Yksi ihminen kuoli kahden rekka-auton kolarissa Tervolassa Nelostiellä myöhään keskiviikkoiltana.

Poliisin alustavien tietojen mukaan kohti etelää ajaneen täysperävaunuyhdistelmän perävaunu oli alkanut heittelehtimään ja kääntynyt vastaantulijoiden kaistalle. Kohti pohjoista ajanut puoliperävaunuyhdistelmä oli törmännyt hallinnasta lähteneeseen perävaunuun.

Puoliperävaunuyhdistelmän kuljettaja kuoli onnettomuudessa. Täysperävaunuyhdistelmän kuljettaja ja matkustaja eivät loukkaantuneet.

Tie onnettomuuspaikalla oli poikki keskiviikkoillasta varhaiseen torstaiaamuun saakka.

Parran kasvattaminen ja isot parrat tulivat Suomessa muotiin kymmenisen vuotta sitten. Partamuodin edelläkävijät ovat kuitenkin pienentäneet partansa jo jonkin aikaa sitten. Nyt vapaasti kasvavien pöheikköjen ja rehottavien metsuripartojen aika alkaa tällä erää olla ohi muidenkin kuin muotia etunenässä seuraavien trendsetterien naamoissa.

Tämän hetken suomalaismiehen standardiparta on edelleen kokoparta, mutta viime vuosiin verrattuna se on vähän pienempi, kertoo kymmenen vuotta suomalaismiesten partoja ajellut parturi Tiina Sarja. Olennaista on groomaus eli parran pitää olla huolellisesti siistitty ja hoidetun näköinen.

– Leikkaamisen, trimmaamisen ja sheivaamisen lisäksi parta föönataan, öljytään ja vahataan sekä viimeistellään, esittelee Sarja parturissa tyypillisesti tehtävää groomausta.

Luvassa ehkä härskimpää hulluttelua

Parran muodolla ei tällä hetkellä ole niin väliä. Usein muoto määräytyy kunkin miehen yksilöllisen parrankasvun perusteella. Suomalaiset eivät myöskään ainakaan vielä juuri osaa kysellä vaikkapa käytetyimmille partamalleille Amerikassa annettujen partanimitysten ja perään.

– Täällä korkeintaan puhutaan, että pistetäänkö Lemmyt vai Dalit?

Pelkästään viiksien ja partojen joka toinen vuosi järjestettävien maailmanmestaruuskisojen lähes 20 sarjaa osoittavat, että erilaisia vaihtoehtoja kyllä löytyy roiseista naamakampauksista hienostuneempiin luomuksiin. Sarja arveleekin, että seuraava partatrendi olisi aikaisempaan verrattuna rohkempi massasta erottautuminen.

– Uskoisin, että mennään vähän semmoiseen härskimpään, hulluttelevampaan suuntaan, hän povaa.

Parran pitämisestä on tullut välineurheilua

Groomauksen tultua muotiin parran pitämisestä ja hoidosta on tullut monelle miehelle suoranaista välineurheilua. Vermeet hankitaan usein nettikaupoista, mutta perustarvikkeita löytyy jo myös ympäri Suomen isojen markettien kosmetiikkaosastoilta.

– Nykyään on arsenaalia! Suurin osa miehistä tietää, että pitää olla esimerkiksi partaöljyt ja -vahat, Tiina Sarja iloitsee.

Todella pitkälle harrastuksessa pääsee, jos öljyn ja vahan oheen hankkii asianmukaiset parranajovälineet, partasaippuan, -kamman ja -sakset. Tosiharrastajille on tarjolla kaikenlaista tilpehööriä partabalmeista ja -pomadeista partaseerumeihin ja -silottajiin. Värjääminen ja partakorujen käyttö on Suomessa ollut toistaiseksi harvinaista.

Iso bisnes partatuotteista

Kauppiaille parrasta on tullut miljoonabisnes. Muutaman suuren nettikaupan ohella lukuisat pienemmät yrittäjät houkuttelevat asiakkaita eri tavoin ja moni vieläpä omilla tuotteillaan. Esimerkiksi erilaisia öljyjä ja vahoja on eri nettikaupoissa tarjolla yhteensä satoja.

Tarkkoja lukuja nimenomaan partaan liittyvien välineden ja kosmetiikkatuotteiden myynnin kasvusta Suomessa ei ole mahdollista saada, koska tilastoissa eivät ole mukana kaikkien alan toimijoiden luvut. Osa tuotteista tilataan vieläpä suoraan ulkomailta ja suomalaisetkaan tilastot eivät erittele partatuotteta riittävällä tarkkuudella muista miehille myydystä kosmetiikasta.

Partatuotteiden myynnin kasvuluvut ovat joka tapauksessa kaksinumeroisia. Pelkästään Suomessa partoihin liittyviä selviä hifistelytilpehöörejä myydään useilla miljoonilla euroilla, eikä tässä summassa ole mukana peruspartakoneet, -höylät ja -vaahdot.

Myös parturissa käyminen yleistynyt

Niin ikään parran ajattaminen parturilla on yleistynyt Suomessa selvästi. Alalla on muutama isompi ketju ja myös yksityisten yrittäjien määrä on kasvanut selvästi. Tämän voi huomata esimerkiksi suurempien kaupunkien keskustojen kivijalkojen liiketiloissa.

Tämän jutun pääkuvana olevalla videolla toukokuussa järjestettäviin viiksien ja partojen MM-kisoihin osallistuva vuoden 2011 Dali-viiksien sarjan maailmanmestari Juhana Helmenkalastaja kertoo oman salaisuutensa onnistuneeseen viiksien muotoiluun.

Katolinen kirkko on maailman mahtavin uskonnollinen instituutio. Ranskalaisen sosiologin Frédéric Martelin upouuden kohukirjan mukaan se on myös maailman väkilukuisin homoyhteisö. Teoksen nimi on ytimekäs ”Sodoma”.

Martel on tehnyt neljä vuotta kenttätutkimusta sekä Vatikaanissa että kymmenissä maissa. Hän väittää, että tukahdutettu homoseksuaalisuus on avain katolisen kirkon ymmärtämiseen viime vuosikymmeninä.

21. helmikuuta Vatikaanissa alkoi paavi Franciscuksen koolle kutsuma huippukokous. Paikalle kerääntyi satayhdeksänkymmentä korkeaa kirkonmiestä ympäri maailmaa pohtimaan katolisen kirkon pedofiliaskandaaleja.

Edellinen vuosi on ollut katolisen kirkon kannalta häpeällinen. Uusia lasten hyväksikäyttötapauksia on tullut ilmi tuhansia. Helmikuun alussa paavi tuli paljastaneeksi, että on myös pappeja, jotka ovat raiskanneet nunnia ja pitäneet näitä suoranaisessa seksiorjuudessa.

Silmien ummistaminen tuntuu olevan yhtä kiinteä osa Vatikaania kuin Pietarinkirkko.

Lisäksi julkisuuteen ovat vuotaneet salassa pidetyt ohjeet, joiden mukaan isäksi tulleen papin tulisi luopua pappiudestaan ja omistautua lapsensa kasvatukselle. On vaikea ymmärtää, miksi moinen ohje pitäisi kätkeä, mutta silmien ummistaminen tuntuu olevan yhtä kiinteä osa Vatikaania kuin Pietarinkirkko.

Tämä onkin Martelin pääargumentti. Homoseksuaalisuus ei liity mitenkään pedofiliaan, mutta Vatikaanin pappien homoseksuaalisuuden piilottelu on Martelin mukaan luonut salailun kulttuurin, jossa mitään ei tunnusteta. Tieto seksuaalisista väärinkäytöksistä lakaistaan maton alle.

Paavi Franciscuksenkaan paperit eivät ole täysin puhtaat.

Esimerkkinä tahrasta on lasten ja aikuisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu yhdysvaltalaiskardinaali Theodore McCarrick, jolta helmikuussa viimein riistettiin pappisoikeudet. Hän on ensimmäinen seksirötösten vuoksi erotettu kardinaali milloinkaan.

Metoo-liikehdintä on paljastanut, miten helposti vallan ja seksuaalisen halun cocktail tulehtuu.

Todisteita McCarrickia vastaan oli esitetty jo 1990-luvulta alkaen. Peräti kolmen kardinaalivaltiosihteerin eli Vatikaanin ulkoministerin uskotaan olleen tietoisia hänen puuhistaan. Edellinen paavi asetti lopulta rajoituksia miehen toiminnalle, mutta paavi Franciscus kumosi ne. Nyt paavia syytetään vakavan asian vähättelystä.

Metoo-liikehdintä on paljastanut, miten helposti vallan ja seksuaalisen halun cocktail tulehtuu. Uskonnollisen vallan ja seksin sekoitus on erityisen myrkyllinen.

Uskonnollinen auktoriteetti ei nimittäin perustu rahaan, urheilusuorituksiin tai lavakarismaan. Se nojaa kuvitelmaan tuonpuoleisesta, kaikkivaltiaasta voimasta. Uskonnollinen johtaja on tuon kuvitellun voiman edusmies. Ja kuten tiedetään, suomalaisissakin uskonnollisissa liikkeissä nämä edusmiehet ovat tehneet törkeyksiä.

Selibaattisääntö on sekä järjetön että luonnonvastainen. On vaikea nähdä, miten siitä voisi seurata mitään hyvää.

Kristinuskon erityispiirre on synnintunnossa piehtarointi. Seksi on väärin ja vaatii kieltoja. Katolisten pappien selibaattia perustellaankin eräänlaisella synnittömyydellä: papilla on jo ikään kuin toinen jalka valmiiksi taivaassa. Mutta selibaattisääntö on sekä järjetön että luonnonvastainen. On vaikea nähdä, miten siitä voisi seurata mitään hyvää. Ilmeistä on, että siitä on seurannut paljon pahaa.

Alkukirkon papit saivat olla naimisissa. Viralliseksi säännöksi selibaatti nostettiin vasta vuoden 1139 kirkolliskokouksessa. Paavi Franciscus on itse asiassa vihjannut, että siitä voitaisiin luopuakin.

Ja miksipä ei. Aika ja maailmankuvan muutokset ovat ajaneet monien peruskristillisinä pidettyjen uskomusten ohitse. Ei ole kauan siitä, kun kirkon mielestä orjuus oli aivan normaali, luonnonjärjestyksen mukainen olotila. Nykyään edes moni pappi ei usko ruumiin ylösnousemuksen kaltaisiin oppeihin, joiden alkusynnyn voi ymmärtää ihmiskunnan aamuhämärällä mutta jotka nykytiedon valossa ovat tolkuttomia.

En ole uskonnollinen, mutta en silti toivo pahaa katoliselle kirkolle. Kaikilla kirkoilla olisi mahdollisuus toimia moraalisina kompasseina ellei niiden oma magneettinen pohjoisnapa olisi hukassa. Niitä tuntuu kiinnostavan vain se, kuka makaa kenenkin kanssa ja miten seksihalut parhaiten kielletään.

Seurauksena on maailmanlaajuinen ahdistus.

”Kuunnelkaamme pikkuisten tuskanhuutoja”, paavi vetosi kuulijoihinsa pedofiliakokouksen avatessaan ja toivoi, että Pyhä Henki ohjaisi kirkkoa puhdistusprosessissa. Viime vuosikymmenien valossa Pyhä Henki ei valitettavasti vaikuta toimeliaalta eikä oikeamieliseltä. Kokouksen lopuksi paavi tosin lupaili muutosta. Epäillä sopii, uskaltaako kirkko olla riittävän radikaali.

Ensimmäinen homoliittoon avoimesti vihitty katolinen – tai miksei myös luterilainen – pappi olisi raikas avaus.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.

Lapsiasiavaltuutettu vaihtuu. Tehtävää hoitanut Tuomas Kurttila kertoo Facebookissa, että häntä ei olla esittämässä tehtävään, kun valtioneuvosto nimittää lapsiasiavaltuutetun tänään.

Asiasta kertoi aiemmin Keskisuomalainen. Lapsiasiavaltuutetun virka täytetään aina viiden vuoden määräajaksi, ja Kurttilan kausi on pian loppumassa. Hän haki tehtävää uudelleen ja pyrkii samanaikaisesti kansanedustajaksi Keski-Suomen piiristä SDP:n listoilta. Kurttila kertoo Facebookissa, että hänen viimeinen työpäivänsä lapsiasiavaltuutettuna on 30. huhtikuuta.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista.

Syksyn taksiajelut herättivät huomiota

Kurttilan taksinkäytöstä nousi loppuvuodesta keskustelua, kun Uutissuomalainen uutisoi, että hän oli käyttänyt syksyllä kolmen kuukauden aikana taksimatkoihin noin 5 000 euroa.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto kommentoi matkoja kertomalla, että Kurttila on pitänyt vuosittain noin 150 esitelmää tai luentoa ympäri Suomen eikä ole käyttänyt työssään omaa autoa. Hän ei myöskään nosta esiintymisistään palkkioita. Lisäksi toimistosta kerrottiin, että toimiston työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti työmatkoilla käytetään sujuvinta ja vähiten työntekijää kuormittavaa matkustustapaa.

Oikeusministeriö selvitti matkakulujen perusteita tulosohjaajan roolissa. Ministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen kommentoi tuolloin, että laillisuusvalvonta on asia erikseen. Ministeriö löysi taksinkäytöstä huomautettavaa mutta totesi, että matkat olivat liittyneet virkatehtäviin ja tilaisuuksiin, jotka kuuluvat valtuutetun itsenäiseen harkintaan.

Ministeriö ei siksi ottanut kantaa yksittäisten taksimatkojen asianmukaisuuteen tai valtuutetun tilaisuuksiin osallistumisen perustelujen sisällön arviointiin.

Lue myös:

Oikeusministeriö lapsiasiavaltuutetun taksimatkoista: Matkustusmääräyksiä tulee noudattaa poikkeuksetta(17.12.18)

Taksikulujaan puolusteleva lapsiasiavaltuutettu: "Tapaamiset ovat luonnollinen osa työtäni" – Uutissuomalainen: Oikeusministeri selvityttää kulut(12.12.18)

Uutissuomalainen: Lapsiasiavaltuutettu on ajellut taksilla kolmessa kuukaudessa noin 5 000 euron edestä(12.12.18)

Espoon Otaniemeen on valmistumassa Suomessa uudenlainen geoterminen lämpölaitos, jonka poraustyöt ovat aiheuttaneet ihmettelyä ja huoltakin lähiseutujen asukkaissa.

St1 Deep Heat Oy:n hanke käsittää kaksi syvää kaivoa, joista toinen vie vettä yli kuuden kilometrin syvyyteen ja toinen nostaa sitä 120-asteisena takaisin. Lämpölaitoksen uskotaan tuottavan jo ensi vuonna kymmenen prosenttia espoolaisten tarvitsemasta kaukolämmöstä – ilman päästöjä ja savupiippuja.

Ja jos hyvin käy, rakentuu samanlaisia laitoksia myös muihin Suomen kaupunkeihin.

Liian hyvää ollakseen totta?

Lähiseuduilla paukkui ja tärisi

Viime kesänä Otaniemen lähialueilla ihmeteltiin outoja paukahduksia ja maan järinää, jollaisia ei ollut aiemmin kuultu tai koettu.

Syynä olivat uuden lämpölaitoksen rakennustyöt. Kahdesta kaivosta ensimmäiseen ruiskutettiin suurella paineella vettä, jotta kallioperässä luonnostaan olevat hiushalkeamat avautuisivat ja joiden kautta lämpenevä vesi löytäisi tiensä myöhemmin toiseen yhtä syvälle yltävään kaivoon.

Suomen kallioperä on niin tiivistä, että se välitti tapahtumat ääninä ja tärähtelyinä ihmisten ilmoille. Moni lähiseutujen asukas koki ne epämiellyttävinä ja asia nousi puheenaiheeksi – uutisiinkin asti.

Kysyttiin, tarkoittaako uusi laitos sitä, että paukkeet ja tärinät muodostuvat jokapäiväisiksi.

Sekä viranomaiset että ST1 Deep Heat vakuuttavat kuitenkin, että näin ei tule käymään. Pauke ja järinät liittyivät juuri veden ruiskuttamiseen suurella paineella, ja sen vaiheen pitäisi nyt olla ohitse. Kun laitos aikoinaan on normaalikäytössä, ei näitä pitäisi enää esiintyä.

– Avaamiseen liittyvää tärinää ei pitäisi tulla, ellei sitten laitteisto tukkeudu uudelleen, sanoo Seismologian instituutin tutkimusjohtaja Annakaisa Korja.

ST1 Deep Heatin tuotantojohtaja Tero Saarno puolestaan muistuttaa, että kuulohavaintoja oli vain 37, kun tapahtumia maan alla oli 44 000.

Tällainen maanjäristysten valvonta on kuitenkin Suomen viranomaisille uusi asia, mistä kertoo sekin, että äskettäin Helsingin yliopistossa järjestettiin eri tahojen tapaaminen, johon osallistui myös sveitsiläinen asiantuntija Stefan Wiemer. Tapaamisesta kertoi Helsingin Sanomat.

Maa järisi viime kesänä enimmillään 1,9 magnitudin voimalla. Tutkimusjohtaja Korjan mukaan jonkun verran seismisiä järinöitä jää jäljelle ja niitä tulee olemaan todennäköisesti aina. Määrä on kuitenkin huomattavasti viimekesäistä vähäisempi.

Sveitsin ja Etelä-Korean esimerkit mietityttävät

Hankkeen arvostelijat ovat muistuttaneet, mitä tapahtui Baselissa Sveitsissä runsaat kymmenen vuotta sitten, kun sinne rakennettiin samanlaista voimalaa.

Kaupungissa mitattiin useita maanjäristyksiä, joista voimakkain oli peräti 3,4 magnitudia. Lähialueiden rakennuksiin ilmestyi murtumia, joiden korjaamisesta jouduttiin maksamaan korvauksia. Seuranneen julkisen keskustelun jälkeen laitoksen rakennustyöt päätettiin keskeyttää.

Suomalaiset asiantuntijat toteavat joukolla, että osasyy maanjäristysten rajuuteen oli Sveitsin maaperä, joka on Suomen kallioperään verrattuna luonnostaan aktiivisempaa.

ST1:n Saarnon mukaan sveitsiläiset myös pumppasivat vettä syvyyksiin varsin eri tavalla kuin Otaniemessä. Heidän mittausverkostonsa ei myöskään ollut yhtä hyvä kuin Otaniemessä.

Voiko Suomessa tapahtua yhtä kovia järistyksiä kuin Baselissa?

Geologisen tutkimuskeskuksen eli GTK:n johtava asiantuntija Teppo Arolan mukaan teoreettinen riski on olemassa, se ei tosin ole suuri. Ja luultavimmin sellainen tapahtuisi juuri paineistuksen aikana.

Meilläkin on Arolan mukaan isomman riskin alueita kalliossa. Siksi tällaisia laitoksia ei pidä rakentaa peruskallion siirros- tai heikkousvyöhykkeille.

Vielä Baseliakin isompi oli järistys, joka sattui Pohangissa Etelä-Koreassa kaksi vuotta sitten, kun siellä testattiin geotermistä koelaitosta. Luultavasti voimalaan liittyvä 5,4 magnitudin järistys johti yli 80 ihmisen loukkaantumiseen ja aiheutti pahoja tuhoja 200 rakennukselle. Tapauksesta kertoi tiedelehti Nature.

Ympäristöministeriö raportoi lupakäytännöistä

Geotermisiä laitoksia on suunnitteilla muuallekin Suomeen, ainakin Turkuun, Tampereelle ja toinen Espooseen.

Uusiin laitoksiin varaudutaan myös ympäristöministeriössä, joka julkistaa lähiviikkoina raportin. Siinä ohjeistetaan lupaviranomaisia ja poliitikkoja huomioimaan, mitä kaikkea tällaisen hankkeen yhteydessä pitää ottaa huomioon.

Ohjeissa ei oteta yleisemmin kantaa geotermisiin laitoksiin, vaan kyseessä on tukityökalu, korostetaan ministeriöstä.

Lisäksi esimerkiksi Helsingissä järjestetään toukokuussa aiheeseen liittyvä tiedotustilaisuus. Seismologisen instituutin Annakaisa Korjan mukaan esimerkiksi Sveitsissä ja Hollannissa on jo olemassa hyviä oppaita, joten pyörää ei tarvitse keksiä ihan kokonaan uudelleen.

Otaniemen voimala käyttöön ensi vuonna

Otaniemen toisen porakaivon poraaminen jatkuu taas loppuvuodesta. Kaivo on nyt noin 3,3 kilometrissä, joten kaivettavaa riittää vielä kolmen kilometrin verran.

Itse laitos on määrä ottaa käyttöön ensi vuoden keväällä. Silloin sen tuottama lämpö alkaa korvata tähän asti hiilellä ja maakaasulla tuotettua lämpöä, sanoo ST1 Deep Heatin Saarno.

Niin Saarno kuin viranomaistahotkin korostavat, että Otaniemen voimala on tutkimus- ja tuotekehittelyprojekti, jonka uskotaan helpottavan tulevia voimalahankkeita.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen maaperässä tehdään tällaista, joten ei voi olettaa, että kaikki menee heti nappiin, sanoo GTK:n Arola.

Jos kaikki menee hyvin, voi tällaisen laitoksen olettaa tuottavan lämpöä jopa vuosikymmenten ajan. Laitos toimii niin kauan, kun kalliosta lähtee lämpöä.

Tärkeää on myös saada laitos toimivaksi. Kompastuskiveksi voi muodostua esimerkiksi juuri se, kuinka paljon tehoa siitä saadaan. Se nähdään melko pian.

Kalevala on maamme kansalliseepos, joten kaikkihan sen tuntevat. On tietenkin vaka vanha Väinämöinen, seppä Ilmarinen ja Louhi Pohjolan emäntä, mutta ovatko kaikki sankarit ja tapahtumat painuneet mieleesi?

Onko Kalevala sinulle suomalaisuuden perusteos, koulussa pakkoluettu tiiliskivi, inspiroiva fiktio, kaikuja menneisyydestä vai jotain ihan muuta? Kuinka testissä kävi? Osallistu keskusteluun jutun alapuolella. Kommentointi on auki klo 22 saakka.

Katso myös: Kioski esittää: Kalevala noin 100 sekunnissa

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen sanoo, että hän seurasi presidenttiä sokeasti ja hänen uskollisuutensa presidentille on vienyt häneltä kaiken.

Cohen oli koko päivän edustajainhuoneen valvontakomitean kuultavana. Yle Uutiset seurasi kuulemista hetki hetkeltä.

– Uskollisuuteni Trumpille on vienyt minulta kaiken – perheeni onnellisuuden, ystävyyssuhteita, oikeuden työskennellä asianajajana, yritykseni, elinkeinoni, kunniani, maineeni ja pian myös vapauteni, Cohen sanoi.

Cohen sanoo rukoilevansa, ettei Yhdysvallat tee samoja virheitä kuin hän eikä maan tarvitse maksaa sitä kallista laskua, joka hänen ja hänen perheensä täytyy maksaa.

Cohen päätti kuulemisen kiittämällä mahdollisuudesta kertoa oman totuutensa.

– Toivon, että se auttaa Yhdysvaltoja parantumaan.

Cohen kertoi kuulemisessa aiemmin, että Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä viime kesänä oli yksi hetkistä, joka sai hänet puhumaan totta julkisuudessa.

Cohen kutsui Trumpia huijariksi ja rasistiksi

Komitean jäsenet pommittivat Cohenia niin kysymyksillä kuin kovalla arvostelullakin, ja julkinen kuuleminen esitettiin suorana monissa medioissa.

Kuulemisen aluksi Cohen luki ääneen 20-sivuisen, tunteikkaan lausunnon, jossa hän kertoi kokemuksiaan Trumpin kanssa työskentelystään. Cohen toimi Trumpin asianajajana ja luottomiehenä vuosikymmenen ajan.

Amerikkalaismediat julkaisivat etukäteen poimintoja Cohenin lausunnosta, jossa hän kertoi muun muassa Trumpin tienneen neuvonantajansa Roger Stonen puhuneen vuotosivusto Wikileaksin kanssa demokraattien sähköpostivuodosta ennen kuin vuoto tapahtui.

Lausunnossa ei muutenkaan säästelty entistä pomoa. Cohen kutsui Trumpia muun muassa huijariksi ja rasistiksi, joka osaa olla mukava, antelias ja uskollinen, mutta ei luonnostaan ole mitään niistä. Cohen kertoi useita esimerkkejä Trumpin suusta kuulemistaan rasistisista kommenteista.

Cohen sanoi myös uskovansa, että Venäjä sekaantui vaalikampanjaan, vaikka hänellä ei ole esittää asiasta todisteita. Hän epäilee, että Trump tiesi etukäteen poikansa Donald Trump Juniorin ja venäläisten tapaamisesta Trump Towerissa New Yorkissa ennen vaaleja.

Cohenin mukaan Trump pyysi valehtelemaan myös Melania Trumpille

Cohen lisäksi sanoi kuulemisessa, että Trump ohjeisti häntä valehtelemaan pornonäyttelijä Stormy Danielsina tunnetun Stephanie Cliffordin hyssyttelyrahoista. Cohenin mukaan Trump oli pyytänyt häntä sanomaan, ettei Trump tiennyt Cliffordille maksetuista rahoista. Clifford on väittänyt, että hänellä oli salasuhde Trumpin kanssa vuonna 2006.

Cohenin mukaan Trump oli presidenttinä, kun tämä esitti valehtelupyynnön.

Lisäksi Cohen väittää, että Trump pyysi häntä valehtelemaan Melania Trumpille Cliffordille tehdyistä maksuista.

Todisteita ja todistamattomia väitteitä

Cohenin uskottavuus on kyseenalaistettu, koska hän sai joulukuussa kolmen vuoden vankeustuomion muun muassa kongressille valehtelusta ja veronkierrosta. Monet edustajat huomauttelivatkin, että Cohen valehtelee väittäessään, ettei ole valehtelija, koska on aiemminkin valehdellut.

Jotkut parjasivat myös koko komiteaa siitä, että kongressille valehtelusta tuomittu on yleensä edes tuotu komitean eteen todistamaan yhtään mitään.

Kuulemisessa Cohen esitti todisteita joidenkin väitteidensä tueksi. Eriskummallisimmasta päästä olivat kirjeet, joita Cohen kertomansa mukaan kirjoitti Trumpin käskystä presidentin entisiin opinahjoihin. Niissä kouluja varoitettiin julkistamasta Trumpin aikanaan saamia arvosanoja.

Esimerkiksi Trumpin sanomaksi väittämiään rasistisia kommentteja Cohen ei kuitenkaan voinut todistaa, mitä eräs edustaja ihmetteli.

– Olet äänittänyt kaikkia muitakin, miksei sitten presidenttiä?

Jo ennen kuin varsinaiset kysymykset alkoivat lausunnon lukemisen jälkeen, komitean puheenjohtaja Elijah Cummings kovisteli Cohenia ja kysyi, ymmärtääkö tämä todella asian vakavuuden.

– Me emme suvaitse kongressille valehtelua, hän korosti.

Lue myös:

Trumpin ex-asianajaja Michael Cohen oli valvontakomitean kuultavana seitsemän tuntia – seurasimme hetki hetkeltä

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin huippukokous päättyi ilman sopimusta.

Trumpin mukaan sopu jäi kiinni sanktioista ja siitä, mitä Pohjois-Korea oli valmis tekemään. Yongbyonin ydinlaitoksen sulkutarjous ei Trumpin mukaan Yhdysvalloille riittänyt.

Tapaamisen aluksi Trump kommentoi kameroiden edessä, ettei kiirettä ole, vaan tavoittena on oikea diili. Kim puolestaan sanoi uskovansa kokouksen tuovan tuloksia ja kommentoi hieman myöhemmin olevansa valmis ydinaseriisuntaan.

Seuraamme tapaamista, kertaamme taustoja ja kerromme tapaamisen synnyttämistä reaktioista tässä koostejutussa.

Seuranta alkaa alta:

Helsingin tähänastisen elämän kaikkien aikojen suurin katuremontti alkaa pian Hämeentiellä, kun kadun peruskorjaus aloitetaan maaliskuun 4. päivänä.

Helsingin kaupungin viestintäsuunnittelijan Lauri Hännisen mukaan kyse on jopa isommasta remontista kuin paljon parjattu Mechelininkadun remontti.

– Hämeentien remotti on kuin iso putkiremontti. Se tehdään sen takia, että Kalliossa ihmiset saavat myös jatkossa vettä ja sähköä, Hänninen sanoo.

Vanhin vesiputki onkin Hämeentien alla jo yli 130-vuotias. Vesiputkien lisäksi on tarkoitus uusia myös viemäreitä, sähkö-, kaasu- ja kaukolämpöputkia.

– Myös teleoperaattoreille on viestitetty, että nyt kannattaisi uusia kaapeleita, Hänninen sanoo.

Putkien lisäksi uudet raiteet

Samalla suuren putkiremontin yhteydessä myös remontoidaan kadun maanpäällinen osuus.

Tielle rakennetaan uudet raitiotiekiskot, lisäksi jalankulkijat ja pyöräilijät saavat omat kaistansa.

Autokaistoja on tulevaisuudessa vain yksi suuntaansa.

Läpiajo yksityisautolla Kurvin ja Hakaniementorin välillä kielletään remontin aikana ja jatkossa.

Hänninen sanoo, että Hämeentiellä pyritään tekemään pidempää päivää, jotta remontti valmistuisi nopeammin kuin Mechelininkatu. Jos vain luvat saadaan pidempiin päiviin, Hänninen täsementää.

1. Ratikat siirtyvät poikkeusreiteille

Remontissa korjataan Hämeentien ratikkakiskot. Ratikat joutuvat tämän takia remontin ajaksi poikkeusreiteille.

Viestintäsuunnittelija Lauri Hänninen olettaa tämän nousevan pahimmaksi ongelmaksi.

Sturenkadulle ilmestyy maaliskuun alusta neljä ratikkalinjaa: 1,6,7,8, kun nyt sieltä ei kulje yhtään ratikkaa.

Tämä saattaa hidastaa autoilua Sturenkadulla ja ruuhkauttaa alueen liikennettä.

Toinen ongelma on, että Sörnäisistä Töölöön kulkeva liikenne lakkaa vajaaksi vuodeksi kokonaan. Kaupunki pohtii korvaavaa bussia.

Pahin tilanne kestää vajaan vuoden. Vuoden 2020 alussa samassa remontissa uusittava Kurvin metroaseman lippuhallin katto valmistuu ja silloin ratikat pääsevät taas kulkemaan Kurvin kautta.

Hämeentie Kurvista Hakaniementorille pysyy suljettuna ratikoilta kuitenkin syksyyn 2020 asti.

2. Bussit ja taksit - ei muutoksia

Bussiliikenne Hämeentiellä hidastuu remontin aikana, mutta bussi- ja taksiliikenne pysyy Hämeentiellä koko remontin ajan.

Kaistojen paikkaa joudutaan toki muuttamaan, sillä tien kaivuu osuu aina eri aikana eri kohdalle.

Bussipysäkkien paikat tulevat siis myös muuttumaan remontin aikana tilanteen mukaan.

Uusia bussipysäkkejä ei kuitenkaan tule. Sen sijaan bussiliikenne Helsinginkadulla, välillä Hämeentie-Pengerkatu, suljetaan kaikelta ajoneuvoliikenteeltä.

3. Pyöräilijät ja jalankulkijat saavat kulkea alueella

Remontin yksi tavoite on lisätä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta.

Pyöräilijöille rakennetaan remontissa omat kaistat.

Remontin aikana kävellen pääsee kaikkiin rakennuksiin ja liikkeisiin koko remontin ajan. Kaikki alueen yritykset ovar remontin ajan auki normaalisti.

Pyöräilykin onnistuu koko remontin ajan - bussien seassa.

4. Autoilta kielletään läpiajo

Yksityisautolla läpiajo Kurvista Hakaniemeen kielletään remontin alusta alkaen.

Yksityisautot joutuvat etsimään läpiajolle uuden reitin.

Autokaistoja säilyy yksi kumpaakin suuntaan myös remontin jälkeen. Taloihin, kylään ja kauppoihin ajo on siis sallittua niin remontin aikana kuin sen jälkeenkin. Myös kaverin pudottaminen liiketilan eteen tai kotiin on luvallista, sanoo viestintäsuunnittlija Lauri Hänninen.

Ainoastaan läpiajo yksityisautolla on kielletty. Sitä valvotaan kameroilla. Taksit saavat ajaa myös läpi.

Läpiajon kieltämisen odotetaan vievän 7 500 autoa pois Hämeentieltä jonnekin muualle.

Näin Hämeentielle jäisi enää 2500 ajoneuvoa vuorokauteen.

Suurimman osan autoilijoista odotetaan siirtyvän Sörnäisten rantatielle.

Tämän odotetaan onnistuvan, silllä vielä 2000-luvun alussa Sörnäisten rantatiellä oli yli 50 000 autoilijaa päivässä. Nyt autoilu on vähentynyt niin, että Sörnäisten rantatiellä on ollut enää 40 000 autoa vuorokaudessa.

Jos siis 7 500 autoilijaa siirtyy Hämeentieltä Sörnäisten rantatielle, sen odotetaan vetävän kasvava autoilijamäärä hyvin, sanoo Hänninen.

Kaiken kaikkiaan Hämeentien remontin valmistuttua autoilun odotetaan hidastuvan iltaruuhkien aikana Sörnäisten-Kumpulan-Vallilan -alueella. Kaupunki on laskenut, että iltaruuhkan aikana liikenne hidastuisi jatkossa noin 5 prosenttia. Tämä tarkoittaa alle minuuttia vartin matkaan.

Voit keskustella aiheesta asiallisesti tämän jutun lopussa tänään torstaina kello 22 asti.

Pirkanmaalla toimiva taksien tilausvälitysyhtiö Taksi Tampere ottaa käyttöön enimmäishinnoittelun kaikissa kyydeissään. Taksikilpailun vapauttamisen jälkeen asiakkaita on huolestuttanut erityisesti epäselvyys siitä, mitä kyyti lopulta maksaa.

Taksi Tampere -tunnuksella ajavissa autoissa on nyt yläraja hinnoille. Esimerkiksi lähtömaksu on päiväsaikaan arkena 5,30 euroa. Myös kilometri- ja avustajaveloitukset luetellaan hinnastossa. Hinta on sama, otettiin taksi sitten tilaamalla tai lennosta.

Muutos perustuu Kilpailu- ja kuluttajaviraston helmikuun alussa antamaan päivitettyyn ohjeistukseen taksialalle. Virasto on linjannut, että enimmäishintaa sovelletaan kaikkiin samalla tavaramerkillä tarjottuihin kyyteihin.

Enimmäishinnoittelu käytössä myös muualla Suomessa

Aiemmin kilpailu- ja kuluttajavirasto linjasi, että yhtenäistä hinnoittelua ei saa olla. Suomen Taksiliiton järjestöpäällikkö Katja Saksa sanoo, että muutos on otettu tyytyväisenä vastaan tilausvälitysyhtiöissä kautta Suomen.

– Tätä on toivottu ja muutkin tilausvälitysyhtiöt ovat ottaneet sen käyttöön, nyt kun se on mahdollista. Taksi Helsinki on yksi esimerkki, Saksa sanoo.

Saksan mukaan yhtenäinen enimmäishinnoittelu on käytössä myös mm. Otaxilla Pohjois-Pohjanmaalla.

Myös Tampereella uskotaan, että muutos on hyvä asia asiakkaiden kannalta.

– Olemme erittäin tyytyväisiä. Täsmennys selkeyttää tilannetta asiakkaan näkökulmasta merkittävästi, sanoo Taksi Tampereen toimitusjohtaja Arttu Hirvikorpi tiedotteessa.

Aiemmin mikäli asiakas on ottanut taksin tolpalta tai kadulta, taksiyrittäjä joutui määrittämään taksimatkan hinnan itse.

Taksi Tampereen käyttämät enimmäishinnat eivät nyt muutu.

Voit keskustella aiheesta alla. Keskustelu suljetaan perjantaina kello 22.00.

Muusikko Olli Lindholm haudataan sukuhautaan Pomarkun vanhalle hautausmaalle. Asiasta kertoo Iltalehdessä hänen äitinsä Helmi Lindholm.

– Olli pääsee sukuhautaamme Pomarkkuun, missä on myös Ollin isovanhempien viimeinen leposija. Sinne on haudattu myös sisareni ja Ollin täti. Ollin isän tuhkat on haudattu Turkuun, Helmi Lindholm sanoo lehdessä.

Olli Lindholm syntyi ja kasvoi Porissa. Hän vietti varhaisia lapsuusvuosiaan myös Pomarkussa. Viime vuosikymmenet hän asui Tampereella.

– En koe olevani tamperelainen. Olen porilainen jätkä, jolla on pomarkkulaiset kengät, LIndholm luonnehti itseään Ylen haastattelussa.

Yö-yhtyeen laulaja ja keulahamo kuoli yllättäen sairauskohtaukseen kotonaan Tampereella 54-vuotiaana helmikuun puolivälissä..

Laulajan muistoa kunnioitetttiin sadoilla kynttilöillä Porin torilla. Kaupungissa oli myös suruliputus.

Viime viikolla Yö-yhtye julkisti facebook-sivuillaan toiveensa littyen hautajaisiin.

"Ollin saattelee viimeiselle matkalleen hänen lähipiirinsä. Toivomme kunnioitettavan omaisten toivetta saada hyvästellä Olli rauhassa läheisten kesken."

Australian rannikon ainutlaatuinen maailmanperintökohde Iso valliriutta on kokenut kovia kymmenen viime vuoden aikana meriveden lämpenemisen ja saasteiden takia. Nyt koralliriutan alueelle ollaan upottamassa miljoona tonnia hiilisatamasta ruopattua liejua.

Kun Australian hallitus lupasi viime vuonna runsaat 310 miljoonaa euroa riutan suojelemiseen, yksi listatuista uhista oli mereen kipattu sedimentti.

Myös vuonna 2015 säädetty laki kieltää sedimentin upottamisen Ison valliriutan meripuistoon. Porsaanreiän takia laki ei kuitenkaan estä suunnitteilla olevaa hanketta. Laki ei nimittäin koske jo olemassa olevien satamien kunnossapitotöitä.

Australian koillisrannikolla Queenslandissa sijaitsevan Hay Pointin sataman ruoppauksen on määrä alkaa ensi kuussa. Satamalla on lupa kipata ruoppausjätettä Ison valliriutan meripuistoon 3–5 vuoden välein kymmenen vuoden ajan.

Australian vihreä puolue yrittää vielä estää hankkeen parlamentissa.

Tutkijat: Lieju tukahduttaa koralleja

Hay Point on yksi maailman suurimmista hiilisatamista. Sitä ylläpitävän yrityksen tiedotteen mukaan liejun upottamisen riskit koralliriutalle on tutkittu ja päätelty pieniksi ja lyhytaikaisiksi.

Ympäristöntutkijoiden näkemys on toinen. Riutan päällä lieju yhtäältä tukahduttaisi koralleja ja toisaalta horjuttaisi riutan ravinnetasapainoa, he sanovat.

Liejun upottaminen syviin vesiin ei ole erityisen riskialtista, mutta matalissa vesissä on toisin, sanoo brittiläinen merentutkija Simon Boxall yleisradioyhtiö BBC:lle.

Jos lieju kaadetaan suoraan koralliriutan päälle, seuraukset voivat hänen mukaansa olla rajut. Liejukuormat ovat viimeinen naula Ison valliriutan arkkuun, Boxall pelkää.

Teollisuussatamasta ruopatussa liejussa on luultavimmin myös raskasmetalleja, hän arvioi.

Tuhotulvat jo lisärasite

Tässä kuussa Isolle valliriutalle on jo huuhtoutunut suuria määriä maata Queenslandin valtavien tulvien takia. Joillakin alueilla saatiin puolessatoista viikossa vuoden sademäärä.

Jokien juoksuttama tulvavesi levisi meressä poikkeuksellisen laajalle, pisimmillään koralliriutan kaukaisimpaan reunaan.

Tulvavesien mukana mereen kulkeutui myös peltojen lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä.

Ravinteet ovat lisänneet levien kukintaa, mikä sekä vie koralleilta auringonvaloa että houkuttelee piikkikruunuja. Nuo koralleista polyyppeja kaluavat meritähdet ovat yleistyneet viime vuosina Isolla valliriutalla niin, että ne omalta osaltaan vaarantavat koralliyhteisön.

Merentutkijat pääsevät arvioimaan tulvatuhoja vasta kuukausien päästä, kun tulvavedet ovat hajaantuneet.

Kärsivä koralli on kalmankalpea

Korallien värikkyys on lainaa niiden sisällä eläviltä leviltä, joilta ne saavat myös suurimman osan tarvitsemastaan energiasta. Kun koralli stressaantuu liian lämpimästä vedestä, levät kaikkoavat ja koralli muuttuu hohtavan valkoiseksi.

Ellei lämpötila palaa pian normaaliksi, koralli nääntyy nälkään. Korallien katoaminen vaarantaa samalla monet kalalajit ja riutan elämän muunkin monimuotoisuuden.

Vuosina 2016–2017 Ison valliriutan pohjois- ja keskikolmannes kokivat kaksi perättäistä tuhokesää ja menettivät miltei puolet koralleistaan. Vain riutan eteläinen kolmannes säästyi suurtuhoilta, koska sää piti siellä veden suhteellisen viileänä.

Viime vuonna uudelta laajalta vaalenemiselta vältyttiin, mutta tänä vuonna tilanne näyttää jälleen pahalta. Tutkijoiden mukaan myös riutan eteläpää voi olla vaarassa.

Yhdysvaltain merentutkimuslaitos NOAA arvioi Australian päättymässä olevan kesän alla, että maaliskuuhun mennessä 60 prosenttia koralleista päätyy kuolemanvaaraan. Riutan tilannetta voi seurata ajantasaisesti NOAA:n sivulta.

Viime vuoden lopulla riutta sai toisaalta hivenen toivoa, kun ARC-korallintutkimuskeskuksen tutkimus osoitti, että vuoden 2016 vaalenemisesta selvinneet korallit sietivät seuraavan kesän vieläkin pahempaa lämpöaaltoa odottamattoman hyvin.

Ilmiötä, jota tutkijat kutsuvat ekologiseksi muistiksi, ei ollut aiemmin havaittu, koska kahta koralleja vaalentavaa kesää ei ollut koskaan ollut peräkkäin.

Australian päästöt lisääntyvät

ARC:n tutkimuksen antama lohtu on laiha, ellei ilmastonmuutosta saada pysäytettyä, tutkijat toteavat. Pahimmissa ennusteissa koralliriutat kuolevat kokonaan vuoteen 2050 mennessä.

Ison valliriutan ja maailman muiden koralliriuttojen pelastamiseksi tarvitaan pikaisia maailmanlaajuisia toimia, joissa Australian pitäisi olla etulinjassa, ARC:n tutkimusta johtanut professori Terry Hughes sanoo.

Valitettavasti niin ei vain ole, Hughes suri tiedotteessa, joka saatteli Nature Climate Change -lehdessä ilmestynyttä tutkimusta.

Australian kasvihuonekaasupäästöt jatkoivat viime vuonna kasvua neljättä vuotta, osoitti Australian yleisradioyhtiön ABC:n faktantarkastusartikkeli joulukuun lopussa.

Australian hallitus on ilmoittanut, että maa jatkaa vastakin suurten hiilivarojensa hyödyntämistä omassa maassa ja vientituotteena. Australia on maailman suurin hiilenviejämaa.

Tämän kuun alussa hiilipolitiikka kuitenkin sai kolauksen oikeudessa, kun se torjui uuden hiilikaivoksen perustamisluvan. Vaikka pääsyy oli paikallisten asukkaiden vastustus, tuomari ilmoitti toiseksi perusteeksi ilmastosyyt ja viittasi Pariisin kansainväliseen ilmastosopimukseen.

Lauri Maijalaa tituleerataan yhdeksi Suomen lahjakkaimmista nuoren polven ohjaajista, mutta harva tietää, että hän on ollut myös kuusipuu. Vuosi oli 1998, paikka Helsingin kaupunginteatteri ja näytöskappale Välkky ja Pölkky.

– Otin roolin hyvin vakavasti. Meitä oli kuusi kuusipuuta. Lähinnä se vaati istumista näyttämöllä, mutta kerran sain törmätä yhteen näyttelijään, Jyrki Kovaleffiin.

Maijala muistaa, miten hän pienenä poikana juoksenteli näyttelijävanhempiensa työpaikalla HKT:n yleisölämpiössä ja kävi katsomassa tiettyjä esityksiä kymmeniä kertoja.

Nyt 32-vuotias Maijala palaa samaan teatteriin, mutta eri roolissa. Hän ohjaa Anton Tšehovin Kirsikkatarhan. Talo on tuttu ja turvallinen. Silti tuntuu oudolta kohdata käytävillä näyttelijöitä, joita lapsena ihaili.

– On ihan että iii, jännittää. Sitä on lapsi taas: “päivää, kyllä mä tiedän, kuka sä olet”. Kun joku heistä suhtautuu, että Lauri olet nyt ohjaaja ja tehnytkin jotain, olen, että “juu, ei siitä mitään, mutta se sinun juttusi oli hieno”, Maijala sanoo ja tekeytyy pikkupojaksi.

Puukot esiin ennen ensi-iltaa?

Kirsikkatarha kertoo perheestä, joka ei osaa irrottaa menneestä. Vanha maailma saa kuitenkin väistyä, kun uusi sukupolvi tulee ja ottaa vallan. Erityisen tulevasta esityksestä tekee se, että Lauri Maijala ohjaa omaa äitiään ja isäänsä, Heidi Heralaa ja Seppo Maijalaa. Kolmikko tekee ensimmäistä kertaa yhteistyötä näyttämöllä. Millaista se on?

– Ajattelin, että isän kanssa menee ihan hyvin, äidin kanssa tulee puukkotappelu, mutta tosi hyvin on mennyt. Me sähistään kyllä keskenämme ja varmaan ne puukotkin tulee harjoituksiin ennen ensi-iltaa, Maijala nauraa.

Heidi Herala kertoo, että Lauri-poika aloitti suoralla palautelinjalla jo varhain. Herala näytteli Kani, Kanissa 1990-luvun alkupuolella, kun tuolloin 6-vuotias Lauri tuli katsomaan esityksen. Kotimatkalla äiti kysyi, mitä poika tykkäsi.

– Hän vastasi, että “suo anteeksi äiti, mutta olit koko porukan huonoin”. Sitten Lauri kysyi, “loukkaannuitko”. Minä siihen, että “eihän äiti nyt tuollaisesta loukkaannu”. Se ääni takapenkiltä jatkaa: “kai täällä saa kertoa mielipiteensä”. Eihän lapselle voi sanoa, että mä kuristan sut, Herala nauraa nyt. Silloin ei naurattanut.

Nykyisin ohjaajapoika kuulemma “käräyttelee” äitiään maneereista, kysyy ihan ystävällisesti, että huomaatko, että sinulla on tällainen tapa ilmaista.

– Erittäin kiusallista. Lepsumpien ohjaajien kanssa olen joillain maneereillani selvinnyt vuosikymmenet, Herala vitsailee.

"Ai, hänet on tällä tavalla kasvatettu?"

Tilanne on kieltämättä erikoinen. Harva tekee töitä oman lapsensa tai vanhempansa kanssa tai pääsee seuraamaan, miten toisen perheminä eroaa ammattiminästä.

– Vaikka sitä koettaisi kuinka, että emme ole äiti ja poika, että olemme vain työtovereita, ei se kokonaan voi olla pois. Eilen mietin, että ketä toi muistuttaa toi kaveri. Tuli oma isä (Helge Herala) mieleen. Kai ne on ne geenit, Heidi Herala sanoo.

Herala kertoo, että erityisen outoa on, kun näyttämöllä käsitellään intiimejä suhteita tai kun poika on hauska ja viljelee rivoja mielikuvia.

– Silloin huomaan olevani äiti-merkkinen henkilö ja sellainen, että onhan tämä aika outoa ja joku saattaa sieltä sivusta huomata, että ai, hänet on tällä tavalla kasvatettu.

Myös Lauri Maijala on huomannut jännitteet.

– Välillä näen siellä sellaista äidillistä ja isällistä katsetta sekä hyvässä että huonossa ja yritän sitten antaa sellaista pettyneen tai ihailevan lapsen katsetta takaisin.

Isä sai höppänän palvelijan roolin

Perheen isä Seppo Maijala jäi HKT:sta eläkkeelle vuonna 2010. Hänen mielestään on jännittävää, kun ohjaajana on oma poika, josta on aiemmin kuullut vain juttuja, että tämä on “sellainen ja sellainen ohjaaja”.

– Lauri on hyvin innostava ja hänen lähtökohtansa on aina, että loistavaa, vaikka olisikin jotain arvioitavaa tai asioita, joita voisi tehdä toisella tavalla. Hän menee aina positiivisen kautta. Se tuntuu mukavalta, kun on toisenlaisiakin ohjaajia tässä matkan varrella tavannut, isä Maijala kehuu.

Lauri Maijala valitsi isänsä Firsin rooliin. Firs on lähes 90-vuotias puolikuuro höppänä, palvelija, joka edustaa näytelmässä vanhaa ja väistyvää sukupolvea.

– Seppohan ei ollut kauhean ylpeä tästä, kun hän on vasta 74-vuotias. Hän jaksaa aina muistuttaa, että hän on liian nuori tähän rooliin, Lauri Maijala sanoo.

Firs pitää jääräpäisesti kiinni menneestä, ei halua, että maailma muuttuu. Kun kirsikkatarha ja tila lopulta myydään, Firs unohtuu muuttokuormasta. Loppu on traaginen ja sen katsominen liikuttaa ohjaajaa.

– Olen joutunut käymään läpi aikamoisia tunteita. En välttämättä ihmisten edessä harjoituksissa, mutta niiden jälkeen tulee sellainen byhyy-olo, Lauri Maijala kuvailee, miltä tuntuu seurata omaa isäänsä näyttämöllä.

Kirsikkatarha voisi olla lastentarha

Heidi Heralalla on Kirsikkatarhassa tilanomistaja Ranevskajan rooli. Ranevskajaa piinaa syyllisyys.

– Perheellä on hauskat juhlat ja Grisha-poika hukkuu. Siitä ei paljon Tšehovin jäljiltä puhuta, mutta sitä teemaa on meillä nostettu esiin, Herala sanoo.

Ranevskaja pakenee tuskaa ja synnintuntoa Pariisiin. Mies, jonka matkaan hän lähtee, paljastuu hirviöksi. Kun tilaa uhkaa pakkolunastus, Ranevskaja palaa kotiin.

– Kirsikkatarha voisi olla toiselta nimeltään lastentarha. Se ei kerro niinkään joutilaista aatelisista, vaan ihmisistä, jotka eivät kykene ottamaan vastuuta. He pitävät kiinni menneestä, vaikka talo rapistuu ja huutokauppa on edessä, Herala pohtii.

Ohjaajalle se oli nyt tai ei koskaan

Kirsikkatarha on Lauri Maijalan kaksivuotisen HKT-pestin ensimmäinen ohjaus. Kolmannen sukupolven teatterilainen kertoo, että häntä jäi aikoinaan harmittamaan, ettei hän koskaan ehtinyt tehdä töitä isovanhempiensa Marja Korhosen ja Helge Heralan kanssa.

Kun ohjaaja kuuli, että äiti on Kirsikkatarhassa mukana, hän ajatteli, että isänkin on oltava.

– Se liittyy näytelmän tematiikkaan. Kyse ei ollut siitä, että haluan Sepolle päiväksi ohjelmaa, poika-Maijala vitsailee.

Lauri Maijala kuvailee tilannetta sanoilla nyt tai ei koskaan.

– Tämän jälkeen ei välttämättä tarvitse tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa. Se on tehty tässä. Ja mikä sen hienompaa kuin aloittaa lapsuudenkotiteatterissa perhevoimin.

Tilit selviksi menneen kanssa

Kirsikkatarhassa on Lauri Maijalan mielestä kyse menneisyydestä. On talo, johon liittyy ihania muistoja, iloa, rakkautta ja naurua ja samalla jotain kauheata: Heidi Heralan esittämän Varevskajan 7-vuotiaan pojan hukkuminen.

– Kuolema ja synkkyys tarrautuvat ja sekoittuvat iloon. Kirsikkatarhan ihmiset eivät pääse eteenpäin. Talo on huonossa kunnossa, rahat loppu, paikat repsottavat, eivätkä palvelijat tee töitään, Lauri Maijala kuvailee.

Kauppias Lopahin ehdottaa tilan pilkkomista ja vuokraamista turisteille. Hänet nähdään usein roistona, mutta Maijala pohtii, että Lopahin on joukosta ainoa, jolla on pelastussuunnitelma.

Maijalan tulkinnassa Kirsikkatarhan ihmiset junnaavat paikallaan, eivät pääse elämässään eteenpäin ennen kuin ovat tehneet tilit selviksi menneisyytensä kanssa.

– Ja tässä on minulla jotakin henkilökohtaista: jotta voisin tulla kokonaiseksi ihmiseksi ja nähdä tulevaisuuden, minun täytyy päästä menneisyydestä, jostain kuvitelmista, jostain lapsuudesta ja henkilökohtaisista asioista irti. Se on minun Kirsikkatarhani, Lauri Maijala sanoo.

Anton Tšehovin Kirsikkatarhan ensi-ilta on Helsingin kaupunginteatterissa 28.2.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump väitti Kim Jong-unin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, että sopimuksen laadinta kariutui Pohjois-Korean vaatimukseen kaikkien pakotteiden purkamisesta.

– Käytännössä he vaativat pakotteiden purkamista kokonaisuudessaan, emmekä voineet suostua siihen. He olivat valmiita purkamaan ison osan ydinlaitoksistaan, mutta me emme voineet luopua kaikista pakotteista siitä hyvästä, sanoi Trump.

Kokouksen kulusta kuultiin myöhään illalla Pohjois-Korealta toisenlainen versio.

Pohjois-Korean ulkoministeri Ri Yong Ho kiisti Trumpin väitteet: Pohjois-Korealla oli realistinen ehdotus, mutta Trum vaati maata tekemään enemmän kuin purkamaan Yongbyonin ydinaselaitoksensa.

Rin mukaan maa oli valmis purkamaan ydinasemateriaalin tuotantonsa ja sallimaan amerikkalaisten tarkastukset, vastineeksi pakotteiden osittaiselle purkamiselle.

Rin mukaan maa oli ollut valmis myös keskeyttämään pysyvästi ydinkokeet.

Lue lisää:

"On hetkiä, kun pitää kävellä" – Trumpin ja Kimin huippukokous päättyi ilman sopimusta, Yle seurasi hetki hetkeltä

Analyysi: Trump ja Kim lähtivät Hanoista ilman diiliä – Mutta oli sittenkin hyvä, ettei lupauksia tehty hätäisesti

"Kaikessa oli kyse pakotteista" – Nämä pakotteet Pohjois-Korea olisi halunnut purkaa, mutta Donald Trump ei suostunut

Mitä Trumpin ja Kimin huippukokouksen haaksirikko merkitsee? Onko näkyvissä myös edistystä? UM:n Itä-Aasian tiiminvetäjä Arto Haapea vastaa

Galapagossaarten kansallispuistossa laskettiin vapaaksi 155 galapakoksenjättiläiskilpikonnaa torstaina.

Fausto Llerenan kasvatuskeskuksessa kasvaneiden Chelonoidis hoodensis -alalajin kilpikonnien on tarkoitus korvata vastaava laji, joka kuoli sukupuuttoon saarilla noin 150 vuotta sitten, kertoo uutistoimisto AFP.

Kilpikonnat laskettiin luontoon Santa Fen saarella, joka tunnetaan paremmin iguaaneistaan. Alun perin vapaaksi laskettu konnalaji tulee Espanjola-saarelta, joka sijaitsee saariryhmän kaakkoisnurkassa.

– Kilpikonniin on asennettu mikrosiru ihon alle, jotta heidän liikkumistaan on helpompi seurata, kansallispuiston johtaja Jorge Carrion kertoi AFP:lle.

Ensimmäisistä kyseisen Chelonoidis hoodensis -alalajin konnista ei kuitenkaan ole kyse, sillä nämä 10–12-vuotiaat liittyvät jo aiemmin vapautettujen 394 yksilön seuraan.

Jättiläiskilpikonnat ovat Carrionin mukaan luonnon omia "ekosysteemin insinöörejä", sillä ne auttavat kasvillisuuden leviämisessä omassa elinympäristössään.

2015 käynnistyneen kilpikonnaohjelman on määrä kestää vuoteen 2026 saakka. Konnien odotetaan aloittavan lisääntyminen seuraavan 5–7 vuoden sisällä.

Kolme miljoonaa vuotta myöhemmin ihminen aiheutti kadon

Ecuadorille kuuluvat Galapagossaaret sijaitsevat noin 1000 kilometriä Etelä-Amerikan rannikolta länteen. Saaret tunnetaan ainutlaatuisesta luonnostaan, joka innoitti Charles Darwinia kirjoittamaan Lajien synty -kirjansa.

Jättiläiskilpikonnien uskotaan saapuneen saarille kolmesta neljään miljoonaa vuotta sitten. Kun saarilla ei ollut luonnollisia petoja, konnat menestyivät hyvin, hajaantuivat eri saarille ja jakautuivat useisiin alalajeihin joita on tavattavissa vielä tänäkin päivänä.

Ihminen saapui Galapagossaarille sitten hieman myöhemmin. 1800-luvulla kilpikonnakanta koki valtavan kadon, kun merimiehet saalistivat niitä hyvin säilyvän lihan vuoksi ja merimiesten mukana tulleet rotat, kissat ja muurahaiset söivät konnien munat.

Viime viikolla saarilta löydettiin kilpikonnalaji, jonka luultiin kuolleen yli 100 vuotta sitten sukupuuttoon.

Lue myös:

Galápagossaarilta löydettiin kilpikonnalaji, jonka luultiin kuolleen yli 100 vuotta sitten sukupuuttoon

Kasvatustieteiden professori ja filosofi Juha T. Hakalan mukaan tylsyys on nyt muotia. Kirjassaan Tylsyyden ylistys (Alma Talent) Hakala pureutuu uusimpiin tylsyystutkimuksiin ja tutkii tylsyyttä niin aikamme kuin entisaikojenkin ilmiönä.

– Tylsyyshän on ihmisen ikiaikainen seuralainen. Niin kauan kun olemme kuukertaneet täällä maan piirillä, ihminen on tuntenut ikävystymisen ja tylsistymisen tunteita, Hakala toteaa.

Tylsyys tunnetaan pitkästymisen, kyllästymisen, alakuloisuuden ja välinpitämättömyyden tunteena. Ei ihme, että ihminen pyrkii vältäämään sitä.

– On tutkittu, että ihmiset ottavat mieluummin vaikka lieviä sähköiskuja kuin kokevat tylsyyttä, Hakala kertoo.

Näin älylaitteiden valtakaudella, tylsyyttä on helpompi paeta kuin koskaan. Se ei kuitenkaan ole Hakalan mielestä yksinomaan hyvä asia.

– Tylsyys on osa elämän rytmisyyttä. Ellemme me välillä lepää ja koe ikävystymisen tunnetta tai tylsyyden pohjamutia, niin me emme selviä hektisestä työelämästä tai opiskelupaineista.

Tylsisty luovaksi!

– Luovuustutkijat ovat yllättäen löytäneet yhteyksiä tylsyyden tunteen ja luovuuden välillä, Hakala kertoo.

Tutkimuksessa ihmisiä laitettiin suorittamaan monotonisia ja tylsiä tehtäviä. Sen jälkeen heitä pyydettiin keksimään erilaisia käyttötarkoituksia muovipikareille ja muille keittiövälineille. Kävi ilmi, että tylsistyneet keksivät huomattavasti enemmän käyttötarkoituksia kuin verrokkiryhmä, joka ei ollut tylsistynyt.

Tutkimuksissa on haastateltu myös keksijöitä ja taitelijoita, ja tylsyydellä näyttää usein olevan rooli idean syntymisessä.

– Monta kertaa ennen suurta älynväläystä, ideaa tai kirjan juonta on edeltänyt äärimmäinen ikävystyminen.

Tylsyyttä ei kannata pakoilla

Tylsyys on yksi inhimillinen perustunne, eikä Hakalan mukaan ole mitään syytä koettaa kitkeä sitä elämästämme.

–Jos yhtään kuunnellaan hyvinvoinnintutkijoita, niin he ovat sitä mieltä, että elämä kaipaa kaikenlaisia tunnetiloja. Siis myös tylsyyttä, vapaapudotteista ja aikataulutonta aikaa.

Aivomme eivät tylsistyessämme siirry passiiviseen tilaan, päinvastoin.

– Meidän aivomme eivät ole rauhassa ollenkaan, vaan ne tiedostamattamme työskentelevät kaiken aikaa sen datan parissa, jota niille olemme syöttäneet.

Tylsyys auttaa oppimaan

– Tylsyydestä ja sen sietämisestä on oletettuja yhtymäkohtia myös oppimiseen, Hakala jatkaa.

Vaikka olemme Suomessa yhä oppimisen kärkimaita, ovat tuloksemme laskeneet esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan osaamisen suhteen. Hakala arvelee, että tylsyyden kokeminen - tai sen puute - selittää tuloksia.

– Jos emme ole tottuneet sietämään tylsyyttä, voi opiskelun tylsyys koitua ylivoimaiseksi.

– On arveltu, että käyttäytymishäiriöiden lisääntymisellä on yhtymäkohtia tylsyyden tunteen sietämiseen. Lapset ja nuoret reagoivat käyttäytymishäiriöin siksi, että he koettavat kaikin tavoin välttää tylsyyden kokemusta.

Tylsyyden sietäminen auttaa läpi arjen

– Elämän anti ja haaste ei ole sen huippukohdissa, vaan vaan ehkä kuitenkin näissä tasamaaominaisuuksissa. Joku voisi väittää, että elämässä on aika tavalla sellaisia harmaitakin jaksoja. Kuinka käy, jos meillä ei ole siipisulkia kohdata näitä tilanteita, Hakalaa pohtii.

Kun seuraavan kerran koet epämiellyttävää tylsyyden tunnetta, älä pyristele irti. Muista, että tylsyys on sinulle hyväksi monin eri tavoin.

Katso Puoli seitsemän juttu tylsyydestä ja siitä, miten sitä voi lisätä:

Vaikka Suomen sahatavaravienti elää laskusuhdannetta, haluaa kerimäkeläinen Sahakuutio investoida lähivuosina miljoonia euroja uusiin laitteisiin ja rakennuksiin. Kolmen vuoden aikana toteutettavat kuuden miljoonan euron investoinnit johtuvat alan kovasta kilpailusta. Sahakuution toimitusjohtaja Jari Suomalainen myöntää investointien olevan välttämättömiä, jotta saha pärjää kansainvälisillä markkinoilla.

– Tällä alalla on pakko investoida, muussa tapauksessa jää armotta jalkoihin.

Savonlinnan Kerimäen sahalle on valmistunut vastikään särmäysyksikkö uudenlaisine teräpäineen, ja uusi kuorimakone tulee keväällä. Parin vuoden sisällä valmistuu uusi paketointilinja, jonka myötä nykyisen linjan sahauskapasiteetti kasvaa nelisenkymmentä prosenttia.

– Tällä hetkellä meillä on käytössä kombilinja eli samalla linjalla sahataan ja paketoidaan kuivauksesta tuleva sahatavara, Suomalainen selventää.

34 henkilöä työllistävän yrityksen sahauskapasiteetti oli viime vuonna 52 000 kuutiota valmista sahatavaraa. Sahakuution tavoitteet ovat korkealla, vaikka alan markkinatilanne ja hintakilpailukyky mietityttävätkin. Suomalainen arvioi kapasiteetin nousevan lähivuosina 80 000 kuution tietämille.

– Kyllä minulla sellainen usko on, että puunkäyttö tulee maailmanlaajuisesti lievästi kasvamaan, niin kuin se on hitaasti kasvanut koko 2000-luvun.

Suomen kansainvälinen kilpailukyky notkahtanut

Suomesta vietiin maailmalle yhdeksän miljoonaa kuutiota sahatavaraa viime vuonna. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori kertoo kokonaisviennin vähentyneen seitsemän prosenttia edellisvuodesta (2017).

– Suomen kansainvälinen kilpailukyky on tässä vuosien varrella nitkahtanut aika pahasti, ruotsalaiset ja saksalaiset menevät oikealta ohi.

Merivuori muistuttaa, että suomalaisella sahateollisuudella raaka-aine tulee hyvin hoidetuista metsistä, jotka kasvavat käyttöä enemmän, ja metsissä on puuta enemmän kuin koskaan. Hänellä on lääke heikentyneen kansainvälisen kilpailukyvyn kohentamiseksi.

– Kaikkien sahateollisuutta harjoittavien tahojen pitäisi ottaa tämä bisnes tosissaan, myös suurten metsäkonsernien, Merivuori sanoo.

Kiina oli vuonna 2017 suomalaisen sahatavaran suurin vientimaa, mutta viime vuonna Egypti nousi ykköseksi. Merivuori nostaa esiin Kiinassa tapahtuneen kilpailun kiristymisen, talouskasvun hidastumisen ja valuutan heikkenemisen. Lisäksi saastuttavaa teollisuutta on suljettu ja siirretty uusille alueille.

– Kiinassa on todella raju teollisuuden rakennemuutos menossa, joka on osaltaan tuonut epävarmuutta myös meidän asiakkaiden keskuuteen.

Kerimäellä sahataan lähipuuta

Tällä hetkellä Sahakuution tuotannosta 80 prosenttia menee vientiin. Kerimäellä sahataan lähipuuta, sillä puuta tulee sahalle alle sadan kilometrin säteeltä. Etelä-Savossa kasvanutta puuta myydään Aasiaan, Eurooppaan ja Lähi-itään etenkin huonekaluteollisuuden käyttöön.

– Siellä taustalla on aika vahvasti Ikea, jonka alihankkijoille menee meiltä paljon tavaraa, Suomalainen tarkentaa.

Kilpailu maailmalla on kovaa. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori arvioi suomalaisen sahatavaran vahvuuksiksi laadun ja luotettavat toimitukset. Sahakuution toimitusjohtaja Jari Suomalainen nimeää yrityksensä kilpailuvalteiksi joustavuuden, asiakaslähtöiset tuotteet ja toimitusaikataulut.

– Teemme juuri sellaisia tuotteita, joita asiakkaat haluavat ja mistä heidän on mahdollisuus saada raaka-ainehyötyä, Suomalainen sanoo.

Venäjän sahatavaravienti rajussa kasvussa

Viime vuonna suomalaisen sahatavaran vienti Kiinaan notkahti nelisenkymmentä prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Venäjän sahatavaravienti Kiinaan on puolestaan kasvanut rajusti, ja se on heijastunut Suomen sahatavaran kysyntään.

Venäjän sahatavaravienti Kiinaan kasvoi yli kaksi miljoonaa kuutiota viime vuonna. Merivuori arvioi Venäjän viennin rajun kasvun johtaneen siihen, että osissa Venäjää metsien uudistaminen on hakkuiden jälkeen jäänyt tekemättä. On odotettavissa, että Venäjän viranomaiset puuttuvat asiaan, jos metsälakia on rikottu. Duumassakin asia on jo ollut esillä.

– Rupla on parantanut venäläisen teollisuuden kilpailukykyä huomattavasti ja sitä vastaan on tietysti vaikea tapella, Merivuori arvioi.

Suomalaisen sahatavaran hinta nousi viime kesään asti ja on sen jälkeen laskenut. Merivuori ennustaa puun hinnan laskusuhdanteen tasaantuvan keväällä.

– Hinta tulee kuitenkin asettumaan merkittävästi alemmaksi kuin viime vuonna.

SDP avasi vaalikampanjansa yli kuukausi sitten, mutta puolueen eduskuntaryhmä tapaa puheenjohtajansa ensimmäistä kertaa tänä vuonna vasta perjantaiaamuna.

Eduskuntaryhmä pitää aamulla kahvitilaisuuden Antti Rinteen töihin paluun kunniaksi.

Rinne oli myös ensimmäistä kertaa tv-haastattelussa sairastumisensa jälkeen. Ylen Aamu-tv:ssä tänään nähty Rinteen haastattelu on katsottavissa tästä linkistä tai klikkaamalla jutun kuvaa.

Rinne sairastui lomamatkallaan Espanjassa jouluna keuhkokuumeeseen ja Suomeen palattuaan hänellä todettiin myös sepelvaltimon tukos. Se hoidettiin pallolaajennuksella. Lisäksi Rinne on kertonut, että sairaalainfektio heikensi hänen tilaansa.

SDP:n vaalikampanja starttasi tammikuun lopulla varapuheenjohtaja Sanna Marinin johdolla. Puolueen tavoitteena on, että SDP:stä tulee suurin puolue ja Antti Rinteestä pääministeri. Ylen mielipidekyselyissä puolue on pitänyt ykköstilaa viime kesästä.

Useita päiviä kestävä sepelvaltimotukos aiheuttaa yleensä arpeutuman sydänlihakseen ja se heikentää potilaan kuntoa pysyvästi.

Rinne julkaisi viime viikolla Ilta-Sanomien haastattelun yhteydessä lääkärintodistuksen, jonka mukaan hänellä ei ole sairautta tai vammaa, joka “estäisi häntä jatkamasta kansanedustajan työtä tai muuta vastaavaa työtä 1.3.2019 alkaen”.

Viime viikolla hän kertoi Facebook-sivullaan, että “nyt olo on hyvä ja innostunut”.

Tavallisten kirjeiden kulkunopeus hidastuu tästä päivästä alkaen. Postin kuluttajakirjeet jaetaan nyt perille pääosin neljän työpäivän kuluessa. Aikaisemmin Posti toimitti kuluttajakirjeet 2–3 päivän sisällä.

Posti on myös lanseeraamassa perinteisten postimerkkien rinnalle kirjeeseen lisättävän Plus-merkin. Se tuo Postin mukaan kuluttajien toivomaa seurattavuutta kirjeisiin. Merkin painatuksessa sattuneen virheen takia merkki tulee kuitenkin myyntiin tämän hetken arvion mukaan vasta ensi kuussa.

Poste restante -palvelun käyttö ei muutu vielä maksulliseksi, vaan Posti aikoo odottaa asiassa ensin viranomaisten lausuntoja.

Lapin syyttäjänvirastossa on vireillä kaksi tapausta, jotka koskevat Lapissa toimivien jätteenkäsittelylaitosten toimintaa. Molemmissa tapauksissa toiminnanharjoittajia epäillään ympäristön turmelemisesta ja uudemmassa tapauksessa myös ympäristönsuojelulain rikkomisesta.

Lapin poliisi kertoi keskiviikkona, että se on saanut valmiiksi esitutkinnan, jossa Lapissa toimivaa jätteenkäsittelylaitosta epäillään ympäristön turmelemisesta ja ympäristönsuojelulain rikkomisesta. Vielä tässä vaiheessa sekä poliisi että syyttäjä vaikenevat siitä, mistä laitoksesta on kyse.

– Kyse on yritystoiminnan yhteydessä syntyvästä jätteestä, mutta ei kunnallisesta toimijasta eikä kotitalouksissa syntyvästä jätteestä, kertoo tutkinnanjohtaja Tuomo Seikkula Lapin poliisilaitokselta.

Kemissä tutkinnassa Savaterran laitos

Aiemmin syyteharkintaan on edennyt myös toinen jätteenkäsittelylaitosta koskeva tapaus. Se päätyi poliisilta syyttäjälle viime syksynä. Kyseessä on rovaniemeläinen Savaterra-yhtiö, jota epäillään ympäristön turmelemisesta Kemissä. Yhtiöllä on Kemin Holstinharjulla laitos, joka puhdistaa pilaantuneita maita.

– Ympäristön turmelemisesta on epäiltynä yhtiön toimitusjohtaja ja työmaapäällikkö. Yhtiön epäillään päästäneen lähialueelle hiukkaspäästöjä, jotka ovat näkyneet lumen päällä mustana pölynä, kertoo kihlakunnansyyttäjä Mikko Valanne.

Tutkintapyynnön yhtiön toiminnasta teki Lapin ELY-keskus sen jälkeen, kun se oli tehnyt valvontakäynnin pilaantuneiden maiden käsittelyasemalle joulukuussa 2016.

– Syyteharkintaan menee vielä aikaa enkä lupaa syyteharkinnan valmistuvan ainakaan ennen pääsiäistä, sanoo Valanne.

Savaterra on valittanut Vaasan hallinto-oikeuteen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston joulukuussa 2017 antamasta ympäristöluvasta, jossa tiukennettiin joitakin jätteenkäsittelylaitoksen lupamääräyksiä.

Lähialueen asukkaat ovat kannelleet laitoksesta

Kemin Holstinharjulla toimivan laitoksen lähialueen asukkaat ovat kannelleet eduskunnan oikeusasiamiehelle Lapin ELY-keskuksen, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Kemin kaupungin ympäristöviranomaisen toiminnasta, joka koskee Savaterran laitoksen toiminnan valvontaa.

Lähialueen asukkaiden mielestä viranomaiset eivät ole puuttuneet yhtiön toimintaan, vaikka sen toiminnasta on ilmoitettu ja valitettu useampaan otteeseen Lapin ELY-keskukseen. Oikeusasiamiehen viime kuussa antaman vastauksen mukaan kantelu ei ole johtanut toimenpiteisiin. Se katsoo vastauksessaan, että laitosta valvovan Lapin ELY-keskuksen toiminnassa ei ole ilmennyt aihetta epäillä lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä.