Yhdysvaltain Seattlessa neljä ihmistä on kuollut ja kolme loukkaantunut, kun työmaanosturi romahti kadulle kaupungin ydinkeskustassa.

Onnettomuus sattui lauantai-iltapäivällä paikallista aikaa.

Seattlen palolaitos kertoo Twitterissä, että nostokurki romahti viiden auton päälle. Palolaitoksen päällikkö Harold Scoggins kertoo, että kaksi menehtyneistä oli autoissa ja kaksi oli nosturin kuljettajia.

Loukkaantuneiden joukossa on ainakin äiti ja lapsi.

Kaikki ajoväylät ja kadut on suljettu onnettomuuspaikan ympäristössä.

Läheisessä toimistossa työskentelevä biotekniikkatutkija Esther Nelson kuvaili The Seattle Times -lehdessä tilannetta kauhistuttavaksi. Hän todisti työpaikkansa taukohuoneen ikkunasta nostokurjen romahtamista.

– Tuuli puhalsi erittäin kovaa, sanoi Nelson lisäten, että nostokurki näytti katkeavan romahtaessaan kahteen osaan.

Seattlessa rakennetaan parhaillaan lukuisia toimistoja ja asuinhuoneistoja, sillä monet teknologiafirmat työllistävät kaupungissa runsaasti ihmisiä. Tammikuussa Seattlen rakennustyömailla oli 60 nostokurkea, mikä on enemmän kuin missään toisessa Yhdysvaltain kaupungissa.

Sri Lankan terrori-iskujen päätekijäksi epäillyn perheenjäseniä oli mukana saaren itäosassa lauantaina sattuneessa välikohtauksessa.

Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters viitaten poliisilähteisiin ja lähipiiriin.

15 ihmistä kuoli lauantaina ammuskelussa turvallisuusjoukkojen ja islamistien välillä sekä sitä seuranneissa itsemurharäjäytyksissä Kalmunaissa. Äärijärjestö Isis ilmoitti aiemmin olevansa itsemurhapommitusten takana.

Sri Lankan pääsiäisen terrori-iskuissa kuoli yli 250 ihmistä. Isis otti vastuun myös pääsiäisen iskuista.

Sri Lankan viranomaiset ovat tutkineet teoriaa, että iskujen takana olisi kaksi paikallista islamistiryhmää, jotka ovat saaneet tukea tai innoitusta Isisiltä.

Lisää aiheesta:

Isis ilmoittaa olevansa Sri Lankan lauantain itsemurhapommitusten takana

Islamistitaistelijat räjäyttivät itsensä rynnäkön päätteeksi Sri Lankassa – 15 ihmistä kuoli

Vapunjuhlintaan on syytä ottaa tänäkin vuonna myös hieman lämpimämpää vaatetta. Viikonvaihteen poikkeuksellisen lämmin jakso on toistaiseksi ohi, ja kylmä ilmavirtaus valtaa Suomen.

– Etelä-Suomessa luvassa ei ole räntäsateita, mutta viikonvaihteen kesäinen sää on toistaiseksi ohi. Vappuna lämpötila on etelässäkin vähän päälle 10 astetta. Rannikkoalueilla voi olla myös huomattavasti viileämpää, jos tuuli puhaltaa mereltä päin. Pohjoisempana sää on pilvisempää ja sateiltakaan ei vältytä, sanoo meteorologi Mikael Frisk Ilmatieteenlaitokselta.

Pohjoisimpaan Lappiin lumikuuroja

Viimeisimmät säätiedot kertovat, että pilvisyys lisääntyy jo maanantaina Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sää kuitenkin vielä poutaista. Aurinkoisinta on lännessä.

Tiistaina pilvisyys vaihtelee ja voi lännessä olla paikoin runsasta. Paikoin tulee myös jokunen sadekuuro.

Myös pohjoisessa pilvisyys lisääntyy. Pohjoisimpaan Lappiin levinnee myös heikkoja lumisateita, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Tiistaina päivälämpötila on läntisimmässä Suomessa 12–15 astetta, muuten 10 asteen vaiheilla, Keski- ja Pohjois-Lapissa 2–5 astetta.

Vappupäivänä keskiviikkona pohjoisessa on pilvistä ja sataa monin paikoin, Pohjois-Lapissa lunta. Sen sijaan maan eteläosissa sää jatkuu poutaisena myös vappupäivänä.

Maasto monin paikoin poikkeuksellisen kuivaa

Vähäisten sateiden takia maasto on monin paikoin poikkeuksellisen kuivaa.

Metsäpalovaroitus jatkuu suuressa osassa maata vapun yli, joten avotuletekoa on syytä välttää vappuna.

Liikenteen meteli! Avokonttorin jatkuva kälätys! Koulujen ja päiväkotien korvia huumaava rallatus! Melua on moneksi ja melkein kaikkialla.

Yhä useampi suomalainen altistuu melulle ja sen aiheuttamille terveyshaitoille, eikä tilanne ole muuttumassa paremmaksi. Näin uskoo filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampuja.

– Kaupungistuminen jatkuu, asuminen tiivistyy ja liikenteen määrä kasvaa.

Ampujan mukaan terveyshaittojen riski kasvaa, kun vuorokautinen keskiäänitaso on yli 55 desibeliä. Tällä hetkellä lähes miljoona suomalaista elää liikenteen melualueilla. Helsingin asukkaista noin 230 000 asuu melualueilla.

Stressaako kaupungin melske? Listasimme Helsingin hiljaiset sopet

Melu unohtuu onkivapa kädessä

Siuntiossa sijaisevan järven rannalla on hiljaista. Rannalla oleva laituri on yksi muusikko Pami Karvosen lempipaikoista. Tänne hän tulee ongelle, kun melu ja kiire meinaavat ottaa ylivallan.

Terveellinen ruoka ja liikunta puhuttavat paljon, mutta Karvonen ihmettelee, miksi ihmiset eivät ole kiinnostuneita melusta ja sen aiheuttamista haitoista.

– Unohdamme että meillä pitäisi olla myös hiljaisuuden kuntojakso.

Karvonen vannoo hiljaisuuden korvamadon nimeen. Suomeksi se tarkoittaa rauhoittumista onkimalla. Karvonen huomaa eron, kun hän palaa onkireissun jälkeen takaisin kotiympyröihin. Hiljaisuudessa vietetyn ajan jälkeen ympärillä tuntuu olevan valtavasti ääniä.

– Joka suunnasta kuuluu tikitystä ja piipitystä, huminaa ja kohinaa, jotka eivät ole luonnon ääniä, vaan ihan mekaanisia ääniä.

Veden liike ja luonnon äänet muodostavat kokonaisuuden, jolla on ihmistä hoitava vaikutus, Karvonen kuvailee.

Melulla on lukuisia haittavaikutuksia

Tutkija Outi Ampujan mukaan jatkuvalle melulle altistumisesta aiheutuvien terveyshaittojen lista on pitkä: keskittymiskyvyn heikkeneminen, sydän- ja verisuonitaudeille altistuminen, stressi, univaikeudet, lyhytkestoisen muistin heikkeneminen, lukemaan oppimisen hidastuminen, kuulon ja immuniteetin heikkeneminen…

Ongelmaa vaikeuttaa kaiken lisäksi se, että ihminen ei välttämättä huomaa sitä, että häiritsevät äänet vaikuttavat omaan elämään ja terveyteen.

– Elimistö ei totu jatkuvaan liikenteen meteliin, joka kantautuu esimerkiksi kadun puolella sijaitsevaan makuuhuoneeseen. Melun vuoksi elimistö ei pääse unen aikana kunnolla lepäämään vaikka itse ajattelisi, että melu ei haittaa, Ampuja kuvailee.

Löydä oma elämänrytmisi

Pami Karvosen tärkein oivallus ongella on ollut se, että kaikessa tekemisessä on oma rytminsä. Sisäinen rytmimme eli pulssi ja hengitys rauhoittuvat hiljaisuudessa nopeasti.

Tärkeintä olisi löytää ja sitten ylläpitää omaa, ainutlaatuista rytmiä läpi elämän – niin arjen kiiressä kuin vapaallakin.

– Jos rytmi vaihtuu koko ajan, niin luulen, että siinä on yksi syy miksi stressaantuu. Jopa pienten asioiden tekeminen tuntuu raskaalta, jos oma rytmi puuttuu.

Laiturinnokassa seisoessa katse keskittyy veden pinnassa kelluvaan kohoon. Karvoselle nimenomaan veden liikkeen katselu on onkimisessa tärkeintä. Kalan saaminen on aivan sivuseikka.

– Monella onkijalla ei ole edes koukkua siimassa, Karvonen paljastaa.

Tuoreet kansanedustajat jonottivat tiistaina eduskunnan käytävällä valtakirjan tarkastukseen.

Tunnelma oli juhlava ja hymy oli herkässä. Kuvaajien kamerat räpsyivät ja kansanedustajat ottivat selfieitä. Ensimmäinen kerta piti tallentaa muistoihin.

Jonossa seisoivat myös keskustan Eeva Kalli ja sosiaalidemokraattien Eveliina Heinäluoma. Kalli sai Satakunnan vaalipiiristä yli 6 700 äänen saaliin, Heinäluoma taas keräsi Helsingissä lähes 9 500 ääntä.

Molempien keräämä äänimäärä on kova ensimmäistä kertaa ehdolla olevalle ehdokkaalle. Eeva Kalli sai vaalipiirissään neljänneksi eniten ääniä keskustan murskatappiosta huolimatta. Eveliina Heinäluoman menestystä puolestaan siivitti demareiden hyvä kannatusvire.

Molemmat ovat poliittisen viestinnän asiantuntijoita. Kallia, 36 ja Heinäluomaa, 31 yhdistää paitsi entinen työnantaja, vaikuttamiseen erikoistunut viestintätoimisto Miltton, myös kansanedustajana pitkään toimineet isät.

Eeva Kallin isä Timo Kalli (kesk.) istui eduskunnassa seitsemän kautta, yhteensä 28 vuotta ennen luopumistaan. Euroopan parlamenttiin pyrkivä Eero Heinäluoma (sd.) 16 vuotta.

Sukunimestä voi olla apua, mutta myös haittaa

Suurin osa äänestäjistä seuraa politiikkaa vain satunnaisesti, joten valmiiksi tutusta sukunimestä on vaalikampanjassa etua. Kallin nimi oli jo brändi Satakunnassa, kuten myös Heinäluoman Helsingissä.

– On varmaan ollut hyötyä siitä, että nimi tunnistetaan. Siinä on tiettyä kiinnostavuutta. On myös ollut niitä, jotka eivät Kallin nimestä innostu. Enemmän siitä on kuitenkin ollut hyötyä, Eeva Kalli sanoo.

Pelkällä sukunimellä ei eduskuntaan silti päästä, vaan valituksi tulemisen eteen on joutunut tekemään tiukasti töitä.

Eveliina Heinäluoma uskoo, että tutun sukunimen takia ihmiset ovat huomanneet hänet helpommin, mutta Helsingin valtuustossa tehty työ on lopulta vaikuttanut äänestyspäätökseen.

– Jokaisen on kyettävä itse vakuuttamaan äänestäjät puolelleen. Vaaleissa arvioidaan, miten oma persoona ja teot puhuttelevat ihmisiä, Heinäluoma korostaa.

Politiikan tutkija Jenni Karimäki sanoo ehdokkaan olevan äänestäjälle helpommin lähestyttävä, kun nimi tuntuu tutummalta. Mutta osa äänestäjistä saattaa suhtautua myös kriittisesti: pyrkiikö ehdokas läpi isän tai äidin tekemisillä.

– Jos vanhempi on ollut politiikassa ristiriitainen, mielipiteitä jakava hahmo, sukunimestä voi olla haittaakin. Se, että vanhempi on ollut kansanedustaja, ei ole yksiselitteisesti onnea ja auvoa tuova tekijä, Karimäki huomauttaa.

Ääniä ei voi testamentata, mutta kummasti tuttu nimi kiinnostaa

Äänten ei pitäisi periytyä demokratiassa. Silti vasta valitussa eduskunnassa on kymmenen kansanedustajaa, joiden isä tai äiti on ollut kansanedustaja.

Eeva Kallin ja Eveliina Heinäluoman lisäksi uutena menivät läpi Ole Norrbackin poika Anders (r.), Juhani Sjöblomin tytär Ruut (kok.) ja Jyrki Yrttiahon poika Johannes (vas.). Paikkansa uusivat Kari Urpilaisen tytär Jutta (sd.), Jouko Skinnarin poika Ville (sd.), Aaro Lintilän poika Mika (kesk.), Arvo Sainion tytär Ritva "Kike" Elomaa (ps.) ja Elisabeth Rehnin tytär Veronica Rehn-Kivi (r.). SDP:n Anneli Kiljunen on kansanedustaja jo kolmannessa polvessa.

Lisäksi muutama muukin nykyisen tai entisen kansanedustajan vesa yritti eduskuntaan, mutta ei tullut valituksi.

Kun vertaa, mistä Timo ja Eeva Kalli keräsivät äänensä, näyttää siltä, että ne ovat tulleet pääosin samoista kunnista. Tytär Eeva sai nyt 2 500 ääntä enemmän kuin isä Timo vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

– Varmaan Eeva houkutteli sellaisia koulutettuja naisia, joita minä taas en tavoittanut. Meillä oli käsitys ennen vaaleja, että hän voisi saada kaksi kolmasosaa äänistäni, Timo Kalli arvioi.

Eero Heinäluoma toteaa kujeillen, että hänelle olisi ollut vaikea pala, jos tytär olisi saanut ensi yrityksellä enemmän ääniä kuin isä viime vaaleissa. Eveliinalle jäi kiinni kurottavaa runsas kaksi sataa ääntä. Ainakin yhden äänen voi laskea isän ansioksi.

– Kiersimme yhdessä lauantaina ennen vaaleja, ja yksi ihminen tuli sanomaan, että hän äänesti minua, siis numeroa 228. Mutta sehän oli Even numero eduskuntavaaleissa, Eero Heinäluoma kertoo hymyillen.

Timo Kalli kertoo jännittäneensä tyttären valintaa yhtä paljon kuin omaansa. Hän oli keräämässä tämän vaalimainoksia pois tien varsilta, kun kuuli autoradiosta ennakkoäänien tulokset, joista läpimeno kävi selväksi.

– Äänimäärä yllätti minut. Hyvä tulos, kyllä siihen pitää tyytyväinen olla.

Eero Heinäluoma taas oli vaali-iltana vieraana Ylen tuloslähetyksessä, jossa juontaja Matti Rönkä kiusoitteli häntä, että nyt isä näyttää halkeavan ylpeydestä.

– Tuntui hienolta, että oma tytär tulee jatkamaan työtä. Iloitsen hänen puolestaan, koska eduskunta on erinomainen työpaikka toimia ja vaikuttaa.

Politiikan korkeakoulu jo kotona

Vaikka äänet eivät periydy, niin halu vaikuttaa periytyy.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijan Jenni Karimäen mielestä suurin hyöty kansanedustajaksi mielivälle poliitikon lapselle on mahdollisuus oppia politiikan tekemistä jo kotona.

Eeva Kalli ja Eveliina Heinäluoma ovat päässeet seuraamaan läheltä vanhempiensa työtä politiikassa.

Mukaan on tarttunut tietoa siitä, miten luodaan tukiryhmiä ja verkostoidutaan eri yhteistyötahojen kanssa. Kaikkia nämä ovat keinoja, millä tulet valituksi. Kokemusta voi käyttää hyväkseen kampanjassaan.

– Uskon, että tästä on huomattavaa hyötyä. He lähtevät puoluetyöhön mukaan ihan eri lähtökohdista. Heillä on kokemusta ja tietoa, mitä ei ole ehdokkaalla, joiden vanhemmat eivät ole kiinnostuneita politiikasta, Karimäki toteaa.

Isät eivät ole osallistunut suoraan tytärtensä Eevan ja Eveliinan vaalikampanjaan. Toki taustakeskusteluja on käyty ja tarpeen vaatiessa neuvoja annettu, mutta Timo Kalli ja Eero Heinäluoma ovat pysytelleet hienotunteisesti taustalla.

– Hän ymmärsi olla aika viisaasti taka-alalla, kun ilmoitin lähteväni ehdolle. Ymmärsi, että tämä on minun ehdokkuuteni, Eeva Kalli sanoo.

Isä ja tytär Heinäluoma kampanjoivat menestyksellä yhdessä kuntavaaleissa 2017, mutta nyt perinteeksi muodostunut kampanja-auto oli Eveliina Heinäluoman käytössä. Eero sai autoon pienen mainoksen ensi kuun eurovaaleihin.

Polku kansanedustajaksi vie avustamisen tai luottamustoimien kautta

Perinteinen tie kansanedustajaksi on kulkenut opiskelija- ja nuorisojärjestöjen luottamustoimien tai avustajatehtävien kautta. Monilla kansanedustajilla on kokemusta molemmista.

Eeva Kalli on toiminut pääministerin neuvonantajana ja elinkeinoministerin avustajana.

– Suurin osa työurastani on liittynyt jollain tavalla yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, vain hieman eri vinkkelistä. Keskeistä on ollut, että seuraa politiikkaa, ymmärtää miten päätöksiä valmistellaan ja tehdään sekä tuntee ihmisiä, Eeva Kalli kertoo.

Eveliina Heinäluoma taas on edennyt poliittisella urallaan hakeutumalla Helsingin valtuustoon. Kunta-, liikenne- ja kaavoitusasiat kiinnostaisivat myös eduskunnassa, joten Heinäluoma haluaisi hallintovaliokuntaan. Eeva Kalli taas kokee talousvaliokunnan olevan parhaiten lähellä omaa osaamistaan.

Kalli ja Heinäluoma sanovat, ettei heille tuputettu politiikkaa tai tiettyä puoluetta kotona, vaan he kiinnostuivat yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta opiskelijapolitiikan kautta. Keskusta ja SDP olivat heille lopulta luonnollinen valinta.

– Poliittiseen heräämiseeni vaikutti oleellisesti Tarja Halosen valinta presidentiksi. Se oli nuorelle tytölle vaikuttava kokemus, Eveliina Heinäluoma muistelee.

Jenni Karimäki kertoo, että vaalitutkimusten mukaan vanhempien puoluekanta periytyy herkästi myös sellaisissa perheissä, joissa poliittinen vaikuttaminen ei kiinnosta. Tätä taustaa vasten näyttää luontevalta, että vaikuttaminen kanavoituu saman puolueen kautta, mitä vanhempi edustaa.

Työn ylä- ja alamäet nähnyt tietää, mitä odottaa

Monessa suvussa voi olla lääkäreitä, opettajia tai näyttelijöitä useassa sukupolvessa. Kansanedustajan toimi ei varsinaisesti ole ammatti vaan luottamustehtävä, mutta moni politiikkaan lähtevä tekeekin pitkän uran, yleisesti puhutaan ammattipoliitikoista.

Eeva Kalli ja Eveliina Heinäluoma ovat nähneet läheltä kansanedustajuuden hyvät ja huonot puolet.

Välillä tulee onnistumisen hetkiä, mutta päivät ovat pitkiä, olet jatkuvasti seurannan alla ja arvostelun kohteena. Jos teet virheen, joudut julkisen myllytyksen kohteeksi.

Kansanedustaja joutuu myös tekemään kipeitä päätöksiä, jotka eivät miellytä äänestäjiä tai aina itseäänkään. Sitten pitäisi tulla vielä uudelleenvalituksi neljän vuoden välein.

– Luulen, että se ei tule minulle yllätyksenä taustani takia. Tiedostan, että kukaan ei saa läpi kaikkia tavoitteitaan, mutta jos on valmis tekemään työtä ja on pitkäjänteisyyttä, jotain asioita voi saada edistettyä tai läpi. Pitää pystyä priorisoimaan omia tavoitteitaan, Eeva Kalli toteaa.

Eveliina Heinäluoman mielestä realistinen kuva työn vaatimuksista helpottaa omaa asennoitumista.

– Omat näkemykset ja päätökset pitää pystyä perustelemaan sekä talon sisällä että ulkopuolella ja käydä kansalaisten kanssa vuoropuhelua niistä, hän painottaa.

Näillä isän neuvoilla pärjää eduskunnassa

Kun tytär on poliittisen viestinnän ammattilainen ja isä pitkäaikainen kansanedustaja, luulisi että politiikasta keskusteltaisiin ja tietoa jaettaisiin tiuhaan tahtiin.

Eeva ja Timo Kalli kertovat vaihtavansa “tilannekuvia” politiikasta. Seuraavana analysoinnin kohteena tulee olemaan keskustan vaalitappion syyt ja seuraukset.

Kallien poliittinen linja näyttää hyvin samankaltaiselta. Timo Kalli sanoo ajaneensa uransa aikana työhön ja yrittäjyyden kannattavuuteen liittyviä asioita. Myös tytär Eeva nosti kampanjakärjiksi työllisyysasteen nostamisen, työelämän joustavuuden lisäämisen ja koulutukseen panostamisen.

Timo Kalli tosin toteaa tyttärensä olevan häntä liberaalimpi.

Eveliina ja Eero Heinäluoma ovat istuneet samassa valtuustossa, mutta eivät juuri sparraile toisiaan politiikassa, kummallakin on ollut oma tontti. Eveliina on toiminut Helsingissä SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana.

Mielipiteitä toki vaihdetaan kiinnostavista asioista, mutta ei mitenkään enemmän kuin “politiikasta kiinnostuneessa keskivertoperheessä”.

Kiivaimmat linjakeskustelut he muistelevat käyneensä kymmenen vuotta sitten Eveliinan opiskeluaikaan talouskasvun tarpeellisuudesta. Tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat olleet hänelle tärkeimpiä kysymyksiä poliittisen uran aikana.

On selvää, että jälkikasvulla on oma poliittinen linjansa, eivätkä isät kuiskuttele ohjeitaan tytärten korvaan. Kysytään kuitenkin, millä keinoilla konkareiden mielestä eduskunnassa pärjää?

Kansanedustajuus ei ole pikamatka vaan enemmänkin maraton. Isojen hankkeiden maalin saattaminen tuntuu kestävän usein iäisyyden.

Eero Heinäluoma ja Timo Kalli nostavat yhteistyökyvyn ja ahkeruuden tärkeimmiksi taidoiksi eduskunnassa.

Kansanedustajan pitää pystyä kuuntelemaan kollegoiden ideoita ja olla valmis välillä auttamaan muita. Eduskunnassa myös arvostetaan asiantuntijuutta, joten oman valiokunnan asioihin pitää perehtyä.

Sitä kautta saa sekä muiden edustajien että kansalaisten luottamuksen, Heinäluoma ja Kalli painottavat.

Juttua päivitetty 28.4.2019 klo 10.33, klo 12.10 ja klo 15.39. Jutun alaotsikossa ja tekstissä kerrottiin aiemmin, että uudessa eduskunnassa on kahdeksan kansanedustajaa, joiden vanhempi on myös ollut kansanedustaja. Muutettu luvuksi ensin yhdeksän, sitten kymmenen ja lopulta yksitoista. Jutusta puuttuivat alun perin toisen polven kansanedustajat Mika Lintilä, Kike Elomaa ja Ruut Sjöblom.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto kertoi puolueen infossa, että ilmasto- ja koulutuspolitiikka olivat suurimpia teemoja, joita puoluevaltuuston kokouksessa käytiin läpi liittyen hallitusneuvotteluihin.

Haavisto sanoi vihreiden olevan valmiita myös oppositioon, jos tulevan hallituksen politiikka ei ole tarpeeksi kunnianhimoista.

Haavistoa on lisäksi ihmetyttänyt talouskysymysten puuttuminen hallitusneuvottelujen kysymysteemoista.

– Emme ole kuuluneet niihin puolueisiin, joiden kanssa hallitusneuvottelija on käynyt kahdenvälisesti keskusteluja talouspolitiikasta.

Koulutuspolitiikasta ja sen tukemisesta ei Haavisto antanut mitään summia. Suurimmaksi haasteeksi koulutusteemassa hän mainitsee koulupudokkuuden.

Työllistymisestä helpompaa – kyllä perustulon jatkumiselle

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoi, että työllisyysasteen nostamisen lisäksi on tärkeää saada läpi sosiaaliturvan uudistaminen, jotta työn tekeminen on kannattavaa.

– On tärkeää huomioida, kuinka saada esimerkiksi maahanmuuttajat ja vammaiset työllistymään helpommin.

Hän muistutti, että maahanmuuttajat ja erityisesti maahanmuuttajanaiset työllistyvät heikosti Suomessa.

Perustulokokeilun Haavisto haluaa jatkuvan.

– Haluaisimme mallin, jossa perustuloa ei kohdistettaisi pelkästään pitkäaikaistyöttömiin.

Hän mainitsee muun muassa pätkätyöläiset sekä luovan alan ihmiset, joiden vihreät haluisivat pääsevän perustulokokeilun piiriin.

"Rinteen lupaukset eivät ole vihreiden lupauksia"

Aiemmin päivällä Haavisto toppuutteli hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) intoa tukea Kemiin kaavailtua metsäteollisuuden jätti-investointia.

– Rinteen lupaukset eivät ole meidän lupauksiamme. Nyt täytyy olla malttia kaikissa näissä järjestelyissä ja vaiheissa, painotti Haavisto aiemmin päivällä tiedotustilaisuudessa.

Haavisto kertoi, että metsäteollisuuden tehdassuunnittelmat pitäisi sovittaa yhteen metsien järkevän käytön kanssa.

Hallitustunnustelija Antti Rinne antoi perjantaina puolueille eduskuntaryhmien vastattavaksi yksitoista kysymysteemaa. Eduskuntaryhmien vastausten perusteella Rinne valitsee puolueet hallitusneuvotteluihin.

Lue lisää:

Antti Rinne Ykkösaamussa: Suomen metsät kestävät Kemin jättimäisen selluhankkeen, valtio voisi myös tukea infran rakentamista

Nyt se ratkesi – Metsä Group rakentaa Kemiin 1,5 miljardin euron biotuotetehtaan

Metsä Groupin miljardi-investoinnit kiihdyttäisivät hakkuita – Tutkija: Suomen metsien kyky sitoa hiilidioksidia heikkenisi vuosikymmeniksi

Intoa työn tekemiseen olisi, mutta omaa paikkaa on vaikea löytää. Kun taustalla on esimerkiksi osatyökyvyttömyyttä ja haastava elämäntilanne, tarvitaan tukea ympäriltä. Tilanne on tuttu monelle työttömälle.

Yksi heistä on lahtelainen Mika Lindholm. Työelämä ei ole hänen kohdallaan kantanut toivotulla tavalla. Hän ollut työttömänä noin kymmenen vuotta.

– No keittiöhommia mä siinä hetken tein. Sitten ei vain tullut mitään sellaista sopivaa vastaan, niin siinä mä odottelin, että jos jotain sopivaa tulisi.

Lindholm pääsi runsas vuosi mukaan työttömien hankkeeseen, jossa työmarkkinoilta ja palveluilta näkyttömättömäksi painuneet miehet parantavat toimintakykyään yhdessä.

25–54-vuotiaille työttömille miehille suunnattu hanke hyödyntää green care -toimintamallia, jossa luonnossa tai maatiloilla olemisella on iso rooli. Lahtelaisille osallistujille green care on tarkoittanut matkaamista naapurikuntaan Hollolaan ja siellä sijaitsevalle Multamäen tilalle.

Tällä kertaa päivän ohjelmana on heinien hakeminen ja jyvien laittaminen eläimille. Välissä pidetään tauko, jonka aikana miehet syövät maatilalle kuljetetettua kouluruokaa.

Maksuttoman aterian jälkeen työt jatkuvat rakennusten kunnostamisella. Päivien pituus vaihtelee, mutta keskimäärin työmaalla vietetään neljä tuntia.

"Toimintaa, josta ei halua olla pois"

Lahden Sininauha ry:n Näkymätön mies -hankkeessa vapaaehtoisuus ja oma motivaatio ovat ratkaisevassa osassa.

– Me lähdemme tekeminen edellä ja puhuminen tulee vasta jälkeenpäin. Tulemme mielekkääseen luonto- ja liikuntatoimintaan, josta ei halua olla pois, projektipäällikkö Juha Auvinen kuvailee.

Mukaan on valittu miehiä, joilla on oma halu viedä asioitaan eteenpäin. Tekemisen lomassa kukin juttelee ohjaajien kanssa omasta tilanteestaan. Keskustelut voivat rönsyillä taloushuolista päihteisiin tai minäkuvasta yksinäisyyteen.

– Toiminnan tarkoitus on löytää kullekin oma polku työttömyydestä koulutukseen tai työmarkkinoille. Osa on päässyt eteenpäin, mutta haasteitakin riittää, Auvinen kertoo.

Jos on osatyökykyinen, on erittäin vaikea löytää työmahdollisuutta. Juha Auvinen

Hanke jää pian kesätauolle. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman hankkeen rahat ovat tiukilla, mutta työ jatkuu syksyllä. Edellisen kesätauon aikana kymmenestä miehestä kahdeksan löysi muuta tekemistä joko työkokeilujen tai koulutusten merkeissä.

Mukaan on mahdollisuus päästä edelleen. Osa miehistä on mukana muutaman päivän, osa vuoden. Hanke päättyy vuoden 2020 lopussa.

– Jos on osatyökykyinen, niin on erittäin vaikea löytää työmahdollisuutta. Heittäisin melkein hallitukselle haasteen, että mahdollistaisi paremmin osatyökykyisille työllistymismahdollisuuksia, Auvinen vetoaa.

Elämää päivä kerrallaan

Melkein nelikymppinen Mika Lindholm elää päivä kerrallaan. Nyt hän on kuntoutusprojektissa työkokeilussa ja olo on kohentunut aiemmista työttömyysajoista.

Hän kuvailee kuntoutushankkeessa mukana oloa yhdeksi tärkeimmistä asioista tämänhetkisessä elämässään. Hankkeen myötä hän kertoo päässeensä tekemään paljon sellaisia asioita, joita ei ehkä muuten olisi tullut edes miettineeksi.

– Kyllähän sitä on henkisesti ja fyysisestikin parempi olo päivän jälkeen, kun kotiin menee. Aika hyvin tämä ton pääkopan kasassa pitää, Lindholm mainitsee.

Kuuntele myös: Työttömien toimintakykyä palauttava projekti uskoo luontoympäristön ja liikunnan vaikutuksiin

Mikko Auvinen kiersi maailman kovimpia seikkailukisoja, sitten ylikunto romutti kaiken – nyt pelkkä lenkki lähimetsässä pelottaa

Varpaiden kynnet ovat vääntyneet. Ne sojottavat suoraan ylöspäin, koska jokaisen kynnen alla tykyttää valtava vesirakkula. Nilkat ovat tulehtuneet ja turvonneet kaksinkertaiseksi. Jaloilla ei pysty enää kävelemään, mutta Mikko Auvinen pakottaa pyöräilykengät jalkaansa. Urheilija ei uskonut, että keho ja mieli voivat murentua. Niin kuitenkin kävi.

Mitä sanoisit, jos lapsesi tulisi kertomaan seksuaalisesta ahdistelusta? Tässä jutussa voit kokeilla – saat myös palautetta sanavalinnoistasi

Vanhempien kannattaa puhua lastensa kanssa grooming-ilmiöstä. Ylen chattibotti haastaa sinut puhumaan asiasta. Jutun taustamateriaalina on käytetty myös nuorten todellisia kertomuksia ahdistelusta, mutta "chattibotin tarina" on kuvitteellinen.

Sietämätön salasanaruletti – löytyykö oma salasanasi huonoimpien listalta?

Maailman huonoimmat salasanat ovat "123456", "123456789" ja "qwerty". Suomalaisella salasanalistalla on enemmän ärräpäitä ja eritteitä.

Lähiruokaa hissimatkan päästä – tukholmalaisen kerrostalon asukkaat kasvattavat kaloja ja kasviksia omassa kellarissa

Asukkaita neuvovat projektinvetäjät uskovat, että lähiruokaviljely yleistyy suurkaupungeissa. Tukholmalaisen kellarin menestystuote on basilika, ja myös salaatti, sokeriherne, korianteri ja chili viihtyvät kasvilamppujen loisteessa.

13-vuotiaan hampaat katkesivat, kun Jopo murtui alta – valmistaja teki neljä vuotta pyöriä, joiden runko voi hajota kesken ajon

Veli-Matti Aalto-Setälän 13-vuotiaan pojan hampaat katkesivat, kun Jopo murtui alta. Helkama valmisti vuosina 2009-2012 Jopo3-mallin pyöriä, joiden rungossa on murtumisvaara. Pojan isä toivoo, että Jopon omistajat tarkastaisivat pyörän rungon murtumien varalta. Jopo-valmistaja Helkama muistuttaa, ettei Jopolla saa keulia.

Ukrainan presidentiksi viikko sitten valittu koomikko Volodymyr Zelenskyi on vastannut Ukrainaa ärsyttäneelle Vladimir Putinille samalla mitalla.

Sanasota sai alkunsa aiemmin tällä viikolla, kun Putin ilmoitti nopeuttavansa Itä-Ukrainan separatistialueiden kansalaisuushakemusten käsittelyä. Venäjän passi on tarkoitus saada jatkossa kolmessa kuukaudessa.

Lauantaina Putin oli jo laajentanut puheitaan. Hän sanoi tiedotustilaisuudessa Pekingissä maansa harkitsevan, pitäisikö kansalaisuusprosessia kaventää kaikille ukrainalaisille.

Zelenskyi oli aiemmin reagoinut vaatimalla uusia sanktioita Venäjää vastaan. Viikonloppuna hän näpäytti takaisin samassa hengessä.

Zelenskyi lupasi Facebookissa kahdella kielellä julkaistussa kirjoituksessa tarjota Kremlin vallan alla kärsiville venäläisille Ukrainan kansalaisuuden.

– Tiedämme hyvin, mitä Venäjän passi tarjoaa, Zelenskyi sanoi ja listasi: oikeus tulla pidätetyksi rauhallisessa mielenosoituksessa, oikeus siihen, ettei vapaita ja kilpailullisia vaaleja ole.

Zelenskyi lupasi kirjoituksessaan Ukrainan kansalaisuuden kaikille "autoritäärisistä ja korruptoituneista hallinnoista kärsivien maiden kansalaisille", mutta:

– Ennen kaikkea venäläisille, jotka kärsivät kaikista eniten.

Zelenskyin mukaan toisin kuin Venäjällä, "meillä ukrainalaisilla on sananvapaus, vapaa media ja internet."

Putin ei ole onnitellut Zelenskyitä tämän vaalivoitosta, mutta on valmis keskustelemaan tämän kanssa.

Videolla madridilainen Ángel Hernández peittelee vaimonsa María José Carrascon ja kysyy häneltä: Oletko valmis kuolemaan?

– Mitä nopeammin, sitä parempi, Carrasco vastaa.

Hernández kertoo, kuinka vaimo on pyytänyt häntä auttamaan kuolemaan jo useita kertoja.

– Olemme odottaneet, että eutanasia laillistettaisiin. Niin ei ole kuitenkaan käynyt ja siksi tämä on ainoa vaihtoehto, Hernández sanoo videolla.

Video on kuvattu huhtikuun alussa ja siinä näytetään, kun Hernández antaa vaimolleen lasin, joka sisältää myrkyllistä pentobarbitaalia. Carrasco juo lääkkeen pillillä ja kuolee sekunteja myöhemmin vuoteeseensa.

Sen jälkeen Hernández lataa videon Youtubeen ja kävelee poliisiasemalle.

Hernández täytti lähes 30 vuotta MS-tautia sairastaneen vaimonsa viimeisen toiveen, mutta nyt häntä saattaa odottaa vankila.

Hernández sai henkirikossyytteen itsemurhassa avustamisesta. Toisin kuin Suomessa, Espanjassa itsemurhan avustaminen on kriminalisoitu.

Eutanasia kuumentaa tunteita

Espanjassa sosialistipuolue PSOE on yrittänyt saada lukuisia kertoja läpi lain, joka tekisi eutanasiasta eli kuolinavusta laillisen. Viime kesänä puolue yritti muuttaa lakia niin, että eutanasia olisi laillista tietyissä tapauksissa eikä kuolemaan avustamisesta rangaistaisi. Oikeistopuolueiden hallitsemassa kongressissa lakimuutos ei kuitenkaan mennyt läpi.

Lakia on vastustanut erityisesti keskustaoikeistolainen Partido Popular.

Espanjan sunnuntaisten vaalien alla tapahtunut Carrascon avustettu kuolema nosti eutanasian jälleen tapetille ja siitä tuli vaaliteema. Alkuviikolla pidetyissä television vaalitenteissä eutanasia oli yksi niistä teemoista, joka kuumensi ehdokkaiden tunteita eniten.

Pääministeri Pedro Sánchez lupasi tiistaina, että eutanasia laillistetaan, mikäli sosialistit voittavat vaalit.

– Liikutuin syvästi, kun näin videon. Lisäksi on myönnettävä, että olen vihainen. Rankaiseminen voitaisiin välttää, jos eutanasia olisi laillinen, Sánchez sanoi viitaten Carrasccon tapaukseen.

Keskustaoikeistolaisen Partido Popularin johtaja Pablo Casado varoitti, että eutanasian laillistaminen saattaisi johtaa tapauksiin, joissa ihmisiä tapetaan vastoin heidän tahtoaan. Liberaalin Ciudadanos-puolueen johtaja Albert Rivera on eutanasian laillistamisen kannalla.

Järjestö kampanjoi kuolinavun puolesta

Espanjassa Kunniallinen kuolema -järjestö on kampanjoinut eutanasian laillistamisen puolesta yli kolme vuosikymmentä.

Yhdistyksen Barcelonan osaston puheenjohtaja Isabel Alonso liittyi järjestöön, kun hänen äitinsä kuihtui hitaasti pois Alzheimerin taudin seurauksena.

– Äitini oli aktiivinen ja voimakastahtoinen nainen. Hän sanoi etenkin taudin alkuvaiheessa usein haluavansa kuolla ennen kuin hän on täysin avuton. Valitettavasti hän joutui kärsimään yli kymmenen vuotta ennen kuolemaansa, Alonso muistelee.

Puheenjohtaja Alonso on saapunut Barcelonan lähistöllä sijaitsevaan Hospitaletin kaupunkiin pitämään eutanasiaa käsittelevän luennon.

Paikalla on erityisesti iäkkäitä ihmisiä. Kun Alonso kysyy, moniko hyväksyy eutanasian, kaikkien kädet nousevat pystyyn.

Kunniallinen kuolema -järjestöllä on Espanjassa noin 6 000 jäsentä. Alonso kertoo, että María José Carrascon tapauksen jälkeen uusia jäseniä on liittynyt järjestöön ennätysmäärä.

– Suurimmalla osalla jäsenistä on jonkinlainen omakohtainen kokemus läheisestä, joka on vaikean sairauden vuoksi toivonut ennenaikaista kuolemaa, Alonso sanoo.

Lakimuutos alensi rangaistuksia

Ensimmäistä kertaa eutanasiasta alettiin Espanjassa keskustella jo 20 vuotta sitten, kun neliraajahalvaantunut galicialainen Ramón Sampedro yritti saada ensin tuomioistuimelta lupaa eutanasiaan. Myöhemmin hän vetosi myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Sampedro oli ensimmäinen espanjalainen, joka anoi virallisesti lupaa eutanasiaan. Lupaa ei myönnetty, ja Sampedron ystävä otti riskin ja auttoi häntä kuolemaan. Ystävä kuitenkin vältti rangaistuksen, sillä todisteet eivät riittäneet hänen tuomitsemiseensa.

Sampedron elämästä on tehty myös Alejandro Amenábarin palkittu elokuva Meri sisälläni.

Kunniallinen kuolema -järjestö sai Ramon Sampedron kuoleman jälkeen aikaan lakimuutoksen, jossa huomioidaan avusteinen kuolema. Lakiin tehdyn lisäyksen mukaan kuolinavun antajaa ei rankaista tiukimman lainsäädännön mukaan. Tuomion voi myös antaa ehdonalaisena, mikäli voidaan todistaa, että eutanasia on toteutettu sen kohteena olleen ihmisen toiveesta.

Isabel Alonson mukaan myös María José Carrascon aviomiehen Ángel Hernándezin uskotaan selviävän lopulta muutaman vuoden ehdonalaisella vankeustuomiolla.

Euroopassa aktiviinen eutanasia on sallittu on ainoastaan Belgiassa, Hollannissa ja Luxemburgissa, ja sen saa tehdä ainoastaan lääkäri. Sveitsissä on sallittu avusteinen eutanasia eli ihmisen pitää kyetä itse ottamaan kuolemaan johtava aine.

Vuonna 2017 tehdyn mielipidemittauksen mukaan 84 prosenttia espanjalaisista kannatti eutanasian sallimista.

Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 18 saakka. Tervetuloa mukaan.

Juttua on korjattu 28.4.2019 klo 7.40: Toisin kuin jutun otsikossa ja kuvatekstissä alunperin kirjoitettiin, Hernández on saanut syytteen itsemurhan avustamisesta. Itsemurhassa avustamisesta säädetään Espanjan rikoslaissa henkirikoksia käsittelevässä luvussa. Otsikossa luki alunperin, että Hernández sai syytteen murhasta.

Juttua on muokattu 28.4. klo 9.09: Vaihdettu termi armomurha kuolinavuksi.

Lue lisää:

Kaksipuoluejärjestelmän aika Espanjassa on ohi, mutta onnistuuko hallituksen muodostaminen vieläkään? – Viisi kysymystä Espanjan vaaleista

Moottoriveneen naismatkustaja on kuollut onnettomuudessa Venäjällä.

Nainen kuoli sairaalassa Pietarissa sen jälkeen, kun kahdeksan matkustajaa pelastettiin Suomenlahdella kaatuneesta veneestä.

Moottorivene kaatui ja alkoi upota Pietarin kaupunkiin kuuluvan Kissasaaren (Kanonerskij ostrov) edustalla myöhään lauantai-iltana, kertoo venäläinen uutistoimisto Tass.

Pelastajat saivat tuotua kahdeksan matkustajaa maihin. Yhteensä matkustajia oli yhdeksän, ja heistä yksi on yhä kateissa.

Viisi ihmistä on edelleen sairaalassa ja kaksi on päästetty kotiin.

Venäjällä on aloitettu tapauksesta rikostutkinta turvallisuusmääräysten rikkomisesta. Onnettomuuden saattoi aiheuttaa kova tuuli, viranomaislähde kertoo Tassille.

Suomi on kruunattu kaksi kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n World Happiness Report -vuosijulkaisussa. Sen sijaan tunnetasolla Suomi jää kauaksi maailman onnellisimmasta kärjestä, ilmenee Gallup-yhtiön kyselytutkimuksesta.

YK:n raportissa maiden sijoitus listalla perustuu eri maissa tehtyyn kyselyyn, jossa vastaajat arvioivat onnellisuuden astetta. Gallup puolestaan selvitti ihmisten positiivisia ja negatiivisia tuntemuksia.

Tutkimuksessa selvitettiin, oliko haastateltava esimerkiksi nauranut tai saanut arvostusta osakseen edellisen päivän aikana – tai tuntenut kipua tai huolta, jos selvitettiin ikäviä tuntemuksia.

Eniten positiivisia tuntemuksia koetaan selvityksen mukaan Latinalaisessa Amerikassa. Kolmen kärjessä ovat Paraguay, Panama ja Guatemala.

Vähiten positiivisia tuntemuksia koettiin Afganistanissa, Jemenissä ja Valko-Venäjällä.

Suomi vahvasti keskinkertainen

Tuntemusten toisessa ääripäässä, negatiivisissa tuntemuksissa Saharan alueen valtiot vetivät pisimmän korren. Eniten pahaa oloa oli Tshadissa ja naapurivaltio Nigerissä. Myös Irak, Iran ja palestiinalaisalueet mahtuvat kärkikymmenikköön.

Negatiiviset tuntemukset loistavat poissaolollaan entisissä neuvostomaissa. Azerbaidzhan ja Kirgisia ovat listauksen kärjessä. Huolettomaan tusinaan mahtuvat myös Ruotsi ja Viro.

Neuvostoliiton vaikutuspiiriin kuuluneissa maissa tunnetaan tunteita suuntaan tai toiseen ylipäänsä niukasti. Yhteenlasketusti hyviä ja huonoja tunteita koetaan eniten Nigerissä, Filippiineillä ja Liberiassa.

Gallupin raportissa Suomea ei mainita erikseen, sillä maa ei sijoitu yhdelläkään listauksella kärkitusinaan. Raportissa olevien karttojen värikoodausten perusteella Suomi vaikuttaisi sijoittuvan monella mittarilla keskikastiin.

Googlaamalla sanat ilmainen ämpäri, rävähtää ruudulle yli 300 000 linkkiä. Eipä ihme, että aina kun suomalaiset jonottavat jotakin, näkyä kutsutaan ämpäri-ilmiöksi.

Mistään ei kuitenkaan löydy tietoa kuka keksi ämpärirakkauden. Oikeita vastauksia lienee useampikin.

Se tiedetään, että Suomen tunnetuin ja ahkerin ilmaisten ämpäreiden jakaja on halpakauppaketju Tokmanni. Mutta saako se ensimmäisen jakajan titteliä?

Tokmannin sijoittajasuhde- ja viestintäpäällikkö Maarit Mikkonen kertoo, että yrityksen käsityksen mukaan ilmaisten ämpäreiden jakelu alkoi vuonna 1992 Vapaa Valinta -myymälän avajaisissa Pirkkalassa. Vuonna 2004 Tokmanni osti 35 Vapaa Valinnan myymälää ja liitti ne Tokmanniin.

Idea ämpärijaosta tuli Mikkosen mukaan Vapaa Valinnan osto-organisaatiossa 1990-luvulla työskennelleeltä Terho Torkkelilta.

Tokmanni on jakanut vuosien varrella jo noin 300 000 ilmaisämpäriä. Suurin erä, 23 000 yllätysämpäriä, jaettiin toukokuussa 2015. Tuolloin ketjun 150. liike avattiin Loviisassa.

44 ämpäriä jokaiselle lapselle

Suomessa muovisankoja valmistaa kaksi tehdasta: Orthex Lohjalla ja Vanttilan Muovi Punkalaitumella. Yhteensä niissä valmistuu vuodessa 2,2 miljoonaa ämpäriä.

Lukua voi havainnollistaa vaikkapa laskemalla ämpäreiden määrän syntyvyyteen verrattuna. Viime vuonna syntyi 47 307 lasta, joten vuodessa valmistui 44 ämpäriä per pienokainen.

Sankoja syntyy tehtaalla kolme minuutissa eli tuhat kuudessa tunnissa.

Vanttilan Muovin toimitusjohtajan Risto Mikkosen mukaan räjähtäneen ämpäri-ilmiön takana on etenkin tuttu kauppaketju.

– Yksittäisiä tempauksia on toki ollut aiemmin, mutta Tokmannilta se lähti lentoon.

Mutta kuka ehti ottaa ämpärit houkuttimeksi ensimmäisenä? Kenties Raketti-Anttila, sillä Kyllikki Helminen oli ihmettelemässä ilmaisten ämpäreiden aiheuttamaa jonoa jo vuonna 1982 Keravan keskustassa silloisen Anttilan tavaratalon avajaisissa.

Helminen muistaa, että jono kesti pari tuntia, kun jaossa oli tuhat ilmaista muovisankoa.

Raketti-Anttilan nimellä tunnettu tavaratalo avattiin vuonna 1979 ja se suljettiin elokuussa 2014 Keskon lopettaessa koko Anttila-ketjun. Nyt tavaratalo aiotaan purkaa uudisrakentamisen tieltä.

Suomesta löytyy kuitenkin ainakin yksi kauppa, missä ämpäreitä jaettiin vieläkin aiemmin.

Vapaa Valinta sittenkin?

Vapaa Valinnan historiaa selvittäessä alkaa selvitä, että ämpäreitä olisi siellä jaettu jo vuonna 1979 tai 1980.

Vapaa Valinta ketju sai alkunsa vuonna 1974, kun Juha ja Paula Malminen perustivat Nokian Tekstiilin eli 150 neliöisen vaatekaupan Nokialle. Taustayhtiön nimeksi tuli Notex-yhtiöt Oy ja siitä kasvoi 30 vuodessa 35 myymälää käsittänyt Vapaa Valinta -ketju.

Täytyi oikein varoa, että innokkaat ihmiset eivät talloneet toisiaan Juha Malminen

Notexin myytyä Vapaa Valinnan Tokmannille, yhtiö on keskittynyt kiinteistösijoituksiin. Yhtiön hallituksessa istuu edelleen sen perustaja Juha Malminen. Hän vahvistaa, että Vapaa Valinnan kaupallinen johtaja Terho Torkkeli keksi ilmaisämpäritempauksen.

Vapaa Valinnoissa perusämpäreihin liimattiin tarra "Olen tulossa Vapaa Valinnasta".

– Se oli yllättävän tehokas myymälän aukaisujippo. Minun hallinnassani jaettiin ämpäreitä 34 myymälän avajaisissa ja väkeä tuli pilvin pimein. Täytyi oikein varoa, että innokkaat ihmiset eivät talloneet toisiaan ämpärijonoissa, muistelee Malminen.

Täsmällisen tarkkaa ajankohtaa ensimmäiselle ämpäritempaukselle Juha Malminen ei pysty määrittelemään.

– Eläkeläisellä on muisti mennyt heikoksi ja jos se olisi tarkka, niin sanoisin. Mutta jossain 70-luvun lopulla tai 80-luvun alussa, niillä hujakoilla niitä alettiin jakaa. Saattoi olla jo 1979.

Vapaa Valinnoissa jaettiin aina tuhat ämpäriä avajaisissa ja kerran tuli moitteita.

– Että ei niitä ämpäreitä ollut tuhat, kun ne loppuivat liian nopeasti. Niinpä jatkossa laitoimme tuhat ämpäriä eli monta kärryllistä ikkunan taakse nähtäväksi.

Vaalien alla ämpäreitä jakoivat ainakin vihreät, perussuomalaiset ja keskustapuolue. Juha Malminen

Ämpäreiden vetovoimaa lisäsi niiden sisältö. Vapaa Valinnoissa puolilleen täytetyistä sankoista löytyi muun muassa kemikaalivalmistajien näytepulloja, sukkia ja tekstiilejä.

– Sellaisiakin tyyppejä oli jotka ämpärin saatuaan työnsivät sen auton peräkonttiin, vaihtoivat äkkiä vaatteita ja lähtivät hakemaan toista ämpäriä.

Juha Malminen iloitsee, kun ämpärijippo on edelleenkin käytössä vaikka missä.

– Eduskuntavaalien alla ämpäreitä jakoivat ainakin vihreät, perussuomalaiset ja keskustapuolue.

Nilsiässä ämpärihuuma iski 1987

Yksi varhaisimmista ilmaisten ämpäreiden jakoperinteestä alkoi 32 vuotta sitten eli vuonna 1987 Nilsiässä, Pohjois-Savossa. Tuohon aikaan Nilsiä oli maatalouspitäjä, jossa asui noin 7 000 ihmistä. Vuonna 2013 Nilsiä yhdistettiin Kuopion kaupunkiin ja siitä tuli Kuopion 50. kaupunginosa.

Ämpäreitä Nilsiässä jakanut kauppias Sakari Puustinen löytyy nyt Jyskän Varastomyymälästä Jyväskylästä.

– Meillä valmistui vuonna 1987 Nilsiään Säästöhalli Heiluri ja siellä aloitimme ämpärihomman ja se osoittautui yllättävän hyväksi. Siihen aikaan Säästöhallissa oli päivässä enemmän kävijöitä, kuin koko pitäjässä oli asukkaita. Varmaan pari tuhatta sankoa jaettiin sinä päivänä, Puustinen muistelee.

Ämpäreiden jakoidea syntyi pienessä aivoriihessä, jossa haluttiin keksiä jotain erilaista Nilsiän ensimmäisen halpakaupan avajaisiin.

– Vuosien saatossa ämpäreitä jaettiin aina jos oli isot synttärit tai markkinatapahtuma. Se puri vuodesta toiseen hyvin ja nyt se on todella yleinen kaikilla ketjuilla ja liikkeillä.

Uutena tempauksena Kuopiossa Tasaraha-kaupan lopettajaisissa torin vieressä kokeiltiin muovikassien jakoa.

– Annettiin kassi ovella kaikille asiakkaille ja sen sai kerätä täyteen mitä tavaraa hyvänsä. Kassalla kassista peritään tasan kymppi. Aamusta iltaan oli torilla 300 metrin jono.

Aamusta iltaan oli torilla 300 metrin jono. Sakari Puustinen

Sakari Puustinen itse ei ole jonottanut koskaan ämpäreitä, mutta tunnustaa käyneensä vakoilemassa muiden tekemisiä.

– Missä ämpäri on jaossa, niin siellä on porukkaa heti aamusta kovasti. Yksinkertainen juttu on purrut jo monta kymmentä vuotta, joten varmaan se jatkuu.

Samaa mieltä on kauppiaana Sakarin työtä jatkava poika Timo Puustinen.

– Ämpärijuttua käytetään paljon jo vitsinä, ei se ikinä häviä minnekään.

Ämpärirakkaus hyvin suomalainen ilmiö

Kovinkaan järjellisiä ja varsinkaan tieteellisiä syitä suomalaisten suhteesta ämpäriin ei toistaiseksi löydy. Vuonna 2016 YleX päätyi kiteyttämään ämpäri-ilmiön otsikolla Suomalaiset rakastavat ämpäreitä, eikä ihme – ovathan ne ihan parasta ikinä.

– Mielestäni ämpärirakkaus on täysin suomalainen ilmiö. Sanko on helppo joka kodin käyttötavara ja kaikilla on sille käyttöä. Se on hyvä tuote jakaa, helppo kantaa ja sitä voi käyttää kassina. Se on hyvä mainosväline ja sen verran iso, ettei sitä pakata käsilaukkuun piiloon, analysoi Hanna Kukkonen Orthexilta.

Yhtä hyvin toimisi vessapaperin jako. Timo Puustinen

Maaliskuisessa Ilta-Sanomien kyselyssä 87 prosentilla vastanneista oli kotonaan ämpäri. Sitä yleisempi käyttöesine kodeissa oli vain muovinen pakasterasia.

– Monia kiinnostaa saada ilmainen ämpäri, vaikka se olisi euron tai 50 sentin arvoinen, pohtii Sakari Puustinen.

Timo Puustinen nauraa, että varmaan yhtä hyvin toimisi vessapaperin jako. Ämpäri on myös arkinen käyttötavara.

– Jos ämpäri on ehjä, niin sitä ei hävitä ikinä. Edelleenkin Säästöhalli Heilurin ämpäreitä on käytössä eri puolella Savoa.

Huhtikuussa Äänekosken Tokmannin avajaisissa ollut Martti Luopa pohti myös suomalaisten ämpärivillitystä.

– En tiedä onko se ahneutta vai onko se imagojuttu, että pitää jonottaa, kun saa ilmaiseksi.

Ämpärin värillä on väliä

Kauppojen hyllyillä löytyy nykyisin muovisankoja monissa eri väreissä ja teollisuuden edustajien mukaan niitä saa melkein kaikissa mahdollisissa väreissä.

– Kausivärit ovat hyvin kysyttyjä. Myydyin väri vuodesta toiseen on kuitenkin perinteinen valkoinen, muistuttaa Hanna Kukkonen Orthexilta.

Nykyisin Tokmannin myymäläavajaisissa jaettavat yllätysämpärit ovat punaisia, mutta takavuosina niitä jaettiin muissakin väreissä.

– Erilaisissa tempauksissa vaihdellaan edelleenkin värejä. Olemme jakaneet tai arponeet sinisiä ämpäreitä, Black Fridayn aikana mustia ja viime vuoden Pride-tapahtumassa 300 sateenkaaren väristä ämpäriä, luettelee Maarit Mikkonen.

Ämpäreiden tuotantomäärään ilmaistempauksilla ei ole merkitystä, sillä suurin osa ämpäreistä myydään ihan normaalisti vähittäiskauppojen kautta. Ilmaiset ämpärit on varsin pieni osuus kokonaisuudessa.

Meriin hylätyistä kalaverkoista ämpäreitä

Muovisankoa parjataan usein valmistusmateriaalin vuoksi, eikä sitä pidetä ympäristötietoisen ykkösvalintana. Niinpä ämpäreiden on mukauduttava aikaansa.

Suomalaiset kierrättävät elintarvikepakkauksia ja niistä syntyy uutta raaka-ainetta. Iso osa ämpäreistä tehdään jo kierrätysmuovista. Valkoisia ämpäreitä elintarvikekäyttöön eli esimerkiksi marjastukseen tehdään neitseellisestä muovista. Kesäkuusta alkaen elintarvikemuovista tehdyn ämpärin tunnistaa pohjaan painetusta lasi & haarukka -symbolista.

Kierrätysmateriaalista tehdyt sangot ovat yleensä mustia tai tummanharmaita. Huhtikuussa kauppoihin tuli ensimmäinen erä tummanvihreitä vanhoista kalaverkoista tehtyjä ämpäreitä. Käyttämällä vanhat kalaverkot hyväksi raaka-aineena ehkäistään niiden joutumista luontoon.

Euroopan rannikoilta kerätystä muoviroskasta 17 prosenttia on vanhoja kalaverkkoja. Maailman meriin jää kilometrikaupalla kalaverkkoja ja isoja trooleja. Taustalla on paitsi huonosti hoidettu jätehuolto myös välinpitämättömyys.

Verkoista valmistetun kierrätysmuovin hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin neitseelliseen muovin.

Vinkkejä ämpärin käyttöön

Vinkkejä kysyttiin paitsi jutussa esiintyneiltä henkilöiltä, myös Äänekosken Tokmannin avajaisten kävijöiltä.

• Sakari Puustinen: Vanhat ämpärit voi käyttää jouluna ja uutena ottamalla pohjan pois. Näin saadaan kynttilälle suoja ja kynttilät palavat hyvin ulkona.
• Maarit Mikkonen: Kun laittaa ämpärin raparperin alkavan kasvuston päälle, tulee makeampia raparpereja.
• Hanna Kukkonen: Pelastusrenkaan tavoin apuvälineenä veden varaan joutuneelle ja vesijumpassa jumppavälineenä.
• Maarit Mikkonen: Piknik-koreina ja hauska idea on myös ämpärijono. Sellainen saatiin aikaiseksi viime kesänä Helsinki Priden Kaivopuiston juhlassa.
• Kerttu Holmi: Ulkosaunassa pidän siinä saunatarvikkeita ja minä kudon paljon, joten minulla on ämpärissä lankoja ja puikkoja.
• Timo Puustinen: Mehustamiseen ja marjan keräämiseen, sunnuntaiaamun sankona rankoille juhlijoille, karkin keräämiseen halloweenina ja vaikka virpomiskorina.
• Maarit Mikkonen: Kesällä ämpäri on mainio tuliainen mökkivierailuilla. Sen voi täyttää esimerkiksi kekseillä, kertakäyttöastioilla, suodatinpusseilla ja tonnikalapurkeilla.
• Martti Luopa: Roskaämpärinä, marjaämpärinä ja muistan kun olin pikkupoika, niin äiti ja isä teki simaa ämpäriin.
• Maarit Mikkonen: Ämpäri on käytännöllinen pienen koiran tai kissan punnitsemisessa. Kissa pysyy paikoillaan vain ämpärin päällä istuessaan.
• Kristiina Kautto: Ensimmäisenä tuli mieleen käyttää siivousämpärinä.
• Keijo Liimatainen: Vaikka maton pesuun kesällä, asun rannassa ja siinä on matonpesupaikat ihan vieressä.

Oletko jonottanut ilmaista ämpäriä? Ämpärivillityksestä voit keskustella jutun keskusteluosiossa 28.4.2019 klo 22 saakka.

Huone on askeettinen. Häiritseviä esineitä ei näy ja kaikki on häivytettyä. Tila hallitsee. Huoneesta avautuu rauhoittava näkymä metsään, mikä tuo mieleen Suomen.

Henri Hirvenoja on Japanin keisarillisessa palatsissa tapaamassa keisarinna Michikoa. Keisarinna istuu pitkän ja leveän pöydän toisessa päässä ja heille tarjoillaan teetä.

Tällaisessa tilanteessa japanilainen katsoisi lattiaa, olisi hiljaa ja ainoastaan nyökkäilisi. Hirvenoja sen sijaan uskaltautuu avaamaan keskustelun, sillä häneltä ei ulkomaalaisena odoteta tuntevan kaikkea japanilaisista tavoista ja etiketistä.

Keskustelua käydään japaniksi ja välillä englanniksi. Kuulumisia vaihdetaan ja perheenjäsenten vointeja kysellään.

Musikaalinen keisarinna muistaa aina mainita ihailemansa Jean Sibeliuksen. Hirvenojaa tavatessaan hänellä on joku suomalaisperheeltä saamistaan koruista, joissa on yleensä kielo, mikä muistuttaa keisariparin vierailuista Suomessa.

– Palkitsevin tilanne on se, kun näen hänen kasvoillaan hymyä ja se on aitoa. Kasvoille tulee valoa ja valoisuutta, kun hän pääsee muistelemaan niitä kauniita hetkiä, joita hänellä oli Suomessa ollessaan. Hänen kiintymyksensä Suomeen ei ole kadonnut.

Kohteliasta tapaamista neljän vuoden välein

Japanista kiinnostunut Hirvenojan perhe tutustui Japanin keisaripariin vuonna 1985, kun tuolloinen kruununprinssi Akihito ja kruununprinsessa Michiko vierailivat Suomessa. Perheen äitiä Terttu Hirvenojaa oli pyydetty kruununprinsessan seuraneidiksi.

Tapaamisen jälkeen he jatkoivat yhteydenpitoa kirjeitse. Henri Hirvenoja kertoo äitinsä olleen samalla aaltopituudella kruununprinsessan kanssa.

– Hän oli ilahtunut siitä, kuinka kruununprinsessa Michikon kiinnostus Suomea kohtaan oli niin aitoa, vilpitöntä ja innostunuttakin.

Kirjeenvaihto naisten välillä jatkui ja he kirjoittivat toisilleen perheidensä kuulumisista sekä kotimaidensa tapahtumista. Yhteydenpito jatkui Hirvenojan kuolemaan eli vuoteen 2000 asti.

Tuon jälkeen aviomies Tapani Hirvenoja jatkoi yhteydenpitoa Japanin hoviin lähettämällä uuden vuoden tervehdyksiä.

Henri Hirvenoja innostui Japanista tulevan keisariparin vierailun yhteydessä 1985. Pari vuotta myöhemmin hän lähti vaihto-oppilaaksi Japaniin. Hirvenoja vieraili ensimmäisen kerran keisarillisessa palatsissa tapaamassa keisariperheen jäseniä, kun hänen veljensä vieraili maassa vuonna 1988.

Tuon jälkeen Hirvenoja on vieraillut Japanissa usein. Mikäli hän haluaa tavata keisarinnan, hän lähestyy hovia puolta vuotta ennen matkaa. Hovi ottaa häneen yhteyttä vasta kun hän on Japanissa ja ehdottaa tapaamisaikaa.

Hirvenoja ei ehdota tapaamista jokaisella vierailullaan. Hän on ajatellut, että se on kohteliasta neljän vuoden välein.

Toisinaan keisarinna on lähettänyt henkilökohtaisen pahoittelun, jos näkeminen ei ole onnistunut ulkomaanmatkan takia.

– Keisarinna Michiko on oppitunti meille kaikille siitä, kuinka toista voi kohdella niinkin kohteliaasti, vaikka hierarkiassa ollaan täysin eri tasolla.

– Hänen läsnäollessaan uskoo maailman hyvyyteen. Ihailen hänen tapaansa ottaa ihmiset vastaan. Sydämellisempää henkilöä en ole tavannut.

Vallanvaihdosta mielenrauhaa

Japanissa on maailman vanhin hallitsijasuku. Se on ollut vallassa jo 400-luvulta lähtien.

Ensi viikolla keisari Akihito luopuu vallasta. Hän on ollut tehtävässä vuodesta 1989. Keisari ei ole jättänyt tehtäväänsä Japanissa 200 vuoteen, mutta lainsäädäntöä muutettiin terveysongelmista kärsivän 85-vuotiaan Akihiton pyynnöstä.

Keisariksi nousee kruununprinssi Naruhito. 59-vuotiaalla on ollut paljon aikaa valmistautua tulevaan tehtävään.

Vallan vaihtuessa Japanissa alkaa uusi keisarillinen aikakausi, Reiwa. Nimi muodostuu kanji-sanamerkkien sanoista "järjestys" ja "rauha".

– Rauha-sanan osasi ehkä ennalta arvatakin. Pasifistisen näkökulman lisäksi sillä tarkoitetaan varmasti myös mielenrauhaa, että kaikki jatkuu niin kuin ennenkin, sanoo Henri Hirvenoja.

Japanilaiset haluavat siirtyä uuteen aikakauteen mahdollisimman vähäeleisesti. Uudelle keisarille tehtävä ei kuitenkaan ole helppo.

– Se on eräänlainen kultainen häkki ja yksi raskaimman sarjan tehtävistä, missä joutuu elämään. Japanissa on niin paljon perinteitä, jotka aiheuttavat oman painolastinsa. Odotusarvot ovat myös korkealla, että kaikki sujuu perinteiden ja protokollan mukaan.

"Teininä tajusin, etten taida ollakaan sitä, mitä on ajateltu.

Ensimmäisen kerran aloin hahmottaa muunsukupuolisuutta, kun muunsukupuolinen ystäväni lähti prosessiin. Se avasi silmäni.

Vaikka se ei itseni kohdalla soittanutkaan mitään kelloja, näin, että on olemassa muitakin vaihtoehtoja. Binääriä voi haastaa, eikä trans tarkoita miestä mekossa, kuten olin lapsena ajatellut. Ei ole väliä, miltä näyttää. Tärkeintä on oma kokemus.

Kun aloin kyseenalaistaa sukupuoltani, aloin kyseenalaistaa kaikkea muutakin. Jos asia, jota olen pitänyt niin itsestäänselvänä, ei olekaan sitä, mitä olen ajatellut, niin mitä kaikkea muuta olen vain ottanut vanhemmiltani tai yhteiskunnalta vastaan?

Suurin kaapistatulo äidilleni oli kuitenkin se, että kerroin olevani vegaani.

Olisi hyvä, jos juridisen sukupuolen saisi korjattua jo lapsena. Panda Eriksson

Nykyinen translaki on vanhentunut. En haluaisi sanoa, että se on aikansa tuote, koska kyllä sitä kritisoitiin jo silloin, kun se astui voimaan vuonna 2003.

Suomen translaki ei kunnioita ihmisen autonomiaa. Se näkyy lain kaikissa kohdissa lisääntymiskyvyttömyydestä ikärajaan ja hoitoasetukseen.

Trasek ajaa lain kokonaisuudistusta.

Ensinnäkin pitäisi luopua lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksesta. Se ei ole mustavalkoinen kysymys. Hormonihoito jo itsessään voi tehdä ihmisestä lisääntymiskyvyttömän. Kaikki eivät halua hoitoja tai eivät kykene jostain lääketieteellisestä syystä niitä saamaan.

Lisäksi sukupuolen ilmaiseminen ja kokeminen on paljon laajempi asia kuin se, että hypätään johonkin toiseen kategoriaan. Niiden väliin mahtuu hirveän paljon erilaisia tarpeita, ja tällä hetkellä niitä ei kunnioiteta juuri ollenkaan.

Trasek ajaa myös sukupuolen juridista ja lääketieteellistä erottelua. Lain ei pitäisi määritellä lääketieteellistä puolta.

Olisi hyvä, jos juridisen sukupuolen saisi tarvittaessa korjattua jo lapsena. Lapsen pitäisi voida käyttää haluamaansa nimeä ja ilmaista haluamaansa sukupuoliroolia yhteiskunnassa. Kukaan ei aja lasten leikkaamista.

Translaki ei sido ketään muuta kuin transihmisiä. Siinä mielessä on hyvin vaikea ymmärtää, miksi kukaan vastustaisi sitä, että toinen ryhmä saisi enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä.

Translaki ei sido ketään muuta kuin transihmisiä. Panda Eriksson

Transihmiset kohtaavat erilaisia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmia. Esimerkiksi transnaiset kohtaavat huomaavasti enemmän väkivallan uhkaa kuin muut. On vaikea sanoa, onko siinä kyse naisvihasta vai transfobiasta.

Minun henkilökohtaista elämääni vaikeuttavat eniten byrokraattiset asiat. Tulee kommenttia, olenko oikeassa vai väärässä vessassa. Jos on parta ja meikkiä, saatetaan huudella perään.

Usein tilanteet ovat jälkeenpäin ajatellen hirveän koomisia. Olen jäänyt lentokentällä turvatarkastuksessa jumiin, kun naisvirkailija on kehottanut minua menemään miesvirkailijalle, ja miesvirkailija näyttää täysin panikoivalta ja huitoo takaisin naisvirkailijan luo. Jonossa on viisikymmentä ihmistä ja välissä hämmentynyt transihminen.

Niistä on tullut myöhemmin hauskoja tarinoita, mutta tottakai ne tilanteet ovat olleet siinä hetkessä hyvin ahdistavia.

Sukupuoli määritellään sen perusteella, mitä kätilö näkee jalkojen välissä. Panda Eriksson

Sukupuoli ei ole biologisena asiana yksiselitteinen. Sukupuolen juridiikka perustuu tällä hetkellä pelkästään biologiaan. Eihän kukaan tee meidän lapsille esimerkiksi mitään kromosomitestejä. Sukupuoli määritellään sen perusteella, mitä kätilö näkee jalkojen välissä.

Trasek kannattaa tällä hetkellä kolmannen sukupuolen kirjaamista lakiin. Emme ole kirjoittaneet siitä virallista kantaa, koska pitkään on ollut auki, mitä yhteisö itse haluaa.

Kaikki ovat aika pitkälti yhtä mieltä siitä, että henkilötunnuksen pitäisi olla sensitiivinen tai neutraali. Kun miettii kansainvälistä juridista perinnettä, kolmas kategoria on lakiteknisesti oletettavasti ainoa mahdollisuus. Siksi se on ehdottomasti pidettävä välitavoitteena, vaikka koko juridisen sukupuolen tarpeellisuutta voidaan pitkällä aikavälillä kyseenalaistaa.

Kolmannen sukupuolen pitäisi ehdottomasti olla ihmisen itse valitsema. Kategoriaa ei pitäisi vain lykätä syntymässä intersukupuolisille, koska silloin se ei todellakaan aja itsemääräämisoikeutta. Monet intersukupuoliset ovat kuitenkin naisia tai miehiä.

En tiedä, tajuavatko kaikki, että me ollaan oikeita ihmisiä. Panda Eriksson

Olen ollut viime kesäkuusta asti sairauslomalla uupumuksen takia. En tietenkään syytä siitä transaktivismia, mutta olen huomannut, että kyllä se uuvuttaa kovasti. Keskustelu meni vähän liian henkilökohtaiseksi. Pistin ehkä vähän liikaa itseäni mukaan.

Keskustelun taso on tappelua siitä, onko mulla ja muilla muunsukupuolisilla oikeutta olla olemassa tai onko meillä oikeutta korjaushoitoihin. Asetelma on jo lähtökohtaisesti epätasainen, jos toinen joutuu keskustelemaan oikeudestaan olla olemassa ja toisella on vain mielipide.

Nytkin eduskuntaan valittiin ihmisiä, jotka ovat transutelleet ihmisiä Twitterissä tai julkaisseet muita transfobisia kannanottoja ja mielipiteitä.

En tiedä, tajuavatko kaikki, että me ollaan oikeita ihmisiä. Ei tämä ole mikään mielenterveyskysymys tai mikään läppä.

On minun vuoroni ottaa iskut vastaan. Panda Eriksson

Yksi nuori kertoi minulle, ettei hän ikinä juo vettä koulupäivän aikana. Hänen koulussaan on vain yksi sukupuolineutraali vessa, mutta se on invavessa ja sen ovi on lukossa. Opettajat ovat sitä mieltä, ettei hän saa käyttää sitä, koska hän ei käytä pyörätuolia.

Vaikka kuinka heitettäisiin läppää pikkuasioista valittavista sukupuoliseikkailijoista, niin meillä on ihan oikeasti nuori, joka ei suostu enää juomaan vettä.

Se menee mussa niin syvälle, etten voi olla tekemättä mitään.

On minun vuoroni ottaa iskut vastaan. Minua suojeltiin silloin, kun en ollut valmis, ja haluan, että ne ihmiset, jotka edelleen kipuilevat tämän asian kanssa, saisivat olla rauhassa.

Se on etuoikeuskysymys, niin juustoisen feministiseltä kuin se kuulostaakin."

- - -

- - -

Lue myös:

Milja Suihkon mielestä nykyinen asepalvelus on epätasa-arvoinen – Asepalvelus 2020 haluaa muuttaa järjestelmän, muttei vielä tiedä miten

Janne Salakka perusti feministisen järjestön, koska "öyhöttäminen" ei edistä tasa-arvoa – Miehet ry haluaa tukea syrjittyjä ja huono-osaisia

Indonesian vaalikomissio kertoo, että yli 270 vaalityöntekijää on kuollut pääasiassa uupumukseen liittyvistä syistä.

Vaalit käytiin viime viikon keskiviikkona. Ne olivat maailman suurimmat yksipäiväiset vaalit, joissa äänioikeutettuja oli yli 190 miljoonaa ja äänestyspaikkoja yli 800 000.

Uurnilla kävi arviolta reilut 150 miljoonaa ihmistä. Jokainen täytti viisi äänestyslippua, kansallisten presidentin- ja parlamenttivaalien lisäksi paikallistason vaaleissa.

Vaalikomission mukaan monen uupumus johtuu ylipitkistä työpäivistä. Vaalityöntekijöiden on pitänyt laskea valtava määrä äänestyslippuja käsin.

Lauantai-iltaan mennessä lähes 1 900 vaalivirkailijaa oli sairastunut, kertoi vaalikomission tiedottaja Arief Priyo Susanto.

Aiheesta on uutisoinut myös talousuutissivusto Bloomberg, jonka mukaan vaalivirkailijoita on yhteensä yli 7 miljoonaa.

Vaalikomissiota arvosteltu rajusti

Tiedottaja Susanton mukaan terveysministeriö on kehottanut sairaaloita hoitamaan sairastuneita vaalityöntekijöitä huolellisesti. Valtiovarainministeriö valmistelee korvauksia kuolleiden perheille.

Indonesian vaalikomissiota on arvosteltu rajusti kuolemien takia. Oppositioehdokas Prabowo Subianton edustaja sanoi, että komissio ei ole rajoittanut työntekijöiden työmäärää riittävästi.

Sekä Subianto että istuva presidentti Joko Widodo ovat julistautuneet presidentinvaalien voittajiksi. Alustavassa ääntenlaskentassa on todettu, että Widodo voitti vaalit 9–10 prosenttiyksiköllä.

Ääntenlaskenta jatkuu yhä. Lopulliset tulokset on määrä kertoa sekä presidentin- ja parlamenttivaalien voittajat julistaa 22. toukokuuta.

Yhdysvaltalaiselle Richard Scarrylle ihmiset olivat karhuja, krokotiilejä, possuja ja virtahepoja. Niitä hänen mielestään ihmiset kadulla muistuttivat.

Värikkäissä, pikkutarkkoja yksityiskohtia vilisevissä kertomuksissa matkataan banaani- ja kynäautolla, törmäillään, rakennetaan taloja ja seikkaillaan avaruudessa.

Tutuksi tulevat Banaani-Toope, Hilda Hippo, Luru Lude, Kissalat ja Possulat.

Kaikista rakkain on kuitenkin jo vuosikymmeniä ollut pomppiva, hattupäinen Mato Matala. Lapset ovat etsineet häntä Richard Scarryn lastenkirjojen kuvista jo sukupolvien ajan.

– Mato Matala on Touhulan asukas, joka syntyi sattumalta. Lapset tykkäävät madosta, koska hän näyttää niin hassulta, on positiivinen, onnellinen ja viisas. Hän osaa hyppiä ja lentää ja voi tehdä mitä vaan, kertoo Richard Scarryn poika Huck Scarry.

Oikeasti hänellä on sama nimi kuin isällään, mutta kaikki kutsuvat häntä lempinimellä Huck. Isän mielestä vastasyntynyt poikalapsi oli kuin ilmetty Huckleberry Finn kirjailija Mark Twainin kirjassa.

Poika sai jo pienenä auttaa isää kuvien värittämisessä.

– Aloitimme värittämisen aina punaisella värillä. Kerran kysyin, että miksi? Hän vastasi, että "yksinkertaisesti minä vain pidän punaisesta", Huck sanoo ja nauraa punaisia paloautoja viliseviä kuvia.

Kun Richard Scarry kuoli vuonna 1994, Huck päätti jatkaa isänsä työtä.

Hän haluaa "pitää isänsä tarinat hengissä" ja tehdä uusia kirjoja.

"Kun isältä kysyttiin ikää, hän nosti yhden käden sormet pystyyn ja vastasi: Viisi vuotta!" Huck Scarry

Richard Scarry teki yli 300 teosta. Pelkästään Suomessa niitä on myyty 2,2 miljoonaa kappaletta.

Kirjojen suosioon löytyy monta syytä. Lempeät tarinat ovat kestäneet aikaa.

– Isälläni oli värisilmää ja sommittelutaitoa. Todellinen suosion salaisuus on kuitenkin se, että hän tykkäsi tehdä sitä mitä teki. Hänellä oli itselläänkin hauskaa piirtäessään.

"Tavaroita menee rikki. Semmoista sattuu! Nauretaan vain ja jatketaan hommia." Huck Scarry

Huumorin avulla opitaan aakkosia ja numeroita. Samalla muistutetaan suvaitsevaisuudesta ja hyvistä käytöstavoista.

– Kirjoissa kaikki ovat yhdessä. Kenellekään ei ole ongelma, onko joku iso tai pieni, vihreä tai oranssi.

– Niissä kerrotaan yhteiskunnasta, jossa ihmiset ovat kilttejä, kunniottavat toisiaan ja ovat avuliaita.

Kesäkuussa Richard Scarryn syntymästä tulee sata vuotta.

Siksi nykyisin Sveitsissä asuva Huck Scarry on tällä viikolla ollut Tammen vieraana Suomessa. Kirjankustantamo on juhlavuoden kunniaksi julkaissut kokoelman Mato Matalan onnenpäivät - Richard Scarryn suurimmat suosikit.

Kirjassa Huck kertoo lapsirakkaasta isästään.

Hän toivoo, että kaikilla lapsilla olisi isän tavoin mahdollisuus säilyttää sisimmässään uteliaisuus, ilo ja lapsenomaisuus vielä aikuisenakin.

– Isä näki hauskaa sellaisessakin, missä muut eivät nähneet mitään.

Metsä Groupin kaavailemat jätti-investoinnit heikentäisivät selvästi Suomen metsien kykyä sitoa ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia.

Näin sanoo metsien ilmastovaikutuksiin perehtynyt ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Soimakallio perustaa arvionsa Luonnonvarakeskuksen (Luke) käyttämään Mela-malliin, jolla laaditaan viralliset arviot Suomen metsien hiilinieluista.

– Se olisi merkittävä muutos. Puhutaan nielun pienentymisestä noin kolmanneksella nykyiseen verrattuna, hän sanoo.

Tätä nykyä Suomen metsät sitovat ilmakehästä hiilidioksidia noin 27 miljoonaa tonnia vuodessa. Määrä vastaa puolta Suomen kokonaispäästöistä.

Metsähakkuiden kiihtymisen myötä hiilinielu pienentyisi Mela-mallin arvion mukaan lähes kymmenellä miljoonalla tonnilla, Soimakallio kertoo.

Vaikutus ulottuisi tämänsuuruisena vähintään vuosisadan puoliväliin saakka.

Investointien jälkeenkin Suomen metsät poistaisivat edelleen ilmakehästä hiilidioksidia.

Metsien hiilivaraston kasvu kuitenkin hidastuisi selvästi, mikä on vastoin ilmastotavoitteita.

Puun käyttöön tuntuva lisäys

Metsä Group arvioi, että Kemin jättimäinen biotuotetehdas ja Rauman uusi saha lisäisivät puunkäyttöä kuusi miljoonaa kuutiota.

Metsäkonserni kertoi perjantaisessa tiedotteessaan, että puu on tarkoitus hankkia pääosin Suomesta.

Jos kaikki hankittaisiin Suomesta, hakkuut nousisivat nykyisestä 76 miljoonasta kuutiosta 82 miljoonaan kuutioon.

Hallitustunnustelija, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, arvioi lauantaina TV1:n Ykkösaamussa, että hakkuiden kasvattaminen voidaan toteuttaa ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävästi.

Rinne painotti, että Suomen pitäisi kuitenkin varautua siihen, että hiiltä sidotaan vastineeksi aiempaa enemmän esimerkiksi maaperään.

Soimakallion mukaan hiilensidontaa maaperään ollaan vasta tutkimassa ja siihen liittyy paljon epävarmuutta.

– Suhteessa kymmenen miljoonan tonnin loveen hiilinielussa, on tosi vaikea nähdä, että maaperän hiilensidonnalla pystyttäisiin kuittaamaan tätä, Soimakallio sanoo.

Metsä Group painottaa itse, että Rauman sahan myötä hiiltä sitoutuu aiempaa enemmän pitkäkestoisesti puutavaran kautta esimerkiksi rakennuksiin. Yhtiön mukaan sitoutuva määrä vastaa 0,7:ää miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Soimakallio huomauttaa, että määrä ei riitä korvaamaan metsien hiilinieluihin syntyvää aukkoa.

Suomi voi ajautua ongelmiin EU:ssa

Soimakallio on ollut mukana EU:n komission asettamassa työryhmässä, joka arvioi nk. Lulucf-asetuksen mukaisesti jäsenmaiden metsänielujen vertailutasoesityksiä.

Asetuksella EU-maat sopivat, miten hiilinielut ja metsien käytöstä aiheutuvat päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastovelvoitteissa.

Soimakallion mukaan riskinä on, että hakkuiden kasvun myötä Suomen metsät voivat päätyä tulevaisuudessa laskennallisesti päästölähteeksi.

Tällöin Suomi joutuisi pahimmillaan etsimään lisää päästövähennyksiä niin kutsutulta taakanjakosektorilta, eli esimerkiksi liikenteestä tai talojen erillislämmityksestä tai ostamaan nieluyksiköitä muista EU-maista.

Asetukseen sisältyy joustoja, mutta niihin liittyy epävarmuuksia.

EU:n komission on määrä päättää ensi vuonna jäsenmaille metsien hiilinielun vertailutasot vuosille 2021–2025. Komissio edellyttää jäsenmailta korjauksia vertailutasoesityksiin asiantuntijaryhmän arvioiden perusteella.

Suomen EU:lle toimittama ehdotus ei kelvannut sellaisenaan ehdotuksia arvioineelle työryhmälle.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan vaaditut muutokset eivät kuitenkaan vaaranna Suomen metsäpolitiikkaa.

Lue myös:

Antti Rinne Ykkösaamussa: Suomen metsät kestävät Kemin jättimäisen selluhankkeen, valtio voisi myös tukea infran rakentamista

Nyt se ratkesi – Metsä Group rakentaa Kemiin 1,5 miljardin euron biotuotetehtaan

Suomen laskelmat metsien hiilinieluista eivät kelpaa sellaisenaan EU-työryhmälle

Perjantaina Satu Hokkanen osti Lempäälän Lidlistä paistopisteeltä pussillisen luomukaurasydämiä. Kun hän seuraavana päivänä nautti kyseistä leipää, suussa tuntui pahalta.

Ilmeisesti muovinen, kova ja terävä pala oli eksynyt leivän sisälle, pelästyttäen Sadun pahanpäiväisesti.

– Pala rasahti ikävästi hampaaseen. Onneksi ei kuitenkaan terävä pinta edellä, Satu kertaa tapahtunutta.

Hän kertoo, ettei vielä ole huomannut hampaan vaurioituneen. Reklamaation Lidlin suuntaan hän kertoo kuitenkin jo tehneensä.

Kyseessä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta Sadulle, kun ruoan seassa on jotain sinne kuulumatonta.

– Joskus pakastevihannespussista löytyi lasia. Tästä on kuitenkin jo aikaa ja kyseessä oli eri kauppa.

Lidl: Vierasesinelöydökset harvinaisia

Lidlin viestintäpäällikkö Pilvi-Sisko Riikonen kertoo, että elitarvikkeisiin voi satunnaisesti päätyä sinne kuulumattomia vierasesineitä.

Hänen mukaansa raaka-aineet tarkastetaan ja puhdistetaan useaan otteeseen valmistusprosessin aikana, mutta tiukasta laadunvalvonnasta huolimatta kaikkia vierasesineitä ei valitettavasti aina havaita.

– Vierasesinelöydökset ovat kuitenkin harvinaisia ja lähes poikkeuksetta yksittäiseen tuotteeseen tai tuote-erään rajoittuvia.

Riikonen ohjaa asiakkaita ottamaan kyseisissä tapauksissa yhteyttä asiakaspalveluun sekä palauttamaan viallisen tuotteen myymälään, josta se on ostettu.

Lisäksi hän kertoo, että tapauksen selvittelyssä on aina avuksi, jos asiakas pystyy toimittamaan meille mahdollisimman tarkat tiedot tuotteesta, ostopaikasta ja ostoksen ajankohdasta.

– Suhtaudumme tuotteidemme laatua koskeviin palautteisiin aina vakavasti, ja meille on tärkeää saada tietää niistä, jotta voimme korjata mahdolliset puutteet.

Lisäksi Riikonen täsmentää, että paistopisteiden tuotteet tulevat kauppaan valmiina ja ne paistetaan myymälässä. Esimerkiksi Sadun ostaman luomukaurasydämen valmistaa suomalainen Primula.

Kun löydät ruoasta sinne kuulumattoman esineen, toimi näin

Ruokavirasto ohjaa kuluttajaa ottamaan yhteyttä pikimmiten siihen myymälään, josta tuote on ostettu, kun elintarvikkeesta löytyy vieraita esineitä.

Lisäksi kuluttajan tulee palauttaa myymälään kyseinen tuote tai pakkaus sekä siitä löytynyt esine, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Carmela Hellsten.

– Asiasta voi ilmoittaa myös oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.

Ruokavirasto kertoi aiemmin keväällä, että elintarvikkeita vedettiin markkinoilta ennätysmäärä viime vuonna Suomessa.

Ilmi tuli poikkeuksellisen paljon tapauksia, joissa elintarvikkeeseen oli päätynyt muovin, metallin tai lasin kappaleita. Nämä olivat yleensä peräisin rikkoutuneesta tuotantokoneesta.

Osassa takaisinvetotapauksista Ruokavirasto tekee tiedotteita sivuilleen.

Lue lisää:

Pienistä lasinsiruista ei ole suurta vaaraa