Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia laittamaan pokeritermein kaiken peliin neuvotteluissa ydinaseriisunnasta, kertoo Yhdysvaltain ulkoministeriön kokenut virkamies.
Nimettömänä pysyttelevän virkamiehen mukaan neuvotteluissa kompastuttiin erimielisyyksiin paitsi talouspakotteista myös ydinaseriisunnan määritelmästä.
Trump ja Kim tapasivat torstaina Vietnamissa. Tapaaminen päättyi täydelliseen mahalaskuun, kun neuvottelut loppuivat ennen aikojaan eikä minkäänlaista sopimusta tai julistusta saatu aikaan.
Virkamies sanoi, että pohjoiskorealaiset vaativat miljardien dollarien helpotusta pakotteisiin mutta olivat haluttomia jäädyttämään joukkotuhoaseohjelmat kokonaan.
Hän jatkoi, että pakotteiden poistaminen johtaisi tilanteeseen, jossa "tukisimme yhä joukkotuhoaseiden kehittämistä Pohjois-Koreassa". Virkamies korosti, että neuvotteluissa "itse joukkotuhoaseiden täytyy olla pöydällä".
– Presidentti kehotti Kimiä laittamaan kaiken peliin. Myös me olimme valmistautuneita tekemään niin, virkamies sanoi.
"Pohjois-Korea olisi sulkenut vain osan ydinlaitoksestaan"
Pohjois-Korea kertoi johtajien tapaamisen jälkeen, että se pyysi osittaista, ei täydellistä pakotteiden poistoa. Vastineeksi Pohjois-Korea olisi ulkoministeri Ri Yong-hon mukaan sulkenut Yongbyonin ydinlaitoksen.
Amerikkalaisvirkamiehen mukaan ongelmaksi muodostui se, mitä kaikkea Yongbyonissa on. Hän huomautti, että Yongbyon on valtava kompleksi, jossa on paljon erillisiä osia.
– Pohjoiskorealaiset ehdottivat, että vain osa Yongbyonista suljetaan.
Toinen kiistaa aiheuttanut asia oli ydinaseriisunnan määritelmä. Kun Yhdysvallat haluaa Pohjois-Korean luopuvan ydinaseohjelmastaan, Pohjois-Koreassa ydinaseriisunta nähdään laajemmin. Sen näkökulma sisältää pakotteiden lopettamisen ja "amerikkalaisen uhan" poistamisen, mikä pitää sisällään muun muassa Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon Etelä-Koreassa.
Virkamies kertoo, että määritelmästä keskusteltiin laajasti työryhmässä, mutta siitä ei päästy yhteisymmärrykseen.
Tapaamisen lässähtämisestä huolimatta virkamies haki presidentti Trumpin tavoin positiivista äänensävyä.
– Olimme itse asiassa rohkaistuneita siitä, mihin olemme menossa. Tällä kertaa ei päästy riittävän lähelle.
Jouluna iskenyt terveysongelmien kierre ja yli kahden kuukauden ankara sairausloma on nyt takana ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne palaa töihin – ja keskelle kuumentuvaa vaalipöhinää.
SDP käynnisti vaalikampanjansa jo kuukausi sitten varapuheenjohtajansa Sanna Marinin johdolla.
Sen sijaan Rinne oli sairasvuoteella.
Hän kertaa tapahtumat: Ensin keuhkokuume, teho-osastolle Espanjassa, sitten Suomeen, sepelvaltimon ahtauma, pallolaajennusleikkaus. Ja sitten kuntoutusta.
– Pitkä teho-osastohoito tarkoitti lihaksille ja hermostolle sitä, että liikkuminen tuli vaikeaksi, Rinne myöntää Ylen suorassa haastattelussa.
Haastattelu on ensimmäinen tv-haastattelu Rinteen sairausloman jälkeen.
Tällä hetkellä SDP on ykkösenä puolueiden kannatusmittauksissa. Puoleen vaalitavoitteena on, että Rinteestä tulee Suomen seuraava pääministeri.
Mutta voiko Rinteen kokeman rääkin jälkeen hoitaa pääministerin tehtäviä?
– Oma tunne on se, että ilman muuta, Rinne sanoo ja jatkaa vielä varmistuksella.
– Lääkäri on itse asiassa vahvistanut että 1.3. olen valmis kansanedustajan ja vastaaviin tehtäviin, joka pitää sisällään ministerin ja pääministerin tehtävät.
Pääministerin terveystiedot julkisiksi
Suomessa on ollut käytäntönä, että presidentit kertovat terveydentilastaan säännöllisesti. Pitäisikö sama käytäntö laajentaa koskemaan myös pääministereitä?
– Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että pääministeriehdokkaat ja pääministeri kertoo terveydentilastaan. Taidan nyt olla ainoa, joka on kertonut terveydentilastaan, ja hyvin seikkaperäisesti.
Rinne vakuuttaa, että sairastamisien aikana ei käynyt mielessäkään, että olisi jättänyt vaalit väliin.
Yksinkö hallitukseen?
Rinne on todennut lehtihaastatteluissa, että ei ottaisi keskustaa tai nykykokoomusta hallituskumppaniksi. Perussuomalaiset on käytännössä suljettu pois jo aikaisemmin. Hän kuitenkin kiistää että demarit haluaisi olla hallituksessa yksin.
– Tämä on viesti, että nykyinen politiikka ei jatku jos sosiaalidemokraatit ovat hallituksessa, Rinne selventää.
Hänen mukaansa on kuitenkin realismia että kaksi isoa puoluetta on hallituksessa.
Valvira on keskeyttänyt Utajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Attendo Kirkkopuiston hoivakodin toiminnan, kertoo Attendo verkkosivuillaan. Hoivakoti avattiin vasta viime joulukuussa, käy ilmi sen verkkosivuilta.
Kaikkien 24 asukkaan arki Kirkkopuistossa jatkuu yhtiön mukaan normaalisti, ja Attendo vuokraa koko henkilöstön Oulunkaaren kuntayhtymän käyttöön.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen kertoo Ylelle, että vanhusten turvallisuus on vaarantunut puutteiden takia.
Puutteet liittyivät muun muassa lääkehoidon epäasianmukaisuuteen, asiakkaiden terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen, yövuoron henkilöstön riittävyyteen suhteessa asiakkaiden palvelutarpeisiin sekä henkilökunnan tehtäviin.
– Attendolla on peiliin katsomisen paikka, Savolainen sanoo.
Savolainen kertoo, että Oulunkaaren kuntayhtymä on ottanut hoitaakseen hoivayksikön ja vanhukset ovat nyt turvassa ja saavat asianmukaista hoitoa.
Oulunkaaren ylilääkäri Tuula Saukkonen kertoo, että kuntayhtymä turvaa hoivakodin toiminnan lisäämällä sairaanhoitajia sekä varmistamalla, että koko henkilökunnalla lääkehoidon osaaminen on tarvittavalla tasolla. Aiemmin kaikissa vuoroissa ei hänen mukaansa ollut hoitajia, joilla oli lääkeluvat kunnossa.
– Jokaisessa vuorossa pitää olla sellainen hoitaja, jolla on asianmukainen lääkelupa kunnossa. Hoivakodissa on paljon monisairaita ihmisiä, jotka tarvitsevat paljon hoivaa ja avustusta, joten henkilöstöä pitää myös olla riittävästi kaikissa vuoroissa, Saukkonen sanoo.
Kuntayhtymän lääkäri tarkisti asiakkaiden terveydentilan eilen torstaina.
Useista muistakin hoivakodeista paljastunut puutteita
Kyseessä on jo lyhyen ajan sisään kolmas yksityisen puolen hoivakoti, jonka toiminta on keskeytetty. Tammikuussa Valvira keskeytti Esperi Caren hoivakoti Ulrikan toiminnan Kristiinankaupungissa.
Helmikuussa aluehallintoviraston yllätystarkastuksessa Alavudella Attendon hoivakoti Pelimannin toiminnasta löytyi niin pahoja puutteita, että sen toiminta keskeytettiin. Hoivakodissa oli kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana.
Missään näistä tapauksista asukkaita ei ole siirretty hoivakodista muualle, vaan kunta tai kuntayhtymä on ottanut toiminnan haltuun.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen kertoo, että hoivakotien valvontaa on tehostettu koko Pohjois-Suomen alueella.
– Me olemme palkkaamassa lisää työntekijöitä. Lisäbudjettiin Valviralle on budjetoitu kolme ja aluehallintavirastoille kahdeksan työntekijää.
Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon palkataan Savolaisen mukaan ensiksi yksi uusi työntekijä. Sen lisäksi jo olemassaolevien työntekijöiden panosta on laitettu vanhusten hoidon valvontaan.
Yhdysvaltain ulkoministeriö jahtaa edesmenneen terroristijohtajan Osama bin Ladenin poikaa Hamza bin Ladenia ja pyytää yleisöä avuksi.
Ministeriön ylläpitämä terrorisminvastainen Rewards for Justice -sivusto julkaisi Twitterissä etsintäkuulutusilmoituksen Hamza bin Ladenista ja lupaa miehen löytämiseen johtavasta vihjeestä jopa miljoona dollaria, noin 880 000 euroa.
Hamza bin Ladenin kerrotaan nousseen al-Qaidan nykyisen johtajan Ayman al-Zawahirin kakkosmieheksi. Länsimaiden tiedustelupalvelut uskovat, että hänellä on kyky houkutella uusia jäseniä viime aikoina heikentyneeseen terroristijärjestöön.
BBC:n mukaan hän on houkutellut seuraajiaan hyökkäämään Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan ääni- ja videoviestien avulla.
Yhdysvaltain hallitus merkitsi kaksi vuotta sitten Hamzan erityisen tärkeäksi kohteeksi maailmanlaajuisen terrorismin vastaisessa toiminnassa. Tämä merkitsee, että kuka tahansa, joka on hänen kanssaan missään tekemisissä, voidaan pidättää.
Osama bin Ladenin Abbottabadin päämajasta löytyneiden kirjeiden perusteella uskotaan, että Hamza oli Osaman suosikki manttelinperijäkseen al-Qaidan johdossa.
Viime elokuussa Hamzan kerrottiin menneen naimisiin syyskuun 11. päivän terroristiryhmän johtajan Mohammed Attan tyttären kanssa. Noin 30-vuotiaaksi arvellun bin Ladenin uskotaan viettäneen vuosia Iranissa äitinsä kanssa, jossa myös "terroristihäitä" uskottiin vietetyn.
Lonkkaleikkauksesta toipuva presidentti Sauli Niinistö on jo heti aamusta hoitanut tehtäviään puhelimitse ja sähköpostitse. Asiasta kertoo presidentin viestintäpäällikkö Katri Makkonen sähköpostitse STT:lle.
Viestintäpäällikkö Makkonen kertoo myös, että keskiviikkona leikatun presidentti Niinistön tviitit heräämöstä olivat täysin spontaaneja.
Heräämössä Seefeldin MM-kisoja seurannut presidentti muun muassa julkaisi hämmennystä herättäneen tviitin, jossa presidentti muun muassa kertoi mömmöjen syönnin olevan turhaa. Tällä presidentti viittasi Makkosen mukaan uutisoituihin doping-epäilyihin.
STT kysyi presidentin kansliasta, leikattiinko presidentin lonkka julkisella vai yksityisellä puolella.
– Presidentin lonkka leikattiin HUS-omisteisessa Ortonissa. Presidentti itse tviitissään eilen kuvaili, että Orton on julkisen sektorin yksityistä sektoria. Erona on se, että HUSin muussa sairaalassa hän olisi joutunut ohittamaan leikkausjonossa olevia, jotta leikkauspäivä olisi ollut presidentin tehtävien kannalta juuri sopivana ajankohtana. Ortonin kohdalla, omakustanteisesti, näin ei ollut, Makkonen kertoo.
Presidentin kanslia kertoi maanantaina, että Niinistö hoitaa tehtäviään leikkauksesta huolimatta lähtökohtaisesti normaalisti.
Niinistöllä todetusta nivelkulumasta kerrottiin julkisuuteen viime vuoden toukokuussa. Niinistön terveydentilaa koskevassa lausunnossa sanottiin tuolloin, että kulumamuutosten etenemistä seurataan säännöllisesti.
Keskustan imago kyntää pohjamudissa puolueiden teettämässä puoluebarometrissa. Kuuden suurimman puolueen vertailussa keskusta on pudonnut viimeiseksi. Parhaat arviot kansalaisilta saa suurin oppositiopuolue SDP. Mielikuvat vihreistä ovat parantuneet selvästi viime syksystä.
Antti Rinne palaa kahden kuukauden sairauslomalta
Antti RinneJarno Kuusinen / AOP
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sairastui jouluna ja jäi yli kahdeksi kuukaudeksi sairauslomalle. Nyt hän palaa takaisin töihin ja tapaa aamulla puolueen eduskuntaryhmän ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Rinne on Ylen Aamu-tv:n suorassa haastattelussa.
Harkitsetko muuttoa ulkomaille paremman palkan perässä?
Jyrki Lyytikkä / Yle
Suomesta on muutettu työn perässä etenkin Ruotsiin kautta aikain. Muutama vuosikymmen sitten Ruotsiin lähdettiin työttömyyttä pakoon. Nyt motiivina lienee enemmänkin paremmin palkattu työ – eikä vain Ruotsissa vaan myös Norjassa ja Tanskassa. Mutta jääkö naapurimaissa palkasta enemmän rahaa käteen myös elinkustannusten jälkeen? Asia selviää oheisella laskurilla muutamalla klikkauksella.
Koululaisten maksuttomat matkat vähentävät eriarvoisuutta, sanoo tutkija
Antti Lähteenmäki / Yle
Koululaisten yhdenvertaisuutta pyritään parantamaan Uudellamaalla, HSL-alueella, tarjoamalla opettajan kanssa kulkeville koululaisryhmille ilmainen joukkoliikenne koulupäivien aikana. Näin koulut voivat hyödyntää paremmin esimerkiksi museoiden ja liikuntapaikkojen palveluita. Kaupunkimaantieteen tutkija uskoo, että koululaisryhmien maksuttomalla joukkoliikenteellä voidaan vähentää eriarvoistumista.
Lehti: Trump runnoi vävylleen korkeimman tason turvaluokituksen
Jared KushnerMichael Reynolds / EPA
Myrsky vasta Vietnamista palanneen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ympärillä jatkuu. Sanomalehti New York Times(siirryt toiseen palveluun) kertoo, että Trump määräsi viime vuonna Valkoisen talon kansliapäällikön John F. Kellyn myöntämään vävylleen Jared Kushnerille korkean tason turvaluokituksen. Määräyksellään Trump ohitti tiedusteluviranomaisten ja Valkoisen talon asianajajan huolet.
Maaliskuu alkaa pakkassäässä koko maassa
Yle
Viikonloppu alkaa etelässä aurinkoisena, pohjoisessa sataa paikoin lunta. Viikonloppuna sää on vaihtelevaa. Sää on maan etelä- ja keskiosassa tänään aurinkoinen. Pakkanen heikkenee hieman aamun lukemista. Lapissa pilvisyys on runsasta ja paikoin sataa hieman lunta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esiintyi jo hyvin nuorena pontevasti tv:ssä isänsä kanssa.
Olisi helppo olettaa, että taitelija-isän ja toimittaja-äidin muodostama kulttuuritausta olisi toiminut kasvualustana Anderssonin vasemmistolaisuudelle. Näin ei kuitenkaan ollut, Li Andersson kertoo Marja Sannikan haastattelussa.
– En saanut puoluepolitiikkaa kotoa. Sain kuitenkin tietynlaisen yhteiskuntakritiikin ja kyseenalaistamisen jo pienenä. Faija aina puhui siitä, kuinka ei pidä yhtään välittää siitä, mitä muut ajattelevat. Hänellä oli tarinoita siitä, miten hänenkin taidettaan on pantu ö-mappiin kilpailuissa eikä hän välittänyt siitä yhtään. Se on kyllä hyvä opetus.
Vanhemmat erosivat, kun tytär oli vielä hyvin nuori. Li Andersson uskoo kuitenkin, että lapsenkin hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että vanhemmat voivat hyvin. Hänellä oli kaksi kotia, joissa kumpikin vanhempi suhtautui häneen vertaisenaan ja vakavasti.
Vasemmistolaisuus ja luokkatietoisuus heräsivät Li Anderssonin mielessä teini-iän kaveripiirin kautta.
– Teini-iässä vietimme aika paljon aikaa nuorisotalolla, olimme nuorisotalon kasvatteja. Oman kaveripiirin kautta tuli ilmi, että ihmisten perheolojen erot ovat merkittäviä. Näin jo teini-iässä, mitä tarkoittaa, että ihmiset tulevat eri yhteiskuntaluokista.
– Me olimme tiivis tyttöporukka, jossa oli vahva "girlpower-meininki" jo silloin. Vahvoja persoonia, jotka olivat hyvin eri mieltä eri asioista. Debatoimme kaikesta ja opin yhteiskuntapoliittisen keskustelun sieltä.
"Epäonnistumisia tulee, eikä niitä saa pelätä"
Li Andersson on saavuttanut politiikassa paljon varsin nuorella iällä.
2011 hänestä tuli vasemmistoliiton nuorisojärjestön puheenjohtaja. Vuotta myöhemmin, vain 25-vuotiaana, hänet valittiin ääniharavana Turun kaupunginvaltuustoon.
Edellisissä eduskuntavaaleissa 2015 Andersson keräsi Varsinais-Suomen vaalipiiristä yli 15 000 ääntä, mikä siivitti tuoreen kansanedustajan vuotta myöhemmin koko puolueen puheenjohtajaksi.
– Totta kai puolueen puheenjohtajaksi tuleminen oli toisaalta tosi hieno hetki, mutta toisaalta minua myös pelotti. Se vastuu, ja se, että asetin itseäni kohtaan aika tiukkoja tavoitteita. Mutta epäonnistumisia tulee, eikä niitä saa pelätä. Jos alkaa toimia sen mukaan, että pelkää epäonnistumisia, sen jälkeen ei tee enää mitään.
Beverly Hills 90210 -televisiosarjassa näytellyt Luke Perry joutui keskiviikkona sairaalaan Los Angelesissa, kertoi näyttelijän edustaja uutistoimisto AFP:lle torstaina.
Yhdysvaltalaisen TMZ-verkkosivuston mukaan 52-vuotias Perry on saanut aivohalvauksen.
Suosittu teinisarja Beverly Hills 90210 pyöri televisiossa vuosina 1990–2000. Luke Perry näytteli Dylan McKay -nimistä hahmoa.
Perry oli Los Angelesissa filmaamassa Riverdale-nimistä televisiosarjaa.
Tuotantoyhtiö Fox ilmoitti keskiviikkona, että se on tekemässä Beverly Hills 90210:sta uutta versiota. Aiemmista näyttelijöistä ainakin Jason Priestley, Jennie Garth ja Tori Spelling kuuluvat näyttelijäkaartiin, mutta Perryn mukanaolosta ei ole saatu vahvistusta.
Sinisen tulevaisuuden kansanedustaja Ari Jalonen lähtee eduskuntavaaleihin kokoomuksen ja RKP:n yhteiseltä listalta sitoutumattomana. Hän eroaa sinisestä tulevaisuudesta mutta jatkaa puolueen eduskuntaryhmässä.
Jalonen on sinisten ainoa valtakunnallisesti tunnettu poliitikko Satakunnassa. Hänen mahdollisuuksiaan tulla valituksi eduskuntaan Satakunnasta sinisten omalta listalta on pidetty olemattomina.
"En ole loikkari"
Ari Jalosen on odotettu tekevän vaaliliiton kokoomuksen kanssa, mutta nyt tehty järjestely on erikoinen. Jalonen nimittäin jatkaa tämän vaalikauden loppuun sinisten eduskuntaryhmässä mutta jos hän tulee valituksi eduskuntaan, hän siirtyy kokoomuksen ryhmään – ja sitten oman tiedotteensa mukaan lopulta takaisin sinisiin.
Sininen tulevaisuus on hyväksynyt ratkaisun. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo sanoo toivovansa, että Jalonen pääsee eduskuntaan ja siirtyy kokoomuksen kautta takaisin siniseen tulevaisuuteen. Tällaista järjestelyä voi pitää varsin erikoisena.
– En ole loikkari vaan sitoutumaton kokoomuksen listalla. Meillä on tarkka sopimus, Jalonen korostaa Ylelle.
Jaloselle loikkausasia on poikkeuksellisen arka, koska häntä on syytelty loikkariksi entisen puolueensa perussuomalaisten riveistä. Hän on aiemmin useissa haastatteluissa vakuuttanut Ylelle, että ei loikkaa tai vaihda puoluetta.
"Orpo pääministeriksi"
Porilaiskansanedustaja perustelee erikoislaatuista vaaliliittoa myös sillä, että hän haluaa omalta osaltaan olla varmistamassa nykyisen hallituspohjan jatkoa ja kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon nousua pääministeriksi.
– Jos tämä ratkaisu vaikuttaa osaltaan siihen että demarit ja vasemmistoliitto saavat Satakunnassa vähemmän edustajapaikkoja, niin olen tyytyväinen, Jalonen sanoo
Vaikea uusia paikkaa
Kaksi kautta eduskunnassa istuneen Ari Jalosen mahdollisuuksia päästä läpi kokoomuksen vaalilistalta voi pitää varsin vaatimattomina.
Kokoomuksella on tällä hetkellä Satakunnasta yksi kansanedustajan paikka. Se tavoittelee näissä vaaleissa vaalilistalleen RKP:n ja Jalosen kanssa peräti kolmea kansanedustajaa, mutta se vaatisi Satakunnassa lähes 30 prosentin kannatusta. Kaksi kansanedustajaa on realistisempi toive.
Kokoomuksen listalla on useita tunnettuja ehdokkaita, muun muassa entiset kansanedustajat Sampsa Kataja, Anne Holmlund ja Jouni Lehtimäki sekä entinen Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, ammattiopisto Winnovan rehtori Juha Vasama, lehtori Mari Kaunistola ja raumalainen ministerien erityisavustajana toiminut Matias Marttinen.
Kuntavaalituloksen perusteella Jalosen kannatus on ollut kaukana kokoomuksen kärkinimistä.
Uutisesta voi keskustella torstaina klo 22 saakka.
Bussipysäkillä pieni käsi nousee viittaamaan 26 oppilaan joukosta.
– Kimmo! Mitä jos tulee huono olo bussissa?
– Niin, mitä sitten tehdään? kysyy luokanopettaja Kimmo Korpi muulta ryhmältä.
– Mennään eteen istumaan, luokka vastaa lähes yhdestä suusta.
Paloheinän ala-asteen koulun 4B-luokka on matkalla tutustumaan Haagan pelastusasemaan. Bussia odotetaan jännittyneen kuhinan kera. Kukapa ei paloautoja haluaisi päästä katsomaan.
Uudistus tuo joustoa
Koululaisten kanssa on aina tehty retkiä, mutta vuoden vaihteesta alkaen se helpottui pääkaupunkiseudulla entisestään. Koululaisryhmät voivat nykyään käyttää julkista liikennettä maksutta opettajan kanssa koulupäivän aikana HSL-alueella.
Paloheinän ala-asteen koulun 4B-luokka kävi vierailulla Haagan pelastuslaitoksella, jossa päästiin myös paloauton kyytiin. Autossa Aleksi Kievari ja kyytiin kiipeämässä Eeka Hietamäki.Antti Lähteenmäki / Yle
Aiemmin Paloheinän koulussa yksi luokka on tehnyt vuodessa noin neljä retkeä, mutta uudistus toi lisää joustoa. Korpi kertoo, että hänen luokalleen tämä on nyt ensimmäinen ”ilmainen” matka.
– Onhan se älyttömän hyvä juttu, että päästään käyttämään kaikkia Helsingin palveluita ja museoita, Korpi toteaa.
Pari vuotta sitten voimaan tullut uusi opetussuunnitelmakin kannustaa poistumaan luokasta. Korpi kertoo, että retkillä käydään tutustumassa esimerkiksi siihen, miten kaupunki toimii ja millaisia työympäristöjä kaupungista löytyy. Lisäksi hyödynnetään muun muassa urheilutapahtumien tarjontaa ja museoita.
Koululaisten yhdenvertaisuus paranee
Uudistuksen takana on halu parantaa koulujen ja oppilaiden yhdenvertaisuutta. Keskustan kouluista esimerkiksi moniin museoihin on kävelymatka, mutta kaupungin laitamilta matkat ovat vaatineet rahallista panostusta.
Uudistus tasa-arvoistaa kouluja, sillä kaikilla kouluilla ei välttämättä ole aikaisemmin ollut laittaa yhtä paljon rahaa retkiin. Luokanopettaja Kimmo Korpi toteaa, että joskus retkien vuoksi on pitänyt mennä myös vanhempien kukkarolle.
– Ei ole miellyttävää pyytää rahaa vanhemmilta. Nyt voimme mennä aika rennoin mielin kaikkialle, minne haluamme.
HSL:n uudistus on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa. Suurista kaupungeista ainakin Turussa ja Lahdessa on jätetty valtuustoaloitteet asiasta. Tampereelta, Oulusta ja Jyväskylästä Ylen tiedusteluun vastattiin, ettei vastaavaa toimintamallia ole käytössä tai suunnitteilla.
Ada Murto (vas.), Taika Henttonen (takana), Julia Vesa ja Hilma Saaranluoma käyvät luokanopettaja Kimmo Korven johdolla tutustumassa Helsingin kaupungin erilaisiin palveluihin ja työympäristöihin.Antti Lähteenmäki / Yle
Joukkoliikenteen käytön harjoittelua
– Laiva on lastattu O-kirjaimella alkavilla eläimillä, punapipoinen Ada Murto huikkaa.
Koululaiset viihdyttävät itseään muutaman kilometrin pituisen matkan ajan muun muassa sanaleikeillä. Muutama kännykkäkin vilahtaa, mutta lähinnä jutellaan vierustoverin kanssa. Bussi tulee matkan aikana täyteen myös muista matkustajista, mutta sopu sijaa antaa.
4B-luokka matkustaa mallikkaasti.
– Käyttäydytään niin, että huomioidaan kaikki muutkin. Ei vain mennä bussiin ja ruveta huutamaan, vaan käyttäydytään nätisti, Ida Holmisto luettelee bussimatkustamiseen annettuja ohjeita.
Ylipäänsä joukkoliikenteen käyttäminen on yksi niistä tärkeistä asioista, jotka koululaiset oppivat retkillä. Näin ainakin Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen tutkija Venla Bernelius ajattelee.
Berneliuksen mukaan fyysinen liikkuvuus on yhteydessä myös niin sanottuun sosiaaliseen liikkuvuuteen eli siihen, miten nuoret pääsevät tarttumaan esimerkiksi koulutusmahdollisuuksiin.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius näkee, että edistämällä liikkuvuutta voidaan parhaimmillaan vähentää eriarvoisuutta.Antti Lähteenmäki / Yle
Maantiede vaikuttaa kaupungin hyödyntämiseen
Suomessa on puhuttu huono-osaisuuden periytyvyydestä, mutta maantieteen vaikutus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että huono-osaisuus voi olla yhteydessä huono-osaiselle alueelle jäämiseen.
Käytännössä tämä johtuu siitä, että huono-osaisen perheen lapsi ei välttämättä osaa hyödyntää kaikkia saatavilla olevia mahdollisuuksia, koska hänelle ei ole lapsena kehittynyt taitoja tai uskallusta esimerkiksi niin yksinkertaiselta kuulostavaan asiaan kuin joukkoliikenteen käyttämiseen.
Saattaa olla, ettei huono-osaisen perheen lapsi ei hakeudu esimerkiksi kouluun tai työpaikkaan, joka sijaitsee hänen asuinalueensa ulkopuolella, koska omalta asuinalueelta poistuminen voi tuntua vieraalta.
– Huono-osasten perheiden lapset eivät välttämättä liiku samalla tavalla kuin esimerkiksi hyvin koulutettujen perheiden lapset. Liikkumisessa on kyse kansalaistaidosta, joka ei tipahda itsestään ihmiselle niin kuin me välillä oletamme.
Hilma Saaranluoma (edessä) ja Minttu Pettinen ottivat kuvia vierailustaan pelastuslaitoksella.Antti Lähteenmäki / Yle
Tämän vuoksi tutkija on innoissaan HSL-alueella voimaan tulleesta uudistuksesta.
– Mielestäni tässä on nimenomaan alueellinen ja perhetaustan vaikutusta tasaava vaikutus.
Luokanopettajaa Kimmo Korven kokemuksen mukaan Paloheinän koulun oppilaat tuntevat hyvin esimerkiksi museoita. Hän kuitenkin tunnistaa tutkijan kuvaaman tilanteen.
– Olen ollut töissä koulussa, jossa oli oppilaita, jotka eivät olleet juuri käyneet esimerkiksi keskustassa. Ne voivat olla vieraita paikkoja monelle, vaikka asuisikin Helsingissä.
Iia-Maria Ilo (vas.) ja Silvia Hovi matkustavat bussilla tottuneesti.Antti Lähteenmäki / Yle
Voit keskustella tästä aiheesta jutun alla asiallisesti perjantaina kello 22 asti.
Pispalan harjun laella palaneen käry muuttuu niin väkeväksi, että hyppään ulos bussista.
Linja-auton oikeanpuoleinen takarengas on ilmiliekeissä, ja ryntään sammuttamaan sitä lumella. Bussin kuljettaja astuu ulos, pyöräyttää silmiään ja kertoo haaveilevansa pääsystä sairauslomalle. Hän näyttää väsyneeltä ja kyllästyneeltä.
Kauhukseni savuava bussi jatkaa matkaansa kymmeniä ihmisiä kyydissään.
Hyppään seuraavaan bussiin. Varsin pian ajamme tien sivuun ajetun savuavan bussin ohi – matka oli katkennut ilman isoa vahinkoa. Kun kerron tapahtuneesta toisen bussin kuljettajalle, hän pyörittää päätään ja kertoo työn menneen mahdottomaksi aikataulupaineiden takia.
Tuula Pohjola on ajanut bussia Tampereen kaupunkiliikenteessä 30 vuotta. Hänen mukaansa työn vaativuus on kasvanut viime vuosina selvästi.Tuomas Hirvonen / Yle
Tilanne vaikuttaa huolestuttavalta. Pysytäänkö aikataulussa vaikka mikä olisi?
Bussiliikenteen kilpailuttaminen pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella on ainakin Palkansaajien tutkimuslaitoksen muutama vuosi sitten julkaiseman raportin mukaan lisännyt kuskien kiirettä. Raportin mukaan kiire on merkittävä haittatekijä kuljettajien työssä. Kuskit kokevat kilpailutuksen lisänneen työn rasittavuutta.
– Kyllähän työnantajan vaatimus on, että aikataulussa pitää pysyä. Mutta eihän kaikille esteille mitään mahda ja turvallisuus edellä pitää mennä, vakuuttelee Tampereen kaupungin liikennehenkilökunnan pääluottamusmies Tuula Pohjola.
Arkisen aherruksen vaikeutuminen on huomattu myös Länsilinjoilla, joka on yksi yhdestätoista Tampereen sinivalkoisia busseja operoivasta liikennöitsijästä. Länsilinjojen pääluottamusmies Markku Peltolan mukaan kilpailutus ajanut hinnat minimiin ja hintaa paikataan kuljettajien selkänahasta.
– Aikataulut on kiristetty äärimmilleen.
Bussit jäävät aikatauluistaan jälkeen useimmiten kuljettajasta riippumattomista syistä. Tampereella ongelmia aiheuttavat muun muassa raitiovaunutyömaa, hankalat keliolosuhteet ja yleinen liikennemäärän kasvu.
Pahimmillaan edes vessassa ei ehditä käydä. Markku Peltola
Kuskeilla saattaa olla ongelmia pysyä aikataulussa jo aamun ensimmäisellä linjalla. Tästä syntyy ketjureaktio, joka voi johtaa siihen, että linjaa ajetaan non-stopina. Tuolloin työehtosopimuksen mukaiset lepotauot voivat jäädä pitämättä.
– Pahimmillaan edes vessassa ei ehditä käydä, Markku Peltola sanoo.
Tampereen apulaispormestari ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja Aleksi Jäntti (kok.) ymmärtää, että kuskit ovat olleet kovilla tänä talvena.
– Vaihtuvat kelit ja työmaiden eri vaiheet voivat tuoda eteen ennakoimattomia hankaluuksia.
Jäntin mukaan pelivaraa aikatauluissa ei juuri ole, mutta poikkeusolosuhteet on pyritty ottamaan huomioon niin hyvin kuin mahdollista.
Aikataulut ovat tiukat, mutta Jäntin mukaan liian harvat vuorovälit eivät ole hyväksi joukkoliikenteelle.
– Suurimman osan ajasta olosuhteet ovat sellaiset, että aikatauluissa voidaan pysyä. Liian löysät aikataulut heikentäisivät palvelutasoa. Tämä on tällaista tasapainoilua.
Apulaispormestari Aleksi Jäntin mielestä monet bussikuskien ongelmat on saatu jo hoidetuksi liikennöitsijöiden, kaupungin ja kuljettajien yhteistyöllä. Hän kuitenkin myöntää, että työtä riittää vielä. Jussi Mansikka/Yle
Jos tauolle jää aikaa, saattaa taukotilan – tai edes vessan – löytäminen olla kiven takana, Markku Peltola huokaa.
– Lempäälässä meni yli vuosi, että päätepysäkille saatiin bajamaja.
Vaikka tilanne on hieman parantunut viime vuosina, on taukotiloja Peltolan mukaan edelleen liian vähän.
– Ei me voida tuolla päätepysäkeillä syödä kylmiä eväitä ja painaa 12-tuntista työpäivää.
Aleksi Jäntin mukaan vastuu taukotilojen järjestämisestä ei ole yksiselitteinen asia. Osasta taukotiloja vastaa liikennöitsijä, osasta kaupunki. Jäntin mukaan lähtökohta pitää olla, että työnantaja vastaa työntekijöidensä sosiaalitiloista.
– Sekä kaupungin että liikennöitsijöiden pitää tiedostaa ongelma ja sopia taukotila-asioista jo sopimusta tehdessä. Se vaatii avointa vuorovaikutusta kaikilta osapuolilta.
Työvuorot uuvuttavat
Valtakunnallisesti isoin ongelma liittyy työvuoroihin. Suomalaisia kaupunkiliikenteen bussikuskeja rasittavat epäsäännölliset ja pitkät työvuorot. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sopimussihteeri Jyrki Halvari sanoo, että työehtosopimus sallii nykyisellään liian pitkät yhtäjaksoiset työvuorot.
– Työnantaja myös käyttää maksimipituutta hyväkseen.
TKL:n bussikuski Jari Lehtosen mukaan aikatauluista yritetään pitää kiinni, mutta kouhottamaan ei lähdetä: jos ollaan myöhässä, niin sitten ollaan. Tuomas Hirvonen / Yle
Lyhimmillään kuskin työpäivä on viiden tunnin mittainen. Kun kuskin työpäivään liitetään esimerkiksi keikka Tampereelta Ikaalisiin, niin työpäivästä tulee kaukoliikennesidonnainen, jolloin työpäivä voi venähtää jopa 14-tuntiseksi.
– Työvuoroihin tarvittaisiin lisää panostusta, Tuula Pohjola toteaa.
Markku Peltolan mukaan häneltä kysytään usein, miten niin pitkän päivän jaksaa tehdä.
– Kukin jaksaa miten jaksaa, mutta väsymys pahenee koko ajan.
Mää tykkään, rakkaudesta lajiin. Tuula Pohjola
Kaupunki voi tilaajan roolissa vaikuttaa aikatauluihin, kalustoon ja teiden kunnossapitoon. Aleksi Jäntti painottaakin, että vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista ja työvuorojen suunnittelusta on työnantajalla eli liikennöitsijällä.
– Tietenkin jos voimme jotenkin vaikuttaa, niin autamme. Kaupungin keinot ovat aika rajalliset, mutta uskon että ajan myötä saamme tähän parannusta aikaan.
"Eteenpäin on menty"
Tampereen bussikuskien työoloista on käyty keskustelua julkisuudessa jo pitkään. Kesällä 2017 kymmenet kuskit allekirjoittivat Aamulehdessä julkaistun mielipidekirjoituksen, jossa he listasivat liudan työhönsä liittyviä ongelmia.
Kuskeja hiersivät tekniset ongelmat ja huono kommunikaatio tilaajan eli Tampereen Joukkoliikenteen (Joli) kanssa. Joli vastaa Tampereen seudun bussien reiteistä ja niiden aikatauluista.
– Uskon ja toivon, että nuo asiat on saatu kuntoon ja eteenpäin on menty, Jäntti sanoo.
Työn raskas maine näkyy jo siten, että alaa vaivaa jo vakava työvoimapula (Tamperelainen). Moni on vaihtanut alaa muun muassa viime vuosina piristyneen teollisuuden puolelle.
Moni bussikuski vaihtaa jo alaa – ei paremman palkan, vaan inhimillisimpien työaikojen perässä. Tuomas Hirvonen / Yle
Sekä Tuula Pohjola ja Markku Peltola ovat panneet merkille, että uusia kuskeja ei oikein tahdo löytyä.
– Kävin omasta kiinnostuksestani katsomassa kuljettajien rekrytointitilaisuutta. Koulutukseen hakevien keski-ikä vaikutti olevan lähempänä viittäkymmentä, Peltola kertoo.
Ilmiö tunnistetaan myös edunvalvontajärjestössä, toteaa AKT:n Jyrki Halvari.
– Ala ei kiinnosta enää nuoria.
Tuula Pohjola ymmärtää, että osalle kuskeista työ tuntuu raskaammalta kuin toisille. Pohjola muistuttaa, että bussikuskina olo ei ole niin kamalaa, kuin ongelmavyyhdistä voisi saada kuvan.
Ensin ojaan luisui koulubussi, jossa ei ollut kyydissä kuljettajan lisäksi muita. Parikymmentä minuuttia sen jälkeen kellahti ojaan toinen linja-auto, jossa oli kaksi aikuista ja kahdeksan koululaista.
Kukaan ei loukkaantunut, mutta koulubussin matkustajat odottivat tunnin ajan pelastajia kyljellään olevassa bussissa. Ja kun paloauto oli saapumassa paikalle, sekin luisteli saman tien ojaan.
Vaikeat olosuhteet ovat olleet Varkauden Harjurannan kylän asukkaille tuttu asia, mutta torstaiaamun tapahtumaketju oli omalla tavallaan kaiken huippu. Toista koulubussia ajanut Sami Hakkarainen arvasi jo aamuvarhaisella ikkunasta katsoessaan, että enteet olivat huonot.
Tammikuussa hiekoitusauto kävi, kun bussi liukui paikaltaan ojaan. Ari Järvinen
– Olisin mielelläni jäänyt kotiin nukkumaan, [kun näin, millainen ajokeli oli], hän kertoo.
Hakkaraisen bussissa ei vielä ollut koululaisia, kun se luisui ojaan hieman ennen aamuseitsemää. Toisessa onnettomuusbussissa matkustajia oli yhteensä yhdeksän – tai lopulta kymmenen, kuten linja-autonkuljettaja Ari Järvinen tarkentaa.
– Tulin mäkeä alas ja sitten bussissa oli yksi matkustaja lisää eli minä. En mahtanut mitään, siellä oli liukkaampaa kuin luistinradalla.
"Aikataulut on, mutta niitä ei pystytä noudattamaan"
Ilmatieteen laitos oli perunut varoituksen huonosta ajokelistä Pohjois-Savoon ja myös valtakunnallisen Liikennetilannepalvelun mukaan ajokeli oli aamulla pääteillä hyvä. Sivuteillä tilanne oli kuitenkin jälleen kerran toinen.
– Meidän kylällä on tapahtunut useita kertoja ojaan suistumisia tänä talvena, kertoo Harjurannan kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Riika Paukkonen.
Harjurannassa asuu Paukkosen mukaan kuutisensataa ihmistä. Kylän koululaiset lähtevät kuljetuksilla joko Könönpellon tai Kangaslammin koulujen suuntaan, asuinpaikasta riippuen. Kaupungin keskustaan on parinkymmenen minuutin ajomatka, mutta huonolla kelillä kyläläiset tekevät etätöitä kotoaan, jos sellainen vain on mahdollista.
Siellä on sääennusteetkin menneet pieleen. Vesa Partanen
Kyläläiset ovat antaneet palautetta huonosta tienhoidosta Varkauden kaupungille ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Bussinkuljettaja Hakkarainen kertoo olleensa yhteydessä myös Tienkäyttäjän linjaan ja kouluihin.
– Aikataulut on, mutta niitä ei pystytä noudattamaan. Tänäänkin peruttiin minun tietääkseni kaksi bussivuoroa, Hakkarainen kertoo.
ELY selvittää, oliko talvihoito sopimuksen mukaista
Harjurannantiellä, jossa koululaiset joutuivat onnettomuuteen, teiden talvihoitoluokka on III. ELY-keskuksen kunnossapitopäällikkö Vesa Partanen sanoo selvittävänsä nyt, onko urakoitsija hoitanut tietä niin hyvin kuin sopimukseen kuuluu.
– Kolmannen talvihoitoluokan tie on sellainen, jossa toimenpideaika on valtavan pitkä siitä, kun liukkaus havaitaan. Mutta kun siellä on koulukuljetuksia, urakoitsijalla olisi ollut velvoite hiekoittaa aamulla, Partanen kertoo.
– Siellä on sääennusteetkin menneet pieleen. Ennusteen mukaan olisi pitänyt pakastua jo yöllä ja sateen tulla lumena, mutta se tulikin vetenä. Urakoitsija oli poistanut sohjon, mutta ei ollut hiekoittanut.
Toista aamun onnettomuusbussia ajanut Ari Järvinen sanoo, että liikenne sivuteillä on talvisin suorastaan vaarallista.
– Tammikuussa hiekoitusauto kävi, kun bussi liukui paikaltaan ojaan. Sen jälkeen sitä ei ole näkynyt, hän sanoo.
"Tie oli kunnossa, vaikka vehkeet olivat huonommat"
Harjurantalaisia edustava Riika Paukkonen toivoo, että talvihoitoluokkaa nostettaisiin. Hiekoitusta, suolausta ja polanteiden poistoa tarvittaisiin useammin kuin nykyään. Vaihtoehtoisesti kyläläiset haluaisivat, että edes olosuhteiden valvontaa parannettaisiin.
– Silloin sääoloihin voitaisiin reagoida nopeammalla aikataululla.
Olisin mielelläni jäänyt kotiin nukkumaan. Sami Hakkarainen
Ajatus on hyvä, mutta käytännössä mahdoton toteuttaa, sanoo ELY-keskuksen Vesa Partanen. Jo nyt Pohjois-Savon ELY-keskuksessa on aluevastaavia, joilla on valvottavanaan yli 2 000 kilometriä maanteitä.
Tämän harjurantalaiset, kuten monet muutkin Suomen sivuteillä liikkuvat tietävät tietysti ennestään: rahaa kunnossapidon tai valvonnan parantamiseen ei ole helppo löytää. Sen vuoksi bussinkuljettaja Sami Hakkarainen haluaisikin nähdä virkamiehet ja päättäjät tutustumassa sivuteiden olosuhteisiin paikan päällä.
– Kunnossapito ei ole huonontunut täällä, vaan koko maassa. Ennen tie oli kunnossa, vaikka vehkeet olivat huonommat, väittää puolestaan kollega Ari Järvinen.
Maanteiden kunnosta huolehtivat ELY-keskukset. Kunnossapidon painopisteenä ovat päätiet. ELY-keskukset tilaavat maanteiden hoidon urakoitsijoilta, jotka valitaan kilpailuttamalla.
Raiskauksen uhriksi joutunut 11-vuotias argentiinalaistyttö pakotettiin keisarinleikkaukseen, vaikka hän oli pyytänyt aborttia.
Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan tytön raiskasi hänen isoäitinsä 65-vuotias miesystävä. Tyttö tuli raiskauksen seurauksena raskaaksi.
Ollessaan 19. viikolla raskaana tyttö pyysi aborttia. Hänet oli viety sairaalaan kahden itsemurhayrityksen jälkeen.
Abortti on Argentiinassa laillinen raiskauksen uhreille tai jos raskaus uhkaa naisen terveyttä.
Paikallisilta viranomaisilta kesti kuitenkin lähes viisi viikkoa päättää abortin tekemisestä.
Hyväksikäyttäjiä kaikissa kodeissa
Epäselvyyksiä oli siitä, kuka on alaikäisen tytön laillinen huoltaja. Koska tyttö oli määrätty isoäidin hoivaan, äidin suostumus ei riittänyt. Isoäidiltä taas oli viety huoltajuus, koska hän asui tytön raiskaajan kanssa.
Brittilehti Guardianin mukaan tyttö oli vuonna 2015 määrätty isoäidin hoivaan, koska äidin poikaystävä oli käyttänyt hyväkseen tytön vanhempia sisaria.
Lisäkiemuroita aiheutti paikallinen terveysministeri, joka väitti oikeudessa, että tyttö ei halua aborttia.
Kiistan selvittyä abortti siirtyi, koska useat lääkärit kieltäytyivät operaatiosta omantunnonkysymyksiin vedoten. Argentiina on pääosin katolinen maa.
Tässä vaiheessa raskautta oli kestänyt jo 23 viikkoa. Tuolloin lääkärit päättivät, että abortti olisi tytölle liian vaarallinen. Sen sijaan tytölle tehtiin tiistaina keisarinleikkaus.
Tapaukseen liittyy vielä paikallisen perheasioita käsittelevän tuomarin päätös, jonka väitetään määränneen lääkärit tekemään kaikki tarpeellinen molempien elämän pelastamiseksi, siis sekä tytön että sikiön.
Tuomioistuin kielsi myöhemmin maininneensa mitään kahdesta elämästä. Lääkärit ovat sanoneet, että keisarinleikkaukseen ei päädytty käskystä, vaan koska abortti olisi ollut liian vaarallinen tytölle.
Tapaus on raivostuttanut Argentiinan naisten oikeuksien puolesta kampanjoivat.
– Tämä on oksettavaa paikallisviranomaisten vallan väärinkäyttöä. Se on perustavanlaatuisesti vaarantanut 11-vuotiaan tytön elämän ja terveyden ja pakottanut hänet jatkamaan raskautta toiveidensa vastaisesti, kommentoi Human Rights Watchin lasten oikeuksien tutkija Margaret Wurth uutistoimisto Reutersin mukaan.
Argentiinan senaatti hylkäsi noin puoli vuotta sitten lakiesityksen, joka olisi laajentanut maan aborttioikeutta. Lakiesityksen mukaan abortti olisi ollut laillinen 14. raskausviikolle asti.
Kymenlaakson käräjäoikeus pui torstaina melko harvinaista tapausta, joka liittyy Kouvolassa tapahtuneisiin ruokamyrkytyksiin. Syytettynä jutussa oli kolme miestä.
Kolmikko oli avannut Kouvolan keskustaan intialaistyylisen ravintolan syksyllä 2017. Vain muutama päivä avaamisen jälkeen seitsemän ravintolassa lounastamassa ollutta ihmistä sai ruokamyrkytyksen pilaantuneesta ruoasta.
Tarkastus paljasti keittiön karmeuden
Kouvolan kaupungin terveysvalvonta teki ravintolaan tarkastuksen ruokamyrkytysten jälkeen. Tarkastusraportin mukaan ruokien säilyttäminen oli pahasti retuperällä.
Ravintolan keittiön kylmiössä säilytettiin pilaantuneita ruokia. Kylmiössä oli muun muassa sulatettuja katkarapuja, raakaa ja kypsää lihaa sekä maitoa.
Kylmiön lämpötila oli lähes yhdeksän astetta, vaikka ohjeistuksen mukaan esimerkiksi maitoa saisi säilyttää korkeintaan kuudessa asteessa. Vetolaatikosta löytyi homeisia kananpaloja, ja kypsää riisiä säilytettiin huoneenlämmössä.
Ravintolassa oli myös jääkaappi, mutta se ei ollut päällä. Kaapissa säilytettiin muun muassa juustoja. Tarkastuksessa jääkaapin lämpötilaksi mitattiin 20 astetta.
Myöskään ravintolan käyttämä pakastin ei soveltunut ruokapakasteiden säilyttämiseen, vaan se oli tarkoitettu jäätelön tarjoilupakastimeksi. Elintarvikkeita ja ruoanvalmistusvälineitä säilytettiin lattialla.
Hygienian lisäksi myös paperityöt olivat jääneet puolitiehen. Kaupungin mukaan ravintola ei ollut tehnyt ilmoitusta elintarvikehuoneiston toiminnan aloittamisesta.
Myös omavalvontasuunnitelma oli jäänyt tekemättä, eikä omavalvontaa toteutettu. Elintarvikkeita käsittelevän työntekijän suojavaatetus oli puutteellinen, samoin keittiön käsienpesupiste.
Epäkohtien vuoksi kaupunki teki kiireellisen päätöksen ravintolan toiminnan väliaikaisesta kieltämisestä. Sama ravintola ei ole enää toiminnassa.
Kahdelle ehdolliset tuomiot, yhdelle sakkoja
Ravintolan kokki toimi myös yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Hän oli tiennyt, ettei jääkaappi toiminut kunnolla, ja valmistanut ruuat, joita ruokamyrkyksen saaneet asiakkaat olivat syöneet.
Muista syytetyistä yksi oli hoitanut ainakin yrityksen juoksevia asioita ja toisella oli tarjoilijan töiden lisäksi ollut yrityksen edustamisoikeus.
Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi miehistä kaksi 20 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen terveysrikoksesta. Kolmannelle miehelle tuomittiin 50 päiväsakkoa, josta kertyy maksettavaa 1 350 euroa.
Kolme miestä velvoitettiin korvaamaan yhteisvastuullisesti seitsemälle ruokamyrkytyksen saaneelle henkilölle yhteensä noin 700 euroa sairastumisesta johtuneesta ansionmenetyksistä.
Sakkoja saaneen miehen katsottiin syyllistyneen vain törkeään huolimattomuuteen, kun kahden muun kohdalla kyse oli tahallisista teoista. Syyttäjä sanoo olevansa tyytyväinen tuomioon.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi viime vuonna Valkoisen talon kansliapäällikön John F. Kellyn myöntämään vävylleen Jared Kushnerille korkean tason turvaluokituksen, kertoo New York Times.
Määräyksellään Trump ohitti tiedusteluviranomaisten ja Valkoisen talon asianajajan ilmaissut huolet asiaan liittyen. NY Times kertoo Kellyn kirjoittaneen asiasta muistion, jossa hän kertoo saaneensa määräyksen antaa Kushnerille korkean tason turvaluokituksen.
Kushnerilla ehti aiemmin olla väliaikainen korkea turvaluokitus, mutta se alennettiin viime vuoden helmikuussa, kun FBI sai yli vuoden kestäneet taustaselvitykset valmiiksi. Pysyvän korkean turvaluokituksen hän sai toukokuussa.
Myös Valkoisen talon neuvonantaja Don McGahn oli osoittanut huolensa omassa sisäisessä muistiossaan Kushnerin turvaluokituksen nostamisesta.
New York Timesin mukaan presidentillä on laillinen oikeus myöntää turvaluokituksia, mutta normaalin käytännön mukaan asian päättäminen olisi ollut juuri Gahnin vastuulla.
Lehden mukaan ei ole tarkkaan tiedossa, miksi Kushnerin turvaluokituksen nostaminen nähtiin huolen aiheena. Viranomaisia on kuitenkin huolestuttanut Kushnerin ja hänen perheensä kiinteistöyhtiön yhteydet ulkomaisiin hallituksiin ja sijoittajiin. Kushnerin turvaluokitushakemus ehdittiin hylätä ainakin kertaalleen. Sekä FBI että CIA olivat turvaluokituksen nostamista vastaan.
Julki tulleen muistion tiedot ovat vahvasti ristiriidassa Trumpin lausuntoon New York Timesille tammikuussa, jolloin hän sanoi, ettei hänellä ollut mitään tekemistä Kushnerin turvaluokituksen nostamisen kanssa.
Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders ei suostunut kommentoimaan asiaa lehdelle.
Don McGahn jätti tehtävänsä Valkoisen talon neuvonantajana lokakuussa ja John F. Kelly oman toimensa kansliapäällikkönä vuoden vaihteessa.
“Sinä äärettömän lyhyenä aikana, jonka vietämme pölyhiukkasen kokoisella planeetallamme, me suremme sitä ja pöyhkeilemme tätä, eikä meistä sen jälkeen kuulu enää koskaan mitään.”Yuval Noah Harari, Homo Deus
Ystävästäni Zoesta tuli yliopiston jälkeen buddhalainen nunna. Vierailin hänen luonaan buddhalaisessa luostarissa Manchesterissä ja osallistuin meditaatioharjoitukseen, jossa mietimme omia hautajaisiamme.
Kuka tulisi hautajaisiimme, mitä siellä puhuttaisiin, millaisia lauluja laulettaisiin – millaisia kukkia haudalle laskettaisiin. Harjoitus oli ahdistava ja pelottava – olin tuolloin vasta parikymppinen.
Kuolema saavuttaa lopulta meidät kaikki.
Olen nähnyt kuolleen ihmisen vain pari kertaa elämässäni. Ystäväni kuoli liian nuorena ja sain mennä katsomaan häntä ennen kuin hänet vietiin pois silmistä ruumishuoneen uumeniin.
Hän näytti aivan nukkuvalta itseltään – näytti melkein siltä kuin hän voisi hetkenä minä hyvänsä avata silmänsä ja virnistää tuttuun tapaansa. Mutta kuolema oli ottanut hänen ruumiinsa valtaansa lopullisesti, en enää koskaan kuulisi hänen puhettaan, emme nauraisi samoille vitseille emmekä kävisi vierailulla läheisessä kaupungissa aurinkoisena sunnuntaiaamuna. Tuntui uskomattomalta ajatella, että yhtenä hetkenä hän oli vielä ollut vieressäni lämpimänä ja elävänä – ja nyt hän makasi siinä liikkumattomana ja kylmänä.
Nyt vanhempana mietin välillä omaa kuolemaani. Mitä minusta jää sen jälkeen, kun aika jättää, toivottavasti vasta kymmenien vuosien päästä? Ei välttämättä yhtään mitään – vain muistot läheisten ihmisten mielissä – ja nekin pyyhkiytyvät unholaan heidän jätettyään tämän maailman.
Ei ole mitään käsikirjoitusta, jossa näyttelisin jonkinlaista roolia. Elämälläni ei ole merkitystä eikä onnellista loppua – tulen lopulta menettämään kaiken, mikä on ollut minulle tärkeää ja kaiken, mitä rakastan. Niin tulet sinäkin ja jokainen meistä. Kuolema saavuttaa lopulta meidät kaikki.
Katson usein katuvilinää. Kaikki nämä ihmiset ovat sadan vuoden päästä kuolleita ja makaavat maan alla – ja kaduilla kävelevät seuraavat sukupolvet. Kadulla tallaavien aatteet ja ideat vaipuvat historiaan, ja ehkä niihin suhtaudutaan sadan vuoden päästä yhtä pöyristyneellä kauhulla kuin me suhtaudumme nyt vaikkapa noitavainoihin tai siihen, että naiset eivät saaneet äänestää. Se on evoluutiota, elämän kiertokulkua.
Tilalle tulevat uudet aatteet ja uudet ideat, jotka nekin lopulta haudataan yhä uudempien aatteiden alle.
Mitä tekisit toisin, jos tietäisit kuolevasi ensi viikolla?
Vaikka kuoleman ajattelu on ahdistavaa, en kuitenkaan halua päästää siitä irti. Lopulta jokainen meistä päätyy kuoleman valtakuntaan, ja sen hahmottaminen on osa ihmisyyttä.
Sillä päivät ovat rajalliset. Joku päivä sinäkin vedät viimeisen henkäyksesi ja päädyt lappu varpaassa ruumishuoneelle.
Miten sinä eläisit, jos tietäisit, että sinulla olisi enää muutama vuosi jäljellä? Mitä tekisit toisin, jos tietäisit kuolevasi ensi viikolla?
Jos hahmottaa elämän rajallisuuden, ymmärtää paremmin sen, että elämä ei ole sarja ikäviä vitsauksia, jotka on laadittu juuri sinun kiusaksesi. Se että sinä olet elossa ja luet tätä tekstiä juuri nyt, johtuu käsittämättömän monesta yhteensattumasta, aina evoluution aamuhämärästä tähän päivään. Se on ihme.
Miksi et olisi kiitollinen juuri tästä hetkestä, tästä ainutlaatuisesta päivästä? Miksi mietit, mitä muut ihmiset sinusta ajattelevat etkä keskity elämään juuri sellaista elämää kuin itse haluat elää? Miksi tuhlaisit aikaa joutavanpäiväiseen kinasteluun twitterissä ja pikkuasioiden murehtimiseen, kun voisit viettää saman ajan rakkaimpien ihmistesi kanssa? Miksi et olisi ystävällinen?
Sillä vaikka päivät ovat pitkiä, vuodet ovat lyhyitä – ja elämä kiitää ohitse hetkessä. Älä tuhlaa sitä hetkeä.
Sanna Ukkola
Kirjoittaja on Ylen toimittaja jaSannikka & Ukkolanjuontaja, joka tykkää makaroonilaatikosta ja maailman katselemisesta vähän vinosti.
Sannikka & Ukkola perjantaisin Yle TV1 ja Yle Areena. Perjantaina 1.3. klo 20.00 haastattelussa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastunut Tapio Suominen sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.
Oletko huolissasi ruokasi hiilijalanjäljestä? Pitäisikö ostaa tuontihedelmiä vai lähilihaa? Monelle on yllätys, että päästöjä aiheuttavat enemmän ruuan kasvatusmenetelmät kuin sen kuljettaminen Suomeen.
Ruoan ilmastovaikutukseen eli hiilijalanjälkeen vaikuttaa se, miten ruoka on viljelty, lannoitettu, kasvatettu, korjattu ja jalostettu. Lisäksi turvemaista syntyy kasvihuonekaasupäästöjä, märehtijöistä aiheutuu metaanipäästöjä ja maankäytön muutoksista voi vapautua hiilidioksidia, eli siitäkin voi syntyä päästöjä.
Tuotteen hiilijalanjäljen tunnistaa CO2 ekv/kg-merkinnällä, jossa eri kasvihuonekaasut on yhteismitoitettu CO2:na. Ekv viittaa ekvivalenttiin, joka tarkoittaa täydellisesti samanarvoista.
Kuljettamisen osuus ruuan tuotantopaletissa on kokonaispäästöjen kannalta hyvin pieni.
Luonnonvarakeskuksenerikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri haluaa antaa esimerkin:
– Uuden-Seelannin lampaanlihan ilmastovaikutus on karkeasti 20 CO2 ekv-kiloa/kg lihaa, josta kuljetuksen osuus on alle yhden kilon.
Tuotantoketjuissa on isoja eroja
Katajajuuren mukaan on myös tärkeää ymmärtää, että lihan ja kasvisten tuotantoketjut eroavat olennaisesti toisistaan.
– Eläinketju on kasvisketjua merkittävästi pidempi ja sen vuoksi siinä syntyy kiloa kohden enemmän ympäristövaikutuksia. Eläinten rehunviljelyä varten maapinta-alaa tarvitaan paljon ja biologisia prosesseja on enemmän. Eläimet eivät myöskään pysty hyödyntämään kasvissa olevia ravinteita yhtä tehokkaasti, kuin kasvit osaltaan pystyvät hyödyntämään.
Ilmastollisia haasteita liittyy Katajajuuren sanoin myös tropiikissa kasvatettuun lihaan.
– Esimerkiksi Etelä-Amerikassa kaadetaan metsää lihatuotannon ja eläinten tarvitseman soijan kasvatuksen vuoksi.
Sademetsät ovat Katajajuuren mukaan arvokkaita ja tehokkaita hiilinieluja, joita olisi syytä säästää.
Tarkkaile kaloreiden ohella hiilijalanjälkeä
Ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää runsaasti juureksia, vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä, marjoja ja viljatuotteita.
Kohtuullisen hiilijalanjäljen sisältävään ruokavalioon mahtuu vielä tietyt kalat, maitotuotteet ja broilerit. Ilmastonmuutoksen kannalta pahin ruoka-aine on naudanliha.
– Sillä on kuitenkin paikkansa Suomessa, koska täällä nurmet kasvavat usealla alueella hyvin. Siihen perustuvalla tuotannolla voi kasvattaa maito-ja lihatuotantoa.
Ruokamaailman hyvikset ja pahikset
Puoli seitsemän on koostanut tähän ruokamaailman pahikset ja hyvikset. Hiilijalanjälki (CO2 ekv/kg) kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä vapautuu ilmakehään ruoan tuottamisesta, kuljettamisesta, säilyttämisestä ja jalostamisesta.
Hiilijalanjäljen vaihteluvuus riippuu esimerkiksi siitä, missä maassa tuotantoeläin on kasvatettu. Taulukoihin on sisällytetty myös kypsentämisen vaikutukset esimerkiksi hävikki.
Ruuan hiilijalanjälkiäPuoli seitsemän/ Yle (lähde: Luke)Ruuan hiilijalanjälkiäPuoli seitsemän/ Yle (lähde: Luke)
Kauppoihin on tullut myyntiin useita kotimaisia kasviproteiinituotteita, joiden ilmastovaikutusta ei vielä tiedetä. Näitä ovat esimerkiksi härkäpavusta, keltaherneestä, kaurasta, rypsistä ja niistä prosessoidut valmisteet, kuten Härkis ja Nyhtökaura.
Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri epäilee, että uutuustuotteiden hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin lihalla, mutta tästä puuttuu toistaiseksi näyttöä.
Makaronilaatikko naudalla vai sika-naudalla?
Kotimainen tuote ei ole automaattisesti ulkomaista ilmastoystävällisempi. Esimerkiksi kotimaisella kirjolohella on suurin piirtein saman kokoinen hiilijalanjälki kuin norjalaisella lohella.
Sen sijaan eri nautarotujen välillä on merkittäviä eroja. Naudan hiilijalanjälki voi vaihdella jopa 25-50 kilon välillä kypsää lihaa kohden. Siihen vaikuttaa kaikkein eniten se, valitseeko kaupasta lypsykarjarotuista vai lihakarjarotuista naudanlihaa.
Esimerkiksi Herefordin naudanlihalla on suurempi hiilijalanjälki kuin maitorotuisella. Yhdistelmälihan päästöt ovat merkittävästi pienemmät, koska lehmästä tulee maitoa ja lihaa.
Ilmaston kannalta pienempi hiilijalanjälki syntyy sika-nautajauhelihan käytöstä, koska sian hiilijalanjälki on naudan hiilijalanjälkeä huomattavasti pienempi. Hieman suurempi säästö saadaan, jos käytetään broilerinlihaa.
Kastikkeella voi nostaa tai laskea annoksen päästövaikutuksia. Pahiksiin kuuluvat esimerkiksi kermakastikkeet. Sen sijaan tomaattikastikkeen päästöt ovat pienemmät.
Kypsennys voi muuttaa hiilijalanjäljen täysin
Jotta hiilijalanjäljen laskeminen ei olisi liian helppoa, niin siinä pitäisi ottaa huomioon myös ruuan kypsennys. Ruoka-aineen keittäminen, paistaminen tai uunissa hauduttaminen vaikuttavat lopulliseen hiilijalanjälkeen. Ruoka ei kypsenny ilman sähköä.
Riisin ilmastovaikutus on selvästi korkeampi kuin perunan. Kun otetaan huomioon veden keittäminen ja riisin turpoaminen vedessä, niin lopulta ruokana riisin ilmastovaikutus ei olekaan kovin paljon suurempi kuin perunan.
Peruna on raaka-aineena hyvin vähän kuormittava. Kuorimisen ja kypsennyksen jälkeen perunaruuan hiilijalanjälki voi kolminkertaistua.
Pienin askelin kohti muutosta
Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen. Siksi ei ole ihan sama, että mitä suuhunsa panee.
Vaikka ruoka on monelle henkilökohtainen asia, niin siitä huolimatta, jokaisen olisi hyvä tiedostaa ruokavalionsa vaikutukset ilmastoon.
Joillekin voi olla helpompaa vaihtaa dieselauto sähköautoon, kuin muuttaa ruokavalio täysin toiseksi. Senpä takia kannattaa aloittaa pienillä muutoksilla. Lihan voi korvata aluksi vaikka kerran viikossa kasviproteiinilla.
Ruokavaliota koostaessa kannattaa pitää mielessä monipuolisuus. Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri varoittaa ruokavalion liiallisesta kapenemisesta. Hän korostaa monipuolisuuden merkitystä.
– Ei voi tukeutua vain vähähiilihydraattiseen tai lihattomaan ruokaan. Pitää ymmärtää muun muassa kaikkien pääravinto-ja suojaravinneaineiden merkitys esimerkiksi aminohappojen, B12-vitamiinin, kalsiumin ja D-vitamiinin saannin jatkuvuus.
Katajajuuri korostaa, että hiilijalanjäljen ohella meidän tulee katsoa ruokien ravintoarvoja. Hän ehdottaa yhtenä mahdollisuutena hiilijalanjäljen suhteuttamisen ravitsemusindekseihin.
Kasvispainotteisesta ruokavaliosta kiittää paitsi luonto, myös oma kroppa. Toivottavasti kuluttajien avuksi kauppoihin tulee mahdollisimman pian hiilijalanmerkinnät, jotta vertailu eri tuotteiden välillä olisi helpompaa.
Vaikka kasvikunnan tuotteet kuormittavat lähtökohtaisesti vähemmän, niin valtaosa ihmisistä on edelleen sekasyöjiä. Siksi on tarpeen päästä valitsemaan hiilijalanjälkimerkintöjen avulla se vähempipäästöisin myös eläinperäisten tuoteryhmien sisällä.
Katso miten shoppailu Suomessa vaikuttaa globaalisti:
Suomesta on muutettu työn perässä etenkin Ruotsiin kautta aikain. Muutama vuosikymmen sitten Ruotsiin lähdettiin työttömyyttä pakoon. Nyt motiivina lienee enemmänkin paremmin palkattu työ – eikä vain Ruotsissa vaan myös Norjassa ja Tanskassa.
Mutta jääkö naapurimaissa palkasta enemmän rahaa käteen myös elinkustannusten jälkeen? Asia selviää oheisella laskurilla muutamalla klikkauksella.
Valitse ensin maa, jossa asut. Suomi on asetettu oletukseksi.
Seuraavassa kentässä valitaan ammatti, josta halutaan palkan vertailutiedot. Oletuksena annetaan muutamia usein haettuja ammatteja, mutta hakukentästä voi valita omansa tai jonkun muun kiinnostavan melko kattavasta ammattien listasta.
Tämän jälkeen valitaan asuinmuoto kolmesta vaihtoehdosta ja sen jälkeen vielä maa, johon olisit muuttamassa.
Lopuksi laskuri kertoo, kuinka paljon enemmän tai vähemmän sinulle jäisi rahaa käteen, jos muuttaisit valitsemaasi maahan. Tuloskentästä voit samalla katsoa myös vertailutiedot muiden maiden osalta.
Laskurissa käytettyihin tilastomateriaaleihin ja taustaoletuksiin voit tutustua tarkemmin täältä.
Tanska päihittää muut
Laskurin ”voittaja” on Tanska. Siellä ammatissa kuin ammatissa jää rahaa eniten käteen tässä neljän maan vertailussa.
– Tanskan ylivoima tuli minullekin vähän yllätyksenä. Aikaisemmissa kansainvälisissä vertailuissa Norjassa on ollut selkeästi korkein ostovoimakorjattu palkkataso. Tanska on ollut aiemmin toisena. Ehkä tässä vertailussa valuuttakurssit ovat parantaneet sijoitusta, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi.
Kansainvälisiin palkkavertailuihin pitää myös suhtautua hieman varauksella, sillä elinkustannusten yhdenmukaistaminen luotettavasti on vaikeaa.
– Tässä laskurissa on tehty kulutusvertailuja viranomaisten tai etujärjestöjen laatimien viite- tai minimibudjettien avulla. Ne eivät ole aina vertailukelpoisia keskenään. Maat ovat myös hyvin erilaisia asumiskustannusten suhteen. Esimerkiksi Norjassa hyvin harva asuu vuokralla toisin kuin Tanskassa. Muun muassa näistä syistä laskurin tuloksiin on syytä suhtautua suuntaa antavina, Kärkkäinen sanoo.
Kärkkäisen mukaan tämä neljän Pohjoismaan vertailu on kuitenkin luotettavampi kuin esimerkiksi EU-maiden välinen vertailu. Mitä laajempi joukko maita, sitä kirjavammat ovat sosiaalitukijärjestelmät, jotka vaikeuttavat vertailua.
Raha yksin ei ratkaise muuttopäätöstä
Suomi on vertailun hännän huippu lähes kaikin tavoin. Muutamissa ammateissa käydään kisaa viimeisestä sijasta Ruotsin kanssa, ja varsin usein vertailu Tanskaan tai Norjaan tuottaa huomattavan suuren eron käteen jäävässä tulossa.
– Esimerkiksi hoitoalalla käteen jäävät tulot ovat Tanskassa selvästi suuremmat kuin Suomessa. Tämä on ollut tiedossa ja sen vuoksi Tanskaan on myös lähdetty töihin. Myös korkeasti koulutettujen kohdalla on eroja, johon vaikuttaa myös maiden välinen kilpailu parhaista osaajista esimerkiksi erilaisten veroetujen avulla. Silti sanoisin, että käteen jäävä palkka on vain yksi tekijä, kun ihmiset miettivät paikkaa, jossa haluavat tehdä töitä, Olli Kärkkäinen toteaa.
Laskurista ei löydy ekonomistin ammattia, mutta sen koulutustausta on samankaltainen kuin luettelosta löytyvä matematiikan ja tilastotieteen erityisasiantuntija.
Ruotsissa perheellinen erityisasiantuntija sää käteen 490 euroa enemmän kuin Suomessa ja Tanskassa peräti 1680 euroa enemmän. Muuttaisiko Olli Kärkkäinen itse Tanskaan töihin, kun käteen jäävän palkan ero on noinkin iso?
Kysymys naurattaa, mutta hän kuitenkin vastaa, että ei muuttaisi vain palkan vuoksi ainakaan pysyvästi. Sen verran vahvasti juuret ovat kiinni Suomessa.
Laskurin ovat toteuttaneet yhteistyössä Svenska Yle ja Sveriges Radio.
Keskusta on maksamassa kovan hinnan Juha Sipilän kaudesta pääministerinä.
Puolue on nimittäin pudonnut tuoreimmassa kuuden suurimman puolueen imagovertailussa viimeiselle sijalle. Vielä viime syksynä keskusta oli toiseksi viimeisenä.
Edellisen kerran keskustalla oli näin huono imago suomalaisten silmissä ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja.
Parhaat arviot kansalaisilta saa nyt suurin oppositiopuolue SDP. Se nousi ensimmäistä kertaa tällä vaalikaudella vertailun kärkeen viime syksynä ja on onnistunut säilyttämään paikkansa.
Myös vihreät on onnistunut paikkaamaan imagoonsa viime vuoden aikana tulleita naarmuja uuden puheenjohtajansa Pekka Haaviston aikana.
Yle Uutisgrafiikka
Ylen haltuunsa saaman uusimman puoluebarometrin imago-osion tulokset ovat poikkeuksellisen kiinnostavia, kun eduskuntavaaleihin on aikaa enää runsaat kuusi viikkoa.
Suurimpien puolueiden tilaamassa tutkimuksessa puolueiden imagoa punnitaan 15 eri mittarilla. Näiden avulla selvitetään kansalaisten mielikuvia puolueista ja niiden osaamisesta.
Uusimman barometrin haastattelut on tehty 8.–14.2.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 295 ja virhemarginaali tutkimuksessa on 2,7 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Mielikuvat keskustasta historiallisen huonoja
Juha Sipilän hallituskauden aikana keskustan maine on kokenut poikkeuksellisen kovia kolhuja.
Yllätyksenä tämä ei tosin tule keskustaväelle. Puolueiden imagossa tapahtuvat muutokset nimittäin heijastuvat myös kannatuskyselyihin.
Keskustaan voimakkaimmin liitettäviä ominaisuuksia ovat nyt luottamuksen väheneminen, johtajien taitamattomuus, ylimielisyys ja toiminta kansalaisten etujen vastaisesti.
Vain kymmenen prosenttia vastaajista arvioi, että keskusta kertoo rehellisesti, mitä se tavoittelee.
Suomalaisten tämänhetkiset näkemykset keskustasta ovat puoluebarometrin mukaan melko samankaltaiset kuin vuosina 2009–2010 eli Matti Vanhasen puheenjohtajakauden loppuaikoina. Tuolloin osa tutkimuksen yksittäisistä mittareista käväisi vieläkin matalammalla.
Kevään 2011 vaaleissa keskusta kärsi historiansa suurimman vaalitappion. Kannatus vajosi 15,8 prosenttiin ja puolue menetti 16 kansanedustajapaikkaa.
Myös Juha Sipilän vetovoima puoluejohtajana on vähentynyt selvästi pääministerikauden kuluessa.
Hallituskauden alkutaipaleella, syksyllä 2015, keskustan johdon arvioi vetovoimaiseksi 29 prosenttia vastanneista – nyt enää 11 prosenttia. Vielä ennen Sipilän ryhtymistä pääministeriksi keskustajohtoa piti vetovoimaisena yli 30 prosenttia vastanneista.
Eniten vetovoimaa on nyt vasemmistoliiton Li Anderssonilla (21 prosenttia). Heikoimmat arviot saa sairauslomaltaan tänään perjantaina palaava SDP:n Antti Rinne. Hänen vetovoimansa puhuttelee vain yhdeksää prosenttia vastanneista.
Yle Uutisgrafiikka
Ylimielisyys leimaa kokoomusta
Myös toisen päähallituspuolueen kokoomuksen imago on heikentynyt, mutta ei lähellekään samaan tahtiin kuin keskustan.
Kansalaisten näkemykset kokoomuksesta ovat yhä varsin myönteiset, eikä kokonaiskuva puolueesta ole muuttunut kovinkaan paljoa viime syksystä.
Ylimielisyyden leima pysyy kokoomuksessa kuitenkin tiukassa ja se liitetään puolueeseen taas hieman voimakkaammin kuin hallituskauden alussa.
Uusimmassa barometrissa kokoomusta pitää ylimielisenä 55 prosenttia vastanneista. Muut puolueet seuraavat perässä: keskusta 37 prosenttia, perussuomalaiset 27, vihreät 22, SDP 21 ja vasemmistoliitto 14.
Alexander Stubbin kaudella keväällä 2016 kokoomuksen ylimielisyys kävi ennätyskorkealla, 61 prosentissa.
SDP:llä paras imago, vaikka Antti Rinne ei häikäisekään
Suurin oppositiopuolue SDP on säilyttänyt imagovertailun kärkipaikan, jolle se nousi viime syksynä.
Suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajan Antti Rinteen paluu työpaikalleen eduskuntaan ja tv-kameroiden eteen sujui perjantaina upeasti, jos sitä mittaa rutistusten määrällä ja kameroiden moottoriperien laululla.
Halipula ei vaivannut, kun demarivaikuttajat yksi toisensa jälkeen toivottivat vielä kankeasti kävelevän Rinteen takaisin kahden kuukauden rankalta sairauslomalta.
Kyyninen kommentti kilpailevasta puolueesta on, että SDP on saattanut hyötyä Rinteen poissaolosta ainakin yhdellä tavalla: puolue on saanut säälipisteitä.
Paluuhaastattelut ovat tehneet Rinteestä inhimillisemmän poliitikon, jonka omakohtaiset kokemukset terveydenhoidosta tuovat häntä lähemmäs tavallisen tallaajan kokemuksia.
Suosion nostaminen olisi Rinteelle tärkeää, sillä hän sai heikoimmat arviot juuri töihinpaluuaamuna julkistetussa tutkimuksessa, jossa kansalaisilta kysyttiin puoluejohtajien vetovoimaa. Tulos on ristiriitainen, sillä puolueena SDP sai kansalaisista parhaat arviot ja nousi vertailun kärkeen.
Kyseessä on suurimpien puolueiden tilaama tutkimus, joka mittaa puolueiden imagoa.
Kannatuskyselyissä SDP:n pahin kilpailija on hallituspuolue kokoomus, jonka puheenjohtaja Petteri Orpo nousi vertailun kakkospaikalle. Tulos selittää, miksi kokoomuksen mainoskuvissa kaukaisuuteen tuijottavat Orpon valtavat kasvot, mutta SDP:n kuvista Rinnettä saa välillä etsiä.
Jos kokoomus yrittää tehdä huhtikuun vaaleista pääministerivaalit, SDP yrittää kääntää asetelman linjavaaliksi.
Se ei kuitenkaan auta, sillä Rinne sai vakuuttaa perjantaina kerta toisensa jälkeen, että kykenee hoitamaan rankan sairausloman jälkeenkin pääministerin tehtävät. Kannatuskyselyjen perusteella ne voivat odottaa häntä huhtikuun vaalien jälkeen, sillä SDP pitää kysleyissä suurimman puolueen paikkaa.
Rinne käynnistikin kilpakumppanin arvostelemisen heti tuoreeltaan lyttäämällä Orpon torstaisen vaalilupauksen miljardin euron tuloveroalesta.
Todellinen koitos on, miten Rinne pärjää vaalitenteissä.
Neljä vuotta sitten yleinen arvio oli, että Rinteen epäonnistuminen tv-tentissä rokotti SDP:n suosiota. Nyt syrjässä ollut Rinne menee ensimmäiseen puoluejohtajien paneeliin heti tiistaina. Silloin on edessä Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja naisjärjestöjen paneeli Helsingissä.
Rinteen kunnon pitää kestää myös vaalikiertue, johon kuuluu toreilla värjöttely ja kauppakeskuksissa päivystäminen. Sairausloman aikana Rinnettä paikkasi puolueen muu johto, mutta tältä kuulta Rinteeltä ehdittiin siirtää muille vain joku harva tilaisuus.
Se on kuitenkin selvää, että Rinteen poissaolo saattoi nostaa Sanna Marinin kaikkien eduskuntapuolueiden varapuheenjohtajista parhaiten tunnetuksi. Yleensä harva edes muistaa, keitä ovat varapuheenjohtajat ovat, mutta Marinin tietää nyt entistä useampi. Sen Rinne voi vielä löytää edestään.
Demarit onnistuivat kannatuskyselyjen perusteella torjumaan pääministeriehdokkaan poissaolon aiheuttaman kannatusnotkahduksen ainakin tammikuussa, mutta siitä lienee tosin kiittäminen vanhustenhoidon kriisin tuomaa julkisuutta.
SDP:n etumatkaa toisena olevaan kokoomukseen kasvoi, kun kilpakumppani ei kyennyt muodostamaan selvää kantaa vanhusten tarvitsemien hoitajien määrästä.
Miten käy helmi–maaliskuussa, sitä jännitetään puolueissa nyt tosissaan.
