Martin Shkreliä on kuvattu Yhdysvaltain ja internetin vihatuimmaksi mieheksi. Itse hän on nimennyt itsensä Twitterissä maailman halutuimmaksi poikamieheksi.

Entinen toimitusjohtaja on tuomittu arvopaperipetoksesta, mutta ei ole vielä saanut tuomiotaan. Se on määrä julistaa tammikuun puolivälissä. Shkreliä odottaa enimmillään 20 vuoden vankeusrangaistus.

Liittovaltion tuomari on kuitenkin pannut Shkrelin vankilaan, koska pitää tätä yhteiskunnalle vaarallisena. Syynä on, että Shkreli lupasi Facebookissa 5 000 dollarin palkkion kenelle tahansa, joka onnistuu nappaamaan kirjakiertueella olevan Hillary Clintonin päästä hiuksen karvatuppeineen.

Shkrelin puolustusasianajaja kuvasi lupausta kiusalliseksi poliittiseksi satiiriksi tai huumoriksi. Liittovaltion tuomari ei ymmärtänyt Shkrelin huumoria, vaan piti palkkiota yllytyksenä hyökätä Clintonin kimppuun.

Shkreli oli vapautettu viiden miljoonan dollarin takuita vastaan, mutta tuomari perui vapautuksen.

Shkreli hankki Yhdysvaltain vihatuimman miehen tittelin, kun hän korotti Daraprim-lääkkeen hinnan 55-kertaiseksi, 13,50 dollarista 750 dollariin pilleriltä.

Lääkkeellä hoidetaan toksoplasmoosia, joka on loisen aiheuttama sairaus. Se iskee useimmiten raskaana oleviin naisiin sekä syöpä- ja aids-potilaisiin.

Hieman yli 200 grammaa painava kullasta tehty koru on koristeltu käärmeen tai lohikäärmeen päillä.

Kulta saattaa olla peräisin Rooman valtakunnasta.

Varsinais-Suomesta Nousiaisista 1700-luvun jälkipuolella löydetty kultainen kaularengas on peräisin 200-luvulta.

Silloin luhistumassa ollut Rooman valtakunta ulottui vielä nykyisen Saksan alueelle.

Suomeen esine päätyi todennäköisesti turkiskaupassa, joka vaurastutti noihin aikoihin Varsinais-Suomea.

Alueelta ovat peräisin kaikki nuoremman roomalaisajan kultaesineet.

– Emme tiedä varmasti, onko koru tullut tänne valmiina vai onko se tehty täällä Pohjolassa roomalaisten esikuvien mukaan, museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet sanoo.

Myös korun alkuperäinen omistaja on arvoitus.

– Se on mielenkiintoinen kysymys, että kuka oli se varakas, joka Suomessa pystyi korua kantamaan. Kostet miettii.

Korpraali löysi korut

Kaularengas on museoviraston mukaan poikkeuksellisen arvokas arkeologinen esinelöytö ja Kostet on yrittänyt saada sitä jo muutaman vuoden ajan näytille Suomeen. Esine on hyvässä kunnossa.

– Suomesta ei ole kuin muutamia harvoja tietoja näistä rautakautisista kultaesineistä. Yksi vähän samantyyppinen koru löytyi aikoinaan Salon Uskelasta, Kostet sanoo.

Hän kertoo, että kyseisiä koruja löytyy enemmän Tanskasta.

Kaularenkaan löysi Nousiaisissa vuonna 1770 armeijan palveluksessa ollut korpraali, jonka haaviin jäi myös muita rautakautisia esineitä, kuten kultainen rannerengas. Se ja muut korut ovat kadonneet teille tietymättömille, sillä vain kaularengas lunastettiin kruunun kokoelmiin Tukholmaan.

Museoviraston pääjohtaja uskoo, että muut esineet päätyivät yksityishenkilölle.

– Tiedämme, että esineitä on ollut enemmän, mutta emme tiedä, missä ne ovat nyt, Kostet sanoo.

1700-luvun lopulla Suomessa ei vielä ollut museoita, ainoastaan Turun akatemialla oli noihin aikoihin kokoelma. Kostet uskoo, etteivät korut päätyneet sinne.

Suomesta löydetty kaularengas on ollut pitkään esillä Tukholmassa sijaitsevan Historiallisen museon (Historiska museet) perusnäyttelyssä.

Kansallismuseo saa esineen lainaksi viideksi vuodeksi. Se tulee näytille 19. syyskuuta.

Ulkoministeriö kertoi torstaiaamuna, että Afganistanissa toukokuun lopulla siepattu suomalaisnainen on vapautunut ja turvassa. Jihadismin tutkija Atte Kaleva uskoo jonkinlaisen sopimuksen tapahtuneen.

– Tuskin he hyvää hyvyyttään häntä päästivät. Ehkä siinä jotain on ollut, Kaleva pohti Yle Radio Suomen Ajantasassa torstaina.

Suomalaisnainen työskenteli ruotsalaisessa Operation Mercy -hyväntekeväisyysjärjestössä. Kalevan mukaan on tyypillistä, että vapauttamisesta neuvottelee jokin ulkopuolinen taho.

– Kriisialueilla toimivilla kansalaisjärjestöillä on proseduurit, että he käyttävät turvallisuusyhtiöiden palveluja, ellei kyse ole isoista YK:n alaisista järjestöistä.

Heinäkuun lopussa julkaistulla videolla suomalaisnainen vetosi kristilliseen yhteisöön ja pyysi antamaan sieppaajilleen rahaa, tai muuten tapahtuisi jotain pahaa. Kaleva arvioi jo tuolloin, ettei sieppauksen taustalla olisi jihadistinen järjestö.

Kalevan mukaan kaikki viittaa edelleen muuhun kuin uskonnon motivoimaan rikollisuuteen.

– Siepannut taho ei ilmeisesti yrittänyt häätää kristillistä järjestöä tai kristittyjä Afganistanista. Se ei ainakaan ollut määräävä motiivi.

Ulkoministeriö tiedottaa vapautumisesta lisää puoliltapäivin. Lisäksi ulkoministeri Timo Soini (sin.) kertoo asiasta lehdistötilaisuudessa iltapäivällä noin klo 16 ja Yle näyttää tilaisuuden suorana.

Kaleva oli itse useita kuukausia siepattuna Jemenissä vuosina 2012–2013. Suomalaisnaisen vapautuminen tuntui Kalevasta luonnollisesti hyvältä.

– Tämä oli hieno uutinen aamun alkuun, hän sanoi Ajantasassa.

Lue lisää:

Ulkoministeri Timo Soini kertoo Afganistanissa siepatun suomalaisnaisen vapautumisesta Washingtonissa

Afganistanissa siepattu suomalaisnainen vapautettiin

Jihadismitutkija Atte Kaleva suomalaisen naisen sieppauksesta: Rahan pyytäminen on hyvä merkki

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myöntää, että hallituksen politiikka on iskenyt enemmän pieni- kuin suurituloisiin ja lisännyt eriarvoisuutta. Sipilä kuvasi illan A-studiossa kehitystä valitettavana.

– On totta, että näin on tapahtunut, Sipilä sanoi.

Sipilä sanoi hallituksen tehneen paljon kipeitä toimia, kun se on yrittänyt tasapainottaa julkista taloutta. Kun tehdään pienikin leikkaus tukiin, se näkyy pienituloisimmassa päässä, Sipilä sanoi.

– Se on tosiasia, että siellä tulojen alapäässä ollaan enemmän yhteiskunnan tukien varassa, suurituloiset eivät niitä tukia saa.

Eduskunnan tietopalvelun tekemien laskelemien mukaan hallituksen talouspolitiikka on vaikuttanut kaikkein kielteisimmin kaikkein köyhimpiin ihmisiin.

– Kun kasvu lähtee liikkeelle, kasvusta hyötyvät eniten työssä olevat ja hyvätuloiset, Sipilä sanoi.

Sipilä sanoi, että nyt hallituksen saneerausvaihe on ohi. Hän toivoikin, että seuraavaksi hallitus pystyy puuttumaan eriarvoistumiseen.

– Kun saamme julkisen talouden tasapainoon, niin kyllä meidän pitää pitää koko yhteiskunta mukana.

A-Studion lähetyksen voi katsoa kokonaisuudessaan klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa. Pääministeri Sipilän haastattelu on heti ensimmäisenä ja tuloeroja koskeva lausunto noin kohdassa 1:30.

Alkoholilain uudistus otti askeleen eteenpäin, kun valtioneuvosto päätti tänään torstaina esittää eduskunnalle uudistuspakettia, josta päästiin hallituksen sisällä sopuun jo kesäkuun lopulla.

Kokosimme alle alkoholilain uudistuksen pääkohdat:

• Eniten huomiota julkisuudessa on saanut lakiesityksen kohta, jonka mukaan ruokakaupoissa saisi jatkossa myydä juomia, joiden alkoholipitoisuus on 5,5 prosenttia.
• Myös vaatimus juoman valmistamisesta käymisteitse halutaan poistaa. Tällä hetkellä kaupoissa saa myydä vain käymisteitse valmistettuja enintään 4,7-prosenttisia juomia.
• Käytännössä kaupat, kioskit ja huoltamot saisivat siis tulevaisuudessa myydä A-olutta, vahvaa siideriä ja väkevistä alkoholijuomista sekoitettuja long drink -juomia eli niin sanottuja limuviinoja.
• Alkoholijuomaostoista ei enää saisi kaupan bonuksia tai ostohyvityksiä.
• Pienille panimoille tulisi myös oikeus myydä omia niin sanottuja käsityöläisoluitaan suoraan valmistuspaikalta.
• Laissa säädettäisiin myös nykyisten kauppojen myymäläautojen oikeudesta myydä alkoholijuomia sekä uutuutena myös Alkon mahdollisuudesta palvella asiakkaita yhtiön myymäläautosta.
• Alkojen aukioloaika pitenisi lakiesityksen mukaan tunnilla klo 21:een.
• Alkot saisivat myös oikeuden järjestää esimerkiksi viinihuutokauppoja.
• Alkoholijuomien anniskelulupia muutettaisiin siten, että jatkossa yhdellä luvalla saisi anniskella kaikkia alkoholijuomia. Nykyisin on olemassa eri luvat (A, B ja C) eri vahvuisille alkoholijuomille.
• Lisäksi ravintolat voisivat hankkia luvan alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Myynnissä pitäisi tosin noudattaa samoja myyntiaikoja ja sääntöjä kuin muussakin vähittäismyynnissä.
• Ravintoloiden ei enää tarvitsisi hakea erillisiä jatkoaikalupia anniskelun jatkamiselle kello 01.30:n jälkeen, mutta ravintoloille tulisi vaatimuksia järjestyksen valvonnasta. Anniskelua saisi jatkaa ravintolan omalla ilmoituksella enintään klo 04.00:ään
• Uuden lain myötä ravintoloiden rajoituksesta olla mainostamatta happy hour -tarjouksia luovuttaisiin.
• Nykyisin väkevien alkoholijuomien painetut tai verkkohinnastot ovat sallittuja vain Alkolle ja muille vähittäismyyjille, mutta tulevaisuudessa myös valmistajat, tukkumyyjät ja ravintolat voisivat esitellä tuotteitaan esimerkiksi verkkohinnastoissa.
• Oluen ja viinin kotivalmistus sallittaisiin nykyistä vapaammin, kunhan se ei tapahtuisi tislaamalla.

Kansanedustajat saavat äänestää prosenteista omantunnon mukaan

Lopullisesti alkoholilain uudistuksen hyväksyy eduskunta. Kyseessä on poikkeuksellinen hallituksen esitys siinä mielessä, että kansanedustajat saavat esittää vaihtoehtoisia prosentteja kaupassa myytäviin juomiin lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä ja äänestää asiasta omantuntonsa mukaan.

Erityisesti monet keskustan edustajat ovat vastustaneet prosenttirajan nostoa. Hallitus tarvitsee siis äänestyksessä tuekseen myös opposition kansanedustajia.

Muilta osin alkoholilain uudistus hyväksyttäneen sellaisenaan, koska hallituspuolueiden edustajia sitoo tavalliseen tapaan ryhmäkuri.

Helsingin Sanomat selvitti kesäkuussa, kuinka paljon eduskunnassa on prosenttikorotuksen vastustajia. Tuolloin lehti päätyi selvityksessään siihen, että hallituksen esitykselle näyttäisi olevan hieman enemmän vastustusta kuin kannatusta. Ero oli kuitenkin pieni.

Alkoholilain uudistusta on tarkoitus käsitellä eduskunnassa mahdollisesti jo ensi viikolla.

Lue lisää: A-oluen maitokauppamyynnin kohtalo opposition käsissä – vastatuuli navakkaa

– Maitoa ei voi yksinään kiittää tai syyttää terveydestä tai sairaudesta. Se on kuin mikä muu ruoka tahansa, osa kokonaisuutta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo.

Häntä hämmästyttää, miksi maito herättää niin paljon tunteita puolesta ja vastaan, vaikka on vain yksi osa ruokavaliota.

– Kai ihmiset vain hakevat helppoa ratkaisua, että olisi yksi pilleri tai ruoka, josta saisi kaiken hyvän ja tarpeellisen, Kuusipalo pohtii.

Samoilla linjoilla on laillistettu ravitsemusterapeutti ja urheiluravitsemusasiantuntija Tomi Valtanen Ravitsemustalosta. Hänen mukaansa maito sisältää välttämättömiä ravintoaineita, mutta maidottakin pärjää aivan hyvin, kunhan huolehtii, että saa jodinsa, kalsiuminsa ja D-vitamiininsa muusta ravinnosta.

– Maidon voi korvata vaikka maidon kaltaisilla täydennetyillä kasvismaitojuomilla, kunhan kiinnittää huomiota muun ravintonsa laatuun ja mahdollisesti tarvittaviin ravintoainetäydennyksiin, Valtanen kertoo.

Toisten neuvot voivat ärsyttää, koska haluaahan jokainen pitää kiinni itsemäärämisoikeudestaan. Laillistettu ravitsemusterapeutti, urheiluravitsemusasiantuntija Tomi Valtanen

Valtasen mukaan ruokavalio on nykyään osa identiteettiä ja itseilmaisun väline. Siksi myös maito herättää tunteita, koska syöminen ja ruoka ovat jokaisen henkilökohtainen asia.

– Toisten neuvot voivat ärsyttää, haluaahan jokainen pitää kiinni itsemäärämisoikeudestaan. Ruoka koskettaa meitä, koska jokaisen on syötävä elääkseen. Siitä keskustellaan usein päivittäin, ja kun ennen kiisteltiin makuasioista, terveystiedon lisääntyessä ihmiset ovat kiinnostuneempia keskustelemaan ravinnon terveysvaikutuksista, sanoo Tomi Valtanen.

Koulumaitotuen loppuminen ykkösmaidolta sai osan vanhemmista huolestumaan sosiaalisessa mediassa. Rasvatonta maitoa pidetään epäterveellisenä, sokeroituna ja värjättynä tankinpesuvetenä.

Maidon värjääminen on yksi verkon keskustelupalstoilla säännöllisin väliajoin kiertävistä huhuista. Kuopiolaisen Ala-Korholan maitotilan Facebookissa julkaisema huumorivideo maidon värjäystilanteesta on salaliittoteorioihin turhautuneen tilallisen sarkastinen kannanotto.

Maitoa ei voi yksinään kiittää tai syyttää terveydestä tai sairaudesta. Se on kuin mikä muu ruoka tahansa, osa kokonaisuutta. Kai ihmiset vain hakevat helppoa ratkaisua, että olisi yksi pilleri tai ruoka, josta saisi kaiken hyvän ja tarpeellisen. Erikoistutkija Heli Kuusipalo, THL

– Maitoa ei värjätä, sen kieltää jo lakikin, sanoo erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Osa rasvattomasta koulumaidosta huolestuneista pohjalaisvanhemmista haluaa ehdottomasti kasvaville lapsille maitorasvaa, vaikka sitten omassa evästölkissä päiväkotiin tai kouluun.

Se maitorasva olis kasvavalle lapselle tarpeellista. Saapa nähdä miten käy oppismistulosten. Täysmaitoahan kouluissa kuuluisi olla ehdottomasti. (somekeskustelu)

Rasvattoman maidon vastustus on ristiriitaista. Nyt valtavan proteiinibuumin aikana ihmiset vetävät kaksin käsin proteiinirahkoja ja –juomia. Sehän on itse asiassa samaa ravintoa, rasvatonta maitoa vähän vaan hapatetussa muodossa… Erikoistutkija Heli Kuusipalo, THL

Erikoistutkija Heli Kuusipalo THL:stä pistää jäitä hattuun ja kehottaa maidosta hermostuneita googlaamaan elintarvikkeiden kansallisen koostumustietopankin, Finelin, verkkosivut.

– Siellä pääsee jyvälle maidon monipuolisesta ravintosisällöstä.

Kuusipalon mielestä vanhempien kannattaisi mieluummin tutustua nykyiseen kouluruokaan ja tukea sitä, että lapset söisivät kouluruokasuosituksen mukaisen aterian: pääruuan, rasvattoman maidon, leivän, margariinin ja tuorepalan.

Kenen totuus on oikea totuus?

Miten tavallinen ihminen voi tietää, onko esimerkiksi jokainen maidosta tehty tutkimus totta? Ei välttämättä mitenkään, vastaa ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen.

– Netti on tulvillaan tietoa, ja on pitkälti lukijan omalla vastuulla suhtautua lukemaansa kriittisesti. Myös tutkimustuloksia on aina puolesta ja vastaan. Keskeisintä on koota kaikki saatavilla oleva tieto yhteen ja arvioida tutkimusnäyttö kokonaisuutena. Näin päästään lähimmäksi totuudenmukaista tietoa, neuvoo Valtanen.

Hänen mukaansa esimerkiksi pohjoismaiset ravitsemussuositukset perustuvat tällaisiin tutkimustietojen koonteihin.

Valtanen neuvoo myös suhtautumaan kriittisesti sellaisiin uusiin tutkimustuloksiin, jotka väittävät kumoavansa aiemman laajan tutkimusnäytön.

Niin kauan, kun keskustellaan vain yksilön omista kokemuksista, keskustelu voi olla loputon suo. Laillistettu ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen

Ruokakohuissa sekoittuvat yleensä omat kokemukset, tieteelliset tutkimukset ja erilaiset uskomukset.

– Toki keskustelu on sallittua ja usein suotavaakin. Faktoja ei kuitenkaan pitäisi sekoittaa uskomuksiin. Siinä on lukijoilla ja toimittajilla oma vastuunsa. Kriittinen lukutaito on aina hyvästä. Niin kauan, kun keskustellaan vain yksilön omista kokemuksista, keskustelu voi olla loputon suo, toteaa Tomi Valtanen.

Ravitsemusterapeutti ei halua arvottaa mitään ruokaa hyväksi tai pahaksi, koska hänen mielestään kaikkea ruokaa voi syödä.

– On jokaisen oma asia, mitä syö tai juo tai mitä perheessä syödään tai juodaan. Esimerkiksi myös maidon juonnin eettisyyteen tai ekologisuuteen liittyvät kysymykset ovat lopulta jokaisen henkilökohtainen asia, Valtanen miettii.

Viralliset suositukset kannattavat rasvatonta maitoa

THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo korostaa maidon tärkeyttä, ei maitorasvan. Maidossa on hänen mukaansa välttämättömiä aineita erityisesti kasvuiässä oleville: kivennäisaineita, kalsiumia, fosforia ja B-vitamiineja.

– Maitorasva sisältää pääasiallisesti tyydyttyneitä rasvahappoja. Vaikka maidossa on myös jonkin verran muita rasvahappoja, se on pääasiassa kovaa rasvaa. Lapsi ja nuori tarvitsevat paljon enemmän tyydyttämättömiä rasvahappoja, joita saa kasviöljyistä, kalasta, siemenistä ja pähkinöistä.

Ravitsemussuositusten mukaan ruokavalion rasvoista kaksi kolmasosaa pitäisi olla terveellisempiä pehmeitä rasvoja ja vain kolmasosa kovaa rasvaa.

Missään ei ole todettu, että rasvaton maito olisi kasvavalle lapselle huonoksi. Ihan samaa maitoa se on kuin muukin maito, mutta siitä on erotettu rasva pois. Erikoistutkija Heli Kuusipalo

Kouluruokailusuositus tammikuulta 2017 suosittaa ateriajuomaksi rasvatonta maitoa ja janojuomaksi vettä. Sama linja on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan 2014 uudistamissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa, ja 2016 julkaistussa Syödään yhdessä -lapsiperheiden ruokasuosituksessa.

Nyt lapset pakotetaan juomaan rasvatonta maitoa, ihan sairasta! Sioille aina annettu. Kuka nyt tankin huuhdevettä joisi? Rasvaton maitohan on todettu kasvaville huonoksi. (somekeskustelu)

Virallinen ravintosuositus suosittaa lapselle ja aikuiselle viittä desiä maitoa päivässä. Sitä ei kuitenkaan tarvitse saada pelkkänä maitona, annoksia saa kasaan myös piimästä, viilistä tai vaikkapa jugurtista.

Heli Kuusipalo haluaa kumota somepuheet rasvattoman maidon epäterveellisyydestä.

– Missään ei ole todettu, että rasvaton maito olisi kasvavalle lapselle huonoksi. Ihan samaa maitoa se on kuin muukin maito, mutta siitä on erotettu rasva pois. Ja maidon rasvahan siis on valtaosaltaan terveydelle huonompaa eli kovaa rasvaa.

Laki määrää, mitä maitoon saa lisätä tai poistaa

Rasvaton maito tekee huonon ihon. Se olisi oikeasti karseen väristä harmaata, joten se värjätään maitojauheella valkoiseksi. Se lihottaa, koska siihen on lisätty sokeria, että maistuisi paremmalta. (somekeskustelu)

Heli Kuusipalo muistuttaa, että Suomessa maidon valmistusta säädellään lailla. Maidosta ei saa poistaa muuta kuin maitorasvaa, eikä siihen saa lisätä muuta kuin maitorasvaa, kivennäisaineita (lisäkalsiumia), maitoproteiineja ja vitamiinia (D-vitamiinia).

Maitoa ei saa laimentaa eikä värjätä millään tavalla. Myös lisäaineiden lisääminen on kielletty.

– Jos maitoon jotakin lisätään, se on sitten maitojuomaa, ei maitoa.

Maito on noin 90-prosenttisesti pelkkää vettä ja sisältää muutaman gramman maitosokeria. Maitopohjaisiin tuotteisiin, esimerkiksi makuviileihin, vanukkaisiin ja jugurttiin, sokeria saa lisätä ja lisätäänkin.

Äidinmaito on lehmänmaitoa makeampaa, joten totumme jo lapsena siihen, että maidossa on pieni makeahko maku.

Erikoistutkija Heli Kuusipalo ihmettelee, miksi Suomessa aina jokin ruoka-aine leimataan yksinomaan pahaksi.

– Rasvattoman maidon vastustus on ristiriitaista. Nyt valtavan proteiinibuumin aikana ihmiset vetävät kaksin käsin proteiinirahkoja ja –juomia. Sehän on itse asiassa samaa ravintoa, rasvatonta maitoa vähän vaan hapatetussa muodossa…

Tuhoaako pastörointi ja homogenointi maidosta ravinteet?

Käsitelty maito on kuollut neste ilman mitään todellista ravintoarvoa. (somekeskustelu)

Maito separoidaan eli siitä erotetaan mekaanisesti rasvainen kerma ja rasvaton maito. Separointi tehdään keskipakoisvoimaa hyödyntävällä separaattorilla.

Ykkösmaitoa saadaan, kun separoinnin jälkeen rasvattomaan maitoon lisätään maitorasvaa haluttuun rasvaprosenttiin asti. Ykkösmaidolla se on 1. Kevytmaito saa sisältää 1,5 prosenttia rasvaa, täysmaito enintään 3,5 prosenttia. Rasvattomassakin maidossa saa olla 0,5 prosenttia rasvaa.

Maidon käsittely herättää tunteita puolesta ja vastaan. Raakamaidon puolestapuhujat pitävät maidon prosessointia turhana ja haitallisena. Käsittelyn kannattajat muistuttavat bakteereista ja sairastumisvaarasta.

Suomessa maito pastöroidaan eli lämpökäsitellään haitallisten bakteerien varalta. Maito kuumennetaan vähintään +72-asteiseksi 15 sekunnin ajaksi ja jäähdytetään välittömästi alle +6 asteeseen. Toinen lämpökäsittelykeino on iskukuumennus.

Maitoa myös homogenoidaan: ajetaan ahtaan homogenointiventtiilin läpi, jolloin isoimmat rasvahiukkaset pilkkoutuvat ja jakautuvat maitoon. Homogenointi estää maidon rasvaa nousemasta pintaan. Luomumaitoa saa homogenoimattomana.

– Käsittely ei kadota maidon monipuolista ravintosisältöä. Ei rasvattomankaan maidon, sanoo Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Teillä vanhemmilla on oikeus päättää mitä lapsi syö ja juo. Laittakaa mukaan toista maitoa. Kylmäkalleja vaan ja pieni kylmälaukku. (somekeskustelu)

Somekeskustelun kommentit on koottu Yle Kokkolan Facebook-sivulta

Kotkan Kierrätyspajan aamupäivässä tavaroita penkoo rauhalliseen tahtiin toistakymmentä ihmistä. Hyllyissä ja telineissä on vaatteita ja astioita, dvd-elokuvia ja cd-levyä sekä lehtiä ja kirjoja. Lattialla on vielä jokunen pussi tuotuja tavaroita odottamassa lajittelua.

Suosituimpia tavaroita tarjonnassa ja kysynnässä ovat lasten vaatteet ja lelut, kaiken ikäisten ulkoiluvaatteet sekä astiat.

Kierrätyspaja sai alkunsa puolisen vuotta sitten. Kotkalainen neljän lapsen äiti Marianne Bruce huomasi, että ympärillä oli muitakin kierrätyshenkisiä äitejä. Moni tuskaili, että pieniksi jääneiden lastenvaatteiden myyminen on vaivalloista kirpputoreilla.

– Samaan aikaan Kotkan kaupunki haki käyttöä tyhjälle tilalle ja ajattelin, että tuossahan voisi toimia kierrätyspiste.

Alussa ihmiset kyselivät, että eivätkö nämä tosiaankaan maksa mitään. Marianne Bruce

Nyt kierrätyspajasta lähtee mukaan muutakin kuin lastenvaatteita.

– Tuhannen palan palapeli avaamattomassa paketissa ja tytönpojalle vyölaukku, esittelee löytöjään haminalainen Marja Valminen-Peltonen.

Tytär Minna Valminen Karhulasta otti myös kotiin vietävää.

– Pulloteline ja lasten leffoja.

Naiset myös toivat mukanaan kiertoon lähtevää tavaraa.

– Iso kasa toppavaatteita, tällä kertaa aikuisten kokoja, sanoo Marja.

Kotkan Kierrätyspajasta syntyy vaikutelma kirpputorista. Erona on se, että Kierrätyspajalla tavara ei maksa mitään.

Raha ei liiku

Puolisen vuotta toiminut kierrätyspaja toimii kokonaan vapaaehtoisten yksityishenkilöiden voimin. Taustalla ei ole mitään yhdistystä, järjestöä tai toimikuntaa.

– Kotkan kaupunki mahdollistaa toiminnan. Tästä ei makseta vuokraa, mutta kaupunki saa tyhjilleen jääneille tiloille käyttöä ainakin siihen asti kunnes rakennusten kohtalosta lopullisesti päätetään, kertoo pajan käynnistäjä ja yksi vapaaehtoisista Marianne Bruce. Hän on pelkästään tyytyväinen pajan ensimmäiseen puoleen vuoteen.

– Alussa ihmiset kyselivät, että eivätkö nämä tosiaankaan maksa mitään. Jotkut sanoivatkin, että tuntuu oudolta vain ottaa tavaraa.

”Tuo tullessasi, vie mennessäsi” –toiminta-ajatukseen on tähän asti voinut törmätä Suomessa lähinnä yksittäisissä tavaranvaihtotapahtumissa, joita esimerkiksi yhdistykset ovat järjestäneet. Vastaavalla periaatteella toimivia eri tahojen järjestämiä kierrätyspisteitä on muuallakin Suomessa.

Myös kierrätyskeskusten joukossa Kotkan Kierrätyspaja on harvinaisuus. Yleensä kierrätyskeskukset ovat kuntien, yhdistysten tai säätiöiden ylläpitämää toimintaa. Usein ne ovat kierrätysmyymälöitä, joissa tavara vaihtaa omistajaa rahaa vastaan. Esimerkiksi Kierrätyskeskus.com –sivusto ei tunne Kotkan lisäksi yhtään vapaaehtoisvoimin toimivaa kierrätyskeskusta.

Kotkan Kierrätyspajassa ainoastaan kahvilanurkkauksessa saattaa liikkua rahaa. Kahvista, leivonnaisesta tai pillimehusta voi maksaa euron tai pari – tosin tämäkin maksu on vapaaehtoinen. Rahoilla ostetaan muun muassa pesuaineita, jotta paikat saadaan pidettyä puhtaana.

Sittemmin pajasta on muodostunut myös kohtauspaikka. Osa asiakkaista saattaa viettää lastensa kanssa paikalla koko parituntisen aukiloajan.

Aatteena kierrätys

Kierrätyspaja ei usko kilpailevansa yhdistysten ja järjestöjen pitämien kirpputorien kanssa. Marianne Bruce on myös kirpputorien kannattaja, mutta muistuttaa, että kaikilla ei välttämättä ole varaa asioida niissäkään.

– Hyvä, että on erilaisia kirppareita, mutta jos vähävaraisella ihmisellä ei ole varaa ostaa leipäpussia, niin ei hän välttämättä pysty ostamaan viiden euron lenkkareitakaan.

Käytettyjä tavaroita myyvät kirpputorit eivät pidä kierrätyspajaa kilpailijana.

Esimerkiksi lähetys- ja kehitysyhteistyötä tekevän Fidan ja Pelastuarmeijan kirpputoreilta Kotkasta kerrotaan, että kierrätyspaja on vielä varsin tuntematon eikä ole näkynyt myynnissä.

Goodwill –kierrätysmyymälöitä Kymenlaaksossa, Porvoossa ja Vaasassa pitävän Sotek-säätiöstä kerrotaan, että vapaaehtoinen kierrätys toimii eri markkinoilla. Sotek-säätiö on yhteiskunnallinen yritys, jolle kierrätysmyymälät ovat yksi osa toimintaa. Säätiö työllistää esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, kehitysvammaisia ja ammatillista koulutusta vailla olevia nuoria.

– Ymmärrän hyvin äitien tilanteen, miksi he ovat tällaisen toiminnan käynnistäneet. Söpöä kansalaistoimintaa, suhtaudun siihen ilolla, sanoo Sotek-säätiön toimitusjohtaja Marjo Jokipii.

Kotkan Kierrätyspajan ovat jo löytäneet lapsiperheet ja eläkeläiset, syksyn aikana paja aikoo muistuttaa kierrätysajatuksesta oppilaitoksia.

– Jos saisi vietyä nuorillekin sitä ajatusta, että kaikkea ei tarvitse ostaa uutena. Voisi vaikka tulla katsomaan täältä uusia farkkuja, jotka voisi tuunata mieleisekseen.

Bruce kaipaa myös lisää vapaaehtoisia toimintaan mukaan. Uusien vapaaehtoisten voimin kierrätyspaja saattaisi olla avoinna useamminkin kuin nyt, kahtena arkipäivänä viikossa pari tuntia kerrallaan ja yhtenä lauantaina kuukaudessa.

– Vähän tyhmältähän se tuntuu pitää ovia kiinni, mutta nyt vapaaehtoisia on rajallinen määrä ja heistä moni on perheellinen ja työssä käyvä tai opiskelija.

Länsimetron koko tulevan metrolinjan osuudella tehdyt koeajot Ruoholahdesta Tapiolaan ja Matinkylään on jouduttu keskeyttämään sähköjärjestelmän ylikuormittumisesta johtuvien sähkönsyöttöongelmien vuoksi.

Metroliikenne toimii tällä hetkellä epäsäännöllisin vuorovälein, HKL kertoo tiedotteessa.

Liikenne Kampin ja Ruoholahden välillä on ollut keskeytetty tänään kokonaan noin 45 minuutin ajaksi klo 12.45 – 13.30. Tänä aikana teknisten järjestelmien toiminta on pyritty palauttamaan.

Normaalit vuorovälit Ruoholahdesta Vuosaareen ja Mellunmäkeen saataneen palautettua ennen iltapäiväruuhkaa.

- HKL pahoittelee koeajon vuoksi tapahtuneista liikennehäiriöistä matkustajille aiheutuneita viivästyksiä. Päädyimme koeajojen keskeyttämiseen, jotta saisimme iltapäivällä palveltua matkustajia mahdollisimman hyvin, kommentoi HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Koeajoissa oli jo aamun aikana jonkin verran häiriöitä, jotka näkyivät matkustajille pidentyneinä vuoroväleinä.

Kyse oli useista pienistä ongelmista.

- Koeajossa nyt tehdyt havainnot ovat tärkeitä länsimetron liikennöintiin valmistautumisen kannalta. Ilmenneet virheet saadaan korjattua ennen matkustajaliikenteen aloittamista länsimetron osuudella, toteaa Lehmuskoski tiedotteessa.

Koeajoja on tehty jo aiemmin viime ja tänä vuonna länsimetron rataosuudella tuhansia tunteja. Länsimetron ja Helsingin nykyisen metron alueella yhteisiä koeajoja on aiemmin ajettu yöaikaan.

Metroliikenteessä saattaa esiintyä viiveitä ja epäsäännöllisiä vuorovälejä vielä tänään torstaina iltapäivällä.

Vuonna 2011 Järvenpäähän valmistui talo, josta ei kokeilunhalua puutu. Vielä tänäkin päivänä talon ulkokuorta koristavat aurinkopaneelit ja -keräimet erottavat kerrostalon selkeästi muista.

Talo saa lämpönsä kaukolämpöverkosta, ilmanvaihdosta, aurinkopaneeleista, ilmalämpöpumpuista ja maalämpöpumpuista. Maasta otetaan kesällä myös viilennystä.

Sähköä talo saa sähköverkon lisäksi aurinkokeräimistä ja hissin jarrutusenergiasta.

Talon omistaa Järvenpään Mestariasunnot oy, joka on kaupungin omistama kiinteistöyhtiö. Yle koosti yhtiön toimitusjohtajan Veikko Simunaniemen vastauksista tiivistyksen siitä, mitkä palapelin palaset ovat osoittautuneet järkeviksi ja mitkä eivät.

Vaikeinta on kokonaisuus

Kaikkein vaikeinta on ollut monimutkaisen kokonaisuuden hallinta. Useiden eri energialähteiden yhteensovittaminen ja talotekniikan virittäminen toimivaksi kokonaisuudeksi on teettänyt eniten töitä. Tällä hetkellä kokonaisuus kuitenkin toimii ja on hallinnassa.

Maalämpö ja -viilennys on toiminut parhaiten

Parhaat kokemukset kiinteistöyhtiöllä on maalämmöstä ja -viilennyksestä. Talon alakerrassa on niin suuri maalämpöpumppu, että se tuottaa puolet vuodesta enemmän lämpöä kuin talo kuluttaa. Ylijäämä myydään naapuritaloille.

Investointi on ollut taloudellisesti kannattava. Maalämpöä ja -viilennysenergiaa on tuotettu arvioitua enemmän. Maaenergiaa on hyödynnetty myös myöhemmissä kiinteistöyhtiön rakennuksissa.

Aurinkokeräimetkin jäivät puoleen arvioidusta

Aurinkolämpökeräimet ovat kyllä toimineet, mutta tuotanto on jäänyt puoleen arvioidusta. Syy on osin mysteeri – ainoa yhtiön keksimä selitys ovat huonot kelit. Aurinkolämpö riittäisi yksin tuottamaan talon tarvitseman lämmön kolmena kesäkuuna, mutta sydäntalvella niistä ei ole mitään iloa.

Takaisinmaksuaika venyy liian pitkäksi. Nykyjärjestelmillä aurinkokeräinjärjestelmä saattaisi olla kannattava, mutta ainakaan tällä hetkellä sitä ei suunnitella mihinkään kohteeseen.

Koneellinen ilmanvaihto on toiminut suunnitellusti

Koneellinen huoneistokohtainen ilmanvaihto lämmön talteenotolla on toiminut hyvin. Tekniikka on laajasti käytössä yhtiön kiinteistöissä. Kyseessä on varsin tavallinen ratkaisu, sillä jo nykyiset rakentamismääräykset ohjaavat sen käyttöön kaikessa asuinrakentamisessa.

Kokeilutalossa tuloilmaa esilämmitetään ja -viilennetään maalämpöpumpun avulla. Viilennys on vaatinut viritystä etenkin siksi, että talosta tuli alkuperäisten suunnitelmien vastaisesti vanhusten palvelutalo.

Neljän kerroksen eteläpäätyyn on jouduttu asentamaan jälkikäteen ilmalämpöpumput. Ne viilentävät yhteiskäyttötiloja, joissa on pesukoneita ja muita lämpöä tuottavia laitteita. Jos tilojen käyttötarkoitus olisi tiedetty aiemmin, ne olisi voitu viilentää myös maaenergialla.

Paksut seinät toimivat, mutta ovat liian kalliit

Talon seinissä on polyuretaanieristettä 30 senttiä, eli kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. Tuoreet mittaukset osoittavat, että lisäeristys ei ole lisännyt riskejä sisäilmaongelmista. Energiaa on säästynyt niin paljon kuin arvioitiinkin – tosin vertailua vaikeuttaa talon päätyminen vanhusten palveluasunnoksi.

Muihin taloihin ei näin paksuja eristeitä ole laitettu. Yhtiö on laskenut, että 18 sentin eriste on kokonaisuutena sopiva määrä eristävyyden ja kustannusten näkökulmasta.

Aurinkopaneelit ovat tuottaneet vain puolet arvioidusta

Aurinkopaneelien kohtalo on yhtä surullinen kuin aurinkokeräimien. Tuotanto on jäänyt puoleen arvioidusta ja erityisen huonosti sähköä on saatu talon seinustoille asennetuista paneeleista. Muuten paneelit ovat toimineet hyvin.

Viime vuonna paras aurinkokuu oli toukokuu, jolloin aurinkosähkön tuotanto ylitti tuhat kilowattituntia. Se on karkeasti ottaen puolet kerrostaloasunnon vuosikulutuksesta.

Kokeilutalossa aurinkosähkölle on löytynyt helposti käyttöä. Toukokuussakin kiinteistösähköä kului kahdeksankertainen määrä aurinkosähkön tuotantoon verrattuna. Sähkön kulutusta kasvattaa erityisesti maalämpöpumppu, mutta talossa on myös verrattain paljon yhteiskäytössä olevia laitteita. Asukkaiden omaa sähkönkulutusta ei ole luvuissa mukana.

Kuusi vuotta sitten asennettujen paneelien takaisinmaksuaika on liian pitkä, eikä paneeleita voi pitää taloudellisesti kannattavana sijoituksena. Siksi paneeleita ei ole asennettu muihin rakennuksiin.

Viimeisimmät laskelmat kuitenkin osoittavat, että aiempaa tehokkaammilla ja halvemmilla järjestelmillä takaisinmaksuaika olisi jopa alle 10 vuotta. Helmikuussa 2018 valmistuukin 6,5 kilowatin aurinkosähköjärjestelmällä varustettu kerrostalo. Myös Kinnariin suunniteltavaan kouluun harkitaan vakavasti aurinkopaneeleita.

Uusien hankkeiden takaisinmaksuarviot on laskenut eri taho kuin se, joka laski kokeilutalon toteutumatta jääneet arviot.

Hissin jarrutusenergia on vähissä eikä kannata

Hissin jarrutusenergian talteenotto on teknisesti ottaen toiminut. Tuotto vaan on ollut vaatimatonta, noin 25 kilowattituntia kuukaudessa. Sillä lämmittää pikkusaunan muutaman kerran. Tosin ei hissiltä suuria tavoiteltukaan. Takaisinmaksuaika on niin pitkä, ettei tekniikkaa olla ottamassa käyttöön laajemmin.

Kulutus- ja tuotantotietoihin voit tutustua tarkemmin talon online-seurantasivuilla. Tietoja ei ole saatavilla kuukausitasoa tarkempina.

Lue lisää aiheesta:

Paksuista seinistäkö sisäilmaongelmia? Ei välttämättä

Energiatehokkaan rakentamisen keinoista väännetään kättä – tutkijat ja eristeteollisuus jyrkästi eri mieltä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki syyskuun alussa kätilöiden pyynnöstä työsuojelutarkastuksen Naistenklinikalla. Eniten huomautettavaa löytyi siitä, miten sairaanhoitopiiri on välittänyt tietoa työntekijöilleen.

Tarkastuksessa kävi ilmi, ettei työtilojen haitta- ja vaaratekijöitä ole käsitelty riittävästi kaikilla osastoilla. Työntekijöillä ei myöskään ollut riittävästi tietoa siitä, miten ammattitautiepäilyjä ja työperäisiä sairauksia tutkitaan työterveyshuollossa.

Keskustelussa nousi niin ikään esille, että työntekijät ovat olleet epätietoisia Naistenklinikan tiloissa tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä. Heiltä puuttui tietoa työnantajan korjaustoimenpiteistä ja niiden aikataulusta.

Työntekijöiden huoli lisää tiedon tarvetta

Osa Naistenklinikan työntekijöistä on altistunut huonolle sisäilmalle jo Kätilöopistolla työskennellessään ja oireilu on jatkunut työpaikan vaihduttua. Työntekijöiden oman arvion mukaan sisäilmaoireita on myös pelkästään Naistenklinikalla työskennelleillä.

Raportin mukaan työntekijöiden huoli tilojen terveellisyydestä etenkin remonttien aikana lisää täsmällisen ja ajantasaisen tiedon tarvetta. Toimivana korjausliikkeenä pidetään sitä, että osastonhoitajat on lisätty Naistenklinikan sisäilmaryhmän jäseniksi.

Aluehallintoviraston raportti ei ota kantaa sairaalarakennuksen sisäilmaongelmiin. Siinä kuitenkin korostetaan, että työnantajan tulee seurata, että tehdyt korjaukset ovat olleet riittäviä.

Viemäritukoksia ympäri Meilahden sairaala-aluetta

Tarkastuksen aikana myös nousi esille, että Naistenklinikan tiloissa on usein viemäritukoksia, jotka aiheuttavat toistuvia hajuhaittoja. Tukoksia ei aina pystytä avaamaan välittömästi, sillä samanlaiset ongelmat työllistävät huoltoa ympäri Meilahden.

Raportissa todetaankin, että huoltotoiminta tulee järjestää niin, että häiriöt hoitohenkilökunnan työhön ovat mahdollisimman vähäisiä.

Naistenklinikalla hoidettavien synnytysten määrä kasvaa lähitulevaisuudessa, kun Kätilöopiston sairaala suljetaan siellä ilmenneiden vakavien sisäilmaongelmien vuoksi. Viimeiset synnyttäjät otetaan Kätilöopistolle sisään 18. lokakuuta ennen kello kahta iltapäivällä.

Tunisia on kumonnut yli 40 vuotta voimassa olleen lain, joka kieltää musliminaisia avioitumasta ei-muslimien kanssa.

Asiasta ilmoittanut prresidentinkanslian tiedottaja Saida Garrach onnitteli Facebookissa naisia oikeudesta vapaasti valita puolisonsa.

Presidentti Beji Caid Essebsi kehotti kuukausi sitten hallitusta kumoamaan kiellon, joka on peräisin vuodelta 1973. Vanhan lain mukaan asti nainen on voinut mennä naimisiin toisuskoisen kanssa vain, jos tämä kääntyy islamiin.

Miehillä vastaavaa rajoitusta ei ole ollut.

"Pyrkimyksenä täysi tasa-arvo"

Tunisiaa on pitkään pidetty arabimaiden johtajana naisten oikeuksien suhteen, toteaa Stepfeed-nettisivu. Heinäkuussa maan parlamentti hyväksyi lain, joka muun muassa kriminalisoi naisiin kohdistuvan väkivallan ja seksuaalisen ahdistelun. Lisäksi kumottiin kiistelty lainkohta, joka olisi sallinut raiskaajien mennä naimisiin uhriensa kanssa.

Essibsi on ajanut presidenttinä naisten oikeuksien parantamista. Hän haluaa naisille muun muassa tasa-arvoisen perimysoikeuden, kun islamilaisen lain mukaan perheen tytär voi periä puolet siitä, minkä poika perii.

Essibsi sanoi elokuussa, että Tunisia pyrkii naisten ja miesten täyteen tasa-arvoisuuteen, kertoi muun muassa Middle East Monitor -verkkosivusto. Hän korosti samalla, ettei tarkoitus ole tehdä uudistuksia, jotka järkyttäisivät tunisialaisia.

Essibsi huomautti, että Tunisian parlamentin 217 jäsenestä naisia on 75, mikä on arabimaista eniten. Myös naisten osuus työssäkäyvistä on monilla aloilla suuri, terveydenhuollossa jopa 60 prosenttia.

Essibsin julkistettua avioliittolakia koskevan ehdotuksensa muun muassa Tunisin Manouban yliopiston tutkija ja feministi Dalenda Larguèche ylisti sitä keskeiseksi askeleksi kohti valtiota, jollaisen hän Tunisiasta haluaisi.

– Tässä uudessa Tunisiassa olemme esimerkki arabimaailmalle sekä muille naisille ja muslimimaille, Larguèche totesi brittilehti The Guardianille.

Suomi mainittu!

Isojen eurooppalaisten kaupunkien liikenneindeksissä Helsinki on ykkönen. Politico-lehden vertailussa pisteytettiin 20 kaupunkia sen mukaan, kuinka helppoa ja miellyttävää niissä on liikkua.

Kaupunkiliikkumista pisteytettiin ilmansaasteiden, ruuhkien, pyöräilyn ja joukkoliikenteen perusteella. Joukkoliikenne jaettiin selvityksessä kahteen osaan: matkustajamäärään julkisissa liikennevälineissä ja kertalipun hintaan.

Helsinki ei sijoittunut millään osa-alueella ykköseksi, mutta kokonaisuus ratkaisi. Näin Helsinki sijoittui 20 kaupungin joukossa:

• Ilmanlaatu: 2.
• Ruuhkat: 5.
• Pyörän käyttö: 5.
• Joukkoliikenteen käyttö: 10.
• Kertalipun hinta: 17.

Ilmansaasteissa tarkasteltiin vuotuista tasoa, ruuhkamittarissa taasen sitä, kuinka monta tuntia keskiverto työmatkalainen viettää ruuhka-aikana liikenteessä.

Pohjoismaat pärjäsivät kisassa hyvin. Jaetulla kakkossijalla ovat Tukholma ja Kööpenhamina. Näistä kaupungeista Tukholma sijoittui ykköseksi ilmanlaatumittarissa, mutta esimerkiksi joukkoliikenteen kertalippujen hinnoissa vihoviimeiseksi. Kööpenhaminassa taasen pyörän käyttö oli Euroopan parasta, mutta joukkoliikenteessä ja lipunhinnoissa sijoitus sakkasi.

Amsterdamin maine pyöräilijöiden kaupunkina ei näyttäisi siis pitävän aivan paikkaansa. Kokonaisvertailussa Amsterdam sijoittui neljänneksi:

• Ilmanlaatu: 11.
• Ruuhkat: 1.
• Pyörän käyttö: 2.
• Joukkoliikenteen käyttö: 17.
• Kertalipun hinta: 17.

Halvimmat kertaliput näyttävät tässä Politicon vertailussa olevan Puolan Varsovassa. Ruuhkamittarissa – tai oikeammin ruuhkattomuusmittarissa – puolestaan eurooppalaista parhaimmistoa on Hollannin Amsterdamin ohella Budapest Unkarissa.

Politicon verkkosivuilla olevasta kartasta voit käydä katsomassa minkälaisia arvostuksia esimerkiksi Madrid, Lontoo, Varsova ja muut kaupungit saivat.

Mitä kuuluu Suomi? Siihen kirjailija ja elokuvaohjaaja Jörn Donner haluaa jälleen vastauksen. 46 vuotta sitten Donner teki elokuvan Suomen menosta, nyt Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä dokumentti saa jatko-osan. Vuoden 1971 Perkele! Kuvia Suomesta keskittyi raflaavasti erityisesti politiikkaan ja seksiin, Perkele 2 käsittelee puolestaan suomalaisten tunne-elämää.

Alkuun Donner kuitenkin avaa kirjaimellisesti oman sydämensä elokuvankatsojille.

– Olen käynyt läpi kaikenlaista, kuten sydänleikkauksessani nähdään elokuvan alussa. Minusta se sopii kuvaan, koska olen vanhempi kuin 46 vuotta sitten. Kaikenlaiset sairaudet iskevät ja halusin saada käytännönläheisen näkökulman siihen. Kun tuli sattumoisin leikattua, niin tuli kuvattuakin, sanoo Jörn Donner Aamu-tv:n Tähtihetkessä.

Mitä Donnerille kuuluu sitten juuri nyt?

– Henkilökohtaisesti kuuluu hyvää, ei siinä mitään. Olen parantunut erilaisista taudeista. Tunnen olevani aika hyvässä kunnossa, kirjoituskunnossa ja tekemiskunnossa.

Rakkaudesta murheisiin

Donner ja toimittajat Maria Veitola ja Janne Flinkkilä haastattelevat Perkele 2:ssa ihmisiä ympäri Suomen. Dokumentti tarjoaa sellaisia näkymiä tavallisten suomalaisten elämään, joita ei turhan usein nähdä suomalaisissa elokuvissa tai tv:ssä. Ihmiset saavat puhua rauhassa siitä, mitä heillä on sillä hetkessä sydämellään, rakkaudesta murheisiin. Elokuvassa jututetaan esimerkiksi rekkakuskia, mielenterveyspotilasta ja koululaista.

Donnerille oli tärkeää, että haastateltavat paljastavat jotakin itsestään.

– Halusin saada mukaan ihmisiä, jotka ovat jollakin tavalla karismaattisia kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Ensimmäisessä Perkele-elokuvassaan Donner haastatteli ihmisiä erityisesti politiikasta. Uusi elokuva käsittelee turvapaikanhakijoiden tilannetta, mutta politiikka ei ole keskiössä.

– Ensimmäinen elokuva oli täynnä politiikkaa, pornoa ja köyhyyttä. Suomi on muuttunut niistä ajoista radikaalisti. Suomi on tullut rikkaaksi maaksi, ainakin suhteellisesti. Politiikka, jota osin inhoan nykyään, olisi ollut vaikea näkökulma.

Seksi saa jo riittää

Kulttisuosioon noussut Perkele! Kuvia Suomesta kohahdutti aikanaan erityisesti seksikohtauksilla ja -puheilla. Uudessa elokuvassa seksi on vähissä.

– Sitä käsitellään niin monessa yhteydessä nykyään, joten mielestäni sitä ei tarvittu tähän. Edellisessä Perkeleessä seksiä oli yllin kyllin, oli hyvä vaihtaa näkökulmaa.

Elokuvantekijän mielestä Perkele 2:n yksi uusi näkökulma on nuorten näkemys maailmasta. Elokuvantekijän mielestä Suomessa pitäisi kuunnella enemmän nuorten ääntä.

– Luotan ja uskon nuoriin. Tuntuu, että keski-ikäiset henkilöt, jotka muun muassa hallitsevat meidän politiikkaa, eivät ole kovin kiinnostavia.

Työtä loppuun asti

Donnerin edellisen elokuvan Armi elää! ensi-illasta on pari vuotta. Uusia elokuvaideoitakin on jo muhimassa ajatuksissa jatkuvan kirjailijantyön ohella. Donner sanoo pitävänsä erityisesti pienimuotoisten elokuvien tekemisestä.

– Teen tällaisia jatkossakin, jos vain saan. En jaksa tehdä pitkää fiktiota, jota kuvataan pari-kolme kuukautta ja juostaan metsissä. Saa riittää minulle, olen päässyt sen verran pitkään ikään jo.

Donner sanoo nauttivansa työstä ja elämästä.

– Jos ne hyvällä tavalla yhdistyvät, niin aion tehdä töitä niin kauan kuin minulla on saappaat tai lenkkarit jalassa. Jos minusta on tulossa jonkinlainen porkkana, niin silloin minun on syytä tapattaa itseni. Mutta ei se vielä ole edessä.

Perkele 2 saa ensi-iltansa Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaaleilla lauantaina 16. syyskuuta.

Betonin lujuusongelmien tarkat syyt ovat vihdoin selviämässä. Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa pulmien liittyvän sekoitusvaiheeseen ja tiettyihin lisäaineisiin.

Kesällä 2016 useissa betonirakenteissa havaittiin heikkouksia eri puolilla Suomea. Pistokokeita tehnyt Liikennevirasto kertoi tammikuussa, että kuudessa maantiesillassa 18:sta oli lujuuspuutteita. Maaliskuussa Liikennevirasto ilmoitti laajentavansa lujuustutkimuksia.

Betoniteollisuus ry puolestaan paikansi jo joulukuussa ongelmat tiettyjen lisäaineiden aiheuttamaan liikaan ilmaan ja hitaaseen lujittumiseen. Sementtien ja seosaineiden laadussa ei havaittu puutteita.

Ilman muodostuminen saattaa jatkua betoniautossa

Betoniala pyysi selvitystyön jatkamiseen apua Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitokselta. Siellä tehtiin alkuvuonna paljon kokeita, joissa tutkittiin betonin sekoitusprosessia.

– Laboratoriokokeissa simuloitiin käytännön tilannetta, jossa betonia sekoitetaan betoniautossa työmaalla. Kokeissa mitattiin selvästi kohonneita ilmamääriä, kun betonia sekoitettiin 30 minuutin tai 60 minuutin kohdalla varsinaisen, asemalla tapahtuvan sekoituksen jälkeen, kertoo tutkimusta vetänyt betonitekniikan professori Jouni Punkki.

Tulokset osoittivat, että uudet, polykarboksylaattipohjaiset notkistavat lisäaineet edellyttävät pitkää sekoitusta. Muutoin ilmamäärää kasvattavat lisäaineet toimivat vain osittain ja ilman muodostuminen voi jatkua myöhemmin tapahtuvassa sekoituksessa työmaan betoniautossa.

Valmistukseen on kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota

Tavallisesti betonin ilmamäärä nostetaan betoniasemalla noin kuuteen prosenttiin pakkaskestävyyden parantamiseksi. Joissain kohteissa se on noussut työmaalla yli kymmeneen prosenttiin.

Punkin mukaan ongelmat voidaan välttää kiinnittämällä valmistukseen entistä tarkempaa huomiota.

– Jatkossa myös betonin lisäaineita tulee kehittää niin, että tarvittavasta betonin ilmamäärästä muodostuisi mahdollisimman suuri osuus jo varsinaisen sekoituksen aikana.

Aalto-yliopiston tutkimuksen rahoittivat Liikennevirasto, Betoniteollisuus ry, seitsemän lisäainetoimittajaa ja kolme valmisbetonitoimittajaa.

Koko eduskunta onnitteli perjantaina täysistunnon aluksi kansanedustaja Ilkka Kanervaa (kok.) Suomen pitkäaikaisimman kansanedustajan tittelistä. Vuodesta 1975 eduskunnassa istunut Kanerva ohittaa lauantaina Johannes Virolaisen (kesk.) edustajapäivien määrässä.

Puhemies Maria Lohela (Sininen eduskuntaryhmä) toivoi Kanervan parantavan ennätystä vielä pitkään.

Lue lisää: Ilkka Kanerva muistelee Kekkosen aikaa: "Jos ei ollut mitään aaninkia, mitä on ulkopolitiikka, niin painoarvosi ei ollut kovin häävi"

Ruotsalainen kunnallispoliitikko Patrik Liljeglöd on astunut julkisuuteen ja kertonut, että hänet raiskattiin poliittisten mielipiteidensä takia. Vasemmistopuolue Vänstreä Taalainmaalla Falunissa edustava Liljeglöd kertoi asiasta Facebook-sivullaan.

Liljeglöd raiskattiin heinäkuun lopussa. Puukolla varustautunut mies uhkasi Liljeglödiä ja raiskasi tämän. Raiskaaja nimitteli Liljeglödiä muun muassa petturiksi.

Liljeglödin mukaan nimittely kertoo siitä, että kyse on poliittisesta viharikoksesta.

Taalainmaan poliisi tutkii raiskausepäilyä. Poliisin mukaan on viitteitä siitä, että kyseessä on viharikos.

Kolmen nuoren miehen ryhmä pyyhältää Tampereen keskustorille vanhalla pakettiautolla. Paavo Lyytinen, Jami Riekkola ja Emil Teittinen tyhjentävät tottuneesti Raatihuoneen edustan roskakorit ja tarkistavat Frenckellin aukion kaupunkipolkupyörien kunnon.

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että työpaikka Tampereen Sarka Oy:ssä on onnenpotku.

– Tämä tuo säännöllisen rytmin elämään ja patistaa pois kotisohvalta.

Emil Teittinen on viihtynyt sarkalaisena kohta puoli vuotta.

– Tässä saa tärkeää kokemusta. Tämä on monipuolista ja vaihtelevaa duunia. Olen viihtynyt työssäni hyvin. Tulevaisuus näyttää ihan valoisalta.

Lopettaako uusi laki toiminnan?

Tampereen Sarka Oy kuuluu Suomen suurimpiin sosiaalisiin yrityksiin. Se on Tampereen kaupungin perustama voittoa tavoittelematon yritys.

Yhtiön tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla, sillä laki sosiaalisista yrityksistä aiotaan kumota. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee laajaa lakipakettia, jonka yksi osa lain kumoaminen on.

– Sosiaalisten yritysten toimintamallille asetetut tavoitteet eivät suurelta osin ole toteutuneet, tiivistää hallitusneuvos Tiina Korhonen.

Sosiaalisia yrityksiä on perustettu odotettua vähemmän. Myös niissä työskentelevien ihmisten määrä on jäänyt vähäiseksi. Tiina Korhonen

– Sosiaalisia yrityksiä on perustettu odotettua vähemmän. Myös niissä työskentelevien ihmisten määrä on jäänyt vähäiseksi.

Sosiaaliset yritykset toimivat työmarkkinoilla muiden yritysten tapaan ja maksavat työntekijöilleen työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Muista yrityksistä ne poikkeavat siinä, että työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vamman tai sairauden takia osatyökykyisiä tai pitkäaikaistyöttömiä. Palkkatukea on räätälöity sosiaalisille yrityksille sopivaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä rekisterissä oli syyskuussa 2017 nelisenkymmentä sosiaalista yritystä. Suurin osa niistä on pieniä mikroyrityksiä.

Ministeriön aikeita ihmetellään

Tampereen Sarka vuokraa henkilöstöä pääasiassa kaupungin yhtiöille. Sillä on myös oma huoltoryhmä, joka tekee monenlaisia kunnossapito- ja huoltotehtäviä.

– Meillä on töissä muun muassa keittiöapulaisia, koulunkäynninohjaajia, vahtimestareita, päiväkotiapulaisia, huoltomiehiä ja siivoojia, luettelee Tampereen Sarka Oy:n toimitusjohtaja Katja Piiksi.

Jos meidät rinnastetaan tavallisiin yrityksiin, niin tuskin pystymme laajassa mittakaavassa työllistämään vaikeasti työllistettäviä ihmisiä. Katja Piiksi

Katja Piiksi pelkää ministeriön suunnitelmien romuttavan sosiaalisten yritysten työtä.

– Jos laki kumotaan ja meidät rinnastetaan tavallisiin yrityksiin, niin tuskin pystymme laajassa mittakaavassa työllistämään vaikeasti työllistettäviä ihmisiä.

Vuoden 2016 aikana Sarkassa työskenteli 108 henkilöä, joista 34 prosenttia sai heti vuodenvaihteen jälkeen joko työ- tai koulutuspaikan.

Uudellamalla Hangossa iäkäs muistisairas on kuollut aliravitsemukseen oltuaan kotihoidossa, uutisoivat Hangon lehti ja Västra Nyland.

Hangon lehden haastattelema nainen kertoo, että hän oli mennyt tapaamaan ex-anoppiaan tämän kotiin. Iäkäs nainen oli ollut janoisena ja nälkäisenä, vaikka tällä oli sopimus kotihoidosta. Samoin dementikon lääkkeet olivat ottamatta, ja huoneistossa oli vahva virtsan löyhkä.

Kodinhoitajan aiempien päivien merkinnöistä ilmeni, että vanhus ei ollut syönyt tai juonut, minkä lisäksi osassa merkintöjä oli väärän potilaan nimi.

Ex-miniä laittoi vanhukselle ruokaa ja huolehti tämän tarpeista. Seuraavana päivänä hän jätti tilanteesta valituksen sosiaaliviranomaisille.

Viikon kuluttua ex-miniä sai puhelinsoiton, jossa kerrottiin anopin menehtyneen aliravitsemukseen ja alhaiseen ruumiinlämpöön Raaseporin sairaalassa.

Ex-miniä syyttää kotihoitoa laiminlyönnistä.

Hangon kaupungin iäkkäiden palvelupäällikkö Leena Hytti kertoi STT:lle perjantaina, että asiassa on paraikaa meneillään kaupungin sisäinen selvitys, eikä hän siitä syystä voi kommentoida nyt tapausta. Hän kertoi, että ketään ei ole tähän mennessä irtisanottu tapauksen vuoksi.

Perjantaina aamuyöllä ja aamulla satoi vähän rännänsekaista lunta Keski- ja Pohjois-Lapissa. Jäättömässä maassa lumi ei kuitenkaan kauaa viihtynyt, vaan se suli pois suhteellisen nopeasti.

Uutta lunta ei ole luvassa viikonlopun aikana.

Lapissa satoi lunta edellisen kerran keskellä kesää eli heinäkuun alussa ainakin Enontekiön Peltovuomassa.

Siilinjärveläisen neljän lapsen äidin Nina Bredenbergin haave armeijan täydennyskoulutukseen pääsemisestä tyssäsi hiljattain Puolustusvoimien Pohjois-Savon aluetoimiston luukulle.

Bredenberg oli täyttämässä hakemusta johtajakoulutukseen, kun paikalle tullut aluetoimiston edustaja kiinnitti huomiota mukana oleviin lapsiin.

– Hän sanoi, että koska minulla on noin pieniä lapsia, ei minua sodan syttyessä edes kutsuttaisi riveihin, kertaa varusmiespalveluksen Rissalassa lähes 15 vuotta sitten suorittanut Bredenberg hämmästyneenä.

Yksinhuoltajaisien lapsille olisi kuulemma yhteiskunnan järjestämä hoitopaikka, mutta ei meille. Nina Bredenberg

Reservin alikersantti Bredenbergille sanottiin, että hänen armeijan käynyt miehensä kyllä käskettäisiin palvelukseen, mutta äitinä hänet jätettäisiin automaattisesti pois laskuista.

Bredenberg sanoo käsittäneensä, että tuossa tilanteessa äiti jäisi kotiin hoitamaan lapsia.

– Yksinhuoltajaisien lapsille olisi kuulemma yhteiskunnan järjestämä hoitopaikka, mutta ei meille. Minulle sanottiin, että tässä tilanteessa kohtelemme äitejä valitettavasti tylysti, muistelee Bredenberg yllättävää tilannetta epäuskoisena

Hakemuspaperi jäi tyhjänä aluetoimistoon

Keskustelu aiheesta jatkui jonkin aikaa, koska Bredenberg ei ollut uskoa korviaan. Lopulta hakemuspaperi jäi tyhjänä aluetoimistoon, koska hänelle sanottiin sen tulevan hyvin suurella todennäköisyydellä kuitenkin hylättynä takaisin.

Hänelle kerrottiin, että hakijoita täydennyskoulutukseen on paljon ja näin ollen pienten lasten äidille ei paikkaa koulutuksessa myönnettäisi.

Miksi minä en ole samalla viivalla kuin se toinen aikuinen, joka meiltä olisi myös lähdössä? Nina Bredenberg

– Miksi minä en ole samalla viivalla kuin se toinen aikuinen, joka meiltä olisi myös lähdössä? Kysyy Bredenberg ja naurahtaa, että heidän perheessään hän olisi se innokkaampi.

Aluetoimiston mukaan ohjeistettu väärin

Yksittäistä tapausta kommentoidaan Pohjois-Savon aluetoimistosta ainoastaan yleisellä tasolla. Majuri Kari Palonen myöntää, että Bredenbergin tapauksessa on toimittu ja ohjeistettu väärin.

Lasten määrällä tai muilla perheasioilla ei ole merkitystä. Kari Palonen

– Lasten määrällä tai muilla perheasioilla ei ole merkitystä. Mitään tämmöistä ei edes kysytä hakulomakkeessa. Miehiä ja naisia kohdellaan samanarvoisesti, korostaa Palonen.

Hänen mukaansa on vaikea arvioida, että miksi Bredenbergin kuvailema keskustelu on käyty. Hän lupaa, että tilanne tullaan käymään sisäisesti läpi.

– Me emme näe henkilötiedoista, että onko henkilöllä puolisoa tai lapsia. Tietojärjestelmissä näkyy vain se data, mitä henkilö on asevelvollisena tehnyt. Jos hänellä on sodanajan sijoitus, niin varmasti täältä käsky lähtee, Palonen muistuttaa.

– Sosiaalipuolesta minä en osaa sanoa mitään, hän viittaa Bredenbergin saamaan tietoon yksinhuoltajaiseille tarjottavista hoitopaikoista.

Eihän me millään pystyttäisi pitämään yllä sodanajan joukkoja, jos pitäisi jostain kokoajan setviä, että onko henkilöllä lapsia. Kari Palonen

Hakemus sittenkin vetämään?

Puolustusvoimien Pohjois-Savon aluetoimiston majurin Kari Palosen mukaan on totta, että täydennyskoulutukseen on paljon hakijoita.

– Täydennyskoulutusvalinnat tehdään kuitenkin Puolustusvoimien tarpeen mukaisesti, ei sukupuolen mukaan. Paikkoja on vähän, Palonen kertoo.

Vapaaehtoisen asevelvollisuuden suorittaneita naisia on Palosen mukaan kohtuullisen paljon.

– Eihän me millään pystyttäisi pitämään yllä sodanajan joukkoja, jos pitäisi jostain kokoajan setviä, että onko henkilöllä lapsia. Se olisi mahdoton suo. Sama koskee yksinhuoltajaisiä, toteaa Palonen.

Palonen neuvoo aluetoimistossa väärin ohjeistettua Bredenbergiä laittamaan hakemuksen jatkokoulutukseen.

Viikon ajan asiaa pohdittuaan Nina Bredenberg onkin päättänyt käydä täyttämässä hakemuksen uudelleen.

– Jos tulee hylky, niin pyydän sitten kirjallisia perusteita kielteiselle päätökselle, suunnittelee Bredenberg.

Otsikkoa tarkennettu 8.03: Sana "jatkokoulutus" muutettu "täydennyskoulutukseksi".