Viisi vuotta siihen meni, mutta nyt se on totta. Yhdysvaltalainen rap-artisti Wiz Khalifa pyyhkäisi eteläkorealaisen Psyn Gangnam Style -megahitin ohi katsotuimpana Youtube-videona. Asiasta kertoi muun muassa brittiläinen The Guardian -lehti.

Wiz Khalifan ja Charlie Puthin yhdessä esittämä balladi See you Again on katsottu tätä kirjoitettaessa noin 2,9 miljardia kertaa, Gangnam Stylea puolestaan noin 6,5 miljoonaa kertaa vähemmän. See You Again -videon voi katsoa täältä.

Khalifan ja Puthin hitiksi noussut kappale on vuonna 2015 syntynyt tunteellinen laulu, joka kunnioittaa Fast and Furious -toimintaelokuvien tähden, näyttelijä Paul Walkerin muistoa. Walker kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 2013. BBC:n mukaan See You Again onkin yksi suosituimmista hautajaiskappaleista Britanniassa.

Yhdysvaltalainen Wiz Khalifa on 29-vuotias rap-artisti, joka on keikkaillut Suomessa muun muassa Ruisrockissa 2014 ja Blockfestissa 2015. Elokuussa hänet nähdään jälleen Tampereen Blockfestissä. Khalifan muita hittejä ovat Black and Yellow ja We Dem Boyz.

Pienen tauon jälkeen Rautatientorilla aiemmin järjestetyt mielenilmaukset ovat löytäneet uuden sijan Helsingin keskustassa. Turvapaikanhakijoiden mielenilmaus jatkuu taidemuseo Kiasman edessä. Toiselle puolen Mannerheimintietä on asettunut Suomi Ensin -ryhmä.

Suomi Ensin -ryhmä myös videoi omat ja kadun toisen puolen tapahtumat ja jakaa ne verkossa.

Verkossa on myös jaettu videota, jossa tummaihoiseen, musiikkia Lasipalatsin kulmalla kaiuttimesta soittaneeseen nuorukaiseen käydään käsiksi.

–Poliisi on tästä tietoinen ja asiasta on tehty rikosilmoitus. Kyllä täällä voi edelleen kulkea kuten ennenkin kukin oman harkintansa mukaan, toteaa apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen Helsingin poliisista.

Poliisi sanoo takaavansa kansalaisten turvallisuuden ja pyrkivänsä ehkäisemään ennalta mahdollisia rikoksia.

Yöksi teltat pitää korjata pois

Molemmat tahot saavat osoittaa mieltään aamukahdeksasta iltakymmeneen. Yöksi teltat pitää purkaa pois.

– Jatkamme niin kauan kuin hallitus jatkaa pakkopalautuksia erityisesti turvattomille alueille Irakiin tai Afganistaniin, sanoo turvapaikanhakija Haider Isam Yas.

Suomi Ensin -ryhmä aikoo jatkaa Paasikiven aukiolla juuri niin pitkään kuin turvapaikanhakijatkin.

– Meillä on periaate, että tulemme aina tänne, kun hekin tulevat. Eilen he olivat puoli päivää. Katsotaan nyt, kuinka kauan ne jaksavat olla, sanoo varapuheenjohtaja Marco de Wit Suomi Ensin -liikkeestä.

Suomi Ensin -leiri purettiin kesäkuun lopussa Rautatientorilta. Poliisi perusteli asiaa sillä, että mielenosoitus aiheutti välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle. Turvapaikanhakijoiden mielenilmaus sai lähtöpassit muutama päivä myöhemmin. Sillooin vedottiin heidän omaan turvallisuuteensa.

Tutkimusprofessori Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta toteaa, että valtavan jäävuoren irtoaminen Etelämantereesta on suoraa seurausta ilmastonmuutoksesta.

– Tämä on merkittävä askel eteenpäin ilmastonmuutoksen etenemisessä Antarktiksen niemimaalla.

Isoja jäävuoria irtoaa Etelämantereella usein. Poikkeuksellista on Haapalan mukaan se, missä vuori irtosi.

Etelämantereella on ollut kolme Larseniksi nimettyä jäähyllyä eli mantereen jäätiköiden jatketta. Kaksi Larseneista on jo romahtanut.

– Tiedeyhteisö on erityisen kiinnostunut siitä hajoaako Larsen C samalla tavalla kuin A ja B. Jos se hajoaa, se on historiallisen suuri tapahtuma.

Irronnut jäävuori on 6000 neliökilometrin kokoinen. Se on kaksi kertaa Gotlannin saaren kokoinen.

– Jäähyllyt pienenevät joka puolella. Jäätä on vähemmän ja vähemmän ja se on seurausta ilmaston lämpenemisestä, sanoo tutkimusprofessori Jari Haapala.

"Vuoden päästä vuori on sulanut"

Satojen metrien paksuiset jäähyllyt ovat syntyneet tuhansien vuosien aikana, mutta ne saattavat hajota syntyaikaansa nähden varsin nopeasti.

Nyt jääsaari on alkanut ajelehtia pois Etelämantereelta. Merivirrat kuljettavat sitä kohti pohjoista.

Jäävuori lähtee kiertämään Antarktiksen ympärysvirtaa kohti Intian valtamerta. Se menee ensin pohjoiseen ja alkaa sitten kääntyä kohti itää kohti Afrikan sarvea, Haapala arvioi.

– Kun se saavuttaa alueen missä on vähän enemmän aallokkoa, se alkaa hajota. Se saattaa hajota kahteen, kolmeen kappaleeseen, jotka ovat valtavan kokoisia.

Haapala arvioi, ettei jäävuoresta ole vuoden päästä enää mitään jäljellä. Laivaliikenteelle vuoresta ei ole professorin mukaan mitään haittaa, koska sitä voidaan seurata.

– Luultavasti siitä tulee enemmänkin turistibisnes. Kaikki Antarktikselle suuntaavat turistilaivat haluavat varmasti viedä turistinsa katsomaan Larsenista irronnutta jäävuorta.

Estelle hyörii kattila kädessään punaisessa leikkimökissä. Leikkimökin ikkunat ovat auki. Pihalla äiti-Victoria valittaa nälkäänsä.

– Mitä minä saan?

– Tämä on pasta carbonaraa, väittää Estelle ja ojentaa Victorialle kattilan, jossa näyttää olevan kaksi sämpylää.

– Pasta carbonaraa, sepä mukavaa! Oi, miten hyvää. Mutta onko sinulla mausteita tähän pasta carbonaraan?

– Ehkä. En ole varma, myöntää Estelle.

– Et ole varma? Luulin, että tämä on hyvin järjestetty keittiö?

Kestää hetken, ennen kuin Estelle palaa ikkunaan. Keittiöstä on löytynyt leikkikurkkua ja -tomaattia.

– Kiitos, kiitos, onpa hienoa. Voi, miten hyvää. Tomaatti on lämmennyt auringossa, Estelle. Tosi hyvää.

– Sano, milloin minun pitää tiskata.

– Eiköhän ala olla sen aika, Victoria sanoo.

Estellen mieli on kuitenkin muuttunut. Hän tulee leikkimökistä pihalle ja toteaa:

– Oscar saa tiskata, minä laitoin ruoan!

– Niin, joku järjestys se olla pitää, toteaa isä-Daniel.

Leikkihetki voisi olla mistä tahansa perheestä, mutta tämä kohtaus on Hagan linnan pihalta. Estelle on oikea prinsessa ja Victoria kruununprinsessa.

Ehkä juuri siksi leikkimökissä ei leikitä prinsessaleikkejä vaan esitetään kohtausta arjesta.

Oscar saa tiskata, minä laitoin ruoan!

Päivä on aurinkoinen, tuomet kukkivat, Estelle juoksentelee ympäriinsä ja kruununprinsessa Victoria antaa 40-vuotishaastattelua Ruotsin television Claes Elfsbergille.

Keskustelu koskettelee muun muassa sitä, kuinka tavallista elämää kuninkaallinen voi elää.

Hagassa asuminen erityistä

Victoria ja Daniel muuttivat Hagan linnaan häidensä jälkeen, syksyllä 2010. Linna sijaitsee Brunnsviken-lahden rannalla Hagan puistossa Tukholman pohjoispuolella.

Linna oli ollut Ruotsin hallituksen käytössä, ja se annettiin nuoren pariskunnan käyttöön hallituksen päätöksellä. Victoria iloitsi Hagaan muuttamisesta, olihan se hänen isänsä ja tätiensä kotilinna.

– Minulla ei ollut koskaan mahdollisuutta tavata isovanhempiani. Haga merkitsi erittäin paljon heille ja heidän lapsilleen, joten tänne tulo tuntuu todella erityiseltä. Tuntuu siltä, kuin olisin heitä lähempänä, sanoi Victoria uutistoimisto TT:lle.

Victorian tädit tunnetaan Ruotsissa nimellä Hagasessorna, Hagan (prin)sessat. He ovat Victorian isän sisaret Margaretha, Birgitta, Désirée ja Christina. Victorian isä siis kasvoi tässä samaisessa linnassa.

Mehän olemme kaikki ihmisiä.

Linnaa kiertää korkea, musta rauta-aita. Aidan ja lahden välillä kiemurtelee jalankulkutie. Tavalliset tukholmalaiset käyvät puistossa piknikillä, pelaavat palloa ja melovat lahdella.

Kuinka tavallinen voi olla, kun asuu aitojen sisällä, kuuluu kuningasperheeseen ja kruunataan jonakin päivänä valtion päämieheksi?

– Mehän olemme kaikki ihmisiä, toteaa Victoria.

– On selvää, että tilanteemme on aivan erityinen, mutta yritämme ymmärtää muita ihmisiä ja muodostaa käsityksen tavallisten ihmisen elämästä.

Hän kertoo päiviensä täyttyvän epävirallisista ja virallisista tapaamisista. Yhtenä päivänä hän saattaa tavata kodittomia Tukholmassa, toisena maailmanjohtajia Euroopasta, Venäjältä, Yhdysvalloista ja Aasiasta.

– Liikun roolissani yhteiskunnan kaikissa kerroksissa. Tapaan niitä, jotka ovat kaikista heikoimmassa asemassa. Voin kertoa heidän tarinoitaan niille, jotka päättävät.

Victorian suosio omaa luokkaansa

Victoria on Ruotsin kuningasperheen suosituin jäsen. Hän on suosiossaan omassa luokassaan.

Expressenin keväällä teettämän mittauksen mukaan yli puolet ruotsalaista pitää Victoriaa parhaana henkilönä kuningashuoneesta edustamaan Ruotsia.

Vajaa viidennes pitää kuningasta parhaana. Muita ei kannata tässä yhteydessä edes mainita.

Lisäksi, vaikka kuningashuoneeseen kannatus kokonaisuudessaan on laskussa, Victorian suosio on kasvanut vuosien kuluessa.

– Se on todella mukavaa. Tulen siitä iloiseksi, sanoo Victoria.

Suosion mukana tulee myös velvollisuuksia, huomauttaa Victoria. Hänet tunnetaan tunnollisena ja kunnianhimoisena kruununprinsessana.

Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskiarvolla 4,8, kun arvosana-asteikon paras luku Ruotsissa on 5. Suoritusta on pidettävä erittäin hyvänä, sillä Victorialla on lukihäiriö.

– Sillä ei ollut mitään väliä, että kaikki sanoivat kerta toisensa jälkeen, että syy ei ollut minussa. Tein töitä joka päivä koulun jälkeen ja joka viikonloppu, jotta pysyisin samassa vauhdissa kuin luokkakaverini, Victoria on kertonut.

"Kaikki ei aina ole ollut helppoa"

Noin puolitoista vuotta kirjoitusten jälkeen julkisuudessa nähtiin sairaalloisen laiha Victoria. Oli syksy 1997. Victoria osallistui Tukholman Grand-hotellissa järjestettyyn gaalatilaisuuteen.

Oli selvää, että hän kärsi jonkinlaisesta syömishäiriösta. Myöhemmin on ilmennyt, että se oli anoreksia. Kuningasperhe päätti lähettää Victorian Yhdysvaltoihin.

Haluan, että muut tuntevat, että teen hyvää työtä.

Hän opiskeli Yalen yliopistossa, sai ammattiapua ja pystyi elämään poissa parrasvaloista.

– On vaikea sanoa, mikä aiheutti ongelmat ja ennen kaikkea on vaikea kertoa siitä. Olen ajoittain ollut hyvin ahdistunut. Kaikki ei aina ole ollut helppoa, Victoria sanoo.

Victoria kertoo opetelleensa tuntemaan itsensä ja asettamaan itselleen rajoja. Hän ei halua selittää ahdistustaan tehtäväänsä liittyvillä odotuksilla.

– Se olisi liian yksinkertaista. Huonosti voimiseen on yhtä monta syytä kuin on ihmisiä, jotka voivat huonosti. Minun huonovointisuuteni oli hyvin monimutkaista ja oli tärkeää saada apua palasten kokoamiseen.

Hän uskoo elämänsä olevan nykyään tasapainossa, mutta asettaa yhä itselleen monia vaatimuksia.

– Haluan toimia oikein. Haluan, että muut tuntevat, että teen hyvää työtä. Yritän tehdä parhaani kaikissa tilanteissa. Toivon, että se näkyy, ja että se huomataan, Victoria sanoo.

"Estelle ei vielä ymmärrä"

Estelle juoksee Brunnsvikenin rannalla vaahteranlehti ja tuomenkukinto kädessään. Hän lennättää kantamustaan ylös alas, hyppää puistonpenkille, kurottaa seuraavassa hetkessä kohti maata.

Tietääkö prinsessa Estelle, mikä häntä odottaa aikuisena?

– En oikeastaan usko. Hänhän on viisi. Hän ymmärtää vähän, mutta rooli kasvaa vähän kerrassaan ja toivottavasti luonnollisesti.

Estelle on osallistunut vanhempiensa mukana joihinkin yleisötilaisuuksiin, kuten Kuningas Kaarle XIV Kustaan 70-vuotissyntymäpäiville. Hän on varmasti myös äitinsä 40-vuotispäivillä.

Kaikki tapahtuu lasten ehdoilla.

– Rooli on jossakin nurkassa, sopivassa määrin. Estelle ja Oscar saavat kokea, millaista minulla ja Danielilla on. Siitä tulee luonnollista.

Ettekö tunne vanhempina tarvetta suojella heitä huomiolta?

– Kaikki tapahtuu lasten ehdoilla. Heidän on opittava tuntemaan olonsa turvalliseksi ja mukavaksi ympäristössään ja niiden ihmisten kanssa, joita heidän ympärillään on. Ei sen tarvitse olla sen kummempaa, sanoo kruununprinsessa Victoria.

Kruununprinsessa Victoria täyttää 40 vuotta perjantaina 14. heinäkuuta. Yle lähettää Ruotsin television Victoriasta tekemän ohjelman TV1:ssä sunnuntaina 16.7. kello 15.05–16.05.

Keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n presidenttikandidaatit patistelivat eilen istuvaa valtionpäämiestä osallistumaan vaalipaneeleihin muiden ehdokkaiden rinnalla.

Presidentti Tarja Halonen oli samassa tilanteessa 12 vuotta sitten hakiessaan toiselle kaudelle. Halosen mielestä myös istuvan presidentin pitää osallistua vaalipaneeleihin.

Mitään aikarajaa, milloin vaaliväittelyihin pitää osallistua, ei Halosen mielestä ole.

– Ei siinä ole mitään aikarajaa, riippuu kustakin tilanteesta, mutta sen jälkeen kun on kaikki ehdokkaat selvillä, niin siitä se lähtee. On tietysti hyvä huomata, että istuva presidentti pystyy käymään tietynlaista kampanjaa koko ajan suorittamalla tehtäviään.

Onko reilua tulla mukaan vasta itsenäisyyspäivän jälkeen

Tarja Halonen pitää demokratian kannalta välttämättömänä, että vaaleissa on useita ehdokkaita.

Mutta miten ehdokkaita pääsee vertaamaan ylivoimaiseen, jatkokautta hakevaan presidenttiin jos tämä lähtee yhteisiin vaaliväittelyihin vasta itsenäisyyspäivän jälkeen, kuten Sauli Niinistö on ilmoittanut?

– Minä sanoisin, että kaikkihan sen tietää, että istuva presidentti käy koko ajan sellaista vaalikampanjaa, että hän antaa koko ajan työnäytettä. Tässä mielessä on toinen asia, milloin hän virallisesti käy vaalitilaisuuksissa. Hänellä on etuna ja haittana se, että hän on esillä koko ajan mahdollisena jatkajana, Halonen sanoo.

Halonen ei ota kantaa siihen, onko tämä reilua muita ehdokkaita kohtaan.

– Se on perustuslaillinen tilanne. Ei siinä ole kyse onko se reilua tai epäreilua, eduskunta sen on päättänyt.

Lue myös

Presidentti Niinistö ihmettelee vaatimuksia jo nyt aloitettavista vaaliväittelyistä

Iisalmen pitkäaikainen kaupunginjohtaja Martti Harju haluaa ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leon pyytävän julkisesti anteeksi toimintaansa Iisalmen seurakunnan taloussotkujen hoidossa.

Kiista kulminoituu sittemmin kumottuun ortodoksisen seurakunnanneuvoston erottamiseen, joka tapahtui vuonna 2015. Neuvoston erotti seurakunnanvaltuusto, mutta Harjun mielestä todellinen vallankäyttäjä oli arkkipiispa Leo.

Pian erottamisen jälkeen uusi neuvosto pyysi lakimiehen kautta poliisia selvittämään, olivatko entinen neuvosto ja Iisalmen kirkkoherra Elias Huurinainen syyllistyneet luottamusaseman väärinkäyttöön, virka-aseman väärinkäyttöön ja kavallukseen. Arkkipiispa asetti Huurinaisen myös toimituskieltoon.

Tutkintapyyntö ja toimituskielto liittyivät talousvaikeuksissa olleeseen hotelli Artokseen, jonka toiminnassa Iisalmen ortodoksinen seurakunta oli mukana ja jonka puuhamies kirkkoherra Huurinainen oli.

Artos haettiin myöhemmin konkurssiin, mutta syyttäjä ei löytänyt näyttöä Huurinaisen tai muidenkaan tekemistä rikoksista siihen liittyen. Myöhemmin Itä-Suomen hallinto-oikeus totesi, että myös seurakunnanneuvoston erottamispäätös oli ollut laiton, sillä kirkkolaki ei anna valtuustolle toimivaltaa erottaa neuvostoa. Hallinto-oikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Artosta ja muita Huurinaisen projekteja läheltä seurannut ex-kaupunginjohtaja Harju väittää nyt, että seurakunnanneuvoston erottamisessa oli kyse arkkipiispan halusta näpäyttää kirkkoherraa henkilökohtaisista syistä. Tästä hän sanoo "nähneensä ja kuulleensa" todisteita monesti vuosien varrella, mutta ei suostu yksilöimään tapauksia tarkemmin.

– Ajojahti on minusta oikea sana kuvaamaan tätä. Siinä haluttiin häväistä isä Eliaksen elämäntyö hänen eläköitymisensä kynnyksellä ja osoittaa, että et ole mitään saanut aikaan ja jos olet saanut niin vilpillä ja vääryydellä.

Hänen mukaansa arkkipiispan pitäisi nyt pyytää julkisesti anteeksi eläkkeelle jääneeltä kirkkoherra Huurinaiselta, erotetuilta seurakunnanneuvoston jäseniltä "ja muilta sijaiskärsijöiltä". Sopiva tilaisuus siihen olisi Harjun mielestä seurakunnan juhlallisuuksissa 19.–20.7. Hän toi ajatuksen ensi kerran esiin mielipidekirjoituksessaan Iisalmen Sanomissa ja Savon Sanomissa keskiviikkona.

– Se olisi todellista johtajuutta ja reilu teko. Sillä tämä putsautuu, hän perustelee Ylelle.

Arkkipiispa voi harkita sitä itse omassa sydämessään. Elias Huurinainen

Arkkipiispa ei kommentoi

Parhaillaan lomalla oleva arkkipiispa Leo vastasi Ylen haastattelupyyntöön tiedottajansa Maria Takkusen kautta. Tiedottajan mukaan arkkipiispa ei halua kommentoida Iisalmeen liittyviä kysymyksiä millään tavalla, sillä asia on kesken. Ortodoksinen kirkollishallitus ei ole vielä päättänyt, aikooko se valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä kumota seurakunnanneuvoston erottaminen. Oikeusjuttu voi siis vielä jatkua korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Takkunen sanoo arkkipiispan olevan tietoinen ex-kaupunginjohtaja Harjun mielipidekirjoituksesta. Hän kuitenkin lisää, ettei arkkipiispa aio nyt lähteä "mittelemään siitä millään tavalla".

Nykyään eläkkeellä oleva kirkkoherra Elias Huurinainen kuvaa Harjun ulostuloa "rehdin oikeudenmukaisen ja lähimmäistä rakastavan pohjalaisen kirjoitukseksi". Siihen, olisiko arkkipiispan hänenkin mielestään syytä pyytää anteeksi, Huurinainen ei vastaa suoraan.

– Arkkipiispa voi harkita sitä itse omassa sydämessään.

Kaksi ensimmäistä eläkevuottani ovat menneet tämän valitettavan jutun kanssa hengissä selviämisen taistelussa. Elias Huurinainen

Myöskään erotetun seurakunnanneuvoston jäsen Pauli Blinnikka ei halua kommentoida mahdollisen anteeksipyynnön tarvetta. Hänen mukaansa erotetut neuvoston jäsenet ovat "porukalla päättäneet, ettei tapausta kommentoida keskeneräisenä".

Vuoden 2015 tapahtumien aikaan seurakunnanvaltuutettuna ollut Marja Hurskainen puolestaan vahvistaa Harjun kirjoittaneen "siitä, mistä [hän] on tiennyt".

– Semmoista se on ollut. Minusta ne asiat olisi voitu sopia pyöreän pöydän ääressä eikä tuolla tavalla julkisuuden kautta rankaisemalla, Hurskainen sanoo ja viittaa Huurinaisen kohteluun.

"Olen siitä hyvin murheellinen"

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kirkon johdon toimintaa Iisalmen ortodoksiseurakunnan taloussotkuissa on kritisoitu. Toimituskieltoon pantu Huurinainen itse ihmetteli Ylelle vuonna 2015 joutuneensa "samaan kategoriaan rattijuoppojen, huorintekijöiden ja lapsiinsekaantujien kanssa".

Myös Savon Sanomien toimittaja Iisalmessa on kirjoittanut arkkipiispa Leon vallankäytöstä tapauksessa, muun muassa kuvaamalla kuinka "arkkipiispa oli saanut tarpeekseen niskuroivasta ideanikkarista, joka ei tehnyt kuten kirkon johto sanoi".

Iisalmen entisen kaupunginjohtajan Martti Harjun mukaan Iisalmen vyyhti ei suinkaan ole ainutlaatuinen ortodoksisen kirkon johdossa, vaan kertoo laajemmista ongelmista johtamistavassa. Tästä todistavat hänen mielestään useat muutkin kirkon johdosta viime vuosina julkisuuteen nousseet kohut.

– Arkkipiispan johtamistapa on diktaattorimainen ja tulos näkyy tässä.

Martti Harju oli Iisalmen kaupunginjohtaja 1987–2013. Hän on ollut läheisessä yhteydessä isä Elias Huurinaisen kanssa jo 1980-luvulta saakka, jolloin Huurinainen oli perustamassa kaupunkiin kulttuurikeskus Artosta. Hän oli myös Artos Oy:n hallituksen jäsen kevättalveen 2015 saakka.

Tapahtumien keskiössä ollut Elias Huurinainen on pitkään hiljaa puhelimessa, kun häntä pyydetään kommentoimaan Harjun luonnehdintaa arkkipiispan johtamistyylistä.

– Kirkossa näyttää olevan monenlaisia toimintatapoja ja tämäntyyppinen toimintatapa on varmaankin ehkä yksi, jollaista on nähty olevan, hän pyörittelee.

Itse Huurinainen haluaisi jo päästä eroon hänen viimeistä virkavuottaan leimanneesta kohusta. Hän sanoo toivovansa sydämestään, että hallinto-oikeuden päätöksen myötä asianosaiset voisivat saada rauhan elämäänsä.

– Valitettavasti minun kaksi ensimmäistä eläkevuottani ovat menneet tämän valitettavan jutun kanssa hengissä selviämisen taistelussa. Olen sairastanut tämän takia paljon fyysisesti ja siitä olen hyvin murheellinen.

Sairaanhoitaja Kati Partanen on juuri palannut Irakin Mosulista, käytännössä puolentoista kilometrin päästä eturintamasta, jossa sotaa Isisiä vastaan käytiin.

Viikonloppuna Irakin hallitus ilmoitti, että sen joukot valtasivat Mosulin takaisin Isisiltä. Kaupungista taisteltiin yhdeksän kuukauden ajan.

Irakissa Partanen työskenteli Punaisen Ristin leivissä Mosulin keskussairaalassa rintaman lähellä. Jo ennen vapaaehtoisten saapumista Isis oli polttanut sairaalan osittain.

– Tietenkin kun on niin lähellä eturintamaa, pommituksia ja helikopterien ylilentoja kuulee joka päivä. Myös ampumiset ja aseiden laukaukset kantautuvat korviin.

Partanen kuitenkin vakuuttaa, että sairaalassa pystyi tekemään töitä hyvin.

– Se on jotenkin niin kummallista, että pari päivää sitä hieman hätkähti aina kun pommit sinkoilivat, mutta sitten siihen tottuu. Kun minulla on potilas hoidettavana siinä edessä, keskityn siihen potilaaseen, ja kaikki muu vain unohtuu ympäriltä.

Vuosien kokemus avustustyöntekijänä

Syy Partasen nopeaan sopeutumiseen selittyy varmasti myös vuosien kokemuksella. Hän on kiertänyt maailman katastrofialueita SPR:n delegaattina eli vapaaehtoisena ammattilaisena jo 15 vuoden ajan.

Partanen on nähnyt sodan ja maanjäristyksen runtelemia paikkoja niin Etelä-Sudanissa, Pakistanissa, Haitissa, Thaimaassa kuin Keniassa. Kriisialueilla hän on viettänyt yhteenlaskettuna kolme vuotta. Halu auttaa muita heräsi varhain.

– Olin kymmenenvuotias. Muistan vieläkin sen näyn mustavalkoisesta televisiosta, kun Punaisen Ristin autot ajoivat peräkkäin auringonlaskussa. Silloin päätin, että tuonne lähden vielä joskus.

Delegaatin työhön valmistavan koulutuksen Partanen kävi jo vuonna 1997. Ensimmäisen kerran hän lähti kriisialueelle Keniaan vuosien 2002–2003 taitteessa. Hän halusi odottaa lapsensa aikuistuvan ennen sodan keskelle lähtöä.

Sen jälkeen Partanen on tehnyt toistakymmentä avustusmatkaa, joiden kesto on vaihdellut aina viikoista puoleen vuoteen.

En tiedä. Ei minua pelota. Ei tätä työtä voi tehdä, jos pelkää. Kati Partanen

Kun Partaselta kysyy, pelkääkö hän koskaan kriisialueella, vastaus on jämäkkä ei. Tarkalleen hän ei kuitenkaan osaa sanoa, miksi.

– En tiedä. Ei minua pelota. Ei tätä työtä voi tehdä, jos pelkää.

Delegaatin työn muiden tunteiden kirjo on kuitenkin valtava. Partanen kertoo, että erityisen raskaana hän kokee yhä Thaimaan vuoden 2004 tsunamin. SPR:n työntekijät etsivät yhdeksän päivän ajan elossa olevia suomalaisia, joita lennätettiin takaisin Suomeen.

– Kyllä tsunami edelleen on se psyykkisesti raskain kokemus.

Kotiinpaluu lähtöä vaikeampaa

Partasen mukaan kotiin palaaminen on aina vaikeampaa kuin kriisialueelle auttamaan lähteminen. Ystävien, työkavereiden ja perheen voi olla vaikea ymmärtää, mitä kaikkea palannut on todistanut. Hän uskoo muiden SPR:n vapaaehtoisten tuntevan samoin.

– Siellä ei itku tule, mutta sitten kun pääsee kotiin niin se itku alkaa. Olen tässä parin päivän aikana porannut aika paljonkin.

Mosulista palaaminen sai Partasen myös ikävöimään.

– Olen jo toistakymmentä keikkaa tehnyt ja tämä oli paras niistä. Irakilaiset ovat aivan valloittavia ihmisiä. Minulla on ihan ikävä potilaitani, heidän omaisiaan, työtovereitani, talomme henkilökuntaa ja paikallisia kuskeja.

Irakilaiset ovat aivan valloittavia ihmisiä. Kati Partanen

SPR:n työntekijät asuivat reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Mosulista. Yhteisestä talosta ei saanut poistua lukuun ottamatta työmatkoja, koska aluetta oli pommitettu viime marraskuussa. Talossa oli kuitenkin kaikki tarpeellinen.

–Meillä oli sellainen kansainvälinen porukka. Huolto pelasi todella hyvin eli oli jopa ihan sängyt, suihkut ja ruokaa.

Punaisen Ristin autot joutuivat ajamaan päivittäin 12 tarkastusaseman läpi sairaalalle kuljettaessa. Pimeällä ei voinut liikkua edes autolla, joten työpäivät päätettiin viideltä.

Parin päivän ajan kulku Mosuliin oli estetty kokonaan. Kaikki tiet olivat poikki.

– Se oli aikamoinen kärsimys, kun tiesi, että apua tarvittaisiin mutta piti siellä kotona pyöriä ja odotella, Partanen liikuttuu.

Sokeria haavoihin

Mosulissa sairaalan henkilökunnan hoidettavaksi tuotiin paljon kuolemaa tekeviä ja jo menehtyneitä potilaita.

– Kyllä me kaikki yritetään pelastaa, jotka siis vain voidaan. Tällä kertaa olin Mosulissa kuukauden verran, emmekä menettäneet kuin kaksi potilasta, mikä sekin on tietysti hyvin surullista. Moni kuitenkin parani ja pääsi kotiin.

Kentällä ei ole mahdollisuuksia hoitaa potilaita samanlaisilla menetelmillä kuin Suomessa. Partanen kertoo vapaaehtoisten joutuvan turvautumaan vaihtoehtoisiin hoitotapoihin.

– Esimerkiksi sokeria käytetään likaisten haavojen hoitoon.

Ajatelkaa aamulla, kun heräätte omasta sängystä ja teillä on rauha siinä ympärillä. Se on kaiken perusta. Kati Partanen

Suomessa Partanen työskentelee sairaanhoitajana Jyväskylässä. Hän kiittelee työnantajaansa Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä, joka on joustanut ja kannustanut häntä SPR:n toiminnassa. Avustustyöntekijänä Partanen on oppinut kulttuurin tuntemusta ja kielitaitoa, joita hän soveltaa käytäntöön myös suomalaisella työpaikalla.

Nyt hän haluaa levätä hetken Mosulin jälkeen. Partanen on päättänyt lomailla kesämökillään Itä-Suomessa. Vaikka painajaisia hän ei kokemuksistaan huolimatta näe, täytyy uusia muistoja sulatella hetki. Läheisiään hän kertoo muistuttavansa kotimaan etuoikeutetusta asemasta.

– Ajatelkaa aamulla, kun heräätte omasta sängystä ja teillä on rauha siinä ympärillä. Se on kaiken perusta.

Helsingin poliisi on saanut selville ratkaisevia yksityiskohtia Aleksis Kiven kadun murhasta. Se tapahtui myöhään juhannusaattoiltana surmatun kotona.

Poliisin esitutkinnassa on selvinnyt, että epäilty tekijä ja uhri olivat tavanneet sattumalta Sörnäisissä noin tunti ennen saapumistaan surmatun asunnolle. Surma tapahtui pian heidän saavuttuaan asunnolle.

– Epäillyn kertoman mukaan tekoa oli edeltänyt lyhyt riita, joka eteni nopeasti väkivallan käyttöön. Teossa oli käytetty teräasetta ja uhri oli yrittänyt puolustautua hyökkäykseltä, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja rikoskomisario Kirsi Kanth Helsingin poliisilaitokselta.

Nainen tunnustanut ja vangittu

73-vuotias mies löytyi surmattuna kerrostalohuoneistosta maanantaina 26. kesäkuuta Helsingissä Aleksis Kiven katu 11:ssä kantakaupungissa.

Teosta epäillään vuonna 1964 syntynyttä naista, joka on tunnustanut teon. Helsingin käräjäoikeus vangitsi viisikymppisen naisen epäiltynä todennäköisin syin miehen murhasta 6. heinäkuuta.

Epäilty oli myös anastanut uhrin omaisuutta, jonka hän oli kuitenkin pian hävittänyt. Epäilty ei ole kyennyt selvittämään varsinaista motiiviaan teoille.

– Teon jälkeen epäilty poistui paikalta lähistöllä olevaan omaan asuntoonsa, jossa hän kertoo jatkaneensa kotielämäänsä aina kiinniottopäivään saakka, Kanth jatkaa.

Poliisin mukaan epäilty ei kuulunut uhrin lähipiiriin, mutta he asuivat samalla alueella ja olivat tavanneet toisensa satunnaisesti. Epäilty ei ole poliisille ennalta tuttu.

Poliisin tutkinta eteni ripeästi sen jälkeen, kun kansalaisilta saaduilla havainnoilla ja alueen valvontatallenteilla oli kyetty kartoittamaan uhrin aattoiltaisia liikkeitä sekä hänen kanssaan tekemisissä olleita henkilöitä.

Ilmastotutkijat ovat laatineet erilaisia listoja ilmastonmuutoksen "hotspoteista". Tähän listaan on pyritty kokoamaan esimerkkejä, jotka ilmentävät jo käyntiin lähtenyttä muutosta paikallisissa oloissa.

1. Välimeren alue kuivuu

Välimeren altaan maissa ilmaston lämpeneminen on nopeampaa kuin maapallolla keskimäärin. Kun maapallon ilmasto on lämmennyt 1800-luvun lopulta lähtien keskimäärin yhden asteen, Välimeren maissa nousua on ollut jo 1,4 astetta.

Muutos näkyy jo nyt, sillä varsinkin Välimeren itäisessä osassa sademäärät ovat kutistuneet ja ankarat hellejaksot yleistyneet.

Vuonna 2015 tutkimuslaitos World Resources Institute listasi maat, joissa veden puute tulee 20 vuoden kuluttua olemaan suuri ongelma. Maita kertyi listalle 33. Niistä 14 oli Välimeren alueella.

Science-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että jos ilmaston lämpeneminen etenee kahteen asteeseen, suuri osa eteläistä Espanjaa, samoin kuin muut alueet Välimeren ympäristössä muuttuvat autiomaaksi.

Sademäärän vähenemisen arvellaan olleen tärkeä taustatekijä Syyrian sisällissodan syttymiselle.

Tiheään asutetut rannikkoseudut ovat alttiita ilmastonmuutoksen aiheuttamallle ruokapulalle ja sosiaaliselle levottomuudelle varsinkin Algeriassa, Libanonissa, Jordaniassa, Israelissa ja palestiinalaisalueilla.

2. Merenpinta nousee ja maaperä suolaantuu – esimerkkinä Bangladesh

Ilmaston lämpeneminen nostaa merenpintoja, mikä vaikeuttaa elämää matalilla rannikkoseuduilla.

Bangladesh on ääriesimerkki merenpinnan nousun kehitysmaalle aiheuttamista ongelmista. Bangladeshissä on yli 160 miljoonaa asukasta, ja heistä suuri osa asuu Gangesjoen hyvin alavalla suistoalueella. Matalilla rantapelloilla tapahtuva riisinviljely on asukkaille elintärkeää.

Kun merenpinta nousee, merivesi pääsee entistä helpommin riisiviljelyksille.

Sama vaikutus on Bengalinlahdelta säännöllisesti saapuvilla hirmumyrskyillä, jotka työntävät merivettä maalle, sekä monsuunisateiden aiheuttamilla tulvilla.

Monsuunisateet aiheuttavat aina tulvia, mutta Bangladeshissä toimivan ilmastontutkimuslaitoksen mukaan monsuunit ovat voimistuneet viimeisten 20 vuoden aikana.

– Me emme saa tulevina vuosina enempää sadetta, mutta sateet keskittyvät eri tavalla, vähemmän sataa kuivalla kaudella ja enemmän monsuunien aikaan. Outoa kyllä, tämä johtaa voimistuviin tulviin ja kuivuuskausiin, rankempiin monsuuneihin, sanoo tutkimuslaitoksen johtaja Saleemul Huq The Guardian -lehdelle.

Maaperän suolaantuminen merkitsee, ettei siinä voi enää viljellä riisiä. Maatalouden asiantuntijat yrittävät kehittää enemmän suolaa sietäviä riisilajikkeita, mutta tälläkin kehitystyöllä on rajansa.

Asiantuntijat pelkäävät, että 5–20 miljoonaa ihmistä joutuu muuttamaan pois Bangladeshin rannikolta seuraavien 20 vuoden aikana, koska elinmahdollisuudet siellä häviävät. Suurin osa heistä siirtynee pääkaupungin Dhakan slummeihin.

3. Maatalous kituu – eteläinen Afrikka

Eteläisestä Afrikasta on saatavilla niukasti pitkäaikaisia ilmastotilastoja. Maatalous on tällä alueella yleisin elinkeino. Maanviljelijät saavat suurimman osan tiedoistaan suullisena perinteenä, jonka opastamana maanviljely on turvannut leivän sukupolvelta toiselle.

Maanviljelijöillä ei ole epäilystä asiasta; ilmasto on muuttunut. The Guardian -lehden Malawissa haastattelemat avustustyöntekijät kertovat havainnoistaan.

– Perheeni on ollut riippuvainen maanviljelystä. Ilmasto on muuttumassa. Nykyään kylvämme maissin joulukuun lopulla tai jopa tammikuussa. Aiemmin kylvimme sen marraskuussa, kertoo Elvas Munthali.

– Nykyään on paljon lämpimämpää. Sateet tulevat ja me kylvämme, mutta sitten tulee kuiva kausi. Kuivat kaudet ja sateet ovat rankempia, mutta lyhyempiä, sanoo Patrick Kamzitu.

Tällä hetkellä eteläistä Afrikkaa koettelee raju kuivuus. Miljoonat ihmiset eivät ole saaneet sadetta yli vuoteen ja ovat siksi ulkomaisen ruoka-avun varassa.

Ilmastotutkijat arvioivat, että eteläisen Afrikan ilmasto lämpenee jopa kolmella asteella vuoteen 2060 mennessä ja enimmillään jopa viidellä asteella vuoteen 2090 mennessä. Tämä tekisi ihmiselämän alueella lähes mahdottomaksi, kertoo The Guardian.

Eteläisen Afrikan mailla on edessään valtava haaste, kun ne joutuvat sopeuttamaan maataloutensa ja muunkin elinkeinotoimintansa muuttuviin ilmasto-oloihin.

Koko Afrikan tilanne ei ole aivan lohduton. Ruuantuotannon tulevaisuutta pohtivan International Food Policy Research Instituten tutkimuksen mukaan läntisessä Afrikassa ilmasto näyttäisi muuttuvan siten, että maanviljelijöiden sadot voisivat jopa kasvaa.

4. Napa-alueen jää sulaa – Huippuvuoret

Arktisen alueen tiedetään lämpenevän nopeammin kuin maapallon keskimäärin. Tämä merkitsee jäässä olevan merialueen supistumista ja sulana pysyvän vesialueen laajenemista.

Tutkijoita on hämmästyttänyt Norjalle kuuluvien Huippuvuorten ilmaston kehitys. Huippuvuoret sijaitsevat noin 700 kilometriä Nordkapin pohjoispuolella. Arktisten saarten vuosittainen keskilämpötila on ollut tähän asti noin -10 astetta. Viime vuonna keskilämpötila jäi hädin tuskin miinukselle.

Huippuvuoria 30 vuoden ajan tutkinut Norjan polaarisen instituutin johtaja Kim Holmén kertoo havainnoistaan:

– Meriveden keskilämpötila on minun aikanani noussut kymmenen astetta ja enemmänkin. Näemme lämpötilojen nousevan, lumen sulavan aikaisemmin, uusia kalalajeja. Näemme isoja, odottamattomia muutoksia.

Holménin mukaan vuono, joka aiemmin oli talvisin metrisessä jäässä, ei jäädy enää.

Huippuvuorten pääkaupunki on saanut uuden vaaratekijän; lumivyöryt. Viime vuonna kaupunkiin osui kaksi lumivyöryä, joita aiemmin arvioitiin tapahtuvan vain kerran vuosituhannessa.

Lumivyöryvaaran takia osa 2 100 asukkaan kaupungista joudutaan mahdollisesti hylkäämään. Muu osa kaupungista voitaneen suojata lumivalleilla.

5. Sademetsä häviää – Brasilia

Brasilian sademetsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä laajat metsät toimivat valtavana hiilinieluna.

Viime vuosikymmeninä Brasilian metsiä on hakattu lisääntyvää asutusta, metsäteollisuutta, maataloutta ja karjankasvatusta varten. Hakattu sademetsä ei kasva enää takaisin, vaan alue muuttuu savanniksi, joka tuottaa hiilidioksidipäästöjä.

Seuduilla, joista sademetsä on hakattu, lämpötila nousee nopeammin kuin siellä, missä metsä on säilynyt. Tämä johtuu siitä, että sademetsä haihduttaa paljon vettä. Savanni tai karjanlaidun haihduttaa paljon vähemmän ja kuiva ilma lämpenee.

Amazonin alueen sademäärä näyttää olevan supistumassa. Amazonjoen vesimäärän supistuminen on omiaan muutamaan sademetsää savanniksi.

Yksi Brasilian tunnetuimmista ilmastotutkijoista, Carlos Nobre kertoo, että ilmastonmuutos ja riittävän pitkälle mennyt puidenhakkuu voivat aloittaa kierteen, joka hävittää sademetsää.

– Kun kuiva kausi kestää yli neljä kuukautta ja metsistä yli 40 prosenttia on hakattu, ei ole enää paluuta. Puut kuolevat vähitellen ja 50 vuoden kuluttua seurauksena on savanni, Nobre kertoo.

6. Myrskyt voimistuvat – Itä-Aasian rannikkovaltiot

Monen ilmastotutkijan mielestä Itä-Aasian rannikkovaltiot, Filippiinit, Indonesia, Kambodzha ja Vietnam muodostavat ilmastonmuutoksen polttopistealueen.

Niihin kohdistuvat klassiset ilmastonmuutoksen seuraamukset, kuten merenpinnan nousu, kuumempi ilmasto, äärimmäiset sääilmiöt sekä sateisuuden muutokset.

Koska näissä maissa, samoin kuin Kiinassa, väestötiheys on suuri, ihmishenkien ja omaisuuden menettämisen riski on poikkeuksellisen suuri.

Ilmastotieteilijät keräävät parhaillaan tietoa, millä tavalla ilmastonmuutos vaikuttaa myrskyjen kehittymiseen. Filippiineille trooppisia hirmumyrskyjä osuu useita joka vuosi.

Filippiinien hallituksen tilastot osoittavat, että pienempien taifuunien määrä on hieman laskenut. Samaan aikaan voimakkaampien määrä kasvaa. Tämä saattaa johtua meriveden lämpenemisestä.

Filippiinien tilastoidun säähistorian kymmenestä voimakkaimmasta myrskystä viisi on tullut kahdeksan viime vuoden aikana.

7. Suurkaupungit etulinjassa hyvässä ja pahassa

Suurkaupungit voidaan nostaa ilmastonmuutoksen polttopisteeksi siksi, että ihmisen tuottamista ilmastopäästöistä suurin osa on peräisin kaupungeista. Samaan aikaan kaupungeissa tehdään myös paljon työtä päästöjen vähentämiseksi.

New Yorkin pormestarin ilmastoavustaja Carl Pope toteaa, että jos ilmastonmuutos halutaan estää, New Yorkin kaltaiset suurkaupungit ovat muutoksen etujoukko.

– Suurkaupungit ovat valtioita edistyneempiä ilmastonmuutoksen torjunnassa, Pope sanoo.

– Päästöt tapahtuvat kaupungeissa. Ne [kaupungit] käyttävät useimmiten fossiilisia polttoaineita, joten ne haluavat käyttää niitä niin vähän kuin mahdollista. Niillä on luonnostaan halu vähentää fossiilisia polttoaineita.

Kaupunkien pormestarit pyrkivät edistämään päästöttömyyttä, kuten sähköautoja ja uusiutuvaa energiaa.

Kaupungit eivät tee tätä erityisesti ideologisista syistä, vaan ennemminkin parantaakseen asukkaiden elämisen laatua.

– Kaupungeissa on valtava tahtotila parantaa elämänlaatua, Pope toteaa.

Carl Pope jakaa The Guardianin haastattelussa kaupungit kolmeen ryhmään, joilla kullakin on omat vahvuutensa.

– Pohjoismaiden kaupungit toteuttavat kaikki asiat hyvin pikkutarkasti. Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa on eräitä suurkaupunkeja, jotka ovat uskomattoman kekseliäitä. Kolmas ryhmä ovat Itä-Aasian ja Kiinan suurkaupungit, joissa asioita tehdään valtavan suuressa skaalassa.

Jutun lähteinä on käytetty The Guardian -lehteä, World Economic Forumin tutkimuksia ja artikkelia Climate change hotspots in the CMIP5 global climate model ensemble, jonka on julkaissut Climatic Change -tiedelehti.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan nykytilanne herättää huolta alan asiantuntijoissa.

Helsingin yliopiston oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori kiinnitti Porin SuomiAreena-tapahtumassa huomiota perustuslakivaliokunnan nopeasti kasvaneeseen työtaakkaan.

Kun 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa valiokunta käsitteli 2–3 asiaa vuodessa, nousee valiokunnan lausuntojen määrä Tuorin mukaan nykyisin yli 60:een.

– Perustuslakivaliokunta aiheuttaa kansanedustajille kovin paljon työtä. En tiedä onko tämä se syy, miksi perustuslakivaliokunta on yhtäkkiä eduskunnan sisäisessä valiokuntien ranking-listassa pudonnut pahnanpohjimmaiseksi, Tuori sanoi.

–  Vielä 25 vuotta sitten perustuslakivaliokunnassa istuivat kokeneet parlamentaarikot ja sen jäsenyys oli kunniatehtävä, tehtävä johon astuttiin pitkän parlamentaarisen uran päätteeksi.

Tuori ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana pitkään aikoinaan toiminut ex-kansanedustaja Kimmo Sasi kiinnittivät huomiota siihen, että valiokunnan jäsenistä suuri osa on nykyisin ensimmäisen kauden kansanedustajia.

–  Tämä ei tietenkään ole hyvä, jos ajatellaan sekä perustuslakivaliokunnan asiantuntemusta että sen arvovaltaa, Tuori sanoi.

Myöskään Sasin mukaan perustuslakivaliokunnan kokoonpano ei ole nykyisin ideaalinen sen tehtäviä ajatellen.

–  Perustuslakivaliokunnassa pitäisi olla ne henkilöt eduskunnasta, jotka juridiikkaa parhaiten tuntevat, Sasi painotti SuomiAreenassa.

Koepalloja eduskuntaan?

Oikeuskanslerin tehtävästä toukokuussa eläkkeelle jäänyt Jaakko Jonkka arvioi, että perustuslakivaliokunnan lisääntynyt työmäärä johtuu ainakin osittain lainvalmistelun heikentyneestä tasosta, kun kiireessä valmistellut ja raakileiksi jääneet lakiesitykset pitää kierrättää valiokunnan kautta mahdollisten perustuslaillisten ongelmien selvittämiseksi.

–  Minulla on sellainen tuntuma, että ministeriöistä ja valtioneuvostosta lähetetään nykyisin ikäänkuin koepalloja eduskuntaan, Jonkka sanoi.

Perustuslakivaliokunnan jäsen Leena Meri (ps.) vahvisti Tuorin arvion perustuslakivaliokunnan rajusti kasvaneesta työmäärästä. Meren mukaan valiokunnan aikataulupaine on valtava. Hänen mielestään suinkaan kaikki valiokuntaan lähetettävät asiat eivät sinne kuulu.

–  Välillä tuntuu, että jos mietintövaliokunta ei tiedä mitä asian kanssa tekisi, niin se heitetään perustuslakivaliokunnan ongelmaksi, Meri tiivisti.

–  Seula voisi olla vähän tarkempi, että meidän käsittelyymme tuotaisiin vain ne todelliset asiat eikä poliittisesti vaikeita asioita ja tehtäisi niistä näennäisiä perustuslakikysymyksiä.

Meri ei allekirjoita Tuorin arviota perustuslakivaliokunnan vajoamisesta eduskunnan sisäisessä rankingissa.

–  Minä olen todella ylpeä, että saan olla siinä valiokunnassa. En koe olevani pahnanpohjimmainen, Meri sanoi.

Retkeilijän lomabudjetti voi heittää kuperkeikkaa, jos jää kiinni kansallispuistossa uhanalaisten kasvien tahallisesta tallomisesta.

– Tässä on vajaan neliömetrin alueella tallottu noin 60 neidonkenkää. Yhden kukan korvausarvo on 588 euroa, Metsähallituksen suunnittelija Elina Kolppanen kertoo ja haroo varovasti polun piennarta Oulangan kansallispuistossa.

Siellä on tänä kesänä tallottu puiston tunnuslajia, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti uhanalaista neidonkenkää. Kolppasen mukaan kyse on luontomatkailun lieveilmiöstä, ja se harmittaa häntä suuresti.

– Innokkaat kuvaajat eivät osaa varoa uhanalaisia kasveja. Tämä ei ole pelkästään kuusamolainen ilmiö. Kesän aikana muun muassa Pohjois-Savossa juuri kukintansa aloittanutta tikankonttikasvustoa on poljettu aika huolella lyttyyn.

Tallominen on luonnonsuojelurikkomus

Mikäli retkeilijä jää kiinni uhanalaisen kasvin tuhoamisesta, hän syyllistyy luonnonsuojelurikkomukseen.

– Kasvilajeja suojelee kansallispuistoissa luonnonsuojelulaki ja asetus, Elina Kolppanen muistuttaa.

Hän muistelee, ettei kukaan ole kuitenkaan toistaiseksi jäänyt kiinni suojeltujen kukkien tärvelemisestä niin, että olisi joutunut niitä korvaamaan.

Kolppanen arvelee juuri sosiaalisen median innoittavan luontomatkailijoita yhä näyttävimpiin kuvauskokeiluihin.

– Eivät ihmiset aiemmin alkaneet voimistella uhkarohkeasti esimerkiksi riippusilloilla. Nyt sitäkin tehdään ja kuvataan sosiaaliseen mediaan, hän kauhistelee.

Oulangan kansallispuistossa vierailee matkailijoita vuosittain lähes 200 000. Metsähallituksen suunnittelijan mielestä kasvava matkailijamäärä ei kuitenkaan vielä ole uhka kansallispuistojen luonnolle.

Jos näkee neidonkengän, tikankontin tai lapinvuokon, kannattaa pysähtyä ja katsella ympärilleen. Elina Kolppanen

– Luonnonsuojelu käy toistaiseksi hyvin turismin kanssa yhteen, ja olemme saaneet siitä kansainvälistä tunnustustakin. Meidän on vaan pohdittava tarkemmin, miten ihmisten kulkemista ohjataan. Luontomatkailun eteen tehdään koko ajan töitä kovasti, jotta pysyisimme muutosten kyydissä mukana.

Kolppasen mukaan on kuitenkin olemassa yksittäisiä paikkoja, joissa luonnonsuojelua ja luontomatkailua on hankala saada sopimaan yhteen.

Oulangalla runsas neidonkenkäpopulaatio

Uhanalaista neidonkenkää esiintyy Oulangan kansallispuistossa runsaasti.

– Lajin säilyminen on vahvojen populaatioiden varassa. Sen vuoksi Oulangan arat kukat on tärkeä säilyttää, Metsähallituksen suunnittelija Elina Kolppanen perustelee.

Hän kehottaa Oulangan poluilla kulkevia varovaisuuteen.

– Jos näkee neidonkengän, tikankontin tai lapinvuokon, kannattaa pysähtyä ja katsella ympärilleen. Niitä löytyy todennäköisesti lähitienoosta enemmänkin. Kannattaa katsoa hyvin tarkasti mihin jaloillaan astuu tai mihin reppunsa ja kameransa laskee.

YK ennustaa, että Gazan kaistale muuttuu asumiskelvottomaksi vuoteen 2020 mennessä, mikäli alueen ja sen kahden miljoonan asukkaan oloja ei pikaisesti aleta kohtentaa.

YK:n palestiinalaisalueiden oloja tarkkaileva toimisto on julkaissut raportin Gazan tilanteesta. Raportti "Gaza - 10 years after" on seurantaosa vuonna 2012 julkaistulle raportille.

Jo aikaisemmassa raportissa ennakoitiin Gazan asuinkelvottomuutta vuonna 2020. Tuolloin oli kuitenkin toiveita tilanteen kohenemisesta. Esimerkiksi Gazan talouden ja asukaskohtaisen bruttokansantuotteen uskottiin kasvavan useita prosentteja vuodessa.

Gazan olot ovat kuitenkin jatkuvasti heikentyneet ja talous supistunut.

YK:n humanitaarisen avun ja kehitystoiminnan koordinaattori Robert Piper toteaa, että itse asiassa monet asuinkelvottomuuden kriteerit ovat käytännössä jo täyttyneet. Asukkaat saavat sähköä vain kaksi tuntia päivässä ja nuorisosta työttömänä on jopa 60 prosenttia.

Valtaosa väestöstä ei saa riittävästi juoma- ja käyttövettä, ja veden laatu on huono. Tilanne on vain pahenemassa, sillä Gazan ainoa pohjavedenottamo muuttuu käyttökelvottomaksi ensi vuonna, ellei sitä remontoida perusteellisesti.

Hamasin hirmuhallinto, Fatah ja Israel

YK syyttää tilanteesta Gazaa hallitsevaa ääri-islamilaista Hamas-järjestöä, joka otti alueen hallintaansa vuonna 2007. Yhtä lailla tilanteesta on vastuussa Israel, joka yhdessä Egyptin kanssa piirittää Gazaa ja estää ihmisten vapaan liikkumisen ja monien välttämättömyystarvikkeiden tuonnin Gazaan.

Hamas on Israelin verivihollinen ja se on tehnyt Israeliin terrori-iskuja. Israel saartaa Gazaa torjuakseen iskut ja estääkseen Hamasia saamasta aseita.

YK:n mukaan saarto rikkoo asukkaiden ihmisoikeuksia monella tapaa ja pahentaa kurjistumista.

Ongelmia pahentaa YK:n mukaan maltillisen Fatah-järjestön johtama palestiinalaishallinto, joka toimii Länsirannalla. Hallinto voisi kehittää Gazaan suuntautuvaa avustustoimintaa, mutta YK:n mukaan se itse asiassa vaikeuttaa sitä yrittäessään heikentää Hamasia.

Hallinto on supistanut maksatuksia, joilla Gaza saa energiaa. Hallinto rajoittaa myös Gazasta ulos pyrkivien matkustuslupia, mikä haittaa esimerkiksi vakavasti sairaiden ihmisten pääsyä hoitoon.

YK vaatii kaikkia kriisin osapuolia; Hamasia, palestiinalaishallintoa, Israelia ja kansainvälistä yhteisöä pikaisiin toimiin Gazan olojen parantamiseksi.

Ihmisten ja tavaroiden liikkumista pitäisi vapauttaa, ihmisoikeuksia kunnioittaa ja Gazan elinkeinoelämää elvyttää.

Lähteet: AFP, AP

Presidentti Sauli Niinistö ihmettelee vaatimuksia, joiden mukaan hänen pitäisi jo nyt osallistua presidenttiehdokkaiden keskusteluihin. Hän aikoo osallistua vaalipaneeleihin todennäköisesti lokakuussa.

– Olen kaivellut muistiani ja vuonna 2005, jolloin Halonen oli samassa asemassa kuin minä, ensimmäinen keskustelu oli marraskuun lopulla, Niinistö kommentoi Porissa pitämässään tiedotustilaisuudessa keskiviikkona iltapäivällä.

Niinistö muistutti, että viime kerralla ensimmäinen vaalikeskustelu oli lokakuun lopulla, ja nyt vaalien aikaa on viivästytetty.

– Minusta ihan korvaamatonta vahinkoa siitä ei ole, että ei ihan kuutta kuukautta aikaisemmin aloiteta. Siinä ennätettäisiin niin monet paneelit käydä, että alkaisi kuulijoita kyllästyttää, Niinistö sanoi.

Miksi nyt on syytä käyttää lähes kolminkertainen aika näihin keskusteluihin verrattuna tilanteeseen, jossa viimeksi oltiin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Niinistö lupasi olla mukana vaalipaneeleissa enemmän, mitä jatkokautta hakeneet presidentit ovat aiemmilla kerroilla olleet. Hän viittasi sopivan vaalikeskustelujen aloitusajan olevan Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n viime kerroilla järjestämä tilaisuus, joka on aloittanut laajempien vaaliväittelyiden sarjan. Tähän tilaisuuteen Niinistö lupasi osallistua, jos se vain aikataulujen puolesta on mahdollista.

Niinistö viittasi myös presidentin aikatauluihin todeten, että esimerkiksi tällä viikolla niihin vaikutti Japanin pääministerin vierailu, jonka tarkat aikataulut olivat pitkään auki.

Kritiikki ei pahastuttanut

Presidentti Niinistö sanoi, että ei ole ottanut kilpakumppaneiden kritiikistä "mitenkään pahakseen".

– Miksi nyt on syytä käyttää lähes kolminkertainen aika näihin keskusteluihin verrattuna tilanteeseen, jossa viimeksi oltiin. Jos hyviä vastauksia tulee niin ei siinä mitään, kampanjaa käyvät varmasti kaikki ehdokkaat, Niinistö lausui.

– Minulla on sellainen kiusallinen tilanne, että en ole oikeastaan ehdokas ennen kuin on 20 000 nimeä hyväksyttynä oikeusministeriössä, Niinistö totesi viitaten käynnissä olevaan kampanjakorttien keräämiseen, johon hän ei itse osallistu.

Niinistö jatkoi tiedotustilaisuudesta MTV Uutisten järjestämälle presidentin haastattelutunnille, joka alkoi Porin torilavalla klo 17.

Tarja Halonen kommentoi aiemmin tänään, että hänen mielestään ei ole mitään aikarajaa siihen, koska istuvan presidentin pitää osallistua vaaliväittelyihin.

Keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n presidenttikandidaatit puolestaan patistelivat eilen Niinistöä osallistumaan vaalipaneeleihin muiden ehdokkaiden rinnalla. Keskustan Vanhasen mielestä myöhäinen mukaanlähtö on ongelmallista kansanvallan kannalta.

Lue myös

Sauli Niinistö paljasti Porissa: Sipilän U-käännöksen syynä eri näkemys presidentin kanssa

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on aloittanut alustavan tutkinnan Norwegianin lentokoneen luisumisesta Helsinki-Vantaan lentokentällä tiistaina.

Kone luisui kiitoradalta, mutta kukaan matkustajista ei loukkaantunut. Finavian mukaan koneessa oli 166 matkustajaa. Tapahtuman aikaan sää oli Helsinki-Vantaalla sateinen.

Otkesin viestintäpäällikkö Sakari Lauriala sanoo STT:lle, että alustava tutkinta kestää ainakin viikon, sillä lentokoneen molemmat mustat laatikot aiotaan tutkia. Lisäksi lentokoneen lentäjiä aiotaan kuulla, Lauriala kertoo.

–  Alustavan tutkinnan tietojen ja analyysin perusteella päätetään, käynnistetäänkö varsinainen perusteellinen tutkinta.

Otkes aloittaa yleensä tutkinnan tapauksissa, jotka vaikuttavat vakavilta vaaratilanteilta.

Tutkinnasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Kone rullasi nurmikolle asti

Finavian mukaan Norwegianin Tukholmasta saapunut kone laskeutui Helsinki-Vantaalle kello 19.06. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä kone rullasi nurmikolle asti.

Kone hinattiin hinaustraktorilla nurmikolta ja matkustajat pääsivät ulos koneesta noin kahdeksan aikaan, Finavian viestinnästä kerrotaan.

Laurialan mukaan tämänkaltaiset tapahtumat ovat melko harvinaisia.

–  Otkes on tutkinut vastaavankaltaisia tapahtumia Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna 2012 ja Lappeenrannan lentoasemalla vuonna 2008.

Molemmista tapauksista Otkes teki varsinaisen tutkinnan.

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat keränneet kännykkäsovelluksen avulla laajan tietomassan maailmanlaajuisista liikuntatottumuksista. Tarkoitus on etsiä keinoja ylipaino-ongelman vähentämiseen.

Maissa, joissa kansalaisten väliset erot liikunnan määrässä olivat suurimmat, myös esiintyi eniten ylipainoa.

Liikunnan puutteen on arvioitu aiheuttavan peräti 5,3 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuosittain.

Stanfordin yliopiston tutkimuksessa analysoitiin 68 miljoonan vuorokauden verran dataa.

Kohteeksi valikoitui oli noin 717 000 ihmistä, jotka käyttivät älykännykässään Azumio-yhtiön fyysistä aktiivisuutta mittaavaa Argus -sovellusta.

Azumio antoi tutkijoiden käyttöön aineiston, joita kävi ilmi käyttäjän ikä, sukupuoli, pituus ja paino ja askelten määrä minuutti minuutilta. Käyttäjien nimiä ei luovutettu.

Tutkimuksesta uutisoitiin Nature-lehdessä.

– Tutkimus on 1 000 kertaa suurempi kuin mikään aikaisempi tutkimus ihmisten liikunnasta, professori Scott Delp kehui.

Useimmat fyysistä aktiivisuutta mittaavat tutkimukset ovat perustuneet joko tutkimuksen kohderyhmän omaan havainnointiin liikkumisestaan tai sitten päällepuettaviin mittauslaitteisiin. Tutkimuskohteen omat havainnot voivat olla vinoutuneita ja mittauslaitteita käyttävät tutkimusryhmät eivät voi olla kovin suuria.

Tähän toivotaan apua laajalle levinneistä älykännyköistä.

– Tämä avaa oven uusille tavoille tehdä tiedettä paljon laajemmalla skaalalla kuin olemme kyenneet aiemmin tekemään, professori Delp sanoo.

Ahkerat ja laiskat kävelijät

Tutkimuksen mukaan maailmanlaajuinen keskimääräinen askelmäärä on 4 961 askelta päivässä.

Esimerkiksi Suomessa päästiin keskiarvon yli: maassamme otettiin tutkimuksen mukaan keskimäärin 5 204 askelta päivässä.

Naapurimaissa oli kovempia kävelijöitä – Venäjällä askelia otettiin vuorokaudessa keskimäärin 5 969 ja Ruotsissa 5 863.

Listan huipulle pääsi Hongkong, 6 880 askelta päivässä.

Kovia kävelijöitä löytyi myös Manner-Kiinasta (6 189), Ukrainasta (6 107) ja Japanista (6 010).

Pahnanpohjimmaiseksi tutkimuksessa jäi Indonesia, 3 513 askelta päivässä.

Tutkijat keskittyivät 46 maahan, joissa sovelluksella oli ainakin 1 000 käyttäjää.

Niinpä tutkimuksesta puuttuu suuri määrä valtioita, esimerkiksi suurin osa Saharan eteläpuolisen Afrikan maista.

"Liikunnan epätasa-arvo"

Tutkimuksen keskeinen väittämä on, että keskimääräinen askelmäärä ei suoraan selitä ylipaino-ongelman laajuutta.

Sen sijaan keskeistä on, miten suureksi ero eniten ja vähiten liikkuvien kesken on päässyt ratkeamaan. Tutkijat käyttävät termiä aktiivisuuden epätasa-arvo (activity inequality).

Mitä suurempi ero maassa vallitsi aktiivisten ja passiivisten liikkujien välillä, sitä suurempi oli ylipainoisten määrä.

Esimerkiksi Ruotsissa ero aktiivisten ja passiivisten liikkujien askelmäärässä oli yksi pienimmistä, samoin ylipainoisten osuus.

Yhdysvalloissa ja Meksikossa askelmäärät ovat melko samanlaiset, mutta Yhdysvalloissa liikkujien väliset erot ovat suuremmat ja sitä myöten myös ylipaino-ongelma.

Sukupuolien ero selittää paljon

Tutkimuksen mukaan erot miesten ja naisten liikkumisessa olivat tärkeä selittävä tekijä liikkumisen epätasa-arvon takana. Miesten ja naisten liikkumisen erot vaihtelivat voimakkaasti maasta toiseen.

Japanissa miehet ja naiset liikkuivat suunnilleen saman verran. Niinpä Japanissa liikkumisen epätasa-arvo oli pieni, samoin ylipaino-ongelma.

Sen sijaan Yhdysvalloissa ja Saudi-Arabiassa naiset liikkuivat vähemmän ja ylipaino-ongelmakin oli laajamittaisempi kuin Japanissa.

Varsin odotettu tulos sen sijaan saatiin, kun tutkimuksessa vertailtiin liikkumista 69:ssä Yhdysvaltain kaupungissa.

Mitä helpompaa kaupungissa oli liikkua jalan, sitä enemmän ihmiset kävelivät.

Vaan onko otos vino?

Tutkijat myöntävät, että tutkimustavalla on rajoitteensa.

Otokseen valikoituneilla ihmisillä on älykännykkä ja siinä askelia laskeva sovellus.

Se voi tarkoittaa, että tutkimuksen kohteeksi valikoituu keskimääräistä vauraampia ja keskimääräistä terveystietoisempia ihmisiä.

Älykännyköiden levinneisyydessä on vielä myös merkittäviä maantieteellisiä eroja, jotka helposti vinouttavat maailmanlaajuisia tuloksia.

Tutkimuksen pohjana käytetyn Azumio Argus -sovelluksen käyttäjistä peräti 90 prosenttia oli 32:sta korkean tulotason maasta ja vain 10 prosenttia 14:stä keski- ja matalatuloisesta maasta.

Toisaalta tutkijat asettavat toivonsa siihen, että enemmistö kehittyneiden maiden aikuisista omistaa jo älypuhelimen. Lisäksi puhelimien käytön uskotaan nopeasti kasvavan maailmanlaajuisesti.

Tämä voi tulevaisuudessa vähentää tämäntyyppisen tutkimuksen vinoumia.

Osa vaikuttavista tekijöistä puuttuu?

Wired-verkkolehden artikkelissa Megan Molteni kiinnittää myös huomiota tutkimustavan ongelmiin.

Sovellus ei kerää tietoa esimerkiksi käyttäjänsä tuloista tai etnisestä ryhmästä. Niinpä osa mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä jää tutkimuksen ulkopuolelle.

Askelia laskeviin sovelluksiin liittyy vielä epävarmuutta.

Vaikka älykännykät laskevat askelia varsin luotettavasti, niiden keräämä raakadata täytyy käytännön syistä paketoida tavalla, joka ei välttämättä kovin hyvin kuvasta erilaisia kävelytyylejä.

Tutkimuskäyttöön tarvittavan raakadatan tallentaminen vaatisi sovellusten omistajilta valtavasti kallista tallennuskapasiteettia ja söisi sovelluksen käyttäjän puhelimen akun nopeasti tyhjäksi.

Laajempi kysymys "big datan" hyödyntämisen kannalta on se, missä määrin suuret puhelin- ja ohjelmistoyhtiöt ovat valmiita luovuttamaan keräämäänsä kallisarvoista informaatiota tutkijoiden käyttöön.

Yhtiöt eivät varastoi dataa hyvää hyvyyttään vaan tulevan kaupallisen hyödyn toivossa.

Huoleton lapsuus päättyi Kirsi Hokkilan perheessä niihin aikoihin, kun koulutie alkoi. Ensin vanhemmat erosivat. Sitten äiti sairastui.

Kirsi Hokkila oli toisella luokalla, kun hän joutui vastuuseen perheen arkisista asioista. Aluksi riitti, että hän siivosi ja kävi kaupassa. Pikku hiljaa vastuu lisääntyi. Lopulta koko talouden pyörittäminen oli tyttären harteilla.

Teini-iässä tietenkin harmitti, kun omia menoja ei voinut suunnitella. Äiti oli aina mielessä. Apua Hokkila ei ymmärtänyt hakea, sillä tällaiseen elämään hän oli kasvanut.

– En ymmärtänyt olevani omaishoitaja. Se oli vain meidän elämäämme.

Määrä arvioituakin suurempi?

Työteliäs lapsuus ja nuoruus eivät katkeroittaneet Kirsi Hokkilaa. Äitinsä kuoleman jälkeen hän huolehti myös isänsä asioista. Kun isä kuoli, tytär oli vasta nuori aikuinen.

En ymmärtänyt olevani omaishoitaja. Se oli vain meidän elämäämme. Kirsi Hokkila

Nyt kun omassa perheessä ei ole enää huolehdittavia, Hokkila tarjoaa apuaan muille. Omaishoitajat ja läheiset -liiton kokemusasiantuntijana hän on havainnut, että perheenjäsenistään huolehtivia alaikäisiä on ympärillä paljon. Kansainväliseen vertailuun perustuvan arvion mukaan heitä on 23 000–30 000.

– Luku tuntuu yllättävän suurelta, mutta uskon sen pitävän paikkaansa. Ilmiö on monimuotoinen, koska sairauksia on niin erilaisia. Esimerkiksi päihdeperheissä moni lapsi kantaa vastuun. Tästä näkökulmasta luku voi olla paljon suurempikin, Hokkila pohtii.

Vahvistusta määrälle ei ole saatu, sillä harva kertoo tilanteestaan ulkopuolisille. Moni pelkää lastensuojelun reaktiota.

– Me pyrimme löytämään nämä perheet ja tarjoamaan heille tukea niin, että perhe voi elää yhdessä, mutta vastuussa olevat perheenjäsenet saavat riittävästi tukea, kertoo Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi.

Lapset kaipaavat tukea ja turvaa ulkopuolelta

Tukea ja turvaa, niitä Kirsi Hokkilakin olisi kaivannut. Hän uskoo, että lapset olisivat valmiita ottamaan myös ulkopuolista apua vastaan, kunhan joku sitä heille ymmärtäväisesti tarjoaisi. Erityisesti he tarvitsisivat rinnalleen sellaisen aikuisen, joka kantaisi asioista vastuun.

Myös tulevaisuudesta puhuminen voi olla ulkopuolisen kanssa helpompaa.

– Perheenjäsenet eivät ehkä halua huolestuttaa lasta esimerkiksi kertomalla, että isä ei enää koskaan kävele. Olisikin hyvä, että lapsi voisi käsitellä tulevaisuuteen liittyviä pelkotiloja jonkun ulkopuolisen kanssa, Hokkila toteaa.

Vanhemman sairaus ei tarkoita huostaanottoa

Omaishoitajat ja läheiset -liiton käynnistämä Jangsterit-hanke keskittyy omaisistaan vastuussa olevien alaikäisten löytämiseen, heidän olojensa parantamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen.

Jälkikäteen ajateltuna tunnistan tilanteita, joissa olisi pitänyt toimia toisin. Anneli Kiljunen

Liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen on kohdannut aiemmassa työssään sosiaalityöntekijänä juuri sellaisia lapsia, joita he nyt yrittävät löytää. Silloin hän ei kuitenkaan tiennyt, mitä etsiä.

– Jälkikäteen ajateltuna tunnistan tilanteita, joissa olisi pitänyt toimia toisin. Me tuimme ja autoimme perheitä silloinkin, mutta emme tunnistaneet nuorten asemaa. Siinä teimme erheen, että emme kohdistaneet juuri heille tarpeellisia tukimuotoja.

Joskus nämä tilanteet ovat johtaneet myös lastensuojelullisiin toimenpiteisiin. Jos perheet olisivat avoimesti kertoneet tilanteestaan, olisi ratkaisu voinut olla toinen.

– Vanhemman sairaus ei sinänsä ole huostaanoton peruste. Se voi tulla eteen, mutta jos perhettä pystytään tukemaan riittävästi ja nuoren jaksaminen turvataan, voi kotona asuminen onnistua, Kiljunen toteaa.

Minkä verran jaksat kantaa?

On tunnistettava ajoissa, minkä verran vastuuta lapsi jaksaa kantaa. Rakkaus saa ihmiset usein tekemään enemmän kuin pitäisi.

– Osa omaishoitajista laittaa oman elämänsä syrjään tukeakseen perheenjäseniään. Sillä voi olla peruuttamattomia vaikutuksia henkiseen kasvuun ja kehitykseen. Lasten harteille ei pitäisi tällaista taakkaa antaa, Kirsi Hokkila toteaa.

Hokkila puhui aiheesta Porin SuomiAreena-tapahtumassa. Omaishoitajat ja läheiset -liitto tarjoaa tukeaan ympärivuotisesti myös täysi-ikäisille omaishoitajille.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on Twitter-tilillään puolustanut poikaansa Donald Trump nuorempaa Venäjä-kohussa.

Trumpin vanhin poika Donald Trump Jr joutui huomion kohteeksi, kun The New York Times -lehti paljasti hänen tavanneen viime vuoden kesäkuussa venäläisen asianajajan päästäkseen käsiksi Hillary Clintonin kampanjalle haitalliseen tietoon.

Donald Trump Jr julkisti eilen sähköpostikirjeenvaihtonsa asiasta.

– Poikani Donald teki hyvää työtä viime yönä. Hän oli avoin, läpinäkyvä ja viaton. Tämä on suurin noitajahti poliittisessa historiassa. Surullista! Trump kirjoitti Twitter-tilillään.

Lisäksi Trump kirjoitti myös, että "vale-median" lähteet ovat usein keksittyjä ja olemattomia.

Aiemmin Trump oli edustajansa välityksellä tiedottanut, että Donald Trump nuorempi on korkealaatuinen henkilö (high-quality person).

Venäjä vähättelee tapaamista

Venäjän ulkoministeri luonnehti tapausta yritykseksi tehdä kärpäsestä härkänen.

– Kuulin yllätyksenä, että venäläistä asianajajaa, naista, syytetään ja Trumpin poikaa syytetään tapaamisesta. Minusta tämä on villiä, ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi tiedotustilaisuudessa Brysselissä.

– Jos joku puhuu asianajajalle, mitä ongelmaa tai uhkaa siinä olisi? En tiennyt tästä, kuulin asiasta televisiosta, Lavrov jatkoi.

Lavrovin mukaan väitteissä Venäjän sekaantumisesta vaaleihin on kyse yrityksestä kumota vuoden 2016 presidentinvaalien tulokset.

– Joka kerran kun he alkavat kysellä meiltä, miksi sekaannuimme, kysymme: Esittäkää yksikin fakta, Sergei Lavrov sanoi.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov kiinnitti huomiota siihen, että tiedot tapaamisesta tulivat julkisuuteen pian Trumpin ja Putinin tapaamisen jälkeen.

Peskov sanoi, että kaikkiaan tapaus alkaa muistuttaa venytettyä televisiosarjaa.

– Vielä kerran toistan, ei ole tarpeen vetää meitä jollain tavoin mukaan tähän televisiosarjaan – me emme sellaisiin sarjoihin osallistu, Peskov sanoi. Hän ei suostunut tarkentamaan, minkä genren televisiosarjaa hän tarkoitti.

RIA Novostin toimittaja arveli, että Peskov viittasi yhdysvaltalaiseen House of Cards -televisiosarjaan.

Agalarov-kontakti nousi taas pintaan

Jos Donald Trump nuorempi ajatteli katkaisevansa kohulta siivet julkaisemalla sähköpostit, hän erehtyi pahasti.

Julkaistujen viestien perusteella häntä lähestyi viime vuoden kesäkuussa sähköpostitse venäläisen pop-laulajan Emin Agalarovin edustajana toimiva brittiläissyntyinen Rob Goldstone.

Emin Agalarov on kiinteistömagnaatti Aras Agalarovin poika. Trump teki Agalarovin kanssa yhteistyötä tuodessaan Miss Universum -kisat Moskovaan vuonna 2013.

– Emin soitti juuri minulle ja pyysi ottamaan yhteyttä sinuun jostakin hyvin mielenkiintoisesta. Venäjän kruununsyyttäjä tapasi hänen isänsä Arasin tänä aamuna ja tapaamisessa lupasi tarjota Trumpin kampanjalle joitakin hyvin virallisia asiakirjoja ja informaatiota, jotka paljastaisivat Hillaryn ja hänen kanssankäymisensä Venäjän kanssa ja olisivat hyvin hyödyllisiä isällesi, Rob Goldstone kirjoitti 3. kesäkuuta vuonna 2016.

Venäjällä ei ole kruununsyyttäjää. Venäjän valtionsyyttäjä on ollut vuodesta 2006 lähtien Juri Tšaika.

Aras Agalarov on sanonut venäläisen Radio Business FM:n haastattelussa, että tiedot ovat keksittyjä.

– Ajattelen, että nämä ovat jotain sepitteitä. En tiedä, kuka sepittää, Agalarov sanoi ja kertoi, ettei tunne Rob Goldstonea.

Donald Trump Jr: "I love it"

Sähköpostiviesteissä Donald Trump nuorempi vaikutti innokkaalta saamaan arkaluontoista tietoa venäläistahoilta.

– Tämä on tietysti hyvin korkean tason arkaluontoista informaatiota mutta se on osa Venäjän ja sen hallituksen tukea herra Trumpille – Arasin ja Eminin auttamana, Goldberg jatkoi.

– Kiitos, Rob, arvostan tätä. Olen juuri nyt liikkeellä mutta ehkä puhun Eminille ensin. Näyttää, että meillä on aikaa, ja jos se on mitä sanot, olen innoissani [I love it], erityisesti myöhemmin kesällä. Voisimmeko soitella heti ensi viikon alussa, kun olen päässyt takaisin? Donald Trump nuorempi vastasi.

Tästä sähköpostiviestistä seurasi Trump nuoremman, Trumpin vävyn Jared Kushnerin ja Trumpin silloisen kampanjapäällikön Paul Manafortin tapaaminen venäläisen asianajajan Natalia Veselnitskajan kanssa kesäkuun 9. päivänä.

Donald Trump nuoremman mukaan tapaaminen ei johtanut mihinkään, koska Veselnitskajan tarjoamat tiedot olivat epämääräisiä ja tämä halusi keskustella enemmän venäläislasten adoptioista.

Venäjä kielsi adoptiot Yhdysvaltoihin vastauksena niin sanotulle Magnitski-laille, joka asetti pakotteita venäläisen asianajajan Sergei Magnitskin vankilakuolemaan sekaantuneita viranomaisia vastaan.

Lähteet: AP, Reuters, Tass

Aiemmin aiheesta:

Trump Junior selittää: Jälkikäteen ajateltuna tekisin asiat mahdollisesti hieman toisin

Analyysi: Oliko Trump JR todella näin tyhmä?

Trumpin Venäjä-syytöksissä jälleen uusi käänne: Trump Junior myöntää saaneensa tarjouksen Venäjän tuesta isänsä vaalikampanjassa

Trumpin pojan sähköpostipaljastukset kuohuttavat Yhdysvalloissa

Heinävedellä Etelä-Savossa etsitään kadonnutta 73-vuotiasta nunnaa Lintulan luostarin lähialueella.

Komisario Sami Joutjärvi Itä-Suomen poliisilaitoksesta kertoo, että etsinnät ulottuvat noin kahden kilometrin säteelle luostarista koilliseen.

Viimeiset havainnot naisesta ovat tiistai-illalta noin kello 20. Joutjärven mukaan nainen oli sanonut lähtevänsä katsomaan lähellä ollutta tulipaloa. Joutjärvi sanoo, että luostarista palopaikalle on matkaa noin 600–700 metriä.

Naisen katoamisesta ilmoitettiin keskiviikkoaamuna kello 9.

Naisen etsintöihin osallistuu useita poliisin koirapartioita, rajavartiolaitoksen helikopteri, pelastuslaitoksen veneyksikkö sekä vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkilöstöä. Joutjärven mukaan kadonnutta etsii useita kymmeniä ihmisiä.

Nyt kateissa oleva nainen on 53 vuotta luostarissa kilvoitellut nunna. Hän siis ei ole noviisi eikä enää kokelas.

Mahdollisimman huono sää haittaa

Naisen etsintää on keskiviikkona haitannut huono sää. Joutjärvi toteaa, että koirapartioille keskiviikon kaltainen erittäin sateinen sää on mahdollisimman huono.

Kahden kilometrin etsintäalueella on asuinrakennusten ja tuotantolaitosten lisäksi peltoa, metsää ja vettä.

Nunnan yllä on siniharmaa vanhanaikainen popliinitakki. Nainen käyttää pään peittävää huivia. Naisen kävelytyyli on hieman kumara. Poliisin mukaan naisen ei tiedetä kärsivän esimerkiksi muistisairaudesta.

Mahdolliset havainnot pyydetään ilmoittamaan hätäkeskukseen.

Korjattu 12.7. kello 20.22: Kateissa olevan nainen on 53 vuotta luostarissa kilvoitellut nunna. Hän ei siis ole noviisi, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Vesi ryöppyää valtavalla voimalla horisontissa siintävää Suomenlahtea kohti. Kimmellyksen lomasta erottuu puiden siimeksessä kohoava punainen hirsitalo. Se on keisarillinen kalastusmaja, jossa Venäjän keisariperhe vietti kalastuslomia – siitä Langinkoskikin tunnetaan.

Kymijoki on ollut kautta historian yksi Suomen tärkeimmistä kalastusjoista. Harva kuitenkaan tietää, että Langinkosken lohet ovat olleet tärkeä tulonlähde luostariväelle. Joen alajuoksun kalastusoikeudet ovat kuuluneet katolilaisille nunnille ja Valamon luostarin munkeille, jotka rakensivat alueelle luostarin.

– Langinkoski tunnetaan Venäjän keisareiden kalastus- ja kesänviettopaikkana, mutta moni ei tunne sen aiempaa historiaa, Langinkoski-museon entinen intendentti Ragnar Backström toteaa.

Satoja vuosia sitten joen antimet jopa koettelivat nunnien ja munkkien uskoa. Valtavat saaliit saivat molempien luostarien väen ahneiksi.

1380-luvulla ruotsalainen suurmies Bo Jonsson Grip testamenttasi Langinkosken kalastusoikeudet yksinoikeudella ruotsalaiselle Vadstenan nunnaluostarille. Testamentissaan Grip selvitti lahjoittavansa kalastusoikeudet nunnille sielunsa pelastamiseksi.

Viipurin linnanherra oli niin kova jätkä, ettei hän tainnut ottaa piispan vaatimuksia kuuleviin korviinsa. Ragnar Backström

Vadstenan luostari on osa katolilaista Pyhän Birgitan luostarijärjestöä. Langinkoskea alettiin kutsua Pirkonkoskeksi birgittalaisnunnien mukaan.

Pitkän välimatkan vuoksi nunnat eivät itse käyneet kalastamassa Langinkoskella vaan pestasivat aliurakoitsijaksi Viipurin linnanherran.

– Nunnilla ei ollut kokemusta kalastuksesta eikä heidän pukeutumisensa olisi soveltunut liukkailla rantakivillä liikkumiseen, Langinkoski-museon entinen intendentti Ragnar Backström kertoo.

Kalastuksen hoitanut linnanherra lähetti suolatut kalat laivateitse nunnille Ruotsiin.

Selkkauksia saaliista

Nunnat eivät olleet tyytyväisiä heille toimitettuun saaliiseen. Langinkosken maine tuottoisana kalastuspaikkana oli kiirinyt luostariin ja he uskoivat linnanherran pitäneen suurimman osan kaloista itsellään.

Nunnat kantelivat tilanteesta ruotsalaiselle piispalle, joka toimitti linnanherralle valituskirjelmän.

– Viipurin linnanherra oli niin kova jätkä, ettei hän tainnut ottaa piispan vaatimuksia kuuleviin korviinsa, Backström pohtii.

Kalalähetykset pysyivät samankokoisina ja piispa lähestyi linnanherraa toistamiseen. Lukuisista yhteydenotoista huolimatta tilanne ei parantunut. Ongelmien ja epävakaan poliittisen tilanteen seurauksena nunnien toiminta Langinkoskella hiipui.

Mielenkiintoisimmat ajat olivat kuitenkin vasta tulossa.

Nunnat vaihtuivat munkkeihin

Paavali I kruunattiin Venäjän keisariksi Moskovan Kremlissä vuonna 1797. Laatokan saariston Valamon luostarin munkit esiintyivät edukseen keisarin kruunajaisissa ja pääsivät keisariperheen suojelukseen.

Luostareiden kalastustoiminta Kymijoella sai jatkoa, kun keisari lahjoitti Langin- ja Siikakosken kalastusoikeudet yksinoikeudella Valamon munkeille.

Munkit rakensivat Siikakoskelle vaatimattoman sivuluostarin, jossa he elivät tavallista luostarielämää. Koskien kuohuista nousi runsaasti kalaa ja lohenpyynnistä muodostui tärkeä tulonlähde munkeille. Saalis kaupattiin Ruotsinsalmen varuskuntakaupungissa nykyisen Kotkansaaren alueella.

– Lohella oli suuri menekki. Kalansyönti oli sallittua myös paastoaikana, jolloin muu liha oli kielletty. Uskonto oli huomattavasti suuremmassa roolissa yhteiskunnassa kuin nykypäivänä ja kirkon määräyksiä noudatettiin tarkasti, Ragnar Backström kertoo.

Valamon luostariin kalaa ei viety, sillä maantiet olivat huonoja ja satojen kilometrien matka vei paljon aikaa hevoskyydillä taitettuna. Runsaasti suolattunakin kala olisi pilaantunut ennen perille pääsyä.

Lähialueiden asukkaat pitivät munkkien toimintaa riistokalastuksena. Ragnar Backström

Munkit rakensivat Langinkoskelle 1800-luvun alussa ortodoksisen kappelin eli tsasounan, joka seisoo edelleen alkuperäisellä paikallaan kosken äärellä.

Oikeustaisteluita kalastuksesta

Munkkien usko ei sallinut lain rikkomista. Tästä huolimatta munkit eivät noudattaneet kalastusaikoja ja -rajoituksia ja riitaantuivat alueen asukkaiden kanssa. Muiden rikkomusten ohella asukkaita kismitti munkkien kalastustapa.

– Munkit olivat rakentaneet ajanmukaisen ja tehokkaan kalastusvälineen, jolla sai kerralla paljon kalaa. Lähialueiden asukkaat pitivät munkkien toimintaa riistokalastuksena ja päättivät yhteistuumin olla käyttämättä vastaavia välineitä.

Asukkaat haastoivat munkit oikeuteen. Oikeudenkäyntiin erikoistunut munkkiveli Magarios esitti asukkaita kohtaan vastasyytöksiä ja onnistui lykkäämään asioiden käsittelyä useaan otteeseen.

Kansalaiset yrittivät nostaa uusia haasteita, mutta asia jäi loppujen lopuksi käsittelemättä. Munkeilla oli takanaan Pietarin ortodoksisen kirkon ylin johto, joka osaltaan auttoi munkkeja selviämään kiistatilanteista.

Kalatarinan loppu

Munkkien kalakauppa koki kuolemansa syksyllä 1809, kun Ruotsi ja Venäjä solmivat Haminan rauhan ja Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle. Ruotsinsalmen varuskuntakaupunki tuli tiensä päähän, eikä menekkiä lohelle enää ollut. Munkit jättivät Kymijoen taakseen ja luostari purettiin.

Kesällä 1887 keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat Langinkoskella ja ihastuivat paikkaan. Keisaripari rakennutti kosken äärelle kalastusmajan, josta Langinkoski tunnetaan.

Aleksanteri III menehtyi vuonna 1894 munuaistulehdukseen vain 49-vuotiaana. Valtaan astunut Nikolai II ei innostunut kalastuksesta. Hän vieraili Langinkoskella vain kerran vuonna 1906.

Suomen itsenäistyttyä kalastusmaja siirtyi valtion omistukseen. Rakennus on entisöity lähes samanlaiseksi, kuin se oli valmistuttuaan.

Kalastusoikeus säilyi Valamon luostarilla 1950-luvulle saakka, jolloin Suomen valtio lunasti oikeudet itselleen.

Vedenpinta on laskenut joen yläjuoksulle rakennettujen voimalaitosten myötä. Runsaslukuiset lohet nousevat kuitenkin yhä samoja reittejä kutupaikoilleen Langinkoskelle ja Siikakoskelle.

Vahva kipulääkitys, rollaattori ja kyynärsauvat ovat tulleet tutuiksi kontiolahtelaiselle Tiina Voutilaiselle, 25. Selkärankareuman aiheuttama kipu jäytää leuasta sormiin ja varpaisiin – nivelissä, lihaksissa ja jänteissä.

– Aika paljon on jäänyt elämää elämättä. Ensimmäiset oireet ilmaantuivat jo kymmenvuotiaana polvikipuna. Yläkoulun seitsemännellä luokalla alkoivat selkävaivat. Yhdeksännellä en enää päässyt kaikkina aamuina sängystä ylös.

Opiskelu on ollut kipujen vuoksi takkuinen tie. Voutilainen on haikeana seurannut entisiä luokkakavereitaan, jotka ovat opiskelleet yliopistossa ja valmistuneet hyviin ammatteihin.

– Yritin ensin opiskella lähihoitajaksi, mutta lääkäri sanoi, ettei työskentely onnistu reuman takia. Sitten opiskelin hevosenhoitoalaa oppisopimuksella, mutta lapseni vuoksi en voinut tehdä iltavuoroja. Sen jälkeen opiskelin kone- ja metallialaa, mutta oireet pahenivat niin, että jouduin sänkypotilaaksi.

Unettomia öitä ja lääkkeitä sivuvaikutuksineen

Suomalaisista työikäisistä arviolta 1,9 miljoonaa on pitkäaikaissairaita tai pitkäaikaisesti vammautuneita, kertoo uusi selvitys. Selvityksen mukaan pitkäaikaissairauksien vuoksi tekemättä jäävä työ aiheuttaa jopa nelinkertaisesti luultua suuremmat kustannukset yhteiskunnalle.

Aivan kuin selkärankareumassa ei olisi ollut riittämiin, Tiina Voutilaiselle puhkesi epilepsia. Unettomat yöt ovat kipujen vuoksi tavallisia – usein on siirryttävä sängystä nojatuoliin nukkumaan. Päivittäin pitää syödä kymmentäkin eri lääkettä, joilla on ikävät sivuvaikutuksensa.

Hänen kummatkin silmänsä on leikattu kaihin vuoksi. Yksi syy kaihiin on ollut lääkäreiden mukaan reuman takia syötävä kortisonilääkitys.

– Kahdessa vuodessa minulle on tullut kolmekymmentä kiloa lisäpainoa. Turvotus, pahoinvointi, tulehduksellinen kipu ja väsymys ovat usein niin voimakkaita, etten pysty liikkumaan. Olen käytännössä ollut 21-vuotiaasta työkyvytön, mutta Kela on eri mieltä.

Ensimmäiset oireet ilmaantuivat jo kymmenvuotiaana polvikipuna. Tiina Voutilainen

Kansaneläkelaitos on saanut lausunnon reumatologian ylilääkäriltä, terveyskeskuslääkäriltä ja kuntoutusohjaajalta Voutilaisen vaikeasta tilanteesta. Kelan mielestä Voutilainen on kuitenkin työkykyinen ja pystyy tekemään keskiraskasta työtä.

– Silloin on tuntunut, että lähdenpä rollaattorini kanssa Kelan toimistoon. Näyttäytymään ja kyselemään, mitä minä teidän mielestänne ihan oikeasti voisin tehdä työkseni. Että katsokaapa.

Nyt Tiina Voutilainen kitkuttelee työmarkkinatuella, toimeentulotuella ja vammaistuella. Voutilaista kummastuttaa, miksi Kela on myöntänyt vammaistuen, kun hän kuitenkin saman laitoksen mielestä on työkykyinen.

Tiina Voutilaisen selkärankareuma antaa viitettä siitä, että se olisi perinnöllistä laatua. Hänen isälleen puhkesi pari vuotta sitten sama sairaus. Isällä ja pikkuveljellä on myös psoriasis, joka on reuman tavoin autoimmuunisairaus.

Hoidolle tunnustusta

Tiina Voutilainen on ollut saamaansa hoitoon tyytyväinen. Nyt hän käy säännöllisesti fysioterapiassa sekä Pohjois-Karjalan keskussairaalan kipu-, reuma- ja neurologian poliklinikoilla. Toimintaterapiassa Voutilainen käy apuvälinearvoinneissa, jotta muun muassa lepolastat ja kaulurit ovat asianmukaisessa kunnossa.

Vaihtelevat tunnetilat ovat tulleet tutuiksi.

– On pelkoa tulevaisuudesta, surua, epätoivoa ja katkeruutta. Mutta toisaalta osaan nauttia pienistä asioista, kuten aamukahveista ulkona. Pidän myös eläimistä paljon. Kavereitani en valitettavasti aina jaksa nähdä, kun on väsymystä ja heikkoutta.

Eniten voimaa tuo kuusivuotias tytär.

– Hän on huumorintajuinen neiti. Ihana pikkuriiviö.