Päivä ei ole vielä puolessa, kun Olga Kiveleva ja hänen nelisenkymmentä työkaveriaan lähtevät mansikkapellolta. Työpäivät ovat lyhyitä, koska mansikan satokausi maan tärkeimmällä tuotantoalueella Suonenjoella on viikkoja myöhässä. Poimittavaa ei ole.

Nenosen tilalla palkatut poimijat ovat tehneet puolikasta päivää; joillakin tiloilla poimijat ovat tehneet puolta päivää joka toinen päivä. Loppuaika on mennyt lomaillessa.

– He ovat siivonneet, pesseet pyykkiä, eilen lainattiin autoa ja kävivät Suonenjoella ostoksilla. He tutustuvat nyt sitten paikallisiin nähtävyyksiin ja kauppoihin, Jokiniemen marjatilan yrittäjä Veijo Karkkonen kertoo.

Karkkosen tilalla töissä on tusinan verran poimijoita. Loput kymmenen odottelevat Ukrainassa. He ovat olleet halukkaita tulemaan jo Suomeen, mutta viljelijällä ei ole ollut luvata työtä. Nyt poimijoiden kanssa on sovittu, että työ alkaa heinäkuun 20:s päivä.

Pellolla tienaa paremmin kuin kotimaassa

Karkkonen sanoo suoraan, että sadon viivästyminen harmittaa – niin häntä kuin poimijoitakin. Mansikanpoimijoiksi Suomeen on paljon enemmän halukkaita kuin tänne pääsee, koska poimijat tienaavat paremmin pellolla kuin omissa ammateissaan kotimaassa.

– Täytyy saada rahaa. Se on ylen hyvä palkka, suomen ja karjalan kieltä Venäjällä opettava Olga Kiveleva selittää.

On lakimiehiä ja lääkäreitä ja sitten on työttömiä ja opiskelijoita. Leena Koponen

Marja-alan työehtosopimuksessa minimituntipalkka on 8,29 euroa. Monet poimijat ovat kuitenkin olleet töissä jo useampia vuosia, jolloin he voivat saada ammattitaitolisää.

Kokeneemmat poimijat tietävät, että tienestejä tulee, kunhan sato kypsyy. Lähinnä huoli on, että osa poimijoista joutuu palaamaan kotimaahan ennen kuin myöhäisimmät lajikkeet tulevat poimittavaksi.

– Voi olla, että syyskuun alussa kysellään vielä poimijoita muualtakin, Karkkonen uumoilee.

Viljelijät arvioivat, että loputkin poimijat kutsutaan Suomeen ensi viikolla. Silloin Suonenjoen seudun valtalajike Polka alkaa kypsyä ja käsiä tarvitaan eniten.

"Tulemme kuin sukulaisina"

Nenosen marjatilalla työskentelevä opettaja Olga Kiveleva kuvaa poimijoiden ja viljelijöiden olevan kuin suurta perhettä. Useimmat tuntevat toisensa aiemmilta vuosilta ja osa hyvinkin monen vuoden takaa.

– Tulemme kuin sukulaisina tänne. Voimme levätä jälkeen työn, meillä on sauna, joki ja pyörät, joilla pääsemme kaupunkiin.

Suonenjoen marjanviljelijöiden yhdistyksen toiminnanjohtaja Leena Koponen kertoo, että mansikkatiloilla työskentelee moni muukin opettaja. Heillä syyskuun vaihteeseen jatkuva kesäloma antaa mahdollisuuden kesätyöhön Suomessa.

– On lakimiehiä ja lääkäreitä ja sitten on työttömiä ja opiskelijoita.

Tavallisesti viljelijät sopivat poimijoiden kanssa jo edellisenä kesänä, ketkä voivat tulla töihin seuraavanakin vuotena. Töiden alkamispäivä riippuu sadon kypsymisestä. Alkukesästä työ on lähinnä viljelysten kitkemistä ja mansikoiden istuttamista.

Lomat ja viisumien määräajat määrittävät sitä, kuinka pitkään poimijat voivat viettää Suomessa. Osalla viisumi menee umpeen Kivelevan tavoin elokuun lopussa; toisille on luvattu työtä syyskuulle. Silloin poimitaan vielä mansikasta Malvina-lajiketta sekä vadelmaa.

– Tänä vuonna myöhäiset lajikkeet menevät myöhään. Se on kuluttajalle hyväkin: löytyy koko ajan tuoretta mansikkaa, mansikanviljelijä Juha Nenonen miettii.

Tällä hetkellä katutyöt koettelevat tienkäyttäjien kärsivällisyyttä Paciuksenkadulla, Tukholmankadulla, Mannerheimintiellä, Nordenskiöldinkadulla ja Mechelininkadulla. Ne ovat kaikki vilkasliikenteisiä reittejä kantakaupunkiin. Helsingin kauppakamari moittii kaupungin aikatauluja kunnianhimottomiksi.

– Huolestuttavin esimerkki katutöiden tehottomuudesta on Mechelininkatu. Työt alkoivat puiden kaatamisella kuluvan vuoden tammikuussa ja valmista pitäisi tulla vasta reilun vuoden päästä syksyllä 2018, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri.

Infrarakennuttamisen yksikönpäällikkö Jarmo Ahonen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta vastaa arvosteluun, että vaikka urakka-aika on kaksi vuotta, niin ruuhkaa ei ole koko ajan.

– Tämä vuosi on pahin vuosi Mechelininkadun perusparannuksen suhteen. Työ jaksottuu niin, että Mechelininkadun pohjoispää Hesperiankatuihin asti on liikenteen kannalta valmis syksyyn mennessä.

Tieosuudelle istutetaan mahdollisesti uudet puutkin syksyllä.

Virka-aika ei sido Staraa – työt jatkuvat tarpeen mukaan iltayhdeksään

Helsingin kauppakamarin mielestä tänä kesänä katutyöt näyttävät kohdistuvan poikkeuksellisen paljon liikenteen sujuvuuden kannalta hankaliin väyliin. Ja työ on liian hidasta, sanoo kauppakamarin maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri.

– Liikennettä eniten sumputtavat katutyöt on tehtävä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, perinteinen virka-aika unohtaen.

Infrarakennuttamisen yksikönpäällikkö Jarmo Ahonen kertoo, että katutöitä tehdään tarpeen mukaan iltayhdeksään. Esimerkiksi Mechelininkadulla ja Paciuksenkadullakin on töitä, joita ei virka-aikaan voi suorittaa. Iltatöitä tehdään urakoitsijan harkinnan mukaan.

– Iltakymmenen jälkeen tehtäviin töihin saadaan aika nihkeästi ympäristölupia, mutta yhdeksään asti töitä paiskotaan säännöllisen epäsäännöllisesti. Työmäärä on niin suuri, että projektit kestävät ulkopuolisen silmissä tuskastuttavan pitkään.

Katutöiden etenemisestä kerrotaan myös Facebookissa

Työt jatkuvat syksyllä Mechelininkadun eteläpäässä, jatkaa Jarmo Ahonen. Samalla uusitaan vesi- ja sähkökaapelit sekä levennetään kevyen liikenteen väyliä. Ensi kesänä on vuorossa raitovaunu 8 kiskojen uusinta. Talvella perusparannustöitä ei luonnollisesti tehdä.

Ahosen mukaan raitiotiekiskot pyritään uusimaan sellaisella aikataululla, että linja on poissa käytöstä vain yhden eli ensi kesän.

– Pyrimme tiedottamaan katuverkon uudistamisesta paikan päällä ja projektin omilla verkkosivuilla, jotta liikenne sujuisi mahdollisimman hyvin. Mechelininkadun omilla Facebook-sivuilla tulee ihmisiltä myös positiivista palautetta.

Töiden edessä ei myöskään voi tietää, mitä maan alta löytyy. Sata vuotta vanhojen vesijohtoputkien kuntoa ei pääse katsomaan muuta kuin kaivamalla, huomauttaa Jarmo Ahonen.

Myös muualla kantakaupungissa työn alla olevien katujen perusparannus kestää, koska ne ovat pitkiä väyliä.

Isisin johtaja Abu Bakr Al-Baghdadi on kuollut, sanoo Iso-Britanniasta johdettu ihmisoikeusjärjestö The Syrian Observatory for Human Rights. Järjestö kertoo saaneensa asiasta ”varman tiedon”.

– Saimme vahvistetun tiedon Isisin johtoportaalta, sen korkeimmalta taholta, Isisin hallinnoimalta Deir al-Zorin alueelta Syyriassa, kertoi The Syrian Observatory for Human Rights -järjestön edustaja Rami Abdulrahman Reutersille.

Järjestöä pidetään luotettavana alueen sotatoimien raportoijana.

Uutistoimisto TASS kertoo, että myös irakilainen TV-asema Al Sumaria on kertonut Al-Baghdadin saaneen surmansa. Se siteerasi lähdettä Irakin Niniven alueelta. Kanavan lähteen mukaan Isisin taistelijat ovat antaneet lyhyen lausunnon, jossa on todettu johtajan Abu Bakr Al-Baghdadin kuolleen.

Väitetty kuolleeksi moneen kertaan

Al-Baghdadin kuolemasta on spekuloitu monesti aiemminkin.

Myös jotkin iranilaiset mediat ovat aiemmin jakaneet kuvia al-Baghdadin kuolemasta. Venäjän puolustusministeriö tiedotti kesäkuun puolessavälissä, että alustavien tietojen mukaan al-Baghdadi olisi saattanut menettää henkensä 300 Isis-taistelijan rinnalla venäläisten tekemässä ilmaiskussa Syyriassa toukokuussa.

Pentagon tiedotti tänään tiistaina, että se ei pysty vahvistamaan tietoa Isis-johtajan kuolemasta.

Lähteet: Reuters, TASS

Voiko laboratoriossa säilytetty tai kehitetty virus päästä karkaamaan ja käynnistää tappavan epidemian?

Tästä mahdollisesta uhasta on keskusteltu vuosikausia. Esimerkiksi vuonna 1980 hävitetyksi julistetun isorokon viruksia on tiettävästi säilytetty laboratorioissa Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

Huoli nousi jälleen puheenaiheeksi, kun kanadalaisen Albertan yliopiston tutkijat kertoivat koonnensa pienistä DNA-pätkistä hevosrokon viruksen. Hevosrokko on isorokon sukulainen ja sen lailla hävinnyt maan päältä.

Hevosrokko ei ole vaarallinen ihmiselle, joten sen karkaaminen laboratoriosta ei olisi samanlainen katastrofi kuin isorokko voisi olla.

Albertassa kokoonpantu hevosrokon virus ei myöskään ole ensimmäinen laboratoriossa palasista koottu virus. Asiantuntijoiden kulmakarvoja onkin nostattanut se, että viruksen kokoaminen ei ollut järin työlästä tai kallista. Tarvittavat DNA:n kappaleet voi tilata vaikka postimyynnistä. Työvoimakustannusten lisäksi rahaa paloi vain runsaat 90 000 euroa.

– Tämä on esimerkki siitä, mitä nykyteknologialla saadaan aikaan, sanoo yhdysvaltalainen immunologi Anthony Fauci lääketieteen saavutuksista uutisoivan STAT-julkaisun haastattelussa.

Polioviruksen kokoaminen herätti  huolen

Keskustelu niin kutsutun synteettisen biologian muodostamista uhista käynnistyi viimeistään pian vuosituhannen vaihduttua, kun newyorkilaislaboratoriossa onnistuttiin kokoamaan poliovirus pienistä palasista.

Poliovirus on helpommin koottavissa kuin esimerkiksi hevosrokkovirus. Tuolloin jo esitettiin huoli siitä, että tulevaisuudessa myös vaarallisempia viruksia kyetään valmistamaan laboratorioissa.

– Ei epäilystäkään. Jos se on mahdollista hevosrokolla, on se mahdollista myös isorokolla, sanoo Science-lehden haastattelema immunologi Gerd Sutter.

Virologi David Evansin johtama ryhmä kokosi hevosrokkoviruksen alan markkinoilta helposti saatavista osasista. Ryhmän lopullisena tavoitteena on kehittää rokotteita esimerkiksi syöpähoidon tarpeisiin.

Entä jos terroristitkin oppivat?

Virustutkimuksen edistysaskeleet ovat herättäneet huolta muissakin kuin akateemisissa piireissä. Entäpä jos terroristit tai "roistovaltiot" oppivat kokoamaan vaarallisia viruksia? Ne eivät ehkä epäröisi käyttää sellaisia aseina.

Pitäisikö tiedettä ja tutkimusta säännellä jossain määrin, kysyvät asiantuntijat.

David Evans myöntää, että Albertan virustutkimus on juuri sen kaltaista, että sitä voidaan hyödyntää sekä hyvässä että pahassa.

Evans kysyykin itseltään, onko hän tullut kasvattaneeksi riskejä osoittamalla, kuinka virus pystytään kokoamaan. Hän vastaa, ettei tiedä.

– Ehkäpä kyllä. Mutta totuus on, että riski on aina ollut olemassa, hän sanoo Science-lehdelle.

Hevosrokkovirusta koskeviin tutkimuksiin otti kantaa myös Maailman terveysjärjestön WHO:n viime marraskuussa kokoontunut neuvoa-antava komitea. Se katsoi, että Evansin työryhmän työ ei vaatinut poikkeuksellisia biokemian tietoja tai taitoja, ei myöskään merkittävää rahoitusta tai erityisen paljon aikaa.

Kommentista huolimatta bioturvallisuusalan ammattilaiset tai media eivät olleet erityisen kiinnostuneita arviosta, joka julkaistiin toukokuussa WHO:n nettisivuilla.

Pitäisikö tutkimus jättää julkaisematta?

Myös David Evans on WHO:n neuvoa-antavan komitean jäsen. Hänen mielestään kenellekään alalla toimivalle ei pitäisi tulla yllätyksenä, kuinka helppoa viruksen kokoaminen on. Hänen kantansa on, että asia on vain hyväksyttävä.

Evans toimii myös Albertan yliopiston varadekaanina. Hän oli hakenut tutkimukselleen lupaa yliopistolta – ja saanut sen.

STAT pohtii myös, olisiko tutkimuslupa järjestynyt yhtä helposti Yhdysvalloissa. Ainakin se olisi ollut mutkikkaamman prosessin takana, arvioi Anthony Fauci STAT:lle. Hän ei osaa arvioida, olisiko lupa lopulta myönnetty.

Asiaan on ottanut kantaa myös Harvardin yliopiston epidemiologian professori Marc Lipsitch. Hänen mielestään tutkimuksen tekeminen ja siitä julkisesti puhuminen ovat kaksi eri asiaa.

Kun siitä kirjoitetaan artikkeleita sanomalehtiin ja Science-lehdessä, voivat siitä kiinnostua myös ihmiset, jotka haluavat hyödyntää sitä vääriin tarkoituksiin, Lipsitch korostaa.

Hevosrokkoa koskevaa tutkimusta ei ole vielä julkaistu. Kaksi tiedelehteä on jopa torjunut sen. Myös Evans sanoo kamppailevansa sen kysymyksen kanssa, kuinka yksityiskohtainen käsikirjoitus voi olla.

Kansaneläkelaitoksen toiminta toimeentuloasiakkaiden vuokravakuuksien myöntämisen kanssa on saanut kritiikkiä apulaisoikeuskanslerilta. 27. kesäkuuta tehty päätös koskee Kelan antamia ohjeita vuokravakuuksista.

Toimeentulotuki siirtyi Kelalle kunnilta tämän vuoden alussa. Kelalla on ollut pahoja vaikeuksia sopeutua lisääntyneeseen työmäärään ja uusiin toimenpiteisiin. Vuokravakuus on yksi esimerkki näistä ongelmista.

Asia pohjautuu yksittäisen asiakkaan tekemään kanteluun, jossa hän katsoo Kelan menetelleen virheellisesti, kun se on neuvonut ohjeissaan, että takuuvuokra maksetaan vain maksusitoumuksena. Kela on antanut asiasta selvityksen apulaisoikeuskanslerille.

Selvityksessä todetaan, että "vuokravakuus voidaan poikkeustilanteissa myöntää myös rahana, jos vuokranantaja ei hyväksy maksusitoumusta".

Mahdollisuudesta saada takuuvuokra rahana kerrotaan kuitenkin Kelan asiakkaalle vasta henkilökohtaisessa palvelutilanteessa.

– Vaikka takuuvuokra tosiasiallisesti voidaan myöntää myös rahana, Kela on ohjeistanut asiakasta ainoastaan mahdollisuudesta maksusitoumuksen saamiseen, apulaisoikeuskanslerin päätöksessä todetaan.

Apulasoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakanen katsoo, että Kelan ohjeistus on virheellinen ja vastoin hyvää hallintotapaa.

Apulaisoikeuskansleri ei suostu ratkaisemaan, onko vuokravakuus myönnettävä rahana vai maksusitoumuksena. Tämä kuuluu sen mukaan viime kädessä tuomioistuimen päätettäväksi. Oikeuskansleri katsoo kuitenkin, ettei Kela ole tapauksessa ylittänyt tai käyttänyt tapauksessa virheellisesti viranomaisen harkintavaltaa.

Tuleeko toimeentulotuki vuokranantajan tietoon?

Vuokravakuuksista kiistellään sen takia, koska tieto siitä, että vuokralainen on toimeentulotuen asiakas, on salassapidettävää tietoa. Se ei kuulu vuokranantajan lähtökohtaisesti vuokranantajan tietoon.

– Toimittamalla maksusitoumuksen vuokranantajalle, henkilö joutuu samalla paljastamaan tiedon toimeentulotukiasiakkuudestaan. Vuokravakuutta hakevalla toimeentulotukiasiakkaalla on lähtökohtaisesti oikeutettu odotus siitä, että hänen asiakkuutensa ei viranomaisen menettelyn johdosta vastoin hänen tahtoaan paljastu, apulaisoikeuskansleri toteaa päätöksessään.

Kela on tästä asiasta eri mieltä. Se suostuu maksamaan takuuvuokran rahana ainoastaan silloin, mikäli vuokranantaja ei hyväksy maksusitoumusta. Apulaisoikeuskanslerin mukaan Kelan käytäntö saattaa tarpeettomasti rajata hyvän hallinnon periaatteiden edellyttämää asiakkaiden oikeutta ja etua. Se perustelee näkemysteen suhteellisuusperiaatteella.

Kela muuttanut ohjeita, mutta päätöstä myös kummeksutaan

Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen kertoo, että apulaisoikeuskanslerin päätökseen on reagoitu. Vuokravakuuksien maksuohjeet on päivitetty Kelan nettisivuilla ja jatkossa aiotaan kertoa, että vuokravakuus on saatavana myös rahana.

– Maksusitoumus on jatkossakin pääasiallinen muoto, joilla vuokravakuudet myönnetään. Etenkin isojen vuokranantajien kanssa se on ollut toimiva menettely, etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen kertoo.

Valkonen kertoo, että Kela ei maksa vuokravakuutta missään tilanteessa suoraan vuokralaisen pankkitilille.

– Vuokravakuus suoritetaan aina ja kaikissa tilanteissa vain vuokranantajalle, joko suoramaksuna tai maksusitoumuksena, hän kertoo.

Tämä tieto tuo oikeuskanslerin päätöksen hieman outoon valoon. Mikäli vuokravakuus maksetaan aina vuokranantajalle, vuokralaisen rooli tuensaajana paljastuu nimittäin joka tapauksessa. Tämähän oli asia, josta apulaisoikeuskansleri alun perin kritiikkiään antoi.

Kela pyytää aina asiakkaalta ensin luvan vuokravakuusasioissa olla yhteydessä vuokranantajaan.

Kela käyttää etuuspäällikön mukaan useimmiten vuokravakuuksien kanssa maksusitoumusta. Jotkut yksityiset vuokranantajat eivät hyväksy maksusitoumusta, mutta niitä on vain muutamia.

– Maksusitoumus ja rahana maksettava vakuus myönnetään asiakkaan hakemuksesta. Vuokralaiselta kysytään siis aina suostumus ennen Kelan mahdollista yhteydenottoa vuokranantajaan. Toki asiakas voi myös itse toimittaa maksusitoumuksen vuokravakuudesta vuokranantajalleen, etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen kertoo.

Pieni osa Kelan myöntämistä vuokravakuuksista tulee käyttöön

Maksusitoumuksella on tarkoitus helpottaa asiakkaan asiointia ja sitä, että asiakas saa asunnon, jota hänelle on tarjottu.

Valkonen korostaa, että Kelan myöntämistä vuokravakuuksista vain pieni osa, alle 1 %, on johtanut vuokravakuuden realisointiin. Vakuuden realisointi tarkoittaa sitä, että sitä on jouduttu käyttämään esimerkiksi asunnon kunnostuksesta koituviin kuluihin.

Vuokravakuuksia on myönnetty Kelasta alkuvuonna noin 19 000 kpl. Vuokravakuuden hakijalla tulee olla oikeus perustoimeentulotukeen ja tämän lisäksi muuton tulee olla perusteltu.

Perusteltu syy vuokravakuuteen voi olla Kelan mukaan esimerkiksi, avo- tai avioero, terveydellinen syy, perhekoon muutos, asunnottomuus tai asunnottomuuden uhka, työpaikan tai opiskelupaikan saanti toiselta paikkakunnalta tai asunnon vaihtaminen edullisempaan kunnan kehotuksesta.

Vuokravakuutta ei myönnetä, jos muutto tapahtuu mukavuussyistä (kuten sauna, oma piha, kaupunginosan vaihto), kalliimpaan asuntoon, paikkakunnan vaihdon vuoksi tai jos muutto ei ole perusteltu työpaikan tai opiskelun vuoksi.

BRYSSEL Suomen hallituksen ja teollisuuden ajama linja metsien käytön vaikutuksesta päästövähennyksiin jäi tappiolle Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa tänään tiistaina.

Valiokunnan päätös voi johtaa tilanteeseen, jossa Suomi joutuisi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä suunniteltua enemmän voidakseen kasvattaa metsien hakkuita.

Äänestyksessä oli kyse siitä, miten metsien hiilinielut eli hiilidioksidin sitoutuminen puihin otetaan huomioon laskettaessa jäsenmaiden päästövähennyksiä. Valiokunta hyväksyi kannan, jonka mukaan hiilinieluja verrataan kussakin maassa jatkossa vuosien 2000–2012 tilanteeseen.

Jos hakkuita halutaan kasvattaa huomattavasti vertailuvuosia isommiksi, metsien muodostaman hiilinielun tulkitaan pienenevän ja jäsenmaan pitää vastaavasti vähentää päästöjä muualta.

– Hyväksytty teksti on hyvä kompromissi metsäisten maiden ja ympäristöjärjestöjen kantojen välillä, sanoi parlamentin mietinnön esittelijä Norbert Lins Ylen haastattelussa.

"Epäoikeudenmukainen ratkaisu"

Suomessa maataloustuottajien keskusjärjestö MTK ilmoitti olevansa ratkaisuun "erittäin pettynyt", koska päätös ei tunnista "metsätalouden kehitysdynamiikkaa".

– Tämä on Suomen kannalta epäoikeudenmukainen ratkaisu. Eikä myöskään järkevä metsienhoidon kannalta. Emme hakkaa metsiä enempää kuin ne kasvavat eli hiilinielu kyllä säilyy, sanoi parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen Anneli Jäätteenmäki (kesk.)

Ympäristöjärjestöt ovat syyttäneet Suomea ja muita samanmielisiä maita pyrkimyksestä vesittää hiilinielujen laskentasäännöt vaatimalla niihin itselleen sopivia muutoksia. Suomen hallituksen mielestä nieluja pitäisi tarkastella pidemmällä aikavälillä, jolloin ne kasvavat hakkuiden lisäämisestä huolimatta.

Taustalla Pariisin sopimus

Komissio oli esittänyt vertailuvuosiksi väliä 1990–2009. Suomi haluaisi muuttaa esitystä siten, että jäsenmaat voisivat itse vaikuttaa hakkuiden vertailutasoon.

– Suomelle voi olla vaikea lisätä hakkuita joutumatta ottamaan niitä huomioon ilmastopäästöissä vuoden 2021 jälkeen, saksalaismeppi Lins kommentoi valiokunnassa hyväksyttyä esitystä.

– Mutta toisaalta on myös tärkeää täyttää Pariisin ilmastosopimuksessa lupaamamme tavoitteet, hän jatkoi.

EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uudet metsien laskentasäännöt tulevat voimaan 2021.

Linsin mielestä metsänhoito ja hakkuut voidaan kuitenkin sovittaa yhteen päästövähennysten kanssa. Parlamentin lopullinen kanta lyödään lukkoon täysistunnossa syksyllä.

Sekä Lins että Jäätteenmäki arvioivat, että valiokunnan näkemys voi vielä muuttua siinä vaiheessa. Asiaa käsitellään samaan aikaan myös jäsenmaiden kesken ministerineuvostossa. Siellä Suomen kannalla ovat joukko pienempiä metsäisiä EU-maita ja Ranska, mutta kokoonpano on toistaiseksi ollut vähemmistössä.

Runsas vuosi sitten Yhdysvaltain presidentin poika, Donald Trump Junior, sai sähköpostiviestin isänsä vanhalta bisnestuttavalta. Viestissä luvattiin Hillary Clintonia vahingoittavia tietoja, jotka olivat viestin mukaan osa Venäjän ja maan hallituksen tukea herra Trumpille.

Trump Junior vastasi reilun vartin päästä.

– Jos se on, mitä sanot, rakastan sitä, hän kirjoitti.

Sähköpostinvaihto johti kiisteltyyn tapaamiseen Trump Juniorin ja venäläisen asianajajan Natalia Veselnitskajan välillä. Tiistaina kumpikin osapuoli kertoi oman näkemyksensä tapaamisesta.

Trump Junior julkaisi viestiketjun ja lausunnon siitä twitterissä. Lausunnossaan hän toteaa, että hän julkaisee sähköpostit läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Hän kertoo päättäneensä tavata venäläisjuristin osana poliittisen vastustajan taustojen kaivelua. Tällä ei kuitenkaan Trump Juniorin mukaan ollut tietoja Clintonista.

Venäläisjuristi NBC:lle: Trump Juniorilla vain yksi kysymys

Trump Juniorin mukaan Natalia Veselnitskaja halusi tapaamisen aikana keskustella ainoastaan lähinnä adoptioista. Trump Junior kuvailee tapaamista silkaksi hölynpölyksi.

Veselnitskajan kertomus tapaamisesta on hivenen erilainen. Hänen mukaansa Trump Junior esitti tapaamisen aikana yhden kysymyksen.

– Hän kysyi minulta, onko minulla taloudellisia todisteita siitä, että demokraattipuolue on saanut rahoitusta laittomista lähteistä, Veselnitskaja kertoi tiistaina amerikkalaisen NBC-televisiokanavan haastattelussa.

Trump Juniorin julkaisemissa sähköpostiviesteissä tapaamista järjestänyt Rob Goldstone kutsuu Veselnitskajaa Venäjän hallinnon asianajajaksi.

Kreml kiisti kuitenkin jo maanantaina tietävänsä, kuka Veselnitskaja oikein on.

Veselnitskajan asiakkaisiin kuuluu The New York Timesin tietojen mukaan valtion omistamia yrityksiä. Hänen toimensa ovat lehden mukaan kiinnittäneet jo aiemmin turvallisuuspalvelu FBI:n huomion.

“Pelastakaa Duke!” anelee liitutaulun teksti Duke of Wellington -pubin seinällä.

Janoiset lontoolaiset ovat tavanneet historiallisessa pubissa jo 1800-luvun puolivälistä alkaen. Kiinteistökehitysyrityksen napattua rakennuksen haltuunsa pubin tarina voi kuitenkin olla lopussa.

25 vuotta pubin sohvia kuluttanut kanta-asiakas Richard Jarvis on vihainen.

– Pubilla on yhteisöllistä arvoa, mutta se on viimeinen asia, josta kiinteistöyhtiöt välittävät. Ne ovat nopeiden voittojen perässä.

Itä-Lontoon Spitalfieldsissä sijaitsevan pubin ostanut yhtiö haluaa muuttaa sen hotelliksi. Samalla vuokralaisena toiminut pubiyrittäjä saisi lähtöpassit. Tarina on nyky-Lontoossa tyypillinen. Guinness-tuoppiaan siemaileva Marty Hewitt katsoo, että koko Britannian pubikulttuuri on uhattuna.

– Tälläinen pubi oli Britannian sielu 10–20 vuotta sitten. Se mistä koko maassa oli kyse. Nyt näitä on koko ajan vähemmän.

Brittipubin ydin on sosiaalisuus

Pubikadon syynä on ennen kaikkea se, että pubirakennuksia haalivat yhtiöt tekevät nopean tilin pilkkoessaan ne asunnoiksi. Asiakkaitakin on vähemmän, sillä reaalitulojen laskusta kärsivät britit juovat entistä enemmän kotona.

Markkinalogiikka on selvä, mutta kampanjoijien mielestä brittipubi ei ole vain yritys muiden joukossa.

– Pubit ovat monille heidän sosiaalisen elämänsä keskipiste. Ne lisäävät ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia, maalailee Campaign for Real Ale -yhdistyksen johtaja Tim Page.

Uhattuja pubiyrittäjiä työkseen auttava Dale Ingram katsoo, että pubit ovat ainutlaatuinen sosiaalinen ilmiö.

– Britit ovat pidättyväisiä. Pubit ovat ainoa paikka, missä on sallittua ja suositeltavaa ryhtyä keskusteluun ventovieraan kanssa.

Päättäjät heräsivät pubien suojeluun

Pubikadon ankaruus on saanut Britannian päättäjät heräämään. Itälontoolainen Chesham Arms avattiin uudelleen naapuruston kampanjan päätteeksi uuteen lakiin vedoten. Lähialueen asukkaat taistelivat pubille puolittain suojatun aseman yhteisöllisen arvon tuottajana.

Aseman nojalla pubi täytyy pitää alkuperäisessä käytössään, jos sille löytyy uskottava yrittäjä. Andy Birdistä tuli naapuruston sankari, hänen ryhdyttyään luotsaamaan 150-vuotiasta pubia, jonka kiinteistökehitysyhtiö oli jo ehtinyt sulkea.

– Tuntuu hyvältä, että minut toivotettiin tervetulleeksi paikalliseen yhteisöön. Jotkin asiat ovat säilyttämisen arvoisia ja paikallinen hallinto ymmärsi tämän, Bird kiittelee.

Britannian päättäjien tuki saa uhattua Duke of Wellington -pubia konsultoivan Dale Ingramin toiveikkaaksi.

– Lakimuutokset ovat alkaneet kantaa hedelmää. Niiden tuoma suoja saa kiinteistöyritykset miettimään kaksi kertaa kannattaako pubien muuttamista muuhun käyttöön yrittää.

Murros tuo myös mahdollisuuksia

Andy Bird näkee Britannian pubimyllerryksessä myös mahdollisuuksia. Uudelleen avaamisensa jälkeen palkintoja keränneen Chesham Armsin luotsi toivoo, että suurien panimoyhtiöiden kuristusote Britannian pubeista alkaa hellittää.

– Haluan tarjota hyviä pientuottajien oluita. Perinteiset pubiyrittäjät perheet ovat usein suurten panimoyhtiöiden vuokralaisia ja saavat tarjota vain massatuotettuja surkeita oluita.

Moni Duke of Wellingtonin kaltainen historiallinen pubi on edelleen akuutin uhan alla, mutta sulkemistahti näyttäisi olevan hidastumaan päin. Bird uskoo, että Britannian pubikulttuurilla on elinvoimaa.

– Ihmiset haluavat jatkossakin hyvää ruokaa ja oluensa. Uskon, että brittiläinen pubielämä on turvattu ainakin lähivuosikymmeniksi.

"Jos suomalaisia olisi vain sata" on neliosainen juttusarja, jossa on Suomi 100 -hengessä tiivistetty 5,5 miljoonaa suomalaista sadan ihmisen väestöksi.

Kotkassa tapahtui juhannuksena onnettomuus, jossa polkupyöräilijä loukkaantui vakavasti ja kuoli myöhemmin vammoihinsa tajuihinsa tulematta.

Ohikulkija löysi maassa makaavan pyöräilijän juhannusaaton ja -päivän välisenä yönä Kotkantien ja Tornatorintien risteyksestä Kotkan keskustan tuntumasta. Mies toimitettiin sairaalaan, mutta hänen vammansa olivat niin vaikeat, että hän kuoli sairaalassa noin viikko tapauksen jälkeen.

Vammojen vakavuuden vuoksi tapauksesta on liikkunut Kotkassa epäilyjä, joiden mukaan pyöräilijälle olisi tehty väkivaltaa.

Uhrille on poliisin mukaan tehty oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Sen perusteella poliisille on vahvistunut käsitys, että tapauksessa ei ole aihetta epäillä rikosta.

Poliisi kuitenkin kaipaa silminnäkijähavaintoja onnettomuudesta. Havainnoista voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen poliisilaitokselle puhelinnumeroon 050 4479574.

Sijoittajalegenda ja maailmakuulu filantrooppi Warren Buffett, 86, antoi maanantaina 2,9 miljardin euron arvosta osakkeita hyväntekeväisyyteen. Lahjoitus muodostui Berkshire Hathawayn osakkeista.

Buffettin ja Berkshire Hathawayn yhteinen taival alkaa jo 1960-luvulta, jonka jälkeen yrityksestä on tullut Buffetin avulla yksi maailman suurimmista monella toimialalla toimivista yritysyhtymistä. Se toimii muun muassa vakuutusalalla, kuluttajatuotteissa, rautateillä, energian tuottajana sekä sijoitusmaailmassa. Buffett toimii yrityksen toimitusjohtajana.

Vähemmän köyhyyttä, parempaa terveyttä ja koulutusta

Buffettin jättimäisen lahjoituksen jakoivat Bill ja Melinda Gatesin säätiö ja neljä perhesäätiötä. Lahjoitus oli osa miljardöörin yli kymmenvuotista suunnitelmaa lahjoittaa pois koko omaisuutensa. Sijoittaja Buffett ja Gatesin pariskunta ovat hyviä ystäviä.

Maanantainen lahjoitus oli suurin hänen tähän mennessä tekemistään yksittäisistä lahjoituksista. Lahjoitus oli Buffettilta jo kahdestoista tänä vuonna. Sen muodostivat 18,63 miljoonaa Berkshiren B-osaketta, joiden kappalehinta oli 170,25 Yhdysvaltain dollaria pörssin sulkeuduttua maanantaina.

Vielä merkittävän lahjoituksensa jälkeenkin Buffett omistaa 17 prosenttia Berkshiresta. Hän on antanut hyväntekeväisyyteen nyt enemmän kuin 40 prosenttia omistamistaan yrityksen osakkeista.

Suurimman osuuden lahjoituksesta saanut Gatesin säätiö keskittyy terveyden edistämiseen, köyhyyden vähentämiseen ja koulutuksen parantamiseen. Miljardööri lahjoitti myös edesmenneen vaimonsa mukaan nimetylle Susan Thompsonin säätiölle. Muut lahjoituksen saaneet säätiöt ovat Howard G. Buffett, Sherwood ja NoVo, joita johtavat hänen lapsensa Howard, Susan ja Peter.

Yleensä hyväntekeväisyysjärjestöt myyvät Buffetilta saamiaan osakkeita rahoittaakseen toimintaansa, lahjoittajien esittämiä toiveita kunnioittaen.

Filantrooppi mutta myös kovaääninen kriitikko

Buffett kritisoi avoimesti rikkaiden helläkätistä kohtelua Yhdysvalloissa eli sitä, että rikkaat maksavat vähän veroja verrattuna tavalliseen työssäkäyvään väestöön.

Hän on arvostellut myös amerikkalaisen terveydenhoitojärjestelmän kalleutta, jolloin kaikki kansalaiset eivät pysty hankkimaan tarvitsemaansa apua.

– Melkein kaikessa liiketoiminnassa Yhdysvalloissa kulujen suitsiminen kannattaa, Buffett sanoi PBSNewsHourin haastattelussa kesäkuun lopussa.

– Sairaanhoitojärjestelmässä ja koko sen ekosysteemissä toimii hirvittävä määrä ihmisiä, eikä mitään kannustinta kulujen karsimiselle ei ole.

Warren Buffettia kutsutaan Omahan oraakkeliksi hänen syntymäpaikkaansa ja sijoitusmenestykseensä viitaten. Ennen maanantaisen lahjoituksen julkistamista Forbes arvioi Buffettin omaisuudeksi 76,3 miljardia dollaria eli 70,3 miljardia euroa.

Lähde: Reuters, PBSNewsHour

Korjattu klo 15.45: Buffettin omaisuuden euromääräinen arvo on noin 70 miljardia eikä 70 miljoonaa euroa, kuten alun perin jutussa luki.

Lähes 90 vuoden elokuvateatteriperinne tuhoutui pikavauhtia Lappeenrannassa. Alle sadassa päivässä kansainvälinen elokuvajätti osti, lakkautti ja tyhjensi suojelupäätöstä odottaneiden teatterisalien arvokkaan irtaimiston.

Maaliskuun lopussa elokuvateatteriketju Finnkino kertoi ostaneensa historiallisten Nuijamies- ja Kino-Aula -elokuvateattereiden liiketoiminnan ja vakuutti jatkavansa niiden toimintaa. Ketju ilmoitti, että kahdesta perinteisestä salista tehtäisiin ajanmukaisia art house -teattereita.

Nyt kolme kuukautta myöhemmin teatterit on lakkautettu. Finnkinon mukaan teatterit olisivat tarvinneet perusteellisen remontin, ja osapuolet totesivat sen kannattamattomaksi.

Lakkauttamispäätöstä ei sinänsä voi pitää yllättävänä, sillä Finnkinolla on jo Lappeenrannassa neljä modernia salia. Sen sijaan tapa, jolla teatterit ajettiin alas, on saanut runsaasti kritiikkiä osakseen.

Finnkino vuokrasi elokuvateatterin tiloja Etelä-Karjalan osuuspankilta. Vuokrasopimus katkesi kesäkuun lopussa, jolloin Finnkino tyhjensi kiinteistön irtaimistosta penkkiriveineen ja valkokankaineen.

"Irtaimiston jättämistä ei pyydetty"

Luotolan perheyritys ehti pyörittää elokuvia Lappeenrannassa lähes 90 vuoden ajan ennen kuin liiketoiminta myytiin Finnkinolle. Irtaimistoon lukeutui vuonna 1938 avatun Kino-Aulan ja vuonna 1954 avatun Nuijamiehen alkuperäiset valaisimet.

Finnkinon ketjujohtaja Ismo Määtän mukaan miltään taholta ei esitetty pyyntöjä teattereiden irtaimiston jättämisestä paikoilleen. Kiinteistöt omistavan Etelä-Karjalan osuuspankin toimitusjohtaja Petri Krohns taas kertoo, että Finnkinon kanssa käytiin keskustelua irtaimiston ostamisesta.

– Finnkino teki oman päätöksensä viedä ne pois. Vuokrasopimuksen mukaankin vuokralainen vie irtaimiston, kuten missä tahansa kiinteistössä, Krohns sanoo.

Finnkino toimi Nuijamiehen ja Kino-Aulan suhteen kuten aikanaan helsinkiläisen suojellun Maximin kanssa.

– Teimme ennen irtaimiston poisvientiä katselmuksen tiloissa vuokranantajan kanssa. Vuokrasuhteen päättymisen yhteydessä vuokralaisen velvollisuutena ja normaalina käytäntönä on irtaimiston poisvienti, jollei muuta ole asiasta vuokranantajan tai viranomaisten kanssa sovittu, Määttä viestittää. _

Kaupungin edustajat eivät olleet uskoa tapahtunutta

Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä on yllättynyt ja pettynyt, että teattereiden irtaimisto on poistettu kiinteistöistä. Suojeluarvoa hän uskoo kiinteistöissä olevan edelleen.

– Osapuolilla oli hyvin tiedossa, että asemakaavamuutoksella selvitään suojeluarvoja. Nyt on menty voimakkaalla kädellä puuttumaan sinne. Sieltä on poistettu myös niitä, jotka eivät ole elokuvatoimintaan liittyvää irtaimistoa, Pimiä sanoo ja viittaa penkkeihin, valaisimiin ja nimikyltteihin.

Molemmat kiinteistöt on suojeltu osayleiskaavassa, mutta lopullinen suojelupäätös siis puuttuu vielä.

Myös kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Joonas Grönlund (kok.) ihmettelee ratkaisua tyhjentää teatterit. Grönlund on aiemmin ilmoittanut, että ainakin toinen teattereista on suojeltava. Grönlund uskoo, että kiinteistöissä riittää edelleen suojeltavaa ja irtaimistokin voidaan mahdollisesti palauttaa.

Finnkinon ketjujohtaja Ismo Määttä kertoo, että historiallista arvoa oleva tai muuten käyttökelpoinen irtaimisto on asianmukaisesti varastoitu.

– Harkitsemme nyt rauhassa, miten voimme hyödyntää irtaimistoa nykyisissä tai tulevissa teatterihankkeissa.

Kiinteistöihin haetaan ensisijaisesti vuokralaista

Etelä-Karjalan osuuspankin toimitusjohtaja Krohns kertoo pankin tavoittelevan teatterikiinteistöihin vuokralaista. Yksi taho on ollut kiinnostunut.

– Voi olla, että kun irtaimisto on viety pois, se rajaa vuokrausmahdollisuuksia, Krohns toteaa.

Krohns ei ota kantaa siihen, kuinka irtaimiston siirtäminen pois vaikuttaa kaupungin kanssa käytäviin kaavamuutosneuvotteluihin.

Rakennuskonserni Jatke on aiemmin ilmoittanut kiinnostuksensa ostaa Etelä-Karjalan osuuspankin entisen konttorin ja elokuvateattereiden tontit itselleen.

Episodi voi hankaloittaa neuvotteluja

Kaupunginarkkitehti Pimiä kokee, että hyvässä hengessä käydyt kaavamuutosneuvottelut kokivat nyt kolauksen.

– Suojeluasiaa olisi kompensuoitu lisärakennusoikeudella, mutta tässä tilanteessa sitä voi olla hankala ajatella. Katsotaan elokuussa, kun neuvottelut jälleen jatkuvat, Pimiä toteaa.

Joonas Grönlundista kaupungin tulee toimia linjakkaasti neuvoitteluissa.

– Onhan tämä kylmä rätti heti alkuun eikä se voi olla vaikuttamatta. Jos kiinteistö saa suojeluarvon, se suojellaan riippumatta mitä omistaja on tehnyt siellä.

Kouvolassa Inkeroisten vastaanottokeskuksessa on edelleen jännittynyt ilmapiiri toukokuisen mielenilmauksen jäljiltä. Turvapaikanhakijoiden mukaan juuri mikään ei ole muuttunut.

– Olemme sanoneet, että pitäisi tehdä parempaa ruokaa, että lapset söisivät ja kasvaisivat, mutta se ei ole parantunut. Mikään ei ole parantunut, asiat ovat menneet huonosti, eivätkä luvatut asiat ole toteutuneet, tulkkaa Eiham Wali Barkzai isänsä Aimal Wali Barkzain tuntoja.

Turvapaikanhakijat ovat harmissaan myös vastaanottokeskuksen sijainnista. Inkeroisten keskustassa, vanhan hotellin tiloissa sijaitsevan vastaanottokeskuksen pihalla kulkee jatkuvasti autoja, minkä vuoksi lapsilla on hankala leikkiä pihalla.

Jos sanomme moi tai huomenta, meille ei vastata vaan kävellään pois. Eiham Wali Barkzai

Iso ongelma turvapaikanhakijoiden mielestä on myös henkilökunnan käytös, joka on heidän mielestään muuttunut kevään mielenilmauksen jälkeen pahemmaksi.

– Jos pyydämme jotain, sanotaan, että on kiire, eikä meillä ole aikaa, tule myöhemmin. Jos sanomme moi tai huomenta, meille ei vastata vaan kävellään pois.

Vastaanottokeskus: Keskustelua lisätty

Hoivapalvelu Metsätähti Oy:n vastaanottokeskustoiminnasta vastaava johtaja Markku Pikkarainen sanoo luottavansa vastaanottokeskuksen työntekijöiden ammattitaitoon. Pyrkimyksenä on kuunnella asukkailta tulevaa palautetta herkällä korvalla ja kehittää toimintaa.

Asukaskeskustelutilaisuuksia lisättiin toukokuisen mielenilmauksen jälkeen.

– Olemme tiedottaneet asukkaille uudestaan vastaanottokeskustoiminnan reunaehdoista Suomessa. Kerroimme myös esimerkiksi terveydenhuollosta, ja miten ja kuinka nopeasti paikalliset pääsevät erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin. Näistä asioista asukkailla oli kysymyksiä, joita pyrimme sitten keskustelun kautta kertaamaan ja avaamaan lisää, Pikkarainen toteaa.

Laitoskeittiölle selvitetään vaihtoehtoja

Inkeroisten vastaanottokeskuksessa toimii edelleen laitoskeittiö.

– Olemme selvittäneet eri vaihtoehtoja yhdessä maahanmuuttoviraston kanssa ja teemme asiasta todennäköisesti lisäpäätöksiä loppukesän aikana, Pikkarainen sanoo.

Olemme tiedottaneet asukkaille uudestaan vastaanottokeskustoiminnan reunaehdoista Suomessa. Markku Pikkarainen

Maahanmuuttovirastosta tulosalueen johtaja Olli Snellman muistuttaa, että vastaanottolain mukaan on sallittu, että vastaanottokeskus toimii ruokapalvelumallilla. Hänen mukaansa aktiivisia suunnitelmia mallin muuttamiseksi Inkeroisissa ei ole.

Maahanmuuttovirastoon Inkeroisten vastaanottokeskuksen ruokapalvelusta ei ole kantautunut uusia viestejä toukokuun jälkeen eikä kanteluita muutenkaan ole tehty.

Inkeroisen vastaanottokeskuksen kaltaiset mielenilmaukset ovat maahanmuuttoviraston mukaan varsin harvinaisia.

Kerralla kuntoon on hammashoidon uusi käytäntö, joka säästää sekä palvelun tuottajan että asiakkaan aikaa ja kustannuksia. Yksityisen hammasklinikan kehittämää toimintamallia sovelletaan kuudessa sairaanhoitopiirissä.

Aikuisille eli 18 vuotta täyttäneille asiakkaille tarkoitetulla vastaanotolla hampaat tutkitaan ja paikataan ja hammaskivi poistetaan samalla käyntikerralla. Tavallista puolen tunnin tai kolmen vartin ajanvarausta voidaan tarvittaessa venyttää jopa puoleentoista tuntiin.

– Potilas hyötyy tällaisesta mallista, koska hänen ei tarvitse varata aikaa jokaista toimenpidettä varten, vaan kymmenenkin paikkaa voidaan tehdä kahdella käyntikerralla, sanoo Eksoten ylihammaslääkäri Maarit Natunen.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on kuudes sairaanhoitopiiri, joka soveltaa toimintatapaa julkisessa hammashuollossa.

Kerralla kuntoon -toimintamalli on ollut käytössä Eksoten Imatran ja Lappeenrannan keskushammashoitoloissa maaliskuusta lähtien. Joustavan ajanvarauksen vastaanotto on tarkoitettu yli 18-vuotiaille asiakkaille.

– Yhtä potilasta kohden varataan noin tunti. Kaikilla niin pitkää aikaa ei tarvita, kertoo Natunen.

Käynnin pituudesta sovitaan potilaan kanssa heti hampaiden tutkimuksen jälkeen.

Piiri pieni pyörii potilaan ympärillä

Eksoten Kerralla kuntoon -vastaanotolla työvuorossa on viisi hammaslääkäri-hoitaja –paria ja vähintään kolme suuhygienistiä.

Toimintaa ohjaa vuoropäällikkö, joka Megaklinikan luoman järjestelmän kautta seuraa, mitä kussakin potilashuoneessa tehdään. Hän myös pyytää kulloinkin tarvittavan ammattilaisen vuorollaan paikalle.

Potilas saa koko ajan istua hoitotuollissaan samassa hoitohuoneessa.

Hoitoon puolen tunnin varoitusajalla

Kerralla kuntoon edellyttää potilaalta mahdolllisuutta lähteä hammaslääkäriin lyhyellä varoitusajalla, sillä tarkka vastaanottoaika varmistuu puoli tuntia ennen käyntiä.

Potilaalla täytyy olla käytössään myös matkapuhelin. Hänelle lähetetään kaikkiaan kolme tekstiviestiä: Yksi heti, kun hän on varannut ajan, muistutus edellisenä iltana ja kolmas viesti puoi tuntia ennen omaa vastaanottoaikaa.

Potilailta saatu palaute on Natusen mukaan ollut pelkästään myönteistä.

Yksi pitkä vastaanottokäynti tulee asiakkaalle edullisemmaksi kuin monta lyhyttä käyntikertaa, sillä toimenpiteiden lukumäärästä riippumatta häntä laskutetaan vain yhdestä käyntikerrasta.

– Toimenpiteet tietenkin laskutetaan hinnaston mukaan, Natunen muistuttaa.

Tehokkaasti rullaava hammashoito säästää sote-piirin kustannuksia. Kerralla kuntoon tehostaa myös hammashoitolan henkilöstöresurssien käyttöä.

Pikaruokapaikkojen suosion kasvu on ravintola-alan nopeinta. Yle kysyi kahdeksalta pikaruokaketjulta, mistä niiden naudanliha, broileri ja salaatti ovat peräisin. Vastaukset on koottu alla olevaan taulukkoon. Muutama ravintolaketju ilmoitti lisäksi pekoninsa tulevan Suomesta ja juuston Saksasta. Salaatin alkuperämaa vaihtelee kaikissa ketjuissa satokauden mukaan.

Joissain ravintolaketjuissa samaa raaka-ainetta ostetaan eri tuotteisiin eri alihankkijoilta. Esimerkiksi Hesburgerin kanahampurilaisten pihveissä käytettävä liha tulee Suomesta ja Virosta, mutta minikanahampurilaisen kohdalla tilanne on toinen. Sen broileri voi olla peräisin Saksasta, Ranskasta, Puolasta, Hollannista, Unkarista tai Sloveniasta.

Alkuvuonna Kanadan yleisradioyhtiö CBC uutisoi DNA-testistä, jonka tulosten perusteella Subway-ketjun kanasuikaleissa olisi lihaa alle 50 prosenttia. Suomessa Ylelle kerrottiin, että Subwayn kanasuikaleet tulevat Britanniasta, Irlannista, Ranskasta, Tanskasta ja Saksasta. Ketjun valikoimasta elokuun aikana poistuva grillattu kananrinta on puolestaan thaimaalaista alkuperää.

Onko alkuperällä väliä?

Sitran toteuttaman kyselyn mukaan 79 prosenttia suomalaisista pitää kotimaisista raaka-aineista valmistetun ruuan suosimista tärkeänä. Huhtikuussa tehdyn kyselytutkimuksen vastauksista selvisi myös, että monet kokevat syyllisyyttä tilanteissa, joissa ovat jättäneet ruuan alkuperän huomiotta.

– Myönnän kyllä tuntevani huonoa omaatuntoa, jos syön muuta kuin kotimaista ruokaa. Mutta pizza on vaan niin hyvää, espoolainen Tuula Tyni tunnustaa.

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta vahvistetaan, että ruuan alkuperämaalla on merkitystä suomalaisille, mutta asian tärkeys vaihtelee eri tilanteissa. Ruualta etsitään monenlaisia ominaisuuksia.

– Maku on ensisijainen kriteeri, toinen tärkeä tekijä on hinta. Sitten tulevat terveellisyys, kotimaisuus, eettisyys, ympäristöystävällisyys... Kaikkia toiveita ja odotuksia ei ole aina mahdollista toteuttaa, joten täytyy tehdä kompromisseja, yliopistonlehtori Mari Niva kertoo.

Ravintolassa etsitään Nivan mukaan erityisesti makuelämystä ja yhdessä syömisen kokemusta. Ruokaostoksilla valintatilanne on erilainen ja tieto tuotteiden alkuperämaista näkyvämmin esillä.

– Kaupassa alkuperää miettii enemmän ja tarkemmin, espoolainen Teija Ahonen-Ali toteaa.

Lähiruoka voi lyödä läpi

Pikaruokapaikkojen liikevaihdon kasvu on koko ravintola-alan voimakkainta. Viime vuonna muutosta oli lähes seitsemän prosenttia, ja anniskeluravintoloiden kasvu jäi puoleen pikaruokaloiden kiidosta.

Syksyllä Suomessa aloittaa jälleen uusi ketju, TacoBell. Pikaruuan suosioon vaikuttaa se, että tarjontaa on paitsi paljon, myös moneen makuun.

– Pizzan ja hampurilaisten ohelle on tullut uudenlaisia ravintola- ja kahvilakonsepteja, joista saa nopeaa ja helppoa ruokaa. Variaatiota ja tarjontaa on enemmän kuin ennen ja ihmiset etsivät uudenlaisia makuja ja kokemuksia, Mari Niva kertoo.

Ulkona syömisestä on tullut arkisempaa kuin aiemmin, ja ravintolaan saatetaan lähteä spontaanisti.

– Varsinkin isoissa kaupungeissa vaihtoehtoja on hyvin tarjolla. Pikaruuassa myös suhteellisen edullinen hinta vaikuttaa suosioon, Niva toteaa.

Edullisuuden tavoittelu on syy siihenkin, miksi Suomessa toimivat ketjut eivät käytä paikallisia raaka-aineita. Lisäksi pikaruokapaikkojen pitkälti vakiona pysyvä tuotevalikoima edellyttää, että raaka-aineita on saatavilla suuria määriä.

– Jos pikaruuassa profiloiduttaisiin lähiruualla, raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen saattaisi vaatia toisenlaisen logistiikkaketjun koko ravintolakonseptiin, Niva sanoo.

Tulevaisuudessa alkuperän merkitys voi kuitenkin kasvaa pikaruoka-alalla. Ruokakauppojen markkinoinnissa kotimaisuutta ja lähituotantoa korostetaan koko ajan enemmän.

– Voi hyvin olla, että se yleistyy myös ravintoloissa. Silloin voi syntyä painetta siihen, että myös pikaruokaravintoloissa kerrotaan alkuperästä enemmän, Niva arvelee.

Hesburgerissa raaka-aineiden kotimaisuudesta kysytään päivittäin. Alihankintaketjujen avoimuus saattaa yleistyä sitä mukaa, kun asiakkaiden kiinnostus kasvaa. Esimerkiksi McDonald's on lanseerannut sivuston, jossa ruuista ja niiden raaka-aineista voi esittää kysymyksiä.

Lue myös: Mistä ravintolaketjujen lihat tulevat? (Ylen Kuningaskuluttajan selvitys vuosilta 2014 ja 2016)

Kuluvan viikon sää on sateiden piinaama. Tiistaina Suomen yli pyyhkäisee voimakas sadealue tuoden tummia pilviä taivaalle. Sateet saapuvat päivällä lounais- ja länsi-Suomeen. Sateet leviävät iltapäivän tai viimeistään illan aikana maan keski- ja itäosiin. Paikoitellen voi myös ukkostaa.

Meteorologi Joonas Koskela kertoo, että kuurottaiset sateet voivat olla paikoitellen hyvinkin runsaita. Rankkasateet saattavat aiheuttaa kaupungeissa jopa katujen lainehtimisia. Tulvariski voimistuu, kun lyhyessä ajassa sataa paljon.

– Sademäärät vaihtelevat kymmenestä kolmeenkymmeneen millimetriin. Alueittaista vaihtelua on paljon, Koskela kertoo.

Tarkat alueelliset tiedot sateiden liikkeistä voit katsoa Ylen sääkoneesta.

Lämpöä riittää siellä missä ei sada

Maan itä- ja keskiosassa sää jatkuu lämpimänä ja idässä lämpömittarin lukema kohoaa hellerajan vaiheille. Aurinkoisilla alueilla maan länsiosassa lämpötila kohoaa selvästi 20 asteen yläpuolelle.

Sadekeli jatkuu pitkin viikkoa, keskiviikkona ja torstaina. Keskiviikkona runsaimmat sateet painottuvat itään ja pohjoiseen. Lännessäkin tulee paikoin sadekuuroja.

Meteorologi Joonas Koskelan mukaan viikonlopun säätä on vielä liian aikaista ennustaa, sillä epävarmuutta ilmenee liian runsaasti.

Nepalilaisen teinitytön kerrotaan kuolleen käärmeenpuremaan, kun hän oli eristettynä eläinsuojaan kuukautisten takia.

19-vuotias Tulashi Shahi nukkui ulkona Dailekhissa läntisessa Nepalissa, kun myrkkykäärme puri häntä, kertoo WaterAid-niminen avustusjärjestö.

Tyttö oli pakotettu nukkumaan enonsa lehmäsuojassa, kertoo Hongkongissa ilmestyvä South China Morning Post -lehti.

Tytöt omaiset yrittivät hoitaa häntä kotikonstein, ennen kuin hänet vietiin sairaalaan. Se tapahtui kuitenkin liian myöhään, eikä paikallisella terveysasemalla ollut tarvittavia lääkkeitä.

Useita muitakin kuolemantapauksia on tullut julki

Tapaa, jossa tytöt ja naiset eristetään eläinsuojaan kerran kuukaudessa, kutsutaan "chhaupadiksi".

– Valitettavasti tämä ei ole ainut tapaus. Joka päivä naisia ja tyttöjä pakotetaan nukkumaan ulkona tämän vanhan tavan takia, kertoo WaterAid-järjestön edustaja Tim Wainwright.

Viime vuoden lopulla 15-vuotias tyttö menehtyi niin ikään läntisessä Nepalissa, kun hänet pakotettiin nukkumaan tilassa, jonka ilmanvaihto oli puutteellinen. Tyttö kuoli savumyrkytykseen yritettyään itse lämmittää eläinsuojaa.

"Chhaupadi" on periaatteessa kielletty

Satoja vuosia vanha tapa liitetään hindulaiseen perinteeseen. Tapa kiellettiin lailla vuonna 2005, mutta se elää kuitenkin etenkin osissa Nepalin syrjäseutua.

Eläinsuojissa nukkuvat naiset voivat joutua paitsi käärmeiden ja villieläinten hyökkäysten kohteeksi, myös esimerkiksi raiskatuiksi.

Kuukautisten aikana naiset eivät voi muutenkaan osallistua normaaliin kyläelämään. Kuukautisten alkaminen voi johtaa jopa koulun keskeytymiseen.

Jossain tapauksissa naisia eristetään myös synnytysten ajaksi.

Nepalin hallitus on luvannut pontevampia toimia tavan kitkemiseksi. Tapa on herättänyt laajaa arvostelua myös Nepalia avustavien maiden taholta.

Lähteet: Reuters, Yle Uutiset

Kahden luksusristeilijän visiitistä Kotkassa tuli matkanjärjestäjille hikinen sessio, kun Kotkan ja Haminan seudulle jäikin tuplasti odotettua enemmän turisteja viettämään päivää.

– Olimme varautuneet siihen, että pystymme hoitamaan 2 500 matkailijaa sujuvasti satama-alueelta pois kahden tunnin sisällä. Kello yhdeksältä tuli tieto, että heitä onkin 4 500. Se vaati vähän logistisia järjestelyjä, kertoo risteilytoimintaa kehittävä asiantuntija Petra Cranston kehittämisyhtiö Cursorilta.

Risteilijät saapuivat satamaan kello kahdeksan aamulla, ja paikalle kertyi pitkiä jonoja. Varustamot olivat ennakkoon ilmoittaneet, että valtaosa turisteista jatkaisi Kotkasta pääkaupunkiseudulle. Monilla päätös Kotkan seudulle jäämisestä oli syntynyt matkan aikana.

– Varustamot myönsivät, että eivät itsekään tienneet todellista määrää. Emme mekään voi silloin ennakoida oikein. Varustamoissa oltiin kuitenkin tosi tyytyväisiä siihen, miten saimme purettua suman. Pieni kriisi kesti 45 minuuttia, Cranston toteaa.

Varustamot myönsivät, etteivät itsekään tienneet todellista määrää. Petra Cranston

Kun tieto turistien suuresta määrästä tuli, heille ryhdyttiin järjestämään taksi- ja bussikuljetuksia. Cranstonin mukaan yhteistyö taksi- ja bussifirmojen kanssa toimi hyvin.

– Onneksi sieltä löytyi joustoa, ilman sitä emme olisi pystyneet hoitamaan tilannetta.

Pysäköintikieltoa ei noudatettu

Costa Mediterranea – toinen kaupungissa vierailleista risteilijöistä – saapuu seuraavan kerran Kotkaan ensi maanantaina. Silloin turisteja saapuu 2 700, ja Cranstonin mukaan siihen on nyt varauduttu.

– Nyt en enää odota varustamoilta mitään. Minulla on selkeä kuva, mihin varaudutaan. Todennäköisesti turistit käyttäytyvät samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerralla.

Cranston toivoo, että paikalliset noudattaisivat keskustaan laitettuja liikennemerkkejä.

– Jos Kustaankadulla on pysäköintikielto, siellä ei saa olla autoja kun bussit tulevat. Ongelman laukaisi se, että sinne oli kuitenkin pysäköity autoja. En halua jatkossa joutua soittamaan pysäköinninvalvojille tai poliisille, että hinatkaa ne pois.

Toistakymmentä risteilyä ensi kesälle varattu

Kokonaisuutena risteilijöiden visiitti oli Kotkan ja Haminan seudulle menestys. Cranstonin mukaan turistit antoivat pelkästään hyvää palautetta.

– Kaikki olivat tosi tyytyväisiä, että löysivät Kotkan. Meillä oli hyvät vapaaehtoistyöntekijät ja kartat sekä apulaisia, jotka neuvoivat minne kannattaa mennä.

Cranston sanoo, että myös varustamot olivat tyytyväisiä alkuhässäkästä huolimatta.

– Molemmat varustamot luulivat, että Kotkassa käy jatkuvasti laivoja kun kaikki toimi niin hyvin.

En halua jatkossa joutua soittamaan pysäköinninvalvojille tai poliisille, että hinatkaa autot pois. Petra Cranston

Tulevaisuuskin näyttää hyvältä. Ensi kesälle on varattu jo toistakymmentä risteilyä, joista osa on myös vahvistettu.

– Uskon, että saamme lisää vahvistettuja varauksia syksyllä. Se tarkoittaa 30 000 risteilyvierasta Kotkan-Haminan seudulle. Tällä määrällä olisi tarkoitus jatkaa niin, että risteilyjä olisi jatkossa 15-20 ja risteilyvieraita 20 000–30 000 kesässä.

Se, paljonko turistit jättivät seudulle rahaa, selviää keskiviikkona.

Harvinaista

Luksusristeilijöiden visiitti oli suunniteltu tarkoituksella Tall Ships Races -tapahtuman alle. Suurin osa purjelaivoista saapuu Kotkaan keskiviikkona.

Kotkan kokoiselle kaupungille loistoristeilijän, ja vieläpä kahden, pysähtyminen on poikkeuksellista. Suomen Varustamot ry:n mukaan pienemmistä kaupungeista vastaavaa tapahtuu ainoastaan Maarianhaminassa.

– Tämä on oikein hieno asia Kotkalle, sillä en ole vastaavasta aiemmin kuullut, sanoo Suomen Varustamot ry:n varatoimitusjohtaja Hans Ahlström.

Helsingissä loistoristeilijät ovat tavallinen näky. Myös Turussa niitä vierailee, mutta ei yhtä paljon kuin pääkaupungissa.

Vaikka tuulivoimalla ei tutkimusten mukaan ole ihmiselle haitallisia terveysvaikutuksia, ikäviä oireita raportoidaan silti.

Neurologian erikoislääkäri Kati Juva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatriakeskuksesta kertoo, että oireiden taustalla saattaa olla niin kutsuttu nosebo-ilmiö.

– Nosebo on kuin kaikkien tunteman plasebon ilkeä sisarpuoli. Kun ihminen kuulee negatiivisista vaikutuksista, joihin hänellä itsellään ei ole valtaa, ihminen alkaa ikään kuin kokea näitä vaikutuksia.

Juva korostaa, että oireet ovat oikeita.

– Nämä oireet ovat todellisia muutoksia elimistössä, vaikka ne eivät johdukaan tuulivoiman infraäänistä. Ne voivat olla reaktio huoleen, jota pelko infraäänen vaikutuksista aiheuttaa.

Alueellinen ilmiö

Nosebo voi aiheuttaa muun muassa päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia, unettomuutta, levottomuutta ja jopa kutinaa ja ihottumaa. Ne ovat samantyyppisiä kuin tuulivoiman takia raportoidut oireet.

– Kyseessä on osittain alueellinen ilmiö. Mitä enemmän tietyllä alueella puhutaan tuulivoiman aiheuttamista vaikutuksista, sitä enemmän ihmiset alkavat kokea niitä.

Oireet ovat todellisia muutoksia elimistössä, vaikka ne eivät johdukaan tuulivoiman infraäänistä. Erikoislääkäri Kati Juva

Kati Juva neuvoo luottamaan yksittäisten tarinoiden sijaan luotettavaan tutkimustietoon.

– Jos oireet jatkuvat, kannattaa miettiä, voiko niiden taustalla olla jotain muuta.

Vähättely ei auta

Tuulivoimasta keskusteltiin Porin SuomiAreenassa keskiviikkona. Kati Juvan lisäksi paneelissa puhuivat meluntorjunnan dosentti Valtteri Hongisto, Porin kaupungin yleiskaava-arkkitehti Heimo Salminen, kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) ja Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Paneelissa pidettiin tärkeänä sitä, että ihmisten kokemat oireet otetaan vakavasti, vaikka ne eivät infraäänistä johdukaan.

– Oireita ei pidä missään nimessä vähätellä, Juva muistuttaa.

Keskustelussa pohdittiin myös tuulivoiman kansanterveydellisiä vaikutuksia. Vaikka tuulivoima itsessään ei aiheuta oireita, siitä johtuva huoli voi aiheuttaa. Samanlainen ilmiö oli nähtävissä myös Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen.

– Suomessa raportoitiin tuolloin enemmän keskenmenoja. Tutkimusten mukaan niitä ei tapahtunut alueilla, joissa säteilyä oli ollut erityisen paljon. On mahdollista, että keskenmenoja aiheuttivat tuolloin nimenomaan huoli ja stressi säteilyn vaikutuksista, Juva selittää.

Juukalainen Tulikivi ilmoitti ennen juhannusta uunimestareilleen, että firman kehnon kassatilanteen vuoksi se ei pysty maksamaan näiden työlaskuja ajallaan.

Tilanne ei ole uusi. Yle uutisoi jo vuosi sitten, kesäkuussa 2016, kun Tulikivi lykkäsi työlaskujen maksamista uunimestareilleen. Pörssiyhtiön toimitusjohtaja ja suurin omistaja Heikki Vauhkonen ilmoitti tuolloin asiasta sähköpostitse uunimestareille.

Tilanteen vuotaminen julkisuuteen tyrehdytti toimitusjohtaja Heikki Vauhkosen viestinnän uunimestareille.

Yrittäjinä toimiville uunimestareille asia puolestaan on arka siksi, että heidän tienestinsä riippuu Tulikivestä. Tämän vuoksi he kommentoivat tilannetta nimettöminä.

– Yhdelle kollegalle oli tarjottu maksuksi uunia, mutta ei uunilla voi maksaa yrittäjän lakisääteisiä velvoitteita, muuan uunimestari hymähtää.

Uuneja kokoavilla mestareilla on Ylen tietojen mukaan saamisia jopa useiden kuukausien ajalta, edellinen suoritus on huhtikuulta. Useita uunimestareita on viimeisen vuoden aikana alkanut tehdä muita töitä maksujen viipyilyn vuoksi.

– Nyt ei ole edes eräpäivää, eräs harmistunut tuumaa ja pitää tilannetta pahempana kuin vuosi sitten.

Saamisiaan kyselleitä uunimestareita on Tulikiven taholta vain kehotettu olemaan kärsivällisiä.

Pörssifirman ilmainen pankki

Monia uunimestareita harmittaa myös se, että Tulikivi käyttää heitä ilmaisena pankkina jo toista vuotta. Myöhässä maksetuille saamisille ei ole maksettu viivästyskorkoa.

Uunin ostava asiakas kuitenkin maksaa uuninsa myyjäliikkeelle, joka tilaa uunimestarin pystyttämään tulisijan asiakkaan kotiin ja tilittää myyntiprovision jälkeen sovitun hinnan valmistajalle eli Tulikivelle.

Tulikiven puolestaan on määrä maksaa uunimestareille asennustyöstä keikkojen mukaan. Monilla saamiset ovat nyt useita tuhansia euroja.

– Jos ei liiku raha, ei liiku enää mieskään, eräs kiteyttää tunnot.

Samansuuntaisia kommentteja kuulee useammaltakin taholta.

Toimitusjohtaja lupaa kommentoida elokuussa

Toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen vastasi Ylelle sähköpostilla ainoastaan sen, että yhtiö kommentoi seuraavan kerran liiketoimintaa osavuosikatsauksessa elokuussa. "Jos jotain olennaista liiketoiminnassa tapahtuu, julkistaa yhtiö siitä tiedotteen pörssin tiedonantovelvoitteen mukaisesti", kuului viestin jatko.

Ensimmäisen vuosineljänneksen tulos näyttää Tulikiven alamäen jatkuvan: liikevaihto putosi alle kuuteen miljoonaan euroon.

Tulos oli tammi-maaliskuussa yli miljoona euroa tappiolla. Nettovelkaantumisaste eli korollisten nettovelkojen suhde omaan pääomaan oli kohonnut lähelle 140 prosenttia.

Parempaa jatkoa ei lupaa tilauskantakaan, joka oli heikompi kuin edellisvuonna samalla aikavälillä. Myös vuodenvaihteessa tilauskanta oli huonompi kuin kertaakaan samana ajankohtana 2000-luvulla.

Syöksykierre jatkunut vuosia, valta ei vaihdu

Tulikiven talousluvut viime vuosilta ovat synkkää luettavaa. Yhtiön tulos ennen veroja on ollut tappiollinen jo kahdeksan vuotta peräkkäin.

Liikevaihto on samassa ajassa lähes puolittunut. Vuonna 2016 liikevaihto ylitti enää niukasti 30 miljoonaa euroa; myyntitulot olivat pienimmät tällä vuosituhannella.

Henkilöstöä konsernilla oli viime vuonna hieman yli 200, kun esimerkiksi vuosikymmen aiemmin vuonna 2007 henkilöstön määrä oli keskimäärin 682.

Suurin liikevaihto Tulikivellä on 2000-luvulla ollut vuonna 2006: 82 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna Kermansavi sulautui Tulikiveen ja Juha Sivonen lähti pörssiyhtiön toimitusjohtajan paikalta.

Toimitusjohtajaksi astui samana vuonna yhtiön perustajan Reijo Vauhkosen poika Heikki Vauhkonen, jonka osuus yhtiön äänivallasta oli tuolloin isänsä tavoin neljänneksen luokkaa.

Jos ei liiku raha, ei liiku enää mieskään.

Huolimatta pörssiyhtiön vuosikausia jatkuneesta taantumisesta päätösvalta on pysynyt perheessä: vuoden 2016 lopussa suurin äänivalta oli Heikki Vauhkosella, noin 46 prosenttia.

Jos lasketaan yhteen toimitusjohtajan osakepotti hänen äitinsä Eliisa Elon tai sisarensa Susanna Mutasen osakkeiden kanssa, perheellä on edelleen yli puolet äänivallasta Tulikivessä. Pienomistajilla on yhteensä neljänneksen äänipotti. Muut omistajat ovat lähinnä eläkevakuutusyhtiöitä.

Tulikivi julkistaa toisen vuosineljänneksen tuloksensa 11. elokuuta.