Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa alkaa tänään tiistaina hyvin harvinainen rikoskäsittely. 68-vuotias mies on syytteessä vuonna 1994 tapahtuneesta epäillystä murhasta.
Tapauksen tekee erikoiseksi se, että epäillyn rikoksen ja oikeuskäsittelyn välillä on kulunut yli 27 vuotta. Lisäksi uhri, lakimies Ilpo Härmäläinen, on edelleen kateissa. Hän katosi Turun keskustassa 3. elokuuta 1994.
Syytteen sisältö ja esitutkintapöytäkirja tulevat julkisiksi tänään, kun oikeudenkäynti alkaa. Käsittelylle on varattu viisi päivää. Viimeiseksi käsittelypäiväksi on määrätty 21. joulukuuta.
Epäilty otettiin kiinni ja vangittiin elokuun lopulla todennäköisin syin. Murhasyyte nostettiin 23. marraskuuta. Hän kiistää syyllistyneensä Härmäläisen henkirikokseen.
Vainajaa etsitään yhä
Tutkinta on ollut erityislaatuinen.
Ensinnäkään Härmäläisen ruumista ei ole toistaiseksi löydetty, mutta poliisilla on siitä huolimatta käsitys vainajan sijainnista, rikoksen motiivista sekä tekotavasta ja -paikasta. Härmäläistä on etsitty viime viikkojen ajan aktiivisesti Turun Airistolta.
Vaikka tapausta on tutkittu 1990-luvun puolivälistä saakka epäiltynä henkirikoksena, ruumiin puuttuminen hankaloitttaa rikoksen todistamista. Muun näytön on oltava siinä tapauksessa erityisen vahvaa.
Suomen rikoshistoriasta tiedetään tosin useita tapauksia, joissa henkilöitä on tuomittu murhasta tai taposta, vaikka uhria ei ole löydetty. Esimerkiksi vuonna 2005 kadonneen ilomantsilaisen Jari Pesosen henkirikoksesta tuli tappotuomio ilman ruumista. Vuonna 2003 tapahtuneeseen Volkan Ünsalin katoamiseen todistettiin liittyvän murha, vaikka ruumista ei ole löytynyt.
Poikkeuksellisen tapauksesta tekee myös se, että Suomessa on ainoastaan kerran aikaisemmin vangittu henkilö yhtä vanhasta henkirikoksesta epäiltynä. Kyseessä oli vuonna 1960 tapahtunut Bodominjärven kolmoissurma, josta epäilty mies vangittiin Espoon käräjäoikeudessa vuonna 2004. Käräjäoikeus vapautti miehen syytteistä seuraavana vuonna.
Vuonna 1987 Viking Sally -aluksella tapahtuneista murhasta ja murhan yrityksestä nostettiin syytteet viime joulukuussa. Asiaa käsiteltiin tuomioistuimessa toukokuussa, mutta epäilty ei ollut missään vaiheessa vangittuna, vaan vastasi syytteisiin vapaalta jalalta.
Oikeustieteen kandidaatti Ilpo Härmäläinen oli kadotessaan 33-vuotias.Poliisi
Syytetty karhusi Härmäläiseltä satoja tuhansia markkoja
Ilpo Härmäläisen katoamisen jälkeen paljastui, että kaksi miestä oli huijannut rahoitusyhtiötä tekaistuilla laskutuksilla. Toinen heistä oli nyt murhasta syytteessä oleva mies, joka omisti tuolloin mainostoimiston.
Petoskuviossa mainosmiehen yrityksen myyntisaatavat muutettiin rahaksi niin sanotun factoring-rahoituksen avulla. Rahoitusyhtiö maksoi laskuja vastaan sovitun osuuden rahaa.
Rahoitusyhtiöltä saadut rahat oli tarkoitus käyttää vakuudeksi lainaan, jonka toinen liikemies lupasi järjestää saksalaisesta pankista. Lainalla oli määrä pelastaa mainosmiehen vaikeuksissa ollut yritys.
Liikemies järjesti mainosmiehelle asiakkaita, joiden teettämät työt laskutettiin rahoitusyhtiöltä. Yksi asiakkaista oli Ilpo Härmäläisen yritys.
Työt olivat näennäisiä, mutta niistä laskutettiin rahoitusyhtiötä satojen tuhansien markkojen edestä.
Mainosmies siirsi rahoitusyhtiölle myydyistä laskuista saamansa rahat liikemiehelle. Tämä kuitenkin piti rahat itsellään eikä ollut aikeissakaan järjestää lupaamaansa lainaa.
Nyt murhasta epäilty mainosmies teki pari viikkoa Härmäläisen katoamisen jälkeen tutkintapyynnön poliisille. Mies pyysi selvittämään, onko hänen yrityksensä joutunut rikoksen kohteeksi.
Tutkintapyynnössään mainosmies esitti, että Härmäläisen yritys oli teettänyt keväällä 1994 hänen yhtiöllään lähes 800 000 markan (n. 195 000 euron) hintaiset markkinatutkimukset.
Härmäläisen yritys oli kuitenkin jättänyt maksamatta laskunsa rahoitusyhtiölle, jolloin se oli alkanut karhuta saataviaan mainosmieheltä.
Tässä vaiheessa Härmäläinen oli jo kadonnut.
Ilpo Härmäläinen nähtiin viimeksi elossa 3. elokuuta 1994. Hän nousi todennäköisesti auton kyytiin kotitalonsa Eerikinkatu 20 B:n edustalta.Johanna Manu/Yle
Alibi kumoutui
Vuonna 1994 tutkinnassa selvisi, että mainosmies ja Ilpo Härmäläinen olivat keskustelleet puhelimessa juuri ennen kuin Härmäläinen poistui kotoaan ja katosi.
Härmäläinen oli kertonut vaimolleen lähtevänsä katsomaan mainosmiehen kanssa jotakin asuntoa, jonka voisi muuttaa rahaksi tai vakuudeksi.
Katoamistutkinnan alkuvuosina julkisuuteen kerrottiin, että mainosmiehellä oli työntekijöidensä antama alibi tapahtuma-ajalle. Nykyisen tutkinnanjohtajan, rikostarkastaja Aki Lahtisen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Miehen alibi siis kumoutui.
Aamupäivällä ennen katoamistaan Ilpo Härmäläinen nähtiin keskustelemassa tuntemattomaksi jääneen miehen kanssa Turun keskustassa sijaitsevassa kahvila-ravintola Fontanassa. Mainosmiehen yritys toimi samassa rakennuksessa.
Murhasta syytetyn miehen mainostoimisto sijaitsi 1990-luvun puolivälissä tässä rakennuksessa Turun keskustassa.Johanna Manu/Yle
Mainostoimisto ajautui konkurssiin syksyllä 1995.
Mainosmies on myöhemmin saanut tuomioita muun muassa törkeästä veropetoksesta, väärennyksistä ja kirjanpitorikoksista.
Vuosia Härmäläisen katoamisen jälkeen hänet tuomittiin myös laittomasta uhkauksesta sakkorangaistukseen. Mainosmies oli kohdannut sattumalta entisen alaisensa ja alkanut syyttää tätä yrityksensä tuhoamisesta. Välikohtauksen lopuksi hän oli uhannut tappaa miehen.
Jo muinaiset roomalaiset sen tiesivät: nuoriso on aina pilalla. Myös antiikin Kreikassa itkettiin taajaan sitä, miten nuoriso on heikkoa eikä kunnioita vanhempiaan.
Näin on ehkä ennen ollutkin, mutta meidän nuorisomme ongelma on nähdäkseni se, että emme ole tarpeeksi pilalla.
Näin oman nuoruuteni valitettavasti lähestyessä auringonlaskuaan yksi asia on pysynyt samana milleniaalien vaihtuessa z-sukupolveen: Olemme kaikki aivan liian kilttejä ja se tekee meistä syvästi onnettomia.
Liika kiltteys näkyy erityisen hyvin esimerkiksi työelämään siirtyneissä, jotka palavat loppuun ennätystahtia. Yksi syy on tietysti työelämän koventuneet vaatimukset, mutta enemmän tai vähemmän rakkaudella kuuliaiseksi kasvatettu nykynuoriso ei myöskään osaa muuta kuin sanoa kiltisti joo joka ikiseen vaatimukseen.
Alati kasvavat eläkemenot maksetaan loppuun palavien nykynuorten palkoista.
Olen joutunut selittämään koko joukolle tuttaviani, että ylitöitä ei tarvitse tehdä monta tuntia palkatta koska muuten tulee syyllinen olo siitä, että ei ole ehtinyt ihan tehdä kaikkea työajan puitteissa. Kiltti nykynuori mieluummin romahtaa työtaakkansa alle kuin opettelee sanomaan ettei ehdi tai jaksa kaikkea.
Olen elävä esimerkki: yritän palautua kolmen vuoden työputkesta lomailemalla, mutta otin tämän kolumnin lisäksi kolme työhommaa loma-ajalle, vaikka suoraan sanoen melkein mieluummin menisin kylpyyn leivänpaahtimen kanssa kuin tekisin mitään tässä uupumuksen tilassa missä “elän”.
Mutta kun pyydettiin, niin teen totta kai.
Ottaen huomioon ilmastokriisin katastrofaalisuuden, pääasiassa nuorten liikkeeksi profiloituneen Elokapinan vaatimukset ilmastohätätilasta ja kansalaisfoorumeista ovat suorastaan hellyttävän kilttejä ja sovinnaisia.
Nykynuoriso on niin kilttiä, että vaikka tiedämme ilmastokriisin pahentuvan koko ajan niin osoitamme mieltäkin nössöimmällä mahdollisella tavalla, istumalla tiellä. Ottaen huomioon ilmastokriisin katastrofaalisuuden, pääasiassa nuorten liikkeeksi profiloituneen Elokapinan vaatimukset ilmastohätätilasta ja kansalaisfoorumeista ovat suorastaan hellyttävän kilttejä ja sovinnaisia.
Elokapinan kiltteilymaratoni on toki myös paljastanut, miten pilalla vanhemmat ikäluokat ovat.
Suurten ikäluokkien edustajat tuntuvat olevan yliedustettuina siinä hieman hysteerisessä joukossa, joka vaatii Elokapinaa laittomaksi, koska yksi ajotie piti hetken kiertää. Nolot ja hyperboliset terrorismivertaukset ovat jälleen tehneet selväksi, mikä se aito ja originelli pullamössösukupolvi on.
Sen pullamössösukupolven vikahan tämä meidän kiltteyskin on. Itsehän he meidät kasvattivat ja siksi Elokapinakin heitä varmaan niin kauhistuttaa, kun tottelevaiset lapsoset kerrankin tekevät jotain, mikä ei oikein sovi heille.
Suuret ikäluokat ovat itse asiassa varmistaneet itselleen aika hyvän systeemin nykynuorison kustannuksella. Sen lisäksi, että heidän vanhat saasteensa pilaavat meidän tulevaisuutemme, boomeriosastolle avokätinen eläkejärjestelmä myös mahdollistaa kissanpäivät nykynuorison kustannuksella, joille diili on paljon huonompi.
Alati kasvavat eläkemenot maksetaan loppuun palavien nykynuorten palkoista. Systeemin ylläpidon takia olen tasan varmasti kuollut ennen kuin näen eläkepäiväni, jotka karkaavat yhä kauemmas.
Mitä nykynuoriso tekee tälle? No ei mitään.
Olemme liian kilttejä korjataksemme rikkinäisen eläkejärjestelmämme ja itseasiassa kansanedustajien joukosta löytyy nuorisoa, joka on valmis lappamaan lisää rahaa eläkeläisille meidän sukupolvemme tilannetta pahentaakseen.
Vuosikymmenen opiskelijaliikkeessä pyörittyäni olen todennut, että emme osaa pitää lainkaan puoliamme.
Esimerkiksi pääosin nuorista koostuvat opiskelijat on ajettu entistä ahtaammalle, opintorahaa laskettu, opintoaikaa kiristetty ja vaatimuksia tiukennettu. Sadoista tuhansista koostuvat opiskelijajärjestöt ovat sinä aikana lähinnä saaneet aikaan vain paheksuvia blogipostauksia vaikkapa mellakoiden tai lakkojen sijasta.
SYL hurraa kun puheenjohtaja Annika Nevanpää on päässyt muutaman kerran tänä vuonna telkkariin puhumaan puolestamme, mutta mitäpä se auttaa, kun joka päivä media on täynnä vanhoja puhuvia päitä, jotka puolustavat fossiiliosaston oikeuksia.
Kansleri Otto von Bismarck oli oikeassa aikoinaan sanoessaan: “Kiltit lapset eivät vaadi mitään. Kiltit lapset eivät saa mitään”.
Tuukka Tervonen
Kirjoittaja on ikinuori ikiopiskelija joka yrittää päivästä toiseen olla ilkeämpi.
Kolumnista voi keskustella 8.12. klo 23.00 saakka.
Iso osa kansanedustajista näyttää vihreää valoa koronapassin käytölle työpaikoilla. Tällä hetkellä esimerkiksi ravintolat voivat kysyä asiakkailtaan koronapassia, jos alueella on ravintolarajoituksia. Työntekijältä koronapassia ei voi vaatia.
Yle kysyi kansanedustajilta, pitäisikö myös työnantajilla olla mahdollisuus vaatia työntekijöiltä koronapassia. Hallitus on linjannut, että asiaa ryhdytään selvittämään yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa. Päätöksiä ei näillä näkymin ole luvassa vielä tämän vuoden puolella.
Kysymys koronapassin laajentamisesta jakaa puolueita jyrkästi. Suurimmat jakolinjat löytyvät kuitenkin oppositiosta, eivät hallituksen sisältä.
Äärilaitoja edustavat kokoomus ja perussuomalaiset. Kokoomus näkee, että työnantajien oikeus kysyä koronapassia olisi hyvä tapa pitää yritykset auki ja työntekijät terveenä.
Perussuomalaiset vastustavat koronapassia tiukasti. Kyselyssä vain yksi perussuomalaisten kansanedustaja ilmoitti kannattavansa koronapassia. Puolueen kansanedustajia huolestuttaa, että koronapassi jakaa työntekijät kahteen leiriin: rokotettuihin ja rokottamattomiin.
Kokoomuksessa vankin kannatus
Koronapassin käytön laajentaminen saa siis vahvimman kannatuksen oppositiopuolue kokoomuksesta. Puolueessa ihmetellään, miksi hallitus vitkasteli keväällä koronapassin valmistelussa.
Ben Zyskowicz (kok.) muistuttaa, että työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden terveysturvallisuudesta.
– Miten hän voi siitä huolehtia, jos hänellä ei ole oikeutta saada tietoa työntekijöiden koronarokotuksesta eikä myöskään oikeutta vaatia koronapassia?
Passin kannatus on laajaa myös hallituspuolue keskustan riveissä. Hannu Hoskonen (kesk.) ihmettelee, miksi Suomi ei ota oppia esimerkiksi Italiasta. Siellä ilman koronapassia tai negatiivista koronatestiä ei ole mitään asiaa työpaikalle.
– Kukaan ei halua sitä, että koko Suomi menee taas kiinni. Ihmisten on saatava palveluja. En ymmärrä, miksi pitää ottaa riski, että ihmisiltä menee henki tai työpaikka.
SDP:ssä huolta terveystietojen käytöstä
Pääministeripuolue SDP:n kansanedustajissa on myös epäilijöitä, vaikka valtaosa Ylen kyselyyn vastanneista demarikansanedustajista kannattaa työnantajan oikeutta kysyä työntekijöiltään koronapassia.
Vastauksissa näkyy huoli työnantajien vallan lisääntymisestä.
Niina Malm (sd.) selvittäisi ensin, saisiko työnantaja käsiinsä liikaa tietoa työntekijöiden terveydestä.
– Valmistelussa on otettava huomioon palkansaajapuolen huoli. Tästä ei saa tulla päänavausta siihen, että työnantaja saa kysyä lähes mitä vain terveyteen liittyvää.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat erimielisiä koronapassin käytöstä työpaikoilla. Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK on rinnastanut koronapassin vaatimisen pakkorokotuksiin ja haluaa vielä lisäselvityksiä asiasta. Korkeasti koulutettujen Akava kannattaa koronapassia työpaikoilla.
Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaisi antaa työnantajille oikeuden kysyä työntekijöiltä koronapassia.
Voit tutustua hallituksen ja opposition väliseen vastausjakaumaan tästä:
Perussuomalaiset vastustavat tiukasti
Perussuomalaisille koronapassi on punainen vaate. Koronarokotukset ovat vapaaehtoisia ja sillä linjalla perussuomalaiset haluaa pysyä. Juho Eerola on sitä mieltä, että vaaran merkit ovat jo lähellä, jos työnantaja alkaa vaatia työpaikalla koronapassia.
– En kannata totalitarismia, enkä siihen kuuluvia hihamerkkejä. Lisäksi moni työ jäisi tekijää vaille.
Oppositiopuolue kristillisdemokraatit on huolissaan koronapassin laajentamisen vaikutuksista. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah epäilee, onko koronapassin vaatiminen työpaikoilla perustuslain mukaista.
– Työnteko-oikeuden rajaaminen koronapassilla törmää varmasti perustuslakiongelmiin, ja pakko kääntyy helposti terveysturvallisuuden vastustamiseksi ylipäätään.
Hallituspuolueissakin epäilijöitä
Hallituspuolueissa koronapassin käyttäminen työpaikoilla saa siis laajaa kannatusta, mutta joukossa on niitäkin, jotka vielä epäröivät. RKP:n Eva Biaudet kertoo kannattavansa koronapassia “joissakin tapauksissa esimerkiksi vanhustenhoidossa ja terveydenhuollossa”.
Vihreiden Heli Järvinen kannattaa koronapassin laajentamista etenkin niillä aloilla, joilla on riski sairastuttaa heikompia ja sairaampia ihmisiä.
- Terveyden - ja elämän - turvaamiseksi näin on toimittava. Myös yrittämisen ja elinkeinojen turvaamisen näkökulmasta esitys on perusteltu, niin harmillista kuin se onkin.
Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi on samoilla linjoilla. Mustajärvi perustelee kantaansa sillä, että työpaikan on oltava turvallinen sekä asiakkaille että työntekijöille.
– Lakiin yksityisyydensuojasta työelämässä voitaisiin tehdä helposti lisäys koronapassista.
Koronapassin käyttö on tällä hetkellä vaihtoehto rajoituksille. Passista selviää, onko käyttäjällä täysi rokotesarja tai onko hän jo sairastatanut koronataudin. Koronapassi voidaan vaatia esimerkiksi ravintoloissa ja teattereissa, mutta ei terveysasemilla eikä kirjastoissa.
Tutki kansanedustajien mielipiteitä perusteluineen alla olevasta valikosta. Edustajat ovat aakkosjärjestyksessä. Voit valita edustajan pudotusvalikosta tai selata edustajia nuolipainikkeilla.
Ilmasto lämpenee, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa.
Niin tapahtuu, kun energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä poltetaan fossiilisia polttoaineita.
Maataloudesta taas syntyy metaania ja typpioksidia, jotka lämmittävät ilmakehää hiilidioksidin tavoin.
Ihminen on lähes tuplannut hiilidioksidin ilmakehässä
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on 150 viime vuoden aikana noussut ihmisen toiminnan seurauksena.
Nousu alkoi teollistumisesta. Sitä ennen luonnolliset päästöt ja hiilinielut olivat vielä tasapainossa. Ilmakehään päätyi eliöiden soluhengityksestä, biomassan hajoamisesta ja vaikkapa tulivuorenpurkauksista syntyvää hiilidioksidia.
Esiteollisena aikana ilmakehässä oli hiilidioksidia 270 miljoonasosaa, parts per million. Nyt pitoisuus on 420 ppm.
Lähes kaikki maailman maat tavoittelevat parhaillaan hiilineutraaliutta. Jos tavoitteet toteutuvat, käyrä eli hiilidioksidipitoisuuden kasvu pysähtyy.
Se ei kuitenkaan riitä pysäyttämään lämpenemistä. Lämpeneminen voi kääntyä laskuun vasta, kun ihmisen aiheuttamat päästöt lakkaavat kokonaan. Silloin hiilinielut eli metsät ja meret alkavat poistaa hiiltä ilmakehästä.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta on mitattu pisimpään Mauna Loan saarella Havajilla. Käyrä sahaa vuodenaikojen vaihtelun vuoksi: kesäisin metsä pohjoisella pallonpuoliskolla imee hiilidioksidia enemmän kuin talvella, jolloin puiden yhteyttäminen vähenee.
Jäljellä on pieni budjetti hiilipäästöille
Tiedepaneeli IPCC:n mukaan maailman ilmastopäästöjen pitäisi puolittua 2020-luvun aikana, jotta 1,5 asteen raja ei ylittyisi vuosisadan lopussa. Hiilineutraaliuteen pitäisi päästä vuoteen 2050 mennessä.
IPCC on laskenut maailmalle muutaman suuntaa antavia päästöbudjetteja, joiden puitteissa pysyminen voisi rajata lämpenemisen 1,5 asteeseen.
Yhden budjetin mukaan maailma voisi päästää ilmakehään vielä noin 500 gigatonnia hiilidioksidia vastaavia päästöjä. Yksi gigatonni on miljardi tonnia.
Epävarmuudet ovat kuitenkin suuria. IPCC:n mukaan todennäköisyys päästä 1,5 asteeseen hiilibudjetissa pysymällä 500 gigatonnin budjetissa on noin 50 prosenttia.
Maailman päästöt kasvavat edelleen. Poikkeus oli viime vuosi 2020, jolloin päästöt laskivat pandemian seurauksena.
Mutta kasvu on alkanut uudelleen. Vuonna 2021 päästöjen arvioiden kipuavan lähelle vuoden 2019 tasoa.
Maailman suurimmat päästäjät ovat Kiina, Yhdysvallat ja Intia.
Yhdysvalloilla on tavoite vähentää päästöjä 50–52 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Kiinan ja Intian hiilineutraalisuustavoitteet ovat vasta vuosissa 2060 ja 2070.
EU toimii kansainvälisessä ilmastopolitiikassa yhtenä yksikkönä. EU-maiden päästöt ovat yhteensä suuremmat kuin esimerkiksi Intian.
Päästöjen vähentäminen on pakollista
Vaikka Suomi on pieni ilmastopäästäjä maailman mittakaavassa, jokaisen maan vastuulla on vähentää omia päästöjään. Suomella on päästöjen vähentämiseen myös juridinen velvoite, joka tulee EU:sta.
EU:n hyväksyi uuden ilmastolain kesällä 2021. Nyt valmistelussa on siihen liittyvä valmiuspaketti, jossa määritellään, miten lain tavoitteeseen päästään. EU on päättänyt vähentää päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
llmastotavoitteiden taustalla on Pariisin ilmastosopimus, jossa kaikki maailman maat – Suomi osana EU:ta – ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Ilmastosopimusta päivitettiin Glasgow'n ilmastokokouksessa.
Suomen oma, kansallinen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035.
Hiilineutraaliuden kohtalo ratkeaa keväällä
Hallituksen ilmastotoimien yhteydessä puhutaan usein päästökuilusta. Kuilu tarkoittaa päästömäärää, joka pitää vähentää, että ilmakehään pääsevää hiilidioksidia olisi jäljellä sen verran kuin metsänielut sitä imevät.
Syksyllä 2021 päästökuilu oli 11 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Hallitus päätti budjettineuvotteluissa toimista, jotka vähentäisivät 14–15 hiilidioksiditonnia. Asiantuntijat laskevat keväällä, mihin hallituksen päättämät toimet tarkalleen riittävät.
Suomen kaikki päästöt olivat viime vuonna 48,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vastaavia päästöjä, mutta koronavuosi oli poikkeuksellinen. Hallitus on laskenut toimiaan suhteessa vuoden 2019 tasoon, jolloin päästöt olivat 52,8 miljoonaa tonnia.
Energian päästöt vähenevät, muista kiistellään
Suomen päästöt ovat vähentyneet kolmanneksen vuodesta 1990. Lasku johtuu pääosin energiantuotannosta, jossa on siirrytty pois esimerkiksi kivihiilen polttamisesta.
Energia on yhä merkittävin päästöjen aiheuttaja. Suurin osa energiasta sekä teollisuus kuuluvat EU:n omaan päästökauppaan, jossa päästöt vähenevät parhaillaan tehokkaasti. Tehokkuus perustuu hintaan: päästökaupassa päästäjä maksaa päästämistään hiilidioksiditonneista.
Poliittiset kiistat taas liittyvät ilmastoimiin, joiden vähentämisestä päätetään kansallisesti. Päätökset koskevat liikenteen ja maatalouden päästöjä.
Liikenteen päästöistä pitäisi vähentää puolet vuoteen 2030 mennessä. Maataloudelle taas ei ole vielä olemassa omaa, virallista päästövähennystavoitetta.
Hiilinielu lasketaan usein maankäytön nettonieluna, joka saadaan vähentämällä maankäytön päästöt metsänieluista. Maankäyttösektorilla päästöjä aiheuttavat turvepellot ja metsäkato eli metsän hakkaaminen esimerkiksi rakentamisen tieltä. Päästöjä imevien metsänielujen koko taas riippuu muun muassa metsähakkuista.
Suomalainen kuluttaa enemmän kuin intialainen
Suomi on pieni päästäjä maailman mittakaavassa, mutta yksilöiden tasolla suuri. Suomalaisen päästöt ovat moninkertaiset esimerkiksi intialaisen päästöihin verrattuna.
Huomionarvoista on, että kulutuksen päästöt eivät ole Suomessa laskeneet samalla vauhdilla kuin muut päästöt. Kaikki kulutuksen päästöt eivät myöskään näy Suomen päästölaskelmissa, sillä kulutustavaroita valmistetaan esimerkiksi Kiinassa.
Lämpeneminen kiikkuu kahden asteen molemmin puolin
Ilmaston lämpenemistä arvioidaan maailman maiden tekemien päästövähennyslupausten perusteella. Virallisista arvioita vastaa YK, jonka alaisuudessa maailman maat ovat solmineet Pariisin ilmastosopimuksen.
YK on arvioinut, että jos maailman maat jatkavat sitä ilmastopolitiikkaa, joka on kussakin maassa parhaillaan voimassa, maailma lämpenee 2,7 astetta.
Viimeisimmät lämpenemisarviot laskettiin Glasgow'n ilmastokokouken aikana. Niissä otettiin huomioon maiden ilmastosopimusta varten tekemät, uudet lupaukset, joita ei ole vielä viety poliittiseen päätöksentekoon. Alimillaan lupaukset riittävät 2,1 asteen lämpenemiseen.
Optimistisin arvio, 1,8 astetta, tulee Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n laskelmista. Ne sisältävät sekä maiden ilmastosopimusta varten antamat lupaukset että muita päästöjen vähentämiseen liittyviä aloitteita.
Oikeusoppineet pitävät pääministeri Sanna Marinin (sd.) viikonlopun yökerhovierailusta syntynyttä kohua ylimitoitettuna. Ylen aamussa tiistaina vierailleiden oikeusoppineiden mielestä Marinin toiminnassa ei ollut suuria laillisuusongelmia.
Oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkosen mukaan Marin oli koko ajan tavoitettavissa turvamiehineen ja valtioneuvostossa on varajärjestelyt tilanteissa, joissa jokin yhteydenpitoväline ei toimi.
– Kyllä tässä on aika paljon tekemällä tehtyä kohua, mikä ei ole ollut suomalaisessa, varsinkaan iltapäivälehtien mediajulkisuudessa mitenkään poikkeuksellista viime kuukausina ja vuosina. Kaikkeen tällaiseen tartutaan, mutta on ihan hyvä, että asia selvitetään, Kekkonen sanoi.
Marinia ei saatu lauantai-iltana kiinni virkapuhelimestaan, kun hänelle haluttiin välittää turvaohjeita liittyen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) koronatartuntaan. Marin oli ystävineen juhlimassa helsinkiläisessä ravintolassa.
Valtioneuvoston jäsenillä pitäisi olla virkapuhelin mukana ja käyttövalmiudessa, jotta he olisivat koko ajan tavoitettavissa. Marinilla oli ravintolassa mukanaan vain eduskuntapuhelin.
"Virkapuhelimen käyttö sitovampaa viranomaisen määräyksellä"
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mukaan ei ole kuitenkaan juridisesti selvää, että ministerin tulee olla tavoitettavissa virkapuhelimestaan.
Voutilainen muistutti tiistaina Ykkösaamussa, että ministerin virkapuhelimen käytöstä on ohjeistettu nimenomaan ministerin käsikirjassa, joka on opaskirja tai tietopaketti. Voutilaisen mukaan virkapuhelimen käyttö olisi sitovampaa viranomaisen määräyksellä.
– Työnantaja-asemakaan ei ole tässä pelastamassa, koska sellaista tässä ei varsinaisesti ole, kun ministerit hoitavat luottamustehtäviään, Voutilainen totesi.
Työoikeuden emeritusprofessori: "Hänhän oli sentään aviopuolison kanssa juhlimassa"
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kehottaa kuitenkin pääministeriä tulemaan ravintolasta kotiin nykyistä aikaisemmin. Marinin kerrotaan juhlineen ravintolassa yön pikkutunneille saakka.
– Eli älä juhli niin myöhään julkisilla paikoilla. Jos lopettaisit julkiset esiintymiset ravintoloissa kello 23, tällaisia kohuja ei tulisi, Koskinen neuvoi.
Koskisen mukaan Marinin juhlimiseen kiinnitetty erikoisella tavalla huomiota mediassa viime aikoina. Juhli Marin sitten virka-asunnossaan tai ravintolassa, on se nostanut keskustelun, Koskinen näkee.
– Vapaa-aikaa on myös pääministerillä. Hänhän oli sentään aviopuolison kanssa juhlimassa, että ei tästä mitään suurempaa kohua tästäkään syystä saada.
Jukka Kekkosen mukaan Marinin meneminen ravintolaan koronalle altistuneena ei kuitenkaan näyttänyt kansalaisille hyvää esimerkkiä. Marinin toiminta ei silti ollut Kekkosen mielestä niin iso juttu kuin lehdet ovat kirjoittaneet.
– Kyllä Marin viisaana ihmisenä ottaa tästä opiksi, Kekkonen sanoi.
Kekkonen on ollut SDP:n ehdokkaana eduskuntavaaleissa vuonna 2019.
He seisovat vakavina Valtiosalin laitamilla, Presidentinlinnan sisäänkäynneillä ja kättelyyn johtavien reittien varrella.
Jotkut heistä nähdään veteraanien ja lottien saattajina punaisella matolla. Myöhemmin illalla he vilahtelevat kutsuvieraiden kavaljeereina ruuhkaisella tanssilattialla.
Keitä ovat kadetit – nuo koppalakein ja miekoin sonnustautuneet sotilaat, jotka edustavat tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla? Mitä he juhlissa tekevät?
Esitämme kysymykset luutnantti Kiira Kiikerille. Hän oli kadettina Linnassa, kun viimeisin itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin perinteisessä mittakaavassaan vuonna 2019.
Se on hänen sotilasuransa kohokohtia.
"Kyllä sitä mietti, että mitä jos astun jonkun helman tai varpaiden päälle."Silja Viitala / Yle"Nuorenkin upseerin pitää osata käyttäytyä asiaan sopivalla tyylillä. Maanpuolustuskorkeakoulussa opetellaan etikettiä ensimmäisestä päivästä lähtien." Silja Viitala / Yle
Etiketti kuuluu upseerin yleissivistykseen
Maanpuolustus ja poliisikoulu kiinnostivat jo pikkulapsena. Kiira Kiikeri oli neljän, viiden vanha, kun hän ensimmäisen kerran puhui ääneen inttiin lähtemisestä.
Lukion jälkeen Kiikeri suuntasi asepalvelukseen Karjalan prikaatiin: ensin viestikomppaniaan ja sieltä reserviupseerikouluun. Jo silloin ammattisotilaan ura oli mielessä.
Maanpuolustuskorkeakoulun portit eivät ensiyrityksellä auenneet. Välivuosi sopimussotilaana Porin prikaatissa vahvisti kuitenkin kutsumusta sotilasuralle.
"Olen isänmaallinen. Minulle se tarkoittaa, että välitän siitä, mitä Suomessa tapahtuu ja mihin suuntaan yhteiskunta on menossa."
Kiikeri päätti hakea uudelleen opiskelemaan alaa, mutta tällä kertaa merivoimiin maavoimien sijaan. Nyt hän pääsi sisään siitäkin huolimatta, että hänen kokemuksensa merenkäynnistä rajoittui soutuveneen soutamiseen.
Kaikki sotatieteiden opiskelijat harjoittelevat juhlavaa käytöstä ja tanssimista. Etiketti kuuluu upseerin yleissivistykseen.
Kuitenkin vain harvat ja valitut toisen vuosikurssin kadetit pääsevät edustamaan Linnan juhliin.
Kepa eli kevytpalveluspuku on päällä kadettikoulun luokkaopetuksessa. Merivoimien kadettien oppitunnit järjestetään pääsääntöisesti Santahaminassa tai Merisotakoululla Suomenlinnassa. Puolustusvoimat
Päivä alkoi aamuneljältä
Kiikeri ei uskaltanut edes haaveilla pääsystä itsenäisyyspäivän vastaanotolle.
– Oli siitä kavereiden kanssa puhetta, mutta en miettinyt sitä sen enempää. Ajattelin vaan, että jos käsky käy, se on hienoa.
Kävihän se.
Joulukuun 6. alkoi Santahaminassa kello neljältä aamulla. Kadetti Kiikeri valmistautui pitkään päivään jumppaamalla ja syömällä hyvin.
Harjoituksesta huolimatta tuleva koitos jännitti Kiikeriä ja muita tehtävään valittuja.
– Me hössötettiin, oltiin innoissaan ja laitettiin tukkaa sekä vaatteita kuntoon.
"Linnassa oli paljon tv:stä tuttuja kasvoja ja jännä yhteishenki, sillä kaikki vieraat olivat siellä samasta syystä."
Päivään kuului paljon odottelua ja vartiossa seisoskelua. Tehtävä on rankka, ja aina silloin tällöin joku kadeteista pyörtyy kuumuuden tai nestehukan seurauksena.
Kadetti Kiikeri selvisi hommasta ilman kommelluksia.
Kun kaikki vieraat olivat päässeet linnaan, koitti hetki, jota kaikki olivat odottaneet. Oli tanssin ja vapaan seurustelun vuoro.
– Seurustelin vieraiden kanssa ja pääsin tanssittamaankin heitä, vaikka eihän siellä kunnolla mahdu pyörähtelemään. Otin vieraista valokuvia pyydettäessä, söin ja maistelin booliakin. Sehän kuuluu asiaan.
Maanpuolustuskorkeakoulun valmistujaisissa kadetit vannoivat virkavalan ja hetkeä myöhemmin he lauloivat Lippulaulun. Linnanjuhlissa kadetit esiintyvät samassa asussa. Puolustusvoimat
"Herra presidentti, hyvää itsenäisyyspäivää!"
Itsenäisyyspäivän juhlaperinne on alkanut jo vuonna 1919, kun presidentti K. J. Ståhlberg kutsui 150 vierasta Linnaan päiväkahville. Ensimmäinen iltajuhla kättelyseremonioineen ja tansseineen järjestettiin vuonna 1922.
Kadetteja on nähty itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla kunniavartiossa vuodesta 1928 lähtien.
Upseerin virkaan opiskelevat kadetit ovat vuosikymmenten ajan muodostaneet tasavallan presidentin eli puolustusvoimien ylipäällikön kunniakomppanian. Nimensä mukaisesti kunniakomppania on mukana tärkeissä edustustehtävissä, kuten presidentin isännöimillä valtiovierailuilla. Niinpä kadetit ovat päässeet edustamaan myös itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla.
Vaikka tehtävässä palvellaan presidenttiä, tavallisesti kadetit eivät häntä illan aikana henkilökohtaisesti tapaa.
Kiikeri kuitenkin törmäsi Sauli Niinistöön hakiessaan Linnan herkkupöytien antimia.
– Nyökkäsin kohteliaasti ja sanoin: herra presidentti, hyvää itsenäisyyspäivää! Sen jälkeen ajattelin, että illan tavoite on saavutettu.
Kiikeri kohtasi myös Suomen itsenäisyyttä puolustaneita lottia ja veteraaneja.
– Oli silmiä avaavaa kuulla, mitä he ovat joutuneet tekemään, jotta saamme tällaista juhlaa viettää.
"Sotilaana pääsen auttamaan muita minulle sopivalla tavalla."Silja Viitala / YleKiikeri tapasi presidentin toisen kerran, kun tämä ylensi hänet luutnantiksi. Nykyään Kiikeri on vartioupseerina Rajavartiolaitoksella.Silja Viitala / YleVeteraanit kiittelivät Kiikeriä hänen uravalinnastaan. Nainen kadetin puvussa herätti kuitenkin heissä myös ihmetystä.Silja Viitala / Yle
Yleisradio lähetti Linnan juhlat suorana radiossa ensimmäistä kertaa vuonna 1949. Ensimmäinen televisiolähetys lähetettiin vuonna 1957. Vuodesta 1982 lähtien tv-lähetykset ovat olleet suoria aina, kun juhlia on voitu viettää.
Kun Presidentinlinna täyttyi vieraista edellisen kerran, jopa 2,7 miljoonaa henkilöä seurasi juhlia kotikatsomoissa.
Oikein tarkkaavaiset saattoivat nähdä vilaukselta arvokkaasti seisovan kadetti Kiikerin. Hänellä oli yllään merivoimien messipuku, jaloissa nahkaiset tanssikengät, hattu päässä, miekka vyöllä ja käsissä valkoiset hansikkaat.
Valtiosalin laidalla hän seisoi valmiina tanssittamaan ja viihdyttämään presidentin kutsuvieraita.
"Juhlien jälkeen takki oli aika tyhjä. Valveillaoloa kertyi lähes 24 tuntia."Silja Viitala / Yle
Afganistanin evakuointioperaatio puhuttaa Britanniassa.
Ulkoasiainvaliokunnalle osoitetussa 39-sivuisessa kirjallisessa lausunnossa operaatioon osallistunut ex-diplomaatti Raphael Marshall kuvailee, että evakuoinnit olivat kaoottisia ja huonosti suunniteltuja.
Tiistaina julkaistusta asiakirjasta ovat uutisoineet ainakin Britannian yleisradioyhtiö BBC ja sanomalehti Daily Mail.
Vain viisi prosenttia evakuoitiin
Taliban-liike otti vallan Afganistanissa elokuussa. Elokuun lopussa Britannia haki 15 000 ihmistä evakuointilennoilla pois maasta. Evakuoiduista 5 000 oli Britannian kansalaisia, 8 000 afganistanilaisia ja 2 000 lapsia.
Ulkoasiavaliokunnalle osoitetussa asiakirjassa Marshall arvioi, että jopa 150 000 afganistanilaista olisi vaarassa Britannian kanssa tehdyn yhteistyön vuoksi. Marshall pyysi evakuoimaan ihmiset, mutta lopulta vain viisi prosenttia pääsi pelastuslennoille.
– On selvää, että Taliban-liike on sittemmin murhannut ainakin osan näistä ihmistä, Marshall toteaa.
Marshallin mukaan evakuoitavien valintaprosessi oli sattuman kauppaa.
Esimerkiksi kokkeja ja siivoojia evakuoitiin, vaikka suojelua olisivat tarvinneet ennen kaikkea ihmiset, jotka tekivät tiivistä yhteistyötä Britannian kanssa, kuten tulkit.
Marshallin mukaan ulkoministeriössä jäi lukematta tuhansia avunpyyntöjä sisältäviä sähköposteja. Ne, jotka luettiin, saivat automaattivastauksen, että asia on käsittelyssä.
Todellisuudessa näin ei aina ollut. Läheskään kaikkia avunpyyntöjä ei syötetty ulkoministeriön tietokantaan, jonka perusteella evakuoitavat valittiin.
Ihmisten hätää käsiteltiin virka-aikaan
Marshall toimi evakuointien aikaan ulko- ja kansainyhteisöasiainministeriössä vanhempana virkailijana. Hän erosi tehtävästään syyskuussa.
Marshallin mukaan osastolla oli riittämätön määrä osaavaa henkilökuntaa.
Tilanteen kiireellisyydestä huolimatta osastolla jatkettiin kahdeksan tunnin työpäiviä, eikä viikonloppuisin töitä tehty lainkaan. Lisäksi töitä tehtiin pääosin etänä.
Käsittelijöillä oli vain vähän tietoa ja ymmärrystä Afganistanin tilanteesta. Kukaan pyyntöjä käsittelevästä ryhmästä ei ollut esimerkiksi aiemmin työskennellyt Afganistanin parissa. Kukaan tiimistä ei myöskään puhunut Afganistanin kieliä.
Henkilöstöongelmiin haettiin ratkaisua värväämällä sotilaita käsittelemään avunpyyntöjä. Heille ei kuitenkaan annettu sähköpostin salasanoja, mikä Marshallin mukaan johti siihen, että kahdeksan henkeä työskenteli yhdellä tietokoneella.
Ulkoministerille kritiikkiä
Marshall kertoo olleensa ainoa ihminen, joka hoiti sähköpostitulvaa lauantaina 21. elokuuta. Hänen mukaansa kukaan ei ollut lukenut sähköposteja perjantai-iltapäivän jälkeen. Lukemattomia sähköposteja oli tuolloin kertynyt 5 000 kappaletta.
Samana viikonloppuna ihmiset piirittivät Kabulin lentokenttää päästäkseen pelastuslennoille.
Yhdysvaltain ja Britannian joukot yrittivät hillitä kaaosta.
Marshallin mukaan puolustusministeriön ja ulkoministeriön välillä ilmeni ongelmia viestinnässä, mikä uhkasi horjuttaa koko operaation.
Afganistan-operaation aikana ulkoministerinä toiminut Dominc Raab ei ollut läheskään aina tavoitettavissa. Raab vastasi sähköposteihin tuntien viiveellä ja teki päätöksiä hitaasti, mikä hidasti evakuointeja.
Marshallin mukaan eräs virkamies vastusti evakuointiluetteloiden jakamista, sillä se olisi saattanut rikkoa Euroopan tietosuoja-asetuksia.
Myöskään Yhdysvaltojen kanssa ei neuvoteltu, mikä on Marshallin mukaan saattanut johtaa siihen, että ihmisiä kirjattiin kahden maan evakuointilennoille.
Syntymästään saakka näkövammainen Heli Kiimalainen löysi itselleen elämänsä ensimmäisen työpaikan 47-vuotiaana. Kiimalainen käy töissä Kuopion Maaningalla sijaitsevassa Konditoria Malmbergin leipomossa.
Kiimalainen opiskeli peruskoulun jälkeen käsityöalaa. Hän kävi kankaankudonta-linjan näkövammaisille tarkoitetussa ammattiopistossa. Valmistuminen osui lama-aikaan vuoteen 1994, eikä hän löytänyt tuolloin työpaikkaa itselleen. Vaihtoehtona olisi ollut yrittäjäksi ryhtyminen. Kelan suosituksesta Kiimalainen jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 21-vuotiaana. Jälkeenpäin ajateltuna päätös oli virhe.
– Eläkepäätös masensi minua tuolloin. Ajattelin, että eipähän tässä sitten tarvitse mitään töitä tehdä, Kiimalainen kertoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä 65 000 osatyökykyistä ihmistä, jotka haluaisivat tehdä työtä. Työnantajan näkökulmasta ongelma on, että työ pitäisi räätälöidä sopivaksi kunkin työnhakijan tilanteen mukaan. Esimerkiksi Kiimalainen käy töissä kuusi tuntia päivässä ja neljänä päivänä viikossa. Hänen työskentelyään rajoittaa huono näkö, joka on selkeä syy muokata työnkuva ja työolot sopiviksi.
Monella on kuitenkin taustalla hankalampi tilanne. Osatyökykyisistä työllistyvät helpoiten Downin oireyhtymä -diagnoosin saaneet ihmiset. Vaikeinta työllistyminen on heille, joilla on alentunut työkyky masennuksen tai mielen häiriön takia.
Heli Kiimalaisen työtehtäviin kuuluu laatikoiden paperointia ja tuotteiden pussittamista. Marianne Mattila / Yle
Kiimalaisella oli tukena myös Näkövammaisten liitto, jonka tavoitteena on näkövammaisten tasavertainen työllistyminen. Liiton edustaja oli mukana muun muassa TE-toimiston kanssa käydyissä neuvotteluissa.
Itsenäistymisen myötä kohti työtä
Kiimalaisen matka kohti työpaikkaa alkoi oikeastaan jo vuonna 2016, kun hän muutti asumaan omilleen pois vanhempiensa luota. Parin vuoden kuluttua Näkövammaisten liiton järjestämässä kuntoutuksessa suuntauduttiin jo kohti työmarkkinoita, mutta lopullinen askel oli pääsy TE-toimiston kautta työvalmennukseen.
Tämän vuoden helmikuussa alkaneessa valmennuksessa Kiimalainen sai tukea työelämätaitoihin, työkokeilupaikan etsintään ja itsensä markkinointiin.
Valmennuksen aikana Kiimalainen otti yhteyttä kaikkiaan 34:ään työnantajaan, kunnes Sami Malmberg otti hänet työkokeiluun leipomoonsa toukokuussa. Kokeiluun Kiimalainen lähti avoimin mielin.
– Ajattelin, että katsotaan, mitä tässä on tarjolla. Olin toki kotona leiponut, mutta leipomo oli minulle ihan uusi paikka, hän kertoo.
Ensin hän oli mukana leipomassa, mutta siirtyi pakkauspuolelle, koska linjalla tahti oli näkövammaiselle liian nopea.
Ryhmäkuvassa Kiimalaisen työllistänyt tiimi: Pohjois-Savon TE-toimiston työkykykoordinaattori Marjaana Pitkänen-Pääkkönen, Kiimalainen itse, yrittäjä Sami Malmberg ja Valo-Valmennusyhdistyksen työhönvalmentaja Paula Ettanen.Marianne Mattila / Yle
Työnantaja ei maksa työntekijälle palkkaa työkokeilun aikana.
– Taloudellisesti riskitön työkokeilu madaltaa kynnystä ottaa sellainenkin ihminen töihin, jolla on rajoituksia tai esimerkiksi puutteellinen kielitaito, Malmberg sanoo.
Työkokeilun jälkeen Kiimalainen on työskennellyt Malmbergilla palkkatuella. Tuolloin TE-toimisto korvaa osan palkkakustannuksista. Lisäksi Malmberg on hakenut työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistolta. Tukea maksetaan korvaukseksi siitä, että Kiimalainen tarvitsee välillä toisen työntekijän apua työpäivän aikana.
Asenne ratkaisee saako työtä vai ei
Kaiken kaikkiaan Kiimalaisen työllistymisen kohdalla ratkaiseva tekijä oli asenne. Tätä korostavat niin Valo-Valmennuksen työhönvalmentaja Paula Ettanen kuin Malmberg.
– Mikäs sen parempaa työnantajalle kuin työntekijä, joka tulee aina mielellään töihin, Malmberg toteaa.
– Heli oli koko valmennuksen ajan hyvin motivoitunut, ja hän on myös hyvin positiivinen persoona, joka jaksoi yrittää aina uudelleen epäonnistumisen jälkeen, Ettanen kertoo.
Vapaa-ajalla Heli Kiimalainen käy avustajan kanssa kuntosalilla ja kävelyllä. Uusi harrastus on tanssi. Marianne Mattila / Yle
Työpaikka vaikutti Kiimalaisen elämään monella tavalla. Elämässä on säännöllinen rytmi.
– Olen niin monta vuotta istunut kotona ja miettinyt, mitä tekisin, hän kertoo.
Puolitoista vuotta Pohjois-Savon TE-toimiston työkykykoordinaattorina toiminut Marjaana Pitkänen-Pääkkönen haluaa rohkaista työnantajia miettimään työpaikan työtehtäviä uudella tavalla.
– Olisiko sellaista räätälöityä työtä, johon voisi ottaa henkilön työkokeiluun ja mahdollisesti sen jälkeen töihin palkkatuella sekä hyödyntää työolosuhteiden järjestelytukea, hän sanoo.
Samaa asiaa ajaa myös Suomen hallitus Työkyky-ohjelmallaan. Ensi vuoden puolella perustetaan valtionyhtiö, joka työllistää osatyökykyisiä ja auttaa heitä siirtymään avoimille työmarkkinoille.
Myös julkisten hankintojen työllistämisehtoja halutaan muuttaa niin, että hankinnoissa suosittaisiin yhteiskunnallisia yrityksiä. Ne palkkaavat muun muassa osatyökykyisiä työnhakijoita.
Kaikkiaan tavoitteena on inklusiiviset eli kaikki työikäiset huomioivat työmarkkinat.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan kello 23 saakka.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hankintasotku syvenee.
MOT-toimituksen haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan HUS Kuvantamisen johtajat ovat järjestelleet 300 000 euron lahjoitusta suurelta laitetoimittajalta Agfalta. Samoihin aikoihin HUS teki Agfalta radiologiaan ja kuvantamiseen liittyvän miljoonahankinnan ilman kilpailutusta.
Lahjoituksen avulla oli määrä perustaa niin sanottu yhteisvirka HUSiin ja Helsingin yliopistoon. Asiakirjojen mukaan alkuperäinen ajatus oli, että virkaan valittu olisi toiminut päätoimisesti sairaanhoitopiirissä ylilääkärinä ja osa-aikaisesti radiologian professorina yliopistolla.
Agfa myöntyi lahjoitukseen. Maaliskuussa 2016 yhtiö lähetti kirjeen. Se oli otsikoitu Deed of donation (suom. lahjakirja), ja osoitettu HUS Kuvantamisen kehittämisjohtaja Tomi Kauppiselle sekä johtavalle ylilääkärille Pekka Tervahartialalle.
Lahjakirjassa kiitellään sitä, että kaksikko on ohjannut keskustelua lahjoituksesta (engl. facilitating the communication).
Agfan edustaja kiittää Kauppista ja Tervahartialaa heidän työstään ja kertoo yhtiön olevan valmis lahjoittamaan 300 000 euroa.Camilla Arjasmaa / Yle
Samanlaisella lahjakirjalla ja alustuksella Agfa lähestyi myös Helsingin yliopiston tuolloista rehtoria Jukka Kolaa.
Sähköpostit paljastavat HUS-johtajien roolin
Tätä juttua varten MOT-toimitus teki tietopyyntöjä, joilla se hankki HUSin, Helsingin yliopiston ja Agfan välistä kirjeenvaihtoa viimeisen viiden vuoden ajalta. Juttu perustuu pitkälti näihin asiakirjoihin.
Niistä käy ilmi, että nimenomaan HUS-pomot olivat aktiivisia Agfan lahjoitusrahan hankinnassa.
Asiakirjoista nousee esille Tomi Kauppisen ja Pekka Tervahartialan lisäksi myös logistiikkajohtaja Jyrki Putkosen nimi. Tervahartiala on jo jäänyt eläkkeelle, mutta Putkonen ja Kauppinen ovat tänä päivänä HUS-organisaation korkealla tasolla.
MOT-toimitus kertoo HUS-johtajien nimet, koska heidän toimintansa on noussut toistuvasti esiin sairaanhoitopiirien hankintaepäselvyyksien yhteydessä. Asemansa kautta johtajilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten merkittävän kokoisia summia julkista rahaa käytetään.
HUS-pomo pettyi kun yliopisto empi
Alkuvuodesta 2016 Helsingin yliopisto ja HUS kävivät keskusteluita Agfan lahjoituksesta. HUSin logistiikkajohtaja Jyrki Putkonen oli tyytyväinen, sillä lahjoitus näytti vihdoin toteutuvan.
– Agfalta nimien saaminen paperiin on ollut yllättävän pitkä ja raskas operaatio, Putkonen kirjoitti maaliskuussa 2016.
Yliopistossa suhtautuminen oli varauksellista. Vain muutamia kuukausia aiemmin tietotekniikan ammattilaislehti TiVi oli kertonut HUSin Agfalta tekemästä kahden miljoonan euron suorahankinnasta. Yle puolestaan oli uutisoinut Agfan kuvantamisjärjestelmän pitkään jatkuneista potilasturvallisuuden vaarantaneista ongelmista.
– Edellisen palaverin jälkeen on noussut esiin tämä suorahankinta, johon varmaan on ollut perusteet. Koska asiat nykyään ovat pitkälti sitä miltä näyttävät, on HY [Helsingin yliopisto] hyvin tarkka eettisissä ohjeissaan lahjoitusten suhteen, lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen kirjoitti huhtikuussa.
Yliopisto pelkäsi, että TiVin uutisoinnin jälkeen lahjoitus saattoi näyttää vastikkeelliselta. Renkonen oli huolissaan lahjoituksessa piilevästä maineriskistä.
HUSin ja Helsingin yliopiston näkemykset lahjoituksesta poikkeavat voimakkaasti toisistaan.Silja Viitala / Yle
Sähköposteista selviää, että myös Helsingin yliopiston radiologian professori Taina Autti piti HUS-johtajien toimintaa riskialttiiina. Hänen mukaansa yliopistolle annettavan lahjoituksen käytöstä ei olisi pitänyt sopia näin yksityiskohtaisesti. Autti arveli, että voisi herätä kysymys, onko lahjoitus vastikkeeton.
– Mehän emme tiedä mitä Pekka [Tervahartiala] ja Agfan johto ovat sopineet. Pekka kun minulle sanoikin, että luuletko sinä Taina, että kukaan firma lahjoittaa tällaisia summia vastikkeetta. Ja Jyrkin [Putkonen] sähköpostiviestissä todettiin, että oli vaikea saada nimet paperiin, Autti kirjoitti.
Pekka Tervahartiala selvitti asiaa yliopiston pyynnöstä kirjallisesti. Selvityksen mukaan HUS oli edennyt hankinnassa lain mukaan.
– Tällaisissa tapauksissa, joissa vain yksi toimija voi tekijänoikeudellisista syistä johtuen toteuttaa palvelun, tulee käyttää suorahankintaa. Asiassa ei ole kierretty hankintalakia. Uutisoinnissa väitettiin, että suorahankinnan käyttäminen olisi vastoin hankintalakia, Tervahartiala kirjoitti.
Jyrki Putkonen näyttää pettyneen yliopiston vastahankaan.
– Onhan harmillista, että jostain pyrkii väkisin aina tulemaan esteitä sille, että saisimme radiologian tutkimukselle lisää rahoitusta ja resursseja. Tuo [TiVin] uutinen oli täysi ankka, jossa ei oltu ymmärretty kokonaisuutta lainkaan, Putkonen kirjoitti.
Aiemmin tänä vuonna MOT-toimitus kertoi, että HUS on viimeisen kymmenen vuoden aikana hankkinut Agfalta palveluita useaan otteeseen ilman kilpailutusta, ja että osa hankinnoista on herättänyt HUS:n sisällä keskustelua niiden asianmukaisuudesta.
Johtajakolmikon hankintoja selvitetty
Jyrki Putkonen oli sähköpostivaihdon käydessä kuumimmillaan HUS Kuvantamisen toimitusjohtaja. Myöhemmin samana vuonna hänet nostettiin HUS Logistiikan toimitusjohtajaksi. Nykyään titteli on nimeltään toimialajohtaja.
HUS Kuvantamisen lisäksi juuri HUS Logistiikka on ollut sairaanhoitopiirin hankintaepäselvyyksien keskipisteessä. Sotkun jälkiselvittelyn yhteydessä Putkonen siirrettiin kokonaan syrjään hankintavastuusta, vaikka hän edelleen toimii HUS Logistiikan johtajana.
Tomi Kauppinen puolestaan toimii nykyään koko sairaanhoitopiirin kehittämisjohtajana. Hän on myös HUSin investointijohtajan viransijainen.
MOT-toimitus on aiemmin kertonut, että sairaanhoitopiiri on selvittänyt Kauppisen osallisuutta muun muassa siltasairaalaan rakennettavan Raptor-leikkaussalin laitehankintojen yhteydessä.
Kauppinen oli vaikuttamassa keskeisesti kahteen eri hankintaan, joissa tuotteet lopulta tilattiin Kauppisen läheisen perhetutun johtamalta yhtiöltä. Hankintojen arvo oli yhteensä lähes neljä miljoonaa euroa. Toinen hankinnoista tehtiin kilpailuttamatta.
Siltasairaalan sairaalarakennuksen on määrä valmistua kesällä 2022. Kuva on tammikuulta 2021.Janne Järvinen / Yle
HUSin sisällä epäiltiin hankintojen asianmukaisuutta, mutta ulkopuolisen konsultin tekemässä selvityksessä katsottiin, ettei Kauppinen ollut toiminut puolueellisesti.
Pekka Tervahartiala puolestaan oli yhtenä epäiltynä työturvallisuusrikoksesta, joka liittyi HUS Kuvantamisen hankintoihin. Kyseessä oli tapaus, jossa hankintaepäselvyydet esille ottanutta HUS-päällikköä kohdeltiin epäasiallisesti työpaikalla.
Poliisi epäili päällikön ylempänä esimiehenä toimineen Tervahartialan laiminlyöneen velvollisuutensa huolehtia päällikön terveydestä. Syyttäjä päätyi kuitenkin nostamaan syytteet ainoastaan päällikön lähiesimiehen toimista. Tervahartialaa ei siis koskaan syytetty tapauksessa.
Hanke kuivui kokoon, kun yliopisto alkoi neuvotella
HUS-johtajien toive lahjoitusprofessuurista ei lopulta toteutunut, vaan yliopisto löi jarrut päälle kesän 2016 aikana.
– Ennen kuin rehtori ja kansleri ovat halukkaita vastaanottamaan mahdollista lahjoitusta tulee meidän pystyä selvittämään, ettei tässä ole mitään talouskytkyä, dekaani Risto Renkonen linjasi elokuussa lähetetyssä sähköpostiviestissään.
Yliopiston näkövinkkelistä professorille olisi pitänyt perustaa HUSiin vain sivuvirka lahjoitusrahoilla. Tällä tavoin tuleva professori olisi edelleen päässyt käsiksi tutkimustyössään tarvitsemaansa HUSin kuvadataan, mutta riski epäasiallisesta sidonnaisuudesta olisi ollut pienempi.
Lahjoituksen yksityiskohtia ei kuitenkaan päästy koskaan hiomaan. Sen jälkeen kun neuvotteluja alettiin vetää Helsingin yliopistosta käsin, hanke näyttää tyssänneen.
Helmikuussa 2021 yliopisto totesi, että keskustelut ovat päättyneet tuloksettomina. Agfa ei siis koskaan maksanut lahjoitusta.
Osapuolilla täysin eri näkemykset
Helsingin yliopiston ja HUSin näkemykset tapahtumien kulusta poikkeavat toisistaan oleellisesti.
Yliopiston lääketieteen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen vahvistaa MOT:lle, että aloite lahjoituskeskusteluun tuli sairaanhoitopiiriltä. Renkosen mukaan lahjoitusneuvotteluja käytiin HUSista käsin aina kevääseen 2016 asti. Tämä ei Renkosen mukaan ole tyypillistä, vaan yleensä neuvotteluita käydään yhdessä.
Epätyypillistä oli Renkosen mukaan myös se, että lahjoitushanke kuivui kokoon.
– Tämä on ainoa kerta kun lahjoituslupauksen jälkeen mitään rahaa ei koskaan meille tullut, Renkonen kirjoittaa sähköpostitse.
MOT:n tietojen mukaan HUSin hankintoja selvittää parhaillaan myös poliisi. Janne Järvinen / Yle
MOT pyysi haastattelua Jyrki Putkoselta, Tomi Kauppiselta sekä Pekka Tervahartialalta. Eläköitynyttä Tervahartialaa MOT ei tavoittanut. Putkosen ja Kauppisen haastattelupyyntöihin HUS vastasi sähköpostitse.
– Helsingin yliopisto pyrki vuoden 2015 aikana aktivoimaan radiologian tutkimustoimintaa ja etsi aktiivisesti potentiaalisia lahjoittajia. Tämän vuoksi Helsingin yliopisto oli yhteydessä myös HUS Kuvantamiseen. Yliopisto oli siis asiassa aktiivinen, ei HUS Kuvantaminen, viestintäpäällikkö Paavo Holin lähettämässä sähköpostissa lukee.
Asiakirjat kuitenkin tukevat yliopiston kantaa.
Vuoden 2016 sähköposteista selviää, että yliopisto ja HUS olivat erimielisiä siitä, kenelle lahjoitus oli ylipäänsä osoitettu.
– Lahjoitus on edelleen kovin tervetullut, mutta osoite on lahjakirjassa väärä; eli se tulee ohjata HY:lle, dekaani Renkonen kirjoitti syyskuussa 2016.
HUSin sähköpostivastauksen mukaan näin oli tarkoitus tehdä.
– Lahjoitus oli koko ajan tulossa yliopistolle, ei HUSille. Agfa toimitti lahjoituskirjeen virheellisesti ensin HUSiin, vaikka se olisi pitänyt osoittaa ja toimittaa Helsingin yliopistolle.
Lastensuojelun avohuollon palveluita tarjoavan turkulaisen Särskildin työntekijät tekivät lyhennettyä työaikaa täydellä palkalla viime kesäkuun alusta marraskuun loppuun, eli puolen vuoden ajan.
Viikkotyöaika oli 32 tuntia ja työt sai halutessaan tehdä neljässä päivässä.
Kokeilun tarkoituksena oli lisätä työhyvinvointia ja kokeilla käytännössä, olisiko mahdollista siirtyä pysyvästi lyhyempään työaikaan. Särskildissä on 15 työntekijää, joista seitsemän kokopäiväisiä.
Toimitusjohtaja Jesse Särs teki kokeilun lähestyessä loppuaan päätöksen, että joulukuun alussa siirryttiin takaisin työehtosopimuksen mukaiseen työaikaan.
– Kokeilu oli sinänsä onnistunut, mutta realiteetit tulivat vastaan.
Särskild otti joulukuussa palveluvalikoimaansa jälkihuoltonuorten tuetun asumisen. Tukiasunnoissa tarjottava tiivis tuki vaatii Särsin mukaan henkilöstöresurssia niin paljon, ettei lyhennetty työaika olisi enää mahdollista.
Myös taloudelliset syyt painoivat vaakakupissa päätöstä tehtäessä.
– Teimme kokeilun aikana suurin piirtein nollatuloksen. Tarvitsemme pääomaa kehittääksemme uusia jälkihuollon palveluita. Tuloksen tekeminen ei ole mahdollista lyhennetyllä työajalla, etenkin kun haluamme tarjota uusia palveluitamme kustannustehokkaaseen hintaan, Jesse Särs kuvaa tilannetta.
Työntekijät sitoutuneet tehtäviinsä
Lyhyemmän työajan kokeilu täydellä palkalla on herättänyt huomiota alalla, missä työssä jaksaminen ja uupuminen on ollut esillä.
Särskildin työntekijät ovat Jesse Särsin mukaan suhtautuneet työaikakokeilun päättymiseen silti ymmärtäväisesti.
– Meiltä ei ole vielä yksikään vakituinen työntekijä irtisanoutunut, eli sitoutuminen yritykseen on ollut hyvää, Särs sanoo.
Osa työntekijöistä koki henkilöstöön panostamisen sitouttaneen yritykseen ja lisänneen työhyvinvointia. Kokeilusta on tekeillä myös gradututkimus Turun yliopistoon. Tarkastelussa ovat kokeiluun osallistuneiden kokemukset ja muutokset arkeen eli sekä työhön että vapaa-aikaan.
Uusia tapoja työhyvinvoinnin ylläpitoon
Yhtiössä on Särsin mukaan otettu käyttöön erilaisia tapoja ylläpitää työntekijöiden hyvinvointia. Uusi työntekijä saa esimerkiksi kolmen viikon palkallisen vapaan työuran alussa, kun vuosilomat eivät ole vielä kertyneet.
Joka perjantai yritys kustantaa työkykyä ylläpitävää toimintaa ja tukee ammattiosaamisen kehittymistä maksamalla täydennyskoulutuksia tai antamalla mahdollisuuden opiskella työajalla.
Yhtiön johtamista ja työtapoja on rukattu, ja organisaatiorakenne on pidetty työntekijöiden toiveiden mukaisesti matalana.
– Kuuntelen jatkossakin työntekijöiden toiveita ja tykkään yllättää positiivisesti. Innovatiivisuus on yksi arvoistamme ja ajattelen työhyvinvointiasioissa mielelläni laatikon ulkopuolelta, hyvänä esimerkkinä tämä työaikakokeilu, Jesse Särs miettii nyt.
Yhtiön kokeilu herätti laajaa kiinnostusta ja vierailijoina kävi niin poliitikkoja, opiskelijoita kuin liiton edustajia. Särskild ei ole Jesse Särsin mukaan kokenut alaa vaivaavaa työvoimapulaa, sillä kokeilu on lisännyt halukkuutta tulla yhtiöön töihin.
Työajan lyhentämistä kokeiltu monta kertaa
Särskildin kokeilu ei ole ainutlaatuinen, mutta ehkä ensimmäinen sosiaalipalvelualan yrityksessä. Reilu vuosi sitten Yle Uutiset kertoi vaasalaistehtaan 16 vuotta kestäneestä työajan lyhennyksestä.
Viime vuosilta ehkä tunnetuin avaus lyhennetystä työajasta saatiin pääministeri Sanna Marinilta SDP:n 120-vuotisjuhlissa elokuussa 2019 hänen ollessaan liikenne- ja viestintäministeri. Aiheesta lisää tässä jutussa:
Oikeuskanslerille on tehty kaksi kantelua viikonlopun tapauksesta, jossa eristäytymisohjeistus ei tavoittanut baarissa ollutta pääministeri Sanna Marinia (sd.).
Toinen kanteluista koskee sitä, että Marinilla ei ollut ravintolassa virkapuhelinta mukana, kuten on ohjeistettu.
Toisessa kantelussa arvostellaan valtioneuvoston kanslian epäonnistuneen tiedottamaan korona-altistumisesta pääministerille.
Marin lähti lauantaina yökerhoon siitä huolimatta, että oli saanut tiedon ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) koronatartunnasta. Marin altistui koronavirukselle tavattuaan Haaviston perjantaina.
Tieto Haaviston koronatartunnasta tuli lauantaina pääministerille hänen valtiosihteerinsä kertomana kello 19.20. Marin on kertonut, ettei hän saanut ohjeistusta kontaktien välttämiseen tässä yhteydessä.
Ministeripuhelimeen myöhemmin illalla lähetetty kehotus välttää kontakteja ei enää tavoittanut Marinia, jolla oli mukana vain eduskuntapuhelin.
Oikeuskansleri ratkaisee muun muassa valtioneuvostoa ja ministeriöitä koskevat kanteluasiat. Oikeuskansleri tutkii kantelut, jos niiden perusteella on aihetta epäillä lainvastaista menettelyä tai velvollisuuksien laiminlyöntiä.
Viikonloppuna sattui erikoinen tilanne, jossa pääministeri Sanna Marinia (sd.) ei tavoitettu puhelimitse eristäytymisohjeistuksella.
Marin altistui koronavirukselle tavattuaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) kanssa perjantaina. Tieto Haaviston koronatartunnasta tuli lauantaina pääministerille valtiosihteerin kertomana kello 19.20. Tiedosta huolimatta Marin lähti lauantai-iltana juhlimaan Helsingin yöhön.
Marin ei Twitterissä kertomansa mukaan saanut ohjeistusta kontaktien välttämiseen ensitiedon yhteydessä. Valtioneuvoston turvallisuusjohtajan antama ohje välitettiin tekstiviestitse kaksi kertaa illan aikana, mutta tieto ei tavoittanut pääministeriä.
Valtioneuvoston kanslian turvallisuusjohtaja Ahti Kurvinen kertoo Ylen haastattelussa, että kanslia seuraa tiiviisti Suomen virustilannetta ja päivittää ohjeistuksiaan sen muuttuessa. Nyt voimassa on yleisohje, joka ohjaa valtioneuvostossa työskenteleviä käyttäytymään virusturvallisesti.
Ministereille ei tällä hetkellä ole erillistä ohjeistusta, vaan tilanne arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Jos ministeri altistuu, ohjeistaa Kurvinen ottamaan yhteyttä turvallisuusjohtoon, joka laatii tilanteeseen sopivan ratkaisun.
Lauantaina ilmenneessä altistumistilanteessa edettiin tyypillisin turvajärjestelyin. Ensimmäisellä soittokierroksella asiasta tiedotettiin pääministerille valtiosihteerin kautta.
Sen jälkeen kerättiin lisää tietoa ja lähetettiin ministereille ensitieto ja lisäohjeistusta. Nämä viestit eivät kuitenkaan ilmeisesti tavoittaneet pääministeriä enää illalla.
Pääministeri on poikkeus puhelinlinjaukseen
Pääministeri kertoi Helsingin Sanomille ja Iltalehdelle, ettei hänellä ollut mukanaan valtioneuvoston puhelinta, johon valtioneuvoston viestit tulevat.
Marinilla oli mukanaan illanvietossa vain eduskunnan puhelin, jolla hän sai ensimmäisen tiedon Haaviston koronatartunnasta.
Valtioneuvoston ministereitä koskevan ohjeistuksen mukaan ministerien pitää olla koko ajan tavoitettavissa. Valtioneuvoston laatiman Ministerin käsikirjan mukaan ministerin on pidettävä virkamatkapuhelinta aina mukana ja käyttövalmiina.
Pääministeri on kuitenkin tavallaan erityistilanteessa, sillä hänen tavoitettavuutensa ei rajoitu yhteen puhelimeen.
– Kyllä pääministeri on ohjeistusta noudattanut. Pääministeri on tavoitettavissa koko ajan. Ei ole sellaista tilannetta, jossa pääministeriä ei tavoitettaisi, Kurvinen sanoo.
Kurvisen mukaan turvajärjestelyt ovat jatkuvasti läsnä, ja se on varma reitti pääministerin tavoittamiseen työ- ja vapaa-ajalla. Esimerkiksi sen takia pääministerin ei tarvitse välttämättä kantaa valtioneuvoston puhelinta mukanaan kaikkialla.
Turvallisuusjohtaja ei siis pidä ongelmallisena sitä, ettei pääministeriä tavoitettu valtioneuvosten kanslian virallisia viestimiä pitkin lauantaina.
Valtioneuvostolla tiukka linja altistumistilanteissa
Kurvinen myös korostaa, että valtioneuvoston omat koronalinjaukset, joista ministerejä muistutettiin lauantaina, ovat huomattavasti tiukempia kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeet.
– Tällä hetkellä THL:n ohjeistus mahdollistaa sen, että kahden rokotteen saanut henkilö voi altistuttuaan jatkaa normaalia elämää, omaa kuntoaan seuraten. Valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen kuitenkin edellyttää sitä, ettei talon sisällä tule jatkotartuntoja, Kurvinen kertoo.
Tulevaisuudessa valtioneuvoston kanslian viesteihin tulee kuittausmahdollisuus, jolloin turvahenkilöstö tietää, kenet viesti on tavoittanut, siltä varalta ettei toinen puhelin ole aina mukana.
Kurvinen haluaa yhä korostaa, että pääministerin olinpaikka oli koko ajan turvallisuushenkilöstön tiedossa ja ministeri olisi ollut tavoitettavissa tarpeen tullen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 7.12. kello 23:een saakka.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus esittää sairaanhoitopiirin johtajan Juha Kinnusen irtisanomista.
Sairaanhoitopiirin hallitus esittää perjantaina kokoontuvalle valtuustolle, että se asettaisi tilapäisen valiokunnan valmistelemaan Kinnusen irtisanomista tai siirtämistä muihin tehtäviin.
Syynä on sairaanhoitopiirin johtajaan kohdistuva epäluottamus, kertoo hallituksen puheenjohtaja Tony Melville.
– Erinäiset tahot, kunnanjohtajat ja jotkut valtuutetut, ovat viitanneet siihen jo pitemmän aikaa. Hallituksen käsitys on, että sairaanhoitopiirin johtajan luottamus on mennyt ja erottamisprosessi on pakko käynnistää.
Luottamuspulan syntyyn ovat Melvillen mukaan vaikuttaneet sairaala Novan rakennuskustannusten ylittyminen sekä potilastietojärjestelmä Asterin hankinnan kaatuminen.
Kinnusella on voimassa oleva johtajasopimus, joka tarkoittaa, että irtisanoutuessaan hänellä on oikeus 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.
KSSHP:n johtaja Juha Kinnunen on vuosilomalla vuoden 2021 loppuun saakka. Sijaisena toimii KSSHP:n johtajaylilääkäri Juha Paloneva.
Jos sairaanhoitopiirin valtuusto päättää asettaa tilapäisen valiokunnan Kinnusen tilalle, on sillä vaikutusta tulevan hyvinvointialueen valmisteluun.
– Kinnunen valmistelee omalta osaltaan hyvinvointialuetta, mutta olen ymmärtänyt, että prosessi olisi ohi helmikuun lopussa joka tapauksessa. Tottakai seurannaisefektit ovat melkoisia, hallituksen puheenjohtaja Tony Melville sanoo.
Epäluottamuksen taustalla useita kohuja
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoon on viime aikoina kohdistunut paljon kritiikkiä ja epäluottamusta. Satojen miljoonien eurojen potilastietojärjestelmä Asterin kustannusten nousu on kiristänyt kuntien ja sairaanhoitopiirin välejä.
Aster-hankkeen kaatuminen Keski-Suomessa kaatoi yhteisen hankkeen myös Pohjois-Karjalan Siun soten, Vaasan sairaanhoitopiirin sekä Etelä-Savon sote-kuntayhtymä Essoten osalta.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin konsulttioyhtiö Ernst & Youngilla teettämä selvitys paljasti vakavia puutteita hankkeen valvonnassa ja raportoinnissa.
Selvityksen mukaan Asterin hankinnassa on ollut epäselvyyksiä muun muassa riskien- ja kokonaiskuvan hallinnassa sekä hankkeen taloudessa.
Jo kaksi vuotta sitten kymmenet lääkärit kertoivat harkitsevansa työpaikan vaihtoa sairaanhoitopiirin johtajakriisin kärjistyttyä. Ylilääkäreiden mielestä johto ei arvostanut heidän näkemystä potilastyöstä eikä ymmärtänyt käytännön työtä.
Kuntien luottamus sairaanhoitopiirin johtoon alkoi horjua, kun Jyväskylään pystytetyn Keski-Suomen uuden Nova-sairaalan hinnan kokonaiskustannukset paisuivat yli 50 miljoonalla eurolla.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja hänen venäläinen virkaveljensä Vladimir Putin käyvät tänään puhelinneuvottelun.
Kyseessä on presidenttien ensimmäinen neuvottelu sen jälkeen, kun miehet keskustelivat puhelimitse heinäkuussa. Lisäksi he tapasivat Geneven huippukokouksessa viime kesäkuussa.
Videoneuvottelun on määrä alkaa noin kello 17 Suomen aikaa.
Suurvaltajohtajien keskustelunaiheita olisi loputtomasti. Asiantuntijat ovat poimineet todennäköisimmät.
1. Ukrainan kriisi
Ukrainan tilanne on tämän hetken polttavin suurvaltakriisi. Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin niemimaan ja alkoi tukea Itä-Ukrainan separatisteja vuonna 2014, minkä seurauksena Ukraina on ollut käytännössä jakautuneena.
Yhdysvallat ja EU asettivat tuolloin Venäjälle pakotteita, joihin Venäjä vastasi omilla pakotteillaan. Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet ovat noista ajoista lähtien olleet surkeat.
Nyt Venäjän pelätään aloittavan uuden hyökkäyksen Ukrainaan. Rajalle on koottu lähes 100 000 sotilaan joukko. Tiedustelutiedot ennakoivat, että hyökkäys voisi alkaa tammikuussa.
Biden kävi ennen puheluaan Putinin kanssa pikaisen neuvottelukierroksen tärkeimpien länsijohtajien kanssa. Yhteinen sanoma on, että jos Venäjä toteuttaa hyökkäyksen, siihen kohdistetaan ankaria taloudellisia pakotteita. Ukrainaa aiotaan myös tukea, mutta toistaiseksi länsimaat eivät ole sanoneet täsmällisesti, onko myös sotilaallista tukea luvassa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapaa etulinjalla taistelevia sotilaita 6. joulukuuta 2021.Ukrainan presidentin lehdistöpalvelu / AFP
Talouspakotteet kohdistuisivat todennäköisesti Putinin lähipiiriin, Venäjän pankkeihin ja energiasektoriin. Venäjältä mahdollisesti estettäisiin ruplien vaihtaminen muihin valuuttoihin. Uutiskanava CNN väläyttää rajuinta vaihtoehtoa. Siinä Venäjä suljettaisiin pankkien käyttämästä SWIFT-maksujärjestelmästä. Tämä estäisi lähes koko Venäjän ulkomaankaupan.
2. Venäjän vaatimukset
Venäjän suurin pelko on, että sotilasliitto Nato laajenisi lisää sen rajoille.
Putin on julkisesti ilmoittanut Venäjän vaativan laillisesti päteviä takeita sille, ettei Ukraina liity Natoon.
Nato-maat ovat todenneet, että vain Natolla itsellään on valtuudet päättää, mikä maa siihen liittyy. Maat ovat tyrmänneet Venäjän halun määritellä itselleen etupiirin, jonka sisällä sillä olisi valta sanella maiden turvallisuuspoliittisista ratkaisuista.
Venäjä on myös torjunut pelkoja, että se olisi hyökkäämässä Ukrainaan. Venäjän mukaan ase voi liikutella joukkojaan rajojensa sisällä niin kuin itse haluaa.
Venäjän maajoukkoja varusteita lähellä Jelnyaa Venäjällä 9. marraskuuta 2021. Maxar Technologies / AFP
Putin nostanee esiin mahdollisuuden järjestää uusi Venäjän ja Yhdysvaltain johtajien huippukokous.
3. Iranin ydinaseet
Iranin ydinaseuhka on todennäköinen puheenaihe. Iran solmi vuonna 2015 sopimuksen, jolla valvottaisiin sen väitettyjä aikomuksia kehittää ydinase.
Bidenin edeltäjä Donald Trump piti sopimusta epäonnistuneena ja irrotti maansa siitä. Tämän jälkeen Iranin on pelätty kiihdyttäneen ydinaseiden kehittelyä.
Venäjä on Iranin liittolainen ja edelleen ydinasesopimuksen sopimuskumppani. Biden yrittänee saada Venäjän painostamaan Irania noudattamaan sopimusta.
4. Kyberturvallisuus
Biden nostanee esiin Venäjän jatkuvat kyberiskut Yhdysvaltoihin. Venäjään kytkeytyneiden tahojen on todettu vaikuttaneen jo edellisiin presidentinvaaleihin.
Vuosi sitten tapahtui suuri SolarWinds-nimellä tunnettu kyberisku, jonka taustalla oli turvallisuusyhtiö Mandiantin mukaan Venäjän ulkomaantiedustelu SVR.
Jo kesäkuun tapaamisessa Biden painosti Putinia laittamaan kyberiskut kuriin, mutta asiassa ei tiettävästi ole tapahtunut edistystä.
5. Yhdysvaltalaiset vangit
Yhdysvalloissa on paljon julkisuutta saanut kahden yhdysvaltalaisen merijalkaväen sotilaan, Paul Whelanin ja Trevor Reedin vangitseminen Venäjällä. Vangitsemispäätöstä pidetään laittomana.
Biden yrittänee saada miehet vapautettua.
6. Ihmisoikeudet ja ilmasto
Bidenin hallinnon asialistalla ihmisoikeudet ja ilmasto ovat korkealla. Hän tuskin voi jättää näitä asioita kokonaan huomioimatta.
Venäjä on vähitellen alkanut hyväksyä ajatuksen ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeydestä. Se oli mukana hyväksymässä Edinburghinilmastosopimusta, joskin vesitetyssä muodossa. Venäjälle fossiilinen energiantuotanto on edelleen ratkaisevan tärkeä, mutta Biden saattaisi tehdä ehdotuksia, joilla edistettäisiin päästötöntä energiaa.
Ihmisoikeuskysymyksistä Biden saattaa nostaa esiin Venäjän opposition heikentämisen sekä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vankilatuomion.
Katso lisää Ukrainan tilanteesta
Voit keskustella tästä aiheesta 8.12. klo 23 saakka.
Ruokolahden kunnanjohtajaksi valittu Anu Sepponen on valittanut virkasuhteensa purkamisesta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Valitus saapui Itä-Suomen hallinto-oikeuteen perjantaina.
Anu Sepposen asianajaja Aleksi Välikangas viestitti Ylelle 25. marraskuuta, että Sepponen tulee valittamaan päätöksestä. Pääperusteena on se, ettei kunnalla ole viranhaltijalain mukaista erittäin painavaa syytä virkasuhteen purkamiselle.
Virkasuhde purettiin 2. marraskuuta.
Anu Sepponen valitti ensimmäisen kerran kunnanjohtajahaustaan Itä-Suomen hallinto-oikeuteen viime vuonna marraskuun puolivälissä. Tuolloin Anu Sepposen valitus koski Ruokolahden kunnanvaltuuston päätöstä johtajasopimuksesta sekä lokakuun päätöstä, jossa todettiin, että kunnanjohtajan valintapäätös on rauennut ja virka julistetaan uudestaan haettavaksi.
Valituksen perusteet olivat samat kuin aiemminkin eli ne liittyivät palkasta ja työehdoista sopimiseen.
Valitus voivat tarkoittaa sitä, että Ruokolahden uuden kunnanjohtajan vakinaistaminen saattaa siirtyä. sillä voimassa olevaa virkaa ei voi ottaa vastaan, jos päätöksestä on meneillään valitus.
Ruokolahden uusi kunnanjohtaja aloittaisi näin työnsä väliaikaisella sopimuksella.
Myös valtuutetuilta valitus
Asiasta jätettiin perjantaina oikeuteen myös toinen valitus. Sen ovat allekirjoittaneet valtuutetut Vesa Kokkonen (sd.), Toivo Launiainen (kok.) ja Viljo Rautio (ps.).
Vesa Kokkosen mukaan valtuutetut perustelevat valitustaan muun muassa kokousmenettelyllä ja valtuustolle toimitettujen asiakirjojen puutteilla.
Poliisin tietoon tulee entistä enemmän alaikäisten tekemiksi epäiltyjä väkivaltarikoksia. Esimerkiksi Lounais-Suomen poliisin tutkinnassa on parhaillaan tapaus, jossa kahta alaikäistä poikaa epäillään 17-vuotiaan ikätoverinsa tapon yrityksestä.
Lounais-Suomen poliisi on tänä vuonna tutkinut myös kahta muuta alaikäisten tekemää tapon yritystä. Näistä toisessa epäilty tekijä on ollut alle 15-vuotias.
Poliisin rikosilmoitustilastojen valossa näyttääkin siltä, että alaikäisistä juuri alle 15-vuotiaiden väkivallanteot ovat lisääntyneet kaikkein eniten. Esimerkiksi tämän vuoden väkivaltarikosepäilyjen määrä on jo lokakuun loppuun mennessä ylittänyt koko viime vuoden luvut.
Vuodesta 2014 lähtien alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyt ovat yli kaksinkertaistuneet.
Jari Pelkonen / Yle
Pahoinpitelyt liki kolminkertaistuneet
15–17-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyjen suunta on ollut alaspäin koko 2010-luvun, aivan paria viime vuotta lukuunottamatta. Sen sijaan alle 15-vuotiailla tilanne on huonontunut koko ajan vuodesta 2014 alkaen.
– Kriminologit eivät tarkkaan tiedä, mistä poliisin tilastoissa näkyvä nousu tässä ikäryhmässä johtuu, sanoo Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) tutkijatohtori Markus Kaakinen.
Erityisesti tutkijoita ihmetyttää, mitä tapahtui vuonna 2019. Tuolloin sekä alle että yli 15-vuotiailla väkivaltaepäilyjen määrät pomppasivat huimasti ylöspäin. Korona ei nousua selitä, sillä se tuli Suomeen vasta seuraavana vuonna.
– Toki väkivaltakäyttäytymisen muutokset ovat mahdollisia, mutta samalla tavalla mahdollista on, että nuorten väkivalta tulee aiempaa useammin poliisin tietoon.
Markus Kaakinen näkee, että kasvun taustalla voi olla myös muita syitä.
– Tämä voi kertoa siitä, että aiemmin on ollut piiloväkivaltaa, joka on jäänyt tilastojen ulkopuolelle.
Yleisin rikostyyppi on pahoinpitely. Siinä kasvu alle 15-vuotiailla on ollut liki kolminkertaista vuodesta 2014 lähtien.
Jari Pelkonen / Yle
Poliisin rikosilmoitusepäilyt ovat kriminologiassa yleisesti käytetty tutkimusdata. Vaikka kaikki ilmoitukset eivät johdakaan tuomioihin, niiden on ajateltu antavan luotettavimman kuvan rikollisuuden todellisesta määrästä, sillä suurin osa rikoksista ei tule koskaan poliisin tietoon muutenkaan.
Krimon tutkijatohtori Markus Kaakinen peräänkuuluttaa nyt alle 15-vuotiaille suunnattua kyselytutkimusta väkivallan kokemuksista.
– Tarvittaisiin tutkimusta, että onko tämä alle 15-vuotiaiden väkivaltakäyttäytyminen muuttunut, ja mitä siellä on taustalla, Kaakinen sanoo.
Suhde väkivaltaan muuttunut
Turun yliopiston työelämäprofessori, ylilääkäri Hannu Lauerma on katsellut alle 15-vuotiaiden väkivaltarikostilastoja huolestuneena.
– Ehdottomasti kuulostaa pahalta, eikä tällaisia signaaleja saa koskaan jättää huomiotta. Samalla on kuitenkin muistettava, että väkivaltarikostilastoissa on huomattavia tulkintavaikeuksia vuosikymmenestä toiseen.
Myös Lauerma peräänkuuluttaa kunnollista tutkimusta asiasta.
– Kyseessä saattaa olla tilastoharha, joka perustuu ilmoittamisherkkyyden muutokseen. Tähän epäilyyn ei pidä kuitenkaan tyytyä, vaan tätä täytyisi täydentää näillä kyselytutkimuksilla.
Hannu Lauerman mukaan Suomessa on pitkään pidetty koulupoikien välistä tappelua täysin normaalina asiana.Yrjö Hjelt / Yle
Lauerman mukaan ilmoittamiskynnyksen alentumiseen on saattanut vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi netissä voi nykyään tehdä rikosilmoituksen. Toisaalta kouluissa on kiinnitetty entistä enemmän huomioita koulukiusaamiseen.
Myös yleinen suhtautuminen väkivaltaan on vuosikymmenten saatossa muuttunut suuresti.
– Aikaisemmin poikien tappeluita pidettiin täysin normatiivisenä ilmiönä, eikä monelle tullut pieneen mieleenkään ilmoittaa niistä yhtään kenellekään, Hannu Lauerma sanoo.
– Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla myös rekisteröidyt uhrimäärät ovat nousseet. Myös siellä nähdään, että 15–17-vuotiaiden kohdalla tätä nousua ei ole tapahtunut samalla tavalla, Markus Kaakinen sanoo.
– Pahoinpitely on ehdottomasti se yleisin, mutta jonkin verran tulee myös ryöstöjä, joissa merkkivaatteita anastetaan toisten nuorten päältä.
Myös Lounais-Suomessa sekä väkivaltarikosepäilyt että erityisesti pahoinpitelyepäiltyjen määrät ovat alle 15-vuotiaiden kohdalla selvässä kasvussa.
Jari Pelkonen / Yle
Kirsi Alaspää arvelee, että alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosten määrän kasvu johtuu osittain siitä, että osalla nuorista menee entistä huonommin.
– Rikosten tekeminen on vain yksi ilmentymä siinä, että nuorella on paha olla. Monesti siihen liittyy muitakin ongelmia, kuten päihteet ja ongelmat kotioloissa.
Alaspää sanoo, että alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyjen kasvua poliisin tilastoissa ei selitä kirjaamistapamuutos tai vastaava seikka. Sen sijaan poliisin aktiivisuudella, esimerkiksi ankkuritoiminnalla voi olla merkitystä.
– Poliisit, jotka tekevät ennaltaehkäisevää toimintaa nuorten parissa, ovat myös yhteydessä kouluihin. He kehottavat tekemään rikosilmoituksia matalalla kynnyksellä juuri sen takia, että nuori pääsisi avun piiriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Kirsi Alaspään mielestä varhainen puuttuminen nuorten rikolliseen toimintaan on ensiarvoisen tärkeää.Yrjö Hjelt / Yle
Myös Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen arvioi, että poliisin yhteistyö muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa on vaikuttanut siihen, että alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyt ovat kasvaneet.
– Viranomaisten toimet ovat kehittyneet hyvin paljon, ja meillä on myös paljon järjestöjä, jotka tekevät väkivaltatyötä. Kaikki tämä on edesauttanut sitä, että apua on tarjolla, ja sen myötä näitä rikosilmoituksia tehdään herkemmin.
Myös koulujen ja poliisin yhteistyö on nostanut lukemia.
– Aikaisemmin koulut itse hoitivat nämä asiat, mutta nyt entistä useammin koulut ilmoittavat poliisille.
Pekka Heikkinen sanoo, että koululaiset eivät välttämättä ymmärrä, mitä esimerkiksi koulukiusaamisesta voi seurata.
– Koulukiusaaminen ei ole välttämättä pelkkää kiusaamista, vaan se voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön ja olla esimerkiksi pahoinpitelyä.
Koulut ja poliisi yhteistyössä
Turun Normaalikoulun perusopetuksen rehtori Satu Kekki sanoo, että kouluissa suhtautuminen koulukiusaamiseen ja kaikenlaiseen väkivaltaan on muuttunut. Opetushallituksen linjauksen mukaan jokaisella koululla täytyy olla suunnitelma väkivallan ehkäisemisestä.
Myös Kekki sanoo, että yhteistyö poliisin kanssa on lisääntynyt. Kaikkea ei enää yritetä ratkaista koulun sisällä.
– Kouluissa on alettu puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Jos oppilas käyttäytyy väkivaltaisesti, aluepoliisi kutsutaan kouluun. Hän keskustelee oppilaan kanssa ja tarvittaessa vie asiaa eteenpäin rankemmallakin kädellä, Kekki sanoo.
Koulu voi opastaa myös vanhempia, mikäli oppilaat selvittelevät välejään voimakeinoin. Vapaa-ajan tapahtumat eivät ole koulun rangaistavissa, mutta niissä tapauksissa koulu neuvoo vanhempia tekemään rikosilmoituksen.
Satu Kekki sanoo, että tiktok-haasteet ovat saaneet monet nuoret tekemään tyhmyyksiä.Ari Welling / Yle
Koulumaailmassa pitkään ollut Satu Kekki on pannut merkille, että ainakin jonkinlainen väkivaltakäyttäytyminen on koulussa lisääntynyt.
– Ehkä sellainen läpsiminen ja töniminen on yleisempää kuin aikaisemmin, mutta toki niihin puututaan tiukasti.
Rikoskomisario Kirsi Alaspää sanoo, että poliisin väkivaltatilastoissa näkyy jonkin verran koulukiusaamistapauksia.
– Eniten alaikäisillä on kuitenkin näitä ikätovereiden pahoinpitelyjä. Ne ovat yksittäisten pahoinvoivien nuorten tekoja, jotka kasaantuvat hyvin pienelle joukolle.
Indonesiassa Jaavan suurimman tulivuoren purkauksessa on jo kuollut yli 30 ihmistä, kertoivat Indonesian viranomaiset tiistaina.
Lisäksi toistakymmentä ihmistä on edelleen kateissa ja yli 50 on loukkaantunut.
Tiistaina virnaomaiset kehottivat asukkaita välttämään liikkumista tulivuoren läheisyydessä, sillä aamupäivällä paikallista aikaa tulivuori puski jälleen tuhkapilviä ilmaan.
Jaavan saaren Semeru-tulivuori alkoi purkautua lauantaina.
Sunnuntaina tulivuori alkoi sylkeä taivaalle vulkaanista tuhkaa ja lennättää kuumaa mutaa. Pelastus- ja evakuointityöt jouduttiin keskeyttämään.
Kaikkiaan 4 000 ihmistä on evakuoitu kodeistaan tulivuorenpurkauksen takia.
Harri Vähäkangas / Yle
Viikonlopun aikana laava tuhosi useita koteja tulivuoren juurella sijaitsevassa kylässä.
Ilmakuvista näkyy, että tulivuoren sylkemä vulkaaninen aines on tuhonnut talojen kattoja.
Lisäksi laavavirrat ovat tuhonneet tärkeän sillan, joka yhdistää kylän läheiseen Malangin kaupunkiin.
Semeru-tulivuori on yksi yli sadasta Indonesiassa olevista aktiivisista tulivuorista.
Indonesia sijaitsee Tyynenmeren tulirenkaalla. Mannerlaattojen törmääminen aiheuttaa usein tulivuorien purkauksia ja maanjäristyksiä.
Kiina on arvostellut ankarasti Yhdysvaltain päätöstä Pekingin talviolympialaisten diplomaattisesta boikotista. Kiinan mukaan Yhdysvallat loukkaa urheilun poliittista puolueettomuutta ja uhkaa “päättäväisillä vastatoimilla”.
Kiinan ulkoministeriön edustaja Zhao Lijian sanoi tiedotustilaisuudessa, että Yhdysvallat tulee maksamaan hintaa virheistään.
– Yhdysvaltain pyrkimys häiritä Pekingin talviolympialaisia valheisiin ja huhuihin perustuvien ideologisten ennakkoluulojen takia vain tuo esiin sen synkät pyrkimykset, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Yhdysvaltain hallinto ilmoitti eilen boikotoivansa Pekingin talviolympialaisia Kiinan ihmisoikeusrikkomusten takia. Yhdysvaltain urheilijat kilpailevat Pekingissä hallituksen täydellä tuella, mutta Yhdysvaltain diplomaatteja ja virallisia vieraita ei Pekingin kilpailuihin saavu.
Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psaki korosti erityisesti Kiinan läntisen Xinjiangin maakunnan uiguurivähemmistön kokemia ihmisoikeusloukkauksia. Yhdysvallat syyttää Kiinaa uiguurivähemmistön kansanmurhasta. Kiina kiistää syytökset.
– Yhdysvaltain diplomaattinen ja virallinen edustus antaisi ymmärtää, että kaikki on normaalia Kiinan törkeistä ihmisoikeusloukkauksista ja Xinjiangissa tehdyistä julmuuksista huolimatta, emmekä yksinkertaisesti voi toimia näin, Psaki sanoo.
Lumitykit töissä Kiinan Pekingin talviolympialaisten näyttämöllä Zhangjiakoussa.Kirsi Crowley / Yle
Tennispelaajan kohtalo huolettaa
Kongressin edustajat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet hallintoa boikotoimaan kisoja jo pitkään muun muassa uiguurien alistamisen ja Hongkongin demokratialiikkeen murskaamisen takia. Uusin kohu nousi äskettäin, kun tennistähti Peng Shuai katosi syytettyään Kiinan entistä varapääministeriä seksiin pakottamisesta.
Kansainvälisen olympiakomitean edustajat keskustelivat videoyhteydellä Pengin kanssa, mutta tapaaminen ei lieventänyt maailmalla noussutta huolta huippu-urheilijan hyvinvoinnista. Naisten tenniksen ammattilaiskiertue WTA on perunut ottelunsa ja toimintansa Kiinassa Pengista tuntemansa huolen takia.
Kiina varoitti, että diplomaattinen boikotti voi vahingoittaa Kiinan ja Yhdysvaltain välisiä suhteita ja yhteistyötä tärkeissä asioissa entisestään. Yhdysvaltain ja Kiinan johtajat keskustelivat vain muutama viikko sitten maiden välisten suurten jännitteiden lieventämisestä.
Kiinan mukaan Yhdysvallat loukkaa päätöksellään olympialaisten henkeä. Zhao Lijianin mukaan Yhdysvaltain “juoni olympialaisten häiritsemiseksi on tuomittu epäonnistumaan”.
Kiina on pyrkinyt laimentamaan kohua myös sanomalla, että koronaviruspandemian takia kisojen vieraslistaa rajoitetaan joka tapauksessa eikä Yhdysvaltojen edustajia olisi edes vielä kutsuttu seuraamaan olympialaisia.
Zhangjiakoun rinteitä viritellään jo kisakuntoon.Kirsi Crowley / Yle
Suomen suurlähettiläs: koronapandemia isoin epävarmuustekijä
Australia ja Britannia ovat myös aiemmin uhanneet diplomaattisella boikotilla, mutta toistaiseksi mikään maa ei ole seurannut Yhdysvaltain esimerkkiä.
Uusi-Seelanti on ilmoittanut, että se ei lähetä olympialaisiin arvovieraita. Syyksi se kuitenkin ilmoittaa lähinnä koronaviruspandemian ja matkustamiseen liittyvät hankaluudet.
Viime viikolla Suomen suurlähetystö, olympialaisten kisapaikan Shougang-puiston ja sen kaupunginosan edustajat videoivat Pekingissä yhteiskonsertin maiden olympialaisyhteistyön kunniaksi.
Suomen Pekingin-suurlähettiläs Leena-Kaisa Mikkola kommentoi boikottiuhkaa viime viikolla videon tekemisen yhteydessä. Hän sanoi Ylelle, että boikottikeskustelut ovat tiedossa, mutta Suomi ottaa ihmisoikeuskysymykset Kiinan kanssa avoimesti esille kahdenvälisillä ja kansainvälisillä foorumeilla.
– Pidämme sitä ihan normaalina kanssakäymisenä ja tärkeänä osana dialogia Kiinan kanssa, hän sanoo.
Mikkola kuvaa, että olympialaisissa on kyse vuorovaikutuksesta kansakuntien ja urheilijoiden välillä.
Mikkolan mukaan suurin epävarmuustekijä kisojen järjestämiseen on koronaviruspandemian paheneva tilanne.
– Katsotaan miten se vaikuttaa järjestelyihin, hän sanoo.
Mitä mieltä olet USA:n päätöksestä boikotoida Pekingin talviolympialaisia? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een asti.
