Joukkopaniikin aiheuttamisesta epäillyt miehet ovat ilmoittautuneet Lontoon poliisille, kertoo BBC. Miesten tappelun epäillään aiheuttaneen perjantaina massahysterian terrori-iskusta, joka johti suuren poliisioperaation vilkkaalla Oxford Circusin metroasemalla.

Kuusitoista ihmistä loukkaantui, kun ihmiset pakenivat hädissään ulos metroasemalta. Yhteensä yhdeksän ihmistä toimitettiin sairaalaan. Poliisi piti tapausta aluksi mahdollisena terrori-iskuna saatuaan lukuisia ilmoituksia laukauksista metroasemalla. Ilmoitukset paljastuivat myöhemmin vääriksi.

21- ja 41-vuotiaat miehet ilmoittautuivat poliisille vapaaehtoisesti sen jälkeen, kun viranomaiset pyysivät heitä ottamaan yhteyttä asian selvittämiseksi.

Lue lisää:

Lontoon joukkohysteria: Poliisi etsii asemalaiturilla olleita miehiä

Belgiassa, Brysselissä 50 ihmistä on otettu kiinni väkivaltaisiksi muuttuneissa mielenosoituksissa.

Brysselin poliisi kertoo, että mielenosoittajat hyökkäsivät poliiseja vastaan, heittelivät esineitä ja vahingoittivat myymälöitä. Kenenkään ei ole kerrottu loukkaantuneen.

Paikalla olleen Belgian yleisradioyhtiön toimittajan mukaan poliisin kiinniottamat mielenosoittajat olivat 15–18-vuotiaita nuoria.

Kahakka tapahtui kaupungin keskustan lähettyvillä sijaitsevalla Place Louisen alueella. Tilanne rauhoittui lauantai-iltaan mennessä.

Mielenosoittajien joukko protestoi väitettyä Libyassa harjoitettua orjakauppaa vastaan. Yhdysvaltalaisen uutiskanavan CNN:n hiljattain julkaisema kuvamateriaali Libyan orjahuutokaupoista on kiinnittänyt kansainvälistä huomiota Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten ahdinkoon Pohjois-Afrikassa.

Juttu on herättänyt laajaa tyrmistystä. Libyan YK:n tukema hallitus on luvannut selvittää tiedot orjakaupasta ja saattaa syylliset oikeuden eteen. Ranska puolestaan on vaatinut koolle YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokousta orjakauppaväitteiden takia.

Eilen lauantaina eri puolilla Eurooppaa on osoitettu mieltä orjakauppaa vastaan. Mielenosoituksia on järjestetty muun muassa Tukholmassa ja Genevessä. Jo aiemmin mielenosoituksia on järjestetty Ranskassa.

Lue myös:

Libyan orjahuutokaupat: CNN:n kuvat paljastivat ongelman, josta kaikki tiesivät

Paineilman sihinä ja sitä tuottavan kompressorin pärinä ovat yhä tutumpia ääniä monessa autotallissa.

Siinä missä vielä muutama vuosikymmen sitten kompressorit olivat kalliita ammattilaisten työvälineitä, saa nykyisin auton tai vaikkapa polkupyöränkin renkaiden täyttämiseen sopivan laitteen halvimmillaan muutamalla kympillä.

Kompressorista – jos se on riittävän tehokas – on toki muuhunkin. Sillä voi käyttää esimerkiksi mutterinvääntimiä, maaliruiskua tai naulainta.

Paineilmanlaiteilla on sähkökäyttöisiin työkoneisiin verrattuna joitakin etuja. Usein paineilmakoneet lämpenevät vähemmän, niissä on kokoonsa nähden enemmän tehoa ja ne eivät sähkömoottorien tapaan kipinöi. Paineilmalla voi myös puhaltaa pölyä pois, joskin imurointi on usein tähän tarkoitukseen parempi keino.

Laitteita tuodaan maahan konttikaupalla

Vaikka alle 15 baarin paineen tuottamaan kykenevät kompressorit ovat yleistyneet tullitilastojen mukaan Suomessa kymmenien tuhansien laitteiden vuosivauhdilla, ei niiden kanssa ole sattunut Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tietoon kantautuneita vakavia onnettomuuksia.

– Meidän tietoon ei viimeisen neljän vuoden aikana ole tullut mitään. Aikaisempia yksittäisiä tapauksia on ollut, ja ne ovat johtuneet usein siitä, että huolto on ollut vajavaista, sanoo ylitarkastaja Tiina Rissanen.

Rissasen mukaan paineilmakompressoreja koskevat turvallisuusvaatimukset perustuvat CE-merkintöjen ehtona oleviin määräyksiin. Toisin sanoen valmistaja vakuuttaa, että laite on eurooppalaisten normien mukainen.

Mutta kuinka paineilmakompressoria sitten pitää huoltaa, jotta laite pysyisi turvallisena? Tärkein asia on säiliöön kertyvän veden poistaminen.

Etenkin tavallisesta teräksestä valmistetut säiliöt voivat syöpyä vaarallisen ohuiksi, jos niiden pohjalla seisovaa vettä ei lasketa ulos.

Tätä korostetaan paineilmalaitteita huoltavissa liikkeissä.

– Kun ilmaa puristetaan pienempään tilaan, niin vettä tiivistyy. Kannattaa käytön mukaan tyhjentää säiliö tarvittaessa vaikka päivittäin, sanoo Helsingin painehuollon toimitusjohtaja Erkki Suonpää.

Toinen kompressoreihin liittyvä asia, jota huoltoliike pitää tärkeänä, on laitteessa mahdollisti olevan öljyn vaihto. Vaihtoväli riippuu käyttöolosuhteista.

Huollettu laite voi palvella vuosikausia

– Se riippuu tarpeesta. Toiset pitävät tallin puhtaana, toisilla on pölyisempiä talleja. Sanoisin, että jos kerran kahteen vuoteen vaihtaa öljyn, se auttaa paljon, Suonpää neuvoo.

Myös paineilmaletkujen kuntoa kannattaa seurata. Katketessaan ilmaletku lähtee paineellisen vesiletkun tapaan pyörimään hallitsemattomasti.

Tavalliseen autotallikäyttöön tarkoitetuissa kompressoreissa paineet ja säiliötilavuudet ovat niin pieniä, ettei laitteita tarvitse ilmoittaa Tukesille tai tarkastuttaa.

– Käytännössä tällaiset kuluttajilla tyypillisesti olevat painelaitteet eivät ikinä ylitä rekisteröintirajaa, toteaa Rissanen.

Harrastuskäytössä on kuitenkin myös painelaitteita, joita koskevat tiukemmat määräykset.

Esimerkiksi urheilusukeltajien käyttämillä kompressoreilla ilmaa saatetaan puristaa jopa 300 baarin paineeseen.

– Sukelluspullojen täyttökompressoreille on tarkastusvaatimus, toisin kuin tavallisille paineilmakompressoreille. Sukelluspullot on tarkastutettava kymmenen vuoden välein, Rissanen sanoo.

Sunnuntaista tiistaihin Suomea riepovat erilaiset sadealueet peräkkäisinä aaltoina. Kehnoksi äityvä sää voi merkitä myös erittäin huonoja ajokelejä.

Uusi sadealue leviää Suomeen sunnuntaiksi. Päivällä lunta tai räntää sataa monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa, etelärannikolla sataa myös vettä.

Sade voi olla paikoin rankkaa ja sankkaa ja keli muuttuu sitä myöten erittäin huonoksi. Enimmillään lunta voi kertyä Pohjois-Karjalasta Päijät-Hämeeseen yltävälle alueelle noin 10 – 15 cm.

Poutaisinta sää on sunnuntaina länsirannikolta Lappiin yltävällä alueella.

Merellä, Suomenlahdella, tuuli voi yltyä lähelle myrskylukemia sunnuntaina. Tuulet kuitenkin laantuvat iltaa ja yötä kohden.

Helpotusta on luvassa maanantaiksi, sillä maanantaiyön aikana sadealue liikkuu koilliseen ja väistyy Venäjälle.

Länsi-Suomi saa osansa sateista maanantaina. Silloin vesi-, räntä- tai lumisateita tulee maan länsiosasta Lounais-Lappiin yltävällä alueella. Pilvisyys on runsasta koko maassa.

Tiistaina uusi matalapaine lähestyy Suomea lounaasta. Se tuo hajanaisia räntä- ja vesisateita, jotka liikkuvat maan etelä- ja keskiosien yllä. Yleisesti tiistain sää on kuitenkin poutaista.

Lounais-Suomen poliisilaitos kertoo, että hätäkeskus sai ilmoituksen Luvianpuistokadulla tapahtuneesta onnettomuudesta lauantaina kello 23.40 aikaan.

Alustavien tutkimusten mukaan henkilöauto ajoi suurella nopeudella ulos tieltä.

Auton kuljettajaksi epäilty henkilö puhalsi törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävän lukeman. Hän ei loukkaantunut vakavasti. Sen sijaan ulosajossa menehtyi poliisin mukaan ainakin kaksi ihmistä.

Lounais-Suomen poliisin tilannekeskus on tapahtuneesta vaitonainen. Poliisi ei ole toistaiseksi vahvistanut sitä, olivatko kuolonuhrit henkilöauton matkustajia.

Poliisi tutkii tapausta yhdessä liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunnan kanssa, ja tiedottaa tapahtumien kulusta sunnuntain aikana.

Kun kauppojen hyllyille tulee uusia puolivalmiita tai valmistuotteita, syntyy keskustelua uusavuttomuudesta. Yksi tuore esimerkki on niin sanottu sinkkumuna eli valmiiksi keitetty ja kuorittu kananmuna. Fitness-buumin myötä kauppoihin on myös tullut myyntiin kananmunan valkuaista.

Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen sanoo, että uusien puolivalmiiden tai valmiiden ruokien uusavuttomuuskeskustelu pölähtää esiin ainakin osittain ruokaperinteiden takia.

– Osa ihmisistä ajattelee, että tietty ruoka on aina tehty tietyllä tavalla ja sen perinteen murtaminen aiheuttaa keskustelua.

Esimerkiksi vuonna 2013 puolestaan hämmästeltiin valmiiksi ruskistettua jauhelihaa. Me Naiset kertoo, että ulkomailla myydään jopa valmiiksi kuorittuja banaaneja ja valmiiksi toisistaan eroteltuja mandariinisiivuja.

Kaupoissa on kuitenkin ollut jo vuosien ajan tuotteita, joita on aluksi pidetty uusavuttomille tarkoitettuina, mutta ne ovat muuttuneet arkipäiväisiksi ja käytetyiksi tuotteiksi.

Yle listasi 6 aluksi uusavuttomana pidettyä tuotetta, jotka ovat vakiintuneet käyttöön.

1. Pullovesi

2. Pakastevihannessekoitus

3. Siivutettu leipä

4. Paloitellut lihat

5. Juuressoseet

6. Pikapuurohiutaleet

Ihan sama syötkö valmiiksi pilkottua salaattia

Se ostaako tuotteen valmiiksi siivutettuna, keitettynä tai pilkottuna ei ole Laatikaisen mukaan suurta merkitystä, jos tuotteen ravintoainekoostumus on hyvä. Jos vesiliukoisia vitamiineja häviää tuotteen valmistuksessa tai siihen lisätään suolaa tai rasvaa, olisi Laatikaisen mukaan viisasta valita puhtaita raaka-aineita valmiin tuotteen sijasta.

Valmiit tuotteet voivat myös olla hyväksi. Terveyden edistämisen professori kertoo, että suomalaiset ovat jakaantuneet myös ruokailun suhteen. Osa suomalaisista syö hyvin terveellisesti, osa puolestaan ei juurikaan syö hedelmiä, kasviksia ja marjoja.

– Jos salaatin pilkkominen on jollekin kynnyskysymys, valmissalaatti voi varmistaa sen, että salaattia tulee ruokapöytään.

Toisaalta, jos ihmiset tottuvat valmiiksi tehtyihin ruokatuotteisiin, on olemassa riski, että perusruuanlaittotaito häviää ja ruokavalio voi yksipuolistua. Laatikainen näkee, että koulujen kotitalousopetus on isossa roolissa siinä, että jokainen osaisi valmistaa terveellistä ja monipuolista ruokaa.

Indonesian Balilla tulivuori Agung on päästänyt sisuksistaan sarjan purkauksia, joiden vuoksi joitakin kansainvälisiä lentoja on peruttu. Vuori on syössyt tuhkaa jopa neljän kilometrin korkeuteen.

Balilla Ngurah Rain lentokenttä jatkaa toimintaansa normaalisti, mutta on yksittäisistä lentoyhtiöistä kiinni, aikovatko ne myöhentää tai reitittää uudelleen lentojaan. Toistaiseksi purkauksella on ollut vaikutusta parin tuhannen turistin lentoihin. He ovat enimmäkseen australialaisia.

Lentokentän tiedottajan mukaan purkaus on vaikuttanut ainakin 28:aan Balille saapuvaan tai sieltä lähtevään lentoon. Esimerkiksi australialainen lentoyhtiö Jetstar perui yhdeksän Balin-lentoaan lauantai-iltana, mutta tänään sunnuntaina se aikoo lentää suurimman osan lennoista aikataulun mukaisesti.

Myös Virgin, KLM, AirAsia ja Qantas peruivat useita lentoja lauantaina ja varhain sunnuntaina. Ainakin Virgin ja Qantas ovat sittemmin ilmoittaneet, että ne aikovat sunnuntaina lentää Balille.

Lentoyhtiöt varoittavat kuitenkin matkustajia siitä, että niin tulivuori kuin sen tuhkapilvikin ovat ennalta arvaamattomia, minkä vuoksi lentoihin voi tulla nopeasti muutoksia tilanteen niin vaatiessa. Tuhkapilvi on toistaiseksi liikkunut naapurisaari Lombokin suuntaan eli poispäin lentokentältä.

Viranomaiset ovat evakuoineet Agungin rinteiltä noin 25 000 ihmistä ja kehottavat paikallisia asukkaita pysymään rauhallisina.

Agungin purkautumista on ennakoitu jo useiden kuukausien ajan. Tulivuori purkautui viimeksi vuonna 1963, jolloin sen purkauksessa menehtyi yli tuhat ihmistä.

Atlantin hurrikaanikausi on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen aktiivinen. Kesän kääntyessä syksyyn uutisissa nähtiin lohduttomia kuvia Karibialta ja Yhdysvaltojen etelärannikolta, kun useat voimakkaat hurrikaanit riepottelivat Atlantin saaria ja rantoja.

Myrskyt vaativat lähes 500 ihmisen hengen. Myrskytuhojen arvioidaan nousevan 370 miljardin dollarin tienoille tehden kuluvan kuun lopussa päättyvästä hurrikaanikaudesta historian tuhoisimman.

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Svante Henriksson katseli Suomessa uutisia Atlantin myrskytuhoista ja sai ajatuksen. Kymmenisen vuotta ilmastoa ja sen vaihteluja tutkinut Henriksson oli opiskeluaikoinaan ollut mukana laskemassa fuusioreaktorin virtauksia ja nyt uutiskuvia katselleessaan ne palasivat hänen mieleensä.

– Fuusioreaktorin virtaukset ovat itse asiassa hyvin samankaltaisia kuin hurrikaanin. Siinäkin on sellainen tiukka pyörre, joka heikkenee reunoja kohden, Henriksson selittää.

Fuusioreaktorissa tämä pyörre pyritään pitämään mahdollisimman tiukkana tukahduttamalla turbulenssia. Henrikssonin mukaan hurrikaanien kohdalla samaa menetelmää voitaisiin käyttää päinvastoin, eli lisäämällä turbulenssia ja levittämällä pyörrettä myrskystä voitaisiin viedä tehoja.

– Jos me saisimme heikennettyä sitä nopeinta tuulta edes muutamia kymmeniä prosentteja, niin hurrikaanien aiheuttamat vahingot tippuisivat murto-osaan, Henriksson sanoo.

Kaikkea puhtia myrskyistä ei saada pois, eikä näin ole tarkoituskaan. Henriksson muistuttaa, että hurrikaaneilla on tärkeä tehtävä ylimääräisen lämmön poistajina trooppisesta valtamerestä. Ne myös tuovat sateita kuiville alueille. Henrikssonin tavoitteena on taltuttaa liian kovat tuulet ja rankat sateet.

Savua myrskyn silmään

Keinoja myrkyjen talttumiseksi on monia.

– Sinne voidaan laittaa savua, kuivajäätä tai hiilihappojäätä. Sinne voidaan laittaa isoja fyysisiä esteitä, jotka häiritsevät sitä ilmavirtausta. Tai sitten voidaan tehdä pilvien kylvämistä, eli suihkuttaa pienhiukkasia, aerosoleja ilmakehään, jolloin pilvipisarat mahdollisesti tiivistyvät niiden ympärille, Henriksson listaa.

Oikean keinon ja kohdan valitsemisessa turvauduttaisiin tekoälyyn ja koneoppimiseen.

Henriksson ei ole ensimmäinen, joka yrittää taltuttaa hurrikaanit. Yhdysvaltojen hallinto yritti jo 1960-luvulla heikentää hurrikaaneja kylvämällä hopeajodia myrskyyn. Reilut 20 vuotta kestäneen Stormfury-nimisen projektin tulokset eivät olleet rohkaisevia, vaikka tutkijat onnistuivat todistetusti kerran heikentämään merellä raivonnutta hurrikaania.

Viime vuosina hurrikaanien heikentämiseksi on esitetty muun muassa kymmeniä metrejä pitkiä suppiloita, jotka kelluessaan meressä työntäisivät lämmintä pintavettä syvyyksiin viilentymään. Näitä suppiloita tarvittaisiin tuhansia.

Rahoitusta Slushin päälavalta

Henrikssonin tutkimus on ollut nyt käynnissä muutaman kuukauden ajan. Ideasta on tarkoitus kehittää vuoden tai kahden mittainen tutkimusprojekti, jossa käydään läpi hurrikaanit, taifuunit ja muut trooppiset syklonit viimeisen 30 vuoden ajalta. Sen jälkeen data syötetään koneoppimisalgoritmiin ja simulointi voi alkaa.

Tätä ennen on kuitenkin saatava rahoitus.

Henriksson esittelee tutkimusideaansa ensi viikolla Slush-tapahtumassa järjestävässä Skolar Award –kilpailussa. Nuorille tutkijoille suunnatussa kisassa voittajalle on luvassa sadantuhannen euron apuraha. Henriksson on yksi kymmenestä finalistista.

Skolar Award on viestintätoimisto Kaskas Median ja Slushin yhteistyössä syntynyt kilpailu. Saman toimiston käsialaa on myös tänään päättynyt Vaihtoehto Eskolle –kampanjan, jossa leikkimielisesti etsittiin uusia tieteenpopularisoijia tähtitieteilijä Esko Valtaojan rinnalle.

Kaskas Mediasta kerrotaan tempauksen ylittäneen kaikki odotukset. Vaihtoehtoja tuli yli tuhat. Yhteenvetoa kampanjasta on luvassa ensi vuoden alussa.

Henriksson pitää pyrkimyksiä tieteen popularisoimiseksi erittäin tervetulleina.

– Käsittääkseni monet suomalaiset ovat hyvin kiinnostuneita tieteestä ja tutkimuksesta, että varmasti on aina tilaa laajentaa aiheita, Henriksson toteaa.

Eläintensuojelujärjestö Compassion in World Farming on julkaissut Italiassa kuvattua videomateriaalia, josta nähdään, että lypsylehmiä kohdellaan erittäin huonosti.

Videot on kuvattu yhdeksällä maatilalla Po-joen laaksossa. Tiloilla tuotettu maito käytetään kuuluisien Parmesan- ja Grana Padano -juustojen valmistukseen. Näitä juustoja käytetään yleisesti pastaruokien lisukkeina.

Lehmät ovat nälkiintyneitä. Osa lehmistä on rampoja, eivätkä ne pääse koskaan ulkotiloihin. Nääntyneet eläimet rypevät omissa ulosteissaan, sillä navettoja ei siivota.

– Tutkijamme paljastivat surkean tilanteen tehtaiden maatiloilla. Eläimet olivat äärimmäisen alipainoisia ja ylirasitettuja. Niitä kohdeltiin kuin maitokoneita. Eläimet kärsivät vain jotta me saisimme lisuketta pastaamme, sanoi järjestön kampanjapäällikkö Emma Slavinski.

– Parmesan- ja Grana Padano -juustoja markkinoidaan "korkealaatuisina", mutta mikään ei voisi olla kauempana totuudesta, hän jatkoi.

Parmigiano Reggianon alueen maataloustuottajien edustaja myöntää, ettei tuotteen markkinoinnissa oteta huomioon eläinten hyvinvointia. Edustajan mukaan eläinten hyvinvoinnilla "ei ole lainkaan, tai korkeintaan marginaalisesti, vaikutusta tuotteen laatuun".

Edustaja vakuuttaa kuitenkin, että tuottajat välittävät eläinten hyvinvoinnista. Tuottajajärjestö valmistelee parhaillaan sertifiointijärjestelmää, joka takaisi, että lehmien olosuhteita valvottaisiin.

Eläinsuojelijat ovat aloittaneet kampanjan #notonmypasta-kampanjan, jossa vaaditaan kyseisten juustojen tuottajia ottamaan käyttöön tuotantoeläinten hyvinvointia koskevat linjaukset, joita maatiloilta edellytettäisiin.

Noin puoli miljoonaa lehmää tuottaa maitoa Parmesan- ja Grana Padano -juustoja varten. Juustoja myydään vuosittain noin viiden miljardin euron arvosta.

Parmesaanijuustolla on EU:n alkuperänimisuoja. Sitä saa valmistaa vain tietyissä Italian maakunnissa.

Kun Badu Ndjai, 69, saa kitaran käteensä ja alkaa soittaa Säkkijärven polkkaa, hän innostuu.

– Tämä on yksi kaikkein vaikeimmista kappaleista soittaa, Ndjai hehkuttaa.

Ndjai oli tiettävästi Suomen ensimmäinen senegalilainen ammattimuusikko, kun hän saapui kylmään pohjoiseen 1980-luvun alussa.

Suomalaistuneelle senegalilaismuusikolle on Suomessa avautunut tie esiintymään useissa yhtyeissä. Hän on esimerkiksi vieraillut Eppu Normaalin Valkoinen kupla -levyllä.

Tutuiksi ovat tulleet Helsingin keikkapaikoista niin Tavastia kuin Vanha ylioppilastalokin.

Menestys oli liikaa

Ndjai oli perustamassa Étoile de Dakar -bändiä, joka toimi ponnahduslautana yhdelle Afrikan tunnetuimmista muusikoista, Youssou N'Dourille. Ndjai jätti yhtyeen sen jälkeen, kun siitä tuli suosittu.

Kun kuulin Säkkijärven polkan soundin, tunsin, että tässä on jotain, mistä pitää ottaa selvää. Badu Ndjai

– Suurmenestys oli minulle liikaa. Menetin normaalin elämän. Olin tottunut kävelemään kadulla ja käymään rannalla, mutta yhtäkkiä en voinut tehdä niitä asioita. Se masensi, Ndjai kertoo.

Senegalissa kehittynyt ystävyys suomalaisen etnomuusikon Sakari Kukon kanssa sai Ndjain päätymään Saksaan kiertueelle Piirpaukkeen kanssa vuonna 1983. Sieltä hänen matkansa jatkui Suomeen.

Jenkka kuin senegalilaista rytmiä

Sakari Kukko muistelee, että Ndjai löysi nopeasti yhteyden Suomen ja Senegalin musiikin välillä. Kun Piirpauke levytti "Rempallaan"-jenkkaa, Ndjai totesi biisin olevan kuin mbalaxia, senegalilaista poppia. Tai oikeammin mbabass-rytmimusiikkia, koska Youssou N'Dourin tunnetuksi tekemästä mbalaxista ei vielä tuolloin puhuttu.

– Hän ikään kuin totesi, että tämä on aivan senegalilaista musiikkia, Kukko kertoo.

Sakari Kukko toteaa, että useita senegalilaisia huippumuusikoita tuli Suomeen jazzmuusikko Hasse Wallin ansiosta. Hän toi Suomeen esiintymään uusia Asamaan-senegalilaisyhtyeen kokoonpanoja 1990-luvulla jopa vuoden välein.

– Sitä ennen oli paljon jonkin muun alan opiskelijoita, jotka käydessään lomamatkalla kotimaassaan toivat mukanaan rummun ja kaavun. He tekivät ehkä jopa karhunpalveluksen senegalilaiselle ja afrikkalaiselle musiikille yleensä, Kukko kuvailee.

Sentimentaalisuus sytytti

Ndjai asuu Suomessa edelleen. Vaikka keikkoja ei ole enää samaan malliin kuin 80- ja 90- luvuilla, Ndjai ei ole kaivannut muualle. Hän viihtyy hyvin omissa oloissaan tehden musiikkia ja on sopeutunut hyvin suomalaiseen kulttuuriin.

Ndjai on tykästynyt suomalaisessa musiikissa sen sentimentaalisuuteen. Tällä hetkellä hän miettii, miten sovittaisi uudelleen Säkkijärven polkan.

– Kun kuulin Säkkijärven polkan soundin, tunsin, että tässä on jotain, mistä pitää ottaa selvää. Ehkä juuri se oli syy, miksi tulin tänne, Ndjai toteaa.

Ndjain mielestä Suomen ja Senegalin musiikillinen linkki on häviämässä, vaikka se oli aluksi vahva. Hän vetää selvän rajan Sakari Kukon ja Hasse Wallin mukana saapuneiden muusikoiden ja viimeaikaisten tulijoiden välille. Viime vuosina Suomeen saapuneille senegalilaismuusikoille Badu Ndjailla ei riitä arvostusta, eikä hän juuri tunne heitä.

– On paljon muusikoita ja tanssijoita, joista tulee ammattilaisia vasta, kun he saapuvat tänne. Ihmiset saavat kyllä selville, että he ovat huijareita, Ndjai pohtii.

Lisää aiheesta:

Länsiafrikkalaiset rytmit innostavat sekä harrastajia että muusikoita – "Suomessa on iso skene"

Basaari: Afro-Säkkijärvi (2010)

Evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan vaalin ehdokasasettelu päättyy maanantaina. Vaaleihin ilmoittautuminen päättyy maanantaina 27. marraskuuta iltapäivällä kello 15.

Tähän mennessä ehdolle ovat ilmoittautuneet Ville Auvinen, Heli Inkinen, Ilkka Kantola, Tapio Luoma ja Björn Vikström. Kaikki ehdokkaat ovat teologian tohtoreita.

Mukana on kaksi nykyistä piispaa. Vikström on Porvoon hiippakunnan piispa ja Luoma Espoon hiippakunnan piispa.

Kantola puolestaan on Turun entinen piispa ja SDP:n kansanedustaja.

Auvinen on Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) vs. lähetysjohtaja ja Sanansaattaja-lehden päätoimittaja.

Inkinen on vihitty papiksi vuonna 1989. Hän toimii tällä hetkellä organisaation ja johtamisen yliopisto-opettajana Åbo Akademin ekonomian laitoksella.

Vaalin ensimmäinen kierros käydään 8. päivä helmikuuta. Toinen vaali käydään 1. päivä maaliskuuta kahden eniten ääniä saaneen kesken, mikäli kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä ensimmäisellä kierroksella.

Nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen on toiminut virassa vuodesta 2010. Hän on järjestyksessään 14. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa.

Mäkinen saavuttaa eläkeiän ensi keväänä. Hän jää eläkkeelle kesäkuun alussa 2018.

Lue myös:

Arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle – uusi arkkipiispa aloittaa kesäkuussa 2018

Ville Auvinen lähtee mukaan arkkipiispakisaan

Porvoon piispa Björn Vikström lähtee mukaan arkkipiispanvaaliin

Arkkipiispan vaaliin toinen ehdokas – Tutkija ja rovasti Heli Inkinen ehdolle

SDP:n Ilkka Kantolaa ehdotetaan arkkipiispaksi: "Tuhlaajapojan paluu"

Helppo ravinto, petojen pienempi määrä ja rakennusten antama suoja vetävät lintuja kaupunkeihin.

– Linnuilla ei ole ideologiaa. Ei metso sinänsä asutusta karta.

Lehtori Timo Vuorisalo Turun yliopiston biologian laitokselta ei usko, että on mitään lintulajia, joka ei voisi asettua kaupunkiin.

– Jos linnulle vain annetaan siihen edellytykset eli ruokaa, suojaa, pesäpaikkoja ja pariutumiskumppaneita, Vuorisalo kertoo.

Ihmiselle lintujen kaupungistuminen on iso juttu.

– Lintujen muutto kaupunkiin on ihmiselle megaluokan asia, Vuorisalo kommentoi.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että koska yli puolet ihmiskunnasta asuu kaupungeissa, enemmistölle ihmiskunnasta päivittäin nähtävät linnut ovat kaupunkilintuja.

Mitä useampi ja eksoottisempi laji kaupungeissa asuu, sitä laajempi kontaktipinta lintumaailmaan ihmiskunnalla on.

Linnuilla ei ole ideologiaa. Ei metso sinänsä asutusta karta. Timo Vuorisalo

Kaupunkiin ovat jo nyt löytäneet tiensä jopa pohjoisten erämaametsien linnut. Jatkossa myös tropiikin linnustoa odotellaan liittyväksi suomalaiseen kaupunkilinnustoon.

Muuttaako metsokin kaupunkiin?

Oulun yliopiston tutkijatohtori Veli-Matti Pakasen mukaan hyvä esimerkki urbanisaatiosta on tervapääskyn tulo kaupunkeihin. Tervapääsky on ollut perinteisesti tikan koloissa pesivä erämaan lintu.

– Nykyään se on myös kaupunkilintu, joka on oppinut pesimään runsaslukuisena kerrostalojen ja muiden rakennusten koloissa. Erämaassa se pesii nykyään paljon harvalukuisempana.

Kanahaukkoja tavataan useissa suomalaisissa kaupungeissa. Oulussa pesii myös korppi, joka on perinteisesti metsien lintu.

– Osa lajeista, kuten korppi, tulee paljon hitaammin kaupunkeihin. Korpille on kaupungissa ravintoa, mutta laji vaatinee kuitenkin vähän hiljaisemman kolkan pesintäänsä.

Pakanen ei usko, että puhdasta vanhaa metsää tarvitsevista linnuista, kuten metsoista tai kuukkeleista, tulee koskaan kaupunkilintuja.

Ihmiset ruokkivat lintuja siemenillä, luonnosta ne voivat löytää lähinnä hyönteisiä ja joitain kasvien siemeniä. Veli-Matti Pakanen

Sen sijaan Vuorisalo ei pidä näidenkään lintujen kaupungistumista mahdottomana, jos vain saadaan New Yorkin keskuspuiston tyyppisiä metsäalueita kaupunkiin.

Toisenkin eksoottisen Yhdysvaltoihin liittyvän esimerkin Vuorisalo löytää aavistuksen New Yorkia pohjoisempaa.

– Meillä saattaa kohta olla myös papukaijoja suomalaisessa kaupunkiluonnossa. Chicagossa on ankarampi talvi kuin Turussa, mutta olen itse nähnyt siellä kauluskaijaparvia keskellä talvea.

Yönsä papukaijat viettävät jossain lämpimässä hormissa tai vastaavassa paikassa.

– Euroopassa kauluskaijat ovat tulossa pohjoista kohti Puolan tasalla, Vuorisalo kertoo.

Kaupungissa ei olla luonnon armoilla

Kaupunkiasuminen näyttää parantavan lintujen lisääntymisedellytyksiä. Kaupunkilinnut aloittavat pesintänsä maalaisserkkujaan aiemmin, ja osalla lajeista pesintämenestys kaupungissa on parempi kuin luonnon armoilla.

Kaupungissa saatetaan tuottaa myös useampia pesueita kuin maalla.

Oulun yliopiston tutkijatohtori Veli-Matti Pakanen arvelee paremman pesinnän johtuvan siitä, että kaupungissa voi olla vähemmän petoja ja enemmän valoa ja ravintoa kuin maaseudulla.

– Kaupungissa on esimerkiksi talitiaiselle hyvin ruokaa ja paljon turvallisia pesimäpaikkoja.

Kaupungissa on myös enemmän valoa ja lämpöä kuin maaseudulla.

Oma iso merkityksensä on sillä, että ihmisten asenteet lintuja kohtaan ovat muuttuneet. Nykyään vahinkolintuja ei vainota kaupungeissa samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Varikset saattavat kärsiä roskaruuasta

Ruokakin on kaupungissa erilaista. Osa kaupunkilinnuista on mieltynyt roskaruokaan kuten osa ihmisistäkin. Toiset taas tykkäävät ihmisten kaupunkioloissa tarjoamasta siemenravinnosta, joka on selvästi ravinteikkaampaa kuin talvisessa luonnossa saatavilla oleva.

Molemmilla ruokavalioilla on seurauksensa. Siemeniä syövät voivat hyvin, ja roskaruualla höyhenpuku rähjääntyy.

Ihmisten tähteillä elävät linnut saattavat kärsiä karotenoidien eli kasvien viherhiukkasissa esiintyvien luonnollisten pigmenttien puutteesta. Ääritapauksissa ahkera pikaruokailu saattaa viedä karotenoidien puutteen takia jopa linnun lentokyvyn, kertoo Tiede-lehti.

– Tästä ilmiöstä on tietoa nimenomaan varisten osalta, kertoo lehtori Timo Vuorisalo Turun yliopiston biologian laitokselta.

Kaupungissa on esimerkiksi talitiaiselle hyvin ruokaa ja paljon turvallisia pesimäpaikkoja. Veli-Matti Pakanen

Nopeimmin kaupungistuvat lajit, jotka ovat joustavia ravinnon ja elinympäristön suhteen, samoin kuin sellaiset lajit, joiden elinympäristö muistuttaa kaupunkiympäristöä. Tällaisia ovat esimerkiksi kesykyyhky, varpunen, lokit, tiirat ja meriharakat ja varislinnut.

Kaupungissa asuminen vaikuttaa lintuihin samalla tavalla kuin ihmisiin. Keinotekoinen ympäristö on monella tapaa erilainen kuin talvinen metsäluonto.

Kaupungissa lintu voi irrottautua auringonvalon rytmistä. Ruokailu ja liverrys voi ajoittua keinovalon aikakaudella paljon pidemmälle aikavälille kuin kaamoksen kourissa olevassa luonnossa.

Talitiainen on täysin ihmisen armoilla

Pakanen on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahaston tuella myös tutkimusta kaupunkilaistalitiaisten säilyvyydestä talven aikana Oulun Hietasaaressa.

Vielä julkaisemattoman tutkimuksen verrokkitalviksi valikoitui poikkeuksellisen lämmin talvi (2008–2009) ja poikkeuksellisen kylmä talvi (2009–2010), jolloin oli pitkiä reilun 30 asteen pakkasjaksoja. Tutkimuksessa selvitettiin yksilöiden selviytymistä viidellä ruokailupaikalla yli talven.

Pakasen mukaan talitiainen ei pärjää luonnossa Suomen oloissa. Laji elää meillä talvet ihmisen varassa.

– Ihmiset ruokkivat lintuja siemenillä, luonnosta ne voivat löytää lähinnä hyönteisiä ja joitain kasvien siemeniä.

Kaupunkisuunnittelulla lintuihin voi vaikuttaa

Hyönteissyöjien menestymisen kannalta on olennaista, minkälaisia viheralueita kaupungeissa on. Kaupunkisuunnittelulla kaupunkilinnustoon voi vaikuttaa paljonkin.

– Jos hallittu hoitamattomuus kaupunkien viheralueilla sallitaan, hyönteissyöjilläkään ei ole ongelmaa selvitä kaupungissa, sanoo Vuorisalo.

Kaupungin melusaaste vaikuttaa myös lintujen äänenkäyttöön.

Tunnetuin esimerkki lienee talitiaisen titityyn muuttuminen kaupunkipaikoissa tityyksi, jotta se kuuluisi paremmin. Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan, kuinka kaupunkilaislintujen on pidettävä kovempaa ääntä kuin maaseudulla.

Keinovalo taas mahdollistaa laulamisen sellaiseenkin aikaan kun luonnonvaloa ei ole. Vuorisalon mukaan kaupungistumisen vaikutuksia linnunlauluun on tutkittu yllättävän vähän.

Satama voitti luonnonrannan

Veli-Matti Pakanen on tutkinut muun muassa pikkutiiran pesintää Oulun Oritkarin satamassa ja Kalajoen hiekkarantojen luonnonympäristössä.

– Pesien säilyvyyserolla havaittiin olevan selvä merkitys. Satamassa pesintä näytti onnistuvan selvästi paremmin kuin luonnossa, sanoo Pakanen.

Satamassa pesien säilyvyys oli luonnonolosuhteita parempi, samoin kuin pesintätulos.

– Yleisöltä suljetussa Oritkarin satamassa häirintää on vähemmän, ja petojakin siellä saattaa olla vähemmän. Satamassa pikkutiirojen suojana on myös iso kolonia muita tiiroja, lokkeja ja kahlaajia.

Euroopassa kauluskaijat ovat tulossa pohjoista kohti Puolan tasalla. Timo Vuorisalo

Kaupungin monille linnuille luontoa otollisempien olosuhteiden puolesta puhuu sekin, kaupungin maantieteellinen sijainti ei vaikuta lajimäärään kun kaupungistumisaste otetaan huomioon.

Luonnossa lintujen lajimäärä ja tiheys laskevat pohjoista kohti. Tämän arvioidaan johtuvat pohjoisten elinympäristöjen epävakaudesta ja alhaisesta tuottavuudesta. Kaupunkilintujen osalta näin ei ole. Turun ja Lapin yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan kaupunkien lajimäärä ei laske pohjoista kohti.

Pakkanen hyydyttää liikkeen ja tappaa

Kylmänä talvena talitiaiset liikkuivat selvästi vähemmän lämpötilan laskiessa.

– Nuoret yksilöt liikkuivat enemmän kuin aikuiset. Koska kylmällä säällä on tärkeää säästää energiaa, liikkuminen kovilla pakkasilla on vähäistä. Mitä kylmempää oli, sitä vähemmän liikuttiin, tutkija Veli-Matti Pakanen kertoo.

Lämpimän talven aikana lintujen selviytyminen pysyi tasaisen vakaana, kun pakkastalvena se vaihteli voimakkaasti.

– Pakkasjaksojen aikana talitiaisia kuoli enemmän, vaikka ruokaa oli riittävästi saatavilla. Pakkanen lisäsi kuolleisuutta selvästi, Pakanen kommentoi.

Lintuyksilö voi muuttaa käyttäytymistään ympäristöön, kun se muuttaa asumaan kaupunkiin.

Geneettinen sopeutuminen kaupunkiin

Pidemmällä aikavälillä voi syntyä kaupungistumisen edellyttämiä geneettisiä muutoksia, mutta se edellyttää voimakasta luonnonvalintaa. Toisin sanoen sitä, että jokin ominaisuus jättäisi nimenomaan tietyn tyyppiset yksilöt henkiin ja jatkamaan sukua.

Vuorisalon mukaan geneettinen muutos on ollut meneillään jo jonkin aikaa.

– Ihmisen muovaamaan ympäristöön sopeutuvat linnut ja lintulajit ovat tulevaisuuden menestyjiä, Vuorisalo sanoo.

Ihmisen muovaamaan ympäristöön sopeutuvat linnut ja lintulajit ovat tulevaisuuden menestyjiä. Timo Vuorisalo

Kaupunkilintututkimus on toistaiseksi keskittynyt Pohjois-Amerikkaan, Länsi- ja Keski-Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Kehittyvissä maissa kaupunkilintuja on tutkittu hyvin vähän. Yleinen trendi on kuitenkin se, että kaupunkilinnusto rikastuu kaikkialla.

Kaupungistumisen voittokulun voivat Vuorisalon mielestä pysäyttää vain zoonoosit eli eläimistä ihmiseen tarttuvat taudit. Ne voisivat muuttaa asenneilmastoa radikaalisti.

Tampereen naapurikunnassa Kangasalla sattui sunnuntai-iltana kahden henkilöauton nokkakolari, jossa loukkaantui vakavasti iäkäs nainen. Toisessa autossa olleet äiti ja kaksi lasta selvisivät ilman vakavia vammoja.

Onnettomuus tapahtui Kuhmalahdentiellä, Kangasalan Sahalahden ja Kuhmalahden välillä. Hälytys onnettomuudesta tuli hieman iltayhdeksän jälkeen. Tie oli suljettuna pelastus- ja raivaustöiden vuoksi vajaan tunnin.

Päivystävä palomestari Heikki Havukainen kertoi Aamulehdelle, että paikalla oli huono ajokeli ja tie oli loskainen.

Irlannin hallitus koventaa puheitaan Britannian EU-eroon liittyvissä neuvotteluissa.

The Observer -lehdessä tänään sunnuntaina julkaistussa haastattelussa irlantilainen EU-komissaari Phil Hogan sanoo, että Irlanti käyttää veto-oikeuttaan neuvoteltavaan brexit-sopimukseen, jos sen vaatimuksia Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin välisen rajan suhteen ei hyväksytä.

Irlanti vaatii, ettei rajalle synny ns. kovaa brexit-tilannetta. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa rajan ylittävien tulisi esittää passinsa ja että rajalla olisi tullitarkastus.

Hoganin mielestä Britannian tulisi joka tapauksessa pysyä EU:n tulliunionissa.

– Jos Britannia ja Pohjois-Irlanti pysyisivät EU:n tulliunionissa, tai vielä paremmin yhteismarkkinoilla, rajaongelmaa ei olisi, Hogan sanoi.

EU:n johto järjestää 14.-15.12. huippukokouksen, jossa selvitetään, onko Brexit-neuvottelujen kolmessa keskeisimmässä asiakohdassa päästy riittävästi eteenpäin, jotta neuvotteluja voitaisiin laajentaa muihin kokonaisuuksiin.

Irlannin raja-asia on yksi näistä kolmesta. Muut ovat Britannian maksut EU:lle ja kansalaisten asema.

Tukipuolueiden vaatimuksia

Britannian pääministerin Theresa Mayn neuvottelutilanne on hyvin hankala myös sisäpoliittisesti. Hänen johtamansa hallituksen enemmistöasema on riippuvainen Pohjois-Irlannissa vaikuttavasta pienestä Demokraattisesta unionistipuolueesta (DUP).

DUP on taas tehnyt selväksi, ettei se hyväksy eri sääntöjä Irlannin ja muun Britannian välille.

– Emme tue mitään järjestelyjä, jotka loisivat kaupan esteitä Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille, tai mitään ehdotuksia, joiden mukaan Pohjois-Irlannin, toisin kuin muun Britannian, tulisi noudattaa EU:n säädöksiä, sanoin DUP:n puheenjohtaja Arlene Foster.

Irlannin tasavallan tilannetta sekoittaa entisestään hallituskriisi. Pääministeri Leo Varadkarin vähemmistöhallitus on kaatumassa, koska varapääministeri Frances Fitzgerald on menettänyt oppposition luottamuksen.

Fitzgeraldin olisi erottava pikaisesti, muussa tapauksessa Irlanti saattaa joutua järjestämään uudet vaalit pikavauhtia, ehkä jo ennen joulua.

Lue lisää:

Irlannin hallitus on vaikeuksissa – taustalla on epäluottamusta

Sofia Prami toivottaa tervetulleeksi vaaleaan, valoisaan toimistoonsa. Huoliteltu nuori nainen juttelee iloisesti. Hänellä on huulipunaakin, vaikka sen käytöstä hautaustoimistossa Prami onkin joutunut neuvottelemaan isoäitinsä kanssa.

24-vuotias Prami oli aloittaessaan kolme vuotta sitten tiettävästi Suomen nuorin hautaustoimistoyrittäjä. Hän haluaa sen myös näkyvän muuten kovin paikalleen jähmettyneellä alalla.

Prami on melkein syntynyt hautaustoimistoyrittäjäksi. Lukion jälkeen hän oli töissä vanhempiensa toimistossa, ja myös isovanhemmat ovat olleet alalla vuosikymmeniä.

Kun sopiva liiketila sitten vapautui Parolasta, Hattulan kunnan keskustasta, päätyi 21-vuotias Prami kokeilemaan oman toimiston pyörittämistä.

Nuori hauturi ei välttynyt ennakkoluuloilta. Erityisesti jotkin iäkkäät asiakkaat karttivat Pramin toimistoa.

– Kun aloitin, minulle sanottiin, että 'vaikeahan sun on asiakkaita saada, kun olet niin nuori'. En ollut aiemmin edes ajatellut, että se voisi olla ongelma. Tuli pala kurkkuun.

– Ajattelin, että se johtuu osaltaan siitä, ettei luoteta nuoreen tekijään.

Kenties he ajattelevat, ettei nuorella olisi samaa asiantuntemusta, sanoo Prami.

– Kun tulee surevia omaisia, pitää osata olla todella empaattinen ja lukea ihmistä. Kaikki surevat eri tavalla. Täytyy olla varpaillaan ja katsoa tilannetta koko ajan.

"Sillä hetkellä se tuntuu pahalta, kun näkee, miltä toisesta tuntuu"

Prami on työskennellyt surevien omaisten kanssa 19-vuotiaasta asti. Pöydän ääreen istuu usein omaisia, joilla on tunteet pinnassa. Se tuntuu pahalta myös hauturista.

– Monta kertaa on pitänyt purra hammasta. Henkilökohtaisesti pahinta on tavata ihminen, kun pitkän avioliiton ja yhdessäolon jälkeen toinen nukkuu pois. Jos vielä koen, että hän on yksinäinen. Se on todella sydäntä särkevää.

Työ ei saa tulla vapaa-ajalle, eikä kaikkien surua saa ottaa omille harteille.

– Helpommankin ammatin olisi voinut valita. Jos joutuisin olemaan lääkäri tai suruviestin tuoja, se olisi paljon pahempaa. Minä en joudu sitä kauheaa tietoa kenellekään kertomaan.

– Tämä työ vaatii, että oma pää on kunnossa ja tuntee itsensä.

Usein asiakkaat haluavat saada käytännön hommat hoidettua, kun astuvat Pramin ovesta sisään. Koskaan ei voi kuitenkaan tietää, millä tavalla sisään tuleva ihminen käsittelee tuoretta suruaan.

– Se on kauheaa, kun porukassa yksi heittää vitsin. On epäkohteliasta olla naurahtamatta, ja epäkohteliasta naurahtaa.

Valkeassa toimistossa on hiljaista. Ikkunalla on radio, jota Prami pitää päällä vain silloin, kun on yksin toimistossaan.

– Asiakkaan kohtaaminen vaatii hiljaisuuden ja läsnäoloa.

Nykyään 24-vuotias Prami käyttää ikäänsä vetonaulana. Hautaustoimisto voi olla myös nuori, tyylikäs ja luonnonmukainen, hän sanoo.

Tyypillisesti hautaustoimistot kulkevat sukupolvelta toiselle, ja ala polkee nuoren yrittäjän mukaan paikallaan. Hautajaisperinteet muuttuvat hitaasti, ja vaikka Prami onkin uudistanut esimerkiksi ruokalistoja trendien mukaan, palapaisti on edelleen hautajaisvieraiden ykkösruoka.

– Ihmiset haluavat hautajaisiin perinteistä. Väkisin ei tarvitse uudistaa, mutta olen pitänyt siitä, että ruokalistalla on muutakin kuin perinteisiä ruokia.

Trendikkyyteen Prami pyrkii myös arkkumalleissa. Toimiston perällä on design-arkku, perinteisten hapsuilla ja arkuilla koristeltujen arkkujen vieressä. Myös ekologisuus ja kotimaisuus ovat valttia arkkukaupoilla.

– Ei vaatimattomampaa, mutta pelkistetympää, sanoo Prami arkkutrendistä.

Kuolinilmoitukset tehdään netissä ja hautajaisiin tulee yhä vähemmän vieraita – siinä Pramin mukaan kaksi asiaa, jotka hänen alallaan ovat vuosien saatossa muuttuneet.

– Ehkä jonakin päivänä ei tarvitse tulla toimistoon enää ollenkaan. Se on vielä todella kaukana. Nettihautaustoimistot tulevat lisääntymään, mutta en usko, että kivijalkapalvelut katoavat.

Vaikka saattoväen koko onkin muuttunut, hautajaiset ovat silti edelleen paikka tavata ihmisiä.

– Kun kiertelen pöydissä keräämässä lautasia, kuulen ihmisten keskustelevan siitä, kuinka eivät ole nähneet aikoihin, viimeksi jonkun hautajaisissa. Se on tosi surullistakin.

Sofia Prami on juuri aloittanut tradenomin opinnot, ja puoli tuntia ennen haastattelupyynnön kilahtamista sähköpostiin, Prami oli allekirjoittanut sopimuksen, myynyt bisneksensä Hattulassa.

Toimistoa pyörittää nyt uusi kasvo, 19-vuotias Oskari. Pramille oli tärkeää, että toimisto siirtyi nuorelta nuorelle. Työt hautaustoimistolla jatkuvat, vaikka nimi ikkunateippauksissa vaihtuu.

– Nuorten osaamista ei tarvitse yhtään vähätellä. Oskari vakuutti asianmukaisuudellaan jo ensimmäiseltä näkemältä.

Opinnot ovat vielä kesken, eikä Prami osaa vielä sanoa, palaako hän hauturiksi valmistumisensa jälkeen. Ala on kuitenkin tuntunut hyvältä ja oikealta itselle.

– Koen tämän auttamistyönä. Parasta on se, kun omaiset tulee kaikkien järjestelyiden jälkeen kiittämään, kuinka hyvin kaikki meni. Se on palkitsevaa.

MV-verkkosivuston perustaja Ilja Janitskin antoi lauantai-iltana sosiaalisen median profiilissaan ymmärtää, ettei hän aio jatkaa presidenttiehdokkuteen vaadittavien kannattajakorttien keräämistä.

Janitskin kiittää kannattajiaan, mutta toteaa samalla ettei aika riitä. Tästä saa käsityksen, että kannattajakorttien keräys on loppunut.

Janitskin on ollut viime aikoina esillä julkisuudessa lukuisten rikosepäilyjensä ja Suomen esittämän luovutuspyynnön takia. Janitskin on tiettävästi oleillut Espanjassa ja Andorrassa.

Häntä epäillään poliisin mukaan yhteensä noin 50 rikoksesta. Rikosepäilyt liittyvät hänen pyörittämäänsä MV-julkaisuun. Andorralainen tuomioistuin on lykännyt luovutuspäätöksen antamista joulukuun 19. päivälle.

Janitskin on odottanut päätöstä ensin vangittuna ja myöhemmin kotiarestissa Andorran lilliputtivaltiossa elokuusta lähtien.

Ehdokkuus olisi vaatinut 20 000 kannattajakorttia

Janitskinin ilmoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että Janitskin ei voi asetua ehdolle tulevissa presidentinvaaleissa. Vuoden 2018 presidentinvaaleihin pääsee mukaan, jos on syntyperäinen Suomen kansalainen ja onnistuu keräämään joulukuun alkuun mennessä 20 000 kannattajakorttia.

Kannatuskortteja keräävät edelleen kansalaispuolueen Paavo Väyrynen ja Matti Ahteen poika Jussi Ahde. Presidentti Sauli Niinistön valitsijahdistys on jo luovuttanut oikeusministeriöön 156 000 kannattajakorttia. Kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat asettuneet Niinistön taakse.

Puolueiden ehdokkaat eivät kortteja tarvitse. Eduskuntapuolueilla on presidentinvaaleissa kuusi ehdokasta: Matti Vanhanen (kesk.), Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Merja Kyllönen (vas.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Nils Torvalds (r.).

Vantaalla Peräjäntiellä paloi sunnuntaina illalla vanha navettarakennus, ja liekit löivät yli kymmenen metrin korkeuteen.

Rakennuksessa ei ollut ihmisiä tai eläimiä. Palossa tuhoutui koko rakennus, jossa varastoitiin rakennustarvikkeita, -koneita ja -laitteita sekä työkaluja.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sai hälytyksen seitsemän aikaan illalla. Ohikulkija oli havainnut savua ja liekkejä kaksikerroksisen noin 300-neliöisen rakennuksen päädyssä.

Hän oli mennyt kertomaan päärakennukseen asukkaille tilanteesta. Palo oli edennyt jo niin pitkälle, että alkusammutustoimia ei voitu enää tehdä.

Palon syttymissyystä ei ollut illalla tietoa.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan toiset artistit asemoidaan aitouden perusteella tärkeiksi ja arvokkaiksi, toiset taas hylkiöiksi. Artistin pitää tuntua aidolta ja rehelliseltä.

Filosofian maisteri Salli Anttonen tarkasteli kulttuurin alan Itä-Suomen yliopistoon tehdyssä väitöstutkimuksessa muun muassa kanadalaisen Nickelback -yhtyeen levyarvioita suomalaisessa mediassa. Menestystä niittänyt Nickelback on äänestetty useamman kerran maailman huonoimmaksi yhtyeeksi.

– Nickelbackin kohdalla on syytöksiä kaupallisuudesta, mutta samalla on muita rock-yhtyeitä, jotka ovat myyneet todella hyvin. Heidän kohdallaan näitä syytöksiä ei ole. Ilmeisesti Nickelbackin kohdalla juuri se kokemus vilpillisyydestä tulee liikaa läpi, tutkija arvioi.

Ilmeisesti Nickelbackin kohdalla juuri se kokemus vilpillisyydestä tulee liikaa läpi. Salli Anttonen

Anttosen tutkimuksen mukaan Nickelbackin keulahahmon tietoinen tavoite luoda hittikappaleita koettiin epäaidoksi. Rahaa siis saa takoa, mutta sen tavoittelu ei saa näkyä.

– Ei saa välittyä, että se on pääasiallinen syy. Ajatellaan, että jotkut ovat ansainneet menestyksen ja tehneet työn siinä takana. Sellainen menestys on oikeutettua ja ansaittua, kun taas Nickelbackin kohdalla ehkä nähdään, että se ei ole sitä, Anttonen pohtii aitouden kokemusta.

Aitoudella saa leikitellä, jos osaa

Tutkija Salli Anttonen tiivisti autenttisuuden väitöstyössään kahteen suuntaukseen. Toinen suuntaus on romanttista autenttisuutta, johon liittyy usein ajatukset epäkaupallisuudesta. Taiteilija on luova, ilmaisee itseään, on omaperäinen ja läheisessä yhteydessä yleisöönsä.

Lisäksi tutkimuksessa käsitellään modernistista autenttisuutta. Tästä esimerkkeinä tutkija mainitsee David Bowien ja Madonnan.

– Tässä leikittely ja tietoisuus omasta artistikuvasta onkin sitä autenttisuutta ja rehellisyyttä eli kaikki poseeraukset, jotka otetaan tehdään tietoisesti ja ollaan myös avoimia sen suhteen, Salli Anttonen kuvailee.

Tutkimuksen mukaan autenttisuuden eri suuntauksia voi myös yhdistää. Kahden tyylin sekoittaminen voi toisinaan lisätäkin kiinnostusta artistia kohtaan, nimenomaan hyvässä mielessä. Anttosen tutkimuksessa tästä esimerkkinä toimii Lady Gaga.

– Kärjistetysti jos sanoo, niin Lady Gaga toisaalta sanoo olevansa Lady Gaga. Toisaalta siellä on sävyjä, että se on rooli ja että hän pukee Lady Gagan ylleen. Tätä ei koeta merkkinä epäaitoudesta vaan se tuokin kiinnostusta artistin ympärille.

"Aitous on hankala ilmiö"

Aitous ei ole yksinkertainen asia. Onko muusikko aito, jos hän ei esitä itse tehtyjä kappaleitaan? Voiko pelkkä artistikuva olla aito? Voiko kukaan olla täysin aito?

– Aitous on hankala ilmiö. Eräs folk-artisti ilmaisi asian niin, että heti kun alat tavoitella autenttisuutta, niin se on se hetki kun se häviää. Onko tämä vähän niin kuin onnellisuus, että sitä ei saa jahdata, pohtii muusikkojen autenttisuutta tutkinut Salli Anttonen.

Luultavasti kaikilla artisteilla on jonkinlainen rooli, kun lavalle nousevat. Salli Anttonen

Tutkijan mukaan keskustelu toisten tekemien kappaleiden esittäjien aitoudesta on melko uusi ilmiö. 1950-luvulla esimerkiksi Elviksen aitoutta kukaan ei kyseenalaistanut. Nykyisin tämäkin asia kuitenkin nousee keskusteluun.

– Jos ajattelen itseäni ihan musiikin kuuntelijana ja fanina, niin se on tosi syvälle juurtunut, että siinä tulee heti sellainen tuotteistettu poptähti -fiilis, jos joku ei tee itse biisejä.

Vanhat kliseet tuntuvat siis edelleen olevan vahvassa arvossa. Pitää olla rehellinen itselleen ja kuunnella itseään. Aitoutta pitää olla, mutta sitä ei pidä tavoitella - ainakaan näkyvästi.

– Luultavasti kaikilla artisteilla on jonkinlainen rooli, kun lavalle nousevat. Vähän niin kuin työntekijöillä on työminä. Se ei ole yksioikoista. Kuvan, joka yleisölle välitetään pitäisi luoda illuusio, että nyt ollaan rehellisellä asialla, Salli Anttonen pyörittelee ilmiötä.

Suomen eduskunta nimitti Pehr Evind Svinhufvudin johtaman hallituksen 27.11.1917. Tällä itsenäisyyssenaatilla oli keskeinen osa tapahtumissa, jotka johtivat Suomen itsenäisyyteen.

Pitkän linjan laillisuus- ja itsenäisyysmies Svinhufvud oli vasta vuoden alussa palannut takaisin Suomeen karkotuksesta Siperiasta.

Aikaisemmin 15.11.1917 eduskunta oli jo julistautunut korkeimman vallan haltijaksi Suomessa. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun bolshevikit olivat ottaneet vallan Venäjällä.

– Marraskuussa bolshevikit yrittivät vielä tarjota Suomelle omaa kenraalikuvernööriään, historiantutkija professori Martti Häikiö kertoo.

Ajatuksena oli siis jatkaa vanhaa järjestelmää, jonka mukaan Venäjän hallituksen korkein edustaja Suomessa on senaatin puheenjohtajana toimiva kenraalikuvernööri.

Suomessa oli kuitenkin jo kypsytty ajatukselle itsenäisyydestä. Oikeistoa ja vasemmistoa jakoi eduskunnassa lähinnä kysymys siitä, miten itsenäisyys pitäisi saavuttaa.

Oikeisto suosi yksipuolista ilmoitusta, vasemmisto neuvotteluja Venäjän bolshevikkihallinnon kanssa.

Porvareiden kanta voitti, koska oikeistolla oli lokakuun eduskuntavaalien tuloksena enemmistö eduskunnassa.

Itsenäisyysjulistus pikavauhtia

Svinhufvudin hallitus ryhtyi heti toimeen. Se asetti tärkeimmäksi tehtäväkseen Suomen irrottamisen Venäjästä ja kansainvälisen tunnustuksen hankkimisen itsenäisyydelle.

Hallitus oli valmis antamaan itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle jo 30. marraskuuta, mutta se ei mahtunut eduskunnan työjärjestykseen. Lopulta itsenäisyysjulistus annettiin 4. joulukuuta ja eduskunta hyväksyi sen 6. joulukuuta.

Tästä päivästä tehtiin myöhemmin Suomen itsenäisyyspäivä.

Itsenäisyysjulistuksen lukemisesta ei ole tallennetta vuodelta 1917. Se tehtiin vasta myöhemmin.

Svinhufvud luki itsenäisyysjulistuksen radiolle vuonna 1936 itsenäisyyspäivänä

Tunnustuksen hankkiminen

Itsenäisyys ei tullut pelkällä julistuksella. Hallitus lähti heti hakemaan tunnustusta uudelle valtiolle muilta valtioilta. Sitä ei kuitenkaan herunut, vaan ulkomaat odottivat Venäjän reaktiota.

– Paasikivi lähetettiin tunnustelemaan pohjoismaihin. Sieltä tuli tyly vastaus, että ei tunnusteta, ennen kuin Venäjä tunnustaa, historiantutkija professori Martti Häikiö kertoo.

Suomen hallituksen piti ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lähteä bolshevikkien puheille Venäjälle tunnustusta pyytämään.

– Svinhufvud matkusti itse Pietariin ja sai sieltä Venäjän tunnustuksen itsenäisyydelle. Näin ruvettiin ulkoasioita järjestämään. Se oli sellaista nuoren valtion perustamistoimintaa, professori Häikiö kertoo.

Häikiö kuitenkin muistuttaa, että itsenäisyyden vaatimat valtiolliset instituutit olivat Suomessa jo pitkälti olemassa.

– Ei Suomea silloin perustettu. Suomella oli eduskunta, senaatti. Ministerivaltiosihteeri Pietarissa edusti ulkoasiainedustuksen alkeita.

Tunnustus Venäjältä tuli 31. Joulukuuta 1917.

Vaikeat olosuhteet

Valtiollisista instituutioista huolimatta itsenäisen valtion alkutaival ei ollut vakaa. Poliittinen kuohunta oli johtamassa sisällissotaan. Venäjän vanhan järjestelmän takaama järjestysvalta Suomessa oli romahtanut.

Muodostettiin punakaarteja ja suojeluskuntia.

Oikeastaan on hämmästyttävää, että Svinhufvudin hallitus pystyi erittäin epävakaassa tilanteessa lyhyessä ajassa laskemaan pohjan itsenäisyydelle.

– Valtiollinen itsenäisyys saavutettiin erittäin vaikeissa oloissa määrätietoisesti Svinhufvudin johdolla, professori Häikiö korostaa.

Samalla on muistettava, että myös suomalaiset sosialistit toimivat itsenäisyyden puolesta omalla tahollaan.

– Sosialistit edesauttoivat tunnustuksen saamista omilla yhteyksillään veljespuolueisiin pohjoismaissa ja Venäjällä, professori Häikiö sanoo.

Kohti sisällissotaa

Svinhufvudin hallituksen toiminnan tehokkuus on hämmästyttävää senkin vuoksi, että se toimi käytännössä punaisten valtaamassa kaupungissa.

– Sosialistit olivat lähteneet jo marraskuun puolivälissä aseellisen vallankumouksen tielle. Punakaarti oli aseistettu ja koko Helsinki oli jo 17. päivä marraskuuta miehitetty, professori Häikiö kertoo.

Tammikuussa tilanne kärjistyi entisestään ja kiihtyy lopulta kansalaissodaksi. Osa Svinhufvudin hallituksen jäsenistä siirtyi Vaasaan ja muodosti Vaasan senaatin.

Svinhufvud seurasi myöhemmin perässä päästyään pakenemaan vallatusta Helsingistä kaapatulla jäänmurtaja Tarmolla.