Valtiovarainministeriö julkaisi helmikuun alussa virkamiesarvion lähivuosien talouspolitiikasta. Seuraavaa hallitusta evästettiin jatkamaan julkisen talouden vahvistamista yhteensä kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä.
Virkamiespuheenvuorossa listattiin myös lukuisa joukko rakenneuudistuksia, joilla kannustetaan työntekoa, koulutusta ja investointeja ja vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista. Verotuksessa valtiovarainministeriö siirtäisi painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen.
Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosittain eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja. Eduskuntavaalien alla kaikilla puolueilla on lisäksi omat toivelistansa lisää rahaa vaativista parannuksista.
– On tärkeää, että julkisen talouden hoitoa ei lasketa ennustettua vahvemman talous- tai työllisyyskasvun varaan, superministeriö lähettää vaaliterveisiä hallitusneuvotteluihin valmistautuville puolueille.
Talous kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia
Valtiovrainministeriön talouskatsaus kertoo, että talouden nousukausi jäi Suomessa lyhyeksi. Lähes kymmenen laihan vuoden jälkeen kasvu hipoi kolmea prosenttia vain parina vuonna.
Talouskasvu oli korkeimmillaan vuonna 2016, kun kasvua kertyi 2,8 prosenttia. Seuraavana vuonna kasvua oli vielä 2,7 prosenttia, mutta viime vuonna kasvu jäi 2,3 prosenttiin.
Valtiovarainministeriön mukaan kasvu hidastuu tänä vuonna 1,7 prosenttiin, ja lähivuosina on luvassa vain alle 1,5 prosentin kasvulukuja. Keskipitkällä aikavälillä eli vuosina 2022–23 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin.
Kotitalouksien kasvava ostovoima kannattelee talouskasvua tänä vuonna. Kuvassa kulutusjuhlaa Kauppakeskus Valkean kahvilaterassilla Oulussa.Risto Degerman / Yle
Talouskasvua ylläpitää tänä vuonna kotimainen kysyntä, sillä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat hyvää vauhtia. Maailmalta ei ole luvassa vetoapua. Erityisesti Euroopassa kasvunäkymät ovat heikentyneet nopeasti.
Yksityiset investoinnit kasvavat vaisusti ja uusien asuntojen rakentaminen vähenee voimakkaasti. Suurilla teollisuusyrityksillä on kuitenkin runsaaasti investointisuunnitelmia.
Työllisyysaste 73,3 prosenttia vuonna 2023
Eduskuntavaalien alla kaikki puolueet ovat puhuneet yhteen ääneen työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin. Myös puolueiden vaalilupaukset nojautuvat monelta osin työllisyysasteen nousun tuomiin lisätuloihin.
Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessa työllisyysasteen nousuodotuksille kaadetaan kylmää vettä. Työllisyysaste paranee vain hitaasti, ellei seuraava hallitus päätä uusista, työllisyyttä lisäävistä uudistuksista.
Valtiovarainministeriö listaa, että työllisyyttä voidaan lisätä alentamalla työttömyyttä, kannustamalla työvoiman ulkopuolella olevia työelämään ja edistämällä työperäistä maahanmuuttoa.
Työnteon kannustimia pitäisi valtiovarainministeriön mielestä parantaa uudistamalla sosiaaliturvan, verotuksen ja palvelujärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta. Myös alueellista ja ammatillista liikkuvuutta lisäävät ja työuria pidentävät toimet ovat tärkeitä.
Sopeutusta noin kahdella miljardilla eurolla
Valtiovarainministeriön talouskatsaus kehuu, että Suomen talouden ja julkisen talouden tila on vahvistunut viime vuosina selvästi.
– Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt ja velkasuhde kääntynyt laskuun. Työllisyys on kasvanut ja työttömyys vähentynyt nopeasti. Seuraava hallitus saa aloittaa toimikautensa hyvän talouskehityksen oloissa, valtiovarainministeriö kuvailee.
Valtiovarainministeriö muistuttaa, että kasvun edistäminen ja julkisen talouden vakauttaminen edellyttävät tavoitteiden kanssa linjassa olevia konkreettisia toimia.
Valtiovarainministeriön helmikuisessa virkamiespuheenvuorossa vaadittiin, että julkisen talouden vahvistamista on jatkettava nopeasti vaikuttavilla toimilla yhteensä noin kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä.
Tulevissa hallitusneuvotteluissa puolueet saavat päättää, sopeutetaanko julkista taloutta menojen leikkauksilla vai verojen korotuksilla. Todennäköisesti työkalupakissa on molempia keinoja, vaikka erityisesti työn verotuksen kiristäminen näyttäisi olevan nyt pannassa.
Britannian parlamentin alahuone hyväksyi myöhään keskiviikkoiltana lain, jolla pakotetaan pääministeri Theresa May hakemaan jatkoaikaa EU-erolle, kertoo uutistoimisto Reuters.
Lain tarkoitus on välttää sopimukseton EU-ero. Britannian määräaika päätöksenteolle brexitistä menee umpeen ensi viikon perjantaina.
Alahuone kiiruhti lain läpi ja se hyväksyttiin lopulta tiukasti äänin 313–312. Seuraavaksi sitä käsitellään parlamentin ylähuoneessa.
Sopimukseton ero on kuitenkin väistämättä edessä, ellei muuta ratkaisua brexitin toteuttamiseksi löydy.
Valtiovarainministeri: Britannian varauduttava eurovaaleihin
Britannian valtiovarainministeri Philip Hammond kehottaa kansalaisia varautumaan eurovaaleihin.Will Oliver / EPA
Britannian valtiovarainministeri Philip Hammond sanoo, että Britannian EU-ero tulee kestämään niin kauan, että brittien on varauduttava eurovaaleihin.
Hammondin kommentista kertoo brittiläisen ITV-televisioverkon politiikan toimittaja Robert Peston Twitterissä.
– Hammond kertoi minulle juuri, että brexitin pitkää myöhästymistä ei voida välttää. Britannian tulee valmistautua osallistumaan eurovaaleihin ja hallitus toivoo, että aikainen brexit on mahdollista, jos sopimus hyväksytään lähikuukausina, Peston twiittasi.
Hammond sanoo ITV:n haastattelussa, että tärkeintä olisi saada selkeys siitä, että kun erosopimus saadaan aikaiseksi, brexit voi tapahtua heti. Riippumatta siitä, kuinka pitkästä jatkoajasta on sovittu.
Hammondin mukaan toinen kansanäänestys brexitistä on järkevä ehdotus ja se tulisi kokeilla parlamentissa. Hän ei kuitenkaan ole varma, että ehdotus kansanäänestyksestä menisi parlamentissa läpi.
Kaksi ministeriä erosi keskiviikkona
May tapasi keskiviikkona oppositiojohtaja Jeremy Corbynin. Pääministeri taipui tiistaina tarjoamaan työväenpuolueen johtajalle neuvotteluja, kun parlamentti ei edelleenkään hyväksynyt brexit-sopimusta. Maanantaina parlamentti hylkäsi äänestyksissä neljä erilaista brexit-vaihtoehtoa.
Mayn mukaan he ovat oppositiojohtaja Corbynin kanssa samaa mieltä monista brexitiin liittyvistä asioista. Niitä ovat halu turvata työpaikat ja lopettaa vapaa liikkuminen joillakin sopimusalueilla sekä se, että Britannian eron EU:sta tulisi tapahtua sopimuksen pohjalta, May sanoi keskiviikkona parlamentissa.
Pääministerin tapaaminen on kuumentanut tunteita hallituksessa. Keskiviikkona kaksi ministeriä jätti tehtävänsä protestina Mayn neuvotteluille opposition kanssa, kertoo BBC.
The Sunin mukaan jopa 15 muuta ministeriä harkitsee vakavasti eroa.
EU:n kärsivällisyys alkaa olla lopussa
EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnierin mukaan EU:n kärsivällisyys Britannian suhteen alkaa olla lopussa.
Hänen mukaansa brexit ilman sopimusta näyttää nyt todennäköisemmältä kuin sopimuksen saaminen. Sopimus on silti vielä mahdollinen, Barnier sanoi tiistaina.
Britannian on nykyisen aikataulun mukaan määrä erota unionista 12.4. Kahta päivää aikaisemmin EU pitää huippukokouksen, joka on ratkaiseva, jos eroa halutaan vielä lykätä toiseen kertaan.
Jos Britannian parlamentti ei ole siihen mennessä hyväksynyt erosopimusta tai jos muusta vaihtoehdosta ole sovittu, ero astuu voimaan välittömästi. Barnier muistutti, ettei sopimusesityksessä mukana oleva siirtymäaika silloin toteudu.
Barnierin mukaan EU voi myöntää Britannialle lisää harkinta-aikaa kolmella eri perusteella: Britanniassa järjestetään ylimääräiset parlamenttivaalit tai uusi kansanäänestys EU-erosta, tai maassa on käynnistynyt muu poliittinen prosessi.
Barnier muistutti, ettei erosopimuksesta enää neuvotella, mutta sopimukseen liittyvää poliittista julistusta voidaan vielä työstää, kunhan EU:n perusperiaatteista pidetään kiinni.
Sisä-Suomen poliisi jatkaa tällä viikolla Tampereella tapahtuneiden epäiltyjen seksuaalirikosten tutkintaa. Rikosnimikkeinä on tällä hetkellä Kalkun epäillyssä rikoksessa raiskauksen yritys, ja Tesoman epäillyssä rikoksessa raiskaus.
Ensimmäisen teon epäillään tapahtuneen tiistaina 2. huhtikuuta aamulla hieman ennen kello kahdeksaa Kalkussa ja toisen noin kello 15.30 Tesomalla. Molemmissa tapauksissa kohteena on ollut alakouluikäinen tyttö.
Poliisi on kuullut uhreja, ja kuulemisia on poliisin mukaan tarkoitus jatkaa edelleen. Asioiden tutkinnan yhteydessä ei ole otettu ketään kiinni.
Havaintoja on kysytty esimerkiksi bussi- ja taksikuljettajilta, mutta toistaiseksi poliisilla ei ole tiedossa epäiltyä.
– Tähän mennessä ilmi tulleiden seikkojen perusteella poliisilla ei ole syytä epäillä, että tapahtumat liittyisivät toisiinsa tai että alueella liikkuvien lasten tai aikuisten olisi syytä ryhtyä erityisiin toimiin esimerkiksi lasten koulumatkojen järjestämisen osalta, poliisi kertoo tiedotteessa.
Tutkinnassa on ainakin kolme isoa avointa kysymystä. Ensinnäkin mitä on tapahtunut, liittyvätkö tapaukset toisiinsa ja kuka tai ketkä ovat epäiltyjä.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Joni Länsipuro sanoo, että poliisi ei ole ottanut ketään kiinni. Poliisi tiedottaa heti lisää, kun tutkinta etenee.
Poliisi tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Tampereen kaupungin kanssa asian selvittämiseksi.
Tampereen kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö Jouni Perttula sanoo, että asiasta kerrotaan kaikkien koulujen vanhemmille Helmi-viestillä.
– Vaikka rikosepäilyt ovat tapahtuneet Länsi-Tampereella, asiaan liittyvät Helmi-viestit välitetään kaikkien koulujen vanhemmille, koska lapset ja nuoret jakavat tietoa sosiaalisessa mediassa ja vakavasta asiasta on hyvä keskustella kotona, Tampereen kaupungilta kerrotaan.
Kun poliisi kuulustelee rikoksesta epäiltyjä, kuulustelut tallennetaan hyvin harvoin.
– En ole ollut koskaan sellaisessa kuulustelussa, jossa epäillyn kertoma olisi nauhoitettu, helsinkiläinen asianajaja Jussi Sarvikivi sanoo.
Sarvikivi ei anna poliisille korkeita arvosanoja epäillyn kohtelusta kaikista tutkintatilanteista, joihin hän on törmännyt.
– Heitä pidetään usein muutama viikko koppihoidossa, ja sitten puhutaan mitä sattuu, Sarvikivi sanoo.
Sarvikivi neuvoo aina päämiestään lukemaan poliisin kirjoittaman pöytäkirjan hyvin huolellisesti.
– Poliisi kirjoittaa siihen, mitä haluaa ja mitä yhteisesti sovitaan epäillyn kanssa. Sanon aina päämiehelleni, että pöytäkirjan lukeminen on tutkinnan tärkein vaihe.
Suomen Asianajajaliitto katsoo, että poliisien tulisi alkaa nauhoittaa Suomessa kaikki kuulustelut. Toiveena olisi, että poliisi alkaisi videoida kuulustelut, mutta äänen tallentaminenkin kelpaisi.
– Se olisi sataprosenttinen parannus tähän hetkeen, Sarvikivi toteaa.
"Hovioikeudessa usein näkyy, että kertomukset vain paranevat"
Kuulustelujen tallentamisesta olisi hyötyä myös oikeudessa, kun osapuolet eivät meinaa muistaa, mitä tulikaan poliisin luona puhuttua.
Muisti reistailee joskus tietoisesti, mutta usein myös siksi, että tapahtumia puidaan oikeudessa usein vasta vuosien jälkeen.
– Ei niitä kaikkia satoja tunteja esitutkinnan kuulusteluja tarvitsisi purkaa. Mutta silloin kun oikeudessa tulee riitaa, mitä kuulustelussa on sanottu, tilanne voitaisiin tarkistaa nauhalta, Sarvikivi sanoo.
Nykyisin oikeudenkäynneissä nauhoitetaan usein epäiltyjen ja todistajien kuulemiset. Tallenteet ovat tuomareiden käytettävissä, kun he haluavat ratkaisuja pohtiessaan tarkistaa, mitä syytetyt ja todistajat ovat puhuneet oikeudenkäynnissä.
Monesta suomalaisesta oikeussalista löytyvät myös videokamerat. Niitä käytetään esimerkiksi vangitsemisistunnoissa, kun epäilty osallistuu istuntoon videoyhteyden kautta tutkintavankilasta. Toisinaan oikeudenkäynneissä kuullaan myös todistajia videoyhteyden avulla.
Asianajajat ovat sitä mieltä, että tuomioistuimissa olisi syytä aina nauhoittaa todistajien kuulemiset.
Suomessa onkin pohdinnassa uudistus, jonka mukaan käräjäoikeudessa alettaisiin videoida kaikki todistajien kuulemiset. Näitä videoita voitaisiin katsoa ylemmissä oikeusasteissa. Näin oikeudenkäynnit kevenisivät, ja todistajien lausuntojen luotettavuus lisääntyisi.
– Aidoin kertomus tulee alkuvaiheessa. Hovioikeudessa usein näkyy se, että kertomukset vain paranevat ja tarkentuvat matkan varrella. Todistajilla kun on aikaa harjoitella kuulemistaan ennen hovioikeuden käsittelyä, sanoo asianajaja Antti Riihelä.
Riihelä ja Sarvikivi puhuivat esitutkinnasta ja kuulemisten tallentamisesta torstaina Asianajaliiton mediatilaisuudessa.
Poliisin keskiviikkona järjestämässä vuorokauden mittaisessa valtakunnallisessa nopeusvalvontamaratonissa jäi kiinni 5 558 ylinopeutta ajavaa kuljettajaa.
Poliisi kertoo tiedotteessa, että heistä automaattivalvonnassa jäi kiinni 4 574 ja poliisimiesten tekemässä valvonnassa 984.
Poliisitarkastaja Kari Onninen Poliisihallituksesta kertoo, että kiinnijääneiden määrä on suurempi kuin vuosi sitten vastaavassa valvontatapahtumassa. Silloin ylinopeuksista jäi kiinni 5 159 kuljettajaa.
Valvonnan yhteydessä tavoitettiin lisäksi 33 etsintäkuulutettua ja todettiin yhteensä 60 muuta rikosta.
Nopeusvalvontamaraton alkoi keskiviikkona heti vuorokauden vaihduttua ja päättyi keskiyöllä. Valvontaa toteutettiin samaan aikaan yli 20 Euroopan maassa.
Nopeusvalvontaa kohdistettiin erityisesti taajamiin sellaisille alueille ja tieosuuksille, joissa on tapahtunut liikenneonnettomuuksia ja ajetaan ylinopeuksilla.
Oulussa kolme menetti korttinsa, yhdeltä löytyi tutkanpaljastin
Esimerkiksi Oulun poliisilaitoksen alueella poliisipartiot kirjoittivat vuorokauden aikana kaikkiaan 99 sakkoa ylinopeudesta.
Väliaikaiseen ajokieltoon määrättiin kolme kuljettajaa vakavasta piittaamattomuudesta ja myös tutkanpaljastin löydettiin yhdestä autosta. Lisäksi kolme etsintäkuulutettua tavattiin nopeusvalvonnan yhteydessä.
Liikkuva automaattinen nopeusvalvontakalusto puolestaan räpsi ylinopeuskuvia yhteensä 104 autosta.
Komisario Pasi Rissanen Oulun poliisista kertoo, että ylinopeuksia mitattiin saman verran kuin viime vuonna. Positiivista hänen mukaansa oli se, että yhtään epäiltyä rattijuoppoa ei tavattu valvonnan yhteydessä.
Sosiaalisen median keskusteluissa kritisoitiin valvontapäivänä sitä, että poliisi järjesti valvontamaratonin aikaan, jolloin suuressa osassa maata on jo kesäkelit mutta talvinopeusrajoitukset ovat silti yhä voimassa.
Rissanen kuitenkin puolustautuu painottamalla, että valvontapäivää valitessa poliisilla ei ole koskaan etukäteen tietoa kelistä.
– Nyt kun katson ikkunasta ulos täällä Oulussa, niin tuolla sataa räntää. Jos edellinen vuorokausi olisi ollut tämmöinen, niin tuskin sitä keskustelua olisi siinä tapauksessa käyty.
Rissanen muistuttaa, että mittavasta nopeusvalvontamaratonista huolimatta poliisi jatkaa liikennevalvontaa luonnollisesti edelleen, vaikkakin pienemmällä teholla. Autoilijoiden on siis syytä muistaa, että liikenteenvalvojat ovat tänäänkin liikkeellä.
– Tälläkin hetkellä Oulun poliisilla on useita ryhmiä tekemässä liikennevalvontaa, Rissanen sanoo.
Repoveden kansallispuiston uudesta riippusillasta tulee entistä tukevampi ja yli kaksi kertaa leveämpi kuin vanha silta. Uusi riippusilta tehdään pääosin teräksestä, eikä sille tule käyttörajoituksia.
Leveyttä uudelle sillalle tulee noin 1,5 metriä. Vanha silta oli vain 60 senttimetriä leveä, ja sitä pitkin kuljettiin yhteen suuntaan kerrallaan. Uudella sillalla mahtuu kävelemään enemmän ihmisiä kerrallaan ja molempiin suuntiin.
Kymmenen metrin korkeudessa Lapinsalmen vesistössä roikkunut riippusilta hajosi viime heinäkuussa, kun riippusillan kiinnityksessä käytetty ankkuritanko petti.
Sillalla oli onnettomuushetkellä kuusi aikuista ja kaksi lasta, joista kukaan ei loukkaantunut vakavasti.
Vanhan sillan käyttäjiä oli ohjeistettu kulkemaan 50 metriä pitkän sillan yli 10 metrin välein tai yksi kerrallaan.
Yle Uutisgrafiikka / Google
Onnettomuuden syyksi paljastui, että ankkuritangon virheellinen asento oli aiheuttanut sille taivutusrasituksen, jota ei ollut todennäköisesti otettu siltaa suunniteltaessa huomioon. Silta oli myös altistunut lievälle ylikuormitukselle käyttäjien ja lumikuorman takia.
Uusi silta ei keinu
Uudesta sillasta tulee riippusilta, jonka molemmissa päissä on kannatinpylväät riippuköydelle. Riippusilta tehdään pääosin teräksestä, joten siitä tulee vanhaa siltaa tukevampi.
Vanhassa puurakenteisessa sillassa vain kannatinvaijerit ja suojaverkot olivat terästä. Vanha riippusilta myös keinui kävelijän alla. Uusi silta ei juurikaan heilu.
– Varaudumme tällä järeämmällä ratkaisulla Repoveden kansallispuiston koko ajan nouseviin kävijämääriin. Näin sillasta ei muodostu entisenlaista ”pullonkaulaa” retkeilyreitille, kertoo kenttäpäällikkö Auvo Sapattinen Metsähallituksesta.
Repoveden kansallispuiston kävijämäärät olivat onnettomuuteen saakka jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2017 käyntejä oli 172 000, ja sitä edellisenä vuonna 148 500.
Lapinsalmen riippusilta on ollut Repoveden suosituimpia ja tunnetuimpia kohteita. Se on sijainnut lyhyen kävelymatkan päässä Lapinsalmen parkkipaikalta.
Riippusilta käyttöön ensi syksynä
Uutta siltaa suunnittelee Sweco Rakennetekniikka Oy. Piirustukset valmistuvat parin viikon päästä, minkä jälkeen Metsähallitus hakee uudelle sillalle rakennuslupaa Kouvolan kaupungilta ja kilpailuttaa rakentajan.
Metsähallituksen kenttäpäällikkö Auvo Sapattinen arvioi, että kilpailutus vie aikaa noin kaksi kuukautta. Rakennustyöt saattaisivat alkaa heinäkuussa.
– Toivomme, että uusi silta olisi käytössä syksyllä viimeistään syyskuussa. Aiemminkin sopii meille, sanoo Auvo Sapattinen.
Lapinsalmen riippusilta otettiin käyttöön noin 30 vuotta sitten. Sen rakennutti silloinen Valkealan kunta. Vuodesta 2005 silta on ollut Metsähallituksen omistuksessa.
Otetaan alkuun hypoteettinen tilanne. Eletään naisten korisliigan finaalisarjan ratkaisevaa viidettä ottelua. Pelikellossa on jäljellä aikaa enää yhteen hyökkäykseen – pallo on Kouvottarilla. Kummalle viimeinen heitto pelattaisiin, sisäpelaaja Claire Lamunulle vai laituri Camille Zimmermanille?
Ugandalaista Lamunua alkaa hymyilyttää ja hän katsoo joukkuekaveriaan.
– Pallo olisi Camilla (Camille Zimmerman). Ehdottomasti hänellä. Hänet on tehty niitä tilanteita varten.
Yhdysvaltalainen Zimmerman myhäilee pelikaverinsa vieressä.
– Jos heittäisin ohitse, sinä ottaisit levypallon ja laittaisit sen sisään.
Naiset kuuluvat Kouvottarien kärkipelaajiin tämän kevään naisten korisliigan pudotuspeleissä. Zimmerman on ollut kevään ratkaisupeleissä joukkueensa paras korintekijä. Lamunu taas on joukkueensa paras levypallopelaaja.
Kaksikko viihtyy kahdestaan kentän ulkopuolellakin. Vapaa-ajalla Lamunu ja Zimmerman tykkäävät käydä muun muassa kouvolalaisissa kahviloissa.
– Olemme käyneet kokeilemassa myös maastohiihtoa. Minun osaltani se oli täysi katastrofi, Zimmerman sanoo.
Lamunu pidättelee nauruaan ystävänsä vieressä.
Roosa Frimoding, Claire Lamunu ja Camille Zimmerman käyvät läpi Kouvottarien hyökkäyspeliä.Antti-Jussi Korhonen
Ulottuva korinaluspelaaja Claire Lamunu, 25, aloitti koripallon pelaamisen 15-vuotiaana Ugandassa asuessaan maan pääkaupungissa Kampalassa. Samoihin aikoihin hän lopetti lentopallon ja kilpajuoksun. Hän halusi keskittyä vain koripalloon.
– Pelasimme useimmiten ulkona betonisella kentällä. Korit olivat yleensä puisia virityksiä.
Lamunu opiskeli Ugandassa tyttöjen sisäoppilaitoksessa.
– Kesäaikaan, kun ei ollut koulua, aloin pelata korista myös poikien kanssa.
Ugandan kouluajoistaan hän muistaa sisäoppilaitoksen yksitoikkoisen ruuan.
– Alaluokilla meillä oli melkein aina ruokana papuja, riisiä ja teetä. Myöhemmin ruoka muuttui monipuolisemmaksi. Lisäksi muistan, että aamuisin suihkusta tuli vain kylmää vettä, Lamunu kertoo.
Claire Lamunun pohkeita hierotaan, kun pelaaja on vaihtopenkillä. Lamunu kertoo, että on kauden tärkeimmällä hetkellä täydessä pelikunnossa.Antti-Jussi Korhonen
Portugalin pääsarjasta Kouvolaan
Sisäoppilaitoksessa koripallosta tuli Lamunulle tärkeä osa elämää. Lahjakas urheilija kehittyi nopein askelin. Parikymppisenä Lamunu murtautui Ugandan maajoukkueeseen.
Ugandan pääkaupungista Kampalasta 185-senttisen Lamunun tie vei Yhdysvaltoihin, jossa hän pääsi pelaamaan yliopistokoripalloa Vanguardiin. Vuosi 2017 oli hänen läpimurtokautensa, jonka päätteeksi hänet palkittiin NAIA:n vuoden pelaaja -palkinnolla.
Yliopistovuoden jälkeen Lamunu teki ensimmäisen ammattilaissopimuksensa Portugalin pääsarjaan. Suomeen ja Kouvolaan Lamunu saapui viime kesänä.
– Suomessa naisten korisliiga on paljon Portugalin liigaa kovempi tasoisempi ja urheilullisempi. Tasoerot joukkueiden välillä ovat pienemmät. Naisten korisliigassa mikä tahansa joukkue pystyy tällä kaudella voittamaan kenet tahansa.
Lamunun tavoin vahvoja pudotuspelejä pelaava Zimmerman kehuu joukkuekaveriaan voimanpesäksi.
– Hän ottaa meille tärkeitä levypalloja. Olen aika varma, että Claire pystyisi donkkaamaan. Hän on niin hyvä, Zimmerman naurahtaa.
Kouvottarien Claire Lamunu ja Peli-Karhujen Britanny Starling ovat välieräsarjan taistelupari. Lamunu on poiminut levypalloja pudotuspeleissä keskiarvolla 12,7.Antti-Jussi Korhonen
Tempen kaupungissa Arizonassa syntynyt Camille Zimmerman, 23, pelasi lapsena jalkapalloa. Hän alkoi keskittyä koripalloon täysillä ollessaan seitsemännellä luokalla.
– Halusin tulla olympiatason jalkapalloilijaksi. Olin aivan pienenä hyökkääjä, sitten minut siirrettiin maalivahdiksi. Joukkueeni oli niin hyvä, etten päässyt koskaan torjumaan palloja ja tylsistyin.
Koripalloilu valikoitui lopulta 184-senttisen Zimmermanin lajiksi, koska siinä tilanteet vaihtelevat nopeammin. Juuri halu kontrolloida peliä näkyy parketilla Zimmermanin pelityylissä.
– Cam pystyy pelaamaan erinomaisesti korin alla ja kaarella. Se on hänen vahvuutensa. Cam pitää harjoittelusta niin paljon, että voisi nukkua kuntosalilla. Hän kilpailee koko ajan kaikessa, Lamunu sanoo.
Zimmerman nyökkäilee joukkuekaverinsa vieressä.
– Tykkään pelata paljon lautapelejä ystävieni kanssa ja häviän harvoin. Pelaamme paljon scrabblea ja monopolia. Kieltämättä tunteet välillä kuumenevat. Väitän olevani joukkueemme Uno-mestari, Zimmerman kertoo.
Camille Zimmerman on ollut joukkueensa paras korintekijä pudotuspeleissä lukemalla 21,1.Antti-Jussi Korhonen
Zimmerman: Haaveena WNBA
Zimmermanin yliopistoura kuvaa hänen haluaan tulla parhaaksi. Hän pelasi neljä vuotta Columbia Lionsin yliopistojoukkueessa. Tuona aikana Zimmermanista tuli Lionsin historian paras korintekijä ja levypallopelaaja.
Yliopistouraan liittyy myös tarina Zimmermanin sinisistä hammassuojista.
– Ostin ensimmäiset hammassuojani lukioaikoinani. Hammaslääkärilläni ei ollut yhtää hyvin suuhun istuvaa väritöntä hammassuojaa. Joukkueeni värit olivat silloin kulta ja sininen. Ajattelin, että hammassuojatkin voisivat olla siniset. Yliopistossa sain jonkin verran kuulla sinisistä hammassuojista, mutta en ole vaihtanut vielä väriä.
Kouvottarien kanssa Zimmerman teki uransa ensimmäisen ammattilaissopimuksen viime elokuussa. Yhdysvaltalaispelaajan haaveena on pelata Pohjois-Amerikan koripallosarja WNBA:ssa.
– WNBA-runkosarja kestää kesällä noin kolme kuukautta. Sen jälkeen moni pelaaja lähtee pelaamaan vielä Eurooppaan talveksi. Voisin tehdä itsekin niin. Tällä hetkellä koripallo on ykkösasia minulle, Zimmerman sanoo.
Zimmerman ajaa korille Peli-Karhujen Daniela Wallenin puolustaessa.Antti-Jussi Korhonen
Loppuottelut ovat kolmen voiton päässä
Zimmerman ja Lamunu kertovat molemmat viihtyneensä Kouvottarissa. Kouvolaan he joutuivat hiukan totuttelemaan.
– Minua ihmetytti aluksi ilta-aikaan täysin tyhjät kadut. Kotona kaduilla on aina vilinää, New Yorkin alueella opiskellut Zimmerman hymähtää.
Tällä hetkellä kaksikko keskittyy voittamaan Kouvottarien paidassa välieräsarjaa Kotkan Peli-Karhuja vastaan. Tilanne ei voisi olla Kouvottarien kannalta haastavampi. Peli-Karhut johtaa välieräsarjaa kahden pelin jälkeen otteluvoitoin 2-0.
Ensimmäinen välierä päättyi maanantaina kotkalaisille luvuin 70-66. Keskiviikkona Peli-Kahut voitti Kouvolassa numeroin 86-91. Kouvottaret on perjantaina pakkovoiton edessä, kun sarjan kolmas peli pelataan Kotkassa.
Kouvottarien täytyy avata voittotilinsä perjantaina, jos se mielii jatkaa pelejä välieräsarjassa.Antti-Jussi Korhonen
– Pääsimme yllättämään heidät ensimmäisen pelin alussa. Olemme vahvoilla, jos juoksemme vastahyökkäyksiä, Lamunu sanoo.
– Meidän tulee olla vahvoja hyökkäyspään levypalloissa ja tehdä heidän jokaisesta heittosuorituksestaan vaikea, Zimmerman lisää.
Kouvottaret eteni sen seurahistoriassa ensimmäisen kerran mitalipeleihin naisten korisliigassa, kun se kukisti Forssan Alun puolivälieräsarjassa otteluvoitoin 3-2.
– Menemme välieräsarjastakin jatkoon, jos olemme sopivalla tavalla aggressiivisia, Lamunu sanoo.
Olli Lindholmin muistokonserteissa Porissa ja Tampereella ei kuulla Jussi Hakulisen tekemiä kappaleita. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Yle kertoi runsas viikko sitten, että musiikintekijöiden oikeuksia valvova Teosto on muuttanut asiakassopimustaan.
– Tekijä voi ottaa yksittäisen teoksen oikeudet takaisin itselleen, jopa vain lyhyeksi ajaksi, kertoi Ylelle Teoston liiketoimintapäällikkö Lasse Fast.
Fast huomautti tuolloin, että teoksen – eli esimerkiksi yhden kappaleen – kaikkien tekijöiden pitää olla yksimielisiä siitä, että oikeudet otetaan takaisin itselle.
Hakulinen on nyt kieltänyt kappaleidensa esittämisen muistokonserteissa tämän Teoston uuden käytännön nojalla.
Hän on säveltänyt ja sanoittanut muun muassa kappaleet Joutsenlaulu ja Rakkaus on lumivalkoinen, jotka ovat nousseet Yön tunnetuimmiksi kappaleiksi.
– Menemme lain kirjaimen ja Teoston uusien sopimusten mukaan. Jos kerran tulee kielto, Hakulisen kirjoittamia lauluja ei esitetä, vahvistaa Helsingin Sanomille konserttia järjestävän Piikkikasvi Agencyn ohjelmamyyjä Kari Pössi.
Muistokonsertit myytiin loppuun
Taustalla on Hakulisen kiista muistokonserttien järjestäjien kanssa. Hakulinen olisi myöntynyt kappaleidensa esittämiseen, jos konserttien tuotosta ainakin osa olisi mennyt Lindholmin läheisille ja hyväntekeväisyyteen.
Alun perin Hakulinen aikoi itse järjestää muistokonsertit Yö-yhtyeen alkuperäiskokoonpanon kanssa, mutta tämä ei toteutunut.
Yö-yhtyeen laulaja ja keulahahmo Olli Lindholm menehtyi yllättäen sairauskohtaukseen helmikuussa.
Laulu rakkaudelle -muistokonsertit pidetään Porin Isomäki-areenalla 10. toukokuuta ja Tampere-talon isossa salissa 11.–12. toukokuuta. Konsertit myytiin loppuun heti niiden julkistuksen jälkeen.
Teosto valvoo musiikintekijöiden eli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien oikeuksia.
Sosiaalisessa mediassa tehtävät kiusaamis- ja uhkaamisrikokset ovat yleistyneet ja arkipäiväistyneet niin, että laki ei ole pysynyt kehityksen mukana. Tätä mieltä on Suomen Poliisijärjestöjen liitto SPJL.
– Edellytämme ryhtymistä välittömiin toimiin, sanoo liiton puheenjohtaja Jonne Rinne.
Keskeisenä keinona poliisit haluavat eroon virkapukusäädöksessä kirjatusta nimitunnistepakosta. Nimestä luopuminen koskisi niin virkapuvun nimilaattaa kuin virkamerkkiä. Molempiin voitaisiin nimen sijaan kirjata joko pelkkä numerosarja tai tunniste, jossa olisi kirjaimia ja numeroita.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on poliisien ammattiliiton kanssa samalla kannalla.
– Näin pyritään hillitsemään ja ehkäisemään epäasiallista vaikuttamista ja maalittamista, sanoo Kolehmainen.
Virkapukuisen poliisin nimi on tähän saakka ollut näkyvissä kansalaisten oikeusturvan vuoksi. Esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas epäilee poliisin käyttäytyneen epäasiallisesti tai lainvastaisesti, tehtävää hoitaneen virkamiehen sukunimi on ollut helppo painaa mieleen suoraan virkapuvusta.
– Numerolaatta mahdollistaisi tämän yhtä hyvin kuin nimi, poliisiylijohtaja Kolehmainen linjaa.
Poliisi käyttää tunnistautumiseen myös virkamerkkiä. SPJL uskoo, että osa ihmisistä haluaa nähdä virkamerkin päästäkseen etsimään poliisista tietoa, jolla tätä voisi kiusata ja uhkailla.
Mäkisestä tulisikin HKI 54
Virkapukusäädöksessä kirjatusta nimitunnistepakosta luopuminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Mitään lainvalmisteluhanketta ei vielä ole vireillä.
Nykysäännöillä poliisin virkapuvun nimilaatassa on oltava vähintään sukunimi. Eritystilanteissa tilanteen johtaja voi kuitenkin päättää, että nimilaatta vaihdetaan numerolaataksi. Tavallinen työvuoro ei kuitenkaan ole erityistilanne, joten nimeä on pidettävä.
Asian selvittely on SPJL:n mukaan alkanut jo syksyllä 2017, mutta työryhmän perustamista pitemmällä ei vielä olla. Työryhmässä mukana olevien sisäministeriön, Poliisihallituksen, SPJL:n, oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajat kokoontuvat seuraavan kerran pohtimaan mahdollisista lakimuutosta toukokuussa.
– Tähän kokoukseen toivottavasti saamme eri tahoilta vielä kattavampaa näkökulmaa asiaan, sisäministeriön poliisiosaston lainsäädäntöjohtaja Kati Laitinen kertoo.
SPJL:n mielestä tahti on liian hidas. Päätöksiä maalittamisen torjunnasta pitäisi saada nopeasti, sillä kyse on ”erittäin vakavasta ilmiöstä”.
SPJL:n mukaan sosiaalisen mediassa tehtävät rikokset, kuten törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, törkeä kunnianloukkaus, viestintärauhan rikkominen, laiton uhkaus tai vainoaminen voivat toteutua paitsi kirjoitettuna tekstinä myös erilaisina kuvina ja kuvamanipulointeina.
Poliisit muistuttavat, että tekijä voi olla yksittäinen kansalainen, mutta tekojen takana voi olla myös järjestäytynyt rikollisjärjestö.
Huonekalujätti Ikea laajentaa Euroopassa kokeilua, jossa se tarjoaa asiakkaille mahdollisuutta vuokrata huonekaluja. Ikea kertoi helmikuussa kokeilevansa Sveitsissä leasing-mahdollisuutta huonekaluille.
Nyt Ikea suunnittelee uusia laajennuksia vuokrauskokeiluunsa. Yhtiö kertoi suunnitelmistaan keskiviikkona läntisessä Saksassa Kaarstissa sijaitsevassa tavaratalossa.
– Huonekalujen vuokraamista kokeilemalla haastamme itseämme uudistumaan, kuvaili useat Ikea-tavaratalot omistavan Ingka Groupin johtaja Jesper Brodin tilaisuudessa.
– Ilmastomuutos ja kestämätön kulutus ovat suurimpia haasteita, joita yhteiskuntamme kohtaa, Brodin sanoi.
Ikeassa on myös huomattu, että kuluttajat muuttavat aiempaa useammin, eikä heillä ole joka kerta varaa uusiin huonekaluihin.
Yhtiö on kokeillut erilaisia huonekalujen vuokrauspalveluita Alankomaissa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Puolassa. Sveitsissä ja Ruotsissa Ikea tarjoaa huonekalujen vuokrausta yrityksille.
Alankomaissa Ikea on kokeillut vuokrausta opiskelijoille. Opiskelijat saavat sängyn, työpöydän, ruokapöydän ja tuolit 30 euron kuukausimaksulla. Eri vuokrauskokeiluja on tarkoitus laajentaa useisiin maihin.
Tavarataloja lähemmäs asiakkaita
Huonekalujätti ilmaisi viime vuonna haluavansa kehittää tilaukseen pohjautuvaa huonekalujen vuokrausmallia, jotta sen tuotteita käytettäisiin useita kertoja ennen niiden päätymistä kierrätykseen.
Reutersin mukaan Ikean pyrkimyksissä siirtyä kohti kiertotaloutta on taustalla kasvava nuorten kuluttajien joukko, joka sanoo haluavansa minimoida vaikutuksensa ympäristöön. Ostamisen sijaan he mieluummin vuokraavat esimerkiksi vaatteita ja autoja.
Ikea on joutunut muutoinkin valmistautumaan kuluttajien käyttäytymisen muutokseen.
Verkkokaupan suosio kasvaa myös huonekaluja ostettaessa. Varsinkin nuorista kuluttajista yhä harvempi on kiinnostunut matkustamaan ostoksille kaukana keskustoista oleviin Ikea-tavarataloihin, noutamaan pakatut huonekalut siellä varastosta ja kokoamaan ne itse.
Viime vuonna maailmanlaajuisesti 39 miljardin euron liikevaihdon tehnyt huonekalujätti onkin pyrkinyt tuomaan tavaratalojaan lähemmäs paikkoja, joissa kuluttajat liikkuvat.
Helsingissä Ikea on saanut suunnitteluvarauksen tavaratalolle Koivusaaressa. Se on lisäksi panostanut enemmän kotiinkuljetuksiin ja verkkokauppaansa.
Kartta Helsingin Koivusaareen kaavaillun Ikean alueesta.Helsingin kaupunki
Suomessakin käytössä vuokraus yrityksille
Suomessa Ikea on tarjonnut Ikano Bankin kanssa yritysasiakkaille IKEA-tuotteiden leasing-mahdollisuutta vuodesta 2015. Leasing-jakson päätyttyä yritysasiakas voi joko lunastaa tuotteet tai palauttaa ne, jolloin kunnosta riippuen Ikea etsii uudet kodit tavaroille tai toimittaa ne kierrätykseen.
Siitä, koska Suomessa voi kokeilla nyt esillä olleita huonekalujen vuokrausmalleja, ei Ikealla ollut vielä kerrottavaa.
– Tutkimme jatkuvasti uusia kiertotalouden malleja, ja seuraamme mielenkiinnolla testin etenemistä ja tuloksia. Tässä vaiheessa on liian aikaista sanoa mitään Suomen osalta, Ikean viestinnästä vastataan Ylelle.
– Kehitämme liiketoimintamalleja sen ympärille, miten asiakkaamme voivat hankkia, huoltaa ja siirtää eteenpäin tuotteitamme, Ikeasta viestitetään.
Yhtiö on hakenut Suomessakin keinoja saada toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi. Ikea-ravintoloiden ruokahävikistä alettiin viime vuonna tuottaa biokaasua, jota voi tankata Espoon ja Vantaan tavaratalojen yhteydessä. Yhtiö on investoinut tuulivoimapuistoihin ja pyrkinyt vähentämään muovin käyttöä.
Ikea kertoo myös tarjoavansa kierrätyspalvelun, jonka kautta asiakkaat voivat kierrättää vanhoja keittiöitä, sohvia ja patjoja.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) Vallila-perheyhtiön intialainen alihankkija polkee työntekijöiden oikeuksia, kertoo yritysten vastuullisuutta tarkkaileva Finnwatch.
Eteläintialaisessa Karurin kaupungissa toimivan alihankkijan työntekijät kertovat yhtiön maksavan laittoman alhaisia palkkoja ja teettävän lain määräykset ylittäviä ylitöitä tuotantohuippuina. Tehdas on kieltäytynyt noudattamasta osavaltion uutta, jo vuonna 2014 voimaan tullutta tekstiilialan minimipalkkalainsäädäntöä.
– Työnantajat ovat yrittäneet pitkittää uuden minimipalkkalainsäädännön soveltamista haastamalla Tamil Nadun osavaltion oikeuteen. Tämä on huolestuttavaa, sillä uudetkaan minimipalkat eivät riitä elämiseen, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti kertoo.
Vallilan alihankkija on vastuullisuussertifioitu, mutta Finnwatch moittii SA8000-sertifikaatista vastaavan SAI:n ja auditoinnin tehneen sertifiointiyritys TÜV Nordin toimintaa, sillä vastuullisuusauditointeja tekevillä oli käytössään väärät minimipalkkatiedot.
Vallila yllättyi
Vallila kertoo yllättyneensä Finnwatchin raportin tiedoista, koska yhtiön intialainen alihankkija R. K. Exports on muun muassa allekirjoittanut Vallilan toimintaperiaatteet ja toimittanut suomalaisyhtiölle voimassaolevan SA8000-sertifikaatin.
– Olemme yllättyneitä, että tarkistetuista prosesseista raportoitiin puutteita. Puramme löydökset asiaa auditoivien tahojen kanssa, Vallila kirjoittaa tiedotteessaan.
Vallila kertoo arvostavansa Finnwatchin työtä vastuullisuuden parantamiseksi kohdemaissa ja hyödyntävänsä kansalaisjärjestön osaamista ja suosituksia yritysvastuun kehittämisessä. Yhtiö kertoo, ettei hyväksy minkäänlaisia ihmisoikeusloukkauksia hankintaketjuissaan ja suhtautuu kaikkiin havaintoihin niiden vaatimalla vakavuudella.
– Pyrimme lähtökohtaisesti selvittämään asiat kohdemaassa ja kehittämään paikallisia olosuhteita, mikäli niissä esiintyy puutteita. Tarvittaessa kartoitamme vaihtoehtoisia tavarantoimittajia tilaamillemme tuotteille, Vallilla kirjoittaa.
Vallilan mukaan intialaisyhtiöltä tehtyjen ostojen osuus Vallila Collectionin kokonaisostoista oli viime vuonna 1,3 prosenttia. Vuonna 2017 vastaava luku oli 2,4 prosenttia.
Anne Berner toimii Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtajana ja omistaa perheyhtiöstä 30 prosenttia. Ministerikautensa alkaessa vuonna 2015 Berner omisti yhtiöstä yli 60 prosenttia, mutta siirsi puolet omistuksestaan pojilleen osittaisen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.
Alle kolmen euron päiväpalkkoja
Finnwatch tarkastelee raportissaan myös suomalaisen Balmuir-tuotemerkin intialaisen alihankkijan toimintaa.
Finnwatchin mukaan Balmuirin sisustusnahkatuotteita tehdään epämääräisissä työpajoissa, joissa työntekijöille ei makseta lakisääteisiä palkkoja eikä eläkemaksuja.
– Balmuirin sisustusnahkatuotteita Intiassa tekevät työntekijät raportoivat haastatteluissa erittäin alhaisia, jopa alle kolmen euron päiväpalkkoja. Tällaisella palkalla työntekijä ei tule toimeen edes Intiassa, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti sanoo järjestön tiedotteessa.
Sisustusnahkatuotteita valmistetaan Faridabadin kaupungissa Pohjois-Intiassa sijaitsevassa tehtaassa ja sen lähellä sijaitsevissa pienissä pajoissa. Finnwatch ja Cividep epäilevät tuotantoa ulkoistetun erillisiin työpajoihin siksi, että monet Intian työlainsäädännön määräykset eivät koske alle 40 henkilöä työllistäviä yrityksiä.
– Paitsi että työpajoissa työskentelevät työntekijät saavat elämiseen riittämätöntä palkkaa, heille ei makseta myöskään eläkemaksuja. Työpajoissa ylityökorvauksia ja vuosilomia ei tunneta eikä työntekijöillä ole mahdollisuutta järjestäytyä, Kultalahti jatkaa.
Finnwatch muistuttaa, että Balmuir ja Vallila kertovat molemmat asiakkailleen panostavansa yritysvastuuseen.
– Balmuirin verkkosivuilla yritys antaa ymmärtää panostavansa vastuullisuuteen ja kontrolloivansa tuotantoketjujen eettisyyttä raaka-aineen valmistuksesta asti. Ainakaan Intiassa tämä väite ei pitänyt paikkaansa, Kultalahti sanoo.
Balmuir: Suhtaudumme vakavasti
Myös Balmuir-tuotemerkin omistava Wheslyn Group kertoo ottavansa asian vakavasti.
– Suhtaudumme esiin tulleisiin epäkohtiin erittäin vakavasti ja olemme ryhtyneet viipymättä toimenpiteisiin niiden ratkaisemiseksi. Toteutamme huhtikuussa 2019 riippumattoman BSCI-auditoinnin yhteistyökumppanimme tehtaalla selvittääksemme ongelmat ja niiden syyt perusteellisesti. Auditoinnin pohjalta päätämme tarvittavista toimenpiteistä tarkemmin, kertoo Wheslyn Groupin toimitusjohtaja Heidi Jaara.
Yhtiö kertoo haluavansa varmistaa, ettei vastaavaa tapahdu missään sen tuotantoketjun vaiheessa. Siksi se tekee kuluvan kevään aikana myös laajemman liiketoiminnan ihmisoikeusriskien arvioinnin.
– Kannamme vastuumme, puutumme esiin tulleisiin ongelmiin ja teemme jatkossa entistä lujemmin töitä vastuullisuuden varmistamiseksi.
Finnwatch haastatteli raporttiaan varten yhteensä 50:tä alihankkijoiden työntekijää yhdessä paikallisen kumppaninsa Cividepin kanssa. Finnwatchin selvitys on osa ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla tuettua kehitysyhteistyöhanketta Intiassa. Finnwatchin taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.
Tuskin mistään toisesta ammattikunnasta käytetään yhtä pölyttynyttä ja pöhköä sananpartta kuin sairaanhoitajista. ”Sisar hento valkoinen”. Sorja ja viaton nuori nainen.
Kyseessä on toki vain sanonta, mutta siinä kiteytyy paljon siitä virheellisestä mielikuvasta, joka liitetään sairaanhoitajiin.
Edelleen hoitajien edellytetään olevan yhdistelmä empatiaa, nöyryyttä ja palvelualttiutta. Pakollisiin hyveisiin kuuluu myös vähään tyytyminen. Nuo vinoutuneet käsityksemme johtavat siihen, etteivät poliitikot kykene tekemään viisaita sotepäätöksiä, eivätkä sairaanhoitajat saa kykyjään vastaavia töitä.
Hoitotyön sanotaan olevan kutsumusammatti. Se viittaa siihen, että ikään kuin jotkut olisivat synnyinlahjana saaneet hoitokutsumuksen, jonka myötä he ovat velvoitettuja tekemään paljon töitä pienellä korvauksella. Hoitaminen ja hoivaaminen yhdistetään helposti äitiyteen, joten alan naisvaltaisuuskin olisi luonnon valinta.
Höpöhöpö. Kukaan ei synny käsittelemään kuolemaa, kakkaa tai ihmisten oloa, kokemuksen ja koulutuksen kautta se tapahtuu.
Sairaanhoitajien työ on kaikkea muuta kuin hentoa. Se on usein rankkaa ja hektistä ja siinä pelastetaan ihmishenkiä. Nykyhoitajat ovat henkisesti ja fyysisesti terästä. Heillä on hihatatuoinnit, violetti tukka ja vahvat mielipiteet. Työ on kerta kaikkiaan liian raskasta herkille ja heiveröisille. Mielikuva sairaanhoitajista on niin vanhentunut, että se sotkee yhteistä päätöksentekoa.
Yhden tohtorin liksalla palkataan kolme lisäkoulutuksen saanutta laajavastuista sairaanhoitajaa.
Sotessa on pitkälle kyse rahasta. Miten siis saamme yhä pienemmällä rahamäärällä hoidettua entistä suuremman joukon ihmisiä? Ainoa kestävä tapa saada säästöjä, on järjestää terveydenhuollon työtehtäviä uusiksi. Sairaanhoitajat ovat ratkaisun avain. Heille voidaan siirtää paljon lääkäreille kuuluvia perusterveydenhuollon työtehtäviä. Yhden tohtorin liksalla palkataan kolme lisäkoulutuksen saanutta laajavastuista sairaanhoitajaa.
Tätä ajatusta ei tule pitää lääkärivastaisena, kaikkea muuta. Lääkäritkin pysyvät tyytyväisinä päästessään keskittymään koulutustaan vastaavaan työhön, eli vaativiin toimenpiteisiin ja diagnooseihin. On voimavarojen tuhlausta kun lääkärit kirjoittelevat lupalappuja työpaikoille ja määräilevät autopilotilla antibiootteja.
Muualla näin jo toimitaan. Esimerkiksi Hollannista löytyy hoitoalan yritys, jota kutsutaan kansainväliseksi sote-ihmeeksi. Kotihoitoon erikoistunut Boortzorg maksaa alan korkeimpia palkkoja ja heillä on tyytyväisimmät asiakkaat. Silti he ovat merkittävästi kilpailijoitaan edullisempia. Yhtiön salaisuutena ovat korkeasti koulutetut ja itsenäisesti päätöksiä tekevät sairaanhoitajat, joilla on kyky ja valta vastata ihmisestä kokonaisvaltaisesti. Hollantilaisyhtiön keskeisin oivallus on perin yksinkertainen. He suhtautuvat sairaanhoitajiin hoitotyön asiantuntijoina. Aivan samoin kuin ohjelmistoyritykset suhtautuvat huippukoodareihinsa ohjelmistokehityksen asiantuntijoina.
Minä en tajunnut, miten laajaa osaamista sairaanhoitajilta vaaditaan, ennen kuin minulle läheinen ihminen sairastui vakavasti. Nyt tiedän ja näin mitä hoitajien arki on. Tätä kolumnia varten tekemäni lukuisat asiantuntijahaastattelut syvensivät kuvaa entisestään.
Nykyään hoitajilta edellytetään lämpimän hymyn lisäksi myös huipputekniikan kylmäpäistä hallitsemista.
Ääripäät kohtaavat arjessa jatkuvasti. Ei ole tavatonta, että kun yhdessä huoneessa hoitajat elvyttävät ja nesteyttävät massiivisen verenvuodon saanutta ihmistä, pyydetään samaan aikaan naapurihuoneessa lasia vettä ja jotain pikkusuolaista. Nykyään hoitajilta edellytetään lämpimän hymyn lisäksi myös huipputekniikan kylmäpäistä hallitsemista. Teho-osastolla pelkästään elämää ylläpitäviä koneita on ihmisessä kiinni kymmenittäin. Niitä kaikkia pitää osata käyttää, tulkita ja säätää. Moni insinööri pääsee helpommalla. Ja pienemmillä vastuilla.
Onneksi arvostukset eivät ole mitään luonnonvoimia. Käsityksemme eri ammateista ja niiden tekijöistä muuttuvat koko ajan. Aikoinaan rillipäisille ATK-nörteille naureskeltiin, nyt Googlen, Applen ja muiden digijättien työntekijät pyörittävät koko maailmaa.
Tuoreempi esimerkki ovat kokit. Vain hetki sitten kokit olivat joko myssypäisiä keittäjiä tai kansallispukuisia kaskinaurisintoilijoita. Nyt kokit poseeraavat tottuneesti niin muotilehtien sivuilla kuin sosiaalisen median faniselfieissäkin.
Sairaanhoitajien imago-ongelma on koko yhteiskunnan ongelma. Kokkien tie laitoskeittiöistä eturivin julkkiksiksi kulki television kautta. Ilman Top ja Master Chefejä mikään ei olisi muuttunut. Tarvitsemme siis ruutuun äkkiä lisää mediaseksikkäitä sairaanhoitajia. Syke-sarja on hyvä alku. Siinä osa roolihahmoista opiskelee pitkälle pelastaakseen entistäkin enemmän ihmishenkiä. Perinteisessä sairaalasarjassa hoitajan ura huipentui lemmenhetkeen komean mieslääkärin käsivarsilla. Sellaisten mielikuvien aika on nyt ohi. Nyt on hurjien hoitajien vuoro.
Jani Halme
Kirjoittaja on Punavuoressa ja Parikkalassa asuva luova johtaja.
Maaliskuussa maahan syöksyneen Ethiopian Airlinesin matkustajakoneen lentäjät noudattivat lentokonevalmistaja Boeingin antamia toimintaohjeita estääkseen onnettomuuden, mutta eivät saaneet konetta enää hallintaansa, kertovat onnettomuustutkijat.
Koneen nokka oli painunut toistuvasti alas ennen onnettomuutta.
Alustava onnettomuustutkintaraportti julkaistiin keskiviikkona. Etiopian liikenneministeri Dagmawit Moges kertoi tiedotustilaisuudessa, että kone oli ollut hyväkuntoinen ja nousu Addis Abeban lentokentältä oli sujunut normaalisti.
Raportissa kehotetaankin Boeingia tarkistamaan kyseisen konetyypin, Boeing 737 Maxin hallittavuus.
Sen sijaan onnettomuustutkijat eivät pysty vielä arvioimaan, oliko onnettomuuskoneessa rakenteellista vikaa tai mahdollisia muita ongelmia. Onnettomuustutkijat arvioivat lopullisen raporttinsa valmistuvan vuoden kuluessa.
157 ihmistä kuoli, kun Addis Abebasta Etiopiasta Nairobiin Keniaan matkalla ollut kone syöksyi maahan 10. maaliskuuta.
Boeing 737 Max -konetyyppi asetettiin onnettomuuden jälkeen lentokieltoon.
Samaa konetyyppiä oli myös lokakuussa maahan syöksynyt indonesialaisen Lion Airin kone. Indonesian kansallisen liikenneturvallisuuskomitean mukaan sakkauksenestojärjestelmä MCAS pakotti koneen nokan alas 24 kertaa ennen koneen syöksymistä mereen. MCAS käynnistyi tilanteessa automaattisesti, koska koneen nokassa oleva sensori syötti järjestelmään virhellistä tietoa, viranomaiset sanoivat.
Rypyt vähenevät kollageenilla, punariisi alentaa kolesterolia, vihreä tee edistää laihtumista. Ravintolisiä on markkinoilla lukemattomia ja niihin liittyy mitä erilaisimpia terveysväitteitä.
FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista miehistä ja naisista käyttää ravintolisiä. Ravintolisiä otetaan usein varmuuden vuoksi ja suurin osa niiden käytöstä on terveyden kannalta turhaa.
Tässä Ylen jutussa esitellään muutamia yleisesti käytettyjä ravintolisiä. Juttuun haastatellut asiantuntijat kertovat, että monesta ravintolisästä ei ole käyttäjille hyötyä ja osaan liittyy myös haittoja.
Esimerkiksi suositulle kollageenille ei ole hyväksyttyä terveysväitettä, vaikka sen on sanottu vaikuttavan ihoon. Lisäksi tällä hetkellä EU:ssa keskustellaan muun muassa punariisistä saatavan monakoliini K:n sekä vihreän teen katekiinien haitallisuudesta. Urheilijoiden lisäravinteiden turvalllisuudesta ei ole aina varmuutta ja samalla kalaöljyt saattavat puolestaan vaikuttaa veren hyytymiseen tai kolesteroliarvoihin.
Villistä verkkomyynnistä ostetut ravintolisät voivat olla vaara
Ruokaviraston ylitarkastaja Anna Mizrahin mukaan periaate on, että markkinoille saa tuoda vain turvallisia elintarvikkeita. Ravintolisän turvallisuudesta kuluttajalle vastaa elintarvikealan yritys eli valmistaja, valmistuttaja, maahantuoja tai myyjä. Viranomaiset eivät tutki tai tarkasta etukäteen elintarvikkeiden turvallisuutta.
Mizrahin mukaan kuluttajan kannattaa olla varovainen erityisesti silloin, kun tilaa tuotteita netistä.
Ruokavirastoon tehdään aika ajoin ilmoituksia ravintolisien aiheuttamista haittavaikutusepäilyistä. Nämä lähetetään tiedoksi ja valvontaa varten kunnalliselle elintarvikevalvontaviranomaiselle, joka valvoo paikkakunnan ravintolisäyritystä.
Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen sanoo, että ongelmallisinta ravintolisissä on villi verkkomyynti.
EU ylläpitää rekisteriä ravitsemus- ja terveysväitteistä. EU:n rekisterissä voi tarkastaa ravintolisän sisältämän terveysväitteen. Terveysväittämiä ei saa esittää, jos niitä ei ole hyväksytty EU-lainsäädännön mukaisesti.
Mehiläisen ravitsemusterapeutti Saara Karjalaisen mukaan kaikki tarvittava ravinne pitäisi saada tavallisesta ruoasta. Ravintolisiä ei yleensä tarvita. Erityisesti munuais- ja maksaongelmista tai diabeteksesta kärsivän olisi hyvä kysyä lääkäriltä, jos hän haluaa käyttää ravintolisiä.
– Itselläni on tyypillinen tilanne, jossa asiakas on raskaana ja käyttää ravintolisiä. Esimerkiksi A-vitamiinia voi tulla liikaa tai rohdosvalmisteet voivat olla haitallisia. Kun niitä ei tutkita, ei niitä voida pitää turvallisina, Karjalainen sanoo.
Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) ylilääkäri Juhani Knuuti kertoo, että ravintolisistä voi seurata terveyshaittoja, jos esimerkiksi käyttää samaan aikaan useaa ravintolisää tai lääkettä. Samalla rohdoksissa voi olla myös tuntemattomia aineita, joita ei ole tutkittu.
– Iso osa haittavaikutuksista jää epäselviksi. Yhteenvetona voi todeta, että ne eivät ole täysin riskittömiä. Ravintolisästä voi tulla maksavaurio, ne voivat vaikuttaa veren hyytymiseen ja lihaksiin.
Kasvipohjaisissa rohdoksissa piilee haittoja erityisesti maksalle
Mehiläisen ravitsemusterapeutti Saara Karjalaisen mukaan kasvirohdosten käyttö samaan aikaan lääkkeiden kanssa voi olla haitallista. Haittoja voi tulla, jos käyttäjällä on sairauksia, jotka voivat nostaa maksa-arvoa. Terveellä ihmisellä näitä haittoja tuskin on, Karjalainen sanoo.
Ruokaviraston Anna Mizrahi kertoo, että jos elintarvikkeissa havaitaan haitallisia ainesosia, niihin pyritään puuttumaan lainsäädännön keinoin. Tällä hetkellä EU:ssa keskustellaan muun muassa punariisistä saatavan monakoliini K:n sekä vihreän teen katekiinien haitallisuudesta.
– Punariisin on todettu aiheuttavan erityisesti oireita tuki- ja liikuntaelimistössä ja sidekudoksissa. Vihreän teen katekiineilla on taas yhteyksiä maksa-arvojen nousuun, Mizrahi sanoo.
Helsingin yliopiston Marina Heinosen mukaan esimerkiksi mustikkajauheen on sanottu sisältävän antioksidanttia, joka edistää terveyttä. Vihreän teen sanotaan vaikuttavan painonhallintaan, inkiväärin immuniteettiin ja kurkuman immuunivasteeseen.
Nämä väitteet ovat Heinosen mukaan osa 2000:ta terveysväitettä, jotka koskevat kasviperäisiä ainesosia. Ne ovat EU:ssa odotus-tilassa, jolloin niitä saa käyttää, vaikka väitteiden paikkansapitävyyttä ei ole tarkastettu tai komissio ei ole hyväksynyt niitä.
– Ongelmana on se, että tieteen sijaan halutaan sallia pitkäaikaiseen kokemukseen perustuva näyttö.
Itä-Suomen yliopiston ravitsemustutkija Jaakko Mursu kertoo, että punariisin kohdalla huoli liittyy sen mahdollisiin sivuvaikutuksiin, kuten lihaskipuihin ja sen mahdollisesti sisältämiin epäpuhtauksiin.
Vihreästä teestä löytyy Mursun mukaan flavonoideja ja kofeiinia, joiden sanotaan edistävän laihtumista.
– Vaikutus on marginaalisen pieni.
TYKSin ylilääkäri Juhani Knuuti kertoo, että maksavaurioita on raportoitu useammasta kuin yhdestä rohdoksesta.
– Rohdoksista saatavien vaikuttavien aineiden määrät vaihtelevat ja niistä voi tulla vakaviakin haittavaikutuksia. Rohdokset poikkeavat kaikista muista. Suurin osa luonnossa olevista kasveistakin on myrkyllisiä ihmisille.
Esimerkiksi punariisi voi vaikuttaa maksaan, mutta siitä voi tulla myös lihasvaivoja, sillä siinä oleva vaikuttava aine on itse asiassa kolesterolia alentavaa lääkettä, statiinia. Punariisi alentaa kyllä hieman kolesterolia, mutta samaan aikaan siinä on ihan samat haitat, mitä statiineillakin.
– Joissakin ravintolisissä on tehon parantamiseksi lisätty luvattomasti lääkkeitä. Esimerkiksi potenssia parantavista ravintolisistä on löydetty Viagran tapaista lääkettä. Tällöin voi saada hengenvaarallisia haittavaikutuksia, jos käyttää samaan aikaan nitroja, Knuuti sanoo.
Kollageenin vaikutusta ihoon ei ole todistettu – "uskomaton jäynä", sanoo ylilääkäri
Viime aikoina blogeissa ja kaupoissa on voinut törmätä myös kollageeni-tuotteisiin, jonka sanotaan vaikuttavan ihoon. Ruokaviraston Anna Mizrahin mukaan kollageenille ei ole yhtään hyväksyttyä terveysväitettä.
Kollageeni on tukikudosten säiemäinen proteiini.
– Yleensä kollageenia sisältäviin tuotteisiin on kuitenkin lisätty myös C-vitamiinia, jolle taas on hyväksytty normaaliin kollageenin muodostumiseen liittyviä väitteitä.
Myös Helsingin yliopiston professori Marina Heinonen pitää kollageenin markkinointia ongelmallisena ja harmaana alueena.
– Kollageenille ei ole hyväksytty yhtään tieteellisesti oikeaksi todistettua terveysväitettä, mikä liittyy ihon kuntoon. Ryppyjen väheneminen ei ole terveyslainsäädännön alainen väite.
Kollageeni-ravintolisät ovat tällä hetkellä suosittuja. AOP
Itä-Suomen yliopiston Jaakko Mursun mukaan tutkimusnäyttöä kollageenin suhteen on siinä, kuinka se on auttanut jännevammojen paranemiseen. Kahden ryhmän vertailussa toiselle annettiin kollageenia. Sitä saaneiden jännevammat paranivat nopeammin.
– En ole kuitenkaan nähnyt tutkimusnäyttöä siitä, että kollageeni vaikuttaisi ihoon.
TYKSin ylilääkäri Juhani Knuuti sanoo, että ihmisellä ei luontaisesti ole pulaa kollageenista.
– Kollageenia on sidekudoksessa ja sitä saadaan kyllä ravinnosta. Kollageeni on tärkeä kudosten rakenteen ylläpitäjänä. Nyt kuvitellaan, että syömällä kollageenia se menisi ihoon. Tämä on absurdia. Uskomaton jäynä.
Urheilijoiden lisäravinteiden turvallisuudesta ei ole aina tietoa
Ruokaviraston Anna Mizrahin mukaan myös urheilijoille suunnatut tuotteet ovat ongelmallisia, koska ne sisältävät usein sellaisia ainesosia, joiden turvallisuudesta ei ole mitään tietoa.
Urheilijoille suunnatut tuotteet tulevat yleensä Yhdysvalloista, jossa on eri lainsäädäntö kuin EU-alueella. Samojen aineiden markkinointi elintarvikkeena Euroopassa ei välttämättä ole sallittua.
Urheilijoille suunnattuja lisäravinteita tuovat maahan usein esimerkiksi kuntosalit, jotka ovat myös perustaneet verkkokaupan, jossa myyvät ravintolisiä.
– Niillä ei kuitenkaan ole välttämättä tietämystä lainsäädännön vaatimuksista, kuten esimerkiksi siitä, ovatko kaikki USA:sta tuotujen ravintolisien ainesosat sallittuja Euroopassa, Mizrahi muistuttaa.
Urheilijoille suunnatut tuotteet ovat ongelmallisia, koska ne voivat sisältää ainesosia, joiden turvallisuudesta ei ole tietoa. AOP
Mehiläisen Saara Karjalainen on törmännyt erityisesti urheilijoiden suosimiin aminohappoa sisältämiin lisäravinteisiin.
– En voi suositella kuntoilijoille aminohappoja. Ei niistä ole haittaa, muttei hyötyäkään.
Itä-Suomen yliopiston Jaakko Mursun mukaan erilaisissa treenibuustereissa ja laihdutusvalmisteissa vaarana on se, että ne voivat sisältää sellaisia yhdisteitä, kuten stimulantteja, joita niissä ei saisi olla.
– Vihreä tee ja kofeiini voivat hieman edistää laihtumista, mutta eivät ne laihdutusta pysyvästi ratkaise.
Kreatiinista voi olla Mursun mukaan pientä hyötyä, jos on tarkoitus lisätä voimaa ja lihasmassaa.
Urheilijoille ja tavoitteellisesti harjoitteleville markkinoiduista valmisteista vain muutamista on havaittu olevan minkäänlaista hyötyä. Suurimmalla osalla ei Mursun mukaan ole havaittu olevan vaikutuksia.
Kalaöljyvalmisteet voivat nostaa kolesterolia
Mehiläisen Saara Karjalaisen mukaan Omega 3 -kalaöljykapselit voivat nostaa LDL-kolesteroliarvoja joidenkin tutkimusten mukaan.
– Jos on kolesteroli koholla, olen suositellut niiden käytön lopettamista.
Jon Santa Cruz / AOP
TYKSin Juhani Knuutin mukaan kalaöljyvalmisteet voivat vaikuttaa veren hyytymiseen.
– Valtimotautipotilailla käytetään veren hyytymistä estäviä lääkkeitä. Kalaöljy on myös veren hyytymisen estäjä. Näillä potilailla kalaöljyt voivat lisätä verenvuotoriskiä.
Syötkö ravintolisiä? Onko sinulle tullut niistä haittavaikutuksia? Voit keskustella aiheesta tämän artikkelin lopussa kello 22 asti.
– Mitenkäs siellä Lillanissa menee? Minähän sinut kiinnitin ja näin heti lahjakkuutesi, totesi näyttelijäsuuruus Lasse Pöysti pari vuotta sitten.
Sanat hän osoitti ystävälleen Asko Sarkolalle, joka oli tullut kyläilemään Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevaan vanhainkotiin. Se jäi kaksikon viimeiseksi kohtaamiseksi.
– Etukäteen jännitin, muistaako hän minut, kun tiesin hänen muistisairaudestaan, mutta tapaaminen oli aivan ihastuttava. Hän oli se vanha Lasse, joka oli ollut työnantajani teatterinjohtajana.
Sarkolalla, 78, on edesmenneestä ystävästään pelkästään lämpimiä muistoja.
– Myönteisiä, kauniita ja opettavaisia. Suurimmasta osasta, mitä olen oppinut näyttelijänä ja teatterinjohtajana, voin kiittää Lasse Pöystiä, Sarkola toteaa.
Asko Sarkola.Ulrica Fagerström/ Yle
Legendaarisen näyttelijän viimeinen rooli
Pöystin rakastetuimpia töitä tällä vuosituhannella oli rooli Kvartetissa Helsingin kaupunginteatterissa. Vuonna 2002 ensi-iltansa saanutta kestosuosikkia esitettiin yli kymmenen vuoden ajan.
Näyttelemisen hän lopetti 85-vuotiaana. Viimeiseksi ensi-illaksi jäi näytelmä Metsä, niin ikään Helsingin kaupunginteatterissa. Ohjaaja Juri Solomin oli halunnut pieneen rooliin venäläisen perinteen mukaisesti erittäin merkittävän näyttelijän.
Sarkola toimi tuolloin kaupunginteatterin johtajana.
– Solomin kysyi, eikö meiltä löydy ketään legendaarista näyttelijää rooliin. Minä siihen sitten, että kyllä löytyy, Sarkola muistelee.
Juuri Sarkola kiinnitti Pöystin myös Kvartettiin ja muun muassa Mestariluokkaan. Mestari ja kisälli olivat vaihtaneet rooleja.
– Oli ilo olla myös hänen teatterinjohtajansa.
Lasse Pöysti ja Antti Litja Helsingin kaupunginteatterin Kvartetti-näytelmässä.Helsingin kaupunginteatteri
Kaveria ei jätetä
Pöystin uralle mahtuu käänteitä Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa, kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia, ikimuistoisia roolisuorituksia elokuvissa, teatterissa ja televisiossa sekä johtajanpestit Lilla Teaternissa ja Tukholman kuninkaallisessa draamateatterissa.
Kysymys on Suomen teatterimaailman jättiläisestä, Sarkola alleviivaa. Parhaiten Pöysti muistetaan Suomisen Ollin hahmosta, josta hänen uransa lähti liikkeelle. Sotavuosina tehtiin kaikkiaan viisi Suomisen perhe -elokuvaa.
– Lisäksi hän työskenteli aputehtävissä Helsingin ilmapuolustuksessa, oli siis mukana myös toisessa maailmansodassa. Ehtiväinen mies, Sarkola naurahtaa.
Näyttelijänä Pöysti oli kollegiaalinen ja ahkera.
– Hänen periaatteensa oli, että kaveria ei jätetä. Hän ei näytellyt itsekkäästi, vaan näyttämöllä oltiin aina vuorovaikutuksessa. Suoritukset eivät koskaan olleet kaavamaisia, vaan joka ilta oppi hänen rinnallaan uutta, Sarkola kuvailee.
– Jos puhutaan tällaisesta kansanteatteriperinteestä, niin siinä hän oli mielestäni parhaimmillaan. Ja lisäksi pettämätön kielitaito: suomi, ruotsi ja ranska.
Maire Suvanto (Pipsa) ja Lasse Pöysti (Olli) mikrofonin ääressä kuunnelmastudiossa.Ruth Träskman
"Täällä ei naureta, vaan tehdään töitä"
Mentorina Pöysti osasi tarpeen tullen olla myös ankara. Sen Sarkola sai tuta näytellessään nuoruusvuosinaan Lilla Teaternin Kerjäläisoopperassa. Sarkola oli nauranut harjoituksissa, mikä oli ihmetyttänyt Pöystiä.
– Miksi sinä naurat, Pöysti oli kysynyt.
– Vastasin, että kun sä oot niin hauska. Nauran sitä, miten sä näyttelet. Hän vihastui ja sanoi, että jumalauta, täällä ei naureta, vaan tehdään töitä, Sarkola muistelee.
– Kun olin nuori, hän sanoi minulle usein hyvinkin tiukasti, että noin ei näytellä.
Vastaavasti televisiohaastattelussa Pöystille oli aikanaan todettu, että hän on antanut paljon Suomen kulttuurielämälle.
– Hän sanoi, että ei tässä mitään anneta, vaan tehdään töitä.
Pöysti ja Sarkola ystävystyivät: Pöysti oli silloisen vaimonsa Birgitta Ulfssonin kanssa Sarkolan ensimmäisen avioliiton todistaja maistraatissa. Yksityiselämässäkin tuli kuulemma hyviä neuvoja.
– Muistoja on niin paljon, että niistä saisi kokonaisen romaanin aikaiseksi, Sarkola huokaa.
Mikä on sinun lämpimin muistosi Lasse Pöystistä? Keskustele alla. Keskustelu on auki klo 22 saakka.
Uusi löytynyt ongelma koskee siipien nostovoimaa lisääviä laippoja ja muita lentokoneen hallintalaitteistoja. Siksi se on luokiteltu kriittiseksi lentoturvallisuuden kannalta. Asiasta kertoivat Washington Postille kaksi nimettömänä pysyttelevää virkamiestä.
Virkamiehet totesivat, että kukaan ei halunnut tilannetta, jossa onnettomuudelle oli olemassa yksi syy, ja nyt kolmen viikon päästä löytyy uusi ongelma.
Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA on määrännyt Boeingin korjaamaan uuden ongelman ennen kuin koneilla voi taas lentää.
Boeingin edustaja pitää uutta ohjelmisto-ongelmaa melko pienenä, mutta ei kommentoinut miten ongelma vaikuttaa lentokoneiden turvallisuuteen.
Toisen ongelman löytyminen selittää, miksi korjauksen aikataulu on viivästynyt. Alun perin ongelmien piti ratketa jo viime viikolla. Nyt FAA olettaa, että korjaukset ovat valmiita ”muutaman viikon sisällä”.
Boeingin 737 Max -konemalli on ollut laajassa lentokiellossa Etiopiassa viime kuussa sattuneen maahansyöksyn jälkeen.
Koneen sakkauksenestojärjestelmän aktivoitumista on pidetty turman yhtenä mahdollisena syynä.
Lentäjät toimivat eilen julkaistun alustavan turmatutkinnan mukaan Boeingin antamien ohjeiden mukaisesti, mutta eivät saaneet konetta hallintaan.
Keskisuomalainen ostaa Kaakon Viestinnän Länsi-Savo-konsernilta. Keskisuomalaiselle siirtyy kuusi Kaakkois-Suomessa ilmestyvää sanomalehteä.
Kaakon Viestintä julkaisee Mikkelissä ilmestyvää Länsi-Savoa, Savonlinnassa ilmestyvää Itä-Savoa, Lappeenrannassa ilmestyvää Etelä-Saimaata, Kouvolassa ilmestyvää Kouvolan Sanomia, Kotkassa ilmestyvää Kymen Sanomia sekä Imatralla ilmestyvää Uutisvuoksea. Yhtiöllä on myös digitaalista liiketoimintaa.
– Media-alan murros edellyttää koko ajan suurempaa kokoa, eikä meillä ollut enää näköpiirissä suuntaa, johon jatkaa kasvustrategiaa. Mietimme vaihtoehtoja, ja kun ostaja löytyi, päädyimme tekemään kaupat, kertoo Kaakon Viestinnän toimitusjohtaja Juhana Tikka.
Tikka kertoo, että konsernilla on pitkään ollut kasvustrategia. Konsernin mediaperhettä on kasvatettu yhdestä lehdestä viiteentoista.
Kauppahinta on 17,5 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Tikka kuvaa kaupantekoa Kaakon Viestinnälle merkittäväksi ja pitkäksi neuvotteluprosessiksi.
– Kaupan synty edellyttää aina sitä, että ostaja ja myyjä ovat tyytyväisiä hintaan. Tällä hinnalla olimme valmiita tekemään tämän ratkaisun.
Myydyillä lehdillä 340 työntekijää
Lisäksi Keskisuomalaiselle siirtyy kaupassa ESV-Paikallismediat Oy ja sen yhdeksän yksipäiväistä paikallislehteä eli Juvan Lehti, Kaakonkulma, Kangasniemen Kunnallislehti, Keskilaakso, Luumäen Lehti, Länsi-Saimaan Sanomat, Puruvesi, Paikallislehti Joutseno sekä Pitäjänuutiset.
Kaakon Viestinnän toimitusjohtaja Juhana Tikka arvioi, että kaupan kohteena olevilla lehdillä on yhteensä noin 340 työntekijää. Henkilökunnalle on kerrottu kaupasta perjantaiaamuna.
– Lehtien julkaisuun liittyvät kysymykset ja henkilökunnan tulevaisuuteen liittyvät asiat jätän ostajapuolen vastattavaksi. Mitään syytä ei tässä vaiheessa ole ajatella, että tuotteisiin tulisi mitään muutoksia, sanoo Tikka.
Kauppaan sisältyy myös Kouvolassa sijaitseva sanomalehtipaino kiinteistöineen.
Ennestään Keskisuomalainen-konserni omistaa nimikkolehtensä lisäksi muun muassa Etelä-Suomen Sanomat ja Savon Sanomat sekä nipun pienempiä sanomalehtiä.
Digitaalisuutta lisää paperilehtien rinnalle
Keskisuomalaisen toimitusjohtajan Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan yhtiö on hakenut ja hakee aktiivisesti kasvua. Etelä-Savo, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat luonteva kasvusuunta.
– Tämä nivoutuu meidän maantieteelliseen kokonaisuuteen erinomaisesti, Kangaskorpi sanoo.
Lehtien määrään ei ole kaupan jäljiltä tulossa muutoksia.
– Ei tässä vaiheessa ole sellaisia suunnitelmia. Meidän koko liiketoiminta perustuu vahvaan paikallisuuteen, Kangaskorpi sanoo.
Keskisuomalaisella on kaupan jälkeen lähes 80 erilaista sanomalehtibrändiä.
– Pyrimme terävöittämään näiden paikallisten tuotteiden profiilia. Tietenkin niiden toiminnan luonne muuttuu. Paperin ohella tulee entistä vahvemmin digitaalinen ulottuvuus. Pystymme ehkä tuomaan digitaalisia palveluja meidän asiakkaille näillä alueilla, mutta kyllä sanomalehdet ovat vielä pitkään elinvoimaisia.
Tutkija: Keskittyminen vähentää moniäänisyyttä
Mediatutkija, dosentti Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta sanoo, että Keskisuomalaisen uudet kaupat olivat looginen jatkumo tähän asti tapahtuneelle.
– Keskisuomalainen on jo pitkään kasvattanut määrätietoisesti itsestään valtakunnallista toimijaa. Tämä on jatketta sille, Ala-Fossi toteaa.
Hänen mukaansa omistuksen muutos ei välttämättä näy lukijoille mitenkään, ainakaan heti. Kaupan jälkeen Suomen media-ala on kuitenkin entistä keskittyneempi, mikä vähentää tarjonnan moninaisuutta.
– Kaupat tarkoittavat yleensä sitä, että toimintaa tehostetaan, jolloin tuotanto keskittyy. Silloin tuotantoon pääsevät äänet vähenevät, vaikka tarkoituksellisesti ei pyrittäisi sisältöä kaventamaan, Ala-Fossi pohtii.
Journalistiliitto: Väistämätön kehitys
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho näkee Ala-Fossin tavoin Keskisuomalaisen laajentumisen tyypillisenä kehityksenä.
– On väistämätöntä, että tehdään isompia konserneja, kun yritetään pysyä hengissä ja tehdä hyvää journalismia. Tilanne on niin hirvittävän haastava.
Lukijoiden kannalta omistuksen keskittymiseen liittyy kuitenkin riskejä. Jos juttuvaihtoa tehdään eli samoja juttuja julkaistaan eri lehdissä, se voi Ahon mielestä kaventaa tietoa, mikä Suomessa liikkuu.
– Se suuntaus ei ole paras mahdollinen. Täytyy muutenkin toivoa, että kaupan tavoitteena on halu parantaa journalismia ja lehtien mahdollisuuksia ilmestyä.
S-ryhmän Prismoihin ja Food Market Herkku -myymälöihin tulee ensi viikon alussa myyntiin uusi hyönteisruokatuote, paahdetut valkosipulisirkat.
– GRiiDY-tuotenimellä kulkevat sirkat ovat tässä mittakaavassa Suomen ensimmäinen pelkästään kokonaisia hyönteisiä sellaisenaan sisältävä tuotelanseeraus, kerrotaan Finsect oy:n tiedotteessa.
Yrityksen mukaan tulevalla lanseerauksella on suuri vaikutus suomalaisille pientilallisille, jotka kasvattavat GRiiDY:lle hyönteisiä sopimustuottajamallilla. S-ryhmästä vahvistetaan tuotteen saapuminen valikoimiin.
Kiinnostus väheni alkuhuuman jälkeen
Sirkkaleipä ja muut sirkkatuotteet keräsivät markkinoille tullessaan suuresti median ja yleisön kiinnostusta. Hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallittiin Suomessa syksyllä 2017.
Alkuihmetyksen jälkeen mielenkiinto on kuitenkin vähentynyt. Fazerin Sirkkaleivän valmistus lopetettiin lokakuussa. Tilalle Fazer lanseerasi Sirkkasämpylän.
STT uutisoi joulukuussa, että uteliaisuuden hiipuessa sirkkatuotteiden valikoimaa on supistettu selvästi S- ja K-ryhmien kaupoissa.
Helsinkiläisen ravintola Ultiman sirkkaruoka-annos. Kuvituskuva. Ronnie Holmberg / Yle
Molemmista kauppaketjuista kerrottiin tuolloin, että sirkkaleivät ja sirkkaproteiinipatukat ovat olleet myyvimpiä tuotteita, S-ryhmässä lisäksi suklaasirkat.
Tammikuussa uutisoitiin, että Euroopan suurimmaksi aikonut hyönteistehdas lopetti toimintansa Ruotsinpyhtäällä Loviisassa. Hyönteismarkkinat eivät kasvaneet niin nopeasti, mitä yrittäjä odotti.
Valmistaja: Mahdollisuus syventyä hyönteisruokaan
Finsectin mukaan nyt kauppoihin tulevat paahdetut valkosipulisirkat antavat kuluttajalle mahdollisuuden tutustua ja syventyä suomalaiseen hyönteisruokaan ilman, että sirkkoja on tuotteesta millään tavoin piilotettu. Suomessa myydyissä sirkkatuotteissa sirkat ovat yleensä esimerkiksi jauheena tuotteen joukossa.
– Valkosipulissa paahdetut sirkat sopivat erinomaisesti salaattien ja keittojen päälle ripoteltuna tai sellaisenaan naposteluun ja kaverin yllättämiseksi, Finsectin tiedotteessa kuvaillaan.
Kotisirkat tulevat Suomen suurimman ruokahyönteisten tuottajaryhmän 26 eri sirkkafarmilta ympäri Suomen.
Finsect kertoo, että kevään aikana tuotetta tulee saataville myös noin kahdessakymmenessä K-Citymarket ja K-Supermarket -kokoluokan liikkeessä ympäri Suomen.
