Kalajoen ammattiopisto Artema

Artesaanitutkinnon suorittaneet:

Metalliala

Alatyppö Niko Tapani Kalajoki, Alaverronen Sami Johannes Kalajoki, Arvola Tea Tuulikki Vihanti, Hannula Jyrki Matti Mikael Kalajoki, Isopahkala Arto Aimo Pekka Kalajoki, Isopahkala Jussi Tapio Mikael Kalajoki, Juola Joonas Juho Kustaa Kalajoki, Kaakko Tuomo Esa Johannes Kalajoki, Kahila Mika Markus Kalajoki, Koivusipilä Ville Lauri Petteri Kalajoki, Lapinoja Antti Joonas Kalajoki, Marjakangas Matias Mikael Alavieska, Nuorala Esa Veikko Valtteri Kalajoki, Peltola Riku Petteri Alavieska, Pernu Roope Jaakko Sebastian Kalajoki, Pohjola Eemi Kristian Alavieska, Suvanto Jouni Sakari Kalajoki, Takalo Tommi Ville Antero Alavieska, Tokola Joona Jussi Johannes Kalajoki

Rakennusala

Alho Markus Joni Armas Kalajoki, Hihnala Jani Joona Juhani Alavieska, Isokääntä Pasi Urho Juhani Kalajoki, Junnikkala Tuomas Kristian Uolevi Kalajoki, Jutila Teemu Joonatan Kalajoki, Jyrinki Ari-Matti Alavieska, Komulainen Ossi Pietari Kalajoki, Laakko Tuomas Eino Anselmi Kalajoki, Manninen Taneli Esa Juhani Oulainen, Niemi Joni Johannes Kalajoki, Pernu Manu Samuli Matias Kalajoki, Saari Niko-Matti Oulainen, Sauvola Joni Jaakko Kalajoki, Stenroos Janne Helmer Viljami Kalajoki, Vatunki Niko Joonas Petteri Kalajoki, Vehmas Jere Toni Tapio Alavieska, Witick Jan-Erik Kalajoki

Puuala

Joentakanen Matias Jalmari Sievi, Kauppila Veijo Samuli Kalajoki, Korkeakangas Jani Kristian Sievi, Lehtola Kari Samuli Ylivieska, Ojala Juuso Toivo Santeri Kalajoki,Perttula Ville-Veikko Juhani Kokkola, Räihälä Iida Viivi Jessica Kalajoki, Tilvis Miika Tapani Kalajoki, Vatunki Mika Esa-Matti Kalajoki

Vaatetusala

Impola Jonna Maaria Pyhäjoki, Impola Minna Marika Pyhäjoki, Juhola Lilja Irene Kalajoki, Koreneva Marina Venäjä, Timonen Tatiana Venäjä, Översti Tiina Eveliina Kalajoki

Matkailualan perustutkinnon suorittaneet:

Hongell Mia Johanna Kokkola, Jyrinki Anna Katariina Raahe, Kemi Sanna Kristiina Kalajoki, Kivimaa Milla Mari Julia Alavieska, Korhonen-Saidi Milla Maaria Ylivieska, Löytynoja Satu Marianne Kalajoki, Salmela Iina Maria Josefina Kalajoki, Tuttavainen Heli Teija Tuulia Kokkola

Aikaisemmin keväällä valmistuneet:

vaatetusala Keskisipilä Elisa Maria Kalajoki, tekstiiliala-käsityömatkailu Karjalainen Tiia Susanna Kalajoki

Nivalan ammattiopisto

Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja + ylioppilastutkinto:

Korkiakoski Lari, Nivala

Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja:

Heikkilä Jani, Haapajärvi, Hiltunen Timo, Nivala, Kolehmainen Juuso, Pihtipudas, Korkeakoski Kimmo, Haapajärvi, Lagus Anttoni, Nivala, Laitala Henri, Alavieska, Malila Sami, Nivala, Päivärinta Matias, Nivala, Takalo Tuomas, Nivala,Vehkalahti Aki, Haapajärvi

Catering-alan perustutkinto, palveluvastaava:

Vilkuna Elina, Ylivieska

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki+ ylioppilastutkinto:

Parkkinen Jonna, Sievi

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki:

Alaverronen Tiia, Ylivieska, Halvari Jonna, Nivala, Jussila Tanja, Haapajärvi, Kukkakorpi Katariina, Haapajärvi, Raasakka Jonna, Reisjärvi,Sallinen Pirjo, Haapajärvi

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja+ ylioppilastutkinto:

Hosio Sirpa, Nivala

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja:

Ahola Sirpa, Haapavesi, Halonen Jenni, Reisjärvi, Kesti Erja, Ylivieska, Kinnunen Soile, Ylivieska, Kivekäs Heini, Oulainen, Kumpumäki Arla, Nivala, Lindholm Ida-Maria, Reisjärvi, Lohvansuu Miia, Haapajärvi, Okkonen Marika, Ylivieska, Savusalo Eveliina, Haapajärvi, Översti Tiia-Riina, Alavieska

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani, kädentaitojen ohjaaja:

Ikäläinen Tanja, Nivala, Kukkola Maija, Nivala, Oja Anniina, Ylivieska, Pietikäinen Pirkko, Nivala, Rahkala Aila, Ylivieska

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani, vaatetus + ylioppilastutkinto:

Koistinen Sanni, Nivala, Mikkola Kati, Nivala

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani, vaatetus:

Holappa Susanna, Reisjärvi, Kaarela Sonja, Haapajärvi, Noponen Ulla, Nivala, Ollanketo Marjo, Haapavesi, Palokangas Johanna, Nivala, Pylväs Karoliina, Ylivieska, Saaranen Milla, Haapajärvi, Tuomaala Ulpu, Haapavesi

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja + ylioppilastutkinto:

Aitto-Oja Lassi, Haapajärvi, Mäenpää Hannu-Matti, Nivala,Saari Sami, Ylivieska

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja:

Aitto-Oja Ossi, Nivala, Aitto-Oja Teemu, Nivala, Anttila Tomi, Nivala, Eskola Mika, Nivala, Eskola Olli, Nivala, Junttila Olli, Ylivieska, Kaisto Henry, Haapajärvi, Kivioja Mikko, Nivala, Kokko Mikko, Ylivieska, Kokkonen Sami, Reisjärvi, Korkeakangas Joona, Sievi, Koski Marko, Nivala, Kreivi Jarkko, Sievi, Kreivi Jouni, Sievi, Leipälä Raimo, Haapajärvi, Luokkala Arttu, Nivala, Marjakangas Jussi, Ylivieska, Muhola Jonne, Ylivieska, Mäkinen Matti, Nivala, Niskakoski Joel, Reisjärvi, Paananen Timo, Reisjärvi, Pajukoski Antti, Sievi, Pelo Jouni, Nivala, Poikkimäki Ossi, Nivala, Pudas Vili, Ylivieska, Puurula Teppo, Reisjärvi, Rönkkö Pekka, Haapajärvi, Saarimaa Ari-Pekka, Nivala, Siermala Toni, Sievi, Sihvonen Miika, Haapajärvi, Suihkonen Jesse, Reisjärvi, Tölli Matias, Nivala, Viljamaa Jere, Ylivieska, Österberg Samuli, Haapajärvi

Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, ravintolakokki + ylioppilastutkinto:

Heittokangas Saara, Haapajärvi

Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, ravintolakokki:

Arvola Jaakko, Nivala, Erkkilä Mikko, Haapajärvi, Herranen Milja, Haapajärvi, Jyrinki Johanna, Alavieska, Latvakoski Hanna, Nivala, Löytynoja Noora, Nivala, Löytynoja Tuomas, Ylivieska, Niemelä Jemina, Ylivieska, Nieminen Jasmiina, Nivala, Nyrhinen Marjut, Haapajärvi, Pinola Essi, Ylivieska, Saaranen Tiina, Nivala, Saarela Ulla, Kalajoki

Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja:

Harmaala Ilkka, Haapajärvi, Haukipuro Anssi, Haapavesi, Haukipuro Sakari, Haapavesi, Hänninen Jukka, Haapajärvi, Kopakka Markus, Ylivieska, Niemelä Matti, Ylivieska, Niemi-Korpi Sami, Nivala, Rautio Ville, Haapajärvi, Ruuska Joona, Haapajärvi, Siltala Mika, Haapavesi, Taanila Petteri, Nivala, Ypyä Jarkko, Nivala

Kone- ja metallialan perustutkinto, levyseppähitsaaja:

Jokinen Juho, Ylivieska, Jokisaari Ville, Haapajärvi, Junttila Toni, Nivala, Kiilakoski Joonas, Ylivieska, Korkeakangas Mikael, Ylivieska, Kurunlahti Pekka, Nivala, Marjakangas Kyösti, Ylivieska, Nieminen Janne, Nivala, Oja Juhani, Nivala, Roikonen Janne, Ylivieska, Rönni Topi, Ylivieska, Saviluoto Heikki, Nivala,Tiitto Petteri, Haapajärvi

Kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja:

Alatalo Jaakko, Alavieska, Gill Jori, Ylivieska, Hintsala Ville, Kalajoki, Honganpuhto Aki, Oulainen, Jokitalo Panu, Nivala, Kauppinen Reima, Ylivieska, Niskanen Pasi, Ylivieska, Palola Miika, Nivala, Tervamäki Tommi, Sievi, Tölli Kai, Nivala, Vääräkangas Henri, Ylivieska, Yliniemi Manu, Nivala

Puualan perustutkinto, puuseppä:

Kiiskilä Markus, Sievi, Lehto Anu, Nivala, Matero Henry, Nivala, Niemi Marjukka, Reisjärvi, Ohtamaa Juho, Nivala, Piiponniemi Pietu, Haapajärvi, Valli Waltteri, Ylivieska, Vähäaho Jani, Nivala, Vähäsalo Markus, Ylivieska

Talotekniikan perustutkinto, LVI-asentaja:

Brax Jussi, Ylivieska, Harjula Rami, Nivala, Hyrkäs Jakke, Ylivieska, Jaakonaho Sami, Haapajärvi, Jyrkkä Joonas, Nivala, Kiiveri Arttu, Kalajoki, Kivioja Arttu, Reisjärvi, Koivikko Tuomas, Oulainen, Lapinoja Ville, Kalajoki, Pajander Riku, Ylivieska, Palo Kai, Nivala, Päivärinta Sami, Nivala, Riihijärvi Mika, Pyhäjärvi, Räisälä Anssi, Reisjärvi, Sakko Henri, Ylivieska, Tiitinen Eemeli, Pihtipudas, Vedenpää Lauri, Reisjärvi, Verronen Jani, Sievi

Sähköalan perustutkinto, elektroniikka-asentaja:

Kaarlela Lassi, Nivala, Keskitalo Olli, Ylivieska, Koutokangas Joni, Nivala, Ruotsalainen Ari, Ylivieska

Sähköalan perustutkinto, sähköasentaja + ylioppilastutkinto:

Isotalus Riku, Alavieska, Kontio Ville, Ylivieska, Kumpula Esa, Haapavesi, Pesonen Jussi, Nivala

Sähköalan perustutkinto, sähköasentaja:

Flink Marko, Haapajärvi, Huhtala Juuso, Sievi, Kamula Johannes, Haapajärvi, Kankkonen Niko, Sievi, Kaskela Jani, Sievi, Katainen Riku, Haapajärvi, Pelo Juha, Nivala, Pääkkö Tommi, Nivala, Saukko Olli, Nivala, Torppa Toni, Sievi, Virtanen Mikko, Haapajärvi

Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus:

Kangas Mira, Sievi, Kurikkala Teemu, Kalajoki, Marjoniemi Matleena, Haapajärvi, Mehtälä Miia, Ylivieska, Parhiala Mika, Sievi, Saaranen Tapani, Haapajärvi, Sikala Sami, Nivala, Soini Vesa, Sievi, Tuokkola Claudia, Haapajärvi,Valuy Gennady, Sievi

Nivalan ammattiopisto / Pyhäjärvi / Kone- ja metallialan perustutkinto, levyseppähitsaaja:

Tervakoski Reko, Pyhäjärvi

Oulaisten ammattiopisto

Liiketalouden yksikkö

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi / asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelma

Halmetoja Riikka, Härö Petteri, Jaakola Janika, Jaakola Minna, Kaarlela Anni, Kangaskortet Janica, Kautto Heidi, Kontiola Sari, Kuusirati Jenni, Leppälä Katri, Mantila Jatta, Mehtälä Salla, Meriläinen Anne, Pyy Tero, Rintamäki Jonne, Sinkkonen Jenna, Sorvoja Salla, Tuomaala Virva, Vähäjylkkä Anna, Vähäkangas Emilia

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi / taloushallinnon koulutusohjelma

Hietamäki Sofia, Hintsala Katariina, Isokääntä Suvi, Kallunki Mikko, Kivijärvi Mika, Laitila Miia, Mikkola Petja, Mustola Maija, Mäkinen Heli, Oksanen Päivi, Padinki Assi, Saukko Tiina, Siirtola Lotta, Vaitiniemi Teija, Venetpalo Jonna, Vinkki Karoliina, Vähäkangas Jonna

Lukuvuoden aikana aikaisemmin valmistuneet

Auerrinne Minna, Kopakka Onni, Vähäkangas Henna, Saukko Henna

Tietojenkäsittelyn perustutkinto, datanomi / Informaatioteknologiapalvelujen ja markkinoinnin koulutusohjelma

Heikkilä Niina, Puutio Joni, Viinala Suvi

Ravitsemis- ja puhdistuspalveluyksikkö

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki

Kauppila Annamari, Laakso Päivi, Nauha Marianne, Naukkarinen Mirva, Partala Päivi, Rissanen Anni, Vehkalahti Krista

Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, ravintolakokki

Kopisto Reima, Ollila Tea, Pylväs Antti, Rautio Jesse, Röyttä Jouni

Kotitalousopetus, talouskoulu

Hietamäki Sylvia, Lapinoja Millastiina, Mourujärvi Sarlotta, Mäyrä Jenna, Ojala Jarno, Uusitalo Jenna, Vedenoja Riikka

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus

Ahonen Tuomo, Alaranta Joel, Koutonen Anna-Mari, Onnela Riitta, Pynnönen Heikki, Saarenpää Jari, Salonpää Raimo, Vainio Stenka

Aikaisemmin keväällä valmistuneet

Puhdistuspalvelujen perustutkinto, toimitilahuoltaja

Biari-Musafiri Claver, Hurnasti Milla-Mari, Laitala Marika, Tuulas Anna-Mari

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Ensihoidon koulutusohjelma

Isoaho Minna, Kaartinen Janni, Klasila Silja, Kärsämä Satu, Laurila Jenni, Manninen Mari, Ojalehto Anssi, Pesonen Mikko, Rahkola Irina, Roimela Katariina. Saaranen Tanja

Ensihoidon koulutusohjelmaopinnot ovat suorittaneet:

Ruotsalainen Tuija, Tauriainen Kaija

Lähihoitaja, kuntoutuksen koulutusohjelma

Haarala Minna, Haaranen Tiia, Haukipuro Asta, Hovatov Maija, Härö Aino, Impola Eija, Impola Heidi,Kamula Emmastiina, Lämsä Anni, Salonpää Tiina, Tanska Tea

Lähihoitaja, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma

Eilola Antti, Haapakoski Anne-Mari, Myllymäki Jaana, Risto Milla, Saari Susanna, Tyyskä Emma, Ylimäki Anna

Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma

Haukipuro Anu, Heikkilä Sanna, Heinonen Mira, Kivelä Anni, Lehtelä Jonna

Lähihoitaja, sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma

Aitto-oja Eveliina, Helaakoski Kreeta, Hintsala Hanna-Reetta, Hytönen Iikka, Keränen Tuula, Kukkola Anniina, Launonen Linnea, Lehikoinen Jenni, Lehti Sanna, Myllyoja Mira, Nevanperä Sallamari, Parkkila Jemina, Ranta Laura, Saarnio Marie, Salonpää Mirjami, Sorri Riikka, Taskila Meeri-Stiina

Jalkojenhoidon ammattitutkinto 16.4.2010

Junno Marita, Kivijärvi Leena, Laurila Rauni, Nurmela Arja, Tiitto Katja, Isomaa Mira-Janiina

Ylivieskan ammattiopisto

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, media-assistentti

Alahäivälä Juhani, Ylivieska, Eronen Tea, Ylivieska, Hirvinen Sanna, Lestijärvi, Hosionaho Eveliina, Nivala, Huhtala Sari, Alavieska, Jylhä Anna, Ylivieska, Kauppila Riina, Ylivieska, Korkeakangas Janne, Sievi, Löytynoja Anssi, Nivala, Nissilä Sarianna, Ylivieska, Nivala Matias, Nivala, Parkkinen Samuli, Nivala, Peltola Samu, Nivala, Pinola Teemu, Ylivieska, Salmu Janne, Kalajoki

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Lasten- ja nuorten hoito- ja kasvatus

Haiju Paula, Ylivieska, Heikkilä Veronica, Ylivieska, Hämeenkorpi Anne, Alavieska, Kallinen Marja-Terttu, Ylivieska, Kumara Taru, Haapajärvi, Kääntä Marika, Alavieska, Rautakoski Maija, Kalajoki

Mielenterveys ja päihdetyö

Halmetoja Sanni, Haapavesi, Jaakola Henna, Ylivieska, Karhunen Salla-Mari, Ylivieska, Kittilä Nasti, Kalajoki, Kokkoniemi Mikko, Reisjärvi, Koutonen Emilia, Alavieska, Mäntylä Elisa, Ylivieska, Nahkala Minna, Ylivieska, Niemi Niina, Reisjärvi, Pokela Salla, Sievi, Ropponen Janika, Ylivieska, Ruotsalainen Sirpa, Kärsämäki, Tuomaala Henna, Haapajärvi, Vääräkoski Jutta, Alavieska, Zitting Henry, Ylivieska

Sairaanhoito ja huolenpito

Alakotila Anne, Nivala, Eskeli Laura, Kannus, Haapanen Auli, Ylivieska, Hahtimaa Sari, Keminmaa, Hannila Katja, Liminka, Harmaala Eliisa, Haapajärvi, Heikkilä Elina, Ylivieska, Hietala Annu, Ylivieska, Huhtala Kirsi, Sievi, Markkula Jenna, Sievi, Ollikainen Nora, Kuusamo, Pajula Karoliina, Nivala, Ruostetsaari Jenna, Nivala, Rättyä Jenna, Ylivieska, Stenholm Teija, Haapavesi, Vähäkangas Piia, Ylivieska, Ylikangas Satu, Kalajoki

Vanhustyö

Aho Maria Leena, Haapajärvi, Hautakoski Sonja, Reisjärvi, Isotalo Sirpa, Kalajoki, Koskela Arja, Vihanti, Kurttila Marja-Leena, Alavieska, Lehtomäki Aino, Haapajärvi, Prittinen Mirja, Kalajoki, Savela Elina, Sievi, Siltala Jenni, Sievi, Somero Anne, Ylivieska

Vammaistyö

Hautakoski Tanja, Nivala, Hiltunen Janika, Haapajärvi, Koskela Tuula, Haapajärvi, Lokasaari Sisko, Reisjärvi, Myllyoja Maria, Reisjärvi, Määttä Jaakko, Reisjärvi, Tölli Anne, Nivala, Virtanen Henna, Ylivieska, Yliniemi Tiina, Raahe

Ensihoito

Ekdahl Eveliina, Nivala, Kurkinen Marjo, Ylivieska, Mykkänen Aki, Pyhäjärvi

Kuntoutus

Isomaa Terhi, Ylivieska

Tarjoilijan ammattitutkinto

Heikkilä Erika, Merijärvi, Heinola Titta, Ylivieska, Hänninen Raisa, Oulainen, Rutanen Sari, Ylivieska, Seppälä Leena, Evijärvi, Vuolteenaho Jaana, Kokkola

Ravintolakokin ammattitutkinto

Hevonkoski Kirsti, Ylivieska, Jussinoja Katariina, Oulainen, Lapinoja Tanja, Ylivieska, Ruotsalainen Eeva, Kannus, Sulji´c Izet, Ylivieska

Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto

Korpi Tarja, Ylivieska, Kovalenko Irina, Ylivieska, Käpylä Irja, Oulainen, Peltokangas Hanna-Kaisa, Toholampi, Seppälä Kirsi, Ylivieska, Tuomaala Leena, Nivala, Viitala Maria, Ylivieska

Siivousteknikon erikoisammattitutkinto

Haverinen Ulla, Kajaani

Laitoshuoltajan ammattitutkinto

Hakala Hanna, Ylivieska, Isokääntä Oili, Kalajoki, Kamunen Tiina, Kalajoki, Kronqvist Maarit, Haapajärvi, Lapintaival Jaana, Alavieska, Liias Hillevi, Kalajoki, Manninen Kaisu, Kalajoki, Rajala Eija, Kalajoki, Siltaniemi Mirva, Haapajärvi

Kokkolan Hermeksen puheenjohtaja Hannu Myllymäen mukaan tarvittavat rahoittajat Mestistä varten on löydetty. Kaikki ei ole kuitenkaan kiinni rahoittajista, muistuttaa Myllymäki.

– Iso merkitys on myös ottelujen tulevalla yleisömäärällä.

Jo maaliskuussa Jääkiekkoliitto ilmoitti, että se aikoo nostaa Kokkolan Hermeksen uudelle sarjatasolle. Uutinen ei heti alkuun herättänyt seurassa pelkästään innostusta. Seuran puheenjohtajan mukaan sarjanousun taloudelliset edellytykset on pitänyt tutkia tarkkaan, sillä yhteistyökumppaneiden etsiminen ja sitouttaminen vie aina aikaa.

Hermeksen budjetti ensi kaudelle on satoja tuhansia euroja, lähemmäs 500 000 euroa. Suomi-sarjassa Hermes on saavuttanut hopeasijan.

Hermeksen tie Mestikseen avautui niin sanotulla villillä kortilla. Jääkiekkoliitto on ilmoittanut, että se odottaa seuran rahoituksen olevan kunnossa Mestis-pelejä varten.

Liitto vahvisti tiistaina kaikkiaan 12 seuran liigalisenssit eli kaikille paikkaa hakeneille irtosi lisenssit. Kalajoen JHT Tuki yhdistykselle irtosi lisenssi Suomi-sarjaan.

Punkkibussissa ennakoidaan vilkasta rokotuskevättä. Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelun bussi kiertää länsirannikkoa Kristiinankaupungista Kemiin toukokuun alusta  alkaen.

Puutiaisaivotulehdukselta suojaavaa rokotetta on tilattu hiukan edellisvuotta enemmän, kuten tavallisesti. Vuosittain bussissa rokotuksen tai tehosteen käy ottamassa 6000-7000 ihmistä. Vilkkainta on kaupunkikeskuksissa.

- Kysyntä on hyvin tasaista, vilkkainta se on rannikon kaupungeissa Vaasasta  Kemiin. Toisaalta rokotteista täytyy muistuttaa ihmisiä, muuten he unohtavat tehosteet, sanoo terveydenhoitaja Terttu Niemelä.  

Niemelän mukaan suurin  rokotteiden hankkimiseen on punkkien lisääntyminen.

 - Ihmiset pelkäävät niiden aiheuttamia riskejä ja tulevat rokotukseen.

Punkkirokotteen hinta on bussissa sama kuin apteekeissa. Bussissa rokotteen saava ei kuitenkaan tarvitse lääkkeelleen erillistä reseptiä.

Viime vuonna punkkirokote loppui kesken, kun kaksi lääke-erää pilaantui matkalla Suomeen. Koko maassa kiertää kolme punkkibussia: kaksi länsirannikolla, yksi Lappeenrannan lähellä itärajan tuntumassa.

Täysi suoja kolmessa vuodessa

Punkkirokotesarjan aloittava käy ensin lyhyen ajan sisällä kaksi kertaa rokotuksessa ja seuraavana vuonna kerran. Siitä lähtien tehoste on haettava alle 60-vuotiailla 5 vuoden välein ja yli 60-vuotiailla 3 vuoden välein.

Ohjeistus kertoo, että ensimmäisen piikin jälkeen suoja on noin 45-prosenttinen. Toisen rokotteen jälkeen suoja on 95-prosenttinen. Suoja on täydellinen vasta vuoden päästä, kun kolmaskin rokote on saatu. Suojan voimassaoloon tarvitaan säännölliset tehosterokotteet.

Jos pelkää uusintarokoteajan unohtuvan muistista, apua löytyy netistä: punkkiklinikka.fi  sivulta voi saada tilattua itselleen muistutuksen.

Rokote suojaa puutiaisaivotulehdukselta eli TBE:ltä. Punkki voi kantaa myös borrelia-bakteeria, tätä infektiota vastaan ei ole rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa antibiooteilla.

Frisbeegolfia ei heitetä Kokkolassa lauantaina tutuilla radoilla, vaan viidellä eri puistoalueella ympäri kaupunkia. Ideana on avata kausi noin 15 tunnin ULTRA-tapahtumalla.

– Vähän karnevaalihengessä halusimme järjestää koko päivän tapahtuman, joka ei ole liian tiukkapipoinen, sanoo järjestelyistä vastaavan West Coast Disc Golfers Kokkola ry:n puheenjohtaja Jukka Kero.

– Ajelemme bussilla sellaisiin paikkoihin, joissa ei normaalisti voi heittää frisbeegolfia, yhdistyksen jäsen ja järjestelyissä vahvasti mukana ollut Petter Lillhonga jatkaa.

Leikkimielinen kisa järjestetään Kokkolassa nyt toista kertaa, ja vinkkiä siihen on otettu ympäri Suomea järjestettävistä vastaavista tapahtumista. Mukana on helposti kuljetettavia irtokoreja, ja ne pystytetään etukäteen suunnitelluilla paikoille. Tänä vuonna kaikki 59 osallistujaa on miehiä, vaikka seurassa on myös naisjäseniä.

Ei hammastenkiristelyä

Järjestäjät kehuvat tämän vuoden osallistujien pelitaitoja. Kaikkien viiden radan yhteen laskettu heittomäärä ratkaisee, kuka saa pääpalkinnon.

– Mukana on todella kovatasoisia kilpailijoita. Muutama on pelannut SM-kisoissa, ja lisäksi mukana on todella lupaavia junnuja, jotka pyörittävät meitä vanhoja setiä ihan miten vaan, Lillhonga nauraa.

Frisbeegolfissa tarkoituksena on heittää kiekko maalikoriin mahdollisimman vähillä heitoilla. Kero vinkkaa aloittelijalle, että heittämisessä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei pyri heittämään mahdollisimman pitkälle. Heittää kannattaa siis vähän vajaalla teholla mutta kontrolloidusti ja tarkasti. Myös rentous on keskeistä.

– Tärkeintä on pitää hauskaa. Jos kiristelee hampaita joka heitolla, niin varmasti turhautuu, Lillhonga sanoo.

Kokkolalaisjoukkueen urheilupuoli on ymmärrettävästi nousupuheista innoissaan. Onhan joukkue asettanut Mestiksen tavoitteekseen viimeistään kaudelle 2016- 2017. Hermeksen urheilutoimenjohtaja Pasi Tuukkanen:

– Mestis-nousu on kaupungille ja Hermekselle iso juttu ja tuo paljon positiivista näkyvyyttä ja lisäboostia jääkiekkorintamalle.

Sen sijaan seuran varapuheenjohtaja ja varojenkeruuta hoitava Markku Mattila suhtautuu varovaisemmin.

– Hermes on tehnyt pitkäjänteistä työtä sen eteen, että noustaan. Alkukaudesta me haimme villi kortti -paikkaa. Jääkiekkoliitto tutustui halliin, infraan ja talouteen ja meille tehtiin auditointi. Niiltä osin asiat ovat kunnossa.

Mutta sekä Mattila että seuran tuore puheenjohtaja Hannu Myllymäki toteavat, että ensin on tutkittava sarjanousun taloudelliset edellytykset.

– Yhteistyökumppaneiden sitoutuminen selvitetään. Se olisi pitänyt tehdä jo viime vuonna, mutta joukkue oli tuolloin jopa putoamassa sarjasta. Nyt meillä on takana hyvä urheilullinen vuosi. Selvitettävänä on Mestis-joukkueen hinta versus nykyisen joukkueen hinta, tiivistää puheenjohtaja.

Lisäaikaa toivottiin

Jääkiekkoliiton ilmoitus Mestis-noususta tuli seuran kannalta liian aikaisin. Hermeksessä toivottiin, että kartoitusta ehditään tehdä rauhassa ainakin vappuun asti. Nyt nousua jouduttiin kommentoimaan ikään kuin kesken matkan.

– Pääyhteistyökumppanit ovat näyttäneet vihreätä valoa, mutta me haluamme pelata varman päälle. Hermes tulee julkisuuteen viimeistään toukokuun alussa ja sitten ilmoitetaan, mitkä realistiset mahdollisuudet on pelata Mestiksessä, toteaa Mattila.

–  Me haluamme hoitaa urheiluseuraa kuin yritystä. Jos yrityksellä ei ole varoja tulevaan projektiin, niin se ei vain onnistu. Talous edellä edetään.

Etuajassa Mestis-projektissa

Hermeksen urheilutoimenjohtaja Pasi Tuukkanen kertoo, että Mestis-suunnitelmia on tehty pitkään:

– Vähän ollaan tässä etuajassa, koska urheilun puolella otettiin askeleita oikeaan suuntaan. Ennen kaikkea tehtiin huikea tason nosto viime kauteen verrattuna.

Valmentaja Antti Karhula jatkaa ensi kaudella tehtävässään. Ensimmäisiä uuden joukkueen pelaajia julkistetaan Tuukkasen mukaan huhtikuun aikana. Mestiksessä budjetti asettuisi 500–600 000 eurin tienoille.

Vaikka nykyinen joukkue on saavuttanut Suomi-sarjassa hopeasijan, uusia pelaajia tarvitaan.

– Lähtöajatus on koko ajan ollut sellainen, että tästä ryhmästä löytyy jatkuvuutta myös Mestikseen ja uuden joukkueen runko. Noin puolet jatkaa ja puolet vaihtuu.

Kämmenet hikoavat, kädet tärisevät. Mitä minä muka osaan juhlakansalle sanoa? Tuttu tilanne monille, mutta koulutuspäällikkö Sari Lehto Yliopistokeskus Chydeniuksen avoimesta yliopistosta Kokkolasta vakuuttaa, että kaikki voivat oppia pitämään hyvän puheen.

- Jotkut syntyvät paremmilla puhelahjoilla varustettuna, mutta kaikista voi tulla hyviä puhujia. Eikä kukaan ole valmis, aina voi tulla paremmaksi.

Lehdon mukaan hyvän puheen valmistaminen lähtee asennetarkistuksella. Pääsenkö vai joudunko pitämään puheen, kun asenne on kohdallaan, puheen valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. Seuraava askel on puheen valmistelu. Harjoittelu tekee mestarin ja apua saa kurssittamalla itseään, esimerkiksi avoimesta yliopistosta löytyy paljon aihetta käsitteleviä opintoja.

Ole läsnä!

Yksi onnistuneen puheen elementeistä on ajanhallinta eli puhe on tilaisuuteen sopivan pituinen tai mahtuu annettuun aikaan. Rakenne on puheen selkäranka. Aloitus on tärkeä, keskiosa etenee hyvin ja loppu jää kuulijoiden mieleen. Mitä pidempi puhe, sen tärkeämpi on puheen rakenne.

- Ole läsnä tilanteessa! Älä pidä puhetta itsellesi, puhe on vuorovaikutteinen tilanne. Katso kuulijoita, puhu kuulijoille. Kannattaa käyttää retorisia tehokeinoja, puhuttele kuulijoita ja viittaa kuulijoihin. Etenkin jos puhujalla ja yleisöllä on yhteisiä aiemmin koettuja elämyksiä tai näkemyksiä, niin niihin viittaaminen tuo kuulijalle tunteen, että tämä on tarkoitettu juuri minulle, opastaa Sari Lehto.

Jännitystä voi lieventää fyysisellä aktiivisuudella. Ennen puhetta voi esimerkiksi pyöritellä takahuoneessa olkapäitä ja käsiä sekä hieman hypähdellä. Tämä avittaa myös äänen tuottamista.

- Jännittäminen on myös asennekysymys. Jännittämisen voi kääntää sopivaksi vireystilaksi. Ketään ei ole jännittämisen vuoksi myöskään erotettu suvusta, lohduttaa Lehto.

Keskipohjalaismetsissä on havaittu yksi uusi maakotkan reviiri tänä vuonna Nivalan ja Sievin alueilta. Yhteensä reviireitä on maakunnassa nyt toistakymmentä, pääosin Suomenselän alueella.

Tämän vuoden poikastuotanto on jäänyt heikoksi. Metsähallituksen tarkastaja Tuomo Puutio kertoo, että maakotkapoikasten määrä vaihtelee vuosittain keskipohjalaisreviireillä kolmen ja seitsemän välillä.

Keskimääräistä heikommin poikasia on Perhossa ja Pohjois-Pohjanmaan puolella, enemmän niitä on kuoriutunut Lestijärven, Toholammin ja Sievin alueilla. Vuosittain poikasten määrä voi vaihdella suuresti.

Asukkaiden mukaan turkistarha-alueen houkuttelemat linnut likkaavat veden ja aiheuttavat melua. Lintujen häätölupaa odotellaan edelleen ELY-keskuksesta.

Turkistarhaajat ovat viime vuodesta lähtien asentaneet varjotaloihin verkkoja estääkseen lokkien ruokailun. Vedenpuhdistusta on myös tehostettu rakentamalla puhdistamo likavesille. Tänä kesänä rakennetaan toinen puhdistamo.

Fäbodassa on 7 turkistarhaa. Niillä on luvat 110 000 ketulle. Tällä hetkellä eläimiä on huomattavasti enemmän, kun ketut eivät ole vielä poikineet.

Tuli syttyi maalaistalon pihapiirissä sunnuntaina hiukan ennen iltayhdeksää Uusitalontiellä Hanhikosken-Jylhän alueella.

Palo alkoi todennäköisesti riihestä ja levisi läheiseen katokseen sekä käyttämättömänä olleeseen navettaan. Palokunta pystyi tuulesta huolimatta estämään liekkien leviämisen läheiseen saunatupaan ja omakotitaloon.

Raju palo levisi sähkölinjoihin ja katkoi sähköt viideltä taloudelta lähialueella. Tuli tuhosi rakennuksissa ollutta irtaimistoa, muun muassa auton, moottoriveneen ja trailerin.

Palokunta sai tulen taltutettua kello yhden aikaan yöllä, mutta jäi vielä vartioimaan palon sammumista aamuun saakka.

Syttymissyystä ei ole tässä vaiheessa vielä arvioita tai tietoja.

Kesäkahvilan voi perustaa kirjallisella  elintarvikehuoneistoilmoituksella. Se jätetään kunnan ympäristöterveydenhuoltoon neljä viikkoa ennen toiminnan käynnistämistä.

- Jos yksityishenkilön myynti ei ole elinkeinonharjoittamista, eikä koske riskialttiita tuotteita, ei tarvita edes ilmoitusta, sanoo Pietarsaaren ympäristöterveydenhuollon päällikkö Marit Björkstrand

-  Jos kuitenkin huomataan virheitä, esimerkiksi makkaraaa säilytetään huoneenlämmössä,  puutumme asiaan.

- Helteiset kesäpäivät ovat kriittisimmät. Jos elintarvikkeita varten on vain styroksilaatikko, kannattaa mitata lämpötila.  Laatikon on oltava tarpeeksi kylmä, että tavara ei mene pilalle, sanoo Marit Björkstrand.

Pietarsaaressa on jätetty tänä keväänä puolenkymmentä kesäkahvilailmoitusta.  Kokkolan torikahviloilla on toistaiseksi voimassa oleva toimintalupa.

Valviran selvittämät tapaukset liittyvät kilpirauhasen vajaatoiminnan tai sitä muistuttavien oireiden hoitoon niin sanotulla T3-monoterapialla. Valvira kiinnittää selvityksessään huomiota potilaiden alkututkimuksiin sekä siihen, onko potilaita seurattu riittävän kattavasti T3-hoidon aikana.

Aiheeseen liittyvällä Facebook-sivulla vastustetaan "Valviran aikomusta estää ei-tavanomaisten kilpirauhasongelmien hoito Suomessa". Valviran lääkintöneuvos vastaa kritiikkiin muistuttamalla, että Valviran tehtäviin ei kuulu estää tai edistää tiettyjen lääkkeiden määräämistä ja käyttöä. Lääkkeiden myyntiluvista ja turvallisuudesta vastaa Fimea.

Minkälaisia ajatuksia kilpirauhasongelmien hoito ja siitä käytävä keskustelu sinussa herättävät?

Puuvanhukseen on aikoinaan valettu betonia ja se seisoi metallituen varassa.

Puu on tosi huonossa kunnossa, eikä siinä ole  paljonkaan elävää kasvua. Betoni oli pahinta, se on jouduttanut tuhoutumista, sanoo kaupungin puutarhuri Jan-Ole Bäck.

Kaupunki on ottanut lehmuksesta pistokkaita, joita kasvatetaan puutarhalla ja istututetaan aikanaan. Lehmus kuljetetaan koulupuistoon, jossa kaupunkilaiset voivat käydä sitä katselemassa.

Puun iästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta perimätiedon mukaan sen arvioidaan olleen pystyssä jo 1830-luvulla.

Kuntalaisten vaikutuskanavat vaihtelevat kunnallisvaaleista, kunnalliseen kansanäänestykseen, adresseihin ja tuttujen kuntapäättäjien suoraan lobbaamiseen.

Esimerkiksi vuodesta 2013 saakka kansalaiset ovat voineet tehdä kuntalaisaloitteita oikeusministeriön verkkosivuilla. Niitä on tähän mennessä tehty reilu 830. Aloitteita lähetetään suoraan myös kaupungin omien sivujen kautta.

Kerro, mitkä asiat ovat kotikunnassasi pielessä. Tyydytkö sinä puimaan asioita sosiaalisessa mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa? Vai oletko yrittänyt vaikuttaa päätöksentekoon? Millä tavalla ja kuinka hyvin se on onnistunut?

Miten ja minkä kanavan kautta kuntalaiset voisivat vaikuttaa nykyistä paremmin?

Nyt yhtiö luonnostelee sen sijaan kahdeksaa myllyä Pulkkisen Ristinevalle, 20 kilometrin päähän keskustasta. Ristineva on metsäinen suoalue, lähimpään asutukseen on matkaa 1,5 kilometriä.

Suunnitelmat ovat lausuntokierroksella ja nyt mietitään, tarvitseeko niistä tehdä ympäristövaikutusten arviointiselvitystä. Yhtiö solmii parhaillaan sopimuksia maanomistajien kanssa. Myös luontoarvoselvitys on meneillään.

Kunnan omistama Vetelin Energia omistaa tuulivoimayhtiöstä viidenneksen.

Kajaanintiellä taka-ajoon lähtenyt partio mittasi sittemmin 100 kilometrin rajoitusalueella pakenijan nopeudeksi 192 kilometriä. Avuksi takaa-ajoon tullut poliisiauto lähti seuraamaan kuljettajaa pillit soiden ja valot välkkyen, mutta ei pystynyt saavuttamaan parhaimmillaan Alaviirteentietä yli 170 kilometrin nopeudella ajanutta kuljettajaa.  

Poliisi sai myöhemmin illalla kiinni autonsa metsäautotielle jättäneen seurueen, johon kuului autoa ajaneen lisäksi kaksi alle 18-vuotiasta nuorta.  Poliisi toi kuljettajan kiinniotettuna poliisivankilaan. Hänet määrättiin ajokieltoon, ja häntä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Valviran selvittämät tapaukset liittyvät kilpirauhasen vajaatoiminnan tai sitä muistuttavien oireiden hoitoon niin sanotulla T3-monoterapialla. Valvira kiinnittää selvityksessään huomiota potilaiden alkututkimuksiin sekä siihen, onko potilaita seurattu riittävän kattavasti T3-hoidon aikana.

Aiheeseen liittyvällä Facebook-sivulla vastustetaan "Valviran aikomusta estää ei-tavanomaisten kilpirauhasongelmien hoito Suomessa". Valviran lääkintöneuvos vastaa kritiikkiin muistuttamalla, että Valviran tehtäviin ei kuulu estää tai edistää tiettyjen lääkkeiden määräämistä ja käyttöä. Lääkkeiden myyntiluvista ja turvallisuudesta vastaa Fimea.

Minkälaisia ajatuksia kilpirauhasongelmien hoito ja siitä käytävä keskustelu sinussa herättävät?

Kokkolan pääkirjastossa voi jatkossakin asioida sunnuntaisin. Kulttuuri- ja nuorisolautakunta päätti tiistaina jatkaa aukiolokokeilua syyskuun alusta jouluun asti.

– Sen jälkeen päätetään, tehdäänkö sunnuntaiaukiolosta pysyvä käytäntö, kertoo kirjastotoimenjohtaja Susann Forsberg.

Pääkirjaston sunnuntaiaukioloa kokeiltiin tammikuusta huhtikuun loppupuolelle. Asiakkailta saadun palautteen perusteella käytäntö on tervetullut, Forsberg sanoo.

Kävijöitä kaikista ryhmistä

Kokeilun aikana kirjastoa käyttivät sunnuntaisin kaikki asiakasryhmät. Kävijöitä oli keskimäärin noin 180 ja lainoja 680 kappaletta. Lapsiperheille pyrittiin myös järjestämään säännöllisesti ohjelmaa, kuten satutuokioita ja nukketeatteria.

Sunnuntaisin kirjastossa työskenteli yksi vakituinen virkailija ja kaksi tuntityöntekijää.

Kesällä pääkirjasto on vähäisen kysynnän takia suljettu sunnuntaisin, mutta aukiolokokeilua jatketaan jälleen 6. syyskuuta alkaen.

Ammattiopiston ja kauppaopiston opettajia huolettaa, riittääkö kaikille tulevaisuudessa tarpeeksi töitä. Opettajayhdistykset pyytävätkin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymältä laskelmia tulevan lukuvuoden työtunneista.

Yhtymähallitus totesi myös tiistaisessa kokouksessaan, että yksittäisten opettajien opetustunnit voivat pienentyä. Laskelmat yhtymähallitus lupaa mahdollisimman pian.

Yhtymähallitus kuitenkin vakuuttaa, että opettajat otetaan mukaan opetuksen suunnitteluun.

Ammatillisen opetuksen valtionosuudet ovat viime vuosina tippuneet ja opiskelijamäärät ovat vähentyneet. Esimerkiksi ensi vuonna opiskelijamäärä tippuu 116 opiskelijalla, mikä tarkoittaa noin 1,3 miljoonaa euroa vähemmän rahaa koulutusyhtymälle.

Myös opetussuunnitelman uudistus vähentänee lähiopetusta.

Koulutusyhtymä lupaa arvioida yt-neuvottelujen tarpeen seuraavassa kokouksessaan.

Puutarhamessuilla tavatut asiantuntijat innostavat tarttumaan rohkeasti erilaisiin kokeiluihin myös parvekkeilla ja patioilla. Perusteiden pitää kuitenkin olla kunnossa:

- Pitää ottaa huomioon valo-olosuhteet ja se, onko itse paljon poissa. Ja tietenkin taimien terveys. Terve taimi näyttää tukevalta, tummanvihreältä ja siinä on paljon varsia, kukkia ja lehtiä, summaa Leena Luoto.

Laatikossa on oltava runsaasti multatilaa. Paras parvekelaatikko on Luodon mukaan sellainen, jossa on vesisäiliö. - Silloin on luvassa hyvin huoleton kesä.

Istutettaessa ihanteellinen etäisyys kasvin keskeltä kasvin keskelle on 20 senttiä. Isommissa parvekelaatikoissa hieman lomittain istutetut kukat voivat olla hieman tiheämmässäkin.

Rohkeaa yhdistelyä

Esittelijä Markku Saraste kehottamaan sekoittamaan ja kokeilemaan: esimerkiksi pelargonit ja lumihiutaleet tai petuniat ja miljoonakellot eri värein sekaisin keskenään.

Uusia kasveja ei täksi kesäksi ole tullut, mutta väri- ja lajikekirjo kasvaa ja esimerkiksi lumihiutaleet tulevat koko ajan isokukkaisemmiksi.

Leena Luoto sanoo ihmisten valittavan useimmin sitä, etteivät kukat kasva. Silloin syynä ovat joko nuuka lannoitus tai väärät kasvuolosuhteet. - Varjon kasveja laitetaan paahteeseen tai valossa viihtyviä pimeään. Esimerkiksi ahkeraliisa ja uudenguineanliisa vaativat puolivarjon, eikä orvokkikaan viihdy koko päivää lämpimässä mullassa.

Saraste suosittaa kestovaikutteisia lannoitteita, jotka liukenevat hallitusti valon, lämmön ja kosteuden mukaan. Myös tavallisia kukkaravinteita voi käyttää.

Mehikasvit ja heinät taas ovat helpoimmasta päästä niille, jotka ovat välillä pidempäänkin poissa kotoa.

Tyyliä väreillä

Myös tyylillä voi leikitellä: keltaiset kasvit korostavat varjoisia paikkoja, sinisellä taas voi vaikuttaa etäisyyteen. Hopea tuo tyyliä, ja sommittelu takaa lopputuloksen.

Amppelikasveista saa Leena Luodon mukaan näyttävän asetelman, kun kasvin istuttaakin parvekelaatikkoon pursuamaan. Ylipäänsä ajattelun laajentaminen kannattaa:

- Otetaan kaikki vuodenajat käyttöön! Syksyllä on kasveja, jotka kestävät pientä pakkasta ja niitä, jotka kestävät kovempaakin kylmää. Myös koristeissa valinnanvara kasvaa, ja esimerkiksi ruosteinen rauta on yhä suosiossa. Koristeelliset parvekelaatikot ja niiden tai patioiden pienet koristeet ovat esimerkiksi Ruotsissa selvästi meitä edellä, rohkaisee Leena Luoto.

Yrittäjille uusi järjestelmä tietäisi lisäinvestointeja: ainakin osa autoista pitäisi uusia. Yrittäjien mukaan järjestelmä nostaisi myös kotitalouksien kustannuksia. Ekoroskille taas kahden pöntön malli tulisi puoli miljoonaa euroa halvemmaksi kuin täysin uuden lajittelulinjan rakentaminen.

Uudessa järjestelmässä bio- ja energiajätteet kerättäisiin erikseen eli omakotitalojen pihoille tulisi kaksi jäteastiaa.

Kyselyn on toteuttanut Centria ammattikorkeakoulu sähköpostilla. Siihen on vastannut reilut 300 alueen kotitaloutta. Vastaajista noin 90 prosenttia vastustaa suunnitelmaa.

Pohjanmaan jätelautakunta käsittelee jätteenkeräilyn muutosta 19. toukokuuta. Helmikuussa jätelautakunta palautti asian uudelleen valmisteluun ja vaatii lisälaskelmia kuljetusyritysten sekä kotitalouksien kustannuksista.

Ekorosk toimii 11 pohjalaiskunnan alueella.