Ulkoministeriön mukaan 367 ihmistä on ilmoittanut olevansa Indonesian Balilla. Kaikki eivät kuitenkaan tee virallista matkustusilmoitusta, joten todennäköisesti suomalaisia on alueella tätä enemmän.

Balilla purkautuu parhaillaan Agung-tulivuori, joka on syössyt tuhkaa neljän kilometrin korkeuteen ja vaikeuttanut lentoliikennettä saarelle.

Matkatoimistoista kerrotaan, ettei erityisiin toimiin ole toistaiseksi ryhdytty purkauksen vuoksi. Tilannetta kuitenkin seurataan jatkuvasti.

Tjäreborgilla on tällä hetkellä kolmisenkymmentä asiakasta Balilla. Lähteville ja palaaville on lähetetty tekstiviestitse ohjeita, sanoo maajohtaja Anu Niemelä.

– Tämänhetkisen tiedon mukaan purkauksen ei pitäisi vaikuttaa heihin, vaan lennot lennetään normaalisti.

Tuilla on Balilla vain muutama suomalaisasiakas. Myös heidän osaltaan kaikki on kunnossa, kerrotaan matkatoimistosta.

Suomalainen Balilla: Lennot huolettavat turisteja

Balilla asuva suomalainen Toni Kallunki I Love Bali -matkatoimistosta on seurannut tämän päivän Agungin tilannetta tarkkaan. Hän on itse Sanurin rantakohteessa noin 50 kilometrin päässä tulivuoresta.

Kallungin mukaan katukuvassa purkaus ei näy millään tavalla, eikä se ole vaikuttanut hänen omaan arkeensa muuten kuin siten, että sunnuntai on kulunut töiden parissa kyselyihin vastaillessa.

– Ne keitä täällä tällä hetkellä on lomalla, ovat tietenkin huolissaan lennoistaan. Että jos on lähipäivinä tulossa tai menossa, pääseekö perille.

Hänen mukaansa turistit ovat suhtautuneet tilanteeseen muuten yllättävänkin rauhallisesti. Päiväretkiä varanneet ovat tiedustelleet, onko tietyille alueille turvallista mennä.

Myös paikalliset viranomaiset ovat lähinnä rauhoitelleet ihmisiä, Kallunki kertoo.

– Isoa purkausta ei ole tullut eikä laavaa ole valumassa vuorelta minnekään.

Kallunki arvioi kuitenkin, että lisää lentojen peruutuksia on odotettavissa. Tuhkapilvi on haitannut etenkin Australian-lentoja.

Lisätty haastateltavan työnantajan nimi klo 14.58.

Lue myös:

Tulivuori Agung purkautuu Balilla – Lentokenttä on auki, mutta tuhkapilven liikkeitä seurataan tarkkaan

Kuntien johdossa tienataan jopa paremmin kuin valtion johdossa

Suomalainen kunnan- tai kaupunginjohtaja saa palkkaa keskimäärin 7 207 euroa kuussa. Vaihteluväli on kuitenkin valtava, ja palkkaan vaikuttavat kunnan koon lisäksi monet muutkin tekijät.

Svenska Yle pyysi kunnilta tiedot yhteensä 1 725 kuntajohtajan ja johtoryhmäläisen palkasta. Pääset katsomaan oman kuntasi tilanteen ja lukemaan lisää kuntajohdon palkoista tästä.

Slush otti opiksi viime vuoden häirintäkohusta

Teknologiatapahtuma Slush alkaa loppuviikolla suurempana kuin koskaan. Viime vuodesta tapahtuman turvajärjestelyjä on pitänyt tiukentaa.

Viime vuonna tapahtumassa paljastui seksuaalista häirintää.

Teknologiatapahtuman toimitusjohtaja Marianne Vikkula kertoo, että turvamiehiä on nyt kaksinkertainen määrä viime kertaan verrattuna.

Balin tulivuorivaroitus nostettiin korkeimmalle tasolle – lentokenttä sulkeutuu

Indonesian Balilla viranomaiset ovat nostaneet Agung-tulivuorta koskevan lentovaroituksen korkeimmalle tasolle.

Balin kansainvälinen lentokenttä sulkeutuu vuorokaudeksi tuhkapilven takia. Viranomaiset ovat myös kehottaneet kymmenen kilometrin säteellä tulivuoresta asuvia lähtemään kodeistaan. Evakuointialueella on tuhansia ihmisiä.

Tupakkajätit myöntävät viimein: Tupakka on vaarallista

Yhdysvalloissa suuret tupakkayhtiöt ovat viimein suostuneet myöntämään vuosien oikeustaistelun jälkeen, että tupakka on terveydelle vaarallista.Yhtiöt ovat taipuneet julkaisemaan sanomalehdissä ilmoituksia, joissa kerrotaan tupakan vaaroista. Tämä on "merkittävä kansanterveyden voitto", totesi USA:n syöpäjärjestö omilla verkkosivuillaan.

Kymmenet tuhannet osoittivat mieltä Romaniassa

Kymmeniä tuhansia ihmisiä osoitti mieltään oikeusjärjestelmän uudistamista vastaan Romaniassa eilen sunnuntaina, kertovat uutistoimistot.Mielenosoittajat pelkäävät, että poliittinen korruptio jäisi vaille rangaistusta.

Viikko alkaa epävakaisena – sateita luvassa

Etelään ja länteen on luvassa sadekuuroja, sillä matalapaineen keskus on Suomen länsipuolella, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen. Etelässä liikutaan plusasteiden puolella, pohjoisessa on kylmimmillään muutama miinusaste.

Laajan matalapaineen vuoksi sää jatkuu epävakaisena, ja hajanaisia sateita on luvassa lähes päivittäin. Lue lisää säästä osoitteessa yle.fi/saa.

Konepajakonserni ABB:n tehdas Vaasassa kätkee sisälleen tasaisesti takovan tuotannon. Tehtaan tuotantopäällikkö Jarno Salmen mukaan pelko robotteja kohtaan osoittautui turhaksi.

– Meillä ei ole ollut henkilöstövaikutuksia robottien takia, Salmi sanoo.

Salmi kertoo tehtaan tuottavuuden nousseen viiden vuoden aikana kuutisenkymmentä prosenttia.

– Meidän kilpailukykymme on parantunut.

"Robotit verolle tavalla tai toisella"

Professori Sami Vähämaa sen sijaan näkee robottien yleistymisessä isojakin haasteita. Vaasan yilopiston rahoituksen professori mätkäisisi robotit verolle tavalla tai toisella.

– Jonkinlainen haittavero robottien käytöstä. Tai ainakin jotain olisi tehtävä, jotta tämä tulevaisuudessa häämöttävä aukko valtion verotuloissa saataisiin tilkittyä.

Vähämaa muistuttaa, että valtion verokertymästä iso osa tulee juuri ansiotuloverojen kautta.

– Ennusteiden mukaan kymmenen tai viidentoista vuoden aikana työvoimasta 30-40 prosenttia katetaan roboteilla ja joillakin palkkaverokertymän vaje olisi katettava, Vähämaa sanoo.

Työpaikkoja lähtee, elintaso nousee

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa asiat summataan toisin.

– Epäilemättä robotit tulevat hävittämään joitakin työpaikkoja ja työtehtäviäkin, mutta samalla ne nostavat elintasoa, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen sanoo.

Määttäsen mukaan robotit tuovat puolestaan kysyntää uusille työtehtäville ja myös tavaroille sekä palveluille.

– Koskaan aikaisemmin historiassakaan ei ole tapahtunut niin, että uusi teknologia olisi luonut pysyvän massatyöttömyyden, hän selventää näkemystään.

Etlan tutkimusjohtajan mielestä robotteja verotetaan jo tänäkin päivänä.

– Tokihan robotti-investointeja verotetaan jo tälläkin hetkellä yritysveron ja pääomatuloveron kautta. Samalla tavalla kuin muitakin yritystoimintaan liittyviä investointeja, Määttänen huomauttaa.

Hänen mielestä oma kysymyksensä on, että pitäisikö olla erityinen robottivero eli tietyntyyppisille koneille tai laitteille oma vero.

– Miten robotti sitten tarkkaan ottaen määritellään, hän pohtii.

Kansainvälinen robottivero?

Toimia tulevaisuuden veropohjan pönkittämiseksi perätään myös palkansaajakeskusjärjestö SAK:ssa.

– Siinä ei välttämättä perinteinen yhteisöverottaminenkaan enää toimi, vaan on ehkä mietittävä koko omistamisen verotusta uusiksi, SAK:n puhenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Professori Sami Vähämaa korostaa, että ongelma koskettaa laajasti läntisiä teollisuusmaita ja myös hänen mielestään Suomen kilpailukyvystä on pidettävä huolta.

– Ehdottomasti robottiveron kaltaiset toimet vaativat kansainvälistä koordinointia, mutta esimerkiksi Etelä-Koreassa tällaista ollaan tekemässä ensimmäisenä maailmassa vuoden vaihteessa.

– Jotain radikaalia on vielä tehtävä, että veropohja pitää, Vähämaa katsoo.

Vähämaa sanoo, että robotiikan kehittyminen on johtamassa myös ankaraan tuloeron kasvuun, jos ei tehdä minkäänlaista robottiveroa.

– Rikkaat rikastuu entisestään ja osa putoaa kokonaan kelkasta. Omistava luokka, joka omistaa nämä robotit, niin nehän siitä hyötyvät.

Uutta teknologiaa ei pidä estellä

Myös Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen allekirjoittaa mahdollisen tuloerojen kasvun lyhyellä aikavälillä.

– Robotiikan kehittyminen voi lyhyellä aikajänteellä kasvattaa tuloeroja, Määttänen sanoo.

Määttäsen mukaan lääke tuloerojen kasvuun ei kuitenkaan ole uuden teknologian esiinmarssin estäminen viennistä vahvasti riippuvaisessa Suomessa.

– Pitää miettiä mikä on paras tapa vastata tällaiseen huoleen.

– Itse näkisin, että kysymys on laajemmin verojärjestelmästä, sosiaaliturvasta ja ennen kaikkea koulutuksesta.

Etlan tutkimusjohtajan mielestä Suomen on väistämättä oltava ensimmäisten joukossa valmis ottamaan vastaan uusia teknologioita.

– Korkea elintaso ja korkeat palkat teollisuudessa edellyttävät sitä, että me ollaan valmiiina ensimmäisten joukossa ottamaan vastaan sellaisia teknologioita, jotka nostaa työn tuottavuutta, Määttänen sanoo.

ABB:n Vaasan tehtaan tuotantopäällikön mukaan robotit ovat osoittautuneet myös reiluiksi työkavereiksi.

– Tuottavuus on kasvanut, sairaspoissaolot ovat vähentyneet ja työtyytyväisyys on kasvanut, tuotantopäällikkö Jarno Salmi sanoo.

Turunväylällä Kirkkonummella tapahtui maanantaina viiden auton ketjukolari, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta kerrotaan.

Päivystävän palomestarin Kalle Ristolan mukaan onnettomuudessa ei tapahtunut vakavia loukkaantumisia. Kolarissa oli osallisena viisi ihmistä, ja yksi heistä kuljetettiin sairaalaan tarkkailtavaksi.

Liikenne Helsingin suuntaan oli kuitenkin jonkin aikaa pahasti ruuhkautunut. Onnettomuus sattui Veikkolan kohdalla aamulla kello seitsemän jälkeen.

Liikenneviraston tieliikennekeskus ilmoitti ennen puolta yhdeksää, että tilanne paikalla on ohi. Ristola kuvaili tienpintaa liukkaaksi.

Lauantai-iltana Porissa sattuneessa ulosajossa kuolleet kaksi ihmistä olivat auton matkustajia, kertoo poliisi. Ensitietojen perusteella jäi epäselväksi, olivatko kuolonuhrit kyydissä vai törmäsikö auto heihin.

Toinen kuolleista on ukrainalainen mies, toisen miehen kansalaisuutta selvitetään parhaillaan.

Kolmas onnettomuudessa ollut mies on latvialainen ja hoidettavana sairaalassa. Poliisi arvelee, että hän kuljetti autoa.

Latvialaismiestä epäillään törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä rattijuopumuksesta.

Henkilöauto ajoi huomattavaa ylinopeutta, kun se suistui Tiilimäen kohdalla tieltä ja iskeytyi puuhun. Rajussa törmäyksessä auto katkesi kahtia.

Yhdysvalloissa suuret tupakkayhtiöt ovat viimein suostuneet myöntämään pitkän oikeustaistelun jälkeen, että tupakka on terveydelle vaarallista. Yhtiöt ovat vihdoinkin taipuneet julkaisemaan sanomalehdissä ilmoituksia, joissa kerrotaan tupakan vaaroista.

Ilmoituksissa kerrotaan, että tupakointi tappaa keskimäärin 1 200 amerikkalaista päivässä. Lisäksi todetaan, että tupakka tappaa vuodessa enemmän ihmisiä kuin henkirikokset, aids, itsemurhat, huumeet, liikenneonnettomuudet ja alkoholi yhteensä. Niissä luetellaan myös erilaiset sairaudet ja terveysvaikutukset, joita tupakointi myös aiheuttaa.

Julkaiseminen on "merkittävä kansanterveyden voitto", totesi USA:n syöpäjärjestö omilla verkkosivuillaan.

Ilmoituksia on odotettu jo 11 vuotta, sillä tupakkayhtiöt R.J. Reynolds, Philip Morris, Altria ja Lorillard taistelivat oikeudessa viimeiseen saakka niiden sananmuodoista. Taustalla on oikeuden antama tuomio vuodelta 2006, jossa todettiin, että tupakkayhtiöt ovat johtaneet ihmisiä harhaan vuosikymmenien ajan tupakoinnin terveysvaaroista.

Vuonna 2014 yritykset ja hallitus ilmoittivat saavuttaneensa yhteisymmärryksen siitä, että mainoksia julkistettaisiin suurissa sanomalehdissä sunnuntaisin sekä muualla, myös savukepakkauksissa. Ilmoitusten sanamuodoista on kuitenkin väännetty pitkään oikeudessa.

Nyt ilmoituksia on määrä julkaista 50 suurkaupungin lehdissä huhtikuuhun saakka.

Israel ja Saudi-Arabia ovat lähentymässä toisiaan, uutisoi CNN. Tähän saakka Israelilla ja Saudi-Arabialla ei ole ollut diplomaattisia suhteita. Viime aikoihin asti mistään maiden välisistä siteistä, jos niitä on ollut olemassa, ei ole koskaan keskusteltu avoimesti.

Nyt Lähi-idän muuttunut tilanne on muuttamassa maiden välejä. Iranin kasvava vaikutusvalta alueella ohjaa Israelia ja Saudi-Arabiaa tekemään yhteistyötä yhteisen vihollisen vuoksi, periaatteella vihollisen vihollinen on ystäväni.

Israel myöntää nyt yhteydet arabimaailmaan.

– Meillä on osittain salaiset siteet monien muslimien ja arabimaiden kanssa. Yhteytemme maltillisen arabimaailman kanssa auttavat meitä estämään Irania, sanoi israelilainen ministeri Yuval Steinitz sunnuntaina.

Viime viikolla Israelin puolustusvoimien päällikkö Gadi Eizenkot antoi ensimmäisen haastattelunsa Saudi-medialle uutiskanava Elaphille. Eizenkotin haastattelu oli yritys luoda yhteyttä Israelin ja arabimaailman välille ja luoda perusteet suhteille, pieni askel kerrallaan.

– Olemme valmiit jakamaan tietoja tarvittaessa Saudi-Arabian kanssa. Meillä on monia yhteisiä etuja, Eizenkot sanoi.

Israelin ulkoministeriössä syyskuussa pidetyssä puheessa pääministeri Benjamin Netanjahu viittasi myös yhteistyöhön.

– Yhteistyötä on monin eri tavoin ja eri tasoilla, mutta se ei ole vielä avointa. Tämä on suuri muutos, koko maailma muuttuu, hän sanoi.

Erilaisia merkkejä on jo ollut myös Saudi-Arabian suunnalta. Muun muassa prinssi Faisalin vierailu New Yorkin synagogassa oli yksi Israelin ja Saudi-Arabian välisistä vuorovaikutuksista. Tammikuussa Faisal puolestaan tapasi entisen israelilaisen ulkoministerin Tzipi Livnin Maailman talousfoorumin yhteydessä Davosissa, Sveitsissä.

Saudi-Arabia on liittoutunut alueen muiden maiden kanssa. Seuraavana on vuorossa Israel, ei enää vihollinen, mutta ei aivan ystävä.

Lue koko juttu:

CNN: How a mutual enemy is changing Israel-Saudi relations

Hankekoordinaattori Anni Tuomisen vuoden mittainen urakka alkaa olla loppusuoralla. Hän alkoi viime vuoden joulukuussa käydä läpi Nelin-Cronströmin taidekodin esineistöä. Päämääränä oli Vaasan Rantakadulla sijaitsevan piskuisen museon lakkauttaminen.

– Meillä on täällä 1200 luetteloitua esinettä, yli 100 taideteosta ja vielä satoja luetteloimattomia esineitä, kertoo Tuominen.

Tuominen istuu muuttolaatikoiden keskellä taidekotiin tuodun työpöydän ääressä ja pyörittelee käsissään vihreitä, kauniita lasipalolloja.

– Nämä lasipainot ovat mitä todennäköisimmin jäämässä museon kokoelmiin kunhan varmistuu, että ne ovat Grönvikin lasitehtaan tuotantoa.

Lasipallojen arvo Vaasan museoille on niiden paikallisessa historiassa. Grönvikin lasitehdas toimi Mustasaaressa, Vaasan naapurikunnassa vuosina 1812–1907.

Tuomisen pöydällä on myös Timo Sarpanevan maljakko. Se päätyy ehkä Riihimäen lasimuseoon – sinne sitä ainakin tarjotaan.

Harkintaa tehdään esine kerrallaan

Vaasan kaupungin museotoimenjohtaja Selma Green painottaa, että museon lakkauttaminen on aina hyvin poikkeuksellinen toimenpide. Museon alasajo ei käy käden käänteessä, siihen kuluu väistämättä paljon aikaa.

– Kun lakkautamme museokohdetta, me emme saa tehdä virheitä. Kun kokoelmien kohtaloa katsotaan, on harkinta tehtävä yksi esine kerrallaan: mitä säilytettään tuleville sukupolville, mitä on mahdollista poistaa.

Kun lakkautamme museokohdetta, me emme saa tehdä virheitä. Selma Green

Harkinta tehdään tiettyjen kriteerien perusteella. Esimerkiksi sarja- ja massatuotettuja esineitä Vaasan kaupungin museot keräävät kokoelmapoliittisen ohjelmansa mukaisesti vain, jos esineet liittyvät Vaasaan ja välittävät vaasalaista kulttuuriperintöä.

Kokoelmiin kelpaavilla esineillä on oltava myös tarina - niiden alkuperä ja historia pitää olla tiedossa.

Anni Tuominen näyttää pientä kynttilälyhtyä. Sen alkuperästä tai siitä, kuka lasin on maalannut, ei ole mitään tietoa. Esine päätyy poistettavaksi.

Intohimoisia keräilijöitä

Nelin-Cronströmin taidekoti oli aikanaan Anne-Marie Cronströmin (os. Nelin) koti. Hän asui 1930-luvulla rakennetun kerrostalon huoneistossa yhdessä vanhempiensa Elin ja Alfred Nelinin kanssa.

Nelinit aloittivat taidekeräilyn 1920-luvulla ja myöhemmin keräilyä jatkoi Anne-Marie Cronström yhdessä miehensä Nils-Gustav Cronströmin.

Kodissa oli pääosin suomalaista maalaustaidetta, esimerkiksi Maria Wiikin, Pekka Halosen ja Ragnar Ekelundin teoksia. Cronströmit hankkivat matkoiltaan uudempaa ruotsalaista ja italialaista taidetta.

Vähitellen kotiin hankittiin taide-esineiden lisäksi myös antiikkihuonekaluja sekä koriste-esineitä. Italian matkoiltaan Cronströmit toivat lähinnä lasiesineitä ja Ruotsissa asuessaan hankkivat Nelineille ruotsalaista keramiikkaa.

Anne-Marie Cronström menehtyi Estonian laivaonnettomuudessa vuonna 1994. Hän asui puolisonsa kanssa silloin Ruotsissa.

Nils-Gustav Cronström (1921–2006) lahjoitti taidekodin Pohjanmaan museolle vuonna 1997. Hän halusi kunnioittaa vaimonsa muistoa ja toivoi, että edesmenneen puolison lapsuudenkoti säilyisi alkuperäisessä asussaan.

Taidekoti muuttaa nettiin

Nelin-Cronströmin taidekoti toimi museona tähän vuoteen saakka. Sen lakkauttamiseen päädyttiin säästösyistä. Kävijöitä museossa on ollut hyvin vähän, parhaimmillaan parikymmentä kävijää vuodessa.

– Se 22 kävijän vuosi oli huippuvuosi. Nollavuosikin on ollut. Jos laskee museon ylläpitämisen peruskulut ja jakaa sen kävijöiden määrällä, niin päästään aika huikeisiin tuloksiin, summaa museotoimenjohtaja Selma Green.

Taidekodin markkinointi on ollut käytännön syistä vähäistä. Kerrostaloasuntoon on voitu ottaa kerrallaan vain muutaman hengen ryhmiä.

Pohjanmaan museo haluaa kuitenkin säilyttää Nelin-Cronströmin taidekodin kulttuuriperintöä ja sen välittämät kulttuurihistorialliset arvot. Jatkossa taidekodin asukkaisiin ja esineisiin voi tutustua virtuaalisesti verkkonäyttelyssä, joka avautuu loppuvuodesta.

Ensimmäinen työ museon alasajossa olikin sen tarkka kuvaaminen.

– Me aloitettiin projekti dokumentoimalla koko taidekoti niin, että meillä on tiedossa, mitä siellä tapahtui ja miltä siellä näytti ennen purkamista, kertoo Green.

Työ on tehty huolellisesti. Anni Tuominen aloitti työnsä vuosi sitten tutustumalla aluksi taidekodin esineistöön ja taidekotiin liittyvään kirjalliseen aineistoon. Hän kävi läpi esimerkiksi taidekodin asukkaiden kirjeenvaihtoa ja valokuvia ja perehtyi sillä tavalla asukkaiden henkilöhistoriaan.

Kokoelmiin, poistoon, myyntiin

Noin viidesosa taidekodin esineistä ja irtaimistosta säilyy Pohjanmaan museon kokoelmissa. Lopuille esineille on löydettävä muu sijoituspaikka. Esineistöä on päätynyt myös tuhottavaksi. Kaikkea ei voida pelastaa.

– Siellä oli jonkin verran niin huonokuntoista aineistoa, että mikään ei olisi enää auttanut. Jos jotain on niin pahasti rikki, että sen korjaamiseen vaadittaisiin hirvittävän paljon resursseja niin korjaaminen ei ole silloin järkevää, pohtii Anni Tuominen.

Taidekodin lahjakirjassa on ehto, että mikäli taidekodin toiminta lopetetaan eikä museo ota sen esineitä kokoelmiinsa, on esineet myytävä.

Selma Green sanoo, että museoesineiden myyminen on erittäin harvinaista ja todella tiukan harkinnan paikka. Näin määrittelevät museotyön eettiset säännöt, joita valvoo kansainvälinen museoneuvosto.

– Myynti on yksi poistokeino, mutta aika viimesijainen. Tässä haluttiin tietysti kunnioittaa alkuperäisen lahjoittajan ja lahjakirjan määräyksiä, mutta aikaisemmin emme ole myyneet kokoelmista enkä usko että vastaisuudessakaan myymme.

Selma Green tähdentää, että kun Nelin-Cronströmin taidekodin esineitä on arvioitu, ensisijaisesti on katsottu, sopivatko ne Pohjanmaan museon kokoelmiin.

Kuolonkolari on sulkenut 23-tien Virroilla, Pohjois-Pirkanmaalla. Poliisin tiedotteen mukaan kuorma-auton ja henkilöauton kolarissa menehtyi henkilöauton kuljettaja.

Onnettomuus sattui maanantaiaamuna noin puoli seitsemältä. Turmapaikka on Herranen eli Virtain Perinnekylän ja Herraskosken kanavien paikkeilla. Tie on suljettu kokonaan, ja poliisi ohjaa liikennettä.

Henkilöautot pääsevät kiertämään Herrasentien kautta, mutta raskaille ajoneuvoille ei ole tällä hetkellä kiertoreittiä. Herrasentie on raskaalle liikenteelle liian kapea ja mutkainen reitti.

Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

Juttua päivitetään.

Eteläafrikkalainen Demi-Leigh Nel-Peters, 22, voitti kansainvälisen Miss Universum -kauneuskilpailun Yhdysvaltain Las Vegasissa sunnuntaina. Toiseksi tuli Kolumbian ja kolmanneksi Jamaikan edustaja.

Suomea edustanut Michaela Söderholm, 25, ei edennyt kilpailussa kärkeen.

Nel-Petersillä on liiketalouden johtamisen yliopistotutkinto. Lisäksi hän ohjaa naisille itsepuolustusta. Siitä hän innostui, kun hänet kidnapattiin ja uhattiin aseella Miss Etelä-Afrikaksi kruunaamisensa jälkeen.

Miss Universum -kilpailua seuraa televisiosta maailmanlaajuisesti miljoonia ihmisiä. Se on suosittu etenkin Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Kilpailuun osallistuivat tänä vuonna ensi kertaa missit Kambodžasta, Laosista ja Nepalista.

Helsinkiläinen Söderholm kruunattiin Miss Suomeksi lokakuussa.

Länsimetron liikennöinti näkyi autojen määrässä heti ensimmäisellä viikolla. Länsiväylällä autojen määrä väheni päivässä noin viisi prosenttia, perjantaita lukuun ottamatta. Yle laski Länsiväylän autojen määrän vertailun vuoksi lokakuun alusta marraskuun puoliväliin.

Länsiväylällä autojen määrä väheni päivässä noin 1 500:lla. Autojen määrän väheneminen oli viime viikolla nähtävissä myös Turunväylällä, mutta ei Itäväylällä. Tulevaisuuden tavoite on 7 000 autoa vähemmän tiellä päivässä.

Ensimmäistä kertaa metron kyydissä Aalto-yliopiston pysäkille matkaava Juha Kaunisto on vielä harkitsevalla kannalla.

– Kyllä minä käytän vielä osittain autoa, mutta saa nähdä jatkossa, Kaunisto hymähtää.

Viereisellä penkillä Aalto-yliopiston pysäkille on menossa myös Susanna Lehtinen. Lehtinen iloitsee siitä, että Itä-Helsingistä työmatka on käytännössä puolittunut metron aloituksen myötä. Aiemmin matka kesti bussin odotuksineen noin tunnin, nyt enää 35 minuuttia.

– Mahtava keksintö, Lehtinen huikkaa.

Myös Lauttasaaresta tulevalla Kari Kotilalla on uudessa kulkupelissä opettelemista.

– Huomaan, että olen nyt työpaikalla ihan liian aikaisin, Kotila nauraa.

Länsimetron uusilla asemilla on vielä kasvun varaa

Länsimetrolla on jo nyt päivittäin 60 000 uutta metron käyttäjää. Isoimpien uusien asemien, Matinkylän ja Tapiolan tulevaisuuden tavoite vuonna 2025 on jopa 30 000 matkustajaa päivässä.

Matinkylä ylsikin jo länsimetron liikennöinnin ensimmäisellä viikolla 20 000 matkustajaan. Tapiolassa on varaa yli kaksinkertaistaa matkustajat.

Toisaalta useimpien uusien metroasemien läheisyyteen aiotaan rakentaa paljon lisää asuntoja. Se lisää matkustajamääriä tulevaisuudessa.

Nyt vielä pieneltä tuntuvan Keilaniemen rooli Raide-Jokerin liityntäasemana muuttuu tulevaisuudessa huomattavasti.

Bussien liityntäliikenteen aloitus mullistaa Espoon bussiliikenteen

Seuraava mullistus lännestä matkaaville on bussien liityntäliikenteen aloitus Espoossa vuoden alussa. Sen jälkeen suorat bussilinjat Kamppiin loppuvat.

– Tämä bussiliityntäliikenteen uudistus on mittaluokassaan todella iso muutos Helsingin seudulle. Ihmiset joutuvat muuttamaan liikkumiskäyttäytymistään, jos he ovat tulleet suorilla busseilla tänne Helsingin keskustaan. Espoon lisäksi tämä koskee Kirkkonummen eteläosia ja Lauttasaarta, HSL:n osastonjohtaja Tero Anttila muistuttaa.

Kirkkonummelta Helsingin keskustaan bussilla ja metrolla kulkeva Johan Wahlsberg on vielä epäileväinen sen suhteen, helpottaako nyt Matinkylästä kulkeva metro elämää vai ei.

Bussiliityntäliikenteen uudistus on mittaluokassaan todella iso muutos Helsingin seudulle. Tero Anttila

– Joo ja ei. Millä tavalla? Aikataulut ovat mukavampia. Mutta Kirkkonummen suunnalta bussivuorot ovat mitä ovat. Ei niitä ole tullut lisää. Vuoden alussa tilanteen pitäisi parantua.

Espoon keskuksen lähistöltä Kamppiin bussilla kulkeva Katja Isoaho on huolestunut vuodenvaihteen muutoksesta.

– Nyt kuljen kahdella bussilla. Jatkossa kuljen sitten bussilla, junalla tai metrolla ja ratikalla. Ei se ole ihan reilua.

Teini-ikäisen Katariina Kuisman mielestä tilanne on aika fifty–fifty.

– Minun pitää tulla aina bussilla ensin metrolle. Mutta tykkään, kun metroja kulkee niin usein.

Yle seuraa tiiviisti joukkoliikenteen muutoksia myös ensi vuoden puolella.

Lue myös:

Selvitimme Helsingin ruuhkahuiput: Pahin hetki on keskellä viikkoa kello 8.30

Länsimetron ensimmäinen arkiaamu ruuhkineen on sujunut hyvin – "Vielä ei ole löydetty metroon"

Länsimetro houkuttaa tutkimusmatkailijoita – "En tähän mennessä ole oikeastaan koskaan käynyt Espoossa"

Länsimetron tie vitsistä kulkuvälineeksi – olemmeko matkalla yhteen suureen Helsinkiin?

Kasvuyhtiötapahtuma Slush käynnistyy ensi torstaina, ja paikalle odotetaan jopa 20 000 vierasta. Euroopasta löytyy paljon suurempiakin alan tapahtumia, mutta toimitusjohtaja Marianne Vikkulan mukaan vieraiden määrä ei kuitenkaan ole itsetarkoitus.

Hän kertoo Ylen Kova Talous -videolla, että 20 000 vierasta on riittävä määrä. Tärkeintä on yhdistää kasvuyrittäjiä ja -sijoittajia.

– Me emme ole lähteneet kilpailemaan kävijämäärillä. Haluamme järjestää merkittäviä tapaamisia sijoittajien ja yrittäjien välille, ja niitä ei olisi helppo tehdä, jos kävijämäärä on järjettömän suuri, Vikkula kertoo.

Vikkulan tavoitteena on järjestää kahden päivän aikana 7 000 sijoittajien ja yrittäjien välistä tapaamista.

Viime vuonna Slushin järjestäjät laskivat, että Slush-kohtaamisten kautta suomalaisyrityksiin oli sijoitettu muutaman vuoden kuluessa jopa satoja miljoonia euroja.

– Trendi tuntuu jatkuvan, Vikkula sanoo.

#SlushToo

Edellisen Slushin jälkeen nousi kohu, kun tapahtumaan osallistuneet naiset kertoivat kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä. Marianne Vikkulan mukaan järjestäjät ovat nyt tarttuneet toimeen.

– Olemme muuttaneet sitä, mihin itse voimme vaikuttaa. Tapahtuman tuotantoa on järjestetty järkevämmäksi. Olemme lisänneet järjestyksenvalvojien määrää. Lisäksi pyydämme, että osallistujat pitävät nimikyltit mukanaan koko tapahtuman ajan, jotta kaikki muistavat, keitä he siellä edustavat.

Käytännössä tapahtuman järjestyksenvalvojien määrä on tänä vuonna kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Slush julkaisi myös verkkosivuilleen ja viralliseen kännykkäsovellukseensa säännöt, jotka määrittävät miten tapahtumassa tulee käyttäytyä.

Tuossa dokumentissa epäkunnioittavaksi käytökseksi määritellään muun muassa asiaankuulumaton fyysinen kontakti. Sen johdosta järjestäjillä on oikeus poistaa kyseinen vieras paikalta.

Kova talous on Yle Uutisten taloustoimituksen sarja, jossa haastattelemme ajankohtaisia ihmisiä ja puramme talouden pinnan alla vaikuttavia ilmiöitä.

TE-toimistojen alkuvuodesta aloittama työttömien työntekijöiden tavoittelu paljasti, että tiedostoihin oli jäänyt ylimääräistä väkeä.

Pirkanmaalla työllisyyspalvelujen kuntakokeilussa pitkäaikaistyöttömien palvelut siirtyivät elokuussa kunnille ja yhteydenpito on ollut entistä henkilökohtaisempaa. Esimerkiksi Sastamalassa työttömien määrä putosi runsaasta tuhannesta yli kahdella sadalla muutamassa kuukaudessa.

– Työttömien työnhakijoiden joukosta on paljastunut paljon ihmisiä, jotka ovat aikaa sitten menneet töihin, oli koulutukseen siirtyneitä, äitiyslomalle jääneitä ja asepalveluksen aloittaneita, Sastamalan työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi luettelee.

– Sitten oli jopa kuolleita, eivätkä he enää siinä mielessä työvoimapalveluita tarvinneet, emmekä tietenkään heitä enää tavoittaneet, Tiina Leppäniemi lisää.

Nimet jäivät verkkoon

Tiina Leppäniemi oli aiemmin TE-toimistossa virkailijana. Työttömien työnhakijoiden kirjaamistapa ja välinpitämättömyys selittävät hänen mielestään tilastojen ja todellisuuden eron syntymisen.

– Ihmisten palvelut ovat siirtyneet verkkoon, ja kukaan ei tapaa näitä työttömiä ihmisiä.

– Itse olin valtionhallinnossa töissä edellisen TE-uudistuksen aikaan vuonna 2013. Silloin, kun asiakas ilmoittautui työttömäksi työntekijäksi, hänen työttömyytensä pistettiin voimaan vuoteen 2030 saakka.

– Jos asiakas ei peruuta rekisteröitymistään työttömäksi työnhakijaksi, niin hänhän säilyy siellä, jos kukaan ei tarkista sitä tilannetta.

Moni, jonka elämäntilanne on muuttunut, on ilmoittanut esimerkiksi Kelaan tai omaan työttömyyskassansa saaneensa työpaikan, mutta työttömän työnhakijastatus säilyy työvoimapuolella. Sama juttu, jos ihminen kuolee: harva omainen älyää perua vainajan asiakkuutta TE-toimistossa.

– Minkä takia pitää ilmoittautua moneen järjestelmään? Miksi kirjautua TE-toimiston järjestelmään työttömäksi, jos sieltä ei palveluja tarjota ja yhteydenottoja kuulu, Leppäniemi pohtii.

– Eikö riittäisi, että ilmoittaudut työttömäksi ja aktiiviseksi työnhakijaksi tukea maksavaan Kelaan tai työttömyyskassaan?

Merkittävä tilastovaikutus

Tampereen seudun alueellisessa kokeilussa on mukana kymmenen kunnan noin 22 000 pitkäaikaistyötöntä. Väärinkirjattujen työnhakijoiden määrän tarkka avaaminen on hankalaa alueellisesti tai valtakunnallisesti.

Tampereen kaupungin työvoimapalvelujen suunnittelija Teuvo Moilanen vertaa ministeriön tilastokatsauksia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksiin.

– Arvio työttömyyden määrästä poikkeaa toisistaan aika merkittävästi. Voidaan spekuloida sillä, että trendien muutoksen taustalla on nimenomaan yhteydenottojen lisääntyminen.

– Työ- ja elinkeinoministeriön järjestelmästä on poistettu väärin kirjattuja työttömiä työnhakijoita, mutta Tilastokeskuksen tutkimus perustuu haastatteluihin. Tilastokeskuksen luvuissa työllisyyden kohentuminen ei näy yhtä voimakkaasti kuin ministeriön.

– Eli merkittävästä ilmiöstä on kysymys, Tauno Moilanen muotoilee.

Pitkäaikaistyöttömys junnaa

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman katsauksen mukaan Pirkanmaan työttömyys olisi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna vähentynyt 25 prosenttia.

Työllistyminen ei ole kohdistunut ainakaan pitkäaikaistyöttömiin, jos katsotaan toista mittaria. Yli 300 päivää työttöminä olleiden määrä tuntuu kuntien taloudessa, kun ne maksavat työmarkkinatuen kuntaosuuksia.

– Koko työllisyyspalvelukokeilun alueella viimeisen vuoden aikana kuntaosuuksien kustannukset ovat laskeneet vain kolme prosenttia, joka on tietysti paljon pienempi työttömyyden alenema kuin se kokonaisarvio, Teuvo Moilanen sanoo.

Ja kun rahasta on kyse, tieto on fakta.

Paljaat nilkat talvella eivät enää ole pelkästään nuorten muoti-ilmiö. Muotitoimittaja Sami Sykköä tämä hämmästyttää.

– Olen ihmetellyt, että talviaikaan vanhemmatkin ihmiset ovat innostuneet juuri tästä trendistä. En ole päässyt siihen junaan mukaan, että miksi näin on. Voihan spekuloida, että halutaan olla nuorekkaita ja trendikkäitä.

Sykön mukaan tuntuu välillä siltä, että paljaita nilkkoja tulee enemmän vastaan kuin peitettyjä nilkkoja. Lyhyet tai käärityt lahkeet yhdistettyinä erilaisiin kenkiin on suuren suosion tavoittanut muoti-ilmiö.

Vähän sama asia, kuin jos käsineistä leikattaisiin ranneosat pois. Sami Sykkö

Varsinainen muotivillitys alkoi toden teolla vuonna 2014. Suomeen paljaat nilkat ovat tulleet vähän myöhemmin. Paljaita nilkkoja näkyy yhä enemmän.

– Niitä tuli vastaan viime talvena, puhumattakaan keväästä, kesästä ja tästä syksystä, Sykkö äimistelee.

Sykkö oli äskettäin tilaisuudessa, jossa smokkiin pukeutuneella miehellä oli paljaat nilkat ja pikkusukat kenkineen.

Sykkö on toiminut muun muassa aikakauslehti Glorian päätoimittajana sekä ollut juontajana television viihdeohjelmissa. Sykkö on ollut mukana Yleisradion Linnan juhlia käsittelevissä ohjelmissa muodin asiantuntijakommentaattorina. Sykköä näkee ja kuulee tänä vuonna Paluu Linnan juhliin -ohjelmassa, jossa hän analysoi juhlien säväyttävimpiä asuja.

"Järjetön muoti-ilmiö"

Nilkkoja voi paljastella Suomea huolettomammin esimerkiksi Etelä-Euroopan ja Keski-Euroopankin talvessa.

Sykön mielestä paljaat nilkat on kivannäköinen muoti-ilmiö, mutta Suomessa vain kesällä.

– Kyseessä on vähän sama asia, kuin jos käsineistä leikattaisiin ranneosat pois, eli ranteet olisivat pakkasella aina näkyvillä. Paljaat nilkat on talvella järjetön muoti-ilmiö, koska nilkkoja paleltaa. Ehkä se liittyy siihen, että housut on olleet tosi kapeita ja lahkeet on lyhentyneet.

Lyhyiden lahkeiden ja pitkien sukkien yhdistelmä puolestaan saa tyrmäyksen seitsemäsluokkalaisilta mikkeliläisnuorilta.

– Kyllä minä talvikenkien kanssa voin pitää pitkiä sukkia, mutta en minä pitkiä sukkia pidä, jos minulla on lyhyet lahkeet, toteaa Aino-Sofia Viljakainen.

Samaa mieltä ovat Iisa Kämppi ja Emma Turunen.

Paljaiden nilkkojen lisäksi Sykkö ihmettelee pikkusukkien käyttöä.

– Osa ottaa kengät jalasta ja kulkee pikkusukissa ympäriinsä. Niiden sukkien idea on se, että ne eivät ole esillä.

Osa seuraa muotia, osa kavereita

Toimittaja Sykkö on pitänyt omia nilkkojaan paljaina kesällä. Tyyliasiantuntijan mielestä talvella kannattaisi pukeutumisellaan mieluummin peittää kuin paljastaa terveyssyiden takia.

Yle on kertonut aiemmin paljaiden nilkkojen vaaroista, kuten paleltumavammoista ja kylmänkyhmyistä. Paras hoito paleltumaan on ennaltaehkäisy eli pukeutuminen riittävän lämpimästi.

Se on hieno juttu, että ihmisellä on omaperäinen ja hänelle sopiva tyyli. Sami Sykkö

Mikkeliläisnuorten mukaan vanhemmat huomauttelevat paljaiden nilkkojen riskeistä.

– Aina välillä ne siitä valittaa, Emma Turunen sanoo.

Paljaat nilkat ovat yleisyydestään huolimatta silti nimenomaan nuorten juttu ja nuorilta lähtöisin. Sykön mielestä tämä on luonnollista, koska nuoret kokeilevat rajojaan.

– Minun nuoruudessani piti pukeutua talvella tosi tiukkoihin farkkuihin ja sellaiseen todella lyhyeen pilottitakkiin, että varmasti näkyi ihoa sieltä housujen vyötärön ja takin välistä. Itse en lähtenyt siihen muotiin mukaan, koska se oli tavattoman epäkäytännöllistä ja selkää palelsi, nyt 47-vuotias Sykkö naurahtaa.

Osa nuorista jättää nilkat paljaaksi, koska se on muotia. Osa puolestaan seuraa kavereidensa tyyliä, koska haluaa sopeutua joukkoon.

Iisa Kämppi sanoo käärivänsä housujensa lahkeet. Samoin tekee Aino-Sofia Viljakainen. Emma Turunen puolestaan kertoo ostavansa välillä tarkoituksella lyhytlahkeisia housuja.

Osa nuorista ajattelee, ettei paksuja vaatteita usein edes tarvitse. Jos koulupäivän aikana ei tarvitse ulkoilla, ei koulussa tarvitse lämpimiä vaatteita. Koulupäivän jälkeen nuori saattaa puolestaan viettää illan ostoskeskuksessa tai kavereidensa luona sisätiloissa.

"Ehkä vuoden päästä ei enää niin paljoa"

Sykkö on odottanut paljaiden talvinilkkojen muodin häviämistä.

– Olen toivonut, että tästä jo nyt päästäisiin.

Sykkö miettii samoin pikkusukista. Hän arvelee, että niitä ei enää olisi samalla tavalla esillä esimerkiksi vuoden päästä.

Sykkö kertoo, että muoti ensi alkuun kasvaa ja laajenee. Jossain vaiheessa tulee huippupiste. Sitten muoti vähenee. Sykön mukaan esimerkiksi miesten parrat ovat olleet muotia 5–6 vuotta, mutta partojen määrä on nyt alkanut vähentyä.

Muoteja tulee, tyylikkyys säilyy

Sykön mielestä muodit ja trendit ovat jännittäviä, kiinnostavia ja hauskoja ja vievät maailmaa eteenpäin. Sykön mielestä muodikkaalta voi näyttää, mutta tärkeämpää on oma tyyli.

– Se on hieno juttu, että ihmisellä on omaperäinen ja hänelle sopiva tyyli. Tai ylipäänsä hänelle sopiva tyyli.

Samaa mieltä ovat Mikkelin seitsemäsluokkalaiset.

– Ei muoti ole kovin tärkeää, kun minulla on kuitenkin vähän oma tyyli, miettii Aino-Sofia Viljakainen.

Sykön mukaan hyvä esimerkki tyylikkyydestä on Jorma Uotinen, joka on tunnettu muun muassa Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tuomarina. Sykkö toteaa, ettei Uotisen tarvitse matkia muotivillityksiä.

– Jos muodissa kuitenkin on hänelle sopiva vaate, hän voi ottaa sen omaan vaatekaappiinsa.

Mikkelin Lyseon koulun yhdeksäsluokkalainen Johanna Ahonen on haastatellut jutussa mainitut seitsemäsluokkalaiset mikkeliläiset. Ahonen on lisäksi kerännyt osan jutun tiedoista ja ottanut kaksi jutussa julkaistua valokuvaa. Ahonen oli TET-harjoittelussa Yle Mikkelissä.

Indonesian Balilla viranomaiset ovat nostaneet Agung-tulivuorta koskevan lentovaroituksen korkeimmalle tasolle. He ovat myös kehottaneet kymmenen kilometrin säteellä tulivuoresta asuvia lähtemään kodeistaan.

Evakuointialueella asuu kaikkiaan jopa 90 000–100 000 ihmistä, Indonesian viranomaiset kertovat. Heistä noin 40 000 on jo lähtenyt kotoaan, mutta kaikki eivät halua jättää karjaansa.

Viranomaiset ovat päättäneet sulkea pääkaupunki Denpasarin kansainvälisen lentokentän vuorokaudeksi Agung-tulivuoren ilmaan puskeman tuhkapilven takia. Yli 400 lentoa on peruttu ja lähes 60 000 matkustajaa jäänyt jumiin.

Sunnuntaina suljettu, pienempi Lombokin naapurisaaren kenttä on jälleen avoinna, mutta tilanne voi muuttua nopeasti tulivuoren käänteiden mukaan.

Alueella on ulkoministeriön mukaan ainakin 500 suomalaista. Ministeriö pyytää niitä, jotka eivät ole vielä tehneet matkustusilmoitusta, tekemään sellaisen.

Viranomaisten mukaan suurempi tulivuorenpurkaus saattaa tapahtua "hetkenä minä hyvänsä".

– Agung-vuoren lähistöllä tuntuu jatkuvasti järistyksiä, kertoo Indonesian valtion vulkanologin Gede Suantika uutistoimisto AFP:lle.

Agung-tulivuori päästi sunnuntaiaamuna ilmaan harmaata savua, joka ylsi jopa neljän kilometrin korkeuteen. Useita lentovuoroja peruttiin purkauksen takia.

Päivitetty 7.59: Lisätty evakuoitavien ihmisten määrä, alueella olevien suomalaisten määrä, entokentän sulkemisen matkustajavaikutus sekä Lombokin kentän avaaminen.

Päivitetty 8.46: video lisätty ja muotoiltu otsikkoa

Lue myös:

Tulivuori purkautuu Balilla – Saarella satoja suomalaisia, matkatoimistot lähettäneet tekstiviestiohjeita

Tulivuori Agung purkautuu Balilla – Lentokenttä on auki, mutta tuhkapilven liikkeitä seurataan tarkkaan

Indonesian Balilla jo 75 000 evakuoitu tulivuorenpurkauksen pelossa

Jo yli 30 000 evakuoitu Balin turistisaarella – Tulivuorenpurkausta enteilevät järistykset voimistuvat

Balilla pelätään tulivuorenpurkausta – yli 10 000 evakuoitu

Lue tästä ohjeet kuvan lähettämiseen

Eläintutkijat ovat ensi kertaa päässeet seuraamaan uuden eläinlajin syntymistä ensimmäisestä poikasesta uudeksi populaatioksi.

Harvinainen tieteenhistoriallinen tapahtumasarja havainnoitiin Galapagossaarilla, eteläisellä Tyynellämerellä. Havainto kerrottiin tiedejulkaisu Sciencessä ja siitä on uutisoinut mm. BBC.

Princetonin yliopiston tutkijapariskunta Rosemary ja Peter Grant ovat tutkineet Galapagossaarilla elävien darwininsirkkujen elämää kymmeniä vuosia.

Darwininsirkkuja on useita lajeja. Vuonna 1981 tutkijat havaitsivat, että Daphne Majorin saarelle lensi sirkkukoiras, joka oli eri lajia kuin saarella paikallisesti asuva maasirkku (Geospiza fortis). Lintu oli tullut noin sadan kilometrin takaa Españolan saarelta.

Pienelle linnulle matka on hyvin pitkä, eikä se voinut myöskään palata.

– Emme nähneet sen lentävän mereltä, mutta huomasimme sen kun se oli tullut. Se oli niin erinäköinen kuin muut linnut, että tiesimme, ettei se ole voinut syntyä munasta Daphne Majorilla, Peter Grant kertoi.

Kyseessä oli kaktussirkku (Geospitza scandens). Koiras paritteli maasirkkunaaraan kanssa ja tutkijoiden yllätykseksi munista kuoriutui terveitä poikasia.

Evoluutiotutkijat ovat aiemmin ajatelleet, että eliölajin määritelmän mukaan eri lajit eivät voi saada yhdessä terveitä poikasia. Tästä ajattelutavasta on viime aikoina pitkälti luovuttu, sillä se ei aina pidä paikkaansa. Olennaisempaa on eliöiden ulkonäön ja elintapojen eriytyminen.

Oman lajin tunnusmerkkejä

Useimmiten kahden eri lajin eloonjäävät jälkeläiset eivät menesty luonnossa. Tässä tapauksessa Daphne Majorin ristisiitoksena syntyneet sirkut olivat alkuperäislajia suurempia. Ne löysivät myös sellaista ravintoa, jota muut linnut eivät hyödyntäneet.

Tutkijat olivat odottaneet, että ristisiitoksena syntyneet linnut alkaisivat pariutua alkuperäislajin, maasirkun kanssa. Näin ei käynytkään.

Uuden lajin edustajien koirailla oli omanlaisensa kutsuääni, jota maasirkkunaaraat eivät tunnistaneet.

Grantien tutkijapariskunta halusi myös selvittää, oliko uusi lintukanta geneettisesti eriytynyt. He pyysivät avukseen ruotsalaisen Uppsalan yliopiston professorin Leif Anderssonin, joka suoritti geenitutkimuksen.

Tulos osoitti, että kaksi sukupolvea ensimmäisten lintujen syntymän jälkeen niiden geenistö poikkesi alkuperäisestä lajista, maasirkusta.

Uudella lajilla ei ole vielä tieteellistä nimeä. Tutkijat kutsuvat lajia lempinimellä Iso lintu. Sen kanta on tällä hetkellä noin 30 yksilöä.

Evoluutiota tapahtuu kaiken aikaa ja tutkijat ovat voineet vuosien varrella todeta monia uusia eläinlajeja syntyneeksi. Kyseinen tapahtumasarja oli kuitenkin ensimmäinen, kun uuden lajin alkukin kyettiin havainnoimaan.

Suomalainen kunnan- tai kaupunginjohtaja saa palkkaa keskimäärin 7 871 euroa kuussa. Vaihteluväli on kuitenkin huikea Sundin kunnanjohtajan 4 910 eurosta Vantaan kaupunginjohtajan 16 354 euroon.

Svenska Yle keräsi tiedot yhteensä 1 663 kuntajohtajan ja johtoryhmäläisen palkasta.

Kuntien johtoryhmissä on Ylen saamien vastausten perusteella muun muassa 38 ihmistä, jotka saavat kovempaa kuukausipalkkaa kuin vaikkapa pääministeri. Juha Sipilän kuukausipalkkio on valtioneuvoston mukaan 10 920 euroa. Isojen kaupunkien johtajien lisäksi tuon palkkatason ylittää heittämällä muun muassa Varkauden johtoryhmään kuuluva sosiaali- ja terveysjohtaja Seppo Lehto (13 911 euroa).

Johtoryhmä toimii kunnanjohtajan johtamistyön apuna ja sen tärkein tehtävä on tuoda esille eri toimialojen näkemykset. Johtoryhmissä on paitsi korkeita viranhaltijoita, myös henkilöstön edustajia ja joskus myös kunnan ulkopuolisia henkilöitä.

Kunnan koko on tärkein yksittäinen tekijä, joka näkyy palkassa. Suuri asukasmäärä tuo suuret vastuut. Se ei kuitenkaan selitä kaikkea. On myös pieniä kuntia, jotka maksavat paljon.

Tulospalkkio Twitter-tilin avaamisesta

Kotkan kainalossa sijaitseva pieni Pyhtää sanoo haluavansa olla kokoluokkansa yrittäjämyönteisin kunta. Siksi ei ole yllättävää, että pyhtääläiset ovat valinneet johtoonsa miehen, jonka mielestä kuntaa pitää johtaa kuin yritystä.

Pyhtään Olli Nuuttila on niitä harvoja ihmisiä kuntien johdossa, joiden palkka erottuu joukosta. Hänelle on maksettu lisineen lähes tuhat euroa kovempaa palkkaa kuin vaikkapa samankokoisessa Ilomantsissa. Tämä on ollut tietoinen valinta, vakuuttaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Jyrki Metsola.

– Meillä on poikkeuksellisen hyvän taustan omaava entinen yritysjohtaja kunnanjohtajana. Lähden itsekin yritysjohtajana siitä, että hyvästä osaamisesta ja draivista kannattaa maksaa.

Pyhtää on siinäkin mielessä erilainen tapaus, että se palkitsee johtajansa tulospalkkiolla erikseen määritellyistä tavoitteista.

Esimerkiksi viime kerralla kehityskeskustelussa todettiin, että kunnanjohtaja Nuuttila oli avannut Twitter-tilin ja vienyt eteenpäin Motellinranta-hanketta. Lisäksi laskettiin, että kunnasta oli mennyt mediassa läpi 404 positiivista juttua. Näiden ja muiden tavoitteiden laskemisen jälkeen todettiin, että kunnanjohtajalle voitiin maksaa vuodelta 5 175 euron bonus.

– Hyvä johtaminen on varmaan ykkösasia, mutta kunnanjohtajan tehtävä on myös edistää elinvoimaa ja olla kunnan kasvot ulospäin, kunnanjohtaja itse miettii.

Kunnat, joiden kunnanjohtajat ovat näkyvästi esillä, ovat myös usein niitä kuntia, joista riittää paljon positiivista kerrottavaa. Timo Aro

Medianhallinnasta on tullut muuallakin yhä tärkeämpi kysymys, kun mietitään sitä, mistä kunnanjohtajalle kannattaa maksaa. Aluetutkija Timo Aro tiivistää: ennen oli paljon kuntia, joille median huomio oli pakollinen paha. Nyt mediasuhteet ovat kunnanjohtajan menestymiselle välttämättömyys.

– Kunnat, joiden kunnanjohtajat ovat näkyvästi esillä, ovat myös usein niitä kuntia, joista riittää paljon positiivista kerrottavaa, Aro miettii.

Näistä hän ottaa esimerkiksi Kempeleen, Kontiolahden, Inarin ja Kuhmon kuntajohtajat. Perinteisesti kuntien johdossa on ollut paljon julkisen puolen hallinnon ammattilaisia, joiden tyypillinen urapolku on kulkenut pienestä kunnasta isomman ruoriin. Aluetutkija Aron mielestä on pelkästään hyvä, kun joukkoon tulee johtajia ulkopuolelta.

– Se tuo dynamiikkaa. Kunnat kilpailevat yhä enemmän ulkoisen toimintaympäristön kanssa resursseista.

"Pystyisimme kilpailemaan palkalla yritysten kanssa, mutta emme halua"

Kunnilla on keskinäinen palkkamaltti, josta poikkeavat Svenska Ylen saamien tietojen perusteella vain harvat kunnat. Asukaslukuunsa nähden korkeaa palkkaa maksavat johtajalleen esimerkiksi Rauma (12 762 euroa kuukaudessa), Alavus (9 908 euroa), Maarianhamina (9 846 euroa), Kauniainen (9 765 euroa) ja Kärsämäki (7 722 euroa).

Vastaavasti suhteellisen pienipalkkaisia ovat Puumalan (5 204 euroa), Savitaipaleen (5 700 euroa), Kristiinankaupungin (6 106 euroa), Haapajärven (6 048 euroa) ja Riihimäen (8 433 euroa) kuntajohtajat.

Kuntatyönantajien tutkimuspäällikkö Mika Juutisen mukaan kuntien ylimmille viranhaltijoille ei määritellä minimipalkkaa. Palkka riippuu muun muassa kunnan rakenteesta: ison kaupungin johtaja on kuin konsernijohtaja, pikkukunnassa hän tekee käytännössä kaikki hallinnolliset tehtävät ja vähän päälle. Hyvä talous antaa myös kunnalle neuvotteluvaraa.

Peruspalkan lisäksi kuntajohtajien ja johtoryhmäläisten tilipussi karttuu kirjavista lisistä. Esimerkiksi Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekan palkkaa nostaa yli 600 euron kokemuslisä. Taipalsaaren kunnanjohtaja Jari Willman puolestaan saa lähes 1 200 euron henkilökohtaiset bonukset. Vaasassa johtoryhmälle maksetaan kaksikielisyydestä kielilisää.

Nyt kun julkisen alan työntekijät ovat osallistuneet kilpailukykysopimukseen, ei ole syytä ryhtyä mihinkään palkkaralliin. Antti Kivelä

Pyhtäällä kunnanjohtajan tulospalkkiosta on saatu sen verran rohkaisevia kokemuksia, että ne on otettu käyttöön myös muulla johtoryhmällä ja esimiehillä.

Yrittäjähenkisen pikkukunnan esimerkki kiinnostaa Kuopiossa, jossa valitaan parhaillaan uutta kaupunginjohtajaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelän mielestä tulospalkkaus sopii erityisesti johtotehtäviin ja on sen vuoksi harkitsemisen arvoinen asia tulevan kaupunginjohtajan sopimuksessa.

– Se voisi liittyä esimerkiksi elinvoiman, kaupunkirakenteen, investointirakenteen ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Kriteerien pitää kuitenkin olla mitattavissa, hän miettii.

Kuopiossa loppusuoralla on kolme ehdokasta, jotka ovat kukin jättäneet omat palkkatoiveensa. Kivelän mukaan finalistit "ovat googlanneet" edeltäjänsä palkkatiedot niin tarkkaan, että eroja ei sillä puolella synny. Kunnanjohtajan palkka ei muutenkaan ole sellainen asia, jossa kannattaa ryhtyä kilpailemaan.

– Pystyisimme kilpailemaan vaikkapa yritysten kanssa, mutta emme halua. Kuntajohtajan tehtävä on toisenlainen. Ja varsinkin nyt kun julkisen alan työntekijät ovat osallistuneet kilpailukykysopimukseen, ei ole syytä ryhtyä mihinkään palkkaralliin.

Naiset saavat vähemmän palkkaa kuin miehet

Naiset saavat kunnanjohtajina yleensä pienempää palkkaa kuin miehet. Kyselyyn vastanneissa kunnissa naiskunnanjohtajien mediaanipalkka on 6 832 euroa kuukaudessa. Mieskunnanjohtajien mediaanipalkka kohoaa 7 555 euroon.

Naisten matalampaa palkkaa selittää se, että naiset ovat miehiä useammin pienten kuntien johtajina. Ylen kyselyssä mukana olevista naiskunnanjohtajista noin 80 prosenttia on alle 10 000 asukkaan kuntien johdossa. Miehistä samansuuruisten kuntien johdossa on vain noin 65 prosenttia.

Kunnan johtoon halutaan tänä päivänä henkilöitä sellaisista tehtävistä, joissa työskentelee enemmän miehiä. Raija Potila

Naisia on myös kaiken kaikkiaan selvästi vähemmän kunnanjohtajina kuin miehiä. Reisjärven kunnanjohtaja Raija Potila arvelee tietävänsä tähän yhden syyn.

– Olen huomannut, että kunnan johtoon halutaan tänä päivänä henkilöitä sellaisista tehtävistä, joissa työskentelee enemmän miehiä. Tällaisia ovat esimerkiksi kehitysjohtajat, Potila sanoo.

Potila saa palkkaa 6 000 euroa kuukaudessa. Hänen mielestään kunnanjohtajan palkkaa ei pitäisi niinkään vertailla muiden kuntien kunnanjohtajiin vaan pikemminkin saman kunnan muihin johtajiin ja työntekijöihin.

– Palkat pitäisi asettaa siihen kokonaisuuteen, mitä muut kunnassa saavat, Potila sanoo.

Ylen kyselyyn vastanneista kunnista suuripalkkaisin nainen löytyi Oulun johdosta. Siellä kaupunginjohtaja Päivi Laajala tienaa 13 800 euroa kuukaudessa. Kyselyn jälkeen ohi on mennyt Ritva Viljanen, josta tuli Vantaan uusi kaupunginjohtaja.

"Varmaan kunnanjohtajia on paremmin tarjolla kuin lääkäreitä"

Monessa paikassa kunnanjohtaja ei yllättäen olekaan kuntansa korkeimmin palkattu työntekijä. Johtoryhmissä on yksittäisiä lääkäreitä, jotka nostavat korkeampaa palkkaa kuin kunnanjohtajat. Useimmissa tapauksissa lääkäreillä on silloin myös johtavan lääkärin, johtavan ylilääkärin tai sote-johtajan tehtävä.

Varsinkin syrjäisten pikkukuntien terveyskeskuksiin on joskus houkuteltu lääkäreitä huikeilla palkoilla. Kunnanjohtajien palkkauksessa tällaista ilmiötä ei ole: pienet ja syrjäiset kunnat maksavat yleensä johtajilleen vähemmän kuin kasvukeskukset.

– Varmaan kunnanjohtajia on paremmin tarjolla kuin lääkäreitä, naurahtaa kehityspäällikkö Jarkko Majava Kuntaliitosta.

Hän jatkaa, että vaikka kunnanjohtajien palkkaus jääkin jälkeen yritysmaailmasta, koko yhteiskunnan mittapuulla kunnanjohtajan työ on kuitenkin varsin hyvin palkattu tehtävä.

Alla olevasta laskurista voit katsoa kotikuntasi johtajien ja johtoryhmän palkkatiedot, mikäli kunta on ne luovuttanut.

Näin juttu tehtiin: Svenska Yle lähetti julkisuuslain mukaisen tietopyynnön kaikkiin kuntiin syyskuun alussa. Kunnilta pyydettiin tietoja johtoryhmien jäsenistä: titteleitä, nimiä, ikiä, lukumäärää, palvelusvuosien määrää ja palkkatietoja. Tässä jutussa keskityttiin kuntajohtajien palkkaa – jatkamme materiaalin avaamista tulevissa jutuissamme.

Metsänomistajat ovat tänä vuonna hakeneet aktiivisesti korvauksia hirvien tekemistä tuhoista. Suomen metsäkeskus on tehnyt yli kaksinkertaisen määrän vahinkoarviointeja edellisvuoteen verrattuna.

Marraskuun puolivälissä viime vuonna vahinkoarviointeja oli tehty 1 200 hehtaarin alueilla, kun samaan aikaan tänä vuonna niitä on tehty yli 2 600 hehtaarilla.

Hirvien taipumus tuhotöille ei välttämättä ole suoraan tuplaantunut, vaan nyt metsille koituneista vahingoista saa aiempaa tuhdimmat hyvitykset. Keväällä hirvivahinkojen korvaussummia nostettiin, ja Metsäkeskus arveleekin tämän olevan pääsyy vahinkokorvausten määrän kasvuun kuluvana vuonna.

– Korvausosa on noussut noin neljänneksen ja metsänomistajat ovat aktivoituneet tekemään ilmoituksia. Korvaus oli ennen aika pieni, ja vaati laajan tuhon, että korvauskynnys ylittyi, kertoo Suomen metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka.

Hostikan mukaan myös hirvikanta on vahvistunut ja hirvien kaatomäärät ovat kasvaneet, mutta eivät kuitenkaan lähellekään samassa suhteessa vahinkohakemusten määrän nousun kanssa.

Metsäkeskuksen mukaan tuhoarvioinnit painottuvat Pohjois-Suomeen, kuten Pohjanmaalle, Lappiin ja Pohjois-Karjalaan. Vähiten korvauksia on haettu Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Hirvi tuhoaa pääasiassa mäntytaimikkoa

Tyypillisesti hirvien tekemiä tuhoja esiintyy 1-3 metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet katkovat taimen päärangan ja mutustelevat rungon kuorta. Vahingollisen ruokahetken takia taimen kasvu voi vaurioitua tai puu voi kuolla kokonaan.

– Koivu on niille ykkösherkku, mutta koivun viljelymäärät ovat pieniä, niin mänty on pääasiallisin tuhon kohde, Hostikka sanoo.

Metsäkeskukselta voi hakea korvausta, kun tuhojen laajuus ylittää 170 euron korvauskynnyksen. Korvausta voi hakea kolmen viime vuoden aikana tapahtuneista vahingoista. Apuna korvaussumman suuruuden laskemiseen on Metsäkeskuksen hirvivahinkolaskuri.

Eri puulajeille on määritelty omat vaurioluokkansa, joiden mukaan korvauksia maksetaan. Arviointitapa siitä, onko vaurio pieni vai suuri vaihtelee siis lajikohtaisesti. Hostikka suosittelee vahinkokriteereihin perehtymistä ennen korvauksen hakemista.

– Jos puu on katki poikki, niin se on selvä, mutta korvausta saa myös lievemmistä vahingoista.

Riistavahinkolaissa hirvieläimeksi luokitellaan kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, hirvi, valkohäntäpeura sekä metsäpeura.

Pelloista nostetut sokerijuurikkaat ovat tänä vuonna olleet poikkeuksellisen märkiä ja kuraisia. Vaikean kesän koetteleman viljelijän lompakkoon tämä voi tehdä tuntuvan lisäloven.

Juurikkaita vastaanottava Sucroksen sokeritehdas Säkylässä veloittaa viljelijöitä erityisen likaisista juurikkaista. Tavallista puhtaammista jurteista saa hyvitystä.

Vetoomus Sucrokselle

Tänä vuonna viljelijät ovat pystyneet toimittamaan tehtaalle pääasiassa vain likaista tavaraa.

- Viljelijälle maksetaan juurikkaasta vain 25 euroa tonnilta. Jos ne ovat kovin kuraisia, lähtee hinnasta vielä jokunen euro, toteaa viljelijä Esko Suomala Kiukaisista.

MTK:n Kiukaisten paikallisyhdistys on lähettänyt Sucrokselle avoimen kirjeen, jossa toivotaan puhtaushinnoittelun kohtuullistamista.

– Kirjeessä vedotaan siihen, että viljelijöiden tulot pienenevät muutenkin olennaisesti sateisen syksyn vuoksi. Sucros haluaa lisää sopimusviljelijöitä. Pieni lisämotivaatio olisi nyt tarpeen.

Viljelijälle maksetaan juurikkaasta 25 euroa tonnilta. Jos ne ovat kovin kuraisia, lähtee hinnasta vielä jokunen euro.

Sekava hinnoittelu

Nousiaisissa ensimmäistä vuotta sokerijuurikasta viljelevä Samuli Heikkilä on myös joutunut viemään Säkylään likaista kuormaa.

- En osaa sanoa, miten paljon se veloittaa juurikastiliäni. Hinnoittelusysteemi tuntuu vielä kovin sekavalta.

Heikkilällä on ollut käytössään puhdistuskuormain, jolla saa ainakin osan kurasta pois.

– Olen ymmärtänyt, että se tulee pakolliseksi viljelijöille ensi vuonna. Sekin on kallis laite. Juurikkaanviljely vaatii muutenkin oman kaluston kylvöstä lähtien.

Multa iso kustannuserä

Sucroksen Säkylän tehdas vastaa juurikassokerin tuotannosta Suomessa. Sucros ei vielä ota kantaa MTK-Kiukaisten vetoomukseen. Maatalousjohtaja Tero Tanner muistuttaa, että käyntikausi jatkuu vielä marras-joulukuun taitteeseen.

- Ymmärrämme viljelijöiden huolen uudessa tilanteessa näin vaikeana vuotena. Arvioimme tilannetta, kun käyntikausi on valmis.

Multa on Tannerin mukaan tehtaalle merkittävä kustannuserä.

- Mullan käsittely maksaa. Se myös kuluttaa tehtaan laitteita.

Sadosta odotetaan keskivertoa

Säkylän sokeritehtaan tuotantokausi alkoi lokakuun alussa. Tehdas käy nyt ensimmäistä kertaa ympäri vuorokauden. Sokerijuurikassadosta odotetaan huonosta säästä huolimatta määrältään ja laadultaan keskivertoa.

Mullan käsittely maksaa. Se myös kuluttaa tehtaan laitteita.

– Alueelliset erot ovat suuria. Rannikolla tulee koviakin satoja, toteaa maatalousjohtaja Tero Tanner.

Sucros tavoittelee sadan miljoonan kilon valkosokerituotantoa. EU:n kiintiöt poistuivat viime kuussa ja kaikissa maissa juurikasta saa nyt viljellä ilman rajoituksia. Suomessa on miltei 700 viljelijää, heistä 49 uusia.

Viljelypinta-ala oli 11 850 hehtaaria. Pinta-ala nousi viime vuodesta noin 250 hehtaaria. Valtaosa juurikkaista viljellään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

Korkealle nousseet järvien vedenpinnat aiheuttavat nyt suuren riskin omaisuusvahingoille. Hämeessä luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden huomattavan korkealla.

Järvien vedenpinnat ovat nyt jopa 40 senttiä korkeammalla kuin vielä pari kuukautta sitten. Monin paikoin ollaan lähellä ennätyslukemia.

– Nyt kolkutellaan niitä korkeimpia vedenpintoja, tosin korkeammallakin on oltu, kertoo Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Esimerkiksi Hämeenlinnan Katumajärven rannalla olevat kaupunkilaisten kymmenet soutuveneet uhkaavat jäädä talven tullen jäiden vangeiksi, jos niitä ei siirretä kauemmas rannasta.

– Jos järvet jäätyvät kun vedenpinta on korkealla niin riski on, että tavarat ja laiturit jäätyvät sinne jää sekaan.

– Tilanne voi vielä huonontua, sillä veden pinnat ovat tällä viikolla yhä nousemassa.

Hauhon reittiin kuuluvan Iso-Roineen vedenkorkeus pysynee keskimääräistä korkeammalla ainakin loppuvuoden ajan. Niin ikään Hauhon reittiin kuuluvan Kukkiajärven vedenkorkeus on noussut viimeisen kahden kuukauden aikana 35 senttiä ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalle.

Tilanne voi vielä huonontua, sillä veden pinnat ovat tällä viikolla yhä nousemassa. Bertel Vehviläinen

Pohjaveden osalta tilanne on runsaiden sateiden ansiosta hyvä. Vettä riittää pohjavesikaivoissa hyvin talven yli.

Vehviläinen uskoo, että vastaavanlaisia syksyjä ja alkutalvia on luvassa entistä useammin.

– Kyllä tässä ilmastonmuutoksella on sormensa pelissä. Syksyt ovat entistä lauhempia ja entistä sateisimpia.