykyiset kokoontumisrajoitukset jatkuvat Helsingin ja Uudenmaan alueella myös helmikuussa.

Kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty määräajaksi kuitenkin siten, että korkeintaan 10 henkilön yleisötilaisuuksien ja kokouksien järjestäminen sallitaan edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa.

Koordinaatioryhmä suosittelee edelleen vahvasti, että lähikontaktit rajoitetaan saman kotitalouden tai pysyvyydeltään siihen rinnastettavien läheisten välille. Muita yksityisiä tapaamisia tai perhekokoontumisia ei suositella.

Kaikki yleisölle avoimet asiakastilat, lasten ja nuorten harrastusten vuoroja lukuun ottamatta, on edelleen suljettu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaupunkien kaikkia kulttuuritaloja, museoita ja nuorisotiloja. Työväenopistojen toiminta on keskeytetty.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen välttämättömään koulutukseen käytettävät tilat pidetään auki. Myös esimerkiksi välttämätön asiointikoneiden käyttö kirjastoissa ja vähävaraisten kasvomaskijakelu jatkuu.

Tartunnat pääkaupunkiseudulla kasvussa

HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoi tilaisuudessa epidemiatilanteesta Euroopassa ja Suomessa.

– Suomessa on mennyt kaiken aikaa hyvin ja menee edelleen suhteellisen hyvin. Olemme paljon vartijana, kun mietimme erilaisia rajoituksia ja suosituksia sekä ennen kaikkea niiden noudattamista.

Uudellamaalla tautia on ollut kaiken aikaa eniten, ja on edelleen. Tuorein ilmaantuvuusluku Uudellamaalla on 124. Luku kertoo koronatapausten määrän 100 000 asukasta kohden.

Vuodenvaihteen jälkeen tartuntojen määrä on kääntynyt jälleen kasvuun, kertoo Mäkijärvi.

– Se, onko tämä piikki vai pysyvämpi nousu, jää nähtäväksi. Tämä kehitys on huolestuttava ja se on otettu huomioon, kun linjauksia tehdään, hän sanoo.

Joulun ja uudenvuoden jälkeen tartunnat ovat lisääntyneet etenkin 20–40 vuotiaiden joukossa. Mäkijärvi kehuu, että viime päivinä näytteenotto on lisääntynyt merkittävästi, mutta parannettavaa yhä on.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmään kuuluvat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, THL, HUS ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Ryhmä suosittaa, että tarpeettomia kohtaamisia vältetään edelleen, maskeja käytetään, turvavälejä pidetään ja testeissä käydään, jos oireita on.

Voit keskustella aiheesta 28.1. klo 23:een asti.