– Mies on haulikko kädessä ovelta katsottuna asunnon oikeassa kulmassa, tarkka-ampuja kertoi poliisin valmiusjoukko Karhuryhmälle.
Vaarallinen haulikkomies oli osoitellut sivullisia aseella parvekkeelta. Poliisi Harri Gustafsberg oli ensimmäisenä menossa kohteeseen sisään. Hän eteni pimeään huoneeseen raskaan suojakilven kanssa ja etsi epäiltyä.
– Ei täällä ole ketään, asunto on tyhjä, Gustafsberg sanoi takana tulleelle työkaverille.
Kokenut poliisi katsoi Gustafsbergiä hämmentyneenä:
– Ei asunto ole tyhjä. Katsopa poika tarkemmin – seisot ruumiin päällä!
Mies oli ampunut itsensä ja makasi lattialla kuolleena. Gustafsberg oli kävellyt suoraan ruumiin ylitse.
Jälkeenpäin Gustafsberg ei käsittänyt, miten tämä on edes mahdollista. Vasta myöhemmin hän ymmärsi, että kyse oli stressireaktiosta.
Kun olemme tarpeeksi kuormittuneita, emme hahmota ja ymmärrä näkemäämme.
Harri Gustafsberg oli 20 vuotta töissä poliisin vaativimmissa töissä Karhuryhmässä. Hän oli kokenut, kovassa fyysisessä kunnossa, ulkomailla asti opiskellut. Silti hänkään ei ollut turvassa stressiltä.
Vuosien aikana tapahtui muutakin outoa sekä miehelle itselleen että kollegoille.
Yhtäkkiä päässä sumeni
Karhuryhmä oli harjoittelemassa tatamilla, kun puhelu katkaisi harjoituksen. Mies ampui sisällä omakotitalossa. Karhuryhmä meni paikalle ja suunnitteli operaation.
Yksi luotiliivinen rikkoi ikkunan, ja Gustafsberg meni taloon sisään koiransa kanssa.
Kollegoiden henki saattoi olla sen varassa, miten Gustafsberg ja hänen koiransa toimivat tilanteessa. Paineet olivat kovat, mutta sisällä pimeässä talossa ei näkynyt ketään.
Yhtäkkiä Gustafsbergin päässä sumeni. Hän näki ensin vain sahalaitaa ja sitten pimeni. Gustafsberg räpytti silmiä ja näkökyky palasi osittain. Sitten taas sumeni. Näkökyky palasi vasta pikkuhiljaa.
Itse työkeikka meni hyvin. Koira löysi ampujan vaatekaapista ja rikollisen kiinniotto oli helppo.
Gustafsberg ei kertonut oudosta näkökyvyn menetyksestä kenellekään. Nuorena poliisina hän painoi asian takavasemmalle.
Vasta myöhemmin hän ymmärsi, että mieli tulkitsi uhkaa liikaa ja keho reagoi näkökyvyn menettämisellä.
Tohtori, valmentaja ja tutkija

Harri Gustafsberg ei löytänyt yhtäkään asiantuntijaa, joka voisi opettaa poliiseille stressinhallintaa. Siksi hän alkoi tutkia asiaa itse.
Nyt Gustafsberg on väitellyt aiheesta tohtoriksi ja kirjoittanut useita kirjoja. Lokakuussa ilmestyi hänen yhdessä Heidi Holmavuon kanssa kirjoittama Karhuryhmä-kirja. Gustafsberg kouluttaa myös stressinhallintavalmentajia, valmentaa yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä.
Kohderyhmä on laaja. Kaikki elossa olevat ihmiset kokevat stressiä. Keho ei erottele, tuleeko paineita töistä vai yksityiselämästä.
Oppiaineeksi?
Stressi on luonnollinen reaktio, samoin pelko ja jännitys. Kun reaktiot menevät yli, voi tapahtua lähestulkoon mitä vain. Uhkaavassa tilanteessa ihminen haluaa yleensä joko taistella tai paeta. Reaktio on niin primitiivinen, että se voi yllättää.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa poliisi on ampunut aseettomia ihmisiä, ja Gustafsberg uskoo tässä olevan kyse juuri stressistä.
Hyvä uutinen on, että stressinhallintaa voi opetella. Nykyään jo päiväkodeissa saatetaan opettaa mindfullness-taitoja.
Valmentaja ja mentori kokee, että tunteista avoimesti puhuvat nuoret voivat olla tässä suunnannäyttäjinä.
– Tulevat sukupolvet ovat huomattavasti meitä fiksumpia, hyvä niin. Itse tulen Kittilän takametsistä. Jos olisin samassa iässä ymmärtänyt elämästä yhtä paljon, maailmani olisi erilainen.
Toisaalta monilla nuorilla on paljon paineita.
– Koulussa pitäisi olla oppiaine siitä, miten johdat itseäsi, huolehdit itsestäsi ja mitä tunnesäätelyn, fysiologian ja ajattelun taitoja tarvitset, Gustafsberg sanoo.
Hän neuvoo, miten stressiä voi oppia hallitsemaan.
1. Ymmärrä
Ensimmäinen askel on ymmärtää stressin merkitys omassa elämässä ja hankkia asiasta tietoa.
– Onneksi tietoisuus on nousemassa. Eri ammateissa ymmärretään, että itsestä huolehtiminen on osa ammattitaitoa. Tiettyyn rajaan asti organisaatio voi sitä helpottaa. Ihmisen oma vastuu on isossa roolissa.
Ongelma on, ettei stressiä ole helppo tunnistaa.
Useat ihmiset miettivät asiaa vasta, kun ovat jo kuilun reunalla, totaalisesti väsyneitä tai elämässä tulee vastaan isoja epäonnistumisia.
Kelan mukaan mielenterveyden häiriöt ohittavat pian tuki- ja liikuntaelinsairaudet sairauspoissaoloja aiheuttavana sairausryhmänä. Vuonna 2018 yli 70 000 työikäistä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön takia.
Akuutti stressi auttaa meitä selviämään tiukasta paikasta. Jos ihminen kuormittuu pitkäaikaisesti, stressi voi olla tuhoisaa. Muutoksia tulee esimerkiksi verenpaineessa, sykkeessä, aivoissa, aisteissa ja ymmärryskyvyssä.

Vaikka itse pysyisi kasassa, stressi näkyy monessa asiakaskohtaamisessa, koulussa tai sairaalassa. Potilaat, oppilaat tai rikolliset voivat käyttäytyä arvaamattomasti, jos ovat kuormittuneita. Stressioireiden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään toisten käytöstä ja näin vähentää omaa työkuormitusta.
2. Analysoi, mitä voit muuttaa
Seuraavaksi Gustafsberg kehottaa pohtimaan, mihin asioihin voi itse vaikuttaa.
– Työstressi on vaikeasti hahmotettava asia. Jos se olisi yksiselitteinen, meillä ei olisi tällaista ongelmaa.
Ensin voi pohtia, onko työkuorma ja siihen varattu aika sopusoinnussa. Vaikka työ olisi kuinka innostavaa, liika on liikaa. Toiseksi voi miettiä, ovatko omat taidot ja koulutus työtehtävän tasolla. Vaatimusten ja taitojen välillä ei saisi olla kuilua.
Ihmiselle tekee hyvää käydä epämukavuusalueella, mutta siellä ei pitäisi joutua olemaan jatkuvasti.
Organisaation ja johtamisen tulisi tukea työntekijää. Gustafsbergin mukaan joissain työpaikoista onkin näin, mutta osassa on vielä paljon kehitettävää.
Toisaalta väsymys ei ole aina paskan pomon vika. Joskus on kyse myös siitä, että ihmisen persoonallisuus ei vain sovi tiettyyn työhön. Joskus taas yksityiselämässä on liikaa kuormaa, eikä paukkuja yksinkertaisesti riitä.
Lopulta jokainen joutuu jossain vaiheessa hyväksymään, ettei voi vaikuttaa kaikkeen.
– Emme pysty valitsemaan elämän vaatimuksia. Pahimmillaan lähipiiriin sattuu onnettomuus tai voi sairastua. Elämä tuo asioita, joskus tosi karmeita, joskus pienempiä. Näihin ei voi vaikuttaa, mutta on toinen asia, miten niiden kanssa oppii elämään tai miten ne käsittelee.
3. Harjoittele
Karhuryhmässä Harri Gustafsberg treenasi muiden poliisien kanssa jatkuvasti ampumista, kamppailulajeja, panttivankien vapauttamista ja muita vaativia tilanteita. Kun oman tai toisen hengen turvaaminen voi olla sekunneista kiinni, pitää pystyä tekemään oikeita ratkaisuja nopeasti.
Harjoittelu tuo itsevarmuutta ja auttaa tilanteessa parempaan tulokseen, kun toiminta tulee selkärangasta. Lähes mitä tahansa voi harjoitella, koskee se sitten esiintymistä suurelle joukolle, vihaisen asiakkaan tyynnyttämistä tai tietokoneohjelman hallitsemista.
Sama koskee stressinhallinnan harjoittelua. Harri Gustafsberg on kouluttanut poliiseja Suomessa, Kanadassa, Islannissa ja Yhdysvalloissa. Poliisit ovat hyötyneet harjoituksista.
– Ei mene välttämättä edes kovin kauan aikaa, kun taitoja saavutetaan.
4. Tee hengitysharjoituksia
Hengittäminen on ihmisen perustoiminto. Tietoisena prosessina se on yllättävän tehokas ase stressiä vastaan.
Kun Gustafsberg alkoi opettaa poliiseille hengitysharjoituksia, osa naureskeli. Sitten harjoituksista alettiin puhua taktisena hengittämisenä, ja monet huomasivat niiden hyödyn.
Hengittäminen auttaa rauhoittumaan ja näin tekemään parempia päätöksiä.
5. Vaikuta mielen kuormaan
Jos psyykkinen stressi menee yli sietokyvyn, aivoissa käynnistyy uhkareaktio. Voimavaroista menee suuri osa selviytymiseen. Tätä voi ehkäistä asettamalla rajoja itselle, että kuorma pysyisi aisoissa.
Ajatustyö ei lopu, ellei sitä lopeta tietoisesti. Harri Gustafsberg neuvoo miettimään aamulla oman aikaikkunan, milloin aloittaa ja milloin lopettaa työt. Jos työ ei ala ja lopu tietoisesti, työasiat voivat olla mielessä vielä illalla.
– Ajattelu ei kuitenkaan toimi niin, että käskee aivojen olla ajattelematta työasioita.
Gustafsbergin mukaan siirtymään työn ja vapaa-ajan välillä kannattaa käyttää liikuntaa. Esimerkiksi työmatkojen pyöräily toimii tässä hyvin. Kun kroppa aktivoituu, ajattelun kuormitus keskeytyy.
– Jos liikunta ei ole mahdollista heti työpäivän jälkeen, voi tehdä palauttavia hengitysharjoituksia.
Karhuryhmässä Gustafsberg huomasi, että myös huumorilla on tärkeä rooli työssä. Mitä rankempi työ, sitä mustempi huumori. Jos työkaverin kanssa voi käydä läpi tapahtunutta, paine kevenee.
6. Maksimoi energiataso
Kaikki tietävät, että hyvät yöunet tai fyysinen kunto suojelevat ihmistä stressiltä. Kun mieli on väsynyt, voi keho tuntua väsyneeltä, vaikka se ei olekaan.
Välillä taas tulee hetkiä, kun keho ja mieli ovat sopusoinnussa ja todellisuus tuntuu kirkkaalta. Gustafsbergillä oli usein työssään tällaisia hetkiä.

Niitä tuli, kun vaaralliset rikolliset saatiin kiinni ennen kuin he edes tajusivat Karhuryhmän olevan paikalla. Tai kun terapiaryhmään mennyt aseistautunut mies saatiin yllätettyä tämän ollessa yksin, eikä sivullisille tullut vaaraa.
Viimeksi Gustafsberg koki tällaisen kirkkaan hetken ollessaan lomalla Thaimaassa tammikuussa. Hän sukelsi sata kertaa luolien läpi ilman laitteita.
– Tein normaalit valmistautumiset. Hengitin tietyn kaavan mukaan, että sain hapen ja hiilidioksidin suhteen kehossa sopivaksi. Sitten tein pienen mielikuvaharjoituksen, jolla rauhoitin kehoni.
Itse sukelluksen aikana Gustafsson vain nautti. Hän teki suorituksen, jonka oli harjoitellut.
Ensimmäisten vapaasukellusten aikana miehen keho huusi happea. Vähitellen sukellusmatka alkoi pidentyä. Keho alkoi tottua hapettomaan tilaan, mutta mieli alkoi huutaa, että nyt pitää päästä pinnalle.
– Näin keho ja mieli keskustelevat keskenään myös arjessa, Gustafsberg kuvaa.
Stressinhallinnassa auttaa, jos ymmärtää näitä molempia.
6. Suuntaa huomio
Jos työ keskeytyy koko ajan tai huomio jakautuu useaan asiaan, kokonaisuus kärsii. Työpäivän jälkeen voi tuntua kaaottiselta.
Keskittymistä ja läsnäoloa voi harjoitella. Kännykän ei tarvitse olla koko ajan päällä. Gustafsberg avaa kännykän itse vasta lounaan jälkeen.
Myös näkökulman vaihto voi auttaa kestämään elämän keskeneräisyyttä. Aika usein huomion saa suunnattua oikeisiin asioihin, jos miettii asioiden merkityksiä.
Jos tietää, miksi tekee vaikealta tuntuvan asian, se helpottaa henkisesti.
– Merkityksen löytäminen auttaa hetkessä ja tilanteessa.
7. Muista hyvät rutiinit
Harri Gustafsbergilla on jokapäiväiset rutiinit, jotka toistuvat.
Hän käy yleensä aamulla lenkillä ja usein avannossa. Hän tekee joka päivä hengitysharjoituksia ja meditatiivisia harjoituksia.
Nämä rutiinit luovat panssarin, jonka avulla haasteista on helpompi selviytyä.
8. Käy tilanteet läpi
Karhuryhmässä oli tapana pitää hiljainen hetki työkeikan jälkeen. Partio saattoi hakea kahvit ja pullat ja tuijotella hetken järvelle.
Tilanteista puhuttiin myös työkavereiden kesken yöllä työvuorossa tai saunailloissa.
Myöhemmin Harri Gustafsberg tajusi, että nämä hetket olivat tehokkaita tapoja purkaa stressiä.
Jos ihminen on kohdannut trauman, asioiden läpikäynti on erityisen tärkeää ja se vie aikaa.
Ihmiset, jotka oppivat elämään epäonnistumisten kanssa, elävät yleensä hyvän elämän. Harri Gustafsberg
Gustafsberg kuvaa suorituksen kaarena. Ensin varaudutaan, sitten suoritetaan ja lopuksi tehdään jälkitoimet.
Moni unohtaa viimeisen osan, joka auttaisi palautumaan kuormituksesta ja kehittymään työssä.
– On hyvä tietoisesti käydä asia läpi: mitä tapahtui, mitä koin, mitä sanoin, mitä tein.
Tämän jälkeen Gustafsberg neuvoo pitämään lyhyen hengitystauon ja visualisoimaan tilanteen uudelleen mielikuvan kautta. Nyt voi ajatella, miten tilanne menisi seuraavalla kerralla.
– Näin hermostoon jää optimistinen ja voimistava jälki, vaikka tilanne on mennyt kuinka persiilleen.
9. Hyväksy epäonnistumiset
Kun käy kriittisesti läpi omaa työtään, tajuaa epäonnistumisen olevan välillä väistämätöntä. Harri Gustafsberg kokee epäonnistuvansa joka päivä jossain asiassa.
Aina epäonnistumisen kokemukset eivät olet totta. Päivittäiset epäonnistumiset eivät välttämättä ole suuria asioita.
– Epäonnistuminen tuntuu pahalta ja sen pitääkin tuntua. Se, millaisen prosessin kautta kokemuksesta opitaan ja se jätetään taakse, on se juttu.
Epäonnistuminen on osa elämää. Jos eilisen epäonnistuminen painaa monta päivää mielessä, se on ajantuhlausta ja voi sekin kertoa stressistä.
– Ihmiset jotka oppivat elämään epäonnistumisten kanssa, elävät yleensä hyvän elämän.
Keskustele 19.1. kello 18. asti, mikä auttaa sinua vähentämään stressiä.