Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 118923 articles
Browse latest View live

Sairaanhoitaja on töissä itsenäisyyspäivänäkin: "OIen ensimmäistä kertaa urani aikana huolissani omasta jaksamisestani"

$
0
0

Hoitajat ovat juuri jakaneet kiireellä jokaisen potilaan eteen lohiperunamuusiannoksen itsenäisyyspäivän lounaaksi.

– Matti! Matti, haloo, oletko mukana? lähihoitaja Ayman Saleh käy kyselemässä sänkynsä laidalla istuvalta, ruokapöydän ääressä nuokkuvalta vanhalta mieheltä.

Mies ei oikein jaksa puhua, ei avata silmiään.

– Onko kipuja? Mennäänkö pitkälleen?

Saleh auttaa miehen sänkyyn. Hän menee kertomaan heti Matin omahoitajalle, että hänelle ei nyt ruoka maistunut ja hän lepää.

Omahoitaja vastaa, että Matti on ollut väsynyt jo viime aikoina. Lääkäri kutsutaan apuun, jos kivut lisääntyvät.

Sairaalaruokaa lautasella.
Yhteistilaan ei saa korona-aikaan viedä ruokaa. Lohi ja perunamuussi, rosolli ja rahka täytyi sairaalassa nauttia oman sängyn ääressä myös itsenäisyyspäivänä.Tiina Jutila / Yle

Kaikki potilashuoneet ovat täynnä.

Joku pitää herätellä syömään, osa syö, jotkut potilaista vain katselevat ympärilleen.

Laakson sairaalan akuuttisisätautiosastolla on paljon muistisairaita. Hoitajat kertovat, että potilaat ovat nyt paljon vaikeammin sairaita kuin ennen ja monisairaita on enemmän.

Se johtuu siitä, että Meilahden sairaala on myös kuormittunut sekä siitä, että korona-aikana yksinäisten vanhusten aktiviteetit ovat vähentyneet tai loppuneet kokonaan.

Timo Tyni
Timo Tynin päivät kuluvat Laakson sairaalassa televisiota katsellen aamusta iltaan. Tupakallekaan ei pääse. Tiina Jutila / Yle

Saleh kertoo, että hän on puhunut töihin muistisairaiden potilaiden kanssa sitä, että tänään on itsenäisyyspäivä ja mitä se tarkoittaa.

Yhteistilassa ei saa syödä itsenäisyyspäivänäkään. Paikalle rullaa itsensä pyörätuolissa mies nimeltään Timo Tyni. Hän liikkuu pyörätuolilla, sillä diabetes vei toisen jalan.

Potilas Tyni on huumorimies. Hän kiittelee sitä, että hoitajat eivät ole säätäneet pyörätuolin nopeutta viiteenkymppiin.

Ruoka maistui hyvin ja nyt mies haluaisi katsoa yhteistilassa televisioita – vaikka omassakin huoneessa olisi telkkari.

– Aiempina itsenäsyyspäivinä olen katsonut Linnan juhlia ja juonut oluttkin. Nyt Linnan juhlia ei tule, ja oluttakaan täällä ei saa juoda, sanoo Timo Tyni.

Formulat saavat kelvata. Sen jälkeen tulee Tuntematon sotilas.

Karel Suvitie
Sairaanhoitaja Karel Suvitie alkaa jakaa vuoronsa aluksi lääkkeitä. Tiina Jutila / Yle

Toinen mieshoitaja pyyhkäisee yhteistilaan.

Sairaanhjoitaja Karel Suvitie on saa yleensä heti kaikenlaisia yleistehtäviä kun työvuoro alkaa. Usein apua tarvitaan teknisten laitteiden kanssa, kuten tietokoneiden ja salasanojen kanssa.

Niin nytkin: Suvitie saa tehtäväkseen auttaa Tyniä saamaan televisiosta oikea kanava näkyviin. Ykkösen jumalanpalvelus ei nyt kiinnosta.

– Meillä on paljon henkilöstä vaihtunut viimeisen vuoden aikana. Meille on tullut paljon uusia työntekijöitä ja olen ollut tällaisessa mentorin roolissa. Harvoin työvuoroni alkaa rauhallisesti.

Suvitie on silminnähden streessaantunut ja vaikuttaa siltä, että hän käy ylikierroksilla jo heti vuoron alussa.

Hän kertoo, että hän on tehnyt enemmän töitä viime vuoden aikana, kuin koskaan aiemmin seitsemän vuotisen uransa aikana.

– Olen kuormittunut enemmän kuin koskaan aiemmin urani aikana. Milloinkaan aiemmin en ole ollut huolissani omasta jaksamisestani, mutta nyt olen, hän kertoo.

Työkyvystään hän ei vielä ole huolissaan, mutta hän käy työterveyspsykologilla puhumassa ylikuormittumisen aiheuttamista oireistaan. Niitä ovat ärtyniesyyys ja palautumisen vaikeus.

Karel Suvitie
Potilaiden kuulumiset löytyvät raportista. Karel Suvitie on ensimmäistä kertaa sairaanhoitajan uransa aikana huolissaan omasta jaksamisestaan. Tiina Jutila / Yle

Suvitie kertoo tehneensä ylitöitä sekä aamu- ja iltavuoroja putkeen, jos joku hoitajista puuttuu. Pahinta on kuitenkin eettinen kuormitus.

– Jokaisella hoitajalla on omat standarsinsa sille millä tarkkuudella haluaa työnsä tehdä. Meillä on kiire, sama määrä potilaita ja samat tehtävät pitäisi pystyä tekemään. Työt ovat entistä raskaampia, ne vaativat enemmän voimavaroja, ja silloin tätyy tinkiä jostain muusta.

Tämä tinkiminen "jostain muusta" aiheuttaa kuormitusta, koska potilastyössä joutuu punnitsemaan, mitä jättää tekemättä.

Suvitie soimaa itseään hieman siitä, että hänelle joustamiseen ja ylitöihin suostumiseen ovat olleet vähän liiankin helppoja, koska hän on perheetön. Se on johtanut liialliseen töiden tekemiseen.

Suvitie yrittää nyt säätää Timo Tynille oikean kanavan, mutta kaikki kaukosäätimet temppuilevat. Hän tempaisee television johdon irti.

– Jospa tähän auttaa sama temppu kuin tietokoneille, hän sanoo

Yes! Kaukosäätimet alkavat toimia ja Tyni pääsee katsomaan formulaa.

Ayman Saleh
Lähihoitaja Ayman Saleh jakaa potilaille ruokia ja auttaa iltatoimissa. Irakissa asuessaan hän opiskeli historiaa. Tiina Jutila / Yle

Kauaa Tyni ei jaksa kuitenkaan istua yksin televisiohuoneessa.

– Mitäs me tehtäsiin nyt, kun ei ole mitään tekemistä? hän kysyy ohi kiitävältä hoitajalta.

Hoitaja ehdottaa television katselua.

Tynin mielestä hoitajat ovat Laakosssa mukavia, vaikka tyttöystäviksi naishoitajista kukaan ei ole halunnut hänelle ryhtyä.

– Me juttelemme hoitajien kanssa monista asioista, ja aina he vaihtavat vaipat ja auttavat suihkussa käynnissä, hän kehuu.

– On heillä monipuolinen homma, hän toteaa.

Karel Suvitie
Helsinkiläisessä Laakson sairaalassa vuodepaikat ovat jatkuvasti täynnä. Jos joku potilaista lähtee, toinen tulee heti tilalle. Sairaanhoitaja Karel Suvitie avaa ovea.Tiina Jutila / Yle

Sairaalassa päivä jatkuu tavanomaiseen tapaan: Suvitie lukee potilaidensa kuulumiset raportista ja jakaa lääkeet.

Saleh kertoo, että pian on kahvit, sitten illallinen ja potilaiden iltahoitotoimenpiteet.

– Sitten kirjoitetaan raportti mitä tänään tehtiin ja päivä on ohi kello 21.30.

Ayman Saleh
Koronavuosi on ollut rankka myös Ayman Salehille. Potilaita on ollut niin paljon. Tiina Jutila / Yle

Vaikka päivä jatkuu Laakson sairaalassa osasto kutosessa samalla tavalla kuin muinakin päivinä, vuonna 2015 Suomeen Irakista turvapaikanhakijana Suomeen saapuneelle Ayman Salehille tämä itsenäisyyspäivä on erityisen tärkeä: hän on hiljattain saanut Suomen kansalaisuuden.

– Itsenäisyyspäivä merkitsee minulle paljon hyviä asioita erityisesti Suomen kansalaisuuden saamisen jälkeen, Saleh liikuttuu.

Maskin takana ääni värähtää ja silmät näyttäisivät kostuvan.

– Suomi on antanut minulle turvallisuuden, hyvän elämän, töitä ja perheen.

Hän sanoo olevansa todella kiitollinen.

– Kun tulin tänne Suomeen, ihmettelin mitä minun pitäisi tehdä ja miten pärjään täällä. Mutta nyt rakastan tätä maata päivä päivältä enemmän ja haluan kasvattaa 2-vuotiasta lastani rakkaudella täällä, hän sanoo.

Lue lisää:

Jo peruttuihin Linnan juhliin kutsuttu tehohoitaja: "Valehtelisin jos sanoisin ettei harmita, mutta yksikään varotoimi ei ole liioittelua"


"Viljo-setä varmaan nauroi rintamalla, kun näki koulutytön lapsellisia kirjeitä"– pikkulotta Pirkko Joki riensi apuun, kun pommikoneet kiisivät kylän yli talvisodassa

$
0
0

Rintamalle suuntaavat junat käännytettiin yhtäkkiä takaisin. Aikuiset vakavoituivat, tunnelma muuttui painostavaksi. Kyllä tästä varmaan sota tulee, he sanoivat.

Silloin Pirkko Joki tajusi, että sota voi oikeasti syttyä. Hän oli noin kymmenvuotias ja työskenteli pikkulottana Pieksämäen rautatieasemalla.

Tehtäviin kuului rintamalle menevien sotilaiden muonitus. Välillä hän myi tuotteita lottakahvilassa.

Elettiin talvisodan kynnyksellä.

Pikkulotat olivat 8–16-vuotiaita tyttöjä, jotka joutuivat sodan aikana vaativiinkin tehtäviin. He työskentelivät muun muassa sairaaloissa, kanttiineissa ja muonituksessa. He auttoivat lottia. Parhaimmillaan heitä oli yli 52 000.

– Tunsin olevani yksi meistä, kun olin pikkulotta. Yhteishenki oli hyvä kautta linjan siihen aikaan, Pirkko Joki, 93, muistelee.

Lakanat ylle ja metsään, kun pommikoneet tulivat

Sota on syttynyt! Rehtori ilmoitti sen aamurukouksessa, ja oppilaat lähetettiin kotiin.

– Se oli järkyttävää. Menimme kotiin ja ilmoitimme, että sota on alkanut, Joki kuvaa.

Pian pommihälytykset soivat.

Pelotti. Sen Joki muistaa.

Silloin perhe veti valkoiset, lakanasta tehdyt viitat päälle ja pakeni metsään.

Venäläiset lentokoneet tulivat. Ilma rätisi, kun ne ajoivat puiden välissä.

Toisinaan perhe kiiruhti naapurin kellariin suojaan pommeilta. Sinne kerääntyi useamman talon väki. Toistakymmentä naista ja lasta istui kynttilänvalossa perunalaatikoiden reunoilla ja odotti hälytyksen loppumismerkkiä.

Kerran pommi putosi ihan kotitalon viereen, maantien toiselle puolelle. Siihen jäi kuoppa, ja sitä piti käydä katsomassa.

– Pommi olisi voinut osua meidän kotiinkin, väli oli niin lyhyt, Joki muistelee.

Vanhemmat ja kolme lasta asuivat pienessä talossa, jossa oli vain keittiö ja kamari. Samaan tilaan sulloutui sodan aikana myös kolmihenkinen siirtolaisperhe, joka pakeni sotaa.

– Olimme aika ahtaissa oloissa ennen kuin he saivat järjestettyä asunnon siirtolaisille, Joki kertoo.

Lotta Svärd Pieksämäen hihanauha.
Pikkulotat kuuluivat Lotta Svärdiin.Sari Ursin / Yle

Kovalla pakkasella pelättiin pommituksia

Kerran 70 Venäjän pommikonetta lensi ylitse. Vuokko Koskinen sisaruksineen katseli niitä Lappeenrannassa.

Heitä ei pelottanut.

– Ei ollut mitää erikoista pakokauhua. Jotenkin se liukui noin vain niin kuin muutkin asiat, Koski muistelee.

Nyt, 93 vuotiaana, hän miettii, miksi.

Ehkä se johtui siitä, että heitä ei peloteltu kotona sodalla.

Isä tosin kielsi menemästä kellariin pakoon pommikoneita. Piti mennä mahalleen lattialle, koska silloin olisi päässyt nopeammin ulos, jos pommi olisi pudonnut päälle.

Päivät olivat rauhallisia, mutta öisin tapahtui. Kirkkaana päivänä kovalla pakkasella pelättiin pommitusta.

Silloin Koskinen heräsi ajattelemaan pommituksen uhkaa.

Hälytykset eivät kuuluneet kotipihaan, koska talo seisoi kolmen kilometrin päässä kaupungista. Kaupan pihan puuhun oli ripustettu ratakisko ja viereen rautanuija. Ratakiskoa piti lyödä nuijalla, kun hälytys tuli. Silloin pimennysverhojen raoista ei saanut näkyä ollenkaan valoa.

Koululaiset kirjottivat kirjeitä rintamalle

Pirkko Joki kirjoitti kirjeitä isän velipuolelle rintamalle. Se kuului pikkulotan tehtäviin.

Hän kertoi tavallisista asioista. Hän kirjoitti siitä, miten kävi koulua, teki vähän kotitöitä ja pelkäsi lentokoneita.

– Viljo-setä varmaan nauroi rintamalla, kun näki koulutytön lapsellisia kirjeitä. Minulla ei kuitenkaan ollut muita sukulaisia siellä, joten kirjoitin hänelle urhoollisesti, Joki kuvaa.

Hän odotti vastauksia innokkaasti, ja niitä luki koko perhe. Kirjeissään Viljo-setä kertoi, millaista rintamalla oli. Hän kuvaili muun muassa, miten kuuli ampumista.

Toimistolotaksi tietämättä, mitä se tarkoittaa

Vuokko Koskisen piti täyttää kaavake. Siinä kysyttiin, millaisiin töihin hän haluaa. Vaihtoehtoja olivat muun muassa hoitoala ja toimistoala.

Koskinen oli yhdeksän vanha ja liittymässä pikkulottiin vuodenvaihteessa 1939–1940.

Koskinen valitsi toimistolotan työt. Se ihmetyttää häntä nyt.

– Mistä minä keksin sen? En minä ymmärtänyt, mikä se toimistolotta edes on. Laitoin sen ja näinhän minun elämäni oli toimistilottaa kokonaan.

Avatussa rasiassa oleva pikkulotta-merkki.
Koskisella on yhä tallessa pikkulottien rintamerkki. Sari Ursin / Yle

Aluksi Koskinen oli aivan liian pieni toimistohommiin. Sen sijaan pikkulotat kokosivat kerhossaan paketteja rintamalle. Isommat kutoivat, Koskinen leipoi ja kirjotti kirjeitä.

Rintamalta tuli paluupostia.

– Silloin minua nolotti, kun olin niin lapsi ja aikaihmiseltä tuli kirje! En jaksa muistaa, mitä siinä oli. Hän kiitti paketista ainakin, Koskinen kertoo.

Jälkeenpäin hän on pohtinut, että kenttäposti on ollut tärkeää.

– Se oli varmasti suuri juttu heille rintamalla. Se olisi ollut suuri juttu meillekin, jos olisimme oikeasti ymmärtäneet, miten tärkeää se oli.

Itsetehtyjä perunajauhoja ja teetä vaapukkapensaasta

Ruokapula. Sen Vuokko Koskinen muistaa sota-ajasta. Kotona oli kyllä aina ruokaa pöydässä, mutta se oli puutteellista.

Koskinen kasvatti ruokaa kerhomailla. Sinne istutettiin perunaa, porkkanaa ja sokerijuurikasta. Lapset keräsivät voikukan juuria ja vaapukkapensaiden lehtiä ja tekivät niistä teetä.

Osa perunoista heitettiin kuorineen päivineen koneeseen, joka teki niistä jauhoja. Sen jälkeen tuotosta piti huuhtoa moneen kertaan, jotta siitä tuli valkeaa.

Silti sota-aika ei ollut lapsille pelkkää työtä. Koskinen kavereineen leikki ja paljon. Kauppaleikkeihin he rakensivat huonekalut sammalesta. Mäenlaskua piristämään he pystyttivät porukalla sauvoja pujotteluesteiksi.

– Se oli siinä mielessä kivaa aikaa, että oli yhteisiä juttuja, Koskinen sanoo.

14-vuotias laitettiin laskemaan rahoja

Sitten tuli ilouutinen: Sota loppuu!

Sotilaat pääsivät rintamalta. Koskinen laski pikkulottana kotiuttamisrahoja toimistossa ja maksoi niitä sotilaille keskuskoululla Pieksämäellä, jonna perhe oli juuri muuttanut. Hän oli vasta 14-vuotias.

Jälkeenpäin tilanne hämmästyttää.

– Mitenhän olen saanut niin vakavan homman niin nuorena? Ne erehtyivät vissiin iästä, Koskinen miettii.

Sotakuvat maailmalta hirvittävät sodan kokeneita

Pirkko Joella nousee tippa silmään ja sota-ajat mieleen, kun Veteraanin iltarukous kajahtaa ilmoille itsenäisyyspäivän juhlassa.

Päivällä on suuri merkitys.

– Olemme itsenäisiä. Ei ole turhaan taisteltu ja oltu rintamalla, Joki sanoo.

Nykyään hän katselee uutisista, kuinka ihmislaumat vaeltavat toivottomina pakoon sodan jaloista. Se tuntuu hirveältä.

– Jokainen sodan kokenut varmasti muistaa ja toivoo, että sotaa ei tule koskaan minnekään päin maailmaa. Se on niin kauheaa, Joki toteaa.

Jatkuvat sotakuvat maailmalta saavat Vuokko Koskisen miettimään, uskaltaako televisiota avata ollenkaan. Omat lapset ja lapsenlapset saavat suhtautumaan sotaan eri tavoin kuin lapsena keskellä tilannetta.

– Sotaa ei pääse sen paremmin pakoon kuin koronaakaan. Se on rankka juttu, jos tulee sota. Toivotaan, että ei tule mitään sellaista.

Korona perui puolustusvoimien paraatin itsenäisyyspäivänä, mutta helikopterien ylilennot pelastivat päivän – katso videot

$
0
0

Koronan takia Lahdessa ei nähty puolustusvoimien valtakunnallista itsenäisyyspäivän paraatia.

Paraati jouduttiin koronan takia perumaan toista kertaa. Paraatin sijaan armeija lennätti Lahden taivaalle Utista maavoimien neljä kopteria.

Viime vuonna huono sää esti ylilennon, mutta tänä vuonna lento onnistui kirkkaalla pakkassäällä.

Paikan päällä Lahden torilla kirpakassa kelissä oli ylilentoa seuraamassa kourallinen ihmisiä.

Ilmavoimat teki osaltaan ylilennon neljällä Hornet -hävittäjällä seppeleenlaskun yhteydessä Lahden Ristinkirkolla.

Presidentti Sauli Niinistö ei usko pakkorokotuksiin, mutta on varma, että korona vielä selätetään: "Vaikeudet ovat voittamista varten"

$
0
0

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio sanovat, että korona on muuttanut suomalaista yhteiskuntaa monella tavalla.

Itsenäisyyden saavuttaminen ja ylläpitäminen vaati aiemmilta sukupolvilta suunnattomia uhrauksia. Nykypolville vaikeuksia tuottaa koronavirus.

– Nyt oma sukupolveni on ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa meillä on vaikeuksia. Vaikeudet ovat voittamista varten. Olen aivan varma, että COVID selätetään, presidentti sanoo Linnan juhlat -lähetyksessä.

Perinteinen Presidentinlinnan juhlavastaanotto peruttiin tänä vuonna pahentuneen koronatilanteen takia jo toisen kerran putkeen.

Ylen Linnan juhlat -lähetyksessä illalla keskustellaan presidenttiparin ja suomalaisten kanssa. Lähetyksessä huomioidaan korona-aikana ansioituneita henkilöitä sekä veteraaneja ja lottia.

Presidentti Sauli Niinistö ei oikein usko, että Itävallan kaltainen rokotuspakko on ratkaisu koronakriisiin.

– Se on hyvin vaikea kysymys. Pakko ei sovi hyvin moderniin demokratiaan.

Sitä vastoin rokottamattomille pitää presidentin mukaan kertoa ja vakuuttaa, että heidän oman etunsa ja muiden vuoksi on tärkeä ottaa rokotus.

  • Voit seurata Ylen Linnan juhlat -lähetystä suorana täältä.

Suomessa on paljon hyvää

Pandemia on muuttanut suomalaisia. Rouva Jenni Haukio sanoo, että se on vaikuttanut päivittäiseen toimintaan.

– Toivoisi, että olemme havainneet, että ihmisen on turha kuvitella olevansa luontoa väkevämpi voima.

Haukion mukaan myös keskinäisriippuvuuden tunne on vahvistunut.

– Kaikki olemme vastuussa toinen toisistamme.

Yhteisvastuun kantaminen tuo suomalaisille Haukion mukaan onnea.

Illan teema on Suomessa on paljon hyvää.

Presidenttipari haluaa nostaa esille esimerkiksi vaikean koronatilanteen eteen työtä tekeviä ihmisiä. He haastattelivat suorassa lähetyksessä esimerkiksi koronahoitajia, opettajia ja kuljettajia.

– Minusta tuntuu, että pandemian aikana olemme oppineet arvostamaan ihmisiä, jotka tekevät jokapäiväistä työtään. Siivoaminen, liikenne, kaupan kassa ja kaikki palvelemme tietyllä tavalla toisiamme. Se on antia, Niinistö kertoi.

Malttava pääoma yksi ratkaisu

Tänä vuonna on puhuttu paljon myös ilmastonmuutoksesta. Presidentti Niinistö puhui itse YK:n ilmastokokouksessa Glasgow'ssa.

– Tunsin itse omalta kohdaltani ja kollegoiden osalta, että nyt on omistautumista enemmän kuin aikaisemmissa kokouksissa.

Niinistö kertoo tavanneensa Ilmastoraportin kirjoittajan Sir Nicholas Sternin ensimmäistä kertaa positiivisella tuulella.

– Hän puhuu malttavasta pääomasta, pääomasta, joka jaksaa odottaa hyvää ja uskoi, että tätä kautta elinkeinoelämässä tapahtuu paljon.

Siirtolaistilanne kärjistyi tänä vuonna. Niinistön mukaan tilanne sekä Suomen länsi- että itärajalla on varsin rauhallinen. Valmiuslainsäädännön pitäisi olla valmiimpi.

– Meidän täytyy ymmärtää hybridimaailmaa. Se pitää sisällään sellaisia asioita, joita kaikkia emme osaa edes kuvitella. Uskon, että me pärjäämme tässä kyllä.

Niinistö pitää diplomatiaa ja dialogia ainoana tienä jatkaa keskustelua Venäjän ja Yhdysvaltain valtionpäämiesten välillä.

Kansalaiset lähettivät presidenttiparille kysymyksiä.

Presidentti Sauli Niinistö tunnetaan pipolätkän pelaajana. Hän kertoi ottaneensa tuntumaa jo pipolätkään.

Rouva Jenni Haukio kertoi, että pariskunnan joululahjoista löytyy ainakin kirjoja.

– Paras joululahja meille kaikille olisi, jos COVID yhtäkkiä alkaisi hävitä, presidentti kertoi suurimman toiveensa.

Koko presidenttiparin haastattelu löytyy täältä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 7.12. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Presidenttipari kiitti veteraaneja ja sairaanhoitajia, suora lähetys Linnan juhlien jatkot alkaa kello 20.45 – Yle seuraa itsenäisyyspäivää

Sairaanhoitaja Inka Häkkinen sai kutsun Linnaan – juhlat peruttiin, joten hän menee yövuoroon päivystykseen

Mert Otsamo menetti jälleen kaikki Linnan juhlien pukutilaukset – sitten hän sai tehdä esiintymisasun Kaija Koolle

$
0
0

Loppuvuosi on yleensä muotisuunnitelija Mert Otsamolle vuoden kiireisintä aikaa. Hän on suunnitellut vuosittain Linnan juhliin 5-7 juhlapukua.

Viime vuonna presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto peruttiin koronan takia, ja siinä menivät myös Otsamon työt. Tänä vuonna eläteltiin toiveita juhlien järjestämisestä. Kun niistä ilmoittaminen alkoi venyä, Otsamo arvasi, ettei niitä pidetä.

Tarkoituksena oli kutsua Linnaan sata hoitohenkilökuntaan kuuluvaa seuralaisineen, jotka ovat työskennelleet koronapandemian eturintamassa.

Kutsu tuli niin nopealla aikataululla, että muotialan ihmiset halusivat auttaa kutsuttuja pukeutumaan juhlavasti tumma puku -koodin mukaisesti. Myös Mert Otsamo lupautui lainaamaan pukuja mallistoistaan sekä stailaamaan ihmisiä.

Juhlat kuitenkin peruttiin kutsuvieraiden osalta heikentyneen koronatilanteen takia.

Reilu viikko ennen itsenäisyypäivää Otsamo sai kuitenkin työtilauksen Linnan juhliin. Kaija Koo oli kutsuttu esiintymään paikan päälle ja hänelle piti suunnitella esiintymisasu.

Aikataulu oli kiireinen, sillä yleensä suunnittelija haluaa varata puvun tekemiseen noin kuukauden. Tällä kertaa painetta helpotti se, että Otsamo on tehnyt Kaija Koolle esiintymis- ja juhla-asuja jo usean vuoden ajan.

Linnassa esiintymistä varten Otsamo suunnitteli artistin kanssa yhteistyössä puvun, joka ei ole varsinainen gaalamekko mutta kuitenkin täyspitkä puku.

– Asu on mustavalkoinen, graafinen ja kauniisti laskeutuva. Siinä on paljettikivikirjailua miehustassa ja jujuna ovat isot kimono-henkiset hihat, suunnittelija kuvaa.

Otsamo kertoo kuuntelevansa Kaija Koon musiikkia, jossa häntä inspiroi sen voimauttava sanoma.

– Hänellä on lavalla rock’n’roll-meininkiä ja hän liikkuu paljon, mutta halusimme nyt kunnioittaa Linnaa ja tapahtumaa. Halusimme tehdä kauniin ja eteerisen kokonaisuuden, mutta haimme kontrastia väreissä ja mustavalkoisista graafisista leikkauksista. Puvun designilla halusimme henkiä lempeyttä.

Kaija Koo esitti Linnan juhlissa Kaartin Combon säestyksellä kappaleet Taipumaton ja Vapaa.

Mert Otsamo
– Eletään sellaisia aikoja, että joutuu muutenkin olemaan varpaillaan tapahtumien kanssa, joten ei ole voinut laittaa kaikkia pelinappuloita Linnan juhlien varaan, kertoo muotisuunnittelija Mert Otsamo.Antti Kolppo / Yle

Tuhansien eurojen menetykset

Linnan juhlat on ollut Mert Otsamolle aina vuoden kohokohta. Hänen suunnittelemiaan pukuja on nähty presidentin vastaanotolla jo vuodesta 2010 lähtien.

Juhlapukujen suunnitteleminen on ollut Otsamolle myös merkittävä tulonlähden. Niiden avulla hän on voinut pitää vapaata alkuvuoden hiljaisempina kuukausina.

Korona on kuitenkin perunut Linnan juhlien vierasvastaanoton jo kaksi kertaa ja se näkyy muotisuunnittelijan kukkarossa.

– Kyllä se rahallinen menetys on huomattava. Puhutaan tuhansista euroista. Kun tekee töitä muodin parissa, niin osaa varautua muutoksiin. Nyt elantonsa puolesta on pitänyt olla luova.

Otsamo odottaa, että pääsisi taas suunnittelemaan juhlapukuja presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle, sillä se on näyttävin juhla Suomessa. Hän on kuitenkin kiitollinen, että häntä ovat korona-aikana työllistäneet gaalat ja muut juhlat.

– Olen optimistinen ja pidän mieleni kirkkaana ja en jää vellomaan menetyksiin.

Lue lisää:

Linnassa esiintynyt Elastinen kokee ylpeyttä Suomesta, mutta keskustelukulttuurin muutos huolettaa: "Nyt on riitelyn aikakausi"

Turistit joutuvat jo kahlaamaan – vajoava Venetsia on ilmastonmuutoksen puhutteleva symboli

$
0
0

Italian Venetsian tunnetuimpiin nähtävyyksiin kuuluva Pyhän Markuksen tori tulvii vettä. Turistit talsivat kenkien päälle vedettävissä kertakäyttökumisaappaissa ja ottavat kuvia toisistaan.

Unescon maailmanperintökohteisiin lukeutuvan Venetsian tulvista on tullut yksi nähtävyys muiden joukossa.

Poikkeuksellisen korkea nousuvesi, niin sanottu acqua alta, ajoittuu talvikuukausille ja tapahtuu tätä nykyä useita kymmeniä kertoja vuodessa.

Pyhän Markuksen torilla tulvi 29. marraskuuta 2021.
Pyhän Markuksen torilla tulvi 29. marraskuuta 2021. Andrea Merola / EPA

Tällä hetkellä merenpinta nousee keskimäärin noin neljä millimetriä vuodessa. Yli puolet noususta tulee jäiden sulamisesta.

– Grönlannista menetämme vuosittain noin 290 gigatonnia jäätä, mikä on hieman yli 3 000 kertaa roomalaisen Colosseumin painon verran päivittäin. Etelämantereelta menetämme suurin piirtein puolet tästä, meritieteilijä ja sotilasliitto Naton meritutkimuskeskuksen CMRE:n johtaja Sandro Carniel sanoo.

Merenpinnan nousu aiheuttaa myös sen, että merimyrskyt tapahtuvat entistä useammin aavalla merellä. Tällöin tulvat yltävät entistä pidemmälle mantereelle.

Ilmastonmuutos koettelee rannikkoalueita

Arviot siitä, miten paljon merenpinta tulee nousemaan Venetsiassa vuoteen 2100 mennessä, vaihtelevat suuresti. Carnielin mukaan varmaa vastausta on mahdotonta antaa, sillä ihmisten toiminta tai toimimattomuus vaikuttaa suuresti hiilidioksidipäästöihin ja sitä kautta merenpinnan nousuun.

Gondolit seisoivat rivissä Venetsiassa.
Arviot siitä, miten paljon merenpinta nousee Venetsiassa vuoteen 2100 mennessä vaihtelevat. Vesi tulvi gondolien laiturin yli 29. marraskuuta. Andrea Merola / EPA

– Vuoteen 2050 mennessä merenpinta tulee nousemaan vähintään 50 senttiä vuosituhannen alkuun verrattuna. Metrin nousu vuoteen 2070 mennessä on hyvin mahdollinen skenaario, johon kannattaisi varautua, hän sanoo.

Geomorfologi ja paleoklimatologi Fabrizio Antonioli on osallistunut tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan merenpinta saattaa pahimmillaan nousta keskimittaisen suomalaismiehen pituuden verran vuoteen 2100 mennessä. Miten Venetsian silloin käy?

– Venetsia ei ole suuri ongelma. Venetsialaiset ovat tottuneita acqua altaan. Jos vesi nousee esimerkiksi 180 senttimetriä, ensimmäisen kerroksen asukkaat muuttavat toiseen kerrokseen, Antonioli sanoo – ja lisää, että nyt puhutaan kaupungista, jossa autojen sijaan ajetaan veneillä.

Isompia ongelmia on luvassa rannikkotasangoilla sijaitsevissa metropoleissa, kuten Bangkokissa, New Yorkissa, Mumbaissa, Lagosissa ja Dhakassa.

Litosfäärilaattojen liikehdintäkin vajottaa

Mannerjäätiköiden sulamisen lisäksi maan liikehdintä, kuten maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset, vaikuttaa historiallisen kaupungin uppoamiseen.

– Samaan aikaan kun merenpinta nousee, adriaattinen litosfäärilaatta, jolla Italia sijaitsee, on vajoamassa, Antonioli sanoo.

Turisteja Venetsiassa.
Venetsia on suosittu turistikohde. Kaupunkia vaivaa merenpinnan nousun lisäksi maan liikehdintä. Mauro Ujetto / AOP

Venetsia sijaitsee enimmäkseen pehmeästä hiekasta koostuvalla lietemaalla, joka ajan saatossa on pakkautunut yhä tiiviimmäksi.

Lähellä oleva teollisuusalue pumppasi vettä kaupungin alta teollisuuden tarpeisiin 1970-luvulle saakka. Vesi piti osaltaan sedimenttiä koossa – ja kun se poistui, maan vajoaminen nopeutui.

– Viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana kaupunki on vajonnut vähintään 20 senttimetriä. Samaan aikaan vedenpinta on noussut vähintään 15 senttimetriä, joten yhteensä tämä johtaa ainakin 35 senttimetrin epätasapainoon, Carniel sanoo.

Lue lisää:

Ylen päivittyvä seuranta tärkeimmistä ilmasto- ja ympäristöuutisista

Bangkok, Shanghai, Mexico City ja monet muut suurkaupungit vajoavat, ja se uhkaa ajaa miljoonat ihmiset kodeistaan (30.9.)

Ilmastonmuutos lisää Suomen sademääriä, ja näin se tuntuu eri maakunnissa – katso kotialuettasi lähivuosikymmeninä kohtaavat tulvariskit (23.9.)

FT: Merenpinnan nousu uhkaa valtavia omaisuuksia ja teollisuuslaitoksia Kiinan suurkaupungeissa (17.6.)

Linnassa esiintynyt Elastinen kokee ylpeyttä Suomesta, mutta keskustelukulttuurin muutos huolettaa: "Nyt on riitelyn aikakausi"

$
0
0

Räppäri Elastinen eli Kimmo Laiho esiintyi Ylen Linnan juhlat -lähetyksessä Kaartin Combon säestyksellä.

Hän esitti kappaleet Supervoimii ja Sun puolella, jotka olivat artistin mukaan presidenttiparin toivomia.

Supervoimii sopii illan teemaan, jossa huomioidaan erityisesti koronapandemian eturintamassa työskennellyttä hoitohenkilökuntaa, kertoo Elastinen etukäteen tehdyssä haastattelussa.

Keväällä julkaistun Sun puolella -kappaleen räppäri on kirjoittanut pojalleen. Siinä tarjotaan turvaa, kun ympärillä myrskyää.

Kutsu tulla esiintymään Linnaan oli Elastiselle mieluinen yllätys.

– Eikö se ole enemmän presidentin päiväkäsky, räppäri nauraa.

Kimmo Laiho
– Olen huolissani musiikki- ja kulttuurialan pärjäämisestä korona-aikana. Itselle korona tuli hyvään saumaan, sillä olin tauon tarpeessa, Elastinen sanoo.Tiina Jutila / Yle

Jännittävä ilta Linnassa

Elastisella on nyt koossa harvinainen Linnan juhlien värisuora.

Hän on ollut kerran kutsuvieraana, esiintymässä etkoilla sekä jatkoilla ja viimeisenä tuli kutsu esiintymään paikan päälle.

Vuonna 2014 Elastinen oli Linnassa kutsuvieraana, ja ilta oli täynnä erikoisia tilanteita.

Räppäri muistelee olleensa kättelyn jälkeen edelleen aivan hämmentynyt, kun hänet jo ohjattiinkin pieneen huoneeseen.

Siellä olivat yllättäen jääkiekkotähdet Teemu Selänne ja Saku Koivu, joiden kanssa artisti päätyi kilistelemään.

Myöhemmin hän oli Ylen haastattelussa yhdessä aloittelevan yrittäjän Miki Kuusen kanssa, joka tuolloin pyöritti Slush-tapahtumaa ja aloitteli uutta projektia. Se oli ruokakuljetuksia järjestävä Wolt, jonka Kuusi kumppaneineen myi juuri seitsemällä miljardilla eurolla.

– Olen nauranut tässä pari viikkoa, että meikä yrittää edelleen tehdä hyvää biisiä ja toinen on tehnyt miljardikaupat. Jos kahta edellisvuotta katsoo, niin ei kyllä muusikoksi kannata ruveta.

Ilta Linnassa vei Elastisen niin mukanaan, että hän meinasi unohtaa esiintymisen jatkoilla Hotelli Kämpissä.

Hän kuitenkin pyyhälsi paikalle vajaassa vartissa ja oli lavalla kaksi minuuttia ennen suoraa tv-lähetystä.

Ylpeyttä isänmaallisuudesta

Tämä itsenäisyyspäivä on Elastiselle erityinen. Hänen 98-vuotias mummunsa kuoli keväällä. Hän oli ollut sodassa lottana.

Elastinen haluaa kunnioittaa veteraaneja. Hän nosti heidät esiin myös ollessaan vieraana Linnassa, kun hän räppäsi suorassa lähetyksessä papastaan, joka eli lopun elämästään sirpale olkapäässä.

– Itsenäisyys merkitsee minulle ihan kaikkea. Kun pystyy yksilötasolla olemaan itsenäinen ihminen, niin pystyy huolehtimaan muista, ja se heijastuu koko yhteiskuntaan.

Suomen itsenäisyyden merkitys on entisestään korostunut Elastiselle aikuistumisen myötä.

Hän on reissatessaan nähnyt maailmaa sekä lukenut lehdistä, miten monissa paikoissa ihmiset taistelevat itsenäisyytensä puolesta.

– Se tuntuu aika hurjalta, että sellaisessa tilanteessa on täällä oltu. Kun kotimaan matkailu on nyt nostanut päätään, niin ehkä sen ymmärtää, mitä täällä on suojeltu.

Elastinen pitää itseään erittäin isänmaallisena. Se lähtee jo pelkästään siitä, että suomen kielestä on tullut räppärille niin voimakkaasti häntä määrittelevä asia.

– Isänmaallisuus merkitsee minulle ylpeyttä historiasta ja perinteistä. Mutta se ei missään nimessä tarkoita sulkeutuneisuutta tai muukalaisvihaa, että näpit irti meidän Suomesta. Se tarkoittaa rakkautta ja avoimuutta.

Kimmo Laiho
– Olen yllättynyt, kuinka hyvin olen pystynyt hellittämään töistä. Ennen perhettä ajattelin, että minulla on kovempi työmoraali kuin kenelläkään muulla ja kukaan ei syrjäytä minua sillä saralla. Nyt olen tajunnut, että onhan elämässä muutakin, Elastinen sanoo.Tiina Jutila / Yle

Riitelyn aikakausi

Parin viime vuoden ajan korona on hallinnut suomalaisten mielialaa. Lisäksi puheenaiheina ovat olleet esimerkiksi ilmastonmuutos ja rasismi.

Elastisen mukaan keskustelu on mennyt turhan usein vastakkainasetteluksi.

– Nyt on riitelyn aikakausi. Korona-aikana ihmisillä on ollut liikaa aikaa viettää somessa ja keskittyä muiden asioihin. Keskustelukulttuurin muutos vie meitä erilleen toisistaan.

Artisti lainaa arvostamaansa kirjailijaa Saku Tuomista:

– Entä jos olennaista ei ole se, kuka on oikeassa. Entä jos olennaista on ymmärtää toisiaan.

Kimmo Laiho
– Olen oppinut korona-aikana sen, miten paljon tarvitsen sosiaalista verkostoa, vaikka minusta on tullut aikuisiällä enemmän erakkoluonne, Elastinen sanoo.Tiina Jutila / Yle

Elastinen tunnetaan positiivisesta elämänasenteestaan.

Hänet valittiin vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi jo vuonna 2013. Siksi häneltä kysytään usein neuvoja, kuinka vaikeista hetkistä päästään eteenpäin.

Hän uskoo, että koronastakin päästään yli yhdessä ja toisia auttamalla.

– Meillä jokaisella on väliä. Pienempienkin juttujen ja tekojen merkitykset ovat isompia kuin ihmiset ehkä uskovatkaan.

Elastinen on 5- ja 3-vuotiaiden lasten isä ja kolmas lapsi syntyy tammikuussa.

Minkälaisen tulevaisuuden Suomen hän haluaisi lapsilleen?

– Avoimen, turvallisen, luottavaisen ja vahvan.

Voit keskustella aiheesta 7.12. kello 23:een saakka.

Kimmo Laihoa kuvataan puhelimella.
Elastinen tekee sanojensa mukaan uutta musiikkia hiki hatussa. – En ole ikinä ollut näin motivoitunut musiikin suhteen. Toisaalta minulla ei ole paineita, sillä alla on urani suurin hitti Epäröimättä hetkeekään.Tiina Jutila / Yle

Lue myös:

Lähes sata räppäriä piirtää kuvaa suomalaisesta hiphopista Ylen dokumenttisarjassa – Cheek muistelee uransa alkua: "Mä olin niin sairaan huono"

Elastisen mielestä lääkkeet nuorison ongelmiin löytyvät nuorisotyöstä: "Että olisi tekemistä, mahdollisuuksia ja fiilis, että jotain voi saavuttaa"

Muodin emeritaprofessori: rouva Haukio vei hillityn pukeutumisen uudelle tasolle, asussa oli mietitty mukavuutta ja käytännöllisyyttä

$
0
0

Linnan juhlat jäivät toista kertaa ilman perinteistä iltapukuloistoa, kun perinteinen presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin ilman kutsuvieraita.

Poikkeuksellinen vuosi ilmeni myös illan isäntäparin pukeutumisessa kuten viime vuonna.

Presidentti Sauli Niinistö juhlisti Suomen itsenäisyyttä juhlapuvun eli frakin sijaan tummassa puvussa ja harmaassa kravatissa. Presidentin puolison, rouva Jenni Haukion yllä puolestaan nähtiin kaksiosainen asu, jossa alaosa on musta ja yläosa hopeanhohtoinen.

Haukio ei edellisvuoden tapaan kertonut, kuka pukukokonaisuuden on suunnitellut.

Aalto-yliopiston muodin emeritaprofessori Pirjo Hirvosen mukaan presidenttipari halusi asuvalinnallaan viestiä, että juhlatilaisuudesta tuli aiottua pienempi. Siitä kertoi myös se, ettei parilla ollut tällä kertaa lainkaan kunniamerkkejä.

Hirvosen mukaan etenkin Haukion kaksiosainen asu viesti siitä, että tilaisuus järjestettiin pienemmässä mittakaavassa.

– Sillä hän viesti, että juhlavuutta oli laskettu alemmalle tasolle. Asuvalinta oli tehty selkeästi myös sitä ajatellen, että suunnitellussa tilaisuudessa oli tarkoitus istua, jolloin kaksiosainen asu toimii paremmin.

Asu oli vastakohta viime vuoteen

Asuvalinta poikkeaa Hirvosen mukaan Haukion aikaisemmista puvuista, sillä hän on usein suosinut vartalonmyötäisiä asuja. Nyt hänen asunsa oli tavanomaista väljempi.

Viime vuonna Haukion yllä nähtiin polven alapuolelle ulottuva, yönsinisen ja mustan värinen puku. Hirvosen mukaan se oli tyttömäinen ja leikittelevä, joten tämän kertainen asu oli siihen verratuna melkein vastakohta.

– Haukio tunnetaan hillittynä pukeutujana, mutta nyt hän oli entistä hillitympi.

– Halusiko Haukio välittää asullaan korona-ajan raskaita ja murheellisia asioita sekä tietynlaista kunnianosoitusta Lotta Svärd -järjestön juhlavuoteen, Hirvonen pohtii.

Haukio on toiminut Lotta Svärd 100 -juhlavuoden suojelijana.

Lue myös:

Mert Otsamo menetti jälleen kaikki Linnan juhlien pukutilaukset – sitten hän sai tehdä esiintymisasun Kaija Koolle


Yhdysvallat asettaa Pekingin talviolympialaiset diplomaattiseen boikottiin

$
0
0

Yhdysvallat asettaa Pekingin 2022 talviolympialaiset diplomaattiseen boikottiin Kiinan ihmisoikeustilanteen takia.

Presidentti Joe Bidenin hallinto on ilmoittanut, ettei se lähetä virallista delegaatiota Pekingin talviolympialaisiin, kertovat muun muassa BBC ja CNN.

Diplomaattiboikotin syynä ovat ihmisoikeusloukkaukset Xinjiangin uiguurialueella, sanoo Valkoisen talon tiedottaja Jen Psaki.

Psakin mukaan Yhdysvaltain hallinto lähettää "selkeän viestin", jonka mukaan Kiinan ihmisoikeusloukkaukset eivät voi tarkoittaa sitä, että ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Diplomaattiboikotista huolimatta yhdysvaltalaiset urheilijat voivat osallistua kisoihin.

Kun Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottajalta Ned Pricelta kysyttiin ilmoituksen jälkeen, pitäisikö amerikkalaisyritystenkin boikotoida kisoja, Price vastasi, ettei hallituksella ole asiaan sananvaltaa.

– Haluamme, että yksityinen sektori toimii täysin tietoisena siitä, mitä Xinjiangissa tapahtuu, Price muotoili.

Myös naisten tennisliitto WTA perui viime viikolla kaikki turnauksensa Kiinassa tennispelaaja Peng Shuain katoamistapaukseen liittyen.

Lue lisää:

Kiinan ihmisoikeuskysymykset ovat KOK:n ulottumattomissa

Emma Terhon ja KOK:n videopuhelu tennistähti Peng Shuaille "ei riittänyt todisteeksi" – WTA perui kaikki turnauksensa Kiinasta

Sean Ricks: Emme tee juuri mitään uiguurien kansanmurhalle, koska se iskee arimpaan paikkaan, eli lompakoihimme

Yle jäljitti tuttujen ketjujen yhteyksiä uiguurien sortoon Kiinassa – Reiman takki on kuvattu pakkotyöhön liitetyssä yrityksessä, Lidlin toppahousuja on tehty Xinjiangissa

Saksalainen ihmisoikeusjärjestö teki tutkintapyynnön uiguurien kohtelusta Kiinassa – syyttää Lidlin ja muiden yritysten hyötyneen pakkotyöstä

Huippukokki Kozeen Shiwan aloitti uransa Lahdessa pizzerioissa, nykyisin hän voi saada annoksen idean vaikka värikartasta

$
0
0

Keittiömestari Kozeen Shiwan asettelee pinseteillä sitruunabasilikan lehtiä annoksen peitteeksi. Sitruksisilta maistuvien yrtinlehtien alle piiloutuu tulinen salaattiannos: kirsikkatomaatteja ja mustilla pavuilla täytettyjä vihreitä oliiveja habaneroöljyssä.

– Kun ruvetaan syömään, kaikki tulee yrttien alta yllätyksenä. Rakastan yllätyksiä!

Shiwan on haastattelupäivän alla ideoinut Ylen itsenäisyyspäivän Linnan jatkot -lähetykseen neljän ruokalajin menun. Raaka-aineet ovat illan artistien valitsemia. Muusikkojen antamia aineksia ovat niin tomaatti, mustikka, peruna, habanero kuin poro.

– Ihan loistavia raaka-aineita, hän kehuu.

Keittiömestari Kozeen Shiwan ylävartalo paljaana syö valmistamaansa annosta.
Kozeen Shiwanin mukaan maut herättävät hänessä usein valtavia tunteita.Henrietta Hassinen / Yle

Uusia ruoka-annoksia syntyy Kozeen Shiwanin käsissä hyvin erilaisin tavoin. Hänen mukaansa siihen ei ole valmista kaavaa, vaan idea voi saada kipinän mistä tahansa.

– Joskus olen miettinyt annosta värikartan perusteella. Esimerkiksi oranssit jutut menevät yhteen sikahyvin. Mietitään persikkaa, appelsiinia ja heitetään ihan villinä lohi. Ihan mahtava yhdistelmä.

Reseptit tuliseen salaattiin ja kolmeen muuhun herkkuun löytyvät tämän jutun lopusta. Salaattiohjeen Kozeen Shiwan on kehitellyt räppäri Jesse Markinin valitsemien raaka-aineiden ympärille.

"Porkkana voi olla yhtä hyvää kuin kaviaari"

Monia raaka-aineita arvostetaan Kozeen Shiwanin mielestä liian vähän.

Hänen mielestään on vinoutunutta ajatella, että ravintola olisi hieno, kun tarjolla on hanhenmaksaa. Monet ovat hänen mukaansa kuitenkin oppineet ajattelemaan niin.

Hänen mielestään porkkana tai peruna voi olla yhtä hyvää kuin kaviaari, hanhenmaksa, hummeri, merisiili tai vaikka tryffeli. Kyse on vain siitä, miten raaka-aineita käytetään.

Ja lisäksi Suomessa on upea raaka-ainekirjo, hän kehuu.

– Marjat, sienet – ei edes tarvitse sanoa mitään muuta.

Keittiömestari Kozeen Shiwanin kuuluisa maalattu peruna.
Kuningasperuna eli suolataikinassa kypsennetty peruna. Sen uusin versio tarjoillaan mädin ja mangosta valmistetun ambakastikkeen kanssa.Henrietta Hassinen / Yle

Shiwan sanoo itse aloittaneensa ideoimisen arkisten raaka-aineiden pohjalta kokkikouluaikanaan. Silloin oli pakko miettiä tarkkaan, mihin vähät rahat riittivät.

– Silloin aina kokeilin asioita perusraaka-aineilla, joita kaupasta sain. Siitä lähti se, että perusjutusta voi tehdä jotain maagista.

Peruna onkin pääraaka-aineena Kozeen Shiwanin muutama vuosi sitten ideoimassa "nimikkoannoksessa", Kuningasperunassa.

Vihreää, pinkkiä, glitteriä...

– Nyt tulee tosi siisti. Voilà!

Kozeen Shiwan räiskii suolataikinassa kypsennetyn perunan pintaan värejä. Värit valikoituvat tehdessä, päivän fiiliksen mukaan. Tällä kerralla perunan kuoreen tulee vihreää, pinkkiä ja glitteriä.

Keittiömestari Kozeen Shiwan kurkistaa kuivakukan takaa.
Minun ei tarvitse miettiä visuaalisuutta. En pysty tekemään rumia asioita, Kozeen Shiwan sanoo.Henrietta Hassinen / Yle

Visuaalisuus on hänen annoksissaan tärkeässä osassa, vaikka kaikki lähteekin mausta. Visuaalisuus on ollut hänen vahvuutensa uran alkumetreiltä lähtien, hän kertoo.

– Minun ei tarvitse miettiä visuaalisuutta. Se vain aina tulee, oli tilanne mikä tahansa. En pysty tekemään rumia asioita.

Kozeen Shiwan ajattelee, että on myös tiedettävä, mitä ruuallaan haluaa kertoa. Ruokaan liittyvät tarinat ovat hänelle tärkeitä.

Keittiömestari Kozeen Shiwan katsoo värjäytyneitä käsiää.
Kozeen Shiwan haluaa kertoa ruuillaan tarinoita.Henrietta Hassinen / Yle

Lähi-idän maut yhdistyivät pohjoismaisiin

32-vuotiaasta Kozeen Shiwanista alkoi pari vuotta sitten tuntua siltä, että hänen on aika heittää hanskat tiskiin ravintola-alalla. Takana oli töitä useissa huippuravintoloissa, muun muassa keittiömestarina nyttemmin lopetetussa helsinkiläisravintola Askissa ja ulkomailla.

– En saanut enää mitään irti Nordic-ruuasta ja se näkyi. Olin ihan rikki ja loppu.

Ravintola-alan pitkän linjan konkari Pekka Terävä kannusti häntä palaamaan omille juurille.

Kozeen Shiwan on kotoisin Pohjois-Irakin kurdialueelta. Perhe muutti Turkin kautta Lahteen, kun hän oli 9-vuotias.

Shiwan tarttui Terävän ehdotukseen ja kehitteli kehuja keränneitä makuelämyksiä pop up -ravintolassa Olo Groupin Foodolossa. Hänen makumaailmassaan maistuvat nyt lapsuuden Lähi-idän maut, jotka yhdistyvät hänen kokemukseensa pohjoismaisesta keittiöstä.

Keittiömestari Kozeen Shiwanin kasvojen edessä tippuu hänen valmistamaansa kastiketta.
Kozeen Shiwan sanoo miettineensä jo ravintola-alan uransa lopettamista, mutta löysi uuden makumaailman.Henrietta Hassinen / Yle

Hän sanoo uudenlaiseen makumaailmaan hyppäämisen tuntuvan valtavan hyvältä. Siitä kertoo hänen mielestään myös hurja tunnereaktio, jonka hän koki kehitellessään peruna-annokseensa uuden ambakastikkeen ja maistaessaan sitä ensimmäisiä kertoja.

– Minulle tuli kahden, kolmen minuutin positiivinen raivokohtaus, sanotaan näin. Koskaan aiemmin urallani ei ole sellaista tullut.

Siskonmakkarakeittokin voi olla makuelämys

Kozeen Shiwanin mielestä ruokaan liittyy hyvin vahva tunteiden kirjo. Vahvimmat makumuistot ja niihin liimautuneet tunteet liittyvät lapsuuteen.

Shish kebabin, vartaassa grillatun lihan, syöminen vie Shiwanin muistoissa lapsuuden Irakiin ja perheen ravintolaillallisiin. Mummolassa taas oli tapana saada aamupalaksi kananmunaa, jonka tädit paistoivat heti sukulaisten herättyä ja tarjosivat vuohenjuuston kanssa.

Yhtä lempiruokaa ylitse muiden huippukokilla ei ole. Lempiruokaa voi hänen mielestään olla mikä tahansa hyvin valmistettu ruoka, todella arkinenkin.

– Siskonmakkarakeitto. Jos siihen tekee ihanan lihaisan liemen, huhhuh. Hyvää leipää sen kanssa. Lasagne, makaronilaatikko, ihan mikä tahansa, jos se valmistetaan hyvistä raaka-aineista rakkaudella, Kozeen Shiwan miettii.

Ura alkoi Lahdesta pizzerioista

Keittiömestari Kozeen Shiwan syö valmistamaansa annosta.
Kozeen Shiwan pääsi kokkikouluun kolmannella yrityksellä. Ensimmäinen kerta tyssäsi todistuksen kehnoihin numeroihin. Toisella kerralla hän ei huomannut mennä suomen kielen testiin. Kolmannella kerralla, täydennyshaussa, hän pääsi sisään.Henrietta Hassinen / Yle

Kozeen Shiwan työskenteli nuorena pizzerioissa Lahdessa. Siellä hän kertoo saaneensa oppia siitä, mitä kova työnteko ja pitkät työpäivät tarkoittavat.

Ravintola-alalla kilpailu on kovaa. Kozeen Shiwanin mukaan useat kokeneet tekijät ovat matkan varrella kannustaneet häntä eteenpäin.

Toisaalta hän sanoo tietävänsä, että hänen mentaliteettinsa herättää monissa ihmisissä suuttumusta – hänellä on tuhdisti itseluottamusta ja hän sanoo sen suoraan.

– Teen Suomen parhaanmakuista ruokaa, Kozeen Shiwan toteaa.

Keittiömestari Kozeen Shiwan.
Kozeen Shiwan tavoittelee kansainvälistä uraa.Henrietta Hassinen / Yle

Parhaillaan hän suunnittelee oman ravintolan avaamista Helsinkiin. Hän ei jarruttele tulevaisuudenvisioissaan. Oma ravintola on hänen tavoitteissaan yksi askel kohti Michelin-tähtiä ja kansainvälisiä markkinoita.

– Tavoitteeni on olla kansainvälinen supernimi.

Katso tästä Kozeen Shiwanin reseptit, jotka hän suunnitteli erityisesti Ylen Linnan jatkoja varten

Itsenäisyyspäivää juhlitaan tänä vuonna uusin ja vanhoin tavoin – lue kooste tarjonnasta

Sää lauhtumassa loppuviikosta – lämpötila saattaa kivuta paikoin plussan puolelle

$
0
0

Alkuviikoksi on odotettavissa maanantain kaltaista säätä, mutta Itä-Suomeen saattaa olla luvassa tiistaina ja keskiviikkona lumisadetta, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jani Parviainen.

– Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä menee Laatokan itäpuolella matalapaine, mutta siitä ei ehkä yllä paljon sateita. Ehkä aivan itäisimpään Suomeen, Itä-Suomeen, Koillismaalle ja Kainuuseen tulee tiistai-iltana sekä keskiviikkona lumisadetta. Se on kuitenkin aika heikkoa, Parviainen kertoo.

Muualla maassa on tiistaina poutaa, sillä korkeapaine vaikuttaa edelleen – varsinkin Länsi-Suomessa, missä pakkanen on kireää. Myös Lapissa on 20–30 astetta pakkasta.

Parviaisen mukaan torstaiksi on odotettavissa ainakin pientä käännettä säähän. Silloin lounaasta alkaa lähestyä matalapaine tai ainakin tuulet kääntyvät enemmän eteläkaakon puolelle.

– Eteläinen virtaus alkaa voimistua ja samalla lauhtuu lännestä alkaen. Perjantaina olisi ehkä odotettavissa lumisadetta Lounais- ja Länsi-Suomeen, Parviainen jatkaa.

Silloin lämpötilat alkavat nousta 10 pakkasasteesta "ihan pikkupakkasiin". Perjantaina lounaissaaristossa elohopea saattaa nousta jopa plussan puolelle.

– Itä-Suomessa ja Lapissa on tuolloin vielä 10–20 astetta pakkasta.

Talvinen sää on vaikuttanut siihen, että talven ensimmäinen jäänmurtaja on lähtenyt Helsingistä kohti Perämerta avustamaan Kemin, Oulun ja Tornion alueille.

Talven pakkasennätys rikki itsenäisyyspäivänä

Muonion kirkonkylän sääasemalla Lapissa mitattiin maanantaiaamuna tämän talven alin pakkaslukema, Ilmatieteen laitos kertoi Twitterissä. Pakkasta Muoniossa oli maanantaina aamukymmeneltä –35,2 astetta.

Itsenäisyyspäivää vietettiin kylmissä oloissa ympäri Suomea. Ilmatieteen laitoksen mukaan myös usealla muulla asemalla saavutettiin maanantaina tämän talven alin lukema.

Ennen maanantaita kuluvan talven kovin pakkaslukema, 34,3 miinusastetta, mitattiin sunnuntaina Utsjoen Kevojärvellä Pohjois-Lapissa.

Pääministeri Sanna Marinin toinenkin koronatestitulos negatiivinen – palaa lähitöihin tiistaina

$
0
0

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) maanantaina tehty toinen koronatestitulos on negatiivinen, tiedottaa valtioneuvoston kanslia. Marin palaa lähitöihin tiistaina.

Marin teki edellisen negatiivisen koronatestin sunnuntaina sen jälkeen, kun nousi kohu siitä, että hän oli ollut juhlimassa vaikka oli altistunut mahdolliselle koronavirustartunnalle.

Ministereille on annettu tiukemmat ohjeet eristäytymisestä kuin tavallisille kansalaisille.

Valtioneuvosto tiedotti ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) koronatartunnasta lauantai-iltana. Hallitus oli viimeksi koolla perjantaina.

Valtioneuvoston linnan tiloissa pidetyissä kokouksissa on voimassa suositus käyttää maskia.

Lue aiheesta lisää:

Pääministeri Marin jätti virkapuhelimen tarkoituksella kotiin – "Olisi suotavaa, että saisin viestit myös eduskunnan puhelimeen"

Valtioneuvoston kanslian turvallisuusjohtaja: Pääministeri on noudattanut ohjetta, hän on tavoitettavissa koko ajan

Analyysi: Marinin yökerhoillasta tuli itsenäisyyspäivän kriisi, jonka kruunasi epäonnistunut viestintä

WHO ei suosittele koronatoipilaiden veriplasmaa käytettäväksi ei-vakavan koronatartunnan hoitoon

$
0
0

Toipuneiden koronaviruspotilaiden verestä otetulla plasmalla tehtäviä koronahoitoja ei tulisi antaa ihmisille, jotka sairastavat taudin lievempiä versioita, Maailman terveysjärjestö WHO kertoi tiistaina.

Suonensisäisesti annetun koronatoipilaiden veriplasman uskottiin alkujaan olevan lupaava hoitomuoto koronaan. Lääketieteen lehti British Medical Journalissa julkaistussa ohjeistuksessaan WHO kuitenkin sanoi, etteivät kalliit ja aikaa vievät plasmahoidot nykytodisteiden mukaan paranna selviytymisen mahdollisuutta tai vähennä hengityskoneiden tarvetta.

Samalla WHO antoi vahvan suosituksen, ettei veriplasmaa käytettäisi niiden koronapotilaiden hoitamiseen, joilla ei ole vakavia oireita. Taudin vakavampia muotoja sairastaville hoitoa tulisi järjestön mukaan tarjota vain osana lääkekokeilua.

Toipilasplasma on toipuneen koronapotilaan veren nestemäinen osa, joka sisältää kehon tartunnan jälkeen muodostamia vasta-aineita.

Koronan selättäneiden veriplasman käyttämistä koronan hoitoon selvitettiin pandemian alkuvaiheessa monien muiden potentiaalisten hoitomuotojen tavoin. Lääkekokeiluissa plasmahoitojen tarjoamat hyödyt ovat kuitenkin osoittautuneet rajallisiksi.

WHO:n mukaan järjestön tuorein suositus pohjautuu yhteensä 16 lääkekokeilusta saatuihin todisteisiin. Kokeiluissa on ollut mukana yli 16 200 koronapotilasta, joilla on ollut joko ei-vakava, vakava tai kriittinen koronainfektio.

Kaksi ihmistä kuollut omakotitalon tulipalossa Keminmaassa

$
0
0

Keminmaassa tiistaina aamuyöllä syttyneessä omakotitalopalossa on poliisin tämän hetkisen tiedon mukaan kuollut kaksi henkilöä.

Pelastuslaitoksen tullessa Martimontielle omakotitalo oli niin sanotussa täyden palamisen vaiheessa. Hälytys palosta tuli puoli kuudelta aamulla.

Poliisi on aloittanut kohteessa palonsyyn tutkinnan ja on eristänyt alueen. Pelastuslaitos raivaa palopaikkaa.

Lisää tietoa tapahtuneesta annetaan iltapäivällä.

Uutista täydennetään.

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

Lapsiin kohdistuneista törkeistä seksirikoksista epäilty porilainen pariskunta oikeuden eteen

$
0
0

Satakunnan käräjäoikeudessa Raumalla luetaan tiistaina syytteet porilaiselle pariskunnalle useista törkeistä rikoksista.

Noin kolmikymppinen pariskunta vangittiin kesällä epäiltynä yli kolme vuotta kestäneistä törkeistä seksuaalirikoksista.

Oikeuden välittämissä tiedoissa kaksikkoa epäillään törkeästä lapsenraiskauksesta, törkeästä raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä vapaudenriistosta, pakottamisesta seksuaaliseen tekoon ja pahoinpitelystä.

Käsittely ei ole julkinen

Käräjäoikeuden kolmipäiväiseksi suunniteltu istunto pidetään Raumalla, koska Porin käräjäsalit ovat täynnä. Vangittujen henkilöiden syytteet on käsiteltävä kahden viikon kuluessa asian vireilletulosta.

Asiakokonaisuutta käsitellään suljettujen ovien takana. Oikeus antaa ratkaisustaan julkisen selosteen, mutta tuomio on mitä todennäköisimmin pääosin salainen.

Tapausta käsittelee Satakunnan käräjäoikeudessa kolmen ammattituomarin kokoonpano. Ennakkoarvion mukaan tuomiota tuskin saadaan vielä torstaina, vaan sen antaminen kestää pidempään.

Törkeä lapsenraiskaus on uudehko rikosnimike

Rikosnimikkeiden joukossa olevasta törkeästä lapsenraiskauksesta voidaan tuomita 4–12 vuotta vankeutta. Nimike on varsin uusi. Eduskunta hyväksyi lain vuonna 2019.

Törkeässä lapsenraiskauksessa on kyse teosta, jossa ihminen syyllistyy sekä törkeään raiskaukseen että törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Nimikettä sovelletaan väkivaltaa käyttäen tehtyihin raiskauksiin ja tilanteisiin, joissa lapsi on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan.

Tapaus puhutti kesällä

Julkisuuteen tullut tieto epäillystä törkeästä seksuaalirikoksesta herätti kesällä runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Epäiltyjen henkilöiden nimiä ja perhekuvia jaettiin julkisilla keskustelualustoilla.

Poliisi joutui muistuttamaan keskustelijoita, että loukkaavaa tietoa kirjoittamalla tai jakamalla voi syyllistyä esimerkiksi kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen.

Yle ei julkaise syytettyjen nimiä tapaukseen liittyvien muiden henkilöiden yksityisyyden suojelemisen takia. Toinen syytetyistä on vaihtanut etunimeään tapauksen tutkinnan aikana.


Sauli Niinistö puhui Linnan juhlissa sienestämisestä ja koronasta – tällainen oli toinen poikkeusajan itsenäisyyspäivä putkeen

$
0
0

Itsenäisyyspäivää juhlitaan Suomessa yleensä todella perinteisesti hautausmaalla käyden ja Linnan juhlia televisiosta katsoen. Nyt Linnan juhlat vaihtuivat jo toistamiseen erikoislähetykseen Presidentinlinnasta.

Människor samlade på Senatstorget i Helsingfors.
Ylioppilaiden soihtukulkue edusti perinteitä itsenäisyyspäivänä. Yle / Alexander Beijar

Kokosimme tähän juttuun välähdyksiä poikkeusajan itsenäisyyspäivästä.

Kaisa Lähteenmäki-Smith kahden koiransa kanssa.
Aamun lipunnosto on Kaisa Lähteenmäki-Smithille tärkein itsenäisyyspäivän perinne. Hamish ja Lumi viilettävät omistajansa mukana. - Itsenäisyyspäivänä tunnen syvää kiitollisuutta, Lähteenmäki-Smith summaa.Marica Paukkeri / Yle

1. Perinteitä poikkeusjärjestelyillä

Itsenäisyyspäivän vietto Helsingissä alkoi perinteisellä lipunnostolla Tähtitorninmäellä mieskuoron laulaessa Finlandiaa.

Koronapandemian takia presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio käyttivät maskeja.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö katsoo seppelettä sankarivainajien muistomerkillä Hietaniemen hautausmaalla
Tasavallan presidentti laski aamulla seppeleen Hietaniemen sankariristille. Petteri Bülow / Yle

Puolustusvoimat perui koronatilanteen takia itsenäisyyspäivän paraatin Lahdessa. Sen sijaan kaupungin yllä nähtiin helikoptereiden ylilento ja aamulla hävittäjien ylilento.

Katso video: Maavoimien ylilento itsenäisyyspäivänä 2021

Perinteinen Presidentinlinnan juhlavastaanotto peruttiin myös.

Soihtukulkue sen sijaan nähtiin taas kerran.

Ylioppilaiden itsenäisyyspäivän paraati.
Tasavallan presidentti tervehti ylioppilaiden soihtukulkuetta.Jaani Lampinen / Yle

Tampereella järjestettiin ensimmäistä kertaa vähävaraisten juhla. Noin 400 haki ruokaa Tammelantorilta.

Ruokajono.
Tampereella järjestettiin ensimmäistä kertaa vähävaraisten joulujuhla. Marjut Suomi / Yle

2. Koronavirus

Itsenäisyyspäivää on vietetty jo toistamiseen koronan varjossa. Maanantaina kerrottiin koko maassa 3 412 uudesta koronatapauksesta perjantain jälkeen. Koronakuolemia on viikonlopulta raportoitu 23. Tehohoidossa on 51 koronapotilasta.

Vuosi sitten itsenäisyyspäivänä kerrottiin yli 400 uudesta koronatartunnasta eli tänä vuonna tartuntoja on paljon enemmän.

3. Koko kansan juhlat

Perinteinen Presidentinlinnan juhlavastaanotto oli peruttu.

Ylen Linnan juhlat -lähetyksessä illalla keskusteltiin presidenttiparin ja suomalaisten kanssa. Lähetyksessä huomioitiin korona-aikana ansioituneita henkilöitä sekä veteraaneja ja lottia.

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio valoivat uskoa suomalaisiin ja nostivat esille arjen sankareita.

Sairaanhoitaja on töissä itsenäisyyspäivänäkin: "OIen ensimmäistä kertaa urani aikana huolissani omasta jaksamisestani"

Karel Suvitie
Sairaanhoitaja Karel Suvitien työvuoro Laakson sairaalassa alkaa harvoin rauhallisesti. Tiina Jutila / Yle

Presidentti Sauli Niinistö kannusti suomalaisia, että koronasta selvitään.

– Nyt oma sukupolveni on ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa meillä on vaikeuksia. Vaikeudet ovat voittamista varten. Olen aivan varma, että COVID selätetään, presidentti sanoi Linnan juhlat -lähetyksessä.

Haastattelu löytyy täältä.

Presidenttipari kertoi myös sienestyksestä ja luonnon merkityksestä heille.

Myös Linnan juhlien ennakko- ja jatkolähetykset esitettiin Ylen kanavilla. Kohti Linnan juhlia -lähetyksessä tavattiin tunnettuja suomalaisia ja suomalaisia yhteisöjä. Linnan juhlien jatkoilla nähtiin monia suomalaisia tunnettuja esiintyjiä. Sohvabileet-lähetyksessä katsottiin puolestaan yhdessä Linnan juhlia ja chattailtiin juontajien kanssa.

Laulaja Eini Linnan jatkot -ohjelmassa.
Eini oli yksi Linnan juhlien jatkojen esiintyjistä. Benjamin Suomela / Yle

4. Veteraanien merkitys

Itsenäisyyspäivänä muistetaan veteraaneja heidän uhrauksestaan. Tuntematon sotilas esitettiin tänäkin itsenäisyyspäivänä TV1:llä.

Veteraani Unto Hakuli ja lotta Helka Visuri muistelivat koskettavasti sodan vaikeimpia hetkiä. Nyt he ovat kiitollisia itsenäisyydestä ja hyvästä arjesta.

Puhelinlotan viisaus tiukassa paikassa herkistää: “Pää kylmänä ja sydän lämpimänä

Linnan juhlat -lähetyksessä kuultiin jatkosodan veteraani Hannes Tuovisen haastattelu. Hänet voi muistaa myös vuoden 2015 itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolta.

5. Pääministerin juhlinta kuumensi somessa

Itsenäisyyspäivän puheenaiheeksi nousi pääministerin toiminta. Pääministeri Sanna Marin (sd.) lähti lauantaina yökerhoon, vaikka oli saanut tiedon ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) koronatartunnasta. Marin otti mukaansa eduskuntapuhelimen, eikä saanut tietoonsa ministeripuhelimeen lähetettyä kehotusta välttää kontakteja. Pääministeri kertoi toimineensa ohjeiden mukaan.

Marinin toiminta herätti paljon arvostelua sosiaalisessa mediassa.

– Tämä on epäilemättä pääministerin pahin kriisi tähän mennessä, politiikan tutkija Erkka Railo summasi keskustelun Twitterissä.

6. Kireä pakkassää

Tämän talven kylmimmät lämpötilalukemat mitattiin itsenäisyyspäivänä Muonion kirkonkylän sääasemalla: -35,2 astetta. Myös usealla muulla asemalla saavutettiin tämän talven alin lukema.

7. Kulkueiden yhteenotot estettiin

Itsenäisyyspäivänä nähtiin perinteisesti useita kulkueita Helsingissä. Poliisi varautui kahden kulkueen kohtaamiseen mellakkavarustein.

Poliisi otti yhteensä 21 henkilöä kiinni ennen kuin yhteenottoja ehti tulla.

Helsinki ilman natseja -mielenosoittaja kanssa Helsingissä itsenäisyyspäivänä.
Helsingissä oli monta kulkuetta yhtä aikaa. Suurin niistä oli Helsinki ilman natseja. Jaani Lampinen / Yle

Helsinki ilman natseja -kulkueessa oli poliisin arvion mukaan noin 1 500 osallistujaa. Tiukin tilanne nähtiin Runeberginkadulla, kun Helsinki ilman natseja -kulkue pysähtyi kadulle. Tästä syystä Helsinki ilman natseja -kulkueen järjestäjää epäillään kokoontumisrikkomuksesta.

Poliiseja kadulla Helsingissä itsenäisyyspäivänä.
Poliisi esti eri ryhmien yhteenotot. Tiina Jutila / Yle

Kansallismielisen 612-kulkueen noin 300 henkilöä oli tulossa samaa katua, mutta poliisi vei ryhmän toista reittiä Hietaniemen hautausmaalle.

Äärioikeistolaisia ryhmiä kokoontui Eduskuntatalon edessä. Suomi herää -kulkueeseen osallistui poliisin arvion mukaan runsaat 200 ihmistä. Suomi herää -kulkueen ympärillä oli myös vastamielenosoittajia.

Helsinki ilman natseja -kulkue Töölössä itsenäisyyspäivänä.
Poliisi otti itsenäisyyspäivän kulkueisiin liittyen kiinni yhteensä noin 20 ihmistä. Tuomas Rimpiläinen / Yle

8. Koronavauvat-ilmiö

Puheenaiheeksi Suomessa ovat nousemassa koronan positiivinen seuraus eli koronavauvat.

Tutkimusprofessori Anna Rotkirch kertoo, että Suomessa voidaan todellakin puhua koronavauvoista. Syntyvyyden nousu ei ole tavallista monissa muissa maissa korona-aikana.

– Ensimmäiset vaiheet pandemiassa hoidettiin hyvin. Perheet kokivat olevansa turvassa.

Rotkirchin mukaan turvallisuus, etätyöt ja etäkoulu auttoivat siihen, että perheet pystyivät ajattelemaan perheenlisäystä. Ihmiset halusivat tutkimusprofessorin mukaan rauhoittua ja pysähtyä ja sen seurauksena on syntynyt paljon vauvoja.

Useimmat suomalaiset haluavat lapsia, mutta monilla lapsiluku jää toivotusta.

Duudsoneista tuttu, neljän lapsen isä Jukka Hildén tuli Yhdysvalloista Suomeen takaisin ja perheeseen syntyi lyhyessä ajassa kaksi lasta. Korona-aikana pystyi olemaan vanhempana läsnä.

– Olen kyllä kantanut korteni kokoon. Kyllä meille varmaan vielä lisääkin tulee.

– Lapset ovat parasta, mitä minulle on tapahtunut, Hildén kertoi lähetyksessä.

Lue lisää:

Presidenttipari kiitti Linnan juhlissa veteraaneja ja sairaanhoitajia, sotaveteraani: Suomi on maailman paras valtio – näin itsenäisyyspäivä eteni

Muodin emeritaprofessori: rouva Haukio vei hillityn pukeutumisen uudelle tasolle, asussa oli mietitty mukavuutta ja käytännöllisyyttä

Presidentti Sauli Niinistö ei usko pakkorokotuksiin, mutta on varma, että korona vielä selätetään: "Vaikeudet ovat voittamista varten"

Kadetti Kiira Kiikerin sotilasuran kohokohta oli itsenäisyyspäivä, joka alkoi jumpalla aamuyön aikaan ja huipentui kohtaamiseen Linnassa

Herätys: Työpaikkojen koronapassi jakaa puolueita, Turussa puidaan harvinaista murhajuttua, Nobel-palkittu Muratov on suomikiekon ystävä

$
0
0

Kysymys koronapassin laajentamisesta jakaa puolueita jyrkästi

Yle kysyi kansanedustajilta, pitäisikö myös työnantajilla olla mahdollisuus vaatia työntekijöiltä koronapassia. Kysymys koronapassin laajentamisesta jakaa puolueita jyrkästi. Suurimmat jakolinjat löytyvät kuitenkin oppositiosta, eivät hallituksen sisältä.

Niinistö puhui Linnan juhlissa sienestämisestä ja koronasta

Sauli Niinistö ja Jenni Haukio.
Presidenttipari kiitti veteraaneja ja lottia heidän tekemästään työstä.Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

104-vuotiasta Suomea juhlittiin kirpeässä pakkassäässä. Kokosimme yhteen itsenäisyyspäivän kohokohdat, puheenaiheet ja rähinät. Presidentti Sauli Niinistö puhui Linnan juhlissa sienestämisestä ja koronasta.

Joulun lentomatkailu Pohjois-Suomeen on taas vauhdissa

Rukapalvelun ohjelmapalveluyrittäjä Jokke Kämäräinen seisoo lumisessa maisemassa Rukalla sijaitsevan hotellin edustalla.
Rukapalvelun Jokke Kämäräinen ei näe syytä panikoimiseen omikron-virusvariantin vuoksi.Ensio Karjalainen / Yle

Alustavien tilastojen valossa Lappiin ja Kuusamoon tänä vuonna saapuvien jouluturistien määrä on nousemassa ennen viime vuoden koronajoulua vallinneisiin lukemiin. Aika näyttää, miten kehittyvä uusi koronatilanne vaikuttaa pohjoisen talvimatkailuun.

Onko "mainosmies" syyllinen 27 vuotta vanhaan murhaan?

Valokuva Ilpo Härmäläisestä Turun kartan päällä.
Ilpo Hämäläinen katosi Turussa elokuussa 1994.Ilkka Kemppinen / Yle

Turussa alkaa harvinainen oikeudenkäynti. Syyttäjä yrittää todistaa 68-vuotiaan entinen mainostoimistoyrittäjän syylliseksi elokuussa 1994 kadonneen Ilpo Härmäläisen epäillystä murhasta. Syyttäjä vaatii miehelle elinkautista vankeusrangaistusta. Uhri on kateissa.

"Pelaat jääkiekkoa raivaustraktoreita vastaan"

Aamukokous Novaja gazeta -lehden toimituksessa.
Novaja gazetan toimitus pitää aamupalaveriaan lehden murhatulle toimittajalle Anna Politkovskajalle omistetussa tilassa. Huoneessa tönöttää myös jääkiekkomaali, ja jäljistä huomaa, ettei se ole pelkkää rekvisiittaa.Grigory Vorobjov / Yle

Venäjän kuuluisimman itsenäisen sanomalehden Novaja gazetan pitkäaikainen päätoimittaja Dmitri Muratov on paitsi tuore Nobelin rauhanpalkinnon voittaja, myös suomalaisten lätkämailojen innokas keräilijä. Venäjän lehdistönvapaus on Muratovin mielestä kuin matsi ilman sääntöjä. Hänen alaisiaan on tapettu, mutta mikään lehtijuttu ei ole Muratovin mielestä hengen arvoinen.

Kireät pakkaset jatkuvat

Tiistain sää.

Korkeapaineen selänne vaikuttaa ja sää on enimmäkseen poutaista. Lunta sataa ajoittain lähinnä idässä. Pakkanen on laajoilla alueilla kireää, mutta pilvisyydestä riippuen pakkaslukemissa on suuria paikallisia vaihteluita. Lämpötila on idässä ja etelässä -10 ja -20 asteen välillä, lännessä ja pohjoisessa -15 ja -30 asteen välillä.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

"Pelaat jääkiekkoa raivaustraktoreita vastaan"– Venäjän lehdistönvapaus on matsi ilman sääntöjä, sanoo lätkämailoja keräävä Nobel-voittaja

$
0
0

Venäjän kuuluisimman itsenäisen sanomalehden Novaja gazetan toimituksessa huomaa heti, mikä urheilulaji on täällä lähinnä sydäntä.

Lehden pitkäaikaisen päätoimittajan Dmitri Muratovin työhuoneessa on rivissä kymmeniä suomalaisia Koho- ja Titan-jääkiekkomailoja. Muratov käyttää jääkiekkovertausta myös puhuessaan Venäjän lehdistönvapauden tilasta.

– Lähdet pelaamaan jääkiekkoa, mutta sinua tullaan vastaan raivaustraktoreilla. Ja sitten he sanovat, että meillä onkin tänään raivaustraktoreiden kilpailu, hän kuvaa.

Aamukokous Novaja gazeta -lehden toimituksessa.
Novaja gazetan toimitus pitää aamupalaveriaan lehden murhatulle toimittajalle Anna Politkovskajalle omistetussa tilassa. Huoneessa tönöttää myös jääkiekkomaali, ja jäljistä huomaa, ettei se ole pelkkää rekvisiittaa.Grigory Vorobjov / Yle

Nobel-komitea valitsi Muratovin yhdessä filippiniläisen toimittajan Maria Ressan kanssa rauhanpalkinnon tämänvuotiseksi saajaksi. Yle haastatteli Muratovia marraskuun alkupuolella Moskovassa.

“Edes Neuvostoaikana ei ollut näin paljon sensuuria”

Muratov myöntää, että mikään uutinen ei ole tärkeämpää kuin toimittajan henki. Jotkut hänen alaisistaan kuitenkin uhmaavaat häntä. Venäjällä on kiellettyä uutisoida esimerkiksi korruptiosta ja armeijasta.

– Minusta tuntuu, ettei edes neuvostoaikana ollut niin paljon sensuuria kuin nykyään, Muratov sanoo ja viittaa Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n aiemmin tänä vuonna julkaisemaan asiakirjaan.

Siinä on listattu kuusikymmentä aihetta, joista toimittajat eivät voi uutisoida tai muuten heillä voi olla edessään rikostutkinta.

Kiellettyä on kertoa muun muassa valtion avaruushallinnon Roskosmoksen korruptiosta ja monista sotateollisuuteen ja asevoimiin liittyvistä asioista, kuten simputuksesta.

Muratov itse luokittelee vaarallisiksi myös paljastukset, jotka koskevat Venäjän turvallisuuspalveluita, yksityisarmeija Wagneria tai valtiollisia kauppoja ja niihin liittyvää korruptiota.

Lisäksi on riski kertoa Tšetšeniassa ja muualla Venäjän Pohjois-Kaukasiassa tapahtuvista ihmisoikeusrikkomuksista ja väärinkäytöksistä.

Edellä mainituista aiheista paljastuksia tehneitä Muratovin toimittajia on murhattu. Muratov tunnustaa, että joutuu päätoimittajana rajoittamaan vaarallisten aiheiden käsittelyä.

– Minun tulisi olla tyhmänrohkea tomppeli, mutta en ole sellainen. Mikään ei ole tärkeämpää kuin työntekijöiden henki. Tosin jotkut toimittajistamme uhmaavat näkemystäni ja työskentelevät vaaran uhalla, mikä herättää minussa kunnioitusta.

Sanomalehti Novaja gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov toimituksessaan
Dmitri Muratov oli panemassa alulle vuonna 1993 perustettua Novaja gazetaa. Hän on toiminut sen päätoimittajana vuodesta 1995 lähtien.Grigory Vorobjov / Yle

Kun parlamentti ei toimi, media ottaa sen tehtävän

Riippumatonta mediaa tukahdutetaan, koska se on Venäjällä ainoa taho, joka voi kyseenalaistaa Putinin hallinnon.

Muratovin mukaan Venäjän hallinnolla on suunnitelma, jonka mukaan se kehittää maata hyödyntämällä uutta teknologiaa ja saa tuloja fossiilisten polttoaineiden myymisestä.

Suunnitelmaan ei kuitenkaan kuulu demokratia, jonka Vladimir Putin näkee vain esteenä maan kehitykselle. Venäjän ensimmäinen Nobelin rauhanpalkinnon saanut ihmisoikeustaistelija Andrei Saharov totesi jo vuonna 1975, että ihmisoikeudet ovat erottamaton osa kehitystä, Muratov muistuttaa.

– Mutta nyt asia on muuttunut. Kun kehitykseen pyritään ilman demokratiaa, väkivaltakoneiston tarve kasvaa.

Muratov lisää tähän jatkumoon Venäjän itsenäisen median kokeman painostuksen. Venäjän duumassa eli parlamentissa ei ole yhtään edustajaa, joka toisi esiin nykyhallinnon vastaisia näkemyksiä. Siksi riippumaton media on ottanut parlamentin tehtävän, Muratov sanoo.

– Tämän vuoksi meidät yritetään sulkea.

Muratov omistaa Nobelin murhatuille kollegoille

Muratovin mukaan rauhanpalkinto kuuluu Novaja gazetan murhatuille toimittajille ja koko Venäjän itsenäiselle medialle. Sen toiminta käy yhä vaikeammaksi.

– Otan palkinnon henkilökohtaisesti muistona kuolleista ystävästäni. Tämä on palkinto heille, Muratov sanoo viitaten Anna Politkovskajaan ja viiteen muuhun Novaja gazetan murhattuun toimittajaan.

Muratov pitää palkintoa myös kannustuksena koko Venäjän riippumattomalle medialle.

Sanomalehti Novaja gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov
Dmitri Muratov suhtautuu journalismin lisäksi intohimoisesti jääkiekkoon. Hän kertoo käyvänsä katsomassa Jokerien pelit joukkueen pelatesssa KHL-otteluita Moskovassa.Grigory Vorobjov / Yle

Toimittajat ilman rajoja -järjestö arvioi keväällä Venäjän lehdistövapauden vaikeaksi. Maa sijoittui jokavuotisessa lehdistönvapausindeksissä 150. sijalle 180 maan joukossa, ja tilanne on yhä heikentynyt sen jälkeen.

Kesällä maan oikeusviranomainen luokitteli ensimmäistä kertaa tutkivaan journalismiin keskittyneen Važnye istorija -julkaisun “ei-toivotuksi organisaatioksi” ja pakotti siten sen lopettamaan kokonaan toimintansa.

Venäjän hallinto on myös alkanut aiempaa määrätietoisemmin luokitella riippumattomia viestimiä ja yksittäisiä toimittajia niin kutsutuiksi “ulkovaltojen agenteiksi”. Tämä luokittelu ei suoraan sulje mediaa, mutta se vaikeuttaa sen toimintaa.

Agenttileima velvoittaa viestintä tai toimittajaa yksityiskohtaisesti raportoimaan tekemisistään viranomaisille. Se myös karkottaa niin mainostajia kuin haastateltavia.

Muratov on vaatinut Putinilta muutoksia agenttilainsäädäntöön, koska pitää sitä nykymuodossaan mielivaltaisena.

Hän vaatii, että agentiksi leimaamisesta tulisi antaa edes varoitus. Lisäksi listalle joutumisen kriteereitä pitäisi tarkentaa. Agenttistatuksesta pitäisi myös voida päästä eroon.

Muratovin mielestä päätösvalta agenttiluokituksesta tulisi olla tuomioistuimella eikä Venäjän oikeusministeriöllä, kuten nyt.

Novaja gazeta on yksi harvoista Venäjän riippumattomista viestimistä, jota viranomaiset eivät ole toistaiseksi lisänneet agenttilistalle. Sen sijaan sanomalehti joutui hiljattain maksamaan sakkoja, koska jätti jutussaan mainitsematta yhden järjestön agenttiluokituksen.

Lue lisää:

Maria Ressa ja Dmitri Muratov ovat tinkimättömiä sananvapauden puolustajia – Tällaisia ovat tämän vuoden rauhannobelistit

Venäjän korkein oikeus päättää ihmisoikeusjärjestö Memorialin lakkauttamisesta, oikeuden ulkopuolelle on kerääntynyt mielenosoittajia

Venäjä jatkaa riippumattoman median vastaisia toimia – tutkivan journalismin verkkolehti nimettiin “ulkomaiseksi agentiksi”

Venäjän sisäpiirin tunteva Mihail Zygar sanoo eliitin takertuvan Putiniin ja poliisiväkivaltaan: “Kremlissä ei vielä hermoilla”

USA:n ja Euroopan johtajat ilmaisivat yhdessä tukeaan Ukrainalle – Biden keskustelee tänään Putinin kanssa

$
0
0

Venäjän joukkojenkeskitykset Ukrainan rajalle sekä Venäjän yhä koveneva retoriikka huolestuttavat Yhdysvaltoja sekä sen eurooppalaisia liittolaisia Ranskaa, Saksaa, Italiaa ja Britanniaa.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden neuvotteli eurooppalaisten liittolaisten kanssa aamuyöllä Suomen aikaa. Bidenin on määrä käydä tänään myöhemmin videokeskustelu Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Ranskan Emmanuel Macron, Saksan Angela Merkel, Italian Mario Draghi ja Britannia Boris Johnson korostivat yhteisneuvotteluissa tukeaan Ukrainan itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle.

Valkoinen talo kertoi lisäksi liittolaisten vaativan Venäjää de-eskaloimaan tilannetta raja-alueella.

Venäjä ei odota suuria onnistumisia Bidenin ja Putinin keskusteluissa

Venäjä ilmoitti maanantaina, ettei se odota "läpimurtoja" Putinin ja Bidenin videokeskusteluissa. Asiasta kertoi Putinin tiedottaja Dmitri Peskov venäläisten uutistoimistojen mukaan.

Yhdysvallat ja Ukraina ovat sanoneet, että Venäjä on koonnut kymmeniätuhansia sotilaita lähelle Ukrainan rajaa ja että hyökkäys voisi alkaa ensi kuussa.

Venäjä on syytökset kiistänyt ja sanonut puolestaan olevansa huolissaan Ukrainan armeijan mobilisoinnista lähelle Venäjän tukemien Itä-Ukrainan separatistien alueita.

Ukraina ja sen läntiset liittolaiset ovat syyttäneet Venäjää siitä, että se lähettää aseita ja sotilaita Itä-Ukrainan separatistikapinallisten tueksi.

Jännite Venäjän ja Ukrainan välillä ei ole mitään uutta. Vuonna 2014 Venäjä liitti Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan itseensä ja pian sen jälkeen Venäjä alkoi tukea separatistikapinallisia Itä-Ukrainassa Luhanskin ja Donetskin alueilla.

Ukrainan konflikti on tähän mennessä vaatinut yli 13 000 ihmisen hengen.

Lisää aiheesta:

Ukraina epäilee, että Venäjä valmistelee massiivista sotilasoperaatiota lähellä sen rajaa – Bidenin mukaan Yhdysvallat tekee kaikkensa estääkseen "sen, mistä ihmiset ovat huolissaan"

Ulkoministeri Pekka Haavisto: "Ukraina pelkää turvallisuutensa puolesta"

Joulun ajan lentomatkailu Pohjois-Suomeen on omikronista huolimatta taas vauhdissa – joulukuun aikana tulossa on useita satoja charter-lentoja

$
0
0

Sian Porter saapui Lontoosta perheensä kanssa joulun viettoon Kuusamoon. Matkustaminen koronaviruspandemian aikana ei pelota häntä, sillä hänen rokotuksensa ovat kunnossa.

– Emme ole peloissamme koronan vuoksi, yritetään palata takaisin normaaliin, mutta yritämme käyttäytyä turvallisesti, eihän sitä koskaan tiedä, sanoo Porter.

Hän on yksi monista eurooppalaisista, jotka lentävät Pohjois-Suomeen lomailemaan nyt kun charter- eli tilauslennot ovat käynnistyneet koronapandemian aiheuttaman tauon jälkeen.

Kuusamoon ja Lappiin lentää alustavien varausten mukaan joulun alla satoja tilauslentoja eri puolilta Eurooppaa.

Matkustusinto on kova Euroopassa, sillä tilauslentoja tulee esimerkiksi Kuusamoon joulun alla jopa enemmän kuin koronaa edeltävänä aikana.

Vaikka Euroopassa ja nyt jo Suomessakin todettu uusi koronavirusmuunnos omikron leviää, Pohjois-Suomeen jo saapuneet charter-matkailijat eivät vaikuta vielä kavahtaneen matkustamista.

STM:n ohjeistuksen mukaan jatkossa kaikilta Suomeen matkustavilta edellytetään koronatodistusta tai testausta maahan tullessa.

Kuusamossa odotetaan joulumatkailijoita luottavaisin mielin

Ruka talvipakkasessa.
Kuusamon terveyskeskus on varautunut matkailijoiden mahdollisiin koronaesiintymiin yhteistyössä paikallisten matkailuyrittäjien kanssa.

Kaikki Kuusamoon tulleet charter-matkustajat ovat joutuneet esittämään koronapassin eli todistamaan, että heidät on kaksi kertaa rokotettu.

Britanniasta tulleet Porterit joutuvat vielä kotimaahansa palattuaan PCR-koronatestiin kahden päivän sisällä.

Ennen uuden virusmuunnoksen havaitsemista matkustusinto on ollut Euroopassa kova, sillä tilauslentoja on esimerkiksi Kuusamoon joulun alla tulossa jopa enemmän kuin koronaa edeltävänä aikana.

Pelkästään Kuusamon kentälle on laskeutumassa joulukuun aikana yli 80 tilauslentoa, eikä peruutuksia ole tähän mennessä tullut.

Finavia on varautunut koronaviruksen uuteen omikronmuunnokseen muun muassa siivouksia lisäämällä ja maskipakolla.

– Oikein iloisin ja luottavaisin mielin tässä uutta sesonkia odotetaan, sanoo Kuusamon lentoaseman päällikkö Sari Päivärinta.

Lentojen määrä on nyt vähän suurempi kuin joulukuussa 2019, mutta tulevaisuutta Päivärinta ei uskalla ennustaa.

– Ainakaan tässä vaiheessa ei ole tullut peruutuksia ja toivottavasti ei tulekaan. Toivottavasti tilanne pysyy sellaisena, että voidaan turvallisesti matkailla tänä talvena.

Finavian mukaan mukaan varaustilanne on tällä hetkellä hyvä myös Lapissa.

Esimerkiksi Enontekiölle on joulumatkailijoita on tulossa 80 koneellista.

– Olemme pääsemässä Rovaniemelle, Kittilään ja Ivaloon tulevien tilauslentojen osalta noin 90 prosenttiin verrattuna vuoteen 2019, kertoo Finavian viestintäkoordinaattori Elina Suominen.

Finavian tilastojen mukaan joulukuussa 2019 Rovaniemelle, Kittilään, Ivaloon, Enontekiölle ja Kuusamoon lensi yhteensä 724 charterlentoa.

– Luvut ovat alustavia, joten tämän tarkempia tietoja meillä ei ole antaa. Vielä voi tulla lisää lentoja tai niitä voidaan perua, sanoo Suominen.

Toteutuneet tilastot julkaistaan lentoasema- ja kohdekohtaisesti vuoden vaihteen jälkeen.

Koronaan ja omikronmuunnoksen on varauduttu

Rukapalvelun ohjelmapalveluyrittäjä Jokke Kämäräinen seisoo lumisessa maisemassa Rukalla sijaitsevan hotellin edustalla.
Rukapalvelun Jokke Kämäräinen ei näe syytä panikoimiseen omikron-virusvariantin vuoksi.Ensio Karjalainen / Yle

Lapin sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Antti Väänänen ei ole huolissaan pohjoiseen joulun alla ja joulun aikaan saapuvista jouluturisteista.

Sinänsä hän uskoo omikronmuunnoksen asettuvan taloksi Suomessakin jollakin aikavälillä, mutta ei näe suurta riskiä nimenomaan joulumatkailussa.

– Valveilla pitää olla ja toimintavalmius säilyttää, jotta nopeasti saadaan mahdolliset tartuntaketjut katkaistua.

Väänäsen mukaan on kuitenkin mahdollista, että uutta virusmuunnosta tulee Suomeen matkailijoiden mukana.

– Charter-matkustajien ohjelma on yleensä rakennettu melko tiukaksi ja he pysyvät yleensä pitkälti omassa kuplassaan. Heidän kanssaan suoraan työskentelevä henkilökunta ja sitä kautta muukin väestö on tietysti vaaravyöhykkeessä, sanoo Väänänen.

Kuusamossa terveyskeskus on varautunut matkailijoiden mahdollisiin koronaesiintymiin yhteistyössä paikallisten matkailuyrittäjien kanssa, kertoo tartuntataudeista vastaava lääkäri Marika Käkelä.

– Olemme laatineet matkailuyrittäjille ohjeistuksen miten toimia, jos matkailija Kuusamossa ollessaan saa koronavirustaudin oireita. He välittävät tietoa edelleen matkailijoille, sanoo Käkelä.

Kuusamolaisen Rukapalvelun yrittäjä Jokke Kämäräisen mukaan ohjelmapalveluyrityksessä toimitaan kaikessa erityisen huolellisesti kuten tähänkin saakka,

– Ei ole mitään erityistä paniikkia, enkä näe mitään syytä panikointiin, sanoo Kämäräinen.

Levillä huoli omikronin vaikutuksesta matkailuun on kuitenkin jo herännyt matkailuyrittäjien keskuudessa.

Suomen eristys- ja karanteenikäytäntöjen mukaan koronavirustartunnan saaneen henkilön tulee välttää kontakteja kunnes hän on ollut kahden vuorokauden ajan oireeton ja oireiden alusta on kulunut vähintään 10 vuorokautta.

Tartuntatautilääkäri voi määrätä koronavirukselle altistuneen oireettoman henkilön karanteeniin, jonka pituus on yleensä 10 päivää.

Täyden rokotussarjan saanutta ei yleensä aseteta altistumisen jälkeen karanteeniin, mutta häntä kehotetaan käymään testissä, jos hän saa altistumisen jälkeen oireita.

Aika näyttää, miten uusi koronatilanne vaikuttaa Pohjois-Suomen charter-matkailuun.

Lue lisää:

Koronamuunnos varjostaa matkailun joulusesonkia – matkoja siirretään myöhemmäksi kun omikron lisää epävarmutta

Lapin joulusesonki näyttää hyvältä – matkustusrajoitusten jatkaminen ei ainakaan vielä ole aiheuttanut matkojen perumisia

Viewing all 118923 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>