Lapin käräjäoikeus on antanut tuomionsa jutussa, joka koskee ympäristön turmelemista Kittilässä lähellä Levin matkailukeskusta. Rikossyytteessä oli kaksi henkilöä.

Heistä Hullu Poro Oy:n ja Taivaanvalkeat Oy:n toimitusjohtaja-omistaja Päivikki Palosaari sai oikeudelta 50 päiväsakkoa (6 700 euroa). Hullu Poro Oy:n kiinteistöpäällikön syyte hylättiin kokonaan.

Tuomio tuli laittomasta kaatopaikasta Kittilässä Könkään kylällä Ainola-nimisellä tilalla, noin 15 kilometrin päässä Levin keskustasta. Ainolan maaperästä on löytynyt noin 0,2 hehtaarin alalta noin 44 tonnia jätteitä, muun muassa rakennusjätettä, kyllästettyä puuta ja yhdyskuntajätettä.

Ainolan maaperästä on löytynyt ohjearvot ylittäviä määriä muun muassa arseenia, elohopeaa ja kadmiumia sekä erilaisia hiilivetyjä.

Laiton kaatopaikka tuli Kittilän kunnan tietoon nelisen vuotta sitten. Poliisi kertoi vuonna 2016 epäilevänsä, että maa-alalla on poltettu ja sinne on haudattu erilaisia jätteitä. Syyttäjän mukaan jätteitä on poltettu Ainolan lisäksi myös toisessa paikassa.

Kihlakunnansyyttäjä Ritva Pelttari vaati syytetyille ehdollista vankeutta ympäristön turmelemisesta. Hänen mukaansa Hullu Poro Oy on pitänyt vuosien ajan laitonta kaatopaikkaa ja turmellut sen ympäristöä joko tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta.

Lisäksi syyttäjä vaati kaksikolle 6 999 euron korvausta rikoksen tuottamasta taloudellisesta hyödystä sekä Hullu Poro Oy:lle vähintään 40 000 euron yhteisösakkoa. Lapin käräjäoikeus hylkäsi syyttäjän vaatimukset niistä.

Kolmen henkilön osalta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen eli ei nostanut syytteitä poliisin esitutkinnan perusteella.

Syytetyt ovat kieltäneet syyllisyytensä esitutkinnassa ja oikeudessa. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Päivikki Palosaari on Hullu Poro Oy -konsernin ainoa omistaja. Matkailukonserniin kuuluvat Hullu Poro -hotellin lisäksi muun muassa Hullu Poro Areena, Hotelli Taivaanvalkeat sekä lukuisia ravintoloita. Yrityksen liikevaihto on ollut viime vuosina lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Lue lisää

Syyttäjä vaatii ehdollista vankeutta Hullu Poro Oy:n luvattomasta kaatopaikasta Levillä

Päivikki Palosaarelle syyte ympäristörikoksesta – Epäily: Hullu Poron jätteitä poltettu ja haudattu laittomasti Kittilässä

Levin Hullu Poro -yhtiössä epäillään jätteiden dumppaamista maastoon – vastaavista rikoksista on aloitettu tänä vuonna Lapissa useita esitutkintoja

Levin matkailuyrittäjän Päivikki Palosaaren esitutkinta laittomasta kaatopaikasta valmistunee toukokuussa

Mitä kauramaidon hiilijalanjäljestä todella tiedetään?

Kysymys nousi julkiseen keskusteluun Ylen uutisoitua aiheesta loppuvuodesta.

Yle perusti juttunsa muun muassa Luonnonvarakeskukselta eli Lukelta sekä kaurajuoman valmistajilta saamiinsa tietoihin. Luke kertoi Ylelle alun perin, että kaurajuoman hiilijalanjälki voi olla samaa luokkaa kuin lehmänmaidon.

Myöhemmin tutkimuslaitos tarkensi lausuntoaan: se totesi, että tuoteryhmätasolla maitotuotteita korvaavien kaurapohjaisten tuotteiden ilmastovaikutukset voivat olla samassa suuruusluokassa kuin maidon ja muiden maitotuotteiden.

Tieto korjattiin alkuperäiseen juttuun ja sen otsikkoon, mutta se jättää silti edelleen avoimeksi kysymyksiä kauramaidon ekologisuudesta.

Siksi Yle kysyi asiaa uudestaan kolmelta eri asiantuntijalta.

Mitä oikeasti tiedämme ruokajuomana käytettävän kauramaidon hiilijalanjäljestä?

Kaurajuomasta on hyvin vähän tieteellisesti tutkittua ja vertaisarvioitua tietoa, aloittaa vastauksensa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri. Myöskään niin sanotun PEF-ohjeen mukaisesti tuotettua tietoa ei juuri ole, hän lisää.

Kyse on niin uudesta ruokajuomasta, että Katajajuuri asettelee sanansa varoen: kaikki, mitä kaurajuomasta uskaltaa sanoa, perustuu enemmän tai vähemmän yksittäisiin selvityksiin, ei tieteellisesti tutkittuun tietoon.

Mitä asiasta sitten uskaltaa sanoa?

Yritysten itsensä ja tutkimuslaitosten tekemien selvitysten perusteella ainakin sen, että kaurajuoman ilmastovaikutus litraa kohti vaikuttaa olevan jonkin verran pienempi kuin lehmänmaidolla.

– Joissakin tutkimuksissa on päästy siihen, että hiilijalanjälki voi olla reilustikin pienempi. Jopa noin kolmasosan maidosta, Katajajuuri toteaa.

Ylen alkuperäisessä jutussa haastateltu Luken tutkija Merja Saarinen sanoo tietävänsä kaksi yritysten teettämää tutkimusta, joissa kummassakin tulos oli, että kaurajuoman ilmastovaikutus on 0,3 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia per litra.

– Se on tyypillinen luku aika monellekin ruokatuotteelle, erityisesti kasviperäisille tuotteille.

Suomalaisen lehmänmaidon ilmastovaikutus on Saarisen mukaan noin yksi.

Hänellä ei ole tiedossa yhtään tieteellisessä lehdessä julkaistua tutkimusta kaurajuoman ilmastovaikutuksista.

Niistä ei ole tietoa myöskään Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijalla Minna Kaljosella.

– Tutkimuksen puolella ollaan vasta heräämässä aiheeseen. Media teki hyvää työtä, kun pöyhi ja kaivoi aihetta ja sai alan heräämään, hän sanoo.

Aiheesta on kiinnostuttu myös maailmalla: esimerkiksi Britannian BBC kertoi aiemmin tässä kuussa Oxfordin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan lasillinen lehmänmaitoa tarkoittaa lähes kolme kertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä mihin tahansa ei-lehmänmaitopohjaiseen tuotteeseen nähden.

Tutkimuksesta lisää BBC:n sivuilla.

Ovatko Luke ja Suomen ympäristökeskus tutkineet kauramaitoa itse?

Joulukuisessa jutussa Luonnonvarakeskus kertoo, että se on muutama vuosi sitten tehnyt yhden arvioinnin kaurapohjaisesta juomasta ja että siinä on tullut ilmi, että erään kaurapohjaisen välipalajuoman hiilijalanjälki on samaa luokkaa kuin lehmänmaidon.

Lisäksi Lukessa on tehty jogurtin ja sitä vastaavan kaurapohjaisen tuotteen elinkaariarvioinnit.

Mutta – onko järkevää vertailla kaurapohjaisen välipalajuoman hiilijalanjälkeä ruokajuomana käytettävään lehmänmaitoon? Niiden käyttötarkoitus kun on niin eri.

Saarinen toteaa, että aina olisi hyvä katsoa kokonaisuutta: verrata ennemmin ruokavaliota ja kokonaisia tuoteryhmiä kuin yksittäisiä tuotteita ja ottaa huomioon myös ravitsemus, kun on kyse ruuasta.

Katajajuuren mielestä Luken aiemman laskelman suurin ongelma on, että aineisto on niin vanha – hänen tietojensa mukaan jopa yli kymmenen vuotta vanha. Moni asia on voinut muuttua merkittävästi.

– Sen takia en lähtisi käyttämään sitä julkisessa keskustelussa.

– Elinkaarilaskennan lähtötietojen tulisi olla suhteellisen tuoreita ja viljelyssä mielellään kolmelta peräkkäiseltä vuodelta.

Suomen ympäristökeskus ei ole tutkinut kaurajuoman ilmasto- tai ympäristövaikutuksia, Kaljonen kertoo.

– Ne tutkimukset, mitä me olemme tehneet, ovat olleet järjestelmätason tarkasteluita.

Mitä pitää tutkia lisää?

Ainakin kaurajuoman useita eri elinkaarisia ympäristövaikutuksia, muun muassa hiilijalanjälkeä, Juha-Matti Katajajuuri sanoo.

– En usko, että sieltä paljastuu mitään erityisen suurta. Mutta jotta voimme vertailla, mitkä ovat ympäristövaikutukset esimerkiksi valmistajan A kaurajuomalla, valmistajan B soijajuomalla ja vaikkapa valmistajien C ja D maidoilla, tulee kussakin tuotantoketjussa selvittää kaikkien elinkaarivaiheiden merkitys koko ympäristöjalanjälkeen. Tämä toisi tärkeää valintatietoa kuluttajille.

Jotain kauramaidon hiilijalanjäljestä kuitenkin jo tiedetään. Siksi herää kysymys:

Kumpi on ympäristöystävällisempi ruokajuoma: kauramaito vai lehmänmaito?

– En pysty ottamaan enkä halua ottaa tässä vaiheessa kantaa, koska erityisesti kaurajuomaa koskeva tieteellinen tutkimus on vasta aluillaan, vastaa Merja Saarinen.

Hän jatkaa, että maidon merkitys ilmastonäkökulmasta liittyy ennen kaikkea sen suureen kulutusmäärään keskimääräisessä ruokavaliossa.

Minna Kaljonen puolestaan muistuttaa, että vaikka yhden tietyn tuotteen tarkkoja elinkaarisia ympäristövaikutuksia ei vielä tiedetä, siitä on kuitenkin vahvaa näyttöä, että kasvispainotteinen ruokavalio on ilmaston ja terveyden kannalta kestävämpi.

Myös Katajajuuri on varovainen vastauksessaan eikä haluaisi kommentoida aihetta tämänhetkisillä tiedoilla suuntaan tai toiseen.

Sen hän suostuu sanomaan, ettei sen enempää kaurajuoman kuin perinteisen lehmänmaidonkaan ilmastovaikutus ole tavattoman suuri suhteessa litraan.

– Litraa tai kiloa kohden ajateltuna en osaa ajatella, että maito tai kaurajuoma olisi erityisen ympäristöä kuormittava tuote. Tarkempaan vertailuun tarvitsemme kuitenkin tuoretta puolueetonta tutkimusta.

Entä kumpi on eettisempi valinta?

Kaljosen mielestä jokaisen tulee ratkaista kysymys itse.

– Jokaisen pitää määritellä itse, mikä on eettisesti tärkeää.

– Jos puhutaan maidontuotannosta, silloin siihen liittyy myös eläinten hyvinvointi, siihen liittyvät biodiversiteetti ja moni muukin asia. Ne eivät kaikki palaudu hiilijalanjälkeen.

Tästä huolimatta myös juuri hiilijalanjälki on Kaljosen mukaan hyvinkin tärkeä asia.

– Se pitää huomioida tässä ilmastonmuutoksen maailmassa.

Loppuun vielä yksi kysymys. Asia nousee helposti esiin esimerkiksi yleisöpalautteissa, kun suuren suosion saaneesta kauramaidosta kirjoitetaan juttuja.

Saako ruokajuomana käytettävää kaurajuomaa kutsua kauramaidoksi?

Kyllä saa. Yleiskielisissä teksteissä, kuten uutisissa, voi käyttää sanaa kauramaito tai kaurajuoma, toteaa Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltaja ja kouluttaja Riitta Hyvärinen tuoreessa artikkelissaan.

Hänen mukaansa lainsäädäntö velvoittaa, että mainonnassa ja pakkausmerkinnöissä käytetään ainoastaan sanaa kaurajuoma: tuotteen menekkiä edistettäessä ei saa käyttää ilmauksia, joissa viitataan maidon kaltaisuuteen.

Puhekielessä kauramaito on kuitenkin tavallisempi kuin kaurajuoma, Hyvärinen katsoo.

Sen takia tässäkin jutussa puhutaan kaurajuoman ohella nimenomaan kauramaidosta.

Kauramaidon käyttö on kasvanut niin, että suosikkituotteet ovat välillä loppuneet kaupoista. Oletko sinä siirtynyt kaurajuoman käyttäjäksi? Miksi? Voit keskustella aiheesta asiallisesti tämän jutun lopussa tänään keskiviikkona kello 22 asti.

Aiheesta aiemmin:

Climate change: Which vegan milk is best? (BBC 22.2.2019)

Kaura­väli­pala­juoman hiilijalanjälki voi olla yhtä suuri kuin lehmän­maidon (12.12.2018)

Kauramaidon käyttö kasvaa niin, että suosikkituotteet loppuvat kaupoista – Ruokakulttuurin tutkija: kuluttaja haluaa viestiä tiedostavuudesta ja helpottaa arkea (1.12.2018)

Tutkija odotti vuosikymmeniä, että kaura löisi läpi – sitten tulivat nyhtökaura ja kauramaito, ja nyt hän sanoo olevansa taivaassa (3.3.2018)

Kauramaito valtaa alaa kaupan kylmähyllyiltä – jääkö Mansikki työttömäksi? (5.2.2018)

Kaura on nyt pop – siihen siirtyvät sekä trendikkäät kuluttajat että viljelijät (10.4.2018)

Intian ja Pakistanin välille Kashmirissa leimahtanut aseellinen yhteenotto ei ole laajentunut keskiviikon jälkeen.

Maiden asevoimat tulittivat toisiaan Kashmirissa torstaiaamuna raskain asein. Tulitus laantui kestettyään noin tunnin. Kumpikaan osapuoli ei ole kertonut tappioista. Lentotoimintaa rajan yli ei ole ollut.

Keskiviikon ilmataistelussa Pakistan menetti yhden F-16-hävittäjän. Intian ilmavoimat menettivät yhxden MiG-21-hävittäjän ja mahdollisesti toisenkin koneen.

Pakistan otti kiinni MiGin lentäjän. Häntä on esitelty tiedotusvälineissä. Intiassa tämä on nostattanut suuttumusta, sillä lentäjän kasvot näyttivät olevan veressä.

– Vastustamme jyrkästi Pakistanin julkeaa tapaa esitellä vammautunutta Intian ilmavoimien henkilökunnan jäsentä. Pakistan rikkoo kaikkia kansainvälisten ihmisoikeussopimusten normeja, sanoi Intian hallitus lausunnossaan.

Sodan merkkejä

Brittiläisen The Guardian- uutissivuston mukaan sekä Intiassa että Pakistanissa nähdään merkkejä siitä, että maat valmistautuvat laajempaankin sotaan.

Pakistanin pohjoisessa Khyber Pakhtunkhwan provinssissa poliisien ja terveydenhoitohenkilöstön lomat on peruttu. Ihmiset hamstraavat elintarvikkeita.

Intian armeijan päämaja Srinagarissa oli pimennetty ja hävittäjät kiertelivät kaupungin yllä. Kaupungin suurimman sairaalan katolle oli maalattu suuri punainen risti, jotta sitä ei pommitettaisi vahingossa.

Intian tiedotusvälineet, muiden muassa Times of India -uutissivusto kertoivat, että ilmavoimille oli annettu määräys hankkia runsaasti lentopolttoainetta.

Pakistan on toistaiseksi lakkauttanut Samjhauta Expressin, eli Lahoren ja Delhin välillä kulkevan junan liikennöinnin. Pakistan pitää myös torstain ilmatilansa suljettuna, mikä haittaa matkustajalentoliikennettä.

Rauhoittavia ääniä

Ulkovallat ovat vedonneet osapuoliin, ettei sotatoimia enää jatkettaisi. Erityisesti entinen siirtomaaisäntä Britannia on harjoittanut aktiivista diplomatiaa.

Pakistanin pääministeri Imran Khan vetosi keskiviikkona Intiaan neuvottelujen aloittamiseksi. Intia ei ole vastannut.

The Guardianin haastattelema entinen upseeri ja nykyinen poliittinen asiantuntija Arun Sahgal arvioi, että konflikti on laantumassa.

– Tämän päivän [keskiviikon] tapahtumat osoittavat, että Pakistanin halu vastatoimiin on tyydytetty.

– Molemmat maat ovat menettäneet lentokoneen, joten jonkinlainen tasapaino on saavutettu. Poliittiselta näkökannalta Intian pääministeri [Narendra Modi] on voinut näyttää olevansa päättäväinen johtaja. Muuta ei juuri olekaan saavutettavissa.

Lue lisää:

Pitäisikö huolestua, kun kaksi ydinasevaltaa ampuu kovilla? Neljä kysymystä Intian ja Pakistanin selkkauksesta

Pakistan on sulkenut ilmatilansa ja tehnyt ilmaiskuja Intiaan – kaksi Intian hävittäjää pudotettu

Presidentti Donald Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen oli Yhdysvaltain edustajainhuoneen valvontakomitean kuultavana keskiviikkona.

Cohen on syyttänyt Trumpia rikollisesta toiminnasta. Alkulausunnossaan Cohen kutsuu Trumpia rasistiksi ja huijariksi.

Presidentti itse on parhaillaan Vietnamissa tapaamassa Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia.

Voit lukea alta pitkän kuulemisen liveseurannan.

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona Jehovan todistajien vapautuslain kumoamisen. Näin ollen Jehovan todistajat ovat pian velvollisia suorittamaan ase- tai siviilipalveluksen.

Eduskunta äänesti päätöstä tehdessään vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modigin lausumaehdotuksesta. Modig esitti, että eduskunta olisi velvoittanut hallitusta valmistelemaan esityksen, jossa siviilipalveluksen kestoa lyhennettäisiin ja luovuttaisiin aseistakieltäytyjille langetettavista vapausrangaistuksista.

Modigin ehdotus hävisi äänestyksessä luvuin 153–27. Poissa oli 19 edustajaa.

Vapautuslaki on nähty ristiriitaisena perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen kannalta.

Jehovan todistajien erityiskohtelusta heräsi keskustelu, kun Helsingin hovioikeus hylkäsi helmikuussa 2018 syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Mies kertoi pitävänsä syrjintänä sitä, että vain Jehovan todistajilla on mahdollisuus vapautua kokonaan palveluksesta.

Seuraavaksi vapautuslain kumoaminen siirtyy presidentin vahvistettavaksi. Samalla määrätään myös sen voimaantulosta.

Laki Jehovan todistajien vapauttamisesta on ollut voimassa vuodesta 1987.

Lue lisää:

Kymmenisen totaalikieltäytyjää selvinnyt ilman tuomiota helmikuun jälkeen – Helsingin hovioikeuden ratkaisu johti oikeudelliseen "oravanpyörään"

KKO:lta ei valituslupaa kohutussa siviilipalvelusjutussa – hovi päätti, että tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua

Hallitus esittää Jehovan todistajien vapautusta ase- tai siviilipalveluksesta lakkautettavaksi

Työryhmä esittää: Jehovan todistajien vapautus asepalveluksesta pitäisi lakkauttaa – Jehovan todistajat: "Aseistakieltäytyminen jokaisen omantunnon kysymys"

Hovioikeus: Jehovan todistajien vapautus asepalveluksesta syrjii totaalikieltäytyjiä – Professori toivoo, että linjaus johtaisi lakimuutoksiin

Lonkkaleikkauksessa ollut tasavallan presidentti Sauli Niinistö kirjoitti sairaalapediltä huomiota herättäneen päivityksen Twitter-tililleen keskiviikkoiltana.

Niinistö kertoi hävinneensä lääkkeiden vaikutuksen takia useita shakkiotteluja tietokoneelle, ja siksi pitävänsä "mömmöjen syöntiä" turhana.

Presidentti käsitteli persoonallisella tyylillään myös sotea toteamalla saaneensa hienoa hoitoa Ortonilla, jonka osake-enemmistön omistaa HUS.

Aiemmin päivällä presidentti kommentoi Itävallan Seefeldissä käynnissä olevia MM-kisoja heti heräämöstä käsin Twitterissä.

– Heräämössä: kyllä hiihtoväellä lonkat liikkuu luontevasti. Samaan pyritään, urheilumiehenä tunnettu presidentti kirjoitti.

Tasavallan presidentin kanslia tiedotti maanantaina, että Niinistö hoitaa tehtäviään leikkauksesta huolimatta lähtökohtaisesti normaalisti. Lentomatkustamista ei kuitenkaan suositella noin kuukauteen leikkauspäivästä.

Niinistöllä todetusta nivelkulumasta kerrottiin julkisuuteen viime vuoden toukokuussa. Niinistön terveydentilaa koskevassa lausunnossa sanottiin tuolloin, että kulumamuutosten etenemistä seurataan säännöllisesti.

Japanissa kotiin on päässyt pieni ihme: tiettävästi pienin koskaan kotiutettu keskonen.

Poikavauva syntyi 24-viikkoisena vain 268 gramman painoisena. Lapsen pientä kokoa voi hahmottaa vaikkapa ajattelemalla, että avokado painaa noin 200–300 grammaa, keskikokoinen appelsiini noin 300 grammaa.

Lapsi mahtui syntyessään aikuisen kämmenelle. Viiden kuukauden sairaalahoidon jälkeen hänet on kuitenkin nyt kotiutettu tokiolaisesta sairaalasta. Pojalla on painoa nyt 3 kiloa ja 238 grammaa, raportoi uutistoimisto AFP.

Lapsi pääsi kotiin Keion yliopistollisesta sairaalasta viikko sitten, kaksi kuukautta lasketun aikansa jälkeen.

Uutiskanava BBC:n mukaan lapsi syntyi hätäkeisarinleikkauksella viime elokuussa. Hänet päätettiin tuoda maailmaan ennen aikojaan, kun hän lakkasi kasvamasta kohdussa.

Sairaala uskoo, että poika on historian pienin keskonen, joka on päässyt kotiin sairaalasta hyvässä kunnossa.

Sairaala siteerasi arviossan Iowan yliopiston keräämiä tietoja. Niiden mukaan ennätystä piti aiemmin hallussaan Saksassa vuonna 2009 syntynyt poika. Hän oli syntyessään vain 274 gramman painoinen.

Vuonna 2015 Saksassa syntyi 252 gramman painoinen tyttövauva.

Eduskunnan oppositiopuolueet ovat raivostuneet hallituksen toimintatavoista sote-lakien valmistelussa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta istui tänään useita tunteja tutustumassa hallituksen ratkaisuesityksiin lakien perustuslaillisuuden varmistamiseksi.

Äänestyspäätöksellä valiokunta päätti, ettei se käytä enää uusia asiantuntijakuulemisia työstäessään lakiesitystä hallituksen vastineiden pohjalta.

Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) tosin ei enää ollut paikalla, kun päätös tehtiin. Hänet oli kutsuttu eduskunnan puhemiesneuvostoon selvittämään sote-työn aikataulutilannetta.

– Jouduin olemaan noin 12 minuuttia tämän kokouksen lopusta pois, ja tämä käänne on nyt tässä 12 minuutin aikana tapahtunut, Kiuru totesi kokouksen jälkeen.

Kiuru kehotti toimittajia kääntymään asiassa valiokunnan varapuheenjohtajan Hannakaisa Heikkisen (kesk.) puoleen. Tämä sanoo Ylelle, ettei asiassa tapahtunut mitään erikoista.

– Asiantuntijakuulemisten päättämisestä voidaan sopia vaikka minuutissa. Tässä ei ole mitään epänormaalia. Se on aivan normaali osa prosessia ja tässä kokonaisuudessa olemme jo kuulleet toista tuhatta asiantuntijaa, Heikkinen sanoo.

Ylen tietojen mukaan valiokunnassa äänenpainot olivat välillä kiivaita.

Oppositioedustajat sylkivät myrkkyä

Illansuussa sote-valiokunnan oppositioedustajat pitivät eduskunnassa tiedotustilaisuuden.

SDP:n Anneli Kiljunen sanoi opposition "kantavan suurta huolta" tilanteesta. Kiljusen mukaan ulkopuolisten asiantuntijoita kuulemista pitäisi harkita, jotta ollaan varmoja, että lait ovat perustuslainmukaisia.

– Me emme kannata sellaista, että tästä syntyisi uudelleen tilanne, että me veisimme eduskuntaan perustuslainvastaisen mietinnön, hän sanoi.

Kiljunen viittasi taannoiseen tiedustelulakiepisodiin.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) päätti, että tiedustelulait lähetetään uudelleen hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan käsittelyyn, sillä niiden perustuslainmukaisuudesta oli syntynyt epäilyksiä.

Tällaisen menettelyn ei pitäisi tulla eduskunnassa tavaksi, Kiljunen sanoi.

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluodon mukaan erityisesti hallituksen valitsemasta ratkaisusta EU-notifioinnin suhteen eli oikeusvarmuusmenettelystä tarvittaisiin valtiosääntö- ja EU-asiantuntijoiden näkemys.

– Tähän hallituspuolueiden edustajat sanoivat, että se ei heille käy. Että viime kesänä on kuultu riittävästi asiantuntijoita.

Tilanne on hirveän ongelmallinen, Kahiluoto sanoi.

Perussuomalaisten Arja Juvosen mielestä päivä kertoo siitä, kuinka "paniikinomaisesti uudistusta ollaan viemässä läpi".

Heikkinen: Ei estä yhteistyötä

Puheenjohtaja Krista Kiurun mukaan myös puhemiesneuvostolle tänään esitelty "virkakanta" on, että sote-valiokunnan olisi hyvä kuulla vielä ainakin perustuslakivaliokunnan johtoa.

– Nämä korjaukset, jotka perustuslakivaliokunta edellytti tehtäväksi on tehtävä. Millä tavalla ne tehdään ja millä asiantuntemuksella, niin sehän tietenkin on nyt valiokunnan se kaikkein keskeisin kysymys, Kiuru sanoi.

Heikkisen mielestä laajan asiantuntijakuulemisen lopettaminen ei estä yhteistyötä eduskunnan valiokuntien välillä. Hän toteaa, että asiantuntijakuulemisten lopettaminen nopeuttaa valiokunnan työtä.

– Jos laaja asiantuntijakuuleminen olisi avattu, olisi se uhannut totta kai koko prosessia, Heikkinen sanoo.

Eduskunta ei vielä saanut lisäaikaa

Kiuru kertoi sote-valiokunnan kokousrupeaman päätteeksi, että kovin pitkälle ei vielä tänään päästy.

– Hallitukselta on nyt nuotit ja joudumme sitten paineistamaan sen, että riittävätkö nämä nuotit. Tässä vaiheessa valiokunta ei ole vielä ehtinyt muuta kuin kuulla sen, että mitä näissä vastineissa on.

Eduskunnan puhemiesneuvosto ei keskiviikkona tehnyt uusia päätöksiä eduskunnan aikatauluista.

Eilen eduskunta ehti tiedottaa, että istuntokauden pidentämiseen ja muihin aikataulujärjestelyihin ollaan jo varautumassa. Myöhemmin eduskunnan tiedotus tarkensi, että asiasta käydään vasta keskustelua.

Uusi puhemiesneuvoston kokous mahdollisista muutoksista istuntosuunnitelmaan järjestetään huomenna torstaina.

Sote-valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen sanoi STT:lle, että hänen käsittääkseen puhemiesneuvosto harkitsee, että 5. maaliskuuta ei sote-mietintöjen kohdalla olisikaan takaraja, kuten tähän asti on sanottu.

Heikkisen mukaan sote-valiokunta tarvitsee mahdollisesta takarajan venyttämisestä huolimatta lisää aikaa kokouksille. Se tarkoittaisi iltakokouksia ja mahdollisesti myös viikonloppuna kokoustamista.

Myös puheenjohtaja Krista Kiuru totesi toivonsa, että valiokunta saa lisäaikaa laajan lakipaketin käsittelyyn.

Lisää aiheesta:

Sote-uudistus vaatii entistä enemmän aikaa – lakipaketin molemmat osat hyväksyttävä ennen kuin uudistus voi astua voimaan

Asiantuntijoilta kylmää kyytiä eloonjäämistaistelua käyvälle sotelle – "Ehkä 10 prosentin todennäköisyys läpimenoon"

Ministeriöt toimittivat viimeisen vastineensa valiokunnalle – "Notifioinnista ei estettä lain hyväksymiselle"

Juttua täydennetty klo 16.24: Lisätty kappale eduskunnan aikatauluista.

Juttua täydennetty klo 19.17: Lisätty opposition näkemykset.

Intia ja Pakistan ovat ottaneet rajusti yhteen Kashmirin rajaseudulla. Osapuolet ovat tehneet ilmaiskuja, käyneet ilmataisteluja ja vaihtaneet tykkitulta. Pakistan on vanginnut ainakin yhden intialaislentäjän.

Panokset ovat korkeita, kun kaksi ydinasevaltaa vaihtavat laukauksia. Selvitimme selkkauksen taustoja ja sitä, miten vakavaksi se uhkaa laajentua.

Kysymyksiin vastasi myös Helsingin yliopiston alue- ja kulttuuritutkimuksen apulaisprofessori Xenia Zeiler. Hän on erikoistunut Intian ja Etelä-Aasian tutkimukseen.

1. Mistä selkkaus sai alkunsa?

Uusimmat väkivaltaisuudet alkoivat 14. helmikuuta, kun hyökkääjä surmasi ainakin 40 intialaispoliisia itsemurhaiskussa Intian hallitsemassa osassa Kashmiria.

Iskun tekijäksi ilmoittautui Pakistanissa toimiva jihadistiryhmä Jaish-e-Mohammad. Intian mukaan Pakistan suojelee terroristiryhmää, minkä Pakistan on kiistänyt.

Apulaisprofessori Xenia Zeilerin mukaan Intian pääministeri Narendra Modi lupasi heti kovia vastaiskuja.

– Intian johto sanoi kirjaimellisesti, että Intian vastaus murskaa vastustajan leuan, Zeiler sanoo Ylen puhelinhaastattelussa.

Pakistanin pääministeri Imran Khan taas ilmoitti, että Pakistan kostaa, jos Intia hyökkää.

Tiistaina 26. helmikuuta Intia tekikin ilmaiskun Pakistanin hallitsemalle alueelle Kashmirissa. Intia sanoo tuhonneensa Jaish-e-Mohammedin koulutusleirin ja tappaneensa jopa 300 taistelijaa. Pakistanin mukaan isku hävitti vain metsää.

Keskiviikkona Intia ja Pakistan ovat käyneet ilmataisteluja ja ampuneet tykeillä. Pakistan on sulkenut ilmatilansa kokonaan, ja Intia on sulkenut Kashmirissa sijaitsevan Srinagarin lentokentän.

2. Miksi Intia ja Pakistan kiistelevät Kashmirista?

Taisteluja on käyty toistaiseksi vain Kashmirissa, jonka hallinnasta Intia ja Pakistan ovat kiistelleet koko itsenäisyytensä ajan. Brittiläinen Intia jakautui vuonna 1947 hinduenemmistöiseen Intiaan ja muslimienemmistöiseen Pakistaniin.

– Enemmistö kashmirilaisista on muslimeja, mutta hindulainen maharadža päätti liittää valtakuntansa Intiaan. Pakistanissa tästä ei pidetty, Xenia Zeiler kertoo.

Ensimmäinen sota Kashmirista alkoi jo samana vuonna. Intia ja Pakistan sotivat Kashmirista uudelleen vuonna 1965, ja vuonna 1999 maat taistelivat Kashmirissa Kargilin vuoristoseuduilla.

Nykyään Pakistan hallitsee Kashmirin länsiosaa ja Intia itäosaa. Alueen välissä kulkee hallintoraja, jota kumpikaan ei tunnusta viralliseksi rajaksi.

Intian puolella on ollut jatkuvasti pienempiä ja suurempia selkkauksia Intian joukkojen ja Kashmirin irtaantumista vaativien ryhmittymien välillä.

Zeilerin mukaan osapuolet käyttävät uskontoa omien poliittisten tavoitteidensa edistämiseen. Hän kuitenkin korostaa, että historiallisesti hindut ja muslimit ovat eläneet Kashmirissa sovussa ja perinteitään sekoittaen.

– Hindut ja muslimit ovat rukoilleet Kashmirissa samoissa pyhäköissä ja kunnioittaneet jopa samoja pyhimyksiä, Zeiler sanoo.

3. Voiko selkkaus laajentua ydinsodaksi?

Intian ja Pakistanin selkkauksen tekee erityisen vakavaksi se, että molemmilla valtioilla on hallussaan yli sata ydinkärkeä. Arvion on tehnyt Tukoholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI.

Pakistan on varautunut tekemän ydinaseillaan ensi-iskun, jos se jää tappiolle tavanomaisessa sodassa. Ydinohjukset yltäisivät Intiaan neljässä minuutissa.

Tutkija Zeilerin mukaan ydinsodan uhka on ainakin tähän asti saattanut hillitä osapuolia.

– Konflikti olisi voinut laajentua jo monta kertaa laajamittaiseksi sodaksi, mutta niin ei ole käynyt, Zeiler sanoo.

Intia olisi vahvoilla tavanomaisessa sodassa. Intia on kasvattanut vauhdilla sotilasbudjettiaan, joka oli viime vuonna noin 50 miljardia euroa. Intian asevoimien palveluksessa on noin 1,4 miljoonaa sotilasta.

Pakistan taas käytti viime vuonna aseisiin hieman alle 10 miljardia euroa, ja sen asevoimien vahvuus on 650 000 sotilasta. Luvut perustuvat tutkimuslaitos IISS:n arvioihin.

4. Saadaanko jännitteitä purettua?

Pakistanin pääministeri Imran Khan sanoi keskiviikkona haluavansa neuvotella Intian kanssa tilanteen rahoittamisesta. Hän muistutti, että sotahistoria on täynnä virhearvioita.

– Kun ottaa huomioon aseemme, onko meillä varaa virhearvioihin? Khan kysyi televisiopuheessaan.

Intia taas vaatii, että Pakistanin tulee palauttaa välittömästi vangittu lentäjä.

Intian ilmaiskut määräsi hindunationalistinen pääministeri Narendra Modi. Joidenkin tutkijoiden mukaan hän saattaa hyötyä kovista otteista parlamenttivaaleissa, jotka pidetään myöhemmin keväällä.

Tutkija Xenia Zeilerin mukaan selkkausta on vaikea sivuuttaa kummassakaan maassa, koska se on herättänyt valtava huomiota tiedotusvälineissä.

– Jännitteitä on mahdollista lievittää, mutta tilanne on hälyttävä.

Lue myös:

Pakistan on sulkenut ilmatilansa ja tehnyt ilmaiskuja Intiaan – kaksi Intian hävittäjää pudotettu

Pakistanin pääministeri varoitti Intiaa hyökkäämästä – sanasota Kashmirista käy kuumana

Keskustelu on avoinna 27.2. klo 21 asti.

Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikköä Tapio Huttusta ja apulaispoliisipäällikköä Teijo Ristolaa epäillään useista rikoksista. Heidän toimistaan on aloitettu esitutkinta. Tutkittavat tapahtumat liittyvät Turun poliisilaitoksen toimintaan.

Miehiä epäillään työturvallisuusrikoksista ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tekojen epäillään tapahtuneen useiden vuosien aikana. Ristolaa epäillään lisäksi työsyrjinnästä.

Tapio Huttunen on tutkinnasta vaitonainen.

– Hyvä, että asia tutkitaan, kun tällaisia väitteitä esitetään, Huttunen sanoo.

Huttunen ei ota kantaa siihen, voiko hän jatkaa poliisipäällikkönä esitutkinnan aikana.

– Minun jatkamiseni ratkaistaan sisäministeriössä.

Teijo Ristolaa ei tavoitettu kommentoimaan esitutkintaa.

Avi tutkinut myös Turun poliisilaitoksen toimintaa

Ylen saamien tietojen mukaan Lounais-Suomen kahden korkeimman poliisimiehen epäillään olleen puuttumatta ja mahdollistaneen Turun poliisilaitoksella tapahtuneen työntekijöiden epäasiallisen kohtelun ja häirinnän eli työpaikkakiusaamisen.

Tutkinnanjohtajana toimii Sisä-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Antti Virtanen. Hän ei ole vahvistanut esitutkinnan aloittamista. Yle on saanut tiedon asiasta muista lähteistä.

Esitutkinnassa on kyse samoista asioista, joita myös Lounais-Suomen aluehallintovirasto selvitti viime vuonna. Kaksi poliisimiestä teki viime kesänä valvontapyynnön Aviin työpaikkakiusaamisesta Turun poliisiasemalla. Miesten mukaan kiusaajana oli juuri apulaispoliisipäällikkö Teijo Ristola.

Avin työsuojelutarkastusten mukaan Turun poliisilaitoksella esiintyi häirintää ja epäasiallista kohtelua. Avi epäili, että poliisin työnjohto on kohdellut alaisia epäasiallisesti. Avi otti omatoimisesti esiin myös naisten huonon kohtelun laitoksella, vaikka kumpikin kantelijoista on miehiä. Avi ohjeisti poliisilaitosta kitkemään kiusaamisen pois.

Turun poliisilaitoksen huonosta työilmapiiristä ja kiusaamisepäilyistä ovat kirjoittaneet aiemmin muun muassa Yle Turku ja Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT. Tuolloin poliisipäällikkö Tapio Huttunen ihmetteli puheita huonosta työilmapiiristä ja kiisti työpaikkakiusaamisen.

Yle haastatteli viime vuonna useita Turun poliisilaitoksella työskennelleitä poliiseja, jotka kertoivat joutuneensa joko kiusatuksi tai todistamaan kiusaamista. Monissa kertomuksissa toistui se, että poliisit eivät yleensä uskalla kannella esimiehistään seuraamuksien pelossa.

Haastateltavien mukaan laitoksen johto myös tiesi, että kiusaamista tapahtui ja osin osallistui epäasialliseen kohteluun.

Taustalla talokauppa

Samaan aikaan kun kaksi poliisia kanteli työpaikkakiusaamisesta Aville, he tekivät asiasta myös rikosilmoituksen. Yle tavoitti toisen näistä miehistä. Hän ei halunnut kommentoida käynnissä olevaa esitutkintaa millään tavalla.

Lounais-Suomen poliisilaitoksen johtoa vastaan käynnistetty esitutkinta liittyy osaltaan myös kahden poliisilaitoksella työskennelleen poliisin väliseen talokauppaan. Talon ostaneen poliisin mukaan hänelle myytiin epäkelpo talo. Asiasta on riidelty sekä riita- että rikosasiana useita vuosia.

Talon myynyt poliisi hävisi riidan käräjäoikeudessa mutta voitti hovioikeudessa. Tämän jälkeen talokauppaa alettiin puida rikosasiana. Talonsa myynyttä poliisia vastaan nostettin petossyyte. Syyte hylättiin käräjäoikeudessa. Nyt asia on hovioikeuskäsittelyssä.

Epäasiallista kohtelua jo pitkään

Ylen haastattelemien useiden poliisien mukaan yksi apulaispoliisipäällikkö Teijo Ristolan epäasiallisen kohtelun kohde olisi juuri tämä kyseinen talonsa myynyt poliisi. Hän on toinen Aviin Ristolasta kannelleista. Ilmeisesti Ristolan työsyrjintäepäily liittyy kyseisen poliisimiehen kohteluun.

Poliisien kertoman mukaan myös poliisipäällikkö Tapio Huttunen on tiennyt epäasiallisesta kohtelusta, mutta ei ole puuttunut siihen. Taloriita ja sen seuraamukset ovat olleet Turun poliisilaitoksella yleisessä tiedossa jo vuosia.

Huttunen on pidättänyt talonsa myyneen poliisin virasta viime kesästä lähtien tämän saaman petossyytteen vuoksi. Virastapidätys jatkuu yhä, vaikka mies sai käräjäoikeudessa vapauttavan tuomion.

Ylen haastattelemien poliisien mukaan talonsa myynyttä poliisia on kohdeltu epäasiallisesti ja erittäin rankasti jo vuosia. Syynä pidetään epäonnista talokauppaa. Teijo Ristola ei ole talon ostanut poliisi, mutta tuntee tämän hyvin, sillä hän on tämän entinen esimies.

Viime syksyllä esitetyn MOT-ohjelman mukaan Ristola johti aluksi myös talokaupan rikostutkintaa kahden todistajan osalta. Ohjelman asiantuntijahaastateltava piti ratkaisua outona, sillä tutkintaa ei saisi suorittaa sillä laitoksella, jossa asianomistaja työskentelee.

Myös muiden korkea-arvoisten poliisien toimia tutkittu

Lounais-Suomen poliisilaitoksen tapaus on lyhyen ajan sisällä jo toinen, jossa korkea-arvoisten poliisien epäillään syyllistyneen laittomuuksiin.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen nosti viime keväänä syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta entistä poliisiylijohtajaa Mikko Paateroa ja Helsingin poliisilaitoksen entistä poliisipäällikköä Jukka Riikosta sekä nykyistä poliisipäällikköä Lasse Aapiota vastaan. Poliisipäälliköt ovat kiistäneet virkarikossyytteet.

Poliisijohdon tutkinnassa on kyse tietolähdetoiminnan valvonnasta, ei työpaikkakiusaamisesta. Asia on parhaillaan Helsingin käräjäoikeuden käsittelyssä.

Lue lisää:

Epäily työpaikkakiusaamisesta Lounais-Suomen poliisilaitoksella – AVI ja syyttäjänvirasto selvittävät asiaa

Kiusaamistapaukset Turun poliisissa selvitetään – väitteet ihmetyttävät poliisipäällikköä: "Meillä ei ole naisiin kohdistuvaa häirintää merkittävässä määrin"

Avi ohjeistaa Lounais-Suomen poliisia laittamaan työpaikkakiusaamisen kuriin

"Vaikea vedota siihen, että eivät olisi lakia tunteneet" – Professori jyrähtää poliisijohdon virkarikossyytteistä

Poliisiylijohtaja Kolehmainen: Virkarikostutkinta on "poliisin historian vakavin paikka" – kolmelle korkea-arvoiselle poliisimiehelle syytteet virkarikoksista

Vähättelyä, pilkkaamista ja ryhmästä eristämistä.

Liikuntaharrastus on lapsen vapaa-aikaa, vastapainoa koululle ja digielämälle. Mutta aikuisista ohjaajista huolimatta siellä kiusataan.

Nuorisotutkimusseuran vapaa-aikatutkimuksen mukaan 31 prosenttia lapsista ja nuorista on kokenut kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista käytöstä liikuntaharrastuksensa yhteydessä.

– Monet pitävät tapoja harrastaessaan normaaleina ja ymmärtävät vasta myöhemmin, että kyse on saattanut olla kiusaamisesta, vastaava tutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusseurasta pohtii.

Ikävistä kokemuksista kertominen oli selvästi yleisempää tutkimuksen yli 15-vuotiailla vastaajilla kuin sitä nuoremmilla.

Vähemmistöillä synkimmät kokemukset

Lasten joukkuelajeista on huonoja kokemuksia enemmän kuin yksilölajeista.

– Yksilölajeissa tehdään enemmän kaksin kasvokkain. Siinä ei niin tule ryhmän painetta olla jonkin normin mukainen, Mikko Salasuo arvioi.

Pojat kokevat kiusaamista tyttöjä enemmän. Ja etnisten ja sukupuolivähemmistöjen nuorista ainakin puolia on kiusattu harrastaessa.

– Se voi olla huutelua, homottelua. Aikuisesta se voi kuulua normaaliin kielenkäyttöön. Mutta silloin ei ymmärretä, että pilkka saattaa osua ihmisen sisälle aika pahasti.

Suurin osa vapaa-aikatutkimuksen vastaajista kertoi epäasiallisen kohtelun tulevan ikätovereilta eikä aikuisilta.

Kaikenikäisistä vastaajista kuusi prosenttia kertoi kokeneensa fyysistä väkivaltaa ja viisi prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista ahdistelua. Jälkimmäisestä kertoivat pääosin 15 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat. Kyselyn vastaajajoukkoon kuului myös yli 20-vuotiaita liikkujia.

Aikuisen oivallus voi riittää kiusaamisen torjumiseen

Onko kiusaaminen sitten vähentynyt tai yleistynyt liikuntapiireissä? Kunnollista vertailutietoa ei ole, sillä tutkimustuloksia ilmiöstä on kerätty Suomessa vasta tällä vuosikymmenellä.

Mannerheimin lastensuojeluliitto kokosi keväällä 2018 lasten ja nuorten ajatuksia muun muassa siitä, mitä valmentajien pitäisi tehdä, että ketään ei kiusattaisi:

"Pitää kannustaa kaikkia. Ei pelkästään parhaita pelaajia - vaan ihan kaikkia."

"Ja kysellä vähän ajan välein, mitä kuuluu."

"Valmentajien pitää puuttua ihan aina, jos jotain kiusataan."

Se kuitenkin tiedetään, että omaehtoisessa, ohjaajattomassa, vapaa-ajanvietossa lapset ja nuoret eivät kiusaa yhtä paljon toisiaan kuin liikunta- ja urheiluharrastuksissa.

Nuorisotutkimusseuran uusi tutkimus asettaa liikunnan huonon kohtelun paikkana samaan kastiin koulun ja internetin kanssa.

Tutkija Mikko Salasuo kuitenkin uskoo, että tilanne on helposti ratkaistavissa. Aikuisen vetäjän oivallus voikin kantaa pitkälle.

– Se vaatii harrastuksen ohjaajalta vain pientä pysähdystä miettimään, onko hän kiinnittänyt lasten kanssa huomiota asialliseen käytökseen treeneissä. Lopulta aikuinen on se, joka luon pelisäännöt yhteiseen tekemiseen.

Oikeus liikkua – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018 Nuorisotutkimusseuran julkaisu. Kysymykseen liikuntaharrastuksessa kiusaamisesta vastasi 1 260 mannersuomalaista 10-29-vuotiasta.

Oletko törmännyt kiusaamiseen nuorten liikuntaharrastuksen yhteydessä? Entä hyviin tapoihin estää kiusaamista? Miten valmentajat toimivat, entä muut nuoret? Entä sinä? Osallistu keskusteluun jutun alapuolella. Kommentointi on auki klo 22 saakka.

Lue lisää:

Suomen ratsastajista alle viisi prosenttia on miehiä – Äijäleirillä pyritään muuttamaan kitkemään kiusaamista

"Se oli hirveää" – Liikuntatuntien huutojakoon törmää yhä

Syömishäiriöliitto huolissaan voimistelun lajikulttuurista – "Voitaisiinko keskittyä suorituskykyyn ja taitoihin?"

Kymmenet maajoukkuepelaajat kokeneet seksuaalista häirintää jalkapallossa ja jääkiekossa

Kolumni: Urheiluharrastuksissa kiusataan enemmän kuin haluamme uskoa (Urheilu-Suomi, Yle)

"Jos siel ois joku kaveri" (Mannerheimin lastensuojeluliitto)

Kun NBA-tähti Lauri Markkanen peukuttaa kommenteissa tai autourheilija Valtteri Bottas jakaa kuvan seuraajilleen, kuopiolaisen Meri Hyvärisen, 21, rinnassa läikähtää.

Saattaa tuntua monen mielestä pikkujutulta, mutta innokkalle penkkiurheilijalle ele merkitsee paljon.

Pian graafiseksi suunnittelijaksi valmistuva Hyvärinen piirtää tietokoneeseen yhdistetyllä piirtotaulullaan digitaalisia muotokuvia suomalaisista ja ulkomaalaisista huippu-urheilijoista. Kuvat Hyvärinen julkaisee Instagram-tilillään.

– Yksikin tykkäys tai kommentti merkitsee hirveästi ja motivoi tekemään lisää. Kuva ei jää unohduksiin, vaan sen kohde näkee sen. Se on tosi kiva tunne, Hyvärinen tunnustaa.

Sosiaalisen media on jo pitkään luonut uudenlaista fanikulttuuria, joka tuo idolit ja ihailijat lähemmäksi toisiaan. Taiteilijalle some tarjoaa mahdollisuuden saada omat työnsä esille. Yle kertoi viime vuonna myös Akke Saaresta, joka julkaisee käsin piirtämiään, valokuvamaisen tarkkoja muotokuvia somessa.

Musadiggarista penkkiurheilijaksi

Lapsuudessa Meri Hyvärisen koti täyttyi rock'n'rollista ja rockabillystä. Ne ovat hänen lapsuuden soundtrackejaan. Kun Hyvärinen piirtää vuonna 2019, kaiuttimissa voi soida vaikkapa Melrose tai Francine.

Jo pienenä omaksutusta musiikkimausta kertovat cd-levyistä notkuvat hyllyt lapsuudenkodissa, joka sijaitsee vain kivenheiton päässä Niiralan montusta.

Urheiluintoilu ei ole vanhemmilta opittua, sillä Hyvärisen kotijoukot eivät juuri seuraa kaukaloiden ja kenttien tapahtumia. Ehkä juuri siksi pienen tytön kokemusmaailma mullistui, kun sukulainen vei hänet katsomaan ensimmäistä KalPan ottelua.

Hyvärinen kertoo huomanneensa, että oli yhtäkkiä "vähän enemmän innoissaan jääkiekosta kuin kaikki muut". Hyvärisellä itsellään ei ole urheilutaustaa.

– Ei koskaan löytynyt harrastusta, joka täysillä nappaisi. Penkkiurheilu on ollut minun juttuni. Sitä kautta löytyi myös ammatillinen intohimo.

Jääkiekkopiireistä tuli lopulta kuin toinen koti ja kannattajayhteisöstä löytyivät läheisimmät ystävät. Voi sanoa, että vuosien mittaan moni merkittävä asia on tapahtunut jäähallilla.

– Suurinpiirtein kaikki on jollain tavalla kytköksissä KalPaan ja jääkiekkoon. Toivottavasti tulevaisuudessa ammattikin. Koulussa minulle naureskellaan, että "sinulla on aina nuo keltamustat värit, teet aina jotain urheiluaiheista". Se on ollut minulle hyvä tapa yhdistää omat ammatilliset intohimoni, lähes koko elämänsä piirtänyt Hyvärinen pohtii.

Iivon veikeä hymy oli oma lukunsa

Markkanen ja Bottas ovat toistaiseksi harvinaisuuksia Hyvärisen kollaasissa. Vasta viime aikoina Hyvärinen on laajentanut reviiriään lempilajinsa, jääkiekon, ulkopuolelle.

Se on tuonut myös piirtämiseen uutta haastetta. Jääkiekkoilijoita ikuistaessaan Hyvärinen tottui piirtämään kypäriä ja visiirejä. Nopeimmillaan kuva jääkiekkoilijasta syntyy kuudessa tunnissa. Lauri Markkasen yksityiskohtia Hyvärinen viimeisteli jopa 20 tuntia.

Myös savolaishiihtäjä Iivo Niskasen leveä hymy ja mäkikotka Matti Nykäsen sukset olivat piirtopöydällä oma, uusi lukunsa.

Lapsena ja nuorena Hyvärinen piirsi perinteisellä kynällä perinteiselle paperille. Jo lapsuudessa aiheina olivat urheilijat. Jossakin vaiheessa innostus lopahti. Kului pari vuotta, eikä Hyvärinen piirtänyt kuvan kuvaa.

Moni varmasti joutuu punnitsemaan omia haaveitaan näin keväällä. Nyt jälkikäteen tuntuu, että päätös oli omalla kohdallani ihan ilmiselvä. Meri Hyvärinen

Graafisen alan opinnot kulttuurialan ammattiopisto Ingmanedussa auttoivat näkemään vanhan harrastuksen uudessa valossa.

– Digitaalisuuden myötä vanha taito ja into ovat löytyneet uudelleen. Tekemiseen löytyi rentous tietokoneella. Ei ole koko ajan paniikkia siitä, että jos tekee yhden virheen, puolet pitää kumittaa pois, Hyvärinen perustelee.

Inspiraatio puskee yöuniinkin

Inspiraatio tuntuu siltä, ettei oikein osaa keskittyä mihinkään muuhun. Niin Hyvärinen luonnehtii hetkeä, jolloin ajatus alkaa itää.

– Se on minulle sellainen asia, joka vie välillä yöunetkin. Odotan vain, että saan kynän käteeni ja koneen eteeni, Hyvärinen havainnollistaa.

Noin kuukausi sitten inspiraatio tuli hiihtäjän muodossa. Meri Hyvärisen tekemältä videolta näet, miten Iivo Niskasen piirteet löysivät paikoilleen. Ensin syntyvät ääriviivat. Sitten pääpiirteet. Seuraavaksi isommat valot ja varjot. Lopuksi pienet yksityiskohdat.

Hyvärinen rakentaa muotokuvansa kerros kerrokselta. Piirtotaulu toimii paperina ja sen oma kynä on kuin perinteinen lyijykynä. Lopputulos näkyy näytöllä Photoshop-ohjelmassa.

Ideansa Hyvärinen ammentaa ajakohtaisista urheilijoista ja tapahtumista, usein somea selaamalla. Joskus ajatus lähtee muovautumaan yksittäisen kuvan pohjalta. Tähän asti Hyvärinen on piirtänyt kuvista, mutta saman voisi tehdä toki elävästäkin mallista.

Toisaalta aktiivisen urheilijan istuttaminen penkkiin tuntikausiksi tuntuu Hyvärisestä erikoiselta ajatukselta.

Vaakakupissa haaveet ja tulevaisuuden vaateet

Toistaiseksi Hyvärinen ei ole ansainnut töillään, vaikka somen kautta pyydetään muotokuvia milloin kenestäkin.

– Kun kysyn, oletko valmis maksamaan siitä, niin yhtäkkiä ei kuulukaan mitään. Se on valitettavaa. Monesti ehkä ajatellaan, että "sinä kuitenkin mielelläsi piirtelet, niin teepä tuo". Kyllä tämä käy ihan työstä välillä, Hyvärinen miettii.

Keväällä Hyvärinen valmistuu graafiseksi suunnittelijaksi. Tie tähän pisteeseen ei ole kuitenkaan ollut mutkaton. Lukion jälkeen Hyvärinen piti välivuotta ja kävi päässään taistelua tulevaisuudesta.

Puntarin toista päätä keikautti koulutus, jolla tienaisi tulevaisuudessa varmat rahat. Hyvärinen kertoo ajatelleensa, että niillä rahoilla voisi sitten tehdä mitä haluaa. Kun Hyvärinen kaksi vuotta sitten avasi tradenomikoulutuksen pääsykoekirjat, järkytys oli suuri.

– Mietin, miten voin motivoitua opiskelemaan tätä, jos en pysty motivoitumaan edes pääsykokeisiin. Kaikki tuntui niin kaukaiselle.

Vaa'an toisessa kupissa painoivat kuvataiteet ja grafiikka. Sen valitsemalla Hyvärinen saisi jatkuvasti toteuttaa haaveitaan.

– Moni varmasti joutuu punnitsemaan omia haaveitaan näin keväällä. Nyt jälkikäteen tuntuu, että päätös oli omalla kohdallani ihan ilmiselvä. Toiveissa on edelleen työ, jossa pystyisin yhdistämään sekä piirtämisen että urheilun, Hyvärinen kaavailee.

Yli 55-tuntisia työviikkoja painavat naiset ovat muita suuremmassa masennuksen vaarassa, tuore tutkimus osoittaa. Myös viikonlopputyöt liittyvät masennusriskiin.

Journal of Epidemiology & Community Health -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 12 000 naisen ja 11 000 miehen terveystietoihin vuosilta 2010–2012.

Tulosten perusteella yli 55 tuntia viikossa työskentelevät potivat masennusoireita todennäköisemmin kuin 35–40-tuntisia työviikkoja tekevät, mutta tämä havaittiin vain naisilla. Viikonlopputyöt liittyivät masennusriskiin sen sijaan niin miehillä kuin naisilla.

Aineistosta ei voi suoraan päätellä, miksi pitkät työviikot lisäsivät vain naisten riskejä, mutta tutkijat pitävät useita vaihtoehtoja mahdollisina. Naiset joutuvat esimerkiksi kantamaan suuremman vastuun kotitöistä, jolloin heidän palautumisensa ja lepo jäävät vähäisemmäksi kuin miesten.

Pitkät työviikot on aiemmin yhdistetty myös suurentuneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja aivoverenkiertohäiriöihin.

Aiheesta muualla:

Lisää tietoa Britanniassa tehdystä tutkimuksesta Journal of Epidemiology & Community Health -julkaisun verkkosivuilla

Brasiliassa paikassa, jossa yksi Amazonjoen haaroista laskee Atlanttiin, kummasteltiin vajaa viikko sitten, mikä saa haaskalinnut kiertelemään syrjäisen Marajón saaren yllä.

Yllätys oli melkoinen, kun paikalliset kalastajat törmäsivät mangrovemetsässä kuolleeseen ryhävalaaseen. Luonnonsuojelujärjestö Bicho D´Águan ryhmä kävi varmistamassa löydön.

Valas oli kahdeksan metriä pitkä ja noin vuoden ikäinen – eli vielä poikanen. Löydettäessä eläin oli ollut kuolleena jo useita päiviä, arvioivat viranomaiset.

Valas oli mahdollisesti kellunut kuolleena meressä, ja mangrovemetsikköön se olisi päätynyt vuorovesiaallon kannattelemana. Mätänemiskaasut olivat keventäneet valasta. Löytöpaikalta oli rannalle vain viitisentoista metriä.

Tähän aikaan vuodesta vuorovesi nousee kahdesti päivässä lähes neljä metriä ja tuo maalle kaikenlaista tavaraa.

Valas oli kaikin puolin väärässä paikassa

Ryhävalas ei ollut pelkästään kuivalla maalla, vaan muutenkin pahasti eksynyt.

Brasilian rannikolla elää arviolta kymmeniä tuhansia ryhävalaita, mutta helmikuussa ne ovat yleensä siirtyneet Etelänapamantereen lähistölle useiden tuhansien kilometrien päähän löytöpaikasta.

Bicho D´Água -järjestön johtaja Renate Emin pohtii, että eläin on saattanut joutua eroon emostaan ja kuollut nälkään.

Biologit ovat yrittäneet selvittää valaan kuolinsyytä. Siitä etsitään myös merkkejä kalastajien verkoista tai törmäämisestä veneeseen, kertoo Emin brasilialaiselle G1-uutissivustolle. Tapauksesta uutisoi muun muassa CNN.

Mitä Trump ja Kim saavat aikaan kokouksessaan?

Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean johtajien tapaaminen on käynnissä Vietnamin Hanoissa. Kokouksen päätteeksi valtiojohtajat allekirjoittavat sopimuksen, minkä jälkeen presidentti Trumpin odotetaan pitävän tiedotustilaisuuden. Onnistuvatko Donald Trump ja Kim Jong-un sopimaan vaikkapa Pohjois-Korean ydinaseohjelman purkamisesta tai Koreoiden sodan päättävästä rauhanjuhlistuksesta? Seuraa tapaamista Ylen mukana täällä.

Ahdistava kokemus voi johtaa liikuntaharrastuksen lopettamiseen

Uuden tutkimuksen mukaan 31 prosenttia lapsista ja nuorista on kokenut kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista käytöstä liikuntaharrastusten parissa. Huonoja kokemuksia on enemmän joukkueista kuin yksilölajeista. Pojat kokevat kiusaamista tyttöjä enemmän.

Lapsiasiavaltuutettu vaihtuu

Valtioneuvosto nimittää tänään uuden lapsiasiavaltuutetun. Nykyinen valtuutettu Tuomas Kurttila vahvisti illalla Facebookissa, että häntä ei olla esittämässä tehtävään. Asiasta kertoi aiemmin Keskisuomalainen. Kurttila haki tehtävää uudelleen ja pyrkii samanaikaisesti kansanedustajaksi SDP:n listoilta. Lapsiasiavaltuutettu nimitetään tehtävään viiden vuoden määräajaksi.

Miten se menikään, oliko Aino Joukahaisen vai Lemminkäisen sisko?

Tänään vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. Kalevala on maamme kansalliseepos, joten se olisi syytä tuntea. On tietenkin vaka vanha Väinämöinen, seppä Ilmarinen ja Louhi Pohjolan emäntä, mutta ovatko kaikki sankarit ja tapahtumat painuneet mieleesi? Nyt voit testata tietojasi Kalevalasta ja ehkä myös sivistää itseäsi.

Pakastuvaa pohjoisesta alkaen, etelässä sateista

Lapissa pakkanen kiristyy ja koko Pohjois-Suomessa on pääosin poutaista. Ylen meteorologin Toni Hellisen mukaan maan keskiosassa on pilvistä ja muutama aste pakkasta. Etelässä liikkuu lumi- ja räntäsateita, joiden jälkeen lämpötila painuu pakkaselle. Perjantaiksi on luvassa koko maahan pakkaspäivä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Samalla, kun Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen johtajat tapaavat Vietnamissa, Pohjois-Koreaa koettelee paha ruokapula.

Sadot ovat olleet heikot kahtena vuonna peräkkäin, eikä tästäkään vuodesta odoteta hyvää.

– Tilanne on pahin kymmeneen vuoteen. Käytännössä toukokuussa maasta loppuu ruoka suurelta osalta kansaa, kertoo kehitysyhteistyöjärjestö Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola.

Aliravitsemus on vaivannut erityisesti maaseudun asukkaita Pohjois-Koreassa jo pitkään, mutta nyt tilanne on pahentunut.

– Kriittisin aika on kesällä, kun edellisvuoden sato on syöty, Hakola toteaa.

Samoilla linjoilla on Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

– Haittana on ollut sekä kuivuus että kovat tulvat. Lisäksi maassa on pulaa lannoitteista. Eli tässä vaikuttaa monta tekijää, Hemberg kertoo.

Fida on toimittanut apua Pohjois-Koreaan jo noin 20 vuotta. Kirkon ulkomaanapu ei toimi maassa tällä hetkellä, mutta harkitsee avustushankkeen käynnistämistä.

– Suomella ja Pohjoismailla on avun antajina melko hyvä maine, Hakola sanoo.

Avunpyyntöjä YK:lle ja suoraan järjestöille

Sekä Kirkon ulkomaanapu että Fida ovat saaneet Pohjois-Koreasta suoraan järjestöille esitetyt pyynnöt ruoka-avusta. Hanoin huippukokouksen alla Pohjois-Korea esitti yleisen avunpyynnön myös YK:n kautta.

Hemberg tai Hakola eivät silti usko, että pyyntö ennen huippukokousta olisi taktikointia esimerkiksi pakotteiden lieventämiseksi.

–Totta kai kokous voi vaikuttaa pyynnön tarkkaan ajankohtaan, mutta viestiä hädästä on välitetty jo pitkään, Hemberg toteaa.

Maailman ruokaohjelma arvioi, että yli 40 prosenttia pohjoiskorealaisista on aliravittuja.

Maan YK:lle esittämän pyynnön mukaan huonojen satojen aiheuttamaa vajetta paikkaamaan tarvittaisiin tänä vuonna noin 1,4 miljoonaa tonnia ruokaa. Pohjois-Korea on myös ilmoittanut, että kansalaisten päivittäin saamia ruoka-annoksia supistetaan.

Pakotteet vaikuttavat myös avustustyöhön

Kirkon ulkomaanapu teki tammikuussa arviointimatkan kolmeen eri maakuntaan Pohjois-Koreassa. Tarkoituksena oli selvittää, onko avun antamiselle edellytyksiä.

– Tässä kohtaa voi sanoa, että halukkuus ja valmius lähteä liikkeelle löytyvät. Seuraavaksi pitää löytää resurssit apuun, toiminnanjohtaja Jouni Hemberg sanoo.

Avustusjärjestöjen työhön vaikuttavat myös Pohjois-Koreaan kohdistuvat pakotteet.

– Matkustuslupien saamista on kiristetty, materiaaleja on vaikea viedä maahan ja maksuliikenne on hankaloitunut, Hemberg luettelee.

– Pankit eivät halua välittää rahaa Pohjois-Koreaan liittyvissä asioissa, vaikka itse avustustuotteet ostettaisiin muualta, Fidan Harri Hakola sanoo.

Pakotteet vaikuttavat siihen, kuinka moni järjestö Pohjois-Koreassa toimii. Hakolan mukaan esimerkiksi Fidan toiminta Pohjois-Korean sisällä on silti helpompaa kuin vielä muutama vuosi sitten.

– Jännittyneisyys ulkomaita kohtaan tiukkeni pari vuotta sitten tosi paljon. Mekin jouduimme pohtimaan, voimmeko jatkaa toimintaa. Mutta nyt on liennytystä ilmassa, Hakola kertoo.

– Jossain määrin historiallista lienee sekin, että viime uuden vuoden puheessaan Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un mainitsi myös oman väestön hyvinvoinnin, ei vain ulkoisia uhkia, Kirkon ulkomaanavun Hemberg pohtii.

Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Elina Sinkkonen ovat tänään kello 21.05 vieraina A-studiossa, jossa pohditaan, mitä ruokapulasta kärsivä Pohjois-Korea hakee Hanoin huippukokouksesta.

Kotityöt, laskut, lastenhoito, ehkä avun saamisesta taisteleminen, poliklinikalle kuskaaminen, sairastuneen hoitaminen tai pahimmillaan jopa jatkuva valvominen, ettei tämä vahingoita itseään tai muita.

Mielenterveyspotilaan omaisen hartaille jää valtava taakka, kun läheinen sairastuu. Lisäksi on huoli läheisestä ja tarve saada tietoa, mistä sairastuminen johtuu ja miten toisen oloa voisi helpottaa.

– Kun olin osastolla, ex-vaimoni maksoi laskuni ja katsoi, että kotona on kaikki hyvin sekä vieraili osastolla. Sairauteni on kohdellut lähipiiriäni aika konkreettisesti, kertoo urheiluselostajana tunnetuksi tullut Tapio Suominen.

Suominen sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Siihen kuuluvat voimakkaat masennusjaksot, jolloin sairastuneen mieli on maassa, mutta myös maniajaksot, jolloin sairastuneen mieliala on kohonnut tavallisesta ja energiaa tuntuu riittävän kaikkeen.

Pahimpina aikoina Suomista tukivat ex-vaimo, tytär, kaksi veljeä, äiti ja serkku. Heille Suominen on kiitollinen.

– He ovat olleet käytettävissä tai läsnä silloin, kun apua on tarvinnut. He ovat kuunnelleet, keskustelleet ja hoitaneet käytännön asioita, kun en ole päässyt ylös sängystä. Se tuki on ollut korvaamatonta.

Lähes puolet omaisista vaarassa sairastua itse

Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen kertoo, että läheisten rooli auttajina on merkittävä, mutta moni jää yksin tilanteen kanssa.

– Sairastuminen vaikuttaa aina koko perheeseen. Moni omainen kokee itsensä äänettömäksi ja näkymättömäksi. Kukaan ei välttämättä kysy omaiselta, että kuinka sinä voit, Hytönen toteaa.

Terveydenhuollossa keskitytään Hytösen mielestä liikaa vain sairastuneeseen, kun myös läheiset kaipaavat tietoa ja tukea.

Kun rakkaansa eteen haluaa tehdä mitä vain, mutta esimerkiksi kuntoutus maksaa, ajautuu osa pikavippikierteeseen. Moni läheinen myös häpeää hauskanpitoa tai oman ajan ottamista, koska toisella on niin paha olla.

Tutkimustenkin mukaan omaiset kannattaisi huomioida, sillä heillä on kohonnut riski sairastua itse.

FinFamin tekemässä omaiskyselyssä havaittiin, että 46 prosentilla omaisista on vaara sairastua itse. Riskitekijöitä ovat hoiva- ja valvontavastuu esimerkiksi itsetuhoisesta läheisestä sekä yksinäisyyden ja häpeän tunteet.

Lapsilla ja nuorilla riski on vielä suurempi. Noin 60 prosentilla, joiden vanhempi sairastaa mielenterveydenhäiriötä, on itsellä riski sairastua. Monet peittelevät vanhemman sairautta huostaanoton pelossa.

"Aistin, että lähipiirini on voinut hengähtää"

Myös Tapio Suominen on huomannut, että hänen lähipiirinsä vointi on paljon riippuvainen Suomisen omasta voinnista.

– Heidän uskonsa on ollut koetuksella, kun sairauteni on ollut voimakkaampaa varsinkin viime keväänä ja kesänä. Nyt, kun olen puolisen vuotta voinut paremmin, aistin ja tiedän, että lähipiirini on voinut hengähtää.

Suomisen lähipiiri on myös pystynyt puhumaan aiheesta keskenään ja saanut sitä kautta vertaistukea.

Lähipiirin panos on ollut erityisen tärkeä siinä vaiheessa, kun Suominen ei suostunut myöntämään itselleen, että kaikki ei ole kunnossa. Viimeinen sysäys avun hakemiseen tuli juuri lähipiiriltä.

– Ensimmäisen kerran, kun päädyin osastohoitoon, velipoikani tuli kotiini hakemaan, mutta olin päättänyt, etten lähdekään. Hän sanoi, että nyt mennään, hänellä on kyllä aikaa odotella.

Sannikka & Ukkola -ohjelmassa puhutaan Yle TV1:llä perjantaina klo 20.00 alkavassa suorassa lähetyksessä mielenterveysongelmien omaisten roolista. Vieraana Tapio Suominen ja Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. Puolueiden puheenjohtajasarjassa Li Andersson.

Hallituksen uusin ehdotus maakuntien rahoituksen korjaamisesta saa hyytävää arvostelua oikeusoppineilta.

Apulaisprofessori Pauli Rautiaisen mukaan hallitus on muuttanut perustuslakivaliokunnan sitovan kannanoton vain mielipidekysymykseksi.

Professori Lasse Lehtonen puolestaan sanoo, että korjausehdotuksista huolimatta sote-uudistus voisi joillain alueilla vaarantaa pienten, mutta kalliiden potilasryhmien palvelut.

Monet asiantuntijat ovat pitkään epäilleet maakuntien rahoituksen riittävyyttä. Sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla vuoden 2030 loppuun mennessä.

Erityisen tärkeä kysymys on, miten rahoitus järjestetään niissä tilanteissa, joissa maakunnan rahat eivät riitä tarpeellisiin palveluihin. Maakunnan on myös aina kyettävä varmistamaan omalla tuotannollaan palvelujen saatavuus.

Perustuslakivaliokunta vaati jo kesäkuussa hallituksen esitykseen muutosta, jotta ihmisten palvelut ja perusoikeudet eivät vaarannu. Sosiaali- ja terveysvaliokunta velvoitettiin tekemään korjaukset.

Hallitus korjasi rahoitusmallia jo viime vuonna

Marraskuisessa sote-valiokunnan mietintöluonnoksessa rahoitusta muutettiin niin, että valtion olisi korotettava kaikkien maakuntien kokonaisrahoitusta, jos rahoituksen taso olisi riittämätön useammassa kuin 7 maakunnassa tai jos vaikeuksissa olevien maakuntien asukasmäärä on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasmäärästä.

Tämä rahoitus korottaa pysyvästi maakuntien yhdessä saamaa rahoitusmäärää.

Lisäksi yksittäisellä maakunnalla olisi oikeus saada lisärahoitusta, jos rahoituksen taso vaarantaisi maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä rahoitus olisi tälle maakunnalle tilapäistä.

Perustuslakivaliokunta vaati vielä perjantainakin parannuksia

Viime perjantaisessa lausunnossa perustuslakivaliokunta totesi, että laissa on turvattava ehdotettua paremmin maakuntien rahoitus.

Perustuslakivaliokunta ei puuttunut yksittäisen maakunnan lisärahoitukseen muutoin kuin vaatimalla, että jokaisella maakunnalla on oltava kyky reagoida häiriötilanteisiin omalla palvelutuotantonnollaan.

Sen sijaan perustuslakivaliokunta oli tyytymätön siihen, miten rahoituksen taso varmistetaan kokonaisuudessaan niin, että ihmiset saavat tarpeelliset palvelunsa.

Hallitus vastasi perustuslakivaliokunnan vaatimukseen esittämällä rahoituksen korottamista, jos rahoituksen ongelmat koskevat 5:ttä maakuntaa tai 35 prosenttia väestöstä.

Siis 7 maakuntaa on muuttunut 5:ksi ja 40 prosenttia 35 prosentiksi.

Professori Lasse Lehtonen sanoo, että perustuslakivaliokunta selkeästi suositti sitä, että keinotekoiset prosentti- ja maakuntamäärät olisi poistettu. Hänen mukaansa hallitus kuitenkin valitsi tässäkin koetetaan kepillä jäätä -menetelmän. Se haluaa pitää kiinni säästötavoitteestaan.

Hallitus ei edelleenkään ole valmis tinkimään tavoitteestaan hillitä kustannuksia 3 miljardilla.

Professori Lehtonen sanoo myös, että tämä korjausehdotus on ongelmallinen perustuslain kannalta. Vaarana on, että jollakin alueella pienten, mutta kalliiden potilasryhmien palvelut voisivat vaarantua.

– Jos vaikka Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat olisivat kaikki vaikeuksissa, niin edellytykset rahoituksen tarkistamiselle eivät täyttyisi ja esimerkiksi joidenkin syöpäpotilaiden palvelut voisivat vaarantua, Lasse Lehtonen sanoo

Perustuslakivaliokunnan mielestä se, että sosiaali- ja terveysvaliokunta lisäsi rahoituslakiin prosentti- ja maakuntamäärät, kiristi maakuntien rahoitusta.

Tänään antamassaan vastineessa hallitus ei tätä perustuslakivaliokunnan tulkintaa hyväksy.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoo, että perustuslakivaliokunnan tulkinta, että prosentti- ja maakuntamäärät merkitsevät kiristystä hallituksen alunperin esittämään rahoitusmalliin, ei ole mielipidekysymys, vaan perustuslakivaliokunnan sitova valtiosääntöoikeudellinen kannanotto.

Lisäksi hän sanoo, että yli 7 maakunnan muuttuminen 5:ksi ja 40 prosentin muuttuminen 35 prosentiksi ei vastaa perustuslakivaliokunnan muutosvaatimusta.

– Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta edes harkitsee vastineen mukaista etenemistä, sen tulisi pyytää perustuslakivaliokunnalta uutta lausuntoa, Rautiainen sanoo.

Lue myös:

Sote-uudistus vaatii entistä enemmän aikaa – lakipaketin molemmat osat hyväksyttävä ennen kuin uudistus voi astua voimaan

Sote-valiokunnassa syntyi heti riita – oppositio pillastui päätöksestä, ettei asiantuntijoita enää tarvitse kuulla: "Kertoo paniikista"

Analyysi: Sote kiertyy yhä hankalampaan umpisolmuun –
löytyykö hallituksesta avaajia?

Analyysi: Sote-matkan 11 käännettä ja tulos – vai ulos? Onko perustuslakivaliokuntakin vaarassa tahraantua politikoinnista?

Yhä jatkuva sote-saaga – tässä lyhyesti soten käänteet viime hallituskausilta

Puolangan kunnan humoristinen kyltti Paltamontien varressa on kaatunut toissa viikonlopun myrskyn aikana.

Kesäkuussa Puolanka halusi hyödyntää pessimismibrändiään ja erottua joukosta pystyttämällä mainoskyltit. Kunnan rajalle nousivat kirkuvan keltaiset kyltit, joissa luki "Seuraavana Puolanka, vielä ehdit kääntyä pois" ja "Olet kohta Puolangalla, oletko eksynyt?"

Kyltit ovat keränneet paljon huomiota sosiaalisessa mediassa (MTV). Nyt näkyvyyttä on tullut siitä, että toinen kylteistä on nurin.

– Kyltillä haluttiin saada myrsky aikaiseksi ja se saatiin. Sitten tuli oikea myrsky ja kyltti kaatui. Se on siis saavuttanut sille annetun tehtävän, sanoo Puolangan pessimistien puheenjohtaja Tuomo Seppänen.

Seppänen muistelee, että huomio kaatuneesta kyltistä tuli ohi ajaneelta matkalaiselta.

– Luulimme, että kyltti olisi lentänyt Oulujärvelle saakka, mutta sitten huomasimme, että sehän oli saanut tarpeekseen ja kaatunut. Pitäisi käydä kyltiltä itseltään kysymässä, miten se tämän kokee.

– Pari viikkoa sitten joku puolankalaisista uhkaili käyvänsä kaatamassa kyltin. Luonto näköjään hoiti uhkauksen. Kaikki kylttien ympärillä käynnissä oleva säpinä ja ristiriita luonnollisesti ilahduttavat meitä pessimistejä, sanoo Seppänen.

Puolangan elinkeinopäällikkö Heikki Kanniainen vitsailee, että pessimisminkin rajat ovat jossain. Edes paljon huomiota herättänyt kyltti ei jaksanut seistä jaloillaan Puolangalla. Kanniaisen mukaan kupsahtanutta mainoskylttiä ei aiota nostaa ylös ainakaan tänä talvena.

– Kuvien perusteella se vaikuttaa olevan ehjänä, se pitää nostaa ja tukea paremmin kesällä.

Elinkeinopäällikkö ilakoi, että kunta saa pessimismistä kaiken irti, tapahtui mitä tahansa. Pessimistinen huumori on parinkymentä vuotta aiheuttanut virnuilua vain pienessä piirissä. Nyt huumori on levinnyt laajalle ja saanut aikaiseksi leppoisaa kommentointia.

– Myös pessimismiä kunnan markkinoinnissa vastustaneet ovat myöntäneet tämän olevan hyvästä, Kanniainen.

Mitä olet mieltä Puolangan kunnan itseironisesta markkinoinnista? Voit keskustella aiheesta jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.

Lue lisää:

"Vielä ehdit kääntyä pois" – Puolanka saa huiman näkyvyyden huumorikyltillään, ja lisää on tulossa