Viimeisen vuoden ajan olen kiertänyt ammattikouluissa halki Suomen. Olen vieraillut kymmenissä kouluissa ja opettanut lukutaitoa noin tuhannelle nuorelle. En usko, että Suomessa on montaa ihmistä, jolla on laajempi käsitys ammattikoulujen tämän hetken maanlaajuisesta tilanteesta.

Nuorten koulunkäyntiä leimaavat suuret alueelliset erot. Outokummun ammattikoulut poikkeavat niin paljon Helsingin ammattikouluista, että niitä on hankalaa verrata toisiinsa. Pienten paikkakuntien koulut tuntuvat lintukodoilta suurten keskuksien kouluihin verrattuna.

Samaten nuorten elämä keskittyy eri asioiden ympärille. Se näkyy paitsi ajattelussa myös siinä, miten he hahmottavat oman tulevaisuutensa.

Kun ammattikoulujen opetusta päätettiin tänä vuonna leikata raskaasti, se näkyy eri puolilla Suomea eri tavoin. Lähtökohtaisesti voi sanoa, että mitä suurempi paikkakunta, sitä suuremmat ongelmat.

Selkein tunnusmerkki yksittäisen ammattikoulun ilmapiiristä on opiskelun keskeyttävien määrä. Kun se kohoaa 20 prosenttiin, kouluopetusta pitäisi tukea erityistoimin. Joillain koulutusaloilla jopa puolet oppilaista keskeyttää opintonsa. Tällaiset paikat ovat ongelmien polttopisteitä, joihin pitäisi resursoida huomattavaa lisätukea.

Parasta aikaa yt-viikate kuitenkin niittää ammatillisia opettajia halki Suomen. Koulutusleikkaus on mittaluokaltaan järisyttävä: 15 prosenttia ammattikoulujen rahoituksesta haihtuu ilmaan. Tulevina vuosina rahoitusta leikataan kaikkiaan neljännesmiljardilla.

Hallituksen koulutusleikkaus tuli kaiken huipuksi pahimmalla mahdollisella hetkellä. Edellinen hallitus halusi nuorisotakuun myötä mahdollisimman monta nuorta takaisin koulun penkille keinolla millä hyvänsä. Koulutuksesta tehtiin lääke syrjäytymistä vastaan. Sen seurauksena koulut täyttyivät oppilaista, joiden elämänhallinta vaatii aktiivista tukea.

Vanhalla opettajakaartilla on siksi jo valmiiksi entistä haastavampi työ, jota pitäisi tukea paremmin. Nyt sen sijaan vähennetään tunteja ja oppilaat pakotetaan itsenäiseen työskentelyyn.

Vaatimustaso on paikoin laskenut minimiläsnäolon asteelle

Opetuksessa tämä näkyy niin, että koulujen johto painostaa opettajia päästämään oppilaita kursseiltaan mitättömillä näytöillä. Vaatimustaso on paikoin laskenut minimiläsnäolon asteelle. Kun koulujen määrärahat ovat suorassa suhteessa valmistuviin oppilaisiin, ei pian ole enää mahdollisuutta muuhun kuin antaa kaikille halukkaille päästötodistus.

Vaativiin ammatteihin, kuten hoitoalalle, on siksi lähivuosina valmistumassa ihmisiä, jotka eivät ole saaneet asianmukaista opetusta työhönsä. Julkista terveydenhuoltoa ollaan valtion toimesta rapauttamassa ruohonjuuritasolla. Vastuu tästä kehityksestä on nuorilla itsellään, käynnissä on ihmiskoe jossa koulut pakotetaan luopumaan tärkeimmästä tehtävästään, opetuksesta.

On kohtuutonta, että tällainen ihmiskoe tehdään 16-vuotiaille nuorille. Nuorison harteille ei voi sälyttää taakkaa valtion kestävyysvajeesta ja jättää heitä ongelman kanssa yksin.

Tuntuu, että koko asian mittaluokkaa ei ole ymmärretty kunnolla. Joka toinen nuori käy lukion sijaan ammattikoulun. Niiden opetusta on jo usean vuoden ajan muutettu käytännönläheisemmäksi ja itsenäisemmäksi.

Nuorisotakuusta on paradoksaalisesti vaarassa tulla syrjäytymistä kiihdyttävä hanke

Isoin ongelma ammattikouluissa jo ennen nykyisiä leikkauksia on ollut opetuksen vähyys. Toisin kuin lukioissa, ammattikoululaiset eivät säännönmukaisesti tee täyttä työviikkoa. Tätä kuilua täytetään nyt työssä oppimisella. Ajatus on se, että ammattikoululainen etsii yrityksen, jossa hän suorittaa tutkintonsa töitä tekemällä.

Uusi opetuskuvio sopii sellaisille oppilaille, joilla on korkea motivaatio ja kyky itsenäiseen työskentelyyn. Nuorisotakuun myötä kouluihin saaduista uusista oppilaista luultavasti yksikään ei täytä näitä kriteerejä. He saavat karun opetuksen, kun heille tehdään selväksi, että he eivät ole sopivaa ainesta yhteiskuntaamme. Nuorisotakuusta on paradoksaalisesti vaarassa tulla syrjäytymistä kiihdyttävä hanke.

Kun olen opettanut ammattikouluissa, olen huomannut, että peruskoulu ei ole pettänyt oppilaita. Vaikka Pisa-tulokset osoittavat lukuaineiden osaamisen romahtaneen, vika ei ole nuorissa. Vetämissäni työpajoissa huomaan heidän olevan erittäin teräviä ja alttiita omaksumaan uutta tietoa ja uusia käsitteitä.

Usein nuorten kyky oppia ylittää minun kykyni opettaa, ja saan itse oppia uusia asioita. Tällainen kokemus on hyvin onnellinen, ja olen siitä joka kerta kiitollinen.

On kuvaavaa, että palkkani maksaa yksityinen taho. Valtiolla ei ole tällaiseen luksukseen mahdollisuutta. On myös suunnaton sääli, että koulujärjestelmämme ei mahdollista tällaista opetusta tulevaisuudessa.

Aleksis Salusjärvi

Kirjoittaja on helsinkiläinen päätoimittaja sekä kriitikko. Hän on runouden suurkuluttaja ja opettaa taiteesta kirjoittamista korkeakouluissa ja kursseilla. Vuoden 2017 hän kiertää ammattikouluissa ympäri Suomea vetämässä rap-lyriikkaan keskittyviä Sanat haltuun -työpajoja.

Japanilainen Muji on yksi maailman merkittävimmistä lifestyle-ketjuista, jonka pääjohtaja haaveilee rantautumisesta Suomeen. Eikä pelkästään minkä tahansa myymälän avaamista, vaan maailman kauneimman Muji-myymälän, koko konsernin lippulaivan perustamista Helsinkiin.

Designjätin pääjohtaja on innostunut ylipäätään Suomesta, ja aivan erityisesti Suomen luonnosta. Alun perin hän suunnittelikin rakentavansa maailman kauneimman Muji-myymälän metsään.

Yle vei Muji-pomon keskelle urbaania suomalaista luontoa Helsingissä, Käpylään.

Muji on laajentanut tänä vuonna valikoimaansa vihkosista, kynistä, ruokailuvälineistä, kodintekstiileistä, ja vaatteista myös miniomakotitaloihin. Minitalot kulkevat mallistossa nimellä Muji Hut. Ne ovat noin 30 neliön kokoisia pieniä taloja.

Länsi-Käpylän asemakaavaehdotuksessa olisi paikka noin sadalle maksimissaan 40 neliön omakotitalolle.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi tarkistetun asemakaavaehdotuksen viikko sitten. Seuraavaksi kaavaehdotus menee kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja sen jälkeen kaupunginvaltuuston puitavaksi. Tuloksia on aikaisintaan puolen vuoden kuluttua.

Pääjohtaja Masaaki Kanai ihailee Käpylän puustoa, jossa havu- ja lehtipuut seisovat rinta rinnan sulassa sovussa pihojen perennojen, puiden ja istutusten kanssa.

– Kyllä tänne sopisi Muji Hut oikein hyvin, Kanai toteaa.

Kuullessaan asemakaavaehdotuksesta pääjohtaja Kanai innostuu kyselemään: mitä tapahtuu nykyisille asukkaille? Kuka maksaisi minitalojen rakentamisen?

Opintomatkalla Suomessa

Tällä hetkellä Muji myy miniomakotitaloja vain Japanissa. Jotta taloja voitaisiin jossain vaiheessa nähdä myös Suomessa, pitäisi täällä olla tietysti myös Mujin myymälä.

– Noin kolme vuotta sitten kiinnostuin Suomesta ja aloin miettiä, että haluan tänne maailman kauneimman Mujin. Tällainen haave minulla on ollut. Nyt olen Suomessa ensimmäistä kertaa. Olisi todella hienoa, jos ajatukseni myymälästä Suomessa toteutuisivat.

Helsingissä designtapahtuma Habitaressa vieraileva pääjohtaja Kanai tapaa viiden päivän matkallaan kaupungin päättäjiä, muun muassa pormestari Jan Vapaavuoren. Onko tarkoitus käydä tarkempia keskusteluita myymälän sijainnista ja aikatauluista?

– En vielä tiedä, miten keskustelut kaupungin päättäjien kanssa kehittyvät. Arvostan suomalaista yhteiskuntaa, sitä miten se toimii ja arvomaailmaanne. Haluan oppia Suomen mallista. Se on tämän vierailuni tarkoituskin.

Pääjohtaja Kanai kertoo Japanin isosta ongelmasta, joka on ikääntyvä väestö. Lapsia syntyy yhä vähemmän ja väkiluku kutistuu. Hän kantaa huolta Japanin tulevaisuudesta. Suomalainen yhteiskunta on tiiviimpi, kompaktimpi. Vahva talous ja hyvin toimiva yhteiskunta pitävät Suomen Kanain mukaan pystyssä, vaikka populaatio onkin pieni Japaniin verrattuna.

– Te maksatte enemmän veroja kuin me Japanissa, mutta te myös saatte veronne takaisin palveluina. Huolenaiheita tuntuu olevan teillä vähemmän kuin meillä. Näen tämän aikalailla idyllinä, ja tämänkaltaisesta systeemistä haluan oppia, sanoo pääjohtaja Kanai.

Millä aikataululla Suomeen?

Muji ei käy mitään nappikauppaa 870 myymälässään eri puolilla maailmaa. Ketjun liikevaihto on noin 2,7 miljardia euroa. Vertailun vuoksi Marimekko-konsernin liikevaihto on liki sata miljoonaa euroa.

Pikkuhiljaa kasvanut bisnesimperiumi myy myös hyvin pelkistettyjä huonekaluja, joiden voisi kuvitella sopivan suomalaiseenkin makuun. Taannoisessa Los Angeles Timesin haastattelussa pääjohtaja Masaaki Kanai nimeää esikuvikseen designissa ja huonekalumuotoilussa Alvar Aallon.

Haastattelun aikana on käynyt selväksi myös se, miten paljon pääjohtaja Kanai arvostaa suomalaista yhteiskuntaa. Hän puhuu kiittäen välittämisestä ja huolenpidosta.

– Haluan Mujin myymälän Suomeen. Tällä hetkellä olen kuitenkin yksin näiden ajatusteni kanssa. En voi vielä kertoa mitään konkreettista aikataulua, Kanai harmittelee.

Hänen mukaansa Suomi on Japanista katsottuna lähin Euroopan maa. Vain Venäjä on välissämme. Hän kertoo kokevansa myös henkistä läheisyyttä tänne, koska suomalaisten tavoin myös japanilaiset arvostavat luontoa. Ja ovathan Joulupukki ja Muumit, nuo japanilaisille rakkaat hahmot, myöskin lähtöisin Suomesta.

Tällä kertaa aikataulu ei salli tutustua Suomeen juuri enempää kuin auton ikkunasta, mutta pääjohtajalla on toive.

– Haluan todellakin tulla tänne uudestaan, pidemmäksi aikaa ja nähdä Suomea ihan kunnolla. Kyllä. Haaveeni on nähdä revontulia.

Juttua korjattu 13.9. kello 20.40: Alun perin kerrottiin, että Mujin liikevaihto on kolminkertainen Marimekon liikevaihtoon verrattuna. Marimekko-konsernin liikevaihto on kuitenkin liki sata miljoonaa euroa.

Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa työskentelevän toimittajan Esmat Kohsarin mukaan Afganistanin turvallisuusviranomaiset ovat ohjanneet suomalaisen avustustyöntekijän vapautusoperaatiota. Paikalliset viranomaiset ovat tapahtumien yksityiskohdista toistaiseksi varsin vaitonaisia.

Toimittaja Esmat Kohsar oli saanut tietoa Afganistanin sisäministeriön turvallisuusjohdolta. Viranomaisten lausunto on luvassa lähiaikoina.

– Uutinen ei ole saanut kovin paljoa palstatilaa. Tolo news -uutiskanava julkaisi asiasta pienen artikkelin. Kesällä uutisoitiin avustusjärjestölle työskennelleen intialaisnaisen vapauttamisesta.

Ruotsalaisessa hyväntekeväisyysjärjestössä työskennellyt 37-vuotias suomalaisnainen siepattiin Kabulissa toukokuussa. Suomen ulkoministeriö tiedotti naisen vapautumisesta aamulla.

"Panttivangin paineet ovat hirmuisia"

Toimittaja Esmat Kohsar sanoo, ettei hänellä ole tietoa mahdollisesta lunnaiden maksusta tai rahaliikenteestä Mercy-avustusjärjestölle työskentelevän suomalaisen vapauttamisessa.

Ylen kanssa aiemminkin yhteistyötä tehnyt afganistanilaisjournalisti on itse haastatellut Kabulissa tunnettua lääkäriä, tohtori Taharia, joka vapautettiin neljänkymmenen vuorokauden ja 20 000 dollarin lunnasrahojen maksamisen jälkeen.

– Hänet siepattiin, koska hän oli rikas. Sieppaajat eivät jääneet kiinni, koska perhe maksoi suoraan noin miljoonan afgaanin lunnaat. Viranomaisyhteyksiä ei ollut, selvittää Kohsar.

Hänen mukaansa afganistalaislääkäriä kidutettiin ja pidettiin pitkiä aikoja käsiraudoissa ja vailla ruokaa ja juomaa.

– Kun haastattelin häntä, hän oli todella lopussa. Panttivankien paineet ovat hirmuisia, koska piinan päättymisestä ei tiedä. Näin on varmasti myös maannaisenne tapauksessa.

Lunnasrahoilla ostetaan aseita ja panssariajoneuvoja

Kabulissa ei liiku toimittaja Kohsarin mukaan tietoa sieppaajista. Lunnasrahat ovat valtaisia köyhän Afganistanin mittakaavassa. Sieppaajat ostavat itselleen turvallisuutta luomalla turvattomuutta kohteilleen, olivatpa nämä ulkomaalaisia tai paikallisia.

– Varsin usein rahat menevät aseellisten ryhmittymien varustautumiseen. He hankkivat uusia panssariajoneuvoja, vartijoita ja aseita. Kun kuvissa näkee upouusia ampumaaseita, voi arvella, että kyse on ollut merkittävästä rahalähteestä. Osa jengeistä tavoittelee vain rahaa, osalla on myös poliittisia tavoitteita.

Kabulissakin ollaan huojentuneita 

Vaikka tapahtumien kulku ei ole tiedossa on sieppauksen päättyminen myönteisesti myös Afganistanin pääkaupungissa myös ilahduttava asia.

– On positiivista, että Afganistanin turvallisuusviranomaiset olivat mukana operaatiossa. Kansainvälinen koulutus ja yhteistyö tehoavat.

Ulkoministeriö järjestää tiedotustilaisuuden asiasta kello 16. Yle näyttää tilaisuuden suorana lähetyksenä Ylen verkkosivuilla.

Lue lisää:

Afganistanissa siepattu suomalaisnainen vapautettiin

Operation Mercy iloitsee suomalaisnaisen vapautumisesta

Atte Kaleva suomalaisnaisen vapautumisesta: Tuskin päästivät hyvää hyvyyttään

Suomen ammattinyrkkeilyliiton pääsihteerin Pertti Augustinin ääni on koko haastattelun ajan hiljaisen ja pettyneen kuuloinen.

Augustin on lukenut ammattinyrkkeilijän saamasta tuomiosta. Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi ammattinyrkkeilijän tiistaina neljäksi vuodeksi vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä.

– Pahalta. Pahalta se kuulostaa. Ikävä juttu lajille tällainen.

– Se on erittäin surullista. Kaikki tällaiset väkivaltarikokset ovat kuvottavia ja ne ovat tuomittavaa toimintaa, sanoo puolestaan Suomen nyrkkeilyliiton toimistosihteeri Miika Forsström.

Ammattinyrkkeilyliitto vei ottelijalta lisenssin jo ennen käräjäoikeuden ratkaisua.

– Hänen lisenssinsä pidätettiin sillä hetkellä, kun tuli ilmi, että hyvin todennäköisesti tästä tulee vapausrangaistus, Augustin toteaa.

Augustin laskee, että lisenssi otettiin pois ammattinyrkkeilijältä väkivaltaisten tekojen takia kolmannen kerran 2010-luvulla. Augustin muistelee, että ennen kuluvaa vuosikymmentä edellisen kerran vastaavanlainen tapaus oli 50–60 vuotta sitten.

– Hän ei ollut ammattinyrkkeilijä, vaan oli hakemassa ammattinyrkkeilijän lisenssiä. Sitä ei koskaan myönnetty.

Tuohon aikaan Suomessa oli lisenssi noin 5–6 ammattinyrkkeilijällä. Tällä hetkellä ammattinyrkkeilylisenssi on noin 40 ottelijalla. Lisenssin peruuttamisen lisäksi ammattinyrkkeilyliitto ei jaa esimerkiksi taloudellisia rangaistuksia.

Myös tyrmäys tai doping vievät ottelulupia

Ottelijat ovat menettäneet ottelulupansa myös muiden kuin väkivallan vuoksi.

– Muut menetykset ovat syntyneet tyrmäys- tai keskeytystappioista ja doping-rikkomuksista, Augustin muistelee.

Ottelija voi anoa lisenssiään takaisin tuomion suorittamisen jälkeen. Augustinin mukaan kukaan väkivallasta tuomittu ei ole anonut lisenssiään takaisin.

– Ei tähän ole olemassa säännöstöä. Se on hallitus, joka myöntää lisenssin ja mahdollisesti myös peruuttaa sen. Se on harkintakysymys.

Olympiatyylin nyrkkeilyssä eli niin sanotussa amatöörinyrkkeilyssä ikävät tapaukset ovat olleet harvinaisia.

– Olen ollut liitossa kolme vuotta töissä eikä ole ollut itse asiassa yhtään ainutta tapausta minun aikana. Väkivaltarikoksista ja vastaavista kilpailukieltoa olisi luvassa, Forsström kertoo.

Nyrkkeily on kurinalaista toimintaa

Augustinin mielestä on päivänselvää, että nyrkkeilijä ei tappele kadulla.

– Nyrkkeilysaleille kuuluu kurinalainen toiminta. Se lähtee nyrkkeilyn perusasioista, junioritoiminnasta lähtien.

– Kyllä se ohjeistus seuroille on, että opittuja kykyjä ei pitäisi käyttää vääriin tarkoituksiin, Forsström lisää.

Augustin huomauttaa, että nyrkkeilykehässä lyöminen tapahtuu sääntöjen puitteissa ja valvotusti.

– Kaduilla ei ole sääntöjä eikä valvontaa, paitsi jälkikäteen, kun poliisi ottaa asian käsittelyyn.

Ulkoministeriö järjestää torstaina tiedotustilaisuuden Afganistanissa siepatun suomalaisnaisen vapautumisesta.

Yle Uutiset näyttää tiedotustilaisuuden suorana kello 16 alkaen Ylen verkkosivuilla.

Toukokuusta asti siepattuna olleen naisen vapautumisesta kerrottiin aamulla. Hänen kerrotaan olevan turvassa, mutta yhä Afganistanissa.

Naisen työnantaja ruotsalainen hyväntekeväisyysjärjestö Operation Mercy iloitsee vapautumisesta, mutta pyytää kunnioittamaan naisen ja hänen perheensä yksityisyyttä.

Afganistanilainen toimittaja on kertonut Ylelle, että paikalliset turvallisuusviranomaiset olivat mukana vapauttamisessa.

Ulkoministeri Timo Soini osallistuu tiedotustilaisuuteen videolinkkiyhteydellä Washingtonista, jossa hän on työmatkalla.

Lue lisää:

Afganistanilaistoimittaja Ylelle: Paikalliset turvallisuusviranomaiset mukana suomalaisnaisen vapauttamisessa

Vapautetun suomalaisnaisen työnantaja vaitonainen – toivoo vapautetulle ja perheelle yksityisyyttä

Atte Kaleva suomalaisnaisen vapautumisesta: Tuskin päästivät hyvää hyvyyttään

Kopioiminen ja tulostaminen ovat hyvin arkipäiväisiä asioita. Voisi myös kuvitella, että kopio- ja tulostusalan liikkeitä ei enää tarvita, sillä monitoimilaitteita löytyy useista eri toimistoista ja kodeista. Silti alan liikkeitä näkee eri paikkakuntien katukuvassa.

Kopio- ja tulostusala vetää edelleenkin asiakkaita, mutta asiat ovat myös muuttuneet.

– Alalla on tapahtunut erittäin paljon keskittymistä suuriin yrityksiin. Suurimmat kilpailijamme ovat todella suuria, koska keskisuuret kilpailijat ovat kadonneet joko taloudellisten syiden tai yrityskauppojen myötä. Suomessa on yksi erittäin suuri valtakunnallinen toimija, jonka taustalla on pitkälti toistasataa yrityskauppaa. Sitten on muutamia samankaltaisia keskisuuria perheyrityksiä kuin me olemme, kertoo helsinkiläisen Sokkeli Oy:n toimitusjohtaja Pentti Hytti.

Siinä hetkessä tuhansia kiloja rautaa vanheni tuotantotiloihin. Pentti Hytti

Alan yritykset ovat vuosien myötä joutuneet laajentamaan palveluitaan: esimerkiksi vuonna 1953 perustetun Sokkeli Oy:n perusta on rakennuspiirustuksissa, mutta nykyisin yhtiö tekee myös muita printtipuolen tuotteita, kuten julisteita, esitteitä ja flyereita.

– Pelkkä piirustuspuoli ei ole elättänyt ketään enää vuosikausiin. Yrityksemme sydän on toki edelleen rakennuspiirustuksien, teknisten kuvien,tulostamisessa lähinnä rakennusteollisuuden tarpeisiin. Mutta rinnalla ovat merkittävässä ja yhä kasvavassa roolissa erilaiset printtituotteet, Hytti toteaa.

Kajaanilaisen vuonna 2000 perustetun Kajaanin Offsetpaino Oy:n pitävät hengissä kopio- ja tulostuspalvelujen lisäksi lehtien painaminen.

– Asiakkaita riittää ainakin tällä hetkellä, mutta en osaa sanoa riittäisikö, jos palveluihimme kuuluisi pelkästään kopioiminen. Lehtien painaminen ja taittaminen tuottavat, pelkkä digipainaminen työllistäisi ehkä yhden ihmisen. Digipuolella yritykset ovat suurin asiakasryhmämme. Ne tilaavat enimmäkseen esitteitä, sanoo toimitusjohtaja Nina Karjalainen.

Valtakunnallista kokonaiskuvaa kopio- ja tulostusalasta on vaikea muodostaa, sillä ala on niin pieni, ettei siitä ole saatavilla yksityiskohtaisia alakohtaisia tietoja kovinkaan helposti. Esimerkiksi tulostusta, kopiointia ja digitaalista painamista Suomessa harjoittavien yritysten perustama yhdistys Finre ry listaa sivuilleen vain 14 jäsenyritystä.

Kopioalan tulevaisuus

Kopio- ja tulostusalalla näkee hyvin selvästi, kuinka tekniikan kehittyminen on vaikuttanut. Suurin muutos ajoittuu 1990-luvun alkupuoliskolle, jolloin analogisuudesta siirryttiin digitaalisuuteen.

– Ensimmäisiä CAD-piirtureita oli joillakin yrityksillä jo 1980-luvun puolella, meille tietokoneet tulivat 90-luvulla. Kun lama taittui, muutos oli 90-luvun loppupuolella todella nopea: siinä hetkessä tuhansia kiloja rautaa vanheni tuotantotiloihin. Ne olivat vain painonsa arvoisia, ei mitään jälleenmyyntiarvoa. Suoraan Kuusankoskelle, kertoo Sokkelin toimitusjohtaja Pentti Hytti.

– Kun kauppa alkoi jälleen käydä, kaikki rahat menivät investointeihin, uusiin laitteisiin ja erilaisten asioiden opetteluun.

Itse tekniikassakin on tapahtunut valtavasti muutoksia. Aluksi kierroshinta eli se, että arkki tulee kerran koneesta läpi, oli aivan eri suuruinen kuin mitä tänä päivänä.

– Kustannukset ovat tulleet alaspäin, koneiden hinnat ovat laskeneet. Nopeus on kasvanut ja laatu on parantunut, toteaa Kajaanin Offsetpaino Oy:n toimitusjohtaja Nina Karjalainen.

Kustannuksien laskusuunta näkyy Karjalaisen mielestä myös tulevaisuudessa.

– Ennen piti tehdä tuhansia esitteitä, että se oli kannattavaa. Digin myötä ei painosmäärien tarvitse olla kuin muutamassa sadassa, jolloin yritykset herkemmin esimerkiksi muuttavat esitettä tai korjaavat siihen jääneen virheen. Koska tuotteet ovat halvempia, niitä uudistetaan nopeammin ja jaetaan herkemmin. Veikkaan, että digipainaminen nousee edelleen siitä, mitä se on nyt tällä hetkellä.

Pentti Hytti uskoo myös printin voimaan. Vaikka nykyisin on tarjolla monenlaisia sähköisiä palveluita, edelleen se kädessä pidettävä, hiplattava ja katsottava mainos on merkityksellinen.

– Varmasti turha mainosten painaminen on vähentynyt, mutta kyllä niitä tarvitaan. Julisteita tarvitaan, ei LED-tauluja voi joka paikkaan laittaan. Tarpeita on niin moneen lähtöön.

– Mitä rakennuspiirustuksiin tulee, niin yhtään taloa, ei edes omakotitaloa, rakenneta ilman piirustuksia. Kyllä se timpuri tarvitsee ne kuvansa sinne, kun katsotaan detaljeja ja kokonaisuutta. Aika vaikea olisi pieneltä alalta katsoa kokonaisuutta. Toki saattaa tulla sähköisiä papereita, joihin saadaan kuva ohuelle pinnalle, mutta kokonaan paperit eivät poistu ihan lähivuosina tai vuosikymmeninä, Hytti jatkaa.

Lue lisää:

Vaaliesitteet menevät usein heti roskiin – tänään ne toivat silti leivän aika monen suomalaisen pöytään

Ruotsalainen Operation Mercy -hyväntekeväisyyysjärjestö vahvistaa suomalaisen työntekijänsä vapautuksen.

Järjestö kertoo nettisivuillaan iloitsevansa vapautuksesta, mutta sanoo myöhemmin antamassaan tiedotteessa, ettei aio muuten kommentoida asiaa. Järjestö pyytää kunnioittamaan työntekijänsä ja hänen perheensä yksityisyyttä.

37-vuotias suomalaisnainen oli työskennellyt Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa järjestön palveluksessa kolme kuukautta, kun joutui aseellisten miesten sieppaamaksi viime toukokuussa.

Hyökkäyksen yhteydessä surmattiin afganistanilainen vartija ja saksalainen avustustyöntekijä.

Suomalaisnainen oli ollut siepattuna runsaat kolme kuukautta.

Operation Mercy on kristillinen avustusjärjestö, joka toimii 12 maassa Keski-Aasiassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Afganistanissa järjestö on pyrkinyt muun muassa vähentämään lapsikuolleisuutta ja lisäämään naisten koulutusta.

Järjestö perustettiin Örebrossa 1991 Persianlahden sodan yhteydessä antamaan humanitäärista apua kurdiväestölle. Operation Mercy on Ruotsin ulkoministeriön kehitysyhteistyöjärjestön Sidan yhteistyökumppani.

Afganistanissa siepattuna ollut suomalaisnainen on vapautunut. Hän on turvassa. Läheiset toivovat yksityisyyttä, kertoo ulkoministeriö Twitterissä.

Ulkoministeriön iltapäivällä antaman tiedotteen mukaan nainen on Afganistanissa ja hän on ollut yhteydessä läheisiinsä.

Ruotsalaisessa Operation Mercy -hyväntekeväisyysjärjestössä työskennellyt 37-vuotias suomalaisnainen siepattiin Kabulissa toukokuun lopulla. Järjestö kertoo kotisivullaan iloitsevansa naisen vapauttamisesta.

Nainen siepattiin majapaikastaan Kabulissa. Hyökkääjät surmasivat ensin majapaikan afganistanilaisen vartijan ja nousivat sitten suomalaisnaisen huoneeseen toisessa kerroksessa. Nainen siepattiin ja hänen saksalainen huonetoverinsa surmattiin.

Suomalaisnainen asui Kabulin seitsemännessä poliisipiirissä. Alueella sijaitsevat muun muassa Afganistanin parlamentti ja kauppaministeriö. Siellä asuu paljon viranomaisia.

Naisesta julkaistiin vankeusaikana kaksi videota, joissa hän pyysi apua päästäkseen vapaaksi. Siepattu nainen myös sanoi, että jos hänen sieppaajansa eivät saa haluamaansa rahasummaa, "jotain hyvin pahaa tapahtuu".

Ulkoministeriö järjestää naisen vapauttamista koskevan tiedotustilaisuuden kello 16. Ulkoministeri Timo Soini osallistuu siihen videolinkkiyhteydellä Washingtonista, jossa hän on työmatkalla.

Yle näyttää ulkoministeriön tiedotustilaisuuden suorana lähetyksenä Ylen verkkosivuilla.

Lue lisää:

Operation Mercy iloitsee suomalaisnaisen vapautumisesta

Siepatun suomalaisnaisen palkanneella järjestöllä 12 ulkomaista työntekijää Kabulissa

Afganistanin sisäministeriö: Kaappauksen tutkinta edistyy – "Hyökkääjä kiinnitti huomiota vain suomalaiseen"

UM: Kabulissa siepatusta suomalaisnaisesta julkaistiin video somessa – pyytää apua kristilliseltä yhteisöltä

Yliopistosäätiön perustamisjuhlassa huhtikuussa paljastettiin Tampereella vuonna 2019 aloittavan, kolmen korkeakoulun voimat yhdistävän opinahjon virallinen nimi: Tampereen uusi yliopisto, englanniksi Tampere New University.

Nyt Tampereen uuden korkeakoulun nimeämisnäytelmä on saanut uuden käänteen, korkeakoulun nimeksi onkin päätetty antaa Tampereen yliopisto ja englanniksi Tampere University. Asiasta kertoi ensimmäisenä Tampereen ylioppilaslehti Aviisi.

Tampere3-säätiön puheenjohtajan Marja Makarowin mukaan yliopistoyhteisö alkoi epäillä uusi ja new -sanojen käyttöä ja ehdotti hallitukselle nimen vaihtamista. Korkeakoulusäätiön, TTY:n ja yliopiston hallitukset olivat nimenmuutoksesta lopulta yksimielisiä.

Korkeakoulusäätiön hallitus luovutti nimiehdotuksen eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Lopullisesti nimestä päättää Suomen eduskunta.

Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun on tarkoitus yhdistyä vuoden 2019 alusta ja rakentaa uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen.

Joutsenon säilöönottoyksiköstä keskiviikkona karannut mies lähti omille teilleen ulkoilun yhteydessä.

Säilöönottoyksikössä olevat ihmiset ulkoilevat muurilla ympäröidyllä alueella päivittäin. Muurin päällä on piikkilankoja.

– Henkilö pääsi muita rakenteita apunaan käyttäen kiipeämään muurin harjalle ja piikkilankojen yli. Hän oli varustautunut nahkahansikkailla, säilöönottoyksikön johtaja Antti Jäppinen kertoo.

Säilöönotettujen ulkoiluja valvotaan, joten miehen karkaaminen huomattiin välittömästi ja etsintä alkoi heti.

– Hän onnistui nopeasti livahtamaan meidän alueelta ympäröivään maastoon, Jäppinen sanoo.

Turvavarustelua lisätään

Tapauksesta oppineena säilöönottoyksikkö lisää turvavarustelua ulkoilupihan muurille. Jäppisen mukaan tämä tapahtuu vielä syksyn aikana mahdollisimman pian.

Nuorehko mies karkasi Joutsenon säilöönottoyksiköstä keskiviikkona kello 14 aikaan. Hänet saatiin kiinni illalla. Rajavartiolaitos auttoi poliisia miehen etsinnöissä.

Miehen ulkoilut säilöönottoyksikössä eivät päättyneet tähän.

– Hänellä on edelleen samat oikeudet, mutta hän ulkoilee varmaan toistaiseksi erikseen, Jäppinen sanoo.

Säilöönottoyksiköstä on karannut ihmisiä aiemminkin. Keväällä 2016 yksiköstä lähti luvattomille teille kaksi algerialaista miestä ikkunan kautta.

Lokakuussa 2015 säilöönottoyksiköstä karkasi kolme pohjoisafrikkalaista miestä.

Keski-ikäisen miehen epäillään pahoinpidelleen kolmea 11-vuotiasta poikaa, jotka olivat matkalla koulusta kotiin. Oulun poliisilaitoksen rikoskomisario Nina Similä kertoo, että yhden pojan vanhemmat ovat tehneet asiasta rikosilmoituksen.

Teko tapahtui keskiviikkona iltapäivällä noin kello 15–15.30 Intiössä Kasarmintiellä.

– Poikia vastaan tullut keski-ikäinen mies oli ilman syytä käynyt poikien kimppuun. Mies oli liikkeellä ruosteisella mummopyörällä. Pahoipitelyn jälkeen hän jatkoi matkaansa Värtön suuntaan, Nina Similä kertoo.

Similän mukaan mies oli pahoinpidellyt poikia muun muassa potkimalla. Poikien vammoista ei vielä ole tarkempaa tietoa.

Paikalle oli tullut kaksi poliisipartiota, jotka etsivät epäiltyä tekijää. Hänen henkilöllisyytensä ei ole toistaiseksi poliisin tiedossa. Tapausta tutkitaan pahoinpitelynä.

Epäilty mies on iältään 40–50-vuotias. Hänellä on lyhyt vaaleat hiukset ja lyhyt parta. Miehellä oli tekohetkellä yllään vaaleat housut ja musta nahkatakki.

Kokkolalaisen Kewatec Aluboatin rakentama uutuudenkarhea poliisivene lipuu kohti Helsingin Katajanokassa sijaitsevaa venepoliisin laituria.

Kyseessä on Helsingin poliisilaitoksen uusi monitoimipartiovene Ville 1, joka on tehty mittatilaustyönä Helsingin venepoliisin tarpeita varten. Venepoliisin esimies, ylikonstaapeli Jarmo Niininen ei säästele ylisanoja uudesta työkalusta puhuessaan.

– Tämän myötä pääsimme siirtymään kokonaan uudelle aikakaudelle.

Veneen kyydistä laiturille astuu myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, joka perustelee 750 000 euroa maksanutta investointia huolellisin sanankääntein. Hän pitää veneen hankintaa "välttämättömänä".

– Punnitsimme tarkkaan, tarvitaanko tällaista venettä, ja jos tarvitaan, millainen sen pitää olla. Vene on 30 vuotta poliisin käytössä, ja se korvaa vuonna 1992 käyttöönotetun veneen, joka oli saavuttanut tekniikaltaan ja käyttöominaisuuksiltaan elinkaarensa pään.

"Ei mikään mediatemppu"

Vene lanseerattiin käyttöön näyttävän mediatilaisuuden yhteydessä torstaina aamupäivällä.

Kun samaan aikaan on meneillään korkeiden poliisiviranomaisten virkarikosepäilyjä, huumepoliisin ex-johtajan oikeudenkäynnit ja muuta kritiikkiä poliisin toimintaa kohtaan, on syytä kysyä, onko veneen esittelyssä mediatempun makua.

Kolehmaisen mukaan asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

– Ei missään tapauksessa. Me hoidamme asian kerrallaan, ja nyt oli aika esitellä tämä meidän uusin hankinta. On myös aiheellista kertoa veronmaksajille, mihin rahoja käytetään.

Crash stop kasteli kuvaajat

Ville 1 täydentää Helsingin venepoliisin kalustoa, johon kuuluu nyt kaksi katettua ja yksi avovene. Veneessä uudenlaista lähestymistapaa edustaa valmius öljyntorjuntatehtäviin. Takakannen matalat laidat helpottavat työskentelyä, ja tilavaan työskentelytilaan mahtuu öljyntorjuntahäkki.

– Tämä niin sanottu ahterikansi on lähellä vesirajaa, jolloin se on mahdollisimman toimiva myös muissa työtehtävissämme, Niininen sanoo.

Veneen kyytiin sopii 12 henkilöä ja sen huippunopeus on noin 42 solmua.

Käytettävyydestä ja pysähtymisnopeudesta saatiin todisteita jo torstain mediatilaisuudessa, kun ylikonstaapeli Jarmo Niininen ajoi 34 solmun nopeudella Katajanokan jäänmurtajien edustalle ja teki hallitun crash stopin, eli äkkipysäytyksen.

Vesi roiskui ja kuvaajat kastuivat, mutta vene pysähtyi vaivattomasti muutamassa sekunnissa.

Suomalaisten ruokavalio näyttää siirtyneen 2010-luvulla piirun verran terveellisempään suuntaan – kuin ihan huomaamatta ravintosuositusten mukaiseksi.

– Mennään ainakin osittain siihen suuntaan, mitä ravintosuosituksissa ajetaan. Vähennetään punaisen lihan kulutusta, syödään entistä enemmän palkokasveja, pähkinöitä, kasviksia ja hedelmiä, arvioi ruokakulttuurin tutkija Mari Niva Helsingin yliopistosta.

Myös S-ryhmän tuoretuotteiden valikoimajohtajan Antti Oksan mielestä suunta on kohti terveellisempää.

– Uskon sen johtuvan siitä, että näistä ruuista on tullut muodikkaita. Houkuttelevuus toimii paasaamisen sijaan näissä asioissa, hän pohtii.

Suurimpien kauppaketjujen ja tutkimuslaitos Nielsenin luovuttamien tietojen mukaan suomalaiset näyttävät hurahtaneen erityisesti avokadoon ja rahkaan. S-ryhmästä kerrotaan, että avokadon myynti on nelinkertaistunut viidessä vuodessa. Kun yksi voittaa, toinen yleensä häviää: Esimerkiksi rahkavillitys syö jugurttien ja viilien myyntiä.

Myös erilaisten lihaa korvaavien tuotteiden suosio on ollut huimaa. Lisäksi kansalle kelpaavat maustetut vedet, kauraleipä ja pähkinät.

Perusmaidon sijaan juodaan yhä enemmän erikoismaitoja tai kasvisperäisiä juomia, kuten kaura- ja soijamaitoa. Gluteenittomat tuotteet maistuvat nykyään muillekin kuin keliaakikoille.

Taustalla vaikuttavat tämän hetken suuret ruokatrendit: hyvinvointi, vihreät arvot, maku ja helppous.

– Ihmisillä on koko ajan enemmän kiire, ja he kaipaavat arkeen nopeita ratkaisuja. Halutaan myös tietää, mistä ruoka on peräisin ja mistä se koostuu. Ajan ilmiö on, että ruualtakin haetaan enemmän kokemusta ja elämystä pelkän vatsantäyteen sijaan, Oksa kuvailee.

Kasvis- ja lihansyönnin jyrkkä raja hämärtynyt

Mari Nivan mielestä kasvisruoka on normalisoitunut osaksi suomalaisten ruokavaliota tällä vuosikymmenellä.

– Se ei ole enää yksinomaan kasvisyöjille suunnattua, vaan lihansyöjätkin voivat syödä kasvisruokaa ilman, että siitä tehdään erityistä numeroa, yliopistolehtori toteaa.

Vegebuumi näkyy naudan ja porsaanlihan sekä b-luokan makkaroiden kulutuksen laskuna. A-luokan lihapitoiset, laadukkaammat makkarat kiinnostavat kuluttajia enemmän.

Myös kananliha on edelleen tasaisessa nousussa, vaikka se ei tuotteiden kärkeen pääsekään. Kanan ja rahkan kasvu oli nähtävissä jo vuoteen 2012 päättyvässä Tilastokeskuksen ruokatutkimuksessa.

Tutkija katsoo, että uudenlainen eläinproteiinin kyseenalaistava ruokaetiikka on nousussa.

– Lihaa ja maitoa korvataan kasvisproteiineilla. Myös lihan ja maidon sisällä tapahtuu muutoksia. Punaisesta lihasta siirrytään valkoiseen lihaa ja perusmaidoista siirrytään muihin maitotuotteisiin ja kasvismaitoihin, Niva toteaa.

Keskon mukaan erityisesti irtotuotteiden suosio on kasvanut viidessä vuodessa. Näihin kuuluvat viime vuosina yleistyneet salaattibaarit, kuivattujen hedelmien ja pähkinöiden sekä makeisten irtomyyntipisteet.

– Itse valitseminen kiinnostaa selkeästi asiakkaita. He haluavat juuri sen oman määränsä ja sekoituksensa, päivittäistavarakaupan valikoimajohtaja Harri Hellman kertoo.

Sokeri pahis, proteiini hyvis

Mari Nivan mukaan hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen keskinäistä asemaa neuvotellaan koko ajan uudelleen. Jokaisella aikakaudella on aine, jota pitäisi ehdottomasti välttää. Sokeri on nyt se tämän hetken pahis.

– Vielä parikymmentä vuotta sitten se oli rasva. Sitten alettiin suosia hyvää rasvaa. Tämän jälkeen tuli karppausilmiö, jossa rasvaa ei enää ollenkaan kyseenalaistettu. Nyt suositaan proteiinia ja halutaan välttää sokeria, ja rasvaan ei suhtauduta enää niin kriittisesti kuin ennen, Niva sanoo.

Proteiinirahkojen ja -patukoiden suosio kertoo tutkijan mukaan siitä, että painonhallinta on edelleen tärkeää. Sen sijaan keveys ei ole enää mikään myyntivaltti.

Avokadon menestystarina monen tekijän summa

Yksittäisen tuotteen menestys voi johtua myös monipuolistuneesta valikoimasta. Osaa listatuista tuotteista ei ollut olemassakaan vielä viisi vuotta sitten tai niiden tarjonta ja kysyntä oli vähäistä.

Esimerkiksi viimeisen vuoden ajan kansaa villinneet kasvisproteiinit, nyhtökaura ja härkis, eivät näy toimitetuissa tiedoissa.

Avokadon myynti ampaisi kovaan nousuun 2010-luvun vaihteessa karppauksen myötä. Syöntikypsien tuotteiden tulo markkinoille avitti suosiota. Hedelmän myyntiä on siivittänyt myös se, että avokadoa käytetään useissa etnisissä keittiöissä raaka-aineena. Suomalaiset haluavat kokeilla uusia makuja, kerrotaan kauppaketjuista.

Myös hinta vaikuttaa oleellisesti tuotteen menekkiin. Esimerkiksi tuoreen kalan laskusuunta johtuu pääosin Norjan lohen kilohinnan kallistumisesta. Noin puolet Suomessa myytävästä tuoreesta kalasta on tuontilohta.

Pienpanimo- ja erikoisolutbuumi näkyvät Alen suosion taustalla. Sen myynti on kuitenkin vähäistä oluiden kokonaismyyntiin verrattuna.

Tuotteiden myynnin lasku on yleensä nousua hitaampaa ja useampiin tuoteryhmiin kohdistuvaa, joten se ei ole aina yhtä selvästi nähtävissä, kertoo Keskon Harri Hellman.

Mikä yhdistää tulevaisuuden ruokahittejä?

S-ryhmän Antti Oksan mukaan suureen suosioon nousevia tuotteita yhdistää se, että ne vastaavat sekä asiakkaiden tarpeisiin että isoihin kulutustrendeihin.

– Sellaiset tuotteet, jotka osuvat useampaan tämän hetken valtatrendiin menestyvät. Jos pystyy esimerkiksi yhdistämään terveellisyyden, hyvän maun ja helppouden, ehkä eettisyyttäkin, niin sitten ollaan hyvällä pohjalla, Oksa painottaa.

Millaisia ruokia päätyy suomalaisten lautaselle tulevaisuudessa?

Valikoimajohtajat ja ruokatutkija ovat yksimielisiä siitä, että kasvisruoan suosio tulee jatkumaan ja siellä tullaan näkemään uusia suosikkituotteita. Myös uudet etniset maut kiinnostavat jatkossakin suomalaisia.

Keskon Harri Hellmanin mukaan paljon riippuu siitä, miten valmistajat ja kauppa onnistuvat uutuuksien lanseerauksessa.

– Muoti-ilmiötkin syntyvät siitä, että joku pistää niitä liikkeelle. Joskus se onnistuu, joskus taas ei, hän sanoo.

Hellman huomauttaa, että pelkällä terveellisyydellä myytävät tuotteet eivät pysy kauan markkinoilla, tarvitaan muutakin.

– Herkullisuus on hyvin tärkeää arkisessakin ruoassa. Asiakkaat eivät muuten jatka tuotteen ostamista enää kokeilun jälkeen, Hellman toteaa.

Oksa nostaa seuraavaksi trendituotteeksi yllättäen kotimaisen kalan.

– Ihmisillä on halu syödä terveellisesti ja kalaa pitäisi syödä enemmän, mutta se pitää vain tehdä äärimmäisen helpoksi. Tuotteistamalla varsinkin silakkaa, muikkua ja särkeä uudella tavalla voisi saada hyvin mielenkiintoisia tuotteita, hän korostaa.

”Tapan teidät kaikki!” huutaa eliittilukiolainen koulun käytävällä syyslukukauden alkajaisiksi. Urheilulukiolaiselta ei suju peli eikä koulu. Hän peittää pahan olonsa huumeilla. Ammattikoulussa aloittanut nuori kömpii öisin vanhempiensa viereen nukkumaan.

Toisen asteen koulutuksen aloittaminen on shokki monelle nuorelle. Peruskoulun huolenpidosta, holhouksesta ja selkeistä tavoitteista nuori heitetään kylmiltään luokattomaan lukioon tai ammattikoulutukseen.

Yhtäkkiä 16-vuotiaan pitäisi osata valita oikeat opintokurssit, jotka vaikuttavat myös jatko-opintoihin pääsyyn. Suunnitella oma lukujärjestys. Tehdä itsenäisesti projekteja ilmiöoppimisen nimissä.

Tai etsiä työharjoittelupaikka, jossa ammatti pitäisi oppia, koska koulutunteja on vähennetty. Ammattikoulussa voi olla päiviä, jolloin lähiopetusta on tunti tai ei lainkaan. Nuori jätetään tuuliajolle. Ylen kolumnisti Aleksis Salusjärvi on kiertänyt Suomen ammattikouluja, ja sanoo suoraan, että säästöt tekevät nuorista hallituksen koekaniineja.

Valinnanvapauden nimeen vannovassa koulussa opiskelija taantuu numeroksi.

Kuvittele itse, että työpaikkasi vaihtuu. Rakennus on uusi, eksyt käytävillä. Joudut itse valitsemaan työtehtäväsi, joista osaan et pääse, koska tekijöitä on jo tarpeeksi. Työajan täyttääksesi joudut valitsemaan tehtäviä, jotka eivät sinua kiinnosta tai joissa et ole hyvä. Tehtäviä annetaan kerralla kuukauden satsi, joudut itse paloittelemaan sen järkeviksi päiväkohtaisiksi paloiksi.

Työkaverisi vaihtuvat päivittäin, tehtävän mukaan. Etsit ja ostat itse työkalusi ja kannat niitä mukanasi työpaikan ja kodin välillä. Et tiedä, keneltä kysyä apua, jos tietokone reistailee tai jokin tehtävä ylittää käsityskykysi.

Koko ajan takaraivossasi tykyttää tieto, että kolmen vuoden päästä sinut testataan valtakunnallisesti ja testissä menestyminen ratkaisee jatko-opintoihin pääsyn ja koko tulevaisuutesi suunnan. Joko pukkaa stressiä?

Ja tätä stressiä nuorten pitäisi osata hallita. He joutuvat yksin opettelemaan projektinhallintaa ja stressinsietokykyä tai hankkimaan työharjoittelupaikan samalla, kun heidän itsetuntonsa on vielä keskeneräinen. Ei 16-kesäinen ole valmis ottamaan niin suurta vastuuta omasta koulutuksestaan.

THL:n tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan toisen asteen opiskelijat oireilevat runsaasti, vaikka heidän terveydentilansa olisi hyvä. Esimerkiksi väsymyksestä kärsii viikoittain noin 60 prosenttia naisopiskelijoista ja kolmannes miehistä.

Siirtyminen nuoruudesta aikuisuuteen ja omaan itsenäiseen elämään on vaativa prosessi. Se on myös häiriöille herkkää aikaa. Ylisuuret vaatimukset voivat murtaa vahvemmankin nuoren.

Tämän viestinkö me haluamme nuorille antaa: se pärjää, jolla on terävimmät kyynärpäät ja kovin itsetunto?

Mutta onhan kouluissa opettajat apuna? ”Ei niitä oikeestaan kiinnosta”, paljastaa lukion tukioppilas.

Omatoimisuuden ja valinnanvapauden nimeen vannovassa koulussa opiskelija taantuu numeroksi. Hitaat eivät mahdu kursseille, koska nopeimmat ovat ilmoittautuneet niille jo aamuvarhain. Ammattikoululainen kuluttaa opetuksen puuttuessa päivänsä skeittaillen ja miettii, että tätäkö elämä on? Että oikeestaan ketään ei kiinnosta?

Tämäkö on viesti, jonka haluamme nuorille antaa elämää varten? Että se pärjää, jolla on terävimmät kyynärpäät ja kovin itsetunto? Heikot pudotkoon kyydistä. Mitäs lähtivät leikkiin mukaan, jos eivät kestä.

Totta kai kouluissa on tukea ja neuvoja tarjolla. On opinto-ohjaajia, kuraattoreita ja psykologeja. Nöyrä kiitos heistä jokaiselle! Avun saaminen kuitenkin vaihtelee koulusta toiseen. Esimerkiksi Tampereella koulupsykologin luona käy lukiosta riippuen noin 10-25 prosenttia opiskelijoista.

Tietysti nuorten täytyy oppia itsenäisiksi opiskelijoiksi. En todellakaan kannata curling-vanhemmuutta, jossa kaikki pienetkin kivet lakaistaan oman pikkupiltin elämänpolulta.

Nykyisessä koulutusjärjestelmässä muutos peruskoulusta toisen asteen koulutukseen on kuitenkin todella suuri. Vaarana on, että osa nuorista putoaa pois kyydistä. Tai ellei ihan putoa, niin saa turhan kovia kolhuja itsetuntoonsa.

Nuorena elämä on mustavalkoista. Kun on vaikeaa, on sysimustaa.

Ja siihen meillä ei ole varaa. Suomi on jo nyt Euroopan kärkimaita nuorten itsemurhissa. Suomen Mielenterveysseuran mukaan esimerkiksi vuoden 2014 aikana 15-19 –vuotiaat suomalaisnuoret tekivät kaksi kertaa enemmän itsemurhia EU-maiden keskiarvoon verrattuna.

Lukumäärä on järkyttävä. Miksi elämän alussa olevat suomalaiset eivät jaksa elää? Voisiko yksi syy olla luokattoman lukion ja ammattikoulutuksen säästöjen aiheuttama epävarmuus ja yksinäisyys? Tunne siitä, ettei ”ketään oikeesti kiinnosta”?

Nuorena elämä on mustavalkoista. Kun on kivaa, on ihan mielettömän mahtavaa. Kun on vaikeaa, on sysimustaa. Koulu ei saa jättää yksin pärjäilemään, kun nuorella on pelissä koko elämä ja tulevaisuus. Koulu ei saa ruokkia pimeyttä. Eivätkä poliitikot saa säästää kouluja kuoliaaksi.

Paula Tiessalo

Kirjoittaja on helsinkiläinen terveys- ja hyvinvointiaiheisiin erikoistunut toimittaja, joka yrittää ymmärtää itseään ja toisia. Liikuttuu aina kuullessaan Suvivirren.

Irakilaiset viranomaiset sanovat pitävänsä Mosulin lähellä vankina yli 500:a ulkomaalaista naista, joilla on kytkös ääri-islamilaiseen terroristijärjestö Isisiin, uutistoimisto AP kertoo.

Naiset ovat läheisten Isis-yhteyksiensä vuoksi vankilassa erillään muista naisista ja näiden lapsista.

AP:lle nimettömänä puhuneet viranomaiset kertoivat odottavansa nyt lisäohjeita Bagdadista. He arvioivat, että naiset todennäköisesti palautetaan kotimaihinsa.

Aiemmin tällä viikolla Irakin joukot kertoivat, että heidän vankinaan on satoja Isisiin kytköksissä olevia perheitä. Perheitä pidetään leirillä lähellä Mosulin länsipuolella sijaitsevaa Tal Afaria, jonka Irakin joukot vastikään valtasivat takaisin Isisiltä.

Sarjahukuttamisjutun tutkinta- ja oikeuskulujen hintalappu on jo paisunut yli puoleen miljoonaan euroon. Laskun pullistuminen jatkuu, sillä summassa ei vielä ole mukana hovioikeuden mukanaan tuomia kuluja.

Suurin kustannuserä on tähän mennessä ollut poikkeuksellisen rikosvyyhdin poliisitutkinta. Keskusrikospoliisin ja Itä-Suomen poliisin kulut nousevat arviolta noin 350 000 euroon. Erikoista vyyhtiä tutki viisi poliisia vuoden ajan.

– Tutkintaoperaation kesto on aika tavanomainen KRP:n tutkimissa rikoskokonaisuuksissa, rikosylikomisario Jarmo Vallius keskusrikospoliisista sanoo.

Ennen Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käsittelyä sarjahukuttamistapauksen syyttämiskulut olivat noin 45 000 euroa. Summa koostuu kahden syyttäjän neljän kuukauden palkasta ja muista syyttäjälaitokselle tapauksesta tulleista kuluista.

Asianajajakulut ovat käräjäoikeuden käsittelyn ajalta noin 57 000 euroa. Valtio maksoi Pekka Seppäsen silloiselle asianajajalle ja avustajalle yhteensä noin 27 000 euroa.

Suurin osa asianajajakuluista lankesi käräjäoikeudessa Seppäsen maksettavaksi.

Vankivuorokauden hinta 170 euroa

Käräjäoikeuden kustannukset ovat karkean arvion mukaan noin 15 000 euroa. Tapausta käsitteli kolme tuomaria ja yksi käräjäsihteeri 11 päivän ajan. Käsittelypäivien osalta palkkakustannukset ovat noin 13 000 euroa. Lisäksi tuomarit ovat joutuneet tekemään töitä ennen käsittelyä.

Summaan on myös lisätty muun muassa oikeustalon toimitilavuokra.

Seppänen on tähän mennessä ollut tutkintavankeudessa 236 päivää. Yhden vankivuorokauden hinta on keskimäärin 170 euroa. Näin ollen Seppäsen vankeusaika on maksanut 40 120 euroa.

Lisäksi rikosseuraamuslaitokselle on tullut kustannuksia Seppäsen kuljettamisesta ja vartioimisesta Itä-Suomen hovioikeuden käsittelyiden takia.

Käräjäoikeus langetti muita korvauksia noin 34 000 euroa. Seppänen joutuu maksamaan esimerkiksi kolmen ihmisen oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen kulut. Kontiolahtelainen joutuu pulittamaan myös hautajaiskuluja.

Jos Seppäsellä ei ole varaa maksaa korvauksia, voidaan niitä maksaa valtionkonttorin kautta. Tuolloin mahdollisesti korvattavat summat eivät ole yhtä suuria.

Kaukana Aarnion ja Auerin tapausten euromääristä

Yksittäisten rikosjuttujen kokonaiskustannuksia ei seurata.

Tuomioistuimessa rikosasian keskimääräinen kustannus on noin 1 000 euroa. Summa sisältää esimerkiksi oikeuden työntekijöiden palkkakulut, kiinteistövuokran ja ICT-maksut.

Keskimääräinen summa ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen tapausten suuren vaihtelun vuoksi. Joku asia saatetaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä, jolloin kustannukset jäävät pieniksi vähäisen työmäärän vuoksi. Osaa rikosasioista puolestaan käsitellään oikeudessa useita viikkoja.

Oikeusministeriön suunnittelupäällikkö Raimo Ahola kertoo, että kalleimpia tapauksia ovat yleensä talousrikosvyyhdit.

– Ne voivat olla hyvinkin kimurantteja ja niiden asianajajakulut voivat nousta korkeiksi, Ahola kertoo.

Talousrikostapauksissa asianajajien laskut nousevat isoiksi. Aholan mukaan henkirikoksissa laskut ovat yleensä pienenpiä.

Pekka Seppäsen tapaus ei ole oikeuskuluiltaan lähelläkään Suomen kalleimpia.

Esimerkiksi Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion rikosvyyhti on ilmeisesti Suomen kallein. MTV3 arvioi vuonna 2016, että vyyhdin poliisitutkinnan ja oikeuskulujen yhteissumma oli jo tuolloin yli seitsemän miljoonaa euroa.

Henkirikoksista yksi kalleimmista lienee Anneli Auerin tapaus. Oikeusministeriö on arvioinut, että niin kutsutun Ulvilan surman oikeuskulut olivat yli kaksi miljoonaa euroa.

Ulkoministeri Timo Soini kommentoi Afganistanissa siepatun suomalaisnaisen vapauttamista sanomalla, ettei Suomi ole maksanut lunnaita eikä maksa.

– Jos tekisimme näin, se vain kannustaisi uusiin sieppauksiin, Soini sanoi iltapäivällä ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa.

Soini kertoi puhuneensa vapautetun naisen kanssa puhelimessa ja sanoo sen olleen hyvä puhelu.

– Tärkeintä on, että hän on turvassa ja voi palata kotiin, totesi ministeri.

Ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että nainen saatiin varhain torstaiaamuna Suomen suurlähetystöön Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa. Nainen on olosuhteisiin nähden hyvässä kunnossa. Hänelle tehdään vielä lääkärintarkastus. Vielä ei tiedetä tarkalleen, milloin hän palaa Suomeen.

Yksityiskohdista vaietaan

Soini kiitti naisen vapauttamiseksi työskennellyttä suomalaista viranomaisryhmää, jota on johtanut ulkoministeriön konsuliyksikön päällikkö Juha Savolainen.

Soini myös sanoi otaksuvansa, että Suomessa ymmärretään, miksi viranomaiset eivät kerro tapauksen yksityiskohtia.

– Operatiiviset tiedot asettavat mahdolliset seuraavat uhrit entistä suurempaan vaaraan, sanoi Soini, joka antoi lausuntonsa videoyhteydellä Washingtonista.

Toimittajien kysymyksiin tiedotustilaisuudessa Helsingissä vastanneet Juha Savolainen sekä rikosylikomisario Thomas Elfgren keskusrikospoliisista olivatkin niukkasanaisia.

Savolainen ja Elfgren totesivat, etteivät avaa yksityiskohtia tapaukseen liittyvistä henkilöistä, toimijoista, tilanteista tai viranomaistoiminnasta.

– Tulevaisuudessakin Suomen kansalaisia tullaan sieppaamaan ja meidän täytyy säilyttää toimintaedellytykset, Savolainen huomautti. Hänen mukaansa sama tiedotuskäytäntö on muilla mailla.

Savolainen muistutti myös, että tekijät ovat yhä vapaana ja Afganistanin viranomaiset työskentelevät heidän saamisekseen kiinni. Sieppaajia voisi auttaa, jos he tietäisivät, mitä heistä tiedetään.

Keskusrikospoliisi osallistuu tapauksen tutkintaan auttamalla Afganistanin viranomaisia sekä kuulemalla siepattua naista, kun tämä saapuu Suomeen.

Soini ei vahvista Ylen tietoja vapautusoperaatiosta

Washingtonissa lausuntonsa jälkeen pitämässään toimittajatapaamisessa Soini ei suostunut kommentoimaan tapaa, jolla suomalaisnainen vapautui.

Ylen Afganistanista saamien tietojen mukaan naisen vapauttamiseksi toteutettiin sotilasoperaatio, jota paikalliset turvallisuusviranomaiset koordinoivat. Soini ei vahvistanut tätä, mutta kertoi naisen vapauttamisen olevan tulosta hyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä.

Soini ei myöskään kommentoinut sitä, pyydettiinkö naisen vapauttamiseksi lunnaita, tai keitä naisen siepanneet henkilöt olivat.

Soini kertoi, että asiasta annetaan lisätietoa rikostutkinnan edistyessä.

Lue myös:

Vapautetun suomalaisnaisen työnantaja vaitonainen – toivoo vapautetulle ja perheelle yksityisyyttä

Afganistanilaistoimittaja Ylelle: Paikalliset turvallisuusviranomaiset mukana suomalaisnaisen vapauttamisessa

Vapautettu suomalaisnainen on yhä Afganistanissa

Karkkilan paloasema sai keskiviikkona ennen iltakahdeksaa hälytyksen jokeen juuttuneesta hevosesta.

Kyseessä oli omistajan mukaan maan suurin, tuhatkiloinen Hollannin työhevonen Kerttu. Kuusivuotias Kerttu-tamma oli päässyt pois aitauksestaan, minkä jälkeen se oli jostain syytä tippunut läheiseen Ali-Kärrin jokeen.

Eläin oli ehtinyt olla joessa mahdollisesti jo pidemmän aikaa ennen löytymistä. Hevonen ei päässyt omin voimin mudasta irti eikä ylös jyrkkää rantapenkerettä.

Paikalle auttamaan lähti pelastusyksikkö Karkkilan palosemalta sekä kaksi VPK-yksikköä, yhteensä 15 miestä.

Pintapelastajat pujottivat hevosen alle ja takajalkojen ympäri vetoliinat, joilla estettiin hevosen vajoaminen syvemmälle. Kaivinkoneella kaivettiin lisäksi penkereelle luiska, jota pitkin hevonen saatiin kahden tunnin työskentelyn jälkeen miesvoimin vetämällä hevonen ylös joesta, paikalla pelastustöissä ollut paloesimies Arttu Lankinen Karkkilan paloasemalta vahvistaa Yle Uutisille.

Tamma palasi väsyneenä talliinsa, mutta voi ilmeisen hyvin, koska se alkoi pian syödä levähdettyään tilanteen jälkeen hieman.

Korjaus kello 14.11: Kerttu-hevonen pelastettiin joesta Vihdissä, ei Karkkilassa, kuten pelastuslaitoksen tiedotteessa kerrottiin.

Uutta liiketoimintaa kehittävä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö ilmoittaa tehneensä alkuvuonna 2,2 miljoonan euron liiketappion.

Yhtiö pääsi kesäkuussa yrityssaneerauksen myötä pääosasta veloistaan. Saneeraus kutisti yhtiön velat 9,6 miljoonaan euroon aiemmasta noin 450 miljoonasta.

Talvivaara pyrkii parhaillaan kehittämään uutta liiketoimintaa, muun muassa lehmänlannan ravinteiden kierrätyksestä ja energiantuotannosta.

Yhtiön tilintarkastajat huomauttavat, että konsernin rahavarat olivat kesäkuun lopulla 1,6 miljoonaa euroa, syyskuussa noin 1 miljoona.

– Emoyhtiöllä ei tällä hetkellä ole kassavirtaa tuottavaa liiketoimintaa ja se rahoittaa toimintansa kassavaroistaan. Jos riittävää kassavirtaa ei kyetä varmistamaan, emoyhtiö voi joutua hakeutumaan konkurssiin, todetaan tilintarkastuskertomuksessa.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö ei ole enää ollut tekemisissä Kainuussa olevan kaivoksen kanssa, vaan kaivostoiminta on vuonna 2015 myyty Terrafamelle.

Lue myös

Terrafame kasvatti tuotantoa ja kutisti tappiota – Nikkelin hinnan lasku varjostaa näkymiä

Pekka Perä järjesti Talvivaaran osakkeitaan vakuutuskuoreen – sai miljoonaluokan veroedun

Talvivaara: Pekka Perä jättäytyy pois hallituksesta, palkkioita alennetaan

Talvivaaralle satojen miljoonien helpotus, Espoon käräjäoikeus hyväksyi saneerausohjelman

Espanjan valtion syyttäjävirasto määräsi keskiviikkona, että kaikki Katalonian itsenäisyysäänestystä tukevat pormestarit on kutsuttava oikeuden kuultaviksi.

Heitä epäillään lakien rikkomisesta viranhoidossa. Jos pormestarit kieltäytyvät kuulustelusta, poliisin on noudettava heidät.

Espanjan korkeimmat oikeuselimet, Katalonian alueellinen korkein oikeus sekä alueparlamentin lakimiehet ovat todenneet äänestyshankkeen lainvastaiseksi.

Katalonian separatistisen aluejohdon ajamaa äänestystä, joka on määrä pitää 1. lokakuuta, tukee tiettävästi kuitenkin yli 700 pormestaria. Kataloniassa on noin tuhat kuntaa, joista valtaosaa johtavat separatistipuolueet.

Noin 30 kuntaa johtava Kansan yhtenäisyys (CUP) ilmoitti heti, etteivät sen pormestarit lähde vapaaehtoisesti oikeuden eteen.

Vaaliuurnat voidaan takavarikoida

Pormestarien nouto kuultaviksi kuuluu Katalonian aluejohdon suorassa alaisuudessa oleville Katalonian omille poliisivoimille Mossos d´Esquadralle.

Noin 18 000 poliisin vahvuisten joukkojen tehtäväksi lankeaa myös laittoman äänestyksen estäminen, jota Espanjan korkein oikeus ja Katalonian syyttäjälaitos vaativat.

Mossos d´Esquadran päällikkö Josep Lluis Trapero välitti tiistaina poliiseille käskyn estää lokakuun äänestys.

Se merkitsee muun muassa mahdollisten uurnien ja vaalitarpeiden takavarikointia – ja ehkä äänestystä järjestävien pidättämistä, jos he ovat julkisia viranhaltijoita tai vastustavat poliisia.

Lisäksi käsky saattaa merkitä äänestyskampanjan estämistä. Kampanjan on määrä alkaa ensi yönä.

Jo keskiviikkona kampanjan nettisivusto suljettiin tuomioistuimen määräyksestä. Sivusto kuitenkin siirtyi toimimaan ulkomaisista servereistä.

Kahdenlaisia poliiseja

Hyväksyessään oikeuslaitoksen vaateen poliisipäällikkö Trapero toimi vastoin Katalonian aluehallituksen johtajan Carles Puigdemontin julkisesti esittämiä toiveita.

Traperon esimiehiä ovat aluehallituksen poliisiministeri Joaquim Forn ja poliisiylijohtaja Pere Soler. He ovat kovan linjan separatisteja.

Trapero saatetaan siis pyrkiä syrjäyttämään. Toisaalta Katalonian poliisit ovat viime kädessä Espanjan sisäministeriön alaisia, ja heidän ydintehtävänsä on perustuslaillisen järjestyksen turvaaminen.

Myös Espanjan valtion poliisivoimat Guardia Civil sekä Policia Nacional saivat Katalonian syyttäjälaitokselta saman käskyn estää äänestys, joten ne toimivat asiassa Katalonian poliisin rinnalla.

Barcelonassa julkaistava päivälehti El Periodico kertoi keskiviikkona, että lisää valtion poliisivoimien mellakantorjuntajoukkoja olisi jo siirretty tuhansittain Kataloniaan ja sen välittömään ympäristöön.

El Periodicon mukaan Espanjan sisäministeriön tavoite on kaksinkertaistaa valtion poliisivahvuus Kataloniassa. Normaalisti siellä on noin 6 000 miestä.

Lehti ei maininnut tiedoilleen mitään lähdettä.

Ratkaiseva voimainkoitos

Joka tapauksessa Kataloniassa on nyt käynnissä vuosia jatkuneen irtautumishankkeen merkittävä voimainkoitos.

Ratkaisevaa on, seuraavatko Katalonian virkamiehet – etenkin poliisi ja oikeuslaitos – aluehallitusta vai Espanjan keskushallitusta.

Tuomioistuinpäätöksiä satelee. Aluehallituksen keskeisten separatistijohtajien viraltapanoa pidetään mahdollisena. Katalonian korkein oikeus on hyväksynyt syytteet heitä vastaan virka-aseman sekä julkisten varojen väärinkäytöstä.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy vetosi keskiviikkona katalonialaisiin, että he eivät osallistuisi äänestysjärjestelyihin.

– Kansanäänestystä ei voi olla, koska se olisi täysin laitonta, Rajoy toisti ties kuinka monennen kerran.

– Jos lakia ei noudateta, kansalaisten enemmistön tahdolla ei ole enää merkitystä ja jokainen voi tehdä mitä lystää. Se toisi voimaan viidakon lait, Rajoy perusteli.

Hallitus on kehottanut Katalonian separatisteja ajamaan asiaansa Espanjan parlamentissa.

Hallitus selkä seinää vasten

Espanjan hallitus on selkä seinää vasten. Separatistit aikovat heti äänestyksen jälkeen julistaa voimaan valmistelemansa siirtymälait ja toteuttaa yksipuolisen irtoamisen.

Hallitus yrittää katkaista hankkeen estämällä äänestyksen.

Aluejohtaja Puigdemont on sitä mieltä, että jos äänestys estetään, Katalonialla on oikeus julistautua itsenäiseksi tällaiseen "ilmaisunvapautta kahlitsevaan" poliisitoimeen vedoten.

Kataloniassa on kuitenkin jo pidetty yksi itsenäisyysäänestys, aluevaaleja on käyty itsenäisyysteemalla ja mielipidekyselyjä tehdään jatkuvasti. Aluehallituksen johtaja Puigdemont myöntää, että itsenäistymistä kannattaa noin 5,5 milljoonasta äänioikeutetusta noin kaksi miljoonaa.

Kansainvälistä tunnustusta Katalonialle ei ole luvassa. Kansainväliset luottoluokittajat varoittavat, että hanke uhkaa Espanjan talousnäkymiä.

Euroopan unioni on sanonut, että jos jokin EU-maahan kuuluva alue irtoaa emämaastaan, se joutuu ulos EU:sta.

Juttua tarkennettu klo 18.12: Lopusta koko väestön määrä muutettu äänioikeutettujen määräksi.