Sisä-Suomen poliisilaitos tutkii kahta erillistä tiistaina 2. huhtikuuta tapahtunutta epäiltyä lapsiin kohdistunutta seksuaalitekoa.
Ensimmäisen teon epäillään tapahtuneen aamulla hieman ennen kello kahdeksaa Kalkussa ja toisen noin kello 15.30 Tesomalla. Molemmissa tapauksissa kohteena on ollut alakouluikäinen tyttö.
Tapausten tutkinnassa selvitetään tapahtumien kulkua sekä myös sitä, onko tapahtumilla yhteyttä toisiinsa. Poliisin mukaan tutkinta on aivan alkuvaiheessa.
– Emme voi tässä vaiheessa tarkentaa minkälainen ja minkä vakaavuusasteen epäilty teko on kyseessä, sanoo tutkintaa johtava rikoskomisario Joni Länsipuro.
Poliisi ei voi tutkinnan tässä vaiheessa yksilöidä myöskään epäiltyä tekopaikkaa tai sitä, ovatko henkilöt tunteet toisensa entuudestaan.
Tapaukset on kirjattu nimikkeellä raiskausrikos. Länsipuron mukaan nimike saattaa vielä muuttua.
– Se voi olla mikä tahansa seksuaalirikoksen kategorioista. Ensin pitää selvittää, mitä on tapahtunut, Länsipuro sanoo.
Ketään ei ole kiinniotettuna
Poliisi ei ota kantaa siihen, etsitäänkö kahta vai yhtä tekijää.
– Teot ovat tapahtuneet varsin eri aikaan. Nyt selvitetään, olisiko kyseessä kaksi vai yksi tekijää, Länsipuro sanoo.
Poliisin mukaan tutkinnassa ei ole tullut esiin sellaista, että lasten kanssa olisi syytä poikkeukselliseen varovaisuuteen tai yleisempään huoleen tai pelkoon.
– Poliisi korostaa, että tavanomainen varovaisuus tulee ottaa huomioon, kun alakouluikäiset lapset kulkevat yksin kaupungilla tai kodin ulkopuolella. Mutta tämän asian tutkinnassa ei ole tullut ilmi mitään sellaista, mistä pitäisi erityisesti varoittaa vanhempia tai lapsia, ja mikäli tällaista tulee, poliisi tiedottaa lisää, Länsipuro sanoo.
Poliisi tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Tampereen kaupungin kanssa asian selvittämiseksi.
– Teemme kaikkemme epäiltyjen rikosten selvittämiseksi. Tiedotamme lisää heti kun mahdollista, viimeistään huomenna kello 14.00, Länsipuro sanoo.
– Meillä ei ole mahdollisuutta kommentoida epäiltyjä rikoksia tässä vaiheessa yhtään enempää, koska tutkinta on alussa ja kaikki aika käytetään tutkinnallisiin toimenpiteisiin.
Tampereen kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö Jouni Perttula sanoo, että kaupungille on tullut tieto tapahtuneesta tiistaina. Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa.
– Tutkinnallisista syistä tapauksien tiedotusvastuu on poliisilla, Perttula sanoo.
Ainakin Tesoman koulun vanhemmille on tullut Helmi-viesti tapahtuneesta.
Maaliskuussa 2016 Mohammad istui Keskusrikospoliisin Lapin yksikön kuulusteluhuoneessa. Samana päivänä hänen asuntoonsa oli tehty kotietsintä.
Sitä ennen hänen puhelintaan oli kuunneltu noin kahden kuukauden ajan.
Kuulustelija esitti Mohammadille kymmeniä kysymyksiä tulkin välityksellä. Mohammad vastasi.
– Olen vain ihmeissäni tästä tilanteesta, Mohammad totesi poliisimiehelle kuulustelun aikana.
Poliisi oli saanut edellisvuoden lopulla ilmoituksen, jonka mukaan Mohammad olisi kertonut olevansa Isis-terrorijärjestön jäsen ja suunnittelevansa aseiden ja räjähteiden tuomista Eurooppaan ja Suomeen. Aseilla ja räjähteillä oli tarkoitus järjestää iskuja Suomeen.
Ilmoittajan mukaan Mohammad olisi myös tiedustellut suhteita luotettaviin ihmissalakuljettajiin.
Poliisi kertoo, että ilmoittaja oli huolestunut Mohammadin puheista.
Yleisesti ajateltiin, kun sota- ja terrorismirikospykäliä tehtiin, että niitä ei käytännössä tulla juuri soveltamaan. Sakari Melander, rikosoikeuden professori
Mohammad oli ehtinyt olla Suomessa vasta muutamia kuukausia. Hän oli tullut hakemaan turvapaikkaa Suomesta ja asui Rovaniemellä sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa.
Mohammad kertoi Suomen viranomaisille, että Irakissa hänen veljensä oli tapettu. Myös Mohammadia oli tämän oman kertomuksen mukaan yritetty ampua.
Poliisi epäili Mohammadia terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta.
Mohammad ei ole miehen oikea nimi, sillä epäily ei lopulta pitänyt paikkaansa. Kuulusteluissa Mohammad kertoi vastustavansa Isisiä ja kiisti syyllisyytensä jyrkästi.
Poliisin telekuuntelussa ja kotietsinnässä ei tullut esiin näyttöä siitä, että mies olisi todella valmistellut terroristista tekoa.
Miksi Mohammadista tehty ilmoitus johti kahden kuukauden telekuunteluun, kuulusteluun ja kotietsintään, kun taas vuotta myöhemmin Turussa tehty samankaltainen ilmoitus Abderrahman Bouananesta ei? Palataan siihen myöhemmin.
Yli 30 sota- ja terrorismirikostutkintaa
Sota- ja terrorismirikokset saavat runsaasti palstatilaa, sillä ne ovat olleet Suomessa rauhan aikana harvinaisia.
Ylen A-studio selvitti, millaisia sota- ja terrorismitapauksia poliisi on tutkinut viime vuosina. Selvityksen perusteella löytyi kolme teemaa, joihin aloitetut esitutkinnat liittyivät.
Ensimmäinen teema ovat Suomeen kohdistuneet terroriuhkat. A-studion selvityksestä käy ilmi, että poliisi on tutkinut Turun puukotusten lisäksi kolmea muuta tapausta, joissa on epäilty Suomeen kohdistuvaa terroriuhkaa.
Yksi näistä terroriuhkista on jo julkisuudessa aiemmin kerrottu Temppeliaukion kirkkoon kohdistunut uhka. Kahdesta tapauksesta ei ole kerrottu ennen A-studion selvitystä.
Toisena teemana nousee vierastaistelijaksi matkustaminen, jossa suomalainen päättää lähteä ulkomaille taistelemaan mahdollisen terrorijärjestön riveihin.
Tämä liittyi yksittäisen maahanmuuttajataustaisen henkilön käyttäytymiseen tässä oikeassa maailmassa sekä tuolla virtuaalitodellisuudessa. Kimmo Huhta-aho, tutkinnanjohtaja
Kolmas teema on ulkomailla tapahtuneet sota- ja terrorismirikokset eli tyypillisesti teko, joka on tapahtunut ennen henkilön saapumista Suomeen, kuten poseeraaminen valokuvassa vihollistaistelijan ruumiin kanssa.
Kaikkiaan poliisi on tutkinut vuodesta 2014 lähtien ainakin 34 sota- ja terrorismirikosta. Näistä 14 tapausta on yhä kesken.
Suurin osa keskeneräisistä esitutkinnoista on sellaisia, joissa vierastaistelijaksi lähteneen epäillään kuolleen, mutta virallista vahvistusta asiasta ei saada.
20 tapausta on päätetty, ja vain seitsemän niistä on edennyt oikeuteen. Loppujen 13 tutkinta oli lopetettu.
Yle / Uutisgrafiikka
KRP:n ylikomisario Tero Haapalan mukaan luvuissa näkyvät sota- ja terrorismirikostutkintaan liittyvät ongelmat.
– Se kertoo osin siitä haasteellisuudesta ja ympäristöstä, jossa tutkintaa on jouduttu tekemään. Jos rikos on tapahtunut ulkomailla, meillä ei ole siellä toimivaltaa. Olemme sen maan viranomaisen avun varassa, Haapala luonnehtii.
Rikosoikeuden professori Sakari Melander uskoo, että tapauksia on tullut tutkintaan enemmän kuin odotettiin.
– 34 tutkintaa ei ole ihan vähäinen määrä. Yleisesti ajateltiin, kun sota- ja terrorismirikospykäliä tehtiin, että niitä ei käytännössä tulla juuri soveltamaan, mutta selkeästi näitä juttuja alkaa nyt olla, Melander toteaa.
Viranomaisten tiedotuslinja terrorismiin liittyvissä asioissa on ollut erittäin niukka. Ennen Ylen selvitystä poliisi on antanut hyvin yleisluontoista ja joskus jopa epämääräistä tietoa tutkinnassa olevista sekä lopetetuista sota- ja terrorismirikoksista.
Jutussa kerrotut, yksittäiset tapaukset avaavat poliisin tietoon tulleita sota- ja terrorismirikollisuuteen liittyviä epäilyjä.
Teema 1: Epäillyt uhkatilanteet Suomessa
Yle / uutisgrafiikka
Poliisi voi lopettaa tapauksen esitutkinnan, jos käy ilmi, ettei tapauksessa ole syytä epäillä rikosta. Tai ainakaan epäilyille ei löydy näyttöä.
Näin kävi suurimmassa osassa Ylen läpikäymissä lopetetuissa terrorismitutkinnoissa, kuten myös jutun alussa kuvatussa Mohammadin tapauksessa.
– Henkilö kertoi kuulusteluissa, että hän tosiaan oli tällaista keskustelua vellonut jossain vaiheessa, mutta kaikki on ollut huumoria, tutkinnanjohtaja Jukka Lakkala kertoo.
Valtaosa tutkinnoista lopetetaan, koska hankitut tiedot eivät osoita rikoksen tapahtuneen.
– Saattaa olla jonkinlainen kontakti tai epäillyt tuntevat henkilöitä, mutta se ei ole riittävä peruste, KRP:n rikosylikomisario Haapala kuvailee.
Toinen Ylen tiedossa oleva, Suomeen kohdistuva uhkatapaus tuli poliisin tietoonjoulukuussa 2017. Vinkki tuli turvallisuusviranomaiselta.
Tiedon mukaan Lounais-Suomen rannikolla asuva mies olisi valmistellut mahdollisesti Suomeen kohdistuvaa terroristista rikosta.
– Tämä liittyi yksittäisen maahanmuuttajataustaisen henkilön käyttäytymiseen tässä oikeassa maailmassa sekä tuolla virtuaalitodellisuudessa, ja siihen huoleen mitä se aiheutti, tapauksen tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho kertoo.
Asia tuli KRP:n tietoon joulun pyhien 2017 alla. Poliisi kohdisti salaisia pakkokeinoja mieheen, kuulusteli tätä ja piti myös tutkintavankina vajaan viikon.
Uuteenvuoteen mennessä tutkinta oli edennyt. Osa miehen huomiota herättäneestä käyttäytymisestä sai selityksen, mutta osa jäi pimentoon. Tutkinnan aikana kävi ilmi, että hänellä ei ollut konkreettista suunnitelmaa tai valmistelua rikoksen toteuttamiseksi, tai sitä ei ainakaan esitutkinnan aikana saatu selville.
Tammikuussa 2018 poliisi päätti lopettaa tutkinnan, sillä miestä ei ollut syytä epäillä rikoksesta.
Huhta-aho ei kommentoi, oliko tapauksessa kuitenkin syytä epäillä henkilön radikalisoituneen.
– Tämä ei ole oikeastaan esitutkintaviranomaisen asia. Luotamme tässä turvallisuusviranomaiseen, ja saamme heiltä sitten tietoja jos näitä piirteitä on joskus esiintymässä, Huhta-aho toteaa.
Vinkit eivät ole kaikki iskusuunnitelmia, vaan kaikentyyppisiä. Usein vinkki liittyy jonkun ihmisen radikalisoitumiseen. Minna Passi, suojelupoliisin viestintäasiantuntija
Kolmas Suomeen kohdistuvan terroriteon valmistelua koskeva tutkinta on saanut jo aiemmin reilusti huomiota julkisuudessa.
Oli juhannusta edeltävä viikonloppu kesällä 2017. Myöhään lauantai-iltana päivystäville poliiseille ilmoitettiin tietolähteen kautta tulleesta todenperäiseltä vaikuttavasta vihjeestä, joka poliisin mukaan viittasi vakavaan terroritekoon. Kohde oli Temppeliaukion kirkko.
Helsingin poliisilaitos alkoi jo lauantain ja sunnuntain välisenä yönä suojata kirkkoa kaikessa hiljaisuudessa. Sunnuntaina päivällä operaatio muuttui näkyväksi. Kirkon läheisyyteen tuotiin betoniesteitä ja poliisi partioi seudulla normaalia tiheämmin.
Rikoksesta epäiltiin yhtä henkilöä. Häntä myös kuulusteltiin.
Uhkatilanne pysyi voimassa yli viikon, juhannukseen 2017 asti. Vasta sen jälkeen selvisi, että uhka ei ollut todellinen.
Poliisi ei ole laatinut tapauksesta virallista esitutkintapöytäkirjaa vedoten siihen, ettei ketään lopulta epäilty rikoksesta.
Onko kolme Suomeen kohdistunutta terroritutkintaa paljon?
Jihadismiin erikoistunut tutkija Juha Saarinen sanoo, että määrä heijastaa sitä, että terrorin uhkaa Suomeen luo pienen ihmisryhmän toiminta.
Tutkintojen päättyminen puolestaan kertoo siitä, että tapauksissa ei ole ollut esimerkiksi pitkälle meneviä suunnitelmia. Saarisen mukaan jokainen poliisin tietoon tullut tapaus on huolestuttava.
Suojelupoliisi kertoo saavansa jatkuvasti erilaisia Suomeen kohdistuvia, terrorismiin liittyviä vinkkejä. Vinkkejä tulee muilta viranomaisilta, mutta myös yksittäisiltä ihmisiltä tai yrityksiltä.
– Vinkit eivät ole kaikki iskusuunnitelmia, vaan kaikentyyppisiä. Usein vinkki liittyy jonkun ihmisen radikalisoitumiseen, suojelupoliisin viestintäasiantuntija Minna Passi kertoo.
Ylen selvityksen perusteella harvat vinkeistä etenevät kuitenkaan esitutkintaan saakka.
Teema 2: Vierastaistelijaksi matkustaminen
Yle / Uutisgrafiikka
Vuonna 2016 Turkin Ankaran suurlähetystöön ilmestyi Lounais-Suomesta kotoisin oleva nuori mies.
Kyse oli “Jouniksi” julkisuudessa nimetystä henkilöstä. Hän kertoi suurlähetystössä olleensa mukana taistelemassa terrorijärjestö Al-Nusran riveissä.
Islamistinen jihadistijärjestö Al-Nusra toimi Syyriassa vuosina 2012–2016. Al-Nusralla oli yhteyksiä terrorijärjestö al-Qaidaan.
Iso osa Suomen poliisilla tutkinnassa olleista ja edelleen olevista jutuista liittyy niin kutsuttuun vierastaistelijailmiöön.
MTV uutisoi Jounista tämän palattua Suomeen vuonna 2016.
Suomalaismies oli lähtenyt pari vuotta aiemmin Syyriaan, kun hän oli 19-vuotias. Ennen lähtöään mies oli ollut netin välityksellä yhteydessä Hollannissa asuvaan imaamiin, joka yllytti nuorta miestä matkaan.
Ylen selvityksestä käy ilmi, että miehen palattua takaisin Suomeen poliisi käynnisti tutkinnan ja epäili häntä terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta.
Poliisikuulusteluissa Jounin kertomus muuttui. Hän kertoi, ettei hän ollut Syyriassa aseellisessa taistelussa vaan avustus- ja huoltotehtävissä.
Tietojen saaminen kohdemaasta eli Syyriasta osoittautui poliisille haasteelliseksi.
Muut tapauksen seikat eivät poliisin mukaan ole julkisia. Seikat liittyvät perheensisäisiin asioihin sekä epäillyn terveyteen.
Jounin paluu vuonna 2016 oli poikkeuksellinen tapahtuma, sillä tuohon aikaan harva vierastaistelijoiksi lähteneistä palasi elävänä kotiin.
Loppuvuodesta 2017 poliisi ja syyttäjä tekivät ratkaisun esitutkinnan päättämisestä. Rikoksesta ei löytynyt näyttöä.
Toisaalta ei ole aivan ongelmatonta, että näin vakavaa rikosta koskeva tutkinta päätetään kustannusperusteella. Sakari Melander, rikosoikeuden professori
Yllättävän suurta osaa tutkinnoissa näyttelee myös värväys terrorismirikoksen tekemiseen.
KRP on tutkinut värväystä ainakin kymmenessä eri tapauksessa viimeisten vuosien aikana. Esittelemme kaksi tapausta, joista toinen on yhä kesken, toinen lopetettu.
Ensimmäisessä Ylen tiedossa olevassa tapauksessa oli kyse Suomessa 2010-luvun alkuvuosina asuneesta perhekunnasta. Poliisin tietojen mukaan vuosikymmenen puolivälissä koko perhekunta matkusti Turkin kautta Syyriaan.
Kaksi perheen täysi-ikäistä nuorta miestä liittyi Syyriassa aseellisten ryhmittymien toimintaan. Vahvistamattomien tietojen mukaan molemmat ovat kuolleet.
KRP:n mukaan perhekuntaan kuului kaksi aikuista naista ja puolenkymmentä lasta tai nuorta. Perhekunnan naisia epäillään värväämisestä.
Tapauksen tutkinta on kesken. Perhekunnan olinpaikasta ei ole varmaa tietoa.
Toisessa tapauksessa kaksi pääkaupunkiseudulla asunutta miestä lähti Syyriaan kesällä 2014. KRP epäili miesten tuttavan radikalisoineen heidät ja avustaneen heidän matkaansa Syyriaan, muun muassa maksamalla matkalippuja.
Tutkinnassa kävi kuitenkin ilmi, että miehet olivat radikalisoituneet jo aiemmin, eikä kyseinen tuttava saanut heissä matkustuspäätöstä aikaan. Vielä tuolloin terrorismirikoksen tekemistä varten matkustaminen ja kyseisen matkustamisen rahoittaminen ei ollut kriminalisoitu. Kyseiset teot kirjattiin rikoslakiin joulukuussa 2016.
Myös Syyriaan lähteneistä miehistä on oma tutkinta, joka on keskeytetty. Kumpikaan ei ole palannut Suomeen ja ainakin toisen heistä epäillään kuolleen.
Teema 3: Ulkomailla tehdyt sota- ja terrorismirikokset
Yle / Uutisgrafiikka
Kuvassa oli viisi miestä, joista yksi kohotti ruumista ylös tukasta pitäen.
Se oli voitonmerkki, kertoi Irakin armeijassa työskennellyt mies Suomen poliisille. Miehen mukaan kyseinen Al-Qaidan itsemurhapommittaja oli juossut heitä kohti. Irakin sotilaat ehtivät ampua miehen, ennen kuin hän ehti laukaista räjähteet.
Miehen mukaan kuvan otti paikallinen media. Myös KRP katsoi, että epäilty ei ollut osallistunut kuvan levittämiseen.
Kyseinen tapaus on esimerkki Suomessa lopetetuista sotarikostutkinnoista. Ylen selvityksestä kävi ilmi, että viimeisten vuosien aikana yhteensä viisi sotarikostutkintaa oli päädytty lopettamaan.
Suurin osa tapauksista liittyi konfliktialueilla otettuihin kuviin tai videoihin, joissa epäiltiin esiintyvän nyt Suomessa oleskelevia henkilöitä.
Esimerkkitapauksessa Suomen poliisi katsoi, että se täyttäisi korkeintaan lievän sotarikoksen tunnusmerkistön, sillä epäilty ei itse ollut levittänyt kuvaa kaikkien nähtäväksi.
Irakissa tehty lievä sotarikos ei ole sellainen, josta olisi syyteoikeus Suomessa.
Tietenkin aina voidaan spekuloida, ehdimmekö ajoissa puuttumaan asiaan. Jukka Lakkala, tutkinnanjohtaja
Usein sotarikostutkintojen päättämistä perusteltiin myös sillä, että Suomesta käsin olisi mahdotonta saada riittävää näyttöä rikoksista. Osassa lopettamista perusteltiin myös kustannuksilla.
Rikosoikeuden professori Sakari Melander näkee asian ymmärrettävänä ainakin siinä tilanteessa, jos kustannusperuste ei ole ainoa syy tutkinnan lopettamiselle.
– Jos kyse on lievästä teosta, rikoksen tutkinnan aiheuttamat kustannukset voivat olla epäsuhteessa rikoksen laatuun nähden, jos selvitystä on lähdettävä hankkimaan kriisialueelta. Toisaalta ei ole aivan ongelmatonta, että näin vakavaa rikosta koskeva tutkinta päätetään kustannusperusteella.
Kaksi päätetyistä sotarikostutkinnoista oli vakavampia: niissä poliisi epäili miesten osallistuneen niin kutsuttuun Camp Speicherin joukkomurhaan ja heitä epäiltiin myös terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta. Lopulta kuitenkaan kumpaakaan henkilöä ei ollut syytä epäillä rikoksesta.
Isisin sotilaat surmasivat yli tuhat vankia Irakin Camp Speicherin sotilastukikohdan lähellä kesällä 2014. Suomessa yksi kyseiseen joukkomurhaan liittyvä tapaus on edennyt oikeuteen.
Kenen tapaus päätetään tutkia?
Palataan vielä lopuksi jutun alussa kerrottuun Mohammadin tarinaan. Yksittäisen ihmisen ilmoituksesta poliisille lähti liikkeelle esitutkinta, joka kesti lähes kolme kuukautta. Siinä käytettiin muun muassa telekuuntelua ja tehtiin kotietsintä.
Mohammadiin kohdistunut rikosepäily ei lopulta pitänyt paikkaansa.
Alle vuotta myöhemmin, tammikuussa 2017, poliisi sai hieman samantapaisen ilmoituksen. Ilmoitus tuli tällä kertaa Lounais-Suomen poliisiin, josta se ohjattiin suojelupoliisille.
Ilmoituksessa kerrottiin, että vastaanottokeskuksessa asunut mies olisi radikalisoitunut. Miehen kerrottiin puhuneen terrorijärjestö Isisistä, siihen liittymisestä ja kuunnelleen nauhoitteita. Miehen kerrottiin uhanneen kolmesti tappaa erään turvapaikanhakijan.
Vinkki käsitteli Abderrahman Bouananea, joka puoli vuotta myöhemmin surmasi kaksi ihmistä ja vahingoitti kahdeksaa Turussa.
Miksi toinen samankaltainen vinkki tutkittiin ja toinen jätettiin tutkimatta?
– Tuohon aikaan erilaiset uhkaukset olivat vastaanottokeskuksissa yleisiä. Turun vihje oli ensin arvioitu paikallispoliisissa, eikä laittomasta uhkauksesta ollut kirjattu rikosilmoitusta. Vihjeen perusteella oli suojelupoliisissa kuitenkin tehty normaalit rekisteritarkastukset ja toimintasuunnitelma. Salaisten tiedonhankintakeinojen aloittaminen olisi vaatinut lisäselvityksiä, suojelupoliisin viestintäasiantuntija Minna Passi sanoo.
– Joudumme koko ajan priorisoimaan voimakkaasti toimintaamme. Myös tapahtuma-aikaan oli valitettavasti muita uhkia, jotka priorisoitiin tämän vihjeen ohi, Passi jatkaa.
Mohammadin tapauksen tutkinnanjohtaja Jukka Lakkala kertoo, että Rovaniemellä poliisi tarttui tapaukseen nopeasti, sillä kyseinen rikos olisi voinut toteutuessaan aiheuttaa pahaa jälkeä. Myös ilmoituksen laatu oli vakavasti otettava.
– Huolellisesti asioita harkitseva ihminen tulee siihen lopputulokseen, että tällainen rikos on tekeillä ja tekee poliisille ilmoituksen asiasta, Lakkala luonnehtii.
Tutkinnanjohtaja ei osaa sanoa, mikä vaikutus poliisitutkintaan joutumisella oli kyseiselle epäillylle.
– Tietenkin aina voidaan spekuloida, ehdimmekö ajoissa puuttumaan asiaan. Oliko tällaista asiaa kuitenkin jossain vaiheessa valmistelussa ja kun siihen puututtiin, niin siitä vetäydyttiin? Mutta kuten sanoin, tämä on spekulaatiota, Lakkala toteaa.
Pysyvätkö viranomaiset terrorismista epäiltyjen perässä Suomessa? Illan A-studiossa kysymystä ovat pohtimassa jihadismitutkija Juha Saarinen, suojelupoliisin erikoistutkija Pekka Hiltunen ja sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen klo 21.05 alkaen. Lähetyksen juontaa Annika Damström. #yleastudio
Dragon Mining Oy:n Oriveden kaivoksesta löytyi viime syksynä laiton kaatopaikka.
Kaivostunnelissa on ollut ensimmäisten kuvausten mukaan öljytynnyreitä, räjähdelaatikoita, muovia ja metallia.
Kaatopaikan ensimmäinen siivous on valmistunut. Jätettä on Pirkanmaan ELY-keskuksen mukaan saatu pois yrityksen ilmoituksen mukaan 28 460 kiloa.
Pirkanmaan ELY-keskus velvoitti siivoamaan kaivoksen 66 ja 85 metrin välillä olevaan louhoskuiluun sijoitetut jätteet.
ELY-keskus kehotti Dragon Miningia jatkamaan jätteiden siivoamista ympäristölainsäädännön ja ympäristöluvan mukaiseksi.
– Dragon Mining Oy:n tulee toimittaa jätetäytön tutkimista ja poistamista koskeva suunnitelma ELY-keskukselle 31.5.2019 mennessä, Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Vesa Hyvärinen sanoo.
Millaista jätettä kaivoksesta on saatu pois?
– Parhaiten jätteen luonnetta kuvaa sana sekajäte. Määrällisesti eniten on kuitenkin ollut kaivoksessa muun muassa tuuletuskanavissa käytettyä materiaalia ja metalliromua, Hyvärinen sanoo Ylelle.
Loppujätteiden määrästä ei ole tietoa
ELY-keskuksen mukaan jäljellä olevan jätteen määrästä ei ole vielä tietoa ja sitä pitäisi etsiä esimerkiksi kairaamalla.
– Jäljellä olevasta jätteestä ei toistaiseksi ole käytettävissä luotettavia tietoja mm. jätteen määrästä ja laadusta esimerkiksi sen arvioimiseksi, millaisen ympäristöriskin jäte kaivokseen jätettynä voisi aiheuttaa tulevaisuudessa, kun jäte joutuu tekemisiin kaivoksen täyttävän ja kaivoksesta vesistöön purkautuvan veden kanssa, Hyvärinen toteaa.
Jätteiden puhdistamisen turvallisuudesta on käyty keskustelua. Tukesin mukaan laittoman kaatopaikan siivoamiselle ei ole kaivosturvallisuuden vaatimukset täyttäviä edellytyksiä.
ELY-keskuksen mukaan jätteiden poistamiseen on etsittävä vaihtoehtoisia menetelmiä niin, että turvallisuus voidaan huomioida. Kaivosta voidaan tukea tai jätteitä poistaa yläkautta.
Kaivosyhtiö Dragon Mining jatkaa kullan kaivamista ja malminetsintää Orivedellä, vaikka sen uusi lupahakemus hylättiin. Kaivos toimii vanhalla luvalla.
Oriveden kultakaivoksessa olevaa luvatonta kaatopaikkaa ei ehkä koskaan saada kokonaan puhtaaksi, kerrottiin tammikuussa. 85 metrin syvyydessä kaivos on osin täyttynyt liejusta ja vedestä, eikä sinne ole pääsyä. Puhdistaminen on yhtiön mukaan vaarallista.
Edellinen omistaja aloitti
Dragon Miningin mukaan kokemuksia näin vanhojen louhosten tyhjentämisestä ei ole.
Voi olla, että siivotessa pitäisi tehdä räjäytyksiä, jotka voivat johtaa sortumiin. Jos taas kauko-ohjattava lastauskone tekisi lastauksen ja louhos sortuisi, kone öljyineen ja polttoaineineen jäisi louhokseen.
– Toiminnanharjoittaja esittää ensisijaisena vaihtoehtona, että louhoksesta lastataan pois vain tasolla -66 m oleva näkyvä jäte, sillä töiden onnistuminen kokonaisuudessaaan on hyvin epävarmaa ja riskialtista, Dragon Mining kertoi siivoussuunnitelmassa.
Jätteiden laittaminen on aloitettu Ely-keskuksen mukaan jo 1990-luvulla. Jätteiden laiton varastointi kaivostunneliin on poliisin arvion mukaan alkanut jo kaivoksen edellisen omistajan, Outokumpu Oy:n aikana.
Outokumpu Oy toimi Orivedellä vuoteen 2003 saakka. Australialaisomistuksessa oleva Dragon Mining aloitti kullan louhinnan Oriveden kaivoksella vuonna 2007.
Poliisin mukaan kaivoksen nykyinen johto on lopettanut väärän käytännön vuonna 2016.
Grinberg vastasi Sexpo-säätiön päivystysnumeroon samaan aikaan, kun Ylen Docventures -erikoislähetys pureutui lapsikohteiseen seksuaaliseen mielenkiintoon.
Erikoislähetyksessä esitettiin edesmenneen laulaja Michael Jacksonin lapsiin kohdistunutta seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevä dokumentti Leaving Neverland. Lisäksi aiheesta keskusteltiin suomalaisten asiantuntijoiden kanssa illan aikana.
Useat apua ja neuvoa tarjoavat järjestöt päivystivät illalla poikkeuksellisen pitkään. Järjestöistä kerrotaan, että keskusteluavulle oli runsaasti tarvetta. Seksuaalista hyväksikäyttöä tai väkivaltaa kohdanneiden tukijärjestö Suomen Delfins auttoi illan aikana kymmeniä ihmisiä chatin kautta.
– Noin puolet yhteyttä ottaneista puhui asiasta ensimmäistä kertaa. Odotamme myös, että yhteydenottoja tulee lähiaikoina lisää, kun ihmiset keräävät rohkeutta siihen, kertoo Suomen Delfinsin toiminnanjohtaja Liisa Kaukio-Rasilainen.
Asioiden nimeäminen ja niistä puhuminen lisäävät hyvinvointia
Seksuaaliterapeutti Roni Grinbergin mielestä onkin erittäin hyvä, että omasta seksuaalisesta mielenkiinnostaan huolestuneet uskaltavat ottaa yhteyttä avuntarjoajiin. Vaikean aiheen puiminen asiallisesti julkisuudessa voi toimia tarvittavana sysäyksenä avun hakemiseen.
– Osa soittajista puhui ensimmäistä kertaa elämässään esimerkiksi omasta lapsuudessa tapahtuneesta hyväksikäytöstään. Asian sanominen ääneen herätti vahvoja tunnereaktioita. On helpottavaa saada puhua vaikeista asioista ilman, että joku tuomitsee tai kauhistuu.
Mannerheimin Lastensuojeluliitossa vastattiin sekä puhelimeen että chattiin tulleisiin kysymyksiin. Yhteydenottajat olivat lähinnä nuoria aikuisia. Auttavien puhelinten päällikkö Tatjaana Pajamäki kiittää aiheen tuomista julkiseen keskusteluun.
– Teema on puhututtanut lapsia ja nuoria jo ainakin kymmenen vuotta. Siitä puhuminen julkisuudessa madaltaa kynnystä avun pyytämiseen ja parantaa vanhempien kykyä huomata muutokset lapsen hyvinvoinnissa.
Osa hyväksikäytetyistä pelkää itse muuttuvansa pedofiiliksi
Lapsiin kohdistuva seksuaalinen mielenkiinto ei sellaisenaan ole rikos, mutta mahdolliset teot ovat. Koska aihe on moraalisesti niin vaikea ja herkkä, monet eivät uskalla puhua ajatuksistaan kenellekään. Asiaan liittyvä stigma eli häpeäleima on hyvin vahva.
Sexpo on aloittanut lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ehkäisevän SeriE -hankkeen yhdessä kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa. Sexpon päivystyspuhelimeen tuli eniten puheluita miehiltä, joilla on omia lapsia.
– Moni heistä oli joutunut itse lapsena kokemaan seksuaalista väkivaltaa, ja nyt omia lapsia saatuaan heitä huolestutti voiko heistä itsestään tulla pedofiileja, kertoo seksuaaliterapeutti Roni Grinberg.
Tällainen huoli on yleensä turha, mutta näin kokevien kannattaa puhua huolestaan jollekin ammattilaiselle. Selvittämättömät asiat omassa menneisyydessä voivat aiheuttaa turhaa stressiä ja pahoinvointia. Ne heijastuvat sitten helposti perhe-elämään ja perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
Vahva häpeä estää naisia hakemasta apua
Pedofiliset tunteet tunnistetaan yleensä jo nuoruudessa. Siksi varsinkin nuorten kuuleminen ja auttaminen on erityisen tärkeää paitsi asianosaisen oman hyvinvoinnin, myös rikosten ennaltaehkäisyn kannalta.
– Meille soittaneet nuoret pelkäsivät, että itse koettu hyväksikäyttö tekee heistä pedofiileja. Moni koki häpeää ja syyllisyyttä tapahtumista. Ihmismieli toimii niin, että uhri helposti alkaa syyllistää itseään, Grinberg selittää.
Päivystysvuoron aikana yksi asia ylitse muiden yllätti terapeutinkin.
– Soittajissa oli aika monta naista, jotka pelkäsivät olevansa pedofiileja. Naiset on tässä asiassa ehkä vielä enemmän stigmatisoitu kuin miehet.
Roni Grinberg oli hyvin vaikuttunut siitä, miten rehellisesti soittajat uskalsivat asioistaan puhua. Meistä jokaisella on tarve tulla kuulluksi ilman tuomitsemista, kunhan kyse ei ole rikollisesta toiminnasta.
Myös tarve tehdä oikein on vahva. Avun hakeminen itseä huolestuttaviin mieltymyksiin on rohkea ja vastuullinen teko.
Moneen kesätyöpaikkaan on jo valittu tekijä, mutta vielä ei kannata heittää toivoa kesätienesteistä.
Kesätyöpaikkoja on avoinna muun muassa ravintoloissa ja matkailualalla sekä kaupoissa.
Lisäksi töitä löytyy esimerkiksi hoiva-alalla, siivoojana ja varastossa, listaa Vastuullinen kesäduuni -kampanjan projektijohtaja Päivi Salminen-Kultanen.
Vielä ei missään tapauksessa ole liian myöhäistä, hän vakuuttaa.
Vaikka moni haku on jo sulkeutunut, uusia kesätyöpaikkoja tulee tarjolle koko ajan, jopa vielä kesäkuun alussa, Salminen-Kultanen sanoo.
Neljätoista täyttävä voi hakea kesätyöharjoitteluun
Jo yläkouluikäisenä voi päästä kokeilemaan työntekoa pari viikkoa kestävän TTT-kesätyöharjoittelun avulla.
T-kirjaimet ovat lyhenne kampanjan nimestä Tutustu työelämään ja tienaa. 14-17-vuotiaille suunnatusta harjoittelusta maksetaan noin 350 euroa.
TTT-harjoitteluun voi hakea aikaisintaan sinä vuonna, kun täyttää neljätoista vuotta, eli tämän kesän nuorimmat harjoittelijat ovat syntyneet vuonna 2005.
Muutamissa kaupungeissa peruskoulun päättäville on jaettu 300 euron kesäseteli. Se tarkoittaa, että kun nuori on saanut kesätyön, hänen työnantajansa voi saada nuoren palkkaamiseen kuluihin kaupungilta 300 euroa.
Kesätyöharjoittelupaikan voi myös hankkia itse ottamalla yhteyttä kiinnostavaan yritykseen tai järjestöön. Helsingin kesäsetelityöpaikkoja voi katsoa täältä.
Haku kesätöihin tuntuu alkavan vuosi vuodelta aiemmin. Tällä kertaa se alkoi jo joulukuussa, Päivi Salminen-Kultanen sanoo.
Hänen mukaansa työnantajat ovat huomanneet, että kesätyöntekijöistäkin pitää kilpailla.
– Työelämästä poistuu koko ajan ihmisiä eläkkeelle. Työnantajat ovat heränneet siihen, että täytyy saada nuoret kiinnostumaan omasta toimialasta ja yrityksestä ja opiskelemaan alalle.
Kesätyö on työnantajalle kätevä tapa saada uusia työntekijöitä muutenkin kuin vain lomakaudeksi.
Osa kesätyöntekijöistä jää kesän jälkeen osa-aikatöihin, tai tekemään gradua tai diplomityötä.
Kysy, vaikka avointa paikkaa ei olisikaan
Kaikkia kesätyöpaikkoja ei löydy verkosta. Kannattaa rohkeasti kysyä kiinnostavista yrityksistä tai järjestöistä, olisiko heillä tarvetta kesätyöntekijälle, neuvoo Päivi LautaniemiHelsingin Ohjaamosta.
Ohjaamo on 15–29-vuotiaille tarkoitettu neuvontapiste. Useissa kaupungeissa toimivasta Ohjaamosta voi kysyä työ- ja koulutuspaikoista, harrastuksista, ja esimerkiksi opinto- ja asumistuesta.
Työnantajat tietävät, ettei vaikkapa yläasteikäisellä vielä ole pitkää ansioluetteloa.
Nuorilla on kuitenkin monia taitoja, joista on hyötyä yrityksille, sanoo Vastuullinen kesäduuni -kampanjan Salminen-Kultanen.
– Nuorilta voi oppia uusia toimintatapoja ja heillä on tuore näkemys asioihin ja taito käyttää uusia viestintävälineitä, hän listaa.
Tärkeintä on halu oppia uutta, Salminen-Kultanen sanoo.
Lyhytkin työkokemus vaikka koiran hoidosta tai puutarhan kastelusta kertoo työnantajalle, että työelämätaitoja on jo kertynyt, hän sanoo.
Mieti, miten voisit auttaa yritystä
Vaikka työkokemusta ei vielä olisi, omaa osaamista voi pohtia harrastusten ja kiinnostuksen kohteiden kautta. Kaverista tai vanhemmista voi olla tässä apua, Lautaniemi neuvoo.
Lucas Holm / Yle
Kun on ottanut selvää, mitä yritys tekee, kannattaa miettiä, miten voisi auttaa yritystä, Salminen-Kultanen sanoo.
– Sitten voi myydä yritykselle oman ideansa siitä, mitä voisi tehdä.
Sen jälkeen pitää pohtia, miten itsestään kertoo, kun ottaa yhteyttä yritykseen.
– Voi harjoitella vaikka kaverin kanssa, että osaa kertoa kuka on, mitä osaa tehdä ja miksi on kiinnostunut juuri tästä yrityksestä, Päivi Lautaniemi vinkkaa.
Älä lannistu, onneakin tarvitaan
Jos kesätöitä ei yrittämisestä huolimatta tällä kertaa löydy, ei kannata lannistua, Päivi Lautaniemi sanoo.
– Hakijoita on aina enemmän kuin paikkoja ja tuuriakin tarvitaan. Aina ahkera yrittäminenkään ei takaa työpaikkaa.
Kesän voi Lautaniemen mukaan käyttää lomailun lisäksi vaikka vapaaehtoistöihin tai kesäopintoihin ja seuraavan vuoden kesätyönhaun pohtimiseen.
Ryöstön kohteena ollutta 81-vuotiasta miestä epäillään tapon yrityksestä. Hartolassa 19. maaliskuuta tapahtuneen ryöstön tutkinta on edennyt ja poliisi on keskiviikkona vapauttanut kaksi vangittuna ollutta miestä.
Vangittuna on edelleen kaksi miestä, jotka murtautuivat vanhuksen asuntoon. Toinen miehistä pahoinpiteli paikalla ollutta asunnon haltijaa. Samaan aikaan toinen miehistä anasti asunnossa olleen aseen ja sen panokset.
81-vuotias mies sai pahoinpitelyssä vaikean ruumiinvamman ja joutui hengenvaaralliseen tilaan. Hän torjui hyökkäyksen ampumalla käsiaseella hyökkääjää rintaan, jonka jälkeen hyökkääjä poistui paikalta. Syyttäjä ja viime kädessä tuomioistuin ratkaisee onko tilanteessa ollut käsillä vastuusta vapauttava hätävarjelutilanne.
Hätäkeskukseen tuli noin kaksi tuntia tapahtuman jälkeen ilmoitus Hartolan keskustassa olevasta ammutusta henkilöstä. Poliisi kertoi pian tapahtuneen jälkeen, että 81-vuotias oli hälyttänyt apua itse.
Teon yhteydessä anastettu ase patruunoineen löytyi epäiltyjen kiinniottojen yhteydessä henkilöautosta.
Mihin menet, muoviroska? Onko muovin lajittelu vaivan arvoista, jos ei jätteen määränpäästä kuitenkaan voi olla täysin varma? Ylen I love Muovi -kampanjan nimissä ruotsinkielinen toimitus päätti tutkia asian kunnolla.
Yle Svenskan Älskade plast -toimituksessa asennettiin jäljittimet viiteen muovipussiin. Muoviroskat kiikutettiin jätepisteille huhtikuun toisena päivänä. Siitä alkaen niiden matkaa on voinut seurata kartalla. Testin perusteella selviää, kulkeutuivatko muoviroskat Riihimäelle vai sittenkin mereen.
Sitkeä epäily suomalaisen muoviroskan päätymisestä Kiinaan ja sitä kautta maailman meriin ei ole vieläkään kokonaan sammunut. Ei, vaikka Helsingin yliopiston dosentti Mikko Paunion Lännen Mediassa vuonna 2018 antamat väitteet on torpattu jo useasti, kuten esimerkiksi Kalevan uutisessa kerrotaan. Ylekin on uutisoinut, että Kiina on sulkenut muovirallin Euroopasta.
Jäljittimillä varustettua muoviroskaa lähti matkaan Vaasasta, Turusta, Helsingistä, Porvoosta ja Raaseporin Pohjasta. Ainakin viimeksi mainittu näytti keskiviikkona lähestyneen nopeammin Riihimäkeä kuin Kiinaa.
Viidesluokkalaiset Aapo ja Eetu Autio innostuivat muovin kierrättämisestä alkuvuodesta. Keittiön allaskaapin alle sijoitettiin muoviämpäri muovijätteelle. Kotona kertyvä muovijäte sujautetaan tyhjään muoviseen leipäpussiin.
– Täällä on leipäpusseja, jotka täyttyy muovilla. Sitten ne pistetään isoon muovikassiin ja viedään kaupalla olevaan muovin keräyspisteeseen, esittelee Aapo Autio.
Muovin keräyskassi täyttyy helposti viikossa. Samalla kaikki kierrätetty muovi on pois sekajätteestä. Sekajätteen määrä onkin poikien kotona vähentynyt merkittävästi.
– Joo, selvästi yli puolella tai enemmän. Meillä mietittiin jo, olisko pitänyt hankkia isompi jäteastia, mutta sitä ei tarvittukaan, koska me alettiin lajittelemaan, vahvistaa Eetu Autio.
Mielenkiintoista ja yllättävääkin
Poikien äiti Marianna Pynttäri toteaa, että muovinkierrätys on osoittautunut mielenkiintoiseksi ja jopa yllättäväksi.
– Meillä sekajäteastia varsinkin juhlapyhien jälkeen on täyttynyt niin, että hyvä kun kannen on saanut kiinni. Nyt ei ole semmoista ongelmaa ollut.
Muovijätettä syntyy kotitalouksissa paljon.Timo Leponiemi / Yle
– Kodin jätteistä huomattava osa tuntuu olevan muovia, kun kaikki elintarvikkeet on pakattu muoviin. Kyllä se varmaan tosiasia on, että ruuan säilymisen ja käsittelyn takia muovia tarvitaan. Toisaalta se kauhistuttaa, mihin se kaikki muovi päätyy.
Marianna Pynttäri sanookin, että heillä muovin keräys jatkuu ehdottomasti. Siitä on tullut perheen yhteinen "harrastus". Muille hän antaa sellaisen vinkin, että kierrätys ei ole ollenkaan vaikeaa, eikä se vaadi mitään keittiöremonttia tai uutta roskiskaappia.
Kaksospoikien kodin allaskaapissa ulosvedettävässä roskisvaunussa oli aiemmin kaksi isoa astiaa sekajätteelle. Niiden vierellä kaapissa oli pesuainepulloja. Muovin kierrättämiseksi pesuainepullot siirrettiin toiseen kaappiin ja niiden paikalle sijoitettiin kaksi tavallista muoviämpäriä. Toiseen niistä kerätään nyt lasi ja toiseen muovi. Roskisvaunussa toiseen astiaan menee nyt metalli ja toiseen vähiin käynyt sekajäte.
– Kierrättämisestä saa onnistumisen elämyksiä, kun huomaa sen tulokset, sanoo Marianna Pynttäri.
Lapset innokkaita kierrättämään
Aapon ja Eetun koulussa Janakkalan Turengissa kolmannen luokan opettaja Piia Aitto-oja on tehnyt koululle I love muovi –kampanjaan opetusmateriaalia. Tässä kuussa oppilaille onkin luvassa kierrätysaiheinen teemaviikko. Kierrätys on muutenkin osa koulun arkea.
Luokanopettaja Piia Aitto-oja on laatinut Turengin koululle "I love muovi" –kampanjaan opetusmateriaalia.Timo Leponiemi / Yle
– Koululla on opettajista kostuva ympäristötiimi. Meillä on joka luokkaan tuotu paperinkeräyslaatikot ja koulu kierrättää kartongit. Parannettavaa toki vielä on.
Aitto-oja on huomannut, että lapset ovat innokkaita kierrättämään. Oppilaat ovat myös päässeet vierailemaan kunnan keskustan kierrätyspisteellä.
Lapset ovat innokkaita kierrättämään.Timo Leponiemi / Yle
– Jos halutaan tulevaisuudessa puhtaampi maailma ja se, että esimerkiksi tämä pahamaineinen muovi saataisiin paremmin kiertämään, niin liikkeelle täytyy lähteä lapsista.
Paljon parannettavaa
Ylen I love muovi -kampanja pyrkii herättelemään suomalaiset muovin ja nimenomaan arkielämässä käytettyjen pakkausmuovien kierrättämiseen.
Syytä onkin, sillä eurooppalaisessa vertailussa Suomi on muovin kierrätyksessä häntäpäässä. EU:n alueella muovijätteestä alle kolmasosa kierrätetään, melkein kolmasosa päätyy kaatopaikoille ja reilu kolmannes poltetaan.
Suomessa meneekin hukkaan tonnikaupalla arvokasta raaka-ainetta. Kaikkein pahinta on, jos muovi hukataan luontoon. Muovipussin maatuminen kestää 10–20 vuotta ja muovipullon jopa 450 vuotta.
Uudenkaupungin autotehtaan liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 20 prosenttia.
Valmet Automotive kertoo vuosikatsauksessaan, että liikevoitto oli 17,8 miljoonaa euroa, eli kolme prosenttia liikevaihdosta. Vielä toissa vuonna autotehdas teki tappiota liki 23 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 tulos ei sisällä kertaluonteisia kuluja.
Valmet Automotiven mukaan kasvun taustalla oli Uudenkaupungin autotehtaan ennätystasolle noussut henkilöautovalmistus. Tehtaalla valmistettiin viime vuonna 110 000 autoa.
Valmet Automotive suunnittelee käynnistävänsä tämän vuoden aikana vielä uuden liiketoimintalinjan, joka keskittyy akkujärjestelmiin. Akkutehdas perustetaan Saloon.
Suomessa perustulokokeiluun osallistuneiden luotto toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin oli verrokkiryhmää voimakkaampaa, kertoo Kela. Perustuloa saaneet luottivat enemmän esimerkiksi poliitikkoihin, poliisiin ja oikeuslaitokseen.
– Toisia ihmisiä ja instituutioita kohtaan tunnettu luottamus on välttämätöntä sekä ihmisen hyvinvoinnille että yhteiskunnan toimivuudelle, sanoo Kelan tutkija Minna Ylikännö tiedotteessa.
Perustuloa saaneiden vastaajien luottamus toisiin ihmisiin oli keskimäärin 6,8, verrokkien taas 6,3. Lisäksi poliitikkoja ja puolueita kohtaan tunnettu luottamus oli perustulon saajilla 0,5 pistettä vahvempi. Perustulon saajat luottivat myös oikeuslaitokseen ja poliisiin hieman verrokkiryhmää enemmän.
Vuonna 2017 alkaneeseen perustulokokeiluun osallistui 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä. He saivat perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Kokeilu päättyi vuoden 2018 lopussa.
Osallistujat valittiin Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea marraskuussa 2016 saaneista 25–58-vuotiaista ihmisistä. Vertailuryhmän muodostivat työttömyysetuutta saaneet, jotka eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun.
Tänään julkistettu kysely tehtiin puhelimitse. Vastausprosentti perustulon saajilla oli 31 ja vertailuryhmällä 20.
Perustulokokeilu lisäsi hyvinvointia
Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat myös toimeentulonsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet vastaajat. Perustulon saajista 61 prosenttia katsoi elävänsä mukavasti tai tulevansa toimeen nykyisillä tuloilla. Vertailuryhmällä vastaava luku oli 51 prosenttia.
Aiemmin tänä vuonna kerrottiin, että perustulokokeilulla ei ollut vaikutusta perustuloa saaneiden työllisyyteen verrokkiryhmään verrattuna. Sen sijaan perustuloa saaneiden hyvinvointi parani vuoden aikana.
– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, Ylikännö kertoi helmikuussa.
Perustulokokeilussa olleet luottivat myös verrokkiryhmää vahvemmin omiin työllistymismahdollisuuksiinsa ja kokivat sosiaaliturvaetuuksien saamiseen liittyvän vähemmän byrokratiaa.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kertoi aiemmin tällä viikolla, ettei perustulolla ollut vaikutusta halukkuuteen osallistua työllistämispalveluihin. Perustulon saajat kävivät vapaaehtoisesti työvoimatoimistoissa, vaikka he olisivat voineet välttää työttömille työnhakijoille asetetut velvollisuudet.
Suomea syksystä 2015 hämmentäneen turvapaikkakriisin jälkipyykkiä pestään yhä.
Vastaanottokeskuksina toimineiden tilojen kunto on ollut toiminnan loputtua monille kiinteistönomistajalle yllätys.
Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että kolmen viime vuoden aikana useat kymmenet kiinteistöjään vuokranneet yrittäjät ovat riitauttaneet heille lopuksi ehdotetut korvaukset.
Osa tapauksista on edennyt käräjäoikeuteen, osassa on päästy sovintoratkaisuun.
– En pysty sanomaan, montako tapausta on edennyt varsinaiseen käräjäoikeuden pääkäsittelyyn. Jos sanon että noin kymmenen, kertoo se suuruusluokasta, tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta sanoo.
Toiminnan loputtua vastaanottokeskuksen kiinteistössä suoritetaan jälkitarkastus, jonka perusteella arvioidaan, paljonko tiloja täytyy kohtuuden nimissä remontoida. Tulosalueen johtaja Kimmo Lehto, Maahanmuuttovirasto
Lehdon mukaan on tyypillistä, että toiminnan loputtua vastaanottokeskuksen kiinteistössä suoritetaan jälkitarkastus, jonka perusteella arvioidaan, paljonko tiloja täytyy kohtuuden nimissä remontoida.
– Hyvin monessa kohteessa on ollut alkutarkastuksen yhteydessä erimielisyyttä, mutta sitten kun on käytetty ulkopuolista asiantuntijaa, on löydetty oikeudenmukainen ratkaisu, Lehto muotoilee.
Lehto kertoo, että kolmen viime vuoden aikana valtion maksamat vastaanottokeskuksiin liittyvät vahingonkorvaukset ovat olleet yhteensä useita miljoonia euroja.
Toisaalta mahdollisiin korvauksiin sekä perusteellisiin loppuremontteihin on Lehdon mukaan varauduttu jo talousarvioissa.
– Vastaanottokeskustoiminta maksoi yhteiskunnalle viime vuonna 207 miljoonaa euroa. Se sisälsi myös korvaus- ja remontointikulut, hän tiivistää.
Yle on aiemmin käsitellyt turvapaikkakriisin vaikutuksia muun muassa tässä jutussa.
Osapuolena myös SPR
Maahanmuuttovirasto on tehnyt vastaanottokeskustoiminnassa tiivistä yhteistyötä muun muassa Suomen Punaisen Ristin kanssa.
SPR:n vastaanottotoiminnan viestinnän asiantuntija Noora Kero kertoo, että järjestön hallinnoimissa vastaanottokeskuksissa ongelmia on ollut vähän.
Keron mukaan yleisperiaate on, että vastaanottoyksiköiden sulkeminen toteutetaan suunnitellusti, hallitusti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Toisaalta kahta SPR:n vastaanottokeskusta koskevat riidat ovat parhaillaan menossa käräjäoikeuteen.
Keron mukaan riidat johtuvat usein siitä, ettei vastaanottokeskusten kiinteistöjä ole alun perinkään suunniteltu ympärivuorokautiseen käyttöön.
– Poikkeuksellisessa tilanteessa jouduttiin ottamaan käyttöön myös välttävässä kunnossa olevia tiloja, hän toteaa.
Rikottua irtaimistoa
SPR oli joutua käräjille myös Suonenjoella, jossa tapaus sovittiin vähän ennen pääkäsittelyä tämän vuoden maaliskuussa.
Kiistan toinen osapuoli, suonenjokelaisen Vanha Maamies Oy:n yrittäjä Merja Immonen sanoo pettyneensä karvaasti välikätenä toimineeseen SPR:ään ja tältä saatuihin korvauksiin.
Immonen miehineen vuokrasi kiinteistönsä SPR:lle syksyllä 2015 ensin hätämajoitusyksiköksi ja sitten vastaanottokeskukseksi.
Toiminnan loputtua elokuussa 2016 olivat tilat ja irtaimisto Immosen mukaan pilalla.
– Runkosängyt ja -patjat menivät käyttökelvottomiksi, koska olivat likaisia ja monesti lasten ulosteissa. Puurunkoisia sänkyjä oli hypitty rikki. Vedenkäyttö keittiössä ja lattian pesussa oli suomalaista rakennusta ajatellen kohtuutonta, ja seurauksena oli vesivahinkoja, Immonen kertaa.
Immonen sanoo, että heidän ja tilojen vuokraajana toimineen SPR:n Savo-Karjalan piirin välillä oli alusta asti erimielisyyttä summasta, jolla vahingot korvattaisiin.
Ylen kysyessä asiasta SPR:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Kaisu Haataja kieltäytyi kommentoimasta.
– Kyseessä on yksittäistapaus, jossa on jo tehty sovinto, Haataja totesi puhelimitse.
Myöskään Maahanmuuttovirastosta ei haluttu kommentoida Immosen kertomaa.
Kolme tyypillistä ongelmaa
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Lehdon mukaan vahinkoja on yleensä kolmea eri tyyppiä.
Ensimmäisenä tulevat eriasteiset vesivahingot. Moni tulija ei ole ymmärtänyt, että Suomessa lattiaa ei voi pestä kaatamalla kokonaista sangollista vettä lattialle.
Toisaalta Lehto sanoo, että siivouksessa on ollut ongelmia myös toiseen suuntaan: on siivottu niin vähän, että lika pinttyy, jolloin se on lopulta maalattava piiloon.
Moni tulija ei ole ymmärtänyt, että Suomessa lattiaa ei voi pestä kaatamalla kokonaista sangollista vettä lattialle.
Toinen tyypillinen keskustelunpaikka ovat asuintilojen keittiöt.
– Usein todetaan, että esimerkiksi työtasoja on uusittava, koska niille on laitettu kuumia kattiloita ja pannuja, jolloin niihin palaa jälki, Lehto sanoo.
Kolmantena selkeänä riidanaiheena ovat olleet kiinteistöissä havaitut sisäilmaongelmat.
– Lakiteknisesti tämä on usein haastavaa määritellä, milloin sisäilmaongelma on tarkalleen ottaen syntynyt: jo ennen vastaanottokeskustoimintaa vai sen aikana, Lehto toteaa.
Raimo Helminen on pitänyt hallussaan 331 maaottelupelillä ennätystä tähän asti. Hiirikoskelle torstain ottelu tulee olemaan peli numero 332 maajoukkuepaidassa.
– Hienolta tuntuu. En olisi uskonut, että kun aloitin leijonauran, että tämmöinenkin päivä tulee. Ylpeänä saa Suomi-paidan vetää ylleen ja se on myös pieni spesiaali hetki itselle.
Helmisen tavoin myös Hiirikoski on Ilveksen kasvatteja. Jenni Hiirikoski ei suostunut Puoli seitsemän -lähetyksessä paljastamaan, aikooko itse olla yhteydessä aiheesta Raimo Helmiseen.
– Katsotaan, kuului vastaus Mikko Kekäläisen kysymykseen yhteydenottamisesta.
Pakohuoneessa yhteishenkeä kasvattamassa
Kiekkokaukalossa Jenni Hiirikoski on puolustaja ja samalla yksi Suomen ehdottomista avainpelaajista torstaina Espoossa alkavissa jääkiekon MM-kisoissa. Suomen joukkue aloittaa MM-kisaurakkansa naisten jääkiekon mahtimaan Yhdysvaltojen kohtaamisella. Kotikisat tuovat toki kisoihin yhden hienon elementin lisää.
– Se on ihan spesiaali asia, että saadaan kotona pelata. Ja kotiyleisön tuki, ystävät ja perheet vielä kannustamassa, niin uskon että siitä saa lisää energiaa ja voimaa.
Joukkueen valmistautumiseen on kuulunut tärkeänä osana myös tiimin yhteishengen rakentaminen.
– Me tehdään yhdessä asioita. Esimerkiksi eilen käytiin kokeilemassa, että päästäänkö pakohuoneesta pois.
"En päässytkään tämän pidemmälle"
Uransa aikana Jenni Hiirikosken on ehtinyt kokea monenlaisia tilanteita ja nähdä myös naisjääkiekon arvostuksen muuttumista asteittain parempaan suuntaan. Vuonna 2006 hän kuitenkin joutui totaalisesti pysähtymään ylikunnon myötä.
Tällä hetkellä hän näkee tuossa tilanteessa ja siitä seuranneessa kymmenen kuukauden toipumisessa olleen paljon myös hyvää.
– Se oli varmaan sellainen tie, joka itse oli käytävä, jotta edelleen olen ja pelaan. Luonne on sellainen, niin kauan mennään kun henki pihisee.
Toipuminen opetti Hiirikoskelle etenkin omasta asenteesta ja pettymyksistä elämässä.
– Jollain tavalla koin, että olin pettänyt kaikki ihmiset, jotka muhun olivat uskoneet ja tehneet mun eteen töitä. En päässytkään tämän pidemmälle.
– Oon oppinut kuuntelemaan omaa kroppaani, joka on tässä lajissa ja kaikessa urheilussa se tärkein työväline. Osaan välillä huilata.
Ylen selkokielinen vaalikeskustelu julkaistaan tänään torstaina kello 16.
Selkokielisessä vaalikeskustelussa eduskuntapuolueiden edustajat kohtaavat yleisön, jolle yleiskieli on vaikeaa. Katsomossa istuu kehitysvammaisia, afaatikkoja ja suomea opiskelevia maahanmuuttajia.
Heillä on punaiset ja vihreät kortit, joilla he näyttävät, onko poliitikkojen puhe liian vaikeaa vai ymmärrettävää.
Voit katsoa tentin kello 16 Yle Areenassa tästä linkistä tai yllä olevaa kuvaa klikkaamalla.
Selkokielinen vaalikeskustelu on nauhoitettu keskiviikkona.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen piipahti seuraamassa selkokielisen keskustelun harjoittelua.
– Huomasin, että kyllä on poliitikon hankalaa muodostaa puhe niin, että hän puhuu selkeästi, mutta kuulijaa arvostaen. On hankalaa käyttää sanoja, jotka ovat yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä.
Jokinen sai itsekin tuta saman käyttäessään puheenvuoron.
– Puhun liian nopeasti muutenkin. Muutaman lauseen sanottuani nousi heti punaisia laikkoja, aivan syystä, Jokinen nauraa.
Kannustinloukut ja kilpailuttaminen osoittautuivat vaikeimmiksi
Poliitikoista mukana ovat Annika Saarikko (kesk.), Sari Sarkomaa, (kok.), Tuula Haatainen (sd.), Simon Elo (sin.), Arja Juvonen (ps.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Silvia Modig (vas.), Mikaela Nylander (r.) ja Pertti Vallittu (kd.).
Selkokielisen vaalikeskustelun juontaja Margit Alasalmi kertoo, että poliitikot skarppasivat hyvin vaikeassa tilanteessa.
– Osallistujat ottivat asian vakavasti ja yrittivät ihan tosissaan puhua hitaasti, helpoilla sanoilla ja yksinkertaisilla lauseilla. He onnistuivatkin aika hyvin, koska se ei ole helppoa.
Yle näyttää selkokielisen vaalikeskustelun ensimmäistä kertaa.Kaisa-Maaria Hilden / Yle
Vaalikeskusteluun yritettiin valittiin teemoja, jotka ovat yleisön elämää lähellä.
Alasalmen mukaan vaikeimmaksi osoittautuivat kannustinloukut ja kilpailuttaminen.
– Panelistit sanoivat, että esimerkiksi juuri kilpailuttamisesta on kauhean vaikea puhua.
Panelisteille lähetettiin etukäteen ohjeet selkokielisestä puheesta. Ne löytyvät Selkokeskuksen sivuilta.
– Olen käyttänyt monesti esimerkkejä, että ei puhuta lypsykarjasta vaan lehmistä, ei ajoneuvosta vaan autosta, ei liikkeestä tai myymälästä vaan kaupasta, Alasalmi kuvaa.
– Mahdollisimman paljon arkikielen tasolle. Niinhän pitäisi puhua muutenkin, kun puhuu tavallisille ihmisille, hän huomauttaa.
Päätoimittaja: Tämä on äärettömän tärkeää
Päätoimittaja Jokisen mielestä olisi hyvä, että kaikki poliitikot joutuisivat vastaavanlaiseen tilanteeseen ja joutuisivat harjoittelemaan selkokielistä ilmaisua.
– Se tulisi selkeyttämään heidän kommunikaatiotaan muutenkin. Se olisi demokratian ja kansanvallan teko.
Poliitikot yrittivät puhua hitaasti, helpoilla sanoilla ja yksinkertaisilla lauseilla. Kaisa-Maaria Hilden / Yle
Päätoimittaja Jokinen kertoo aikoinaan ymmärtäneensä monta päivän uutista vasta selkokielisistä uutisista.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Yle näyttää selkokielisen vaalikeskustelun.
Selkokielisessä vaalikeskustelussa ollaan julkisen palvelun ytimessä, Jokinen sanoo.
– Tämä on äärettömän tärkeää hommaa, sen tärkeämpää palvelua ei oikeastaan voi olla.
Suomeen palaavia vierastaistelijoita suurempi ongelma ovat tällä hetkellä naiset ja lapset, jotka ovat Syyriassa leireillä, arvioi sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.
Mankkinen huomautti tänään keskiviikkona Ylen A-studiossa, että varsinaisia vierastaistelijoita eli miehiä ei ole hänen tietojensa mukaan alueelta juurikaan tulossa.
– Isompi ongelma tällä hetkellä ovat naiset ja lapset, jotka ovat siellä leireillä, Mankkinen pohti.
Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sanoo, että Syyriaan vietyjen lasten tilanne on ongelmallinen.Yle
Hän huomautti, että alueella olevat naiset ovat saattaneet oleskella siellä pitkään. Naiset ovat myös itse todennäköisesti osallistuneet eri tavoin terroristiseen toimintaan.
– Sellainen ajatus, että naiset olisivat jotenkin viattomia uhreja, ei pidä paikkaansa, Mankkinen jatkoi.
Lapset kasvatettu ideologiaan
Mankkinen huomautti, että alueelle vietyjen lasten tilanne on ongelmallinen.
– Haasteena on se, että heihin liittyy myös uhka, koska heidät on varmasti kasvatettu siihen ideologiaan ja he ovat olleet propagandan kohteena, Mankkinen selitti.
Jihadismitutkija Juha Saarinen huomautti, että naisilla on myös omia agendoja.Yle
Ilta-Sanomat uutisoi viime viikonloppuna Suomessa jo 15 vuoden ajan vaikuttaneesta radikaalia islamia harjoittavasta verkostosta, jossa keskeisessä roolissa ovat olleet kantasuomalaiset muslimeiksi kääntyneet naiset. Tähän verkostoon linkittyy myös Sannana tunnettu CNN:n haastattelussa esiintynyt suomalaiselta kuulostava nainen.
A-studion terrorismikeskusteluun osallistunut jihadismitutkija Juha Saarinen totesi, että naisilla oli selkeä rooli Isisissä, joka pyrki rakentamaan yhteiskuntaa.
– Silloin kun jihadistinen ryhmä ei pyri pelkästään osallistuman taisteluihin, vaan myös rakentamaan yhteiskuntaa, niin naisilla on siinä selkeä rooli. He ylläpitävät kotia ja kasvattavat seuraavaa taistelijasukupolvea, Saarinen selitti.
Naiset ovat muodostaneet iskusoluja
Saarinen huomautti, että naisilla on kuitenkin myös omia agendoja ja haluja. He eivät ole automaatteja, jotka käyttäytyvät siten kuin ryhmä omassa ideologiassaan määrää.
Saarisen mukaan Euroopan laajuisesti on nähty, että myös naiset ovat muodostaneet iskusoluja.
– Vaikka tällaista naisten toteuttamaa terrori-iskua ei ole vielä toteutunut, niin tätä väkivallan uhan elementtiä alaa olla jonkin verran nähtävissä.
Ensi vuonna voimaantuleva pääsykoeuudistus lisää ylioppilastutkinnon merkitystä yliopistojen valintakiintiöissä.
Tämä tietää lisää paineita sekä lukiolaisille että lukioon tähtääville.
Valmiuksia menestykselliseen lukio-opiskeluun haetaan entistä useammin jo peruskouluiässä hankittavalla maksullisella lisäopetuksella.
Maksullista lisäopetusta ja valmennuskursseja tarjoavat yritykset ovat haistaneet markkinaraon ja tarjoavat tuotteitaan nyt entistä nuoremmille opiskelijoille.
Kasvavaa asiakaskuntaa ovat peruskoulun yläluokan oppilaat, jotka tähtäävät yliopistoon.
– Nuoret haluavat valmistautua ylioppilaskirjoituksiin entistä paremmin, koska ylioppilaskirjoituksilla on jatkossa ratkaiseva merkitys. Tätä varten meillä on suunniteltu useita erilaisia palveluja, jotka on tarkoitettu nimenomaan peruskoulun yläluokille, sanoo toimitusjohtaja Janne Nousiainen Valmennuskeskuksesta.
Elise Tykkyläinen / Yle
Lisäopetuksen kysyntä kasvussa
Tarjolla on muun muassa perinteisiä matematiikkaharjoituksia sekä opiskelunohjausta yksityisesti, suuremmassa ryhmässä tai verkon kautta.
Myös muissa maksullista lisäopetusta tarjoavissa yrityksissä, kuten esimerkiksi Eximiassa ja TutorHousessa, uskotaan samankaltaiseen näkymään.
– Uskon, että yläasteen yläluokille suunnatun lisäopetuksen kysyntä tulee lisääntymään sen myötä kun ylioppilastodistuksen merkitys kasvaa, sanoo toimitusjohtaja Pekka Impiö TutorHousesta.
Myös perinteisten yliopiston pääsykoekurssien kysynnän odotetaan lisääntyvän kilpailun kiristymisen myötä.
– Pääsykoeuudistuksen johdosta kilpailu itse asiassa vaan kiristyy keskiverto-opiskelijoiden joukossa. Kun he eivät voi päästä suoraan yo-papereilla sisään halutuimpiin opiskelupaikkoihin, he kilpailevat entiseen tapaan valintakoekiintiössä, joka tulee pienentymään uudistuksen myötä, sanoo Nousiainen.
Valmennuskeskuksessa kurssien hinnat vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta viiteen tuhanteen euroon.
– Viiden tuhannen euron kurssi on niin sanottu täyden takuun kurssi, jossa asiakas saa rahansa takaisin, jos ei saa opiskelupaikkaa haluamallaan alalla, sanoo Nousiainen.
Ristiriitainen uudistus?
Vuoden kuluttua voimaantuleva pääsykoeuudistus herättää ristiriitaisia tunteita.
Mikael Lehtonen pyrkii Helsingin yliopistoon opiskelemaan politiikkaa ja viestintää sekä Tampereen yliopistoon opiskelemaan puheviestintää. Politiikan ja viestinnän pääsykoetta varten Lehtonen osallistuu 600 euron arvoiselle valmennuskurssille.
Kristiina Lehto / Yle
– Jos en pääse näistä kumpaakaan, niin uskon, että pääsen suoraan ylioppilastodistuksen perusteella opiskelemaan Tampereelle hallintotieteitä. Jos tämäkään ei onnistu, niin harkitsen korottavani ylioppilastodistuksen arvosanoja, jotta pääsen suoraan papereilla sisään. Pääsykoeuudistuksen yksi hyvä puoli on juuri se, että arvosanoja voi korottaa vapaammin.
Sara Holappa hakee Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan sosiaalitieteitä.
Lehtikuva / Heikki Saukkomaa
Jos Holappa ei pääse opinahjoon sisälle pääsykokeilla tänä keväänä, niin hän uskoo pääsevänsä ensi keväänä suoraan ylioppilastodistuksen perusteella.
– Pääsykoeuudistus on omalta kannaltani hyvä, koska olen kirjoittanut hyvät yo-paperit. Tiedän, että jos tänä keväänä en onnistu pääsykokeessa, niin ensi keväänä on jopa helpompi päästä sisään, sanoo Holappa.
Valmennuskeskuksen toimitusjohtaja Nousiainen puolestaan pitää pääsykoeuudistusta jo nyt epäonnistuneena siksi, että sillä ei saavuteta sille asetettuja tavotteita.
– Tässä käy helposti niin, että lukiosta tulee itse asiassa nelivuotinen eli vuoden pitempi, koska oppilaat haluavat korottaa arvosanojaan taatakseen jatko-opiskelupaikan. Opiskelijoiden siirtyminen työelämään tulee tästä syystä viivästymään. Tarve valmentautua ylioppilaskirjoituksiin kasvaa, mikä puolestaan lisää maksullisen opetuksen tarvetta. Tämäkin on vastoin uudistuksen tavotteita.
Opetushallituksessa pääkoeuudistusta kohtaan esitettyyn kritiikkiin suhtaudutaan rauhoittelevasti.
– Tietenkin on ymmärrettävää, että vanhemmat haluavat parasta lapsilleen ja että nuoret haluavat päästä korkeakouluun. Minusta tässä nyt kuitenkin vähän turhaan pelätään sitä, että vain kuuden ällän ylioppilaspapereilla voi päästä opiskelemaan. Kyllähän yliopistojen sisäänpääsyssä edelleen säilyy hyvin merkittävänä väylänä pääsykokeet ja mahdolliset muut väylät, sanoo erityisasiantuntija Merja Väistö Opetushallituksesta.
– Jos entistä useampi nuori turvautuu yksityis- ja lisäopetukseen, on se selvästi eriarvoistava tekijä. Kaikilla ei ole varaa maksulliseen lisäopetukseen, sanoo Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen.
Tätä ei kiellä myöskään Valmennuskeskuksen toimitusjohtaja Nousiainen. Hänen mielestään on perusteltua kysyä, miten käy sukupuolten välisen tai alueellisen yhdenvertaisuuden.
– Uuden systeemin mukaan ainevalinnat pitää tehdä niin aikaisessa vaiheessa, että se tulee olemaan varmasti haasteellista varsinkin pojille, jotka kypsyvät yleensä myöhemmin.
– Toinen ongelma on, että kaikki lukiot eivät ole samantasoisia. Pienempien paikkakuntien lukioilla ei ole samanlaisia valmiuksia tuottaa opiskelijoille niitä palveluja, joita sisäänpääsy jatko-opintoihin edellyttää.
Uudenmaan alueella on jo nähtävissä jossain määrin se kehitys, että suuret lukiot vetävät opiskelijoita entistä paremmin. Esimerkiksi Helsingin lukioissa ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi tänä keväänä kymmenisen prosenttia eli noin 240 opiskelijalla.
Espoon ja Vantaan lukioissa kasvu oli selvästi pienempää.
Voiko ilman kallista lisäopetusta enää pärjätä?
Etelä-Tapiolan lukiossa osattiin odottaa sitä, että ensi vuonna voimaantuleva pääsykoeuudistus tulee vaikuttamaan maksullisen lisäopetuksen markkinoihin.
– Kun yliopistojen sisäänpääsyn kiintiöitä muutetaan ylioppilastodistusta suosivaksi, voi odottaa, että se syö pääsykoevalmennuksen markkinoita, koska pääsykoekiintiö vastaavasti pienenee. Jossain määrin odotettua oli myös se, että maksullisen lisäopetuksen markkinat suuntaavat nyt entistä nuorempiin yläasteelaisiin, sanoo Etelä-Tapiolan lukion vs. rehtori Juha Kivioja.
Matti Myller / Yle
Kivioja toivoo nuorten vanhemmilta tarkkaa harkintaa ennen kuin he päättävät hankkia lapsilleen kallista lisäopetusta.
– Suomen peruskoulut tarjoavat kuitenkin erittäin hyvää opetusta. Jos nyt lisäopetuksesta jonkinlaista pientä arvoa saadaan, niin se varmasti hävitään stressissä ja laskelmoinnissa. Me olemme huomanneet täällä Etelä-Tapiolan lukiossa, että mitä enemmän laskelmoidaan ja mitä enemmän on stressiä, sitä negatiivisemmin se vaikuttaa oppimistuloksiin.
Pääkaupunkiseudulla on tarjolla myös ilmaista lisäopetusta.
Sara Holappa valitsi Varjo-valmennuksen, joka on ilmainen vapaaehtoisten valtiotieteen opiskelijoiden järjestämä kurssi.
Kokoontumiskertoja on kahdesti viikossa niin kuin muissakin valmennuksissa.
– Minä tosiaan päädyin tähän, että en ottanut mitään kaupallista valmennuskurssia. Halusin testata, että kuinka pärjään ilman sitä, sanoo Holappa.
– Olen myös sitä mieltä, että sosioekonominen asema periytyy Suomessa tosi vahvasti, eivätkä valmennuskurssit ainakaan edesauta sen kehityksen pysäyttämistä. Siten en halunnut lähteä suoraan tukemaan tätä valmennuskurssibisnestä, toteaa Holappa.
Tekstiä korjattu 4.4.2019 kello 12:32: Aiemmin Mikael Lehtosen sitaatissa luki, että hän uskoo pääsevänsä suoraan ylioppilastodistuksen perusteella opiskelemaan Helsinkiin hallintotieteitä. Lehtonen tarkoitti kuitenkin Tampereen yliopistoa.
Kansainvälisissä uutiskuvissa esiintynyt suomalainen “Sanna” on antanut kasvot Syyriaan ja Irakiin lähteneille suomalaisille. Sanna on kertonut lähteneensä Syyriaan neljä vuotta sitten marokkolaisen miehensä kanssa.
Kuvissa näkyvät vain väsyneet silmät.
Sisäministeriön raportin mukaan Suomesta on lähtenyt Syyriaan ja Irakin konfliktialueille on noin 80 henkilöä. Joukossa on 14 eri kansallisuutta.
Kaikki lähtijät eivät tietenkään ole viranomaisten tiedossa. Viidennes lähtijöistä on ollut naisia.
– Jihadistisen liikehdinnän määrä on Suomessa kasvanut 2010-luvulla. Määrä on tuplaantunut, mutta pitää ottaa huomion, että on lähdetty hyvin pienistä luvuista, sanoo tutkija Juha Saarinen.
Sisäministeriön tilaaman raportin Jihadistinen liikehdintä Suomessa ovat kirjoittaneet jihadismia tutkinut Juha Saarinenjaterrorismin tutkija Leena Malkki.
– Jihadismilla ei tarkoiteta raportissa vain terrorismia. Kaikki toiminta konfliktialueilla ei ole myöskään rangaistavaa, vaikka mielikuvissamme jihadismi liittyy Euroopassa tehtyihin iskuihin, sanoi tutkija Leena Malkki.
Noin kahdestakymmenestä Suomesta lähteneestä naisesta suurin osa oli taustaltaan somaleja tai suomalaisia, jotka olivat kääntyneet muslimeiksi. Suurin osa matkusti miehensä kanssa, mutta joukossa on ollut myös yksin lähtijöitä.
Suomalainen "Sanna" on yksi paristakymmenestä suomalaisnaisesta, jotka lähtivät Syyriaan. AFP
Osa lapsista on jo aikuisia
Syyrian ja Irakin konflikti-alueille on 80 aikuisen lisäksi päätynyt Suomesta noin 30 lasta, joko molempien vanhempiensa kanssa tai isiensä kaappaamina.
Osa lapsista on syntynyt alueella ja jotkut ovat ehtineet kasvaa aikuisiksi. On todennäköistä, että he ovat saaneet alueella aseellista koulutusta.
– Jihadismin taustalla on myös vuoden 2015 vuoden turvapaikanhakijoiden tulo, mutta se on vain yksi tekijä, sanoo jihadistitutkija Juha Saarinen.
Perhesuhteilla on ollut suuri merkitys, koska Suomessa ei ole näkyvästi toimivia aktivisteja, radikaaleja yhteisöjä ja avoimia jihadistien kohtaamispaikkoja. Sukulaisten ja perheenjäsenten rooli kuitenkin muuttunut.
Sosiaalinen media on tullut perhesuhteiden tilalle. Jihadistiksi lähteneet ovat löytäneet samanmielisiä Twitterin ja Facebookin kautta.
Sisäministeriö julkaisi tänään myös toisen raportin Jihadistinen verkkoviestintä ja Suomi. Siinä selviää, että Suomi ilmaantui jihadistiseen verkkoviestintään vasta vuoden 2010 jälkeen.
Jihadistien Facebook-sivujen sulkemisen jälkeen viestittely on siirtynyt esimerkiksi helpommin salattavaan pikaviestipalvelu Telegramiin ja pimeisiin verkkoihin.
– Suomesta lähteneet henkilöt ovat esiintyneet Isisin videoissa muutamia kertoja. Se on todennäköisesti tehokeino, jolla on pyritty vaikuttamaan eurooppalaisiin, sanoo tutkija Matti Pohjonen.
Usein kyse on niin kutsusta "näppäinterrorismista", jossa ei tähdätä väkivaltaisiin tekoihin. Tutkijoiden on kuitenkin vaikeata päästä sisällä kaikkeen pimeässä verkossa julkaistuun tietoon.
Ikärakenne selittää paljon: Suomesta konfliktialueille lähtijät olivat 18–50-vuotiaita, suurin osa kuitenkin parikymppisiä. He löytävät viestinnälle jatkuvasti uusia kanavia, joiden perässä tutkijoiden ja poliisin on vaikea pysyä.
Käynnissä on siis netissä jatkuva kissa ja hiiri -leikki.
Mistä he tulevat?
Konfliktialueille hakeutuneet jihadistit ovat asuneet pääosin Etelä- ja Länsi-Suomen suurimmissa kaupungeista. Pienemmiltä paikkakunnilta on lähtenyt yksittäisiä henkilöitä.
Syykin on selvä: suurin osa muslimeista ja niistä, joilla on kontakteja muslimeihin, asuu isoissa kaupungeissa
Pääsääntöisesti suomalaiset jihadistit matkasivat Irakiin ja Syyriaan 2012–2016. Sen jälkeen matkustaminen on hiipunut. Terroristijärjestö Isisin kalifaatti on nujerrettu.
Sen soluja on kuitenkin yhä elossa. Myös netissä Isis elää yhä.
Tuhannet ihmiset ovat viime päivinä paenneet viimeisiltä Isisin hallussa olleilta alueilta Baghouzissa Syyrian itäosassa lähellä Irakin rajaa.Bulent Kilic / AFP
Parikymmentä Suomesta lähtenyttä on jo kuollut
Suomalaiset ovat toimineet Syyriassa monenlaisissa tehtävissä. Konfliktialueelle on matkustanut koodaajia, fysioterapeutteja ja ambulanssinkuljettajia. Raportin mukaan 75 prosenttia lähtijöistä on kuitenkin halunnut taistelijoiksi.
Naisia on tarvittu lähinnä kasvattamaan synnyttämään lapsia ja kasvattamaan uusia muslimisukupolvia. Osa naisista on toiminut myös aktiivisia itse. Se tarkoittaa, että he ovat osallistuneet terroristiseen toimintaa.
– Naisilla on myös omia haluja ja agendoja. He ovat esimerkiksi levittäneet Isissä propagandaa. Euroopassa on nähty, että naiset ovat perustaneet myös iskusoluja. Turha kuvitella, että he ovat vain viattomia uhreja, sanoo jihadismin tutkija Juha Saarinen.
Terroristijärjestö Isisille kelpasivat kaikenlaiset ihmiset ja järjestöön liittyjille luvattiin, että vanhat rikokset saa anteeksi. Järjestö houkutteli riveihinsä myös rikollisia, koska heillä oli mahdollisuus päästä irti menneisyydestään.
Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomesta lähteneistä jihadisteista on kuollut parikymmentä.
Suomalaista palaajaa ei voi karkottaa
Suomella on myös edessään vaikea tehtävä: miten suhtaudutaan niihin, jotka haluavat palata kotimaahan. Tähän mennessä Suomeen ei ole palannut vierastaistelijoita, mutta naisia on tulossa takaisin ennemmin tai myöhemmin.
Sisäministeriön raportin mukaan edessä on useita pulmia: syytteitä on vaikea nostaa, koska tekijöitä vastaan on vaikea löytää todisteita tai he eivät ole syyllistyneet rikoksiin.
Esimerkiksi lasten kasvattaminen Isisin kalifaatissa ei ole rikos.
Avainaktivistin toimintaan on vaikea puuttua, mikäli hän on toisen maan kansalainen tai saapunut Suomeen pakolaisena tai turvapaikanhakijana.
Mikäli palaaja on Suomen kansalainen, häntä ei lain mukaan voi karkottaa.
Tulevissa eduskuntavaaleissa ehdolla olevan Hakkaraisen auton kyljessä lukivat tekstit "Matu, mistä tulet? Sinne menet!" ja toisella puolella "Turvapaikkaturistit ulos joka ukko". Teksteistä ensimmäinen on sittemmin vaihdettu toiseen (Keskisuomalainen).
Poliisille ei tehty tutkintapyyntöä asiasta, mutta poliisi selvitti omasta aloitteestaan onko rikosta syytä epäillä ja ylittyykö esitutkinnan kynnys.
Patria-konserni siirtää osan ammattilentäjien koulutuksesta Suomesta Espanjan Cordobaan. Yhtiö lopettaa kesällä Tampere-Pirkkalassa annettavan ensivaiheen alkeislentokoulutuksen.
Ensimmäisenä Espanjassa aloittavat opiskelun lentoyhtiö Norran palvelukseen tulevat uudet lentäjät.
– Pyrimme pitämään siellä kerrallaan joitakin kymmeniä oppilaita, sanoo Patrian lentokoulutuksesta vastaava johtaja Jyrki Myyryläinen Ylelle.
Syynä lentokoulutuksen siirtämiseen on oppilasmäärien lisääntyminen ja lentoasemia ylläpitävän Finavian tekemät korotukset laskeutumismaksuihin.
Yksi laskeutuminen maksaa nyt viitisenkymmentä euroa. Koulutuksen alkuvaiheessa laskeutumisia ja nousuja tulee runsaasti.
– Sillä oli merkittävä vaikutus koulutuksen kokonaishintaan. Se oli osa kokonaisratkaisua, kun harkittiin, millä voidaan turvata kotimainen ammattilentäjien koulutus Suomessa, kertoo Patrian lentokoulutuksesta vastaava johtaja Jyrki Myyryläinen.
Yhdeksi siirron syyksi Patria mainitsee myös Espanjan sään. Se mahdollistaa ympärivuotisen koulutuksen, jolloin kursseja voidaan järjestää enemmän kuin Suomessa.
Espanjaan siirtyminen ansiosta koulutusta voidaan myös lisätä. Koulutuksesta on tulossa tärkeä vientituote Patrialle.
Patrialle jää Tampereelle teoria- ja simulaattorikoulutus sekä kaksimoottorisilla koneilla annettava vaativampi monimoottorikoulutus.
Virka-asunnon muurin yli alkoi tipahdella hätääntyneitä ihmisiä. He hakivat turvaa. Koteja oli tuhottu, vaimoja ja lapsia uhkailtu.
– Eivät he edes tienneet, missä Suomi on. He ajattelivat, että minne vaan turvaan. Kun henki on kyseessä, ei ryhdy valitsemaan, kahdeksankymmentävuotias diplomaatti Tapani Brotherus sanoo nyt.
Tapani Brotherus ja hänen vaimonsa Lysa muistelevat tapahtumia helsinkiläiskodissaan.
Se, mitä suomalaiset tekivät Chilessä runsas 40 vuotta sitten ihmisten pelastamiseksi, on monelle tuntematon tarina tosielämästä.
Draamasarjan käsikirjoitus pohjautuu Heikki Hiilamon vuonna 2010 kirjoittamaan kirjaan Kuoleman listat. Häneltä ilmestyi helmikuussa aiheesta uusi teos Näkymättömät sankarit.Yle kuvapalvelu.
Salainen pelastusoperaatio Chilessä vastoin Suomen virallista linjaa
Syyskuussa 1973 Chilessä kuohui. Kenraali Augusto Pinochetin juntta kaappasi vallan presidentti Salvador Allendelta.
Pinochet lakkautti parlamentin, kielsi puolueet ja ammattiyhdistysliikkeen sekä aloitti vastustajiensa vainon. Sotilaat kuljettivat ihmisiä vangeiksi Santiago de Chilen kansallisstadionille.
Tuhansia ihmisiä kidutettiin, surmattiin ja katosi.
Tapani Brotherus oli 35-vuotias. Hän oli perustanut Santiago de Chileen Suomen edustuston ja toimi sen asianhoitajana.
Maiden välisten kauppasuhteiden edistäminen vaihtui vallankaappauksen myötä toisenlaisiin kiireisiin, kun chileläiset hakivat turvaa ulkomaisista lähetystöistä.
Pariskunta sekä varakonsuli Ilkka Jaamala ryhtyivät pelastamaan ihmisiä salassa, ilman virallista lupaa ja vastoin Suomen ulkoministeriön ohjeita.
Suomen kanta oli, että turvapaikkaa hakevat oli käännytettävä. Myöhemmin sääntöä muutettiin.
– Minun piti saada ulkoministeriö luottamaan, että toiminta on pitkässä juoksussa Suomen etujen mukaista, Brotherus toteaa.
Tapani Brotheruksen mukaan hänen piti aikaansaada korrektit suhteet sotilasjunttaan ja viranomaisiin, jotta chileläiset onnistuttiin saamaan ulos maasta.Yle kuvapalvelu
Suomalaisten toiminnan ansiosta arviolta jopa 2 500 vainottua pelastui juntan hirmuhallinnolta ja pääsi pakoon.
Brotherukset eivät tiedä tarkkaa määrää, koska heillä ei omien sanojensa mukaan ollut aikaa kirjanpidolle, vaan kädet täynnä töitä ihmisten auttamiseksi.
– Tuhanteen saakka laskimme, ja silloin korkkasimme Ilkka Jaamalan kanssa samppanjapullon. Join tuikun ja totesin, että hyvin olemme pysyneet samassa vauhdissa Ruotsin kanssa, Tapani Brotherus muistelee.
Pakolainen piiloutui diplomaatin siivouskomeroon
– Tilanne muistutti kaaosta, mutta olimme nuoria, Tapani Brotherus muistelee nyt hymähdellen.
Brotheruksilla oli kaksi pientä lasta.
Tulijoiden ruokkiminen vaati taloutta pyörittäneeltä Lysalta mielikuvitusta. Hän muun muassa teki kymmenen tuntia kestäneen automatkan Argentiinaan hankkiakseen elintarvikkeita.
Pulaa oli niin ruoasta kuin vessapaperistakin.
– Ostin, mitä kaupasta löytyi: säkin sipulia ja perunaa. Tein sipulisoppaa ja vihanneskeittoa.
Lysa kertoo, kuinka pakolaisilla ei ollut tullessaan mitään, ei edes hammasharjaa. Pakolaisia piiloteltiin ullakolla ja jopa siivouskomerossa.
– Välillä tunnelma oli aika kireä. Miehet nukkuivat yhdessä huoneessa kuin sillit vierekkäin lattialla. Lapset ja naiset vierashuoneessa, lasten- ja tv-huoneessa. Vuoteita ei ollut, eikä lakanoitakaan.
Kun tila loppui kesken, pakenijoille vuokrattiin koulurakennus.
Tv-sarjassa Invisible Heroes Tapani Brotheruksena nähdään näyttelijä Pelle Heikkilä.Diego Araya Corvalan / Kaiho Republic / Yle
Brotherus ei halua sankarin viittaa
Mikä sai suomalaiset auttamaan ja laittamaan itsensä vaaraan?
Tapani Brotherus kutsuu tapahtunutta ”ihmisoikeuspalveluiden tarjoamiseksi”.
– En olisi voinut pamauttaa pakolaisen edestä ovea kiinni ja sanoa juokse sinä ukko suohon, kuten tekivät monet maat.
Hän ei silti halua asetella harteilleen sankarin viittaa.
– Sankari tuntuu vähän yliampuvalta. Sodassa on sankareita ja sankarivainajat ovat sankareita.
Sopivampaa olisi puhua siviilirohkeudesta.
– Mutta tietysti ihmisen egoa hivelee, kun joku tulee ja sanoo, että tehdään teistä filmi, hän myöntää.
Lysa Brotherusta näyttelee tv-sarjassa Sophia Heikkilä. Diego Araya Corvalan / Kaiho Republic / Yle
Fiktiivinen draamasarja tositapahtumista
Ylen kuusiosaisen tv-sarja Invisible Heroes, Näkymättömät sankarit, nähdään Yle TV1:ssä 21. huhtikuuta alkaen. Brotheruksen pariskunta katsoo ennakolta otteita sarjasta. Kannettava tietokone on olohuoneen pöydällä.
– Kukas tuo tuossa on, Tapani Brotherus ihmettelee.
– Se olen kuule minä, Lysa vastaa ja seuraa kiinnostuneena näyttelijä Sophia Heikkilää.
– Minun esittäjäni on nuori ja komea mies. Parempi kuin olisin uskonutkaan, Tapani sanoo.
Tapania näyttelevän Pelle Heikkilän espanjankieliset repliikit saavat myös kiitosta.
– Minulla ei kuitenkaan olisi koskaan ollut ruskeaa paitaa tai tuollaista kravattia!
Tv-sarja maksoi 3,6 miljoonaa euroa. Se valmistui chileläis-suomalaisena yhteistyönä ja kuvattiin viime kesänä.Diego Araya Corvalan / Kaiho Republic / Yle
Ruotsin suurlähettiläs Harald Edelstamin roolissa nähdään Beck-sarjan ruotsalaistähti Mikael Persbrandt. Suurlähettiläs vastusti rohkeasti sotilasjunttaa ja oli keskeinen henkilö pakolaisten pelastusoperaatiossa.
Brotheruksen huomio kiinnittyy katukuvaan ja hän poimii tuttuja automerkkejä ja rakennuksia.
– Ovatpa onnistuneet tekemään asunnostamme samanlaisen, vaikkei taloa enää ole olemassa.
Kohtaus runoilija Pablo Nerudan hautajaisista saa kotikatsojat hiljaisiksi. Brotherus ja Edelstam ovat mukana hautajaissaattueessa.
Ruotsin suurlähettiläs ja diplomaatti Harald Edelstam oli arvostettu ihmisoikeusaktivisti. Tv-sarjassa häntä näyttelee ruotsalaistähti Mikael Persbrandt. Yle Kuvapalvelu
Stubb tarjosi pullakahvit kiitokseksi
Tapani Brotheruksen pesti Chilessä päättyi vuonna 1976. Sen jälkeen hän työskenteli suurlähettiläänä muun muassa Etelä-Afrikassa ja Iranissa.
Suomalaisten pelastamista chileläisistä osa päätyi turvaan Suomeen, osa DDR:ään ja muualle Eurooppaan.
Yhteyksiä pakolaisiin on säilynyt tähän päivään saakka. Pakolaiset ja heidän jälkeläisensä muistavat perhettä edelleen lahjoin.
– Olen todella liikuttunut, kuinka ihminen voi olla kiitollinen elämästään vielä niin monen vuoden jälkeen. Olen iloinen, että pystyimme auttamaan ainakin joitakin hädässä olleita, Lysa Brotherus sanoo.
– Se on hieno maa ja kansa, hänen miehensä jatkaa.
Tapani Brotherusta ei ole Chilessä unohdettu. Häntä on juhlittu sankarina.
Suomessa virallisen tahon muistaminen on jäänyt vähäiseksi.
Vuonna 2010 Tapani Brotherus sai kutsun ulkoministeri Alexander Stubbilta hänen työhuoneeseensa. Tuolloin oli ilmestynyt Heikki Hiilamon kirja Kuoleman listat, joka kertoi Chilen tapahtumista. Paikalla olivat myös Stubbin avustaja ja valtiosihteeri.
Stubb piti Brotherukselle puheen.
– Juotiin pullakahvit. Hän kiitti ulkoministeriön puolesta 40 vuotta aikaisemmin tekemästäni työstä. Se lämmitti tietysti. Sanoin kiitos vaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Chilen sotilasvallankaappauksessa Santiagon stadionista tehtiin suuri vankileiri. Toisinajattelijoiden vangitsemiset ja kidutukset jatkuivat vielä vallankaappauksen jälkeen.Diego Araya Corvalan / Kaiho Republic / Yle
Tapani ja Lysa Brotheruksen haastattelun lisäksi kirjoituksen lähteenä on ollut Heikki Hiilamon kirja Näkymättömät sankarit sekä tv-sarjan tuottaja Pekka Ruohorannan haastattelu.
Jutun kommentointiosuus on auki klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.
Valtiovarainministeriö on hieman nostanut ennustettaan Suomen talouden tämän vuoden kasvusta. Valtiovarainministeriö ennakoi tänään julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan, että talous kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia.
Talouskasvua pitää yllä kotimainen kulutus. Valtiovarainministeriö näkee, että yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu vahvana, koska kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat hyvää vauhtia.
– Käytettävissä olevien tulojen kasvua ylläpitää hyvä työllisyyden kehitys sekä kiihtyvä ansiotason nousu. Maltillisen inflaation ansiosta myös reaalitulojen kasvu jatkuu nopeana, ennusteessa todetaan.
Valtiovarainministeriön mukaan talouskasvu hyytyy kuitenkin lähivuosina alle 1,5 prosentin vuosikasvuun.
Suomen talouskasvua hidastaa kansainvälinen ympäristö, joka on valtiovarainministeriön mukaan aiempaa haastavampi. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu ennusteen mukaan alle yhteen prosenttiin.
Valtiovarainministeriö toteaa, että nopean talouskasvun vuoksi työttömyys on laskenut lähelle tasoa, joka kiihdyttää ansiotason nousua. Sen seurauksena kotitalouksien ostovoima paranee, mutta yritysten kustannukset nousevat.
"Talous puskee eteenpäin jälkilämmöllä"
Valtiovarainministeriö arvioi, että julkinen talous tasapainottuu vuosikymmenen vaihteessa. Julkisen talouden sektoreista valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä.
Valtiovarainministeriö ennakoi, että julkinen talous alkaa jälleen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun sopeutustoimet päättyvät ja talouskasvu hidastuu.
– Suomen talous puskee eteenpäin korkeasuhdanteen jälkilämmöllä. Kasvu on hidastumassa ja monet näkevät maailmantaloudessa myös taantuman merkkejä. Asetelma julkisen talouden vahvistamiseksi on vaativa, kuvaa osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Talouskatsauksen kiinnostavuutta lisää runsaan viikon päästä olevat eduskuntavaalit.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste nousisi 73,3 prosenttiin vuonna 2023. Parempi kehitys vaatisi seuraavalta hallitukselta lisää rakenteellisia uudistuksia.
Väestön ikääntyminen lisää menoja
Valtiovarainministeriö katsoo, että julkinen talous vahvistuu kuluvana ja ensi vuonna ja on vuosikymmenen vaihteessa tasapainossa.
Julkisen talouden alijäämät alkavat kuitenkin jälleen kasvaa 2020-luvun alkuvuosina, kun sopeutustoimet päättyvät ja talouskasvu hidastuu. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy kasvuun.
Valtiovarainministeriön mukaan julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosittain eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja.
– Työikäisen väestön määrän väheneminen heikentää myös talouden kasvumahdollisuuksia. Pitkällä aikavälillä väestön ikääntyminen vaarantaa julkisen talouden kestävyyden, sillä näköpiirissä oleva talouskasvu ei nykyrakentein riitä rahoittamaan julkisia hyvinvointipalveluja ja etuuksia, valtiovarainministeriön tiedotteessa todetaan.
Sopimukseton brexit keskeinen riski
Valtiovarainministeriön mielestä keskeinen riski Euroopan talouskehitykselle on sopimukseton brexit. Sen vaikutukset kauppavaihtoon Britannian ja EU:n välillä olisivat lyhyellä aikavälillä tuntuvia.
– On kuitenkin oletettavaa, että kauppa elpyisi ennen pitkää. Myös Italian talouspolitiikkaan liittyvä riski on yhä merkittävä, valtiovarainministeriö arvioi.
Valtiovarainministerön mukaan yksityisen kulutuksen nopeana jatkuva kasvu tukee BKT:n kasvua ennustejaksolla.
– Ulkoisen ympäristön riskien toteutuminen laskisi yritysten luottamusta kotimaassa, heikentäisi investointeja ja työllisyyttä ja romauttaisi kotitalouksien luottamuksen talouden vakaaseen ja suotuisaan kehitykseen, valtiovarainministeriö varoittaa.
Seurauksena olisi, että kotitalouksien alhainen säästämisaste kääntyisi jyrkkään nousuun ja sekä yksityisen kulutuksen että BKT:n kasvu taantuisi äkillisesti. Kotitalouksien lisääntynyt velkaantuneisuus vähentää niiden madollisuuksia tasoittaa kulutustaan taantuman yli.
Valtiovarainministeriö antaa katsauksensa neljä kertaa vuodessa. Edellinen katsaus on viime vuoden joulukuulta, jolloin tämän vuoden talouskasvun ennakoitiin hiipuvan 1,5 prosenttiin. Vuosikymmenen lopussa kasvuvauhti olisi tätäkin hitaampaa.
Juttua korjattu klo 11.50, muutettu valtiovarainministeriön ennusteen työllisyysasteen vuodeksi 2023.
