Punkkibussissa ennakoidaan vilkasta rokotuskevättä. Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelun bussi kiertää länsirannikkoa Kristiinankaupungista Kemiin toukokuun alusta  alkaen.

Puutiaisaivotulehdukselta suojaavaa rokotetta on tilattu hiukan edellisvuotta enemmän, kuten tavallisesti. Vuosittain bussissa rokotuksen tai tehosteen käy ottamassa 6000-7000 ihmistä. Vilkkainta on kaupunkikeskuksissa.

- Kysyntä on hyvin tasaista, vilkkainta se on rannikon kaupungeissa Vaasasta  Kemiin. Toisaalta rokotteista täytyy muistuttaa ihmisiä, muuten he unohtavat tehosteet, sanoo terveydenhoitaja Terttu Niemelä.  

Niemelän mukaan suurin  rokotteiden hankkimiseen on punkkien lisääntyminen.

 - Ihmiset pelkäävät niiden aiheuttamia riskejä ja tulevat rokotukseen.

Punkkirokotteen hinta on bussissa sama kuin apteekeissa. Bussissa rokotteen saava ei kuitenkaan tarvitse lääkkeelleen erillistä reseptiä.

Viime vuonna punkkirokote loppui kesken, kun kaksi lääke-erää pilaantui matkalla Suomeen. Koko maassa kiertää kolme punkkibussia: kaksi länsirannikolla, yksi Lappeenrannan lähellä itärajan tuntumassa.

Täysi suoja kolmessa vuodessa

Punkkirokotesarjan aloittava käy ensin lyhyen ajan sisällä kaksi kertaa rokotuksessa ja seuraavana vuonna kerran. Siitä lähtien tehoste on haettava alle 60-vuotiailla 5 vuoden välein ja yli 60-vuotiailla 3 vuoden välein.

Ohjeistus kertoo, että ensimmäisen piikin jälkeen suoja on noin 45-prosenttinen. Toisen rokotteen jälkeen suoja on 95-prosenttinen. Suoja on täydellinen vasta vuoden päästä, kun kolmaskin rokote on saatu. Suojan voimassaoloon tarvitaan säännölliset tehosterokotteet.

Jos pelkää uusintarokoteajan unohtuvan muistista, apua löytyy netistä: punkkiklinikka.fi  sivulta voi saada tilattua itselleen muistutuksen.

Rokote suojaa puutiaisaivotulehdukselta eli TBE:ltä. Punkki voi kantaa myös borrelia-bakteeria, tätä infektiota vastaan ei ole rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa antibiooteilla.

Harrbådan neidon surullisesta tarinasta on Kokkolassa liikkeellä monta versiota. Kansan suussa kiertävässä legendassa neito on joka tapauksessa hukkunut ja jäänyt kummittelemaan Harrbådan niemen majakalle Kokkolan rannikolla. Eräiden kertomusten mukaan naisen on nähty silloin tällöin jopa hyppäävän liehuvassa mekossaan majakkatornista.

Tästä kertomuksesta on Jusa Peltoniemi kirjoittanut oopperalibreton. Seppo Pohjola on säveltänyt tarinaan musiikin. Kantaesityksen lisäksi Kokkolan Oopperakesässä kuullaan samalla myös harvoin esitetty Jean Sibeliuksen yksinäytöksinen ooppera Neito tornissa.

Kokkolan Oopperakesän taiteellinen johtaja Anu Komsi tietää, että jotkut ovat haukkuneet Sibeliuksen ainokaisen oopperan librettoa huonoksi. Huono tai ei, tarina saa ikään kuin uuden elämän.

– Meillä on siihen hyvin surrealistinen ote. Esityksessä on huumoria ja kepeyttä ja kertomus nivoutuu majakan neito -tarinaan.

Niemellä käytiin pelkäämässä

Ohjaaja Aku-Petteri Pahkamäki tuntee syntyperäisenä kokkolalaisena eristyksissä olevaan Harrbådan niemeen liitetyt tarinat, jotka ovat periytyneet sukupolvelta toiselle.

– Täällä on sanottu olevan saatananpalvontaa tai muita ihmeellisiä riittejä. Me käytiin teininä täällä pelkäämässä porukalla. Se oli yleinen huvi, että kesäyönä polkaistiin tänne pyörällä ja pelättiin. Kukaan ei tietysti tunnustanut pelkäävänsä, paitsi tytöt. Pojat ei, hymähtää Pahkamäki.

Ohjaaja myöntää, että mystisen tarinan tunnelman siirtäminen konserttisaliin voi olla haasteellista, sillä teoksia ei suinkaan esitetä Harrbådan niemen tuulisessa ympäristössä.

– Mä luotan musiikkiin ja valoihin tunnelmanluojana, mutta ennen kaikkea se on kiinni niistä ihmisistä, jotka ovat lavalla. He pystyvät tuomaan mystisyyden ja jännityksen esiin omilla tunteillaan ja teoillaan.

Solisteina ovat Anu Komsi, Annami Hylkilä, Annika Mylläri, Gabriel Suovanen, Sören Lillkung ja Markus Nykänen. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria johtavat Sakari Oramo ja Erkki Lasonpalo.

Asekätkentää ja pidroa

Harrbådan neito - oopperan kehystarina liittyy sodanjälkeiseen asekätkentäjupakkaan. Joukko teollisuuspamppuja pelaa intohimoisesti pidroa. He yrittävät samalla pelotella asekätkentää penkomaan tullutta tutkijaa kummitustarinoilla.

Tuttujen oopperoiden tarinoissa ei yleensä ole yleisölle mitään uutta. Kantaesityksessä yleisö ja tekijät lähtevät puhtaalta pöydältä.

– Sehän on toisaalta hyvä. Jos ajattelee perinteisiä oopperoita, joista kaikki tietävät, miten asioiden "pitäisi" olla, tekijällä on vaikeampaa. Vähän niin kuin jalkapallossa, että kaikki ovat mielestään parempia valmentajia kuin se varsinainen valmentaja. Toisaalta kaikki on myös tehtävä itse. Ei ole referenssiä, pohtii Pahkamäki.

Taiteellinen johtaja haluaa uskoa, että yleisö kiinnostuu paikallisesta tarinasta.

– Täytyy uskoa, että yleisö tulee tavalliseen tapaan uteliaana. Minä luulen, että meiltä odotetaan sitä odottamatonta, toisin kuin muilta oopperafestivaaleilta. Se on meidän brändi. Yleisö varmaan pettyisi, jos emme esittäisi jotain erilaista. 

Kuuleman mukaan Jean Sibelius ei koskaan käynyt Kokkolassa. Anu Komsi on saanut sukututkijoilta tietoa, että Sibelius nivoutuu kaupunkiin mielenkiintoisen mutkan kautta siten, että hän on Kokkolan suuren miehen, Anders Chydeniuksen ottotyttären tyttärenpoika.

Salamajärven kansallispuistossa on oltu täydessä touhussa jo pitkään, vaikka virallisia kesäkauden avajaisia vietetäänkin vasta lauantaina 16. toukokuuta. Metsäpeuroistaan tunnetussa puistossa valmistaudutaan aiempaa vilkkaampaan kesään, muun muassa parempien palveluiden ja markkinoinnin ansiosta.

– Aiemmasta poiketen luontotupa ja kahvio ovat kesä-, heinä- ja elokuussa auki joka päivä. Palvelua on saatavilla myös aukioloaikojen ulkopuolella, esimerkiksi majoituksen suhteen. Myös markkinointia on pyritty parantamaan, ja pikkuhiljaa tieto on alkanut kulkea, kertoo Koirasalmen luontotuvan yrittäjä Maari Kirvesmäki.

Tarjolla apua ja opastusta

Kirvesmäellä on parin vuoden kokemus luontotuvan pyörittämisestä, ensin osuuskunnassa ja sitten yrittäjänä. Hän uskoo vuonna 1982 perustetulla kansallispuistolla olevan paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

– Tämä on ehkä elänyt aiemmin hieman hiljaiseloa. Tehokkaammalla tiedottamisella esimerkiksi luontotuvan kävijämäärä nousi viime kesänä 70 prosenttia edelliskesään verrattuna, Kirvesmäki kuvailee.

Yksi edellytys kävijämäärän nousulle on yrittäjän mukaan palveluiden helppo saatavuus.

– Kyllä täällä pitää olla paikalla ihminen, jolta saa tietoa ja apua. Monelle voi olla suuri kynnys lähteä kansallispuistoon yksikseen.

Tuntematon puisto

Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien rajalla sijaitseva Salamajärven kansallispuisto on reilun 60 neliökilometrin kokoinen ja sieltä löytyy noin 70 kilometriä merkittyjä reittejä. Maarit Kirvesmäki on huomannut, että puisto tunnetaan varsin huonosti.

– Aktiiviset luontoharrastajat kyllä tuntevat tämän, mutta suuri yleisö ei niinkään. Olimme hiljattain Jyväskylässä matkailutapahtumassa, ja siellä moni ei ollut koskaan kuullutkaan tästä.

Kirvesmäki uskoo kuuluisimpien kansallispuistojen jättävän muita varjoonsa.

– Metsähallituksen pienenevät resurssit uppoavat helposti Nuuksioon ja muihin tunnettuihin puistoihin. Salamajärvellä reitit ovat hyvässä kunnossa, mutta teiden kunnossapidosta olemme saaneet taistella.

Edullista matkailua

Luontotupayrittäjä uskoo luonnossa liikkumisen olevan kasvussa.

– Luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksista on puhuttu niin paljon. Ja onhan se paljon edullisempaa kuin muu matkailu.

Kirvesmäki kannustaa myös kokemattomia eränkävijöitä uskaltautumaan kansallispuiston poluille.

– Reitit ovat helppoja ja selkeitä, ja niiden pituus vaihtelee kahdesta kilometristä 58 kilometriin. Jokainen pystyy patikoimaan pari kilometriä. Petojakaan ei tarvitse pelätä: olemme asuneet täällä vuoden, emmekä ole nähneet petoja.

Kesäkahvilan voi perustaa kirjallisella  elintarvikehuoneistoilmoituksella. Se jätetään kunnan ympäristöterveydenhuoltoon neljä viikkoa ennen toiminnan käynnistämistä.

- Jos yksityishenkilön myynti ei ole elinkeinonharjoittamista, eikä koske riskialttiita tuotteita, ei tarvita edes ilmoitusta, sanoo Pietarsaaren ympäristöterveydenhuollon päällikkö Marit Björkstrand

-  Jos kuitenkin huomataan virheitä, esimerkiksi makkaraaa säilytetään huoneenlämmössä,  puutumme asiaan.

- Helteiset kesäpäivät ovat kriittisimmät. Jos elintarvikkeita varten on vain styroksilaatikko, kannattaa mitata lämpötila.  Laatikon on oltava tarpeeksi kylmä, että tavara ei mene pilalle, sanoo Marit Björkstrand.

Pietarsaaressa on jätetty tänä keväänä puolenkymmentä kesäkahvilailmoitusta.  Kokkolan torikahviloilla on toistaiseksi voimassa oleva toimintalupa.

Kokkolassa reilut 200 lasta kisasi lauantaina partiotaitokisassa, mikä innosti toimittajan kokeilemaan omia selviytymistaitojaan ilman partiokokemusta.

Ensimmäisenä vastaan tuli kasvitunnistustesti. Siinä piti tunnistaa kaksitoista suomalaista kasvia ja vielä määrittää, onko kasvi syötävä vai myrkyllinen.

Rasti osoittautuikin kinkkiseksi. Toimittaja tunnisti helpot melko varmasti eli nokkosen, voikukan, ratamon ja niittyleinikin. Mutta myrkyllinen ja syötävä -jaottelu teki tiukkaa. Testistä irtosi vain 2,7 pistettä täydestä 6 pisteestä.

Partiotaitokisan kisanjohtaja Sini Liukkonen lohduttaa.

– Yleensä lapset voittavat kasvitestissä aikuiset. Mutta kyllä 7–12-vuotiaat vetivät tunnistuksen keskimäärin paremmin kuin sinä, Liukkonen analysoi.

Auringon vaarat haltuun?

Seuraava rastilla punnitaan ensiaputaitoja. Hoidettavaksi tulee auringonpistoksesta kärsivä matkalainen. Rastimiehelle pitää kertoa, kuinka potilasta hoidetaan. Apuna voi käyttää myös omia varusteita.

Tämä sujuu jo paremmin.

Toimittaja muistaa viedä potilaan varjoon, antaa juotavaa, vähentää kuumuudesta kärsivän vaatteita sekä asetella pään koholle. Yksi tärkeä asia unohtuu.

– Potilasta pitää rauhoitella ja tilaa seurata. Se on kyllä vaikeaa vielä sudenpennuillekin. Ja potilas jäi sinun hoidolla kuitenkin henkiin, rastimies huojentaa toimittajaa.

Basaari-rastilla piti tunnistaa sokkona 10 laatikossa olevaa esinettä. Nyt toimittaja pääsee loistamaan. Hän tunnistaa seitsemän esinettä vaaditussa ajassa.

Uniikkeja tehtäviä: lanttukukkoa ja suklaapoppareita

Luontotuntemuksen lisäksi hyvin usein partiokisoissa tai leireillä kisataan kätevyystehtävissä, kertoo Sini Liukkonen.

– Yleisin rakennusmateriaali on puu, mutta joskus käytetään myös metallia tai vuolukiveä.

Ruoanlaittotaitojen mittauksesta on tullut suosittua ja vaatimustaso on välillä eräolosuhteisiin aika kova.

– Voidaan vaatia lanttukukon, kevätkääryleiden, täytekakun, pizzan tai suklaapopcornien valmistamista. Kerran eräissä kisoissa paistettiin lanttukukkoa nuotiolla neljä tuntia. Puoli yötä siinä meni, mutta valmista tuli, kehaisee Liukkonen.

Työkaluihin törmää väkisinkin partiopiireissä. Tutuksi tulevat ainakin kirves, vasara ja saha, eikä lähtötaitoja välttämättä tarvita.

– Kun eka kerran saa puukosta sormeen, niin osaa ottaa ainakin varovaisemmin, heittää kisanjohtaja.

Sini Liukkosella on itsellä takana partioelämää noin 10 vuotta. Kahdeksasluokkalaisesta asti Liukkonen on vetänyt jotain ryhmää. 

– Vastuun saaminen ja muiden johtaminen ovat opettaneet sujuvaksi diplomaatiksi. Partiosta voi ponnistaa hyväksi pomoksi! uskoo Liukkonen.

Nyt yhtiö luonnostelee sen sijaan kahdeksaa myllyä Pulkkisen Ristinevalle, 20 kilometrin päähän keskustasta. Ristineva on metsäinen suoalue, lähimpään asutukseen on matkaa 1,5 kilometriä.

Suunnitelmat ovat lausuntokierroksella ja nyt mietitään, tarvitseeko niistä tehdä ympäristövaikutusten arviointiselvitystä. Yhtiö solmii parhaillaan sopimuksia maanomistajien kanssa. Myös luontoarvoselvitys on meneillään.

Kunnan omistama Vetelin Energia omistaa tuulivoimayhtiöstä viidenneksen.

Jokaisesta lukiosta julkaistaan nimet niiltä ylioppilailta, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa loppuun tämän kevään ylioppilaskirjoituksissa ja saavat lukion päättötodistuksen.

Mukana ei ole sellaisia ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittaneita, joilta puutttuu lukion oppimäärään kuuluvia kursseja. Välttämättä ei mainita myöskään niitä ylioppilaita, jotka ovat suorittaneet tutkinnon jo aiemmin mutta saavat päättötodistuksensa vasta nyt.

Lopullinen lista ylioppilaista julkaistaan ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla.

Haapajärven lukio

Kalajoen lukio

Karleby svenska gymnasium

Kannuksen lukio  

Kaustisen musiikkilukio

Kiviniityn lukio, Kokkola  

Kokkolan aikuislukio ja ammattilukio  

Kokkolan yhteislyseon lukio  

Kronoby gymnasium

Lucina Hagmanin lukio  

Nivalan lukio

Perhon lukio  

Pietarsaaren lukio

Reisjärven lukio  

Sievin lukio

Toholammin lukio

Vetelin lukio  

Ylivieskan lukio  

Kallis sanoo arvelleensa, että läpimenoon tarvitaan 5 000 ääntä. Kokoomuksen listoille siirtymistä hän ei halua myöntää vääräksi. 

 – Äänestäjien mielestä se ei  ollut oikea. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että se oli oikea ratkaisu.

Bjarne Kallis sanoo, ettei paluuyritys ei pahemmin jännittänyt. – Otin huomioon molemmat vaihtoehdot ja tulokseen tyydyn. On pakko tyytyä.

–  Ei sitä tiedä, vaikka neljän vuoden kuluttua asettuisin ehdolle, naurahtaa Kallis,  joka suuntaa tuonnempana matkansa Amerikkaan tytärtä auttelemaan.  

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän toimitusjohtajaksi haki yhteensä yhdeksän ihmistä. Viimeisellä kierroksella oli mukana kaksi hakijaa, mutta heistä toinen veti hakemuksensa pois viime metreillä. Näin ollen kuntayhtymän hallituksella oli käytännössä käsittelyssään vain yksi hakemus.

– Asiasta käytiin keskustelua, mutta päätös syntyi kyllä aivan yksimielisesti, kertoo Kiurun johtajaylillääkäri Sakari Telimaa.

Jo aiemmin hakuprosessin aikana yksi hakijoista veti hakemuksensa pois. Telimaan mukaan tapauksiin ei kuitenkaan liity sen kummempaa dramatiikkaa.

– Eivät nämä tapaukset aivan tavattomia ole isojen henkilövalintojen yhteydessä. Jokaisella on omat syynsä.

Kokkolan kaupungin terveyspalvelujohtaja Ilkka Luoma on lääketieteen lisensiaatti ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Kuntayhtymän valtuusto päättää toimitusjohtajan valinnasta keskiviikkona 27. toukokuuta.

Punkkibussissa ennakoidaan vilkasta rokotuskevättä. Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelun bussi kiertää länsirannikkoa Kristiinankaupungista Kemiin toukokuun alusta  alkaen.

Puutiaisaivotulehdukselta suojaavaa rokotetta on tilattu hiukan edellisvuotta enemmän, kuten tavallisesti. Vuosittain bussissa rokotuksen tai tehosteen käy ottamassa 6000-7000 ihmistä. Vilkkainta on kaupunkikeskuksissa.

- Kysyntä on hyvin tasaista, vilkkainta se on rannikon kaupungeissa Vaasasta  Kemiin. Toisaalta rokotteista täytyy muistuttaa ihmisiä, muuten he unohtavat tehosteet, sanoo terveydenhoitaja Terttu Niemelä.  

Niemelän mukaan suurin  rokotteiden hankkimiseen on punkkien lisääntyminen.

 - Ihmiset pelkäävät niiden aiheuttamia riskejä ja tulevat rokotukseen.

Punkkirokotteen hinta on bussissa sama kuin apteekeissa. Bussissa rokotteen saava ei kuitenkaan tarvitse lääkkeelleen erillistä reseptiä.

Viime vuonna punkkirokote loppui kesken, kun kaksi lääke-erää pilaantui matkalla Suomeen. Koko maassa kiertää kolme punkkibussia: kaksi länsirannikolla, yksi Lappeenrannan lähellä itärajan tuntumassa.

Täysi suoja kolmessa vuodessa

Punkkirokotesarjan aloittava käy ensin lyhyen ajan sisällä kaksi kertaa rokotuksessa ja seuraavana vuonna kerran. Siitä lähtien tehoste on haettava alle 60-vuotiailla 5 vuoden välein ja yli 60-vuotiailla 3 vuoden välein.

Ohjeistus kertoo, että ensimmäisen piikin jälkeen suoja on noin 45-prosenttinen. Toisen rokotteen jälkeen suoja on 95-prosenttinen. Suoja on täydellinen vasta vuoden päästä, kun kolmaskin rokote on saatu. Suojan voimassaoloon tarvitaan säännölliset tehosterokotteet.

Jos pelkää uusintarokoteajan unohtuvan muistista, apua löytyy netistä: punkkiklinikka.fi  sivulta voi saada tilattua itselleen muistutuksen.

Rokote suojaa puutiaisaivotulehdukselta eli TBE:ltä. Punkki voi kantaa myös borrelia-bakteeria, tätä infektiota vastaan ei ole rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa antibiooteilla.

Kajaanintiellä taka-ajoon lähtenyt partio mittasi sittemmin 100 kilometrin rajoitusalueella pakenijan nopeudeksi 192 kilometriä. Avuksi takaa-ajoon tullut poliisiauto lähti seuraamaan kuljettajaa pillit soiden ja valot välkkyen, mutta ei pystynyt saavuttamaan parhaimmillaan Alaviirteentietä yli 170 kilometrin nopeudella ajanutta kuljettajaa.  

Poliisi sai myöhemmin illalla kiinni autonsa metsäautotielle jättäneen seurueen, johon kuului autoa ajaneen lisäksi kaksi alle 18-vuotiasta nuorta.  Poliisi toi kuljettajan kiinniotettuna poliisivankilaan. Hänet määrättiin ajokieltoon, ja häntä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Sanotaan, että ihmisen musiikkimaku muotoutuu teini-iässä ja seuraa läpi elämän. Toki lempimusiikkia saattaa musiikin tulvasta löytyä myöhemmälläkin iällä.

Mutta onko sinun suosikeissasi sellaista musiikkia, joka syystä tai toisesta hävettää tai ainakin vaivaannuttaa? Kuunteletko jotakin salaa?

Meillä suomalaisilla on taakkanamme vuosisatainen käsitys siitä, että iloinen ihminen on pinnallinen ja jotenkin epäuskottava. Silti huumori kukkii mitä erilaisimmilla tavoilla työmaaruokaloissa ja kahvihuoneissa.

Nauretaanko sinun työpaikallasi navanalushuumorille, tiannekomiikalle vai jollekin ihan muulle?

Kokkolan energiajohtaja Petri Kokko on ilmoittanut yhtiön hallitukselle eroavansa tehtävästään. Ero koskee sekä Kokkolan Energia Oy:n että Kenet Oy:n toimitusjohtajan tehtäviä. Kokko jättää työnsä omasta toiveestaan välittömästi.

Hallitus hyväksyi eroilmoituksen perjantaina ja nimitti yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi diplomi-insinööri, kehityspäällikkö Esa Malkamäen perjantaista alkaen.

Pirate-merirosvoalus aloitti viime sunnuntaina matkansa kohti Tallinnaa. Alus ei kuitenkaan päässyt perille asti, sillä hinaaja-alus Kemi 1 sai eilen tiistaina puhelinsoiton, että Piraten on saavuttava Turun satamaan. Kokkolan poliisi oli lähettänyt Turkuun virka-apupyynnön laivan takavarikoimisesta.

Laiva saapui Turun satamaan eilen kello kuuden aikaan illalla. Poliisi otti aluksen välittömästi haltuunsa. Takavarikko liittyy aluksen entisen omistajan talousrikosepäilyihin.

– Itse hinaus sujui erinomaisesti. Ennen kuin aloitimme hinauksen, ei entisellä omistajalla pitänyt olla epäselvyyttä laivan siirtämisen suhteen. Matkan varrella tämä on nyt kuitenkin muuttunut, Kemi 1 -aluksen omistavan Idäntie Ky:n toimitusjohtaja Erik Nylund kertoo.

Nylund epäilee takavarikon kestävän pitkälle syksyyn saakka, mikä hänen mukaansa tietää isoja tappioita uutta laivaansa Tallinnassa odottavalle omistajalle.

Pohjanmaan poliisi ei kommentoi takavarikkoa tai vangittua liikemiestä koskevia asioita millään tavoin, vangitsemisoikeudenkäyntikin käytiin suljettujen ovien takana torstaina.

– Esitutkinta on vielä täysin kesken ja meillä on asiaan liittyviä kuulusteluja paljon tekemättä, sanoo tutkinnanjohtaja Kristiina Boholm.

Omakotitaloasukkaat pärjäävät jatkossakin Ekoroskin alueella yhdellä roskapöntöllä. Jätelautakunta kaatoi tiistai-iltana täpärästi jäteyhtiö Ekoroskin esityksen kahteen jäteastiaan siirtymisestä äänin 6-5. Yksi jäsenistä äänesti tyhjää.

Ekorosk olisi halunnut pihoille omat jäteastiat bio- ja energiajätteille. Tämä olisi tiennyt isoja muutoksia myös kuljetusyrityksille.

11 pohjalaiskunnan alueella toimiva Ekorosk joutuu nyt uusimaan mustien ja valkoisten jätepussien lajittelulinjastonsa.

Yrittäjille uusi järjestelmä tietäisi lisäinvestointeja: ainakin osa autoista pitäisi uusia. Yrittäjien mukaan järjestelmä nostaisi myös kotitalouksien kustannuksia. Ekoroskille taas kahden pöntön malli tulisi puoli miljoonaa euroa halvemmaksi kuin täysin uuden lajittelulinjan rakentaminen.

Uudessa järjestelmässä bio- ja energiajätteet kerättäisiin erikseen eli omakotitalojen pihoille tulisi kaksi jäteastiaa.

Kyselyn on toteuttanut Centria ammattikorkeakoulu sähköpostilla. Siihen on vastannut reilut 300 alueen kotitaloutta. Vastaajista noin 90 prosenttia vastustaa suunnitelmaa.

Pohjanmaan jätelautakunta käsittelee jätteenkeräilyn muutosta 19. toukokuuta. Helmikuussa jätelautakunta palautti asian uudelleen valmisteluun ja vaatii lisälaskelmia kuljetusyritysten sekä kotitalouksien kustannuksista.

Ekorosk toimii 11 pohjalaiskunnan alueella.

Ylivieskan seutukunnassa mopoilu on monin paikoin sallittu maantien suuntaisilla ja niitä risteävillä kevyen liikenteen väylillä. Nyt mopoilua rajoitetaan turvallisuussyistä. Ely-keskuksen mukaan mopot aiheuttavat kevyen liikenteen väylillä muita nopeampina ja painavampina muille kulkijoille toistuvia vaarallisia tilanteita.

Eniten mopo-onnettomuuksia sattuu liittymissä risteämis- ja kääntymistilanteissa, joissa toisena osapuolena on moottoriajoneuvo.

Muutosten jälkeen Ylivieskassa, Alavieskassa, Kalajoella, Oulaisissa ja Sievissä saa mopoilla pyöräteillä lähinnä vain taajaman ulkopuolella valta- ja kantateiden vasilla. Samalla mopoille sallitus väylät selkeytetään niin, ettei tulkinnanvaraisuutta jää.

Käytännössä mopoille sallittuja pyöräteitä vähennetään poistamalla pyörätiemerkkien yhteydestä Sallittu mopoille -lisäkilvet. Myös muihin liikennemerkkeihin tehdään lisäyksiä niissä kohdissa, joissa mopoilijoiden pitää siirtyä ajoradalle.

Mopon tulo ajoradalle vaatii asennemuutosta

Mopojen määrä on lähes kolminkertaistunut Ylivieskan seudulla kymmenessä vuodessa. Samalla mopo-onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä on kasvanut 2,5-kertaiseksi. Kasvu on kovempaa kuin maassa keskimäärin.

Kokkolassa mopo-onnettomuuksien määrä lähes puolittui sen jälkeen, kun mopot häädettiin pääosin pois kevyen liikenteen väyliltä.

Ely-keskuksen mukaan muutos selkeyttää mopon paikkaa, joka on ajoradalla. Autoilijoiden on aiempaa tärkeämpää ottaa mopoilijat huomioon – se taas vaatii ely-keskuksen mukaan asennemuutosta molemmilta osapuolilta.

Ammattiopiston ja kauppaopiston opettajia huolettaa, riittääkö kaikille tulevaisuudessa tarpeeksi töitä. Opettajayhdistykset pyytävätkin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymältä laskelmia tulevan lukuvuoden työtunneista.

Yhtymähallitus totesi myös tiistaisessa kokouksessaan, että yksittäisten opettajien opetustunnit voivat pienentyä. Laskelmat yhtymähallitus lupaa mahdollisimman pian.

Yhtymähallitus kuitenkin vakuuttaa, että opettajat otetaan mukaan opetuksen suunnitteluun.

Ammatillisen opetuksen valtionosuudet ovat viime vuosina tippuneet ja opiskelijamäärät ovat vähentyneet. Esimerkiksi ensi vuonna opiskelijamäärä tippuu 116 opiskelijalla, mikä tarkoittaa noin 1,3 miljoonaa euroa vähemmän rahaa koulutusyhtymälle.

Myös opetussuunnitelman uudistus vähentänee lähiopetusta.

Koulutusyhtymä lupaa arvioida yt-neuvottelujen tarpeen seuraavassa kokouksessaan.

Tilanne alkoi, kun 40-vuotias mies astui iltapäivällä pankkiin ja vaati virkailijaa nostamaan tiskille seteleitä. Poliisin mukaan mies uhkaili pankkivirkailijaa pitäen teräasetta kädessään.

Mies luopui aikeistaan ja lähti pankista. Yksi pankin työntekijä seurasi häntä jalkaisin. Pietarsaaren poliisin partio tavoitti epäilllyn juuri, kun tämä oli astumassa paikallisen ammattioppilaitoksen tiloihin.

Poliisin mukaan mies on ulkopaikkakuntalainen. Asiaa tutkitaan törkeän ryöstön yrityksenä ja tapausten kulkua selvitetään tänään torstaina kuulustelemalla sekä epäiltyä että  pankin työntekijöitä.

Keskipohjanmaa-lehden tietojen mukaan ryöstöyrityksen kohteena oli Handelsbankin konttori.