– Mies on haulikko kädessä ovelta katsottuna asunnon oikeassa kulmassa, tarkka-ampuja kertoi poliisin valmiusjoukko Karhuryhmälle.

Vaarallinen haulikkomies oli osoitellut sivullisia aseella parvekkeelta. Poliisi Harri Gustafsberg oli ensimmäisenä menossa kohteeseen sisään. Hän eteni pimeään huoneeseen raskaan suojakilven kanssa ja etsi epäiltyä.

– Ei täällä ole ketään, asunto on tyhjä, Gustafsberg sanoi takana tulleelle työkaverille.

Kokenut poliisi katsoi Gustafsbergiä hämmentyneenä:

– Ei asunto ole tyhjä. Katsopa poika tarkemmin – seisot ruumiin päällä!

Mies oli ampunut itsensä ja makasi lattialla kuolleena. Gustafsberg oli kävellyt suoraan ruumiin ylitse.

Jälkeenpäin Gustafsberg ei käsittänyt, miten tämä on edes mahdollista. Vasta myöhemmin hän ymmärsi, että kyse oli stressireaktiosta.

Kun olemme tarpeeksi kuormittuneita, emme hahmota ja ymmärrä näkemäämme.

Harri Gustafsberg oli 20 vuotta töissä poliisin vaativimmissa töissä Karhuryhmässä. Hän oli kokenut, kovassa fyysisessä kunnossa, ulkomailla asti opiskellut. Silti hänkään ei ollut turvassa stressiltä.

Vuosien aikana tapahtui muutakin outoa sekä miehelle itselleen että kollegoille.

Yhtäkkiä päässä sumeni

Karhuryhmä oli harjoittelemassa tatamilla, kun puhelu katkaisi harjoituksen. Mies ampui sisällä omakotitalossa. Karhuryhmä meni paikalle ja suunnitteli operaation.

Yksi luotiliivinen rikkoi ikkunan, ja Gustafsberg meni taloon sisään koiransa kanssa.

Kollegoiden henki saattoi olla sen varassa, miten Gustafsberg ja hänen koiransa toimivat tilanteessa. Paineet olivat kovat, mutta sisällä pimeässä talossa ei näkynyt ketään.

Yhtäkkiä Gustafsbergin päässä sumeni. Hän näki ensin vain sahalaitaa ja sitten pimeni. Gustafsberg räpytti silmiä ja näkökyky palasi osittain. Sitten taas sumeni. Näkökyky palasi vasta pikkuhiljaa.

Itse työkeikka meni hyvin. Koira löysi ampujan vaatekaapista ja rikollisen kiinniotto oli helppo.

Gustafsberg ei kertonut oudosta näkökyvyn menetyksestä kenellekään. Nuorena poliisina hän painoi asian takavasemmalle.

Vasta myöhemmin hän ymmärsi, että mieli tulkitsi uhkaa liikaa ja keho reagoi näkökyvyn menettämisellä.

Tohtori, valmentaja ja tutkija

Harri Gustafsberg ei löytänyt yhtäkään asiantuntijaa, joka voisi opettaa poliiseille stressinhallintaa. Siksi hän alkoi tutkia asiaa itse.

Nyt Gustafsberg on väitellyt aiheesta tohtoriksi ja kirjoittanut useita kirjoja. Lokakuussa ilmestyi hänen yhdessä Heidi Holmavuon kanssa kirjoittama Karhuryhmä-kirja. Gustafsberg kouluttaa myös stressinhallintavalmentajia, valmentaa yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä.

Kohderyhmä on laaja. Kaikki elossa olevat ihmiset kokevat stressiä. Keho ei erottele, tuleeko paineita töistä vai yksityiselämästä.

Oppiaineeksi?

Stressi on luonnollinen reaktio, samoin pelko ja jännitys. Kun reaktiot menevät yli, voi tapahtua lähestulkoon mitä vain. Uhkaavassa tilanteessa ihminen haluaa yleensä joko taistella tai paeta. Reaktio on niin primitiivinen, että se voi yllättää.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa poliisi on ampunut aseettomia ihmisiä, ja Gustafsberg uskoo tässä olevan kyse juuri stressistä.

Hyvä uutinen on, että stressinhallintaa voi opetella. Nykyään jo päiväkodeissa saatetaan opettaa mindfullness-taitoja.

Valmentaja ja mentori kokee, että tunteista avoimesti puhuvat nuoret voivat olla tässä suunnannäyttäjinä.

– Tulevat sukupolvet ovat huomattavasti meitä fiksumpia, hyvä niin. Itse tulen Kittilän takametsistä. Jos olisin samassa iässä ymmärtänyt elämästä yhtä paljon, maailmani olisi erilainen.

Toisaalta monilla nuorilla on paljon paineita.

– Koulussa pitäisi olla oppiaine siitä, miten johdat itseäsi, huolehdit itsestäsi ja mitä tunnesäätelyn, fysiologian ja ajattelun taitoja tarvitset, Gustafsberg sanoo.

Hän neuvoo, miten stressiä voi oppia hallitsemaan.

1. Ymmärrä

Ensimmäinen askel on ymmärtää stressin merkitys omassa elämässä ja hankkia asiasta tietoa.

– Onneksi tietoisuus on nousemassa. Eri ammateissa ymmärretään, että itsestä huolehtiminen on osa ammattitaitoa. Tiettyyn rajaan asti organisaatio voi sitä helpottaa. Ihmisen oma vastuu on isossa roolissa.

Ongelma on, ettei stressiä ole helppo tunnistaa.

Useat ihmiset miettivät asiaa vasta, kun ovat jo kuilun reunalla, totaalisesti väsyneitä tai elämässä tulee vastaan isoja epäonnistumisia.

Kelan mukaan mielenterveyden häiriöt ohittavat pian tuki- ja liikuntaelinsairaudet sairauspoissaoloja aiheuttavana sairausryhmänä. Vuonna 2018 yli 70 000 työikäistä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön takia.

Akuutti stressi auttaa meitä selviämään tiukasta paikasta. Jos ihminen kuormittuu pitkäaikaisesti, stressi voi olla tuhoisaa. Muutoksia tulee esimerkiksi verenpaineessa, sykkeessä, aivoissa, aisteissa ja ymmärryskyvyssä.

Vaikka itse pysyisi kasassa, stressi näkyy monessa asiakaskohtaamisessa, koulussa tai sairaalassa. Potilaat, oppilaat tai rikolliset voivat käyttäytyä arvaamattomasti, jos ovat kuormittuneita. Stressioireiden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään toisten käytöstä ja näin vähentää omaa työkuormitusta.

2. Analysoi, mitä voit muuttaa

Seuraavaksi Gustafsberg kehottaa pohtimaan, mihin asioihin voi itse vaikuttaa.

– Työstressi on vaikeasti hahmotettava asia. Jos se olisi yksiselitteinen, meillä ei olisi tällaista ongelmaa.

Ensin voi pohtia, onko työkuorma ja siihen varattu aika sopusoinnussa. Vaikka työ olisi kuinka innostavaa, liika on liikaa. Toiseksi voi miettiä, ovatko omat taidot ja koulutus työtehtävän tasolla. Vaatimusten ja taitojen välillä ei saisi olla kuilua.

Ihmiselle tekee hyvää käydä epämukavuusalueella, mutta siellä ei pitäisi joutua olemaan jatkuvasti.

Organisaation ja johtamisen tulisi tukea työntekijää. Gustafsbergin mukaan joissain työpaikoista onkin näin, mutta osassa on vielä paljon kehitettävää.

Toisaalta väsymys ei ole aina paskan pomon vika. Joskus on kyse myös siitä, että ihmisen persoonallisuus ei vain sovi tiettyyn työhön. Joskus taas yksityiselämässä on liikaa kuormaa, eikä paukkuja yksinkertaisesti riitä.

Lopulta jokainen joutuu jossain vaiheessa hyväksymään, ettei voi vaikuttaa kaikkeen.

– Emme pysty valitsemaan elämän vaatimuksia. Pahimmillaan lähipiiriin sattuu onnettomuus tai voi sairastua. Elämä tuo asioita, joskus tosi karmeita, joskus pienempiä. Näihin ei voi vaikuttaa, mutta on toinen asia, miten niiden kanssa oppii elämään tai miten ne käsittelee.

3. Harjoittele

Karhuryhmässä Harri Gustafsberg treenasi muiden poliisien kanssa jatkuvasti ampumista, kamppailulajeja, panttivankien vapauttamista ja muita vaativia tilanteita. Kun oman tai toisen hengen turvaaminen voi olla sekunneista kiinni, pitää pystyä tekemään oikeita ratkaisuja nopeasti.

Harjoittelu tuo itsevarmuutta ja auttaa tilanteessa parempaan tulokseen, kun toiminta tulee selkärangasta. Lähes mitä tahansa voi harjoitella, koskee se sitten esiintymistä suurelle joukolle, vihaisen asiakkaan tyynnyttämistä tai tietokoneohjelman hallitsemista.

Sama koskee stressinhallinnan harjoittelua. Harri Gustafsberg on kouluttanut poliiseja Suomessa, Kanadassa, Islannissa ja Yhdysvalloissa. Poliisit ovat hyötyneet harjoituksista.

– Ei mene välttämättä edes kovin kauan aikaa, kun taitoja saavutetaan.

4. Tee hengitysharjoituksia

Hengittäminen on ihmisen perustoiminto. Tietoisena prosessina se on yllättävän tehokas ase stressiä vastaan.

Kun Gustafsberg alkoi opettaa poliiseille hengitysharjoituksia, osa naureskeli. Sitten harjoituksista alettiin puhua taktisena hengittämisenä, ja monet huomasivat niiden hyödyn.

Hengittäminen auttaa rauhoittumaan ja näin tekemään parempia päätöksiä.

5. Vaikuta mielen kuormaan

Jos psyykkinen stressi menee yli sietokyvyn, aivoissa käynnistyy uhkareaktio. Voimavaroista menee suuri osa selviytymiseen. Tätä voi ehkäistä asettamalla rajoja itselle, että kuorma pysyisi aisoissa.

Ajatustyö ei lopu, ellei sitä lopeta tietoisesti. Harri Gustafsberg neuvoo miettimään aamulla oman aikaikkunan, milloin aloittaa ja milloin lopettaa työt. Jos työ ei ala ja lopu tietoisesti, työasiat voivat olla mielessä vielä illalla.

– Ajattelu ei kuitenkaan toimi niin, että käskee aivojen olla ajattelematta työasioita.

Gustafsbergin mukaan siirtymään työn ja vapaa-ajan välillä kannattaa käyttää liikuntaa. Esimerkiksi työmatkojen pyöräily toimii tässä hyvin. Kun kroppa aktivoituu, ajattelun kuormitus keskeytyy.

– Jos liikunta ei ole mahdollista heti työpäivän jälkeen, voi tehdä palauttavia hengitysharjoituksia.

Karhuryhmässä Gustafsberg huomasi, että myös huumorilla on tärkeä rooli työssä. Mitä rankempi työ, sitä mustempi huumori. Jos työkaverin kanssa voi käydä läpi tapahtunutta, paine kevenee.

6. Maksimoi energiataso

Kaikki tietävät, että hyvät yöunet tai fyysinen kunto suojelevat ihmistä stressiltä. Kun mieli on väsynyt, voi keho tuntua väsyneeltä, vaikka se ei olekaan.

Välillä taas tulee hetkiä, kun keho ja mieli ovat sopusoinnussa ja todellisuus tuntuu kirkkaalta. Gustafsbergillä oli usein työssään tällaisia hetkiä.

Niitä tuli, kun vaaralliset rikolliset saatiin kiinni ennen kuin he edes tajusivat Karhuryhmän olevan paikalla. Tai kun terapiaryhmään mennyt aseistautunut mies saatiin yllätettyä tämän ollessa yksin, eikä sivullisille tullut vaaraa.

Viimeksi Gustafsberg koki tällaisen kirkkaan hetken ollessaan lomalla Thaimaassa tammikuussa. Hän sukelsi sata kertaa luolien läpi ilman laitteita.

– Tein normaalit valmistautumiset. Hengitin tietyn kaavan mukaan, että sain hapen ja hiilidioksidin suhteen kehossa sopivaksi. Sitten tein pienen mielikuvaharjoituksen, jolla rauhoitin kehoni.

Itse sukelluksen aikana Gustafsson vain nautti. Hän teki suorituksen, jonka oli harjoitellut.

Ensimmäisten vapaasukellusten aikana miehen keho huusi happea. Vähitellen sukellusmatka alkoi pidentyä. Keho alkoi tottua hapettomaan tilaan, mutta mieli alkoi huutaa, että nyt pitää päästä pinnalle.

– Näin keho ja mieli keskustelevat keskenään myös arjessa, Gustafsberg kuvaa.

Stressinhallinnassa auttaa, jos ymmärtää näitä molempia.

6. Suuntaa huomio

Jos työ keskeytyy koko ajan tai huomio jakautuu useaan asiaan, kokonaisuus kärsii. Työpäivän jälkeen voi tuntua kaaottiselta.

Keskittymistä ja läsnäoloa voi harjoitella. Kännykän ei tarvitse olla koko ajan päällä. Gustafsberg avaa kännykän itse vasta lounaan jälkeen.

Myös näkökulman vaihto voi auttaa kestämään elämän keskeneräisyyttä. Aika usein huomion saa suunnattua oikeisiin asioihin, jos miettii asioiden merkityksiä.

Jos tietää, miksi tekee vaikealta tuntuvan asian, se helpottaa henkisesti.

– Merkityksen löytäminen auttaa hetkessä ja tilanteessa.

7. Muista hyvät rutiinit

Harri Gustafsbergilla on jokapäiväiset rutiinit, jotka toistuvat.

Hän käy yleensä aamulla lenkillä ja usein avannossa. Hän tekee joka päivä hengitysharjoituksia ja meditatiivisia harjoituksia.

Nämä rutiinit luovat panssarin, jonka avulla haasteista on helpompi selviytyä.

8. Käy tilanteet läpi

Karhuryhmässä oli tapana pitää hiljainen hetki työkeikan jälkeen. Partio saattoi hakea kahvit ja pullat ja tuijotella hetken järvelle.

Tilanteista puhuttiin myös työkavereiden kesken yöllä työvuorossa tai saunailloissa.

Myöhemmin Harri Gustafsberg tajusi, että nämä hetket olivat tehokkaita tapoja purkaa stressiä.

Jos ihminen on kohdannut trauman, asioiden läpikäynti on erityisen tärkeää ja se vie aikaa.

Ihmiset, jotka oppivat elämään epäonnistumisten kanssa, elävät yleensä hyvän elämän. Harri Gustafsberg

Gustafsberg kuvaa suorituksen kaarena. Ensin varaudutaan, sitten suoritetaan ja lopuksi tehdään jälkitoimet.

Moni unohtaa viimeisen osan, joka auttaisi palautumaan kuormituksesta ja kehittymään työssä.

– On hyvä tietoisesti käydä asia läpi: mitä tapahtui, mitä koin, mitä sanoin, mitä tein.

Tämän jälkeen Gustafsberg neuvoo pitämään lyhyen hengitystauon ja visualisoimaan tilanteen uudelleen mielikuvan kautta. Nyt voi ajatella, miten tilanne menisi seuraavalla kerralla.

– Näin hermostoon jää optimistinen ja voimistava jälki, vaikka tilanne on mennyt kuinka persiilleen.

9. Hyväksy epäonnistumiset

Kun käy kriittisesti läpi omaa työtään, tajuaa epäonnistumisen olevan välillä väistämätöntä. Harri Gustafsberg kokee epäonnistuvansa joka päivä jossain asiassa.

Aina epäonnistumisen kokemukset eivät olet totta. Päivittäiset epäonnistumiset eivät välttämättä ole suuria asioita.

– Epäonnistuminen tuntuu pahalta ja sen pitääkin tuntua. Se, millaisen prosessin kautta kokemuksesta opitaan ja se jätetään taakse, on se juttu.

Epäonnistuminen on osa elämää. Jos eilisen epäonnistuminen painaa monta päivää mielessä, se on ajantuhlausta ja voi sekin kertoa stressistä.

– Ihmiset jotka oppivat elämään epäonnistumisten kanssa, elävät yleensä hyvän elämän.

Keskustele 19.1. kello 18. asti, mikä auttaa sinua vähentämään stressiä.

Lue lisää:

”Hän katsoi silmiin ja kysyi, mitä sinulle kuuluu, silloin romahdin” – Tunnista työuupumuksen merkit ajoissa

Outi Sorsa, 34, ei saanut kiitosta työstä, menetti yöunet ja uupui: Jopa 60 prosenttia kokee henkistä kuormitusta työssä – testaa kuormituksesi

Kun Mika Penttilä kohtaa poliisin työssään kuolemaa, hän juoksee – "Avun hakeminen on ison kynnyksen takana"

Kiia Innanmaa, 22, stressasi ennen kaikesta, kunnes luennoitsijan sanat pysäyttivät – nämä parikymmentä oiretta voivat kertoa stressistä

Analyysi: Työuupumus on helpoin tunnistaa muualla kuin töissä – jotain on pielessä, jos harrastuksesta on tingittävä työn vuoksi

Kun työntekijä uupuu, on apu usein liian myöhässä – Henkinen hyvinvointi on vasta nyt alkanut kiinnostaa yrityksiä

Parkkimaksun on jo jonkin aikaa voinut suorittaa kännykällä. Monen mielestä uudet maksuvälineet ovat käteviä verrattuna vanhoihin kolikkoautomaatteihin.

Silti uudet aplikaatiot tuottavat usein myös päänvaivaa.

Tästä osoituksena ovat Kuluttujariitalautakuntaan tulleet valitukset. Parkkeeraukseen liittyneitä riitoja oli viime vuonna noin puolet edellisvuotta enemmän.

Määrä kasvoi vuoden 2018 reilusta kahdestasadasta yli kolmeensataan.

Suurin osa riidoista liittyi näppäilyvirheisiin.

– Maksuvälineet on semmoisia, että tulee helposti huolimattomuusvirheitä, kun näppäillään esimerkiksi auton rekisteritunnus. Tai sitten ei olla tietoisia siitä, mikä aluekoodi on kulloinkin kyseessä, sanoo Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.

Sen sijaan vielä muutama vuosi sitten pinnalla ollut kiista yksityisten pysäköinninvalontafirmojen sakotusoikeudesta näyttäisi siirtyneen historiaan.

– Kun yksityiselle alueelle pysäköidään, syntyy sopimus, jos siellä on riittävän selvät kyltit. Tämä asia on nykyään niin riidaton, että siitä syntyy harvoin erimielisyyttä, Ståhlberg jatkaa.

Kuluttajariitojen määrä uuteen ennätykseen

Kuluttajariitalautakunta sai viime vuonna käsiteltäväkseen ennätysmäärän, lähes 7 000, valitusta. Määrä on viidessätoista vuodessa kaksinkertaistunut.

Ståhlbergin mukaan syitä kasvuun on useita.

– Valituksen tekeminen sähköisesti on entistä vaivattomampaa. Toisaalta kauppaa käydään koko ajan enemmän, siksi riitojakin syttyy entistä useammin.

Yksi tilastoja kasvattava asia ovat lentämiseen liittyvät riidat.

Sen jälkeen, kun Euroopan unioni sääti asetuksen lennon viivästyksestä maksettavasta korvauksesta, alkoi Kuluttajariitalautakuntaan tipahdella yhteydenottoja.

Viime vuonna valituksia tuli yli 1 500, mikä on selvästi suurin yksittäinen riidanaihe.

– Melkein aina kyse oli lennon viivästyksestä ja melkein aina kuluttaja oli oikeutettu korvaukseen, Ståhlberg sanoo.

Useimmiten osapuolena oli Finnair, mikä on Ståhlbergin mukaan ymmärrettävää, sillä yhtiöllä Suomessa eniten lentoja.

– Lentoyhtiöt noudattavat hyvin päätöksiämme ja maksavat korvaukset, vaikka ovatkin alkuun olleet erimielisiä asiakkaan kanssa.

Lentämisen ja parkkeerauksen ohella Kuluttajariitalautakuntaa työllistivät viime vuonna käytettyjen autojen kauppaan liittyvät riidat sekä erilaiset asumiseen ja rakentamiseen liittyvät kiistat.

Lue lisää:

Finnair on kuluttajariitalautakunnan vakioasiakas – joka kymmenes valitus koskee sinivalkoisia siipiä

Yhdysvaltain Utahissa alaikäisen pojan epäillään ampuneen kuoliaaksi kolme lasta sekä yhden aikuisen. Amerikkalaistiedotusvälineiden mukaan sekä epäilty että kaikki uhrit ovat sukua toisilleen.

Poliisi sai hälytyksen perjantai-iltana Grantsvillessa sijaitsevaan asuintaloon, josta oli kuultu ammuskelua. Talosta he löysivät kuolleina kaksi tyttölasta, yhden pojan sekä aikuisen naisen.

Ampujaksi epäilty poika lähti verityön jälkeen yhdessä aikuisen miehen kanssa paikalliseen sairaalaan, missä poika myöhemmin pidätettiin. Myös aikuinen mies oli kärsinyt ampumavammoja. Hänen ei epäillä liittyvän itse ammuskeluun.

Kyseessä on tiettävästi Utahin osavaltion vakavin joukkoammuskelutapaus sitten vuoden 2007, kun asemies surmasi viisi ihmistä ja itsensä kauppakeskuksessa Salt Lake Cityssa, kertoo The Guardian.

Utahin kuvernööri Gary Herbert kehotti tragedian jälkeen Twitterissä vanhempia ja isovanhempia säilyttämään aseensa lukituissa tiloissa.

Yhdysvaltalainen ampumavälikohtauksia arkistoiva Gun Violence Archive eli GVA-sivusto kertoo, että Grantsvillen tapaus on kymmenes joukkoampuminen Yhdysvalloissa vuonna 2020. GVA laskee joukkoampumiseksi tapaukset, joissa kuolee tai haavoittuu neljä tai useampia ihmisiä.

Joukkoampumisen määritelmä vaihtelee Yhdysvalloissa virastoittain, kertoo ABC News. Liittovaltion poliisi FBI laskee joukkoampumiseksi tapaukset, joissa luoteihin kuolee neljä ihmistä. Lukuun ei lasketa ammuskelussa mahdollisesti surmansa saanutta ampujaa.

Lue myös:

Guardian: Boy kills four and wounds one in Utah's worst mass shooting since 2007

ABC News: Police arrest juvenile accused of killing 4 people inside a home

Jostain ihan mitättömästä se alkoi. Keittiön pöydälle jätetystä voiveitsestä tai vinoon potkaistusta kylpyhuoneen matosta. Yksi pieni huomautus seurasi toista, ja äänensävyt kiristyivät puolin ja toisin.

Lopulta yleensä kärsivällinen ja rauhallinen puoliso tiuskaisi: ”Haastatko sinä tahallasi riitaa?” ”En”, tiuskaisin takaisin.

”Kyllä”, ajattelin pääni sisällä.

Riita käytiin keskellä alkuvuoden kalenterisulkeisia, jonka moni ruuhkavuosien keskellä elävä varmaan tunnistaa. Tammikuussa elämä on kiireistä. On työmatkaa, koulun hiihtoreissua, vanhempainiltaa, kodin pikkuremppaa, omien vanhempien asioiden hoitoa.

Kalenteriin täytyy mahtua myös kummallekin vanhemmalle pari omaa menoa, jotta järki säilyy päässä. Kaiken päälle työt, opiskelut, flunssat, koiran rokotukset, auton katsastus ja pääkaupunkiseudun iänikuinen harmaa tihkusade.

Tammikuussa jätetään eniten avioerohakemuksia heti elokuun jälkeen. Eropiikit osuvat siis aikaan, jolloin lomalla on vietetty paljon aikaa yhdessä. On ollut aikaa levätä, mutta on ollut myös aikaa riidellä.

Kalenteriin kirjatut aikuiselämän vaatimukset voivat ahdistaa. Aikuisilta vaaditaan paljon osaamista, pystymistä ja jaksamista. Välillä on tehtävä myös päätöksiä ja asioita, joissa ei ole hyvä. On kannettava vastuuta ja kannateltava muita ihmisiä.

Tunnelukot voivat näkyä aikuisen elämässä kohtuuttomina vaatimuksina itseä kohtaan.

Koulun vanhempainillassa aikuinen on äiti tai isä lapselleen. Omien vanhempien hoitoasioissa aikuinen on äiti tai isä omille vanhemmilleen.

Mutta kuka on äiti aikuiselle? Missä on se isä, joka epäonnistumisen hetkellä katsoo aikuista lempeästi ja sanoo, että ei haittaa, sen voi korjata?

Sanotaan, että meissä kaikissa aikuisissakin asuu pieni lapsi. Kun kohtaamme vaikeita tilanteita, lapsena omaksutut monenlaiset tunnelukot aktivoituvat. Vaikka kuinka pyrkisimme torjumaan sisällämme olevan pelon esimerkiksi riittämättömyydestä tai kelpaamattomuudesta, ne vaikuttavat käytökseemme.

Tunnelukkojen asiantuntija, terapeutti ja kouluttaja Kimmo Takasen mukaan tunnelukot voivat näkyä aikuisen elämässä esimerkiksi kohtuuttomina vaatimuksina itseä kohtaan tai itsensä uhraamisena toisten eteen. Elämää suorittamalla haetaan vastausta kysymykseen: Kelpaanko minä? Olenko rakastamisen arvoinen?

Tunnelukoista ei pääse eroon, mutta niiden ymmärtäminen auttaa näkemään vaihtoehtoisia toimintamalleja elämän haasteissa.

Kun puolisoni siis kysyi, haastanko riitaa, olisin voinut vastata näin: ”Kyllä, mutta oikeasti kaipaan sinulta huomiota ja turvaa. Saanhan olla osaamaton ja väsynyt, vaikka olen aikuinen?"

Ei riidassa ollut kyse voiveitsestä vaan siitä, mitä se väsyneen mielessä symboloi: välinpitämättömyyttä. Ja pienen lapsen mielessä aikuisen välinpitämättömyys tarkoittaa yksin jättämistä ja hylkäämistä. Pienelle lapselle se merkitsee pahimmillaan kuolemaa.

Pelottaahan se. Vielä aikuisenakin.

Vasta itseään ymmärrettyään voi tunteitaan yrittää selittää toiselle.

Mutta kukapa meistä osaisi kesken kiireen ja suorittamisen pysähtyä miettimään tunteitamme? Aina siihen ei edes ole mahdollisuutta eikä aikaa.

On kuitenkin hyvä välillä edes yrittää. Seuraavan riidan jälkeen voisi yrittää miettiä, miksi itse reagoi epäkypsästi. Mitä tunteita tilanne herätti ja mistä ne voisivat kertoa?

Aikuisen äiti on aikuinen itse. Hän on myös se isä, joka kuuntelee sisäistä lasta ja hänen hätäänsä. Aikuinen ymmärtää, että on itse vastuussa tunteistaan. Aikuinen osaa lohduttaa itseään ja sisäistä lastaan. Aikuinen voi myös hakea tarvittaessa ammattilaisen apua.

Kun omista tunteistaan saa edes jotenkin kiinni, on helpompi mielikuvissa myös ottaa kädestä sitä sisällä olevaa lasta. Sanoa sille lempeästi, että ei ole mitään hätää. Olet turvassa. Nyt tuntuu kurjalta, mutta hengitellään hetki yhdessä, kohta helpottaa.

Vasta itseään ymmärrettyään voi tunteitaan yrittää selittää toiselle. Todennäköisyys sille, että kumppani kertoo tunteneensa samankaltaisia hätääntyneitä tunteita, on suuri.

Ehkä seuraava riita kutistuu heti alkuunsa, kun kaksi huomiota tarvitsevaa ihmistä osaakin huomata tunnelukkojensa aktivoitumisen ja ottaa toisiaan kädestä sen sijaan, että kääntäisivät selkänsä toisilleen. Ehkä siten myös muutama erohakemus jätettäisiin allekirjoittamatta.

Paula Tiessalo

Kirjoittaja on Yle uutisissa työskentelevä terveystoimittaja, jonka intohimona on yrittää ymmärtää itseään ja muita.

Aiheesta voi keskustella 19.01. klo 23.00 asti.

Yhdysvaltain avaruusvoimat on joutunut puolustuskannalle sen jälkeen, kun se julkisti Twitterissä uuden puolustushaaran maastokuvioisen univormun, kertoo BBC.

Julkistuksen jälkeen moni Twitter-käyttäjä ihmetteli maastokuvioisen puvun sopivuutta avaruuden olosuhteisiin.

"Eivätkö he ole nähneet avaruutta aikaisemmin?" ivaili eräs Twitter-käyttäjä.

"Kuinka monta puuta he uskovat löytävänsä avaruudesta?" pohti toinen irvileuka.

Avaruusvoimat ryhtyi pian puolustamaan aiempaa Twitter-viestiään muistuttamalla, että uuden puolustushaaran sotilaat toimivat virkaveljiensä- ja sisartensa kanssa maan kamaralla ja käyttävät yhdenmukaisia univormuja kollegoidensa kanssa. Lisäksi avaruusvoimat korosti tviitissään, että käyttämällä nykyisiä Yhdysvaltain armeijan ja ilmavoimien univormuja säästetään kustannuksissa.

Avaruusvoimien perustaminen on ollut presidentti Donald Trumpin keskeinen hanke ja niistä muodostetaan oma puolustushaara Yhdysvaltain ilmavoimien alaisuuteen.

Avaruusvoimilla Yhdysvallat pyrkii järjestelemään puolustusta uusiksi niin, että Yhdysvaltain strategiset edut avaruudessa turvataan. Näitä ovat esimerkiksi sotilaallisesti tärkeiden satelliittien turvaaminen. Avaruusvoimien perustaminen ei siis tarkoita, että Yhdysvallat olisi vielä viemässä taistelujoukkoja avaruuteen.

Avaruusvoimien budjetti on ensimmäisenä toimintavuonna vaatimaton 40 miljoonaa dollaria.

Lue myös:

BBC: US Space Force mocked for unveiling camouflage uniforms

Trumpin avaruusvoimat saivat rahoituksen – Yhdysvalloille uusi puolustushaara

Hallitus haluaa vauhdittaa puurakentamista tarjoamalla uusia tukia puukerrostalojen tuotantoon. Tuki kohdistuisi valtion tukemiin ARA-asuntoihin, sanoo ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.).

– ARA-asuntojen rakentamiseen saa käynnistämisavustuksen 20 prosentilla korotettuna, jos kerrostalo rakennetaan puusta.

Hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa neljän vuoden aikana. Mikkonen
sanoo, että suurimmat kasvun mahdollisuudet nähdään puukerrostalojen tuotannossa.

Vaikka uusia kerrostaloja on noussut viime vuosina asvukeskuksiin ripeää tahtia, puisia niistä on kuitenkin vasta noin seitsemän prosenttia.

Mikkonen: Lisää töitä maakuntiin

Kohtuuhintaisella Ara-asuntuotuotannolla tavoitellaan kaikkiaan 40 000–50 000:ntä uutta asuntoa hallituskauden aikana. Mikkonen toivoo, että puurakentamisen osuus kokonaistuotannosta kasvaisi uusien tukien myötä merkittävästi.

Puurakentamista pidetään hallituksessa hyvänä keinona pienentää asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä. Puun käytön lisäämisellä tavoitellaan myös positiivisia ilmastovaikutuksia – ja suomalaisille lisää töitä.

– Puurakentamisen vauhdittuminen toisi työpaikkoja nimenomaan maakuntiin, jonne syntyisi puuelementtejä valmistavia talotehtaita, Mikkonen sanoo.

Hänen mukaansa tekijöitä tarvittaisiin myös kasvukeskuksissa, jonne asuntoja pitää rakentaa asuntopulan helpottamiseksi.

Professori: Suurta läpimurtoa saadaan vielä odottaa

Perinteisesti puusta on rakennettu pientaloja, päiväkoteja ja kouluja. Eniten puuta käytetään nykyisin pientaloissa, joiden rakentamisessa puun osuus on noin 90 prosenttia. Uusista kerrostaloista noin seitsemän prosenttia on tehty puusta. Julkisessa rakentamisessa kuten esimerkiksi kouluissa puun osuus on tällä hetkellä noin 15–20 prosenttia.

Tampereen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalainen sanoo, että puurakentaminen lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla tulevina vuosina. Karjalainen pitää uusia tukia merkittävinä ja uskoo niiden kannustavan eri toimijoita puurakentamisen lisäämiseen.

– Suurin vauhdittaja on ympäristötietoisuuden lisääntyminen.

Karjalaisen mukaan kunnat kehittävät kilvan erilaisia puurakentamisohjelmia ja puurakentamiskohteita.

Karjalainen on ollut pitkään mukana työ- ja elinkeinoministeriön puurakentamisohjelmassa ja laskemassa puurakentamisen työllisyysvaikutuksia. Hänen mukaansa puukerrostalojen lisääntyminen 10 prosentilla toisi Suomeen noin kuusituhatta uutta työpaikkaa.

Karjalaisen sanoo, että laskelmassa on huomioitu puutuotteiden viennin kasvun mukanaan tuomat uudet työpaikat ja toisaalta kilpailevilta toimialoita samalla mahdollisesti häviävät työpaikat.

Rahoittajat ja rakentajat päättävät

Karjalaisen mukaan esimerkiksi Ruotsi on yhä rutkasti puurakentamisessa Suomea edellä. Professori kertoo, että Ruotsissa puukerrostalon rakentaminen on jo nyt edullisempaa kuin betonitalon rakentaminen.

– Suomessa asia on täysin päinvastoin.

Karjalaisen mukaan suurta puurakentamisen läpimurtoa saataneen Suomessa yhä odotella.

– Rakentamisessa toimintatatavat tuntuvat muuttuvan melko hitaasti.

Karjalainen toteaa, ettei valtio voi pakottaa rakentamaan puusta vaan investoijat ja rakentajat päättävät. Karjalaisen mukaan Suomessa tarvitaan toiminnan kehittämistä, harjaantumista ja uusia kohteita.

– Ja tietysti näitä porkkanoita.

Hallituksen tavoite tuplata puurakentaminen neljän vuoden aikana kattaa kaiken rakentamisen. Puun osuutta pyritään kasvattamaan asuntorakentamisen lisäksi esimerkiksi liikenteen infrastruktuurissa, kuten silloissa, kaiteissa, meluesteissä ja valaisinpylväissä.

Kotimaisen kysynnän lisäksi uusilla tukitoimilla pyritään kasvatattamaan alan vientiä.

Metrosta poistettu henkilö on aiheuttanut kahdelle järjestyksenvalvojalle lieviä vammoja huitomalla heitä teräaseella. Tapaus sattui myöhään lauantaina Helsingissä Itäkeskuksen metroasemalla, kertoo Ilta-Sanomat.

Poliisin mukaan järjestyksenvalvojat saivat välikohtauksessa nirhaumia tai vammoja, mutta heillä ei ole hengenvaaraa. Heidät vietiin lievien vammojen vuoksi terveystarkastukseen.

Epäilty on poliisin hallussa.

Tapausta tutkitaan tapon yrityksenä, mutta rikosnimike saattaa tarkentua myöhemmin.

Korjaus 19.1. klo 14.33: Välikohtaus tapahtui Itäkeskuksessa, ei Vuosaaressa.

Kaupallisia avaruusraketteja kehittävä SpaceX-yhtiö on testannut Dragon-kapsulinsa pelastautumisjärjestelmää.

Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta ammuttiin sunnuntaina avaruuteen Falcon 9 -raketti, jonka avulla mallinnettiin vikatilannetta. Kahden minuutin lennon jälkeen vikajärjestelmä ilmoitti suunnitelman mukaan, että kantoraketissa oli vika.

Raketti kulki tuolloin ennakkosuunnitelman mukaan 2 400 kilometrin tuntinopeudella ja oli noussut 19 kilometrin korkeuteen.

Pelastaustumisjärjestelmä aktivoitui ja ampui Dragon-kapselin irti raketista. Kantoraketti hajosi osiksi ja räjähti tulipalloksi.

Miehittämätön kapseli laskeutui laskuvarjojen avulla mereen Floridan rannikolle.

Kapselissa oli "matkustajina" kaksi koenukkea, joiden antureilla saadaan tietoa matkustajiin kohdistuvista rajuista kiihtyvyyksistä.

SpaceX:n tavoittena on kehittää osittain uudelleenkäytettävä avaruusraketti, jolla voidaan kuljettaa matkustajia Kansainväliselle avaruusasemalle. Yhtiön tavoitteena on aloittaa nämä lennot 2020-luvun puolivälissä.

Kansallinen kaupunkipuisto on monelle tuntematon ja myös vaikeasti määriteltävä käsite. Siitäkin huolimatta, että Suomen ensimmäinen eli Hämeenlinnan kaupunkipuisto, perustettiin jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten.

Kansallinen kaupunkipuisto tarkoittaa laajaa yhtenäistä aluetta, jossa rakennettu kulttuuriympäristö yhdistyy katkeamattomasti luontoon.

Viimeisimpänä verkostoon on päässyt Kuopio, joka sai statuksen pari vuotta sitten. Kaupunkipuiston ovat saaneet myös Heinola, Pori, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka ja Forssa.

Suomalaiskaupungit hinkuvat pääsyä verkostoon houkutellakseen matkailijoita. Kaupunkipuistojen uskotaan edistävän etenkin luontomatkailua, vaikka tutkimustietoa niiden vetovoimasta ei ole.

Maailmalla kaupunkipuistot tunnetaan, mutta harva kansainvälinen matkailija on tietoinen, että niitä on Suomessakin.

Savonlinna haikailee kaupunkipuistoksi

Savonlinna havittelee pääsyä kaupunkipuistoverkostoon jo tämän vuoden aikana. Savonlinnan kaupungin kaavoituspäällikkö Päivi Behm luottaa arviointiperusteiden täyttyvän.

Hän nostaa noin 80 neliökilometrin laajuisesta alueesta esiin valtakunnalliset kulttuuriympäristöt: Olavinlinnan ja Laitaatsillan telakka-alueen.

– Norpan suojelualueet tulevat tähän keskustan liepeille. Ne jatkuvat kymmeniä kilometrejä Puumalan suuntaan sekä Linnansaaren ja Koloveden kansallispuiston suuntaan pohjoiseen, hän lisää.

Savonlinnan kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen, että kaupunkipuistoa haetaan. Ennen kuin varsinainen hakemus lähetetään, on löydettävä yksimielisyys päättäjien, virkamiesten ja kaupunkilaisten kesken.

Savonlinnassa on selvitelty aiemminkin kaupunkipuiston perustamista, mutta se on tyssännyt muun muassa pelkoon kaavarajoituksista ja ohikulkutiehankkeen kariutumisesta.

Ympäristöministeriöstä vihreää valoa Savonlinnalle

Kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander näyttää vihreää valoa Savonlinnalle.

– Alue täyttää niin sisällöllisesti kuin laajuutensa ja eheytensä puolesta kansallisen kaupunkipuiston vaatimukset.

Tällä hetkellä Suomessa on yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa. Flander kertoo, että verkostoon pääsee enää muutama kaupunki.

– Verkostoon otetaan korkeintaan kaksitoista kaupunkia. Jatkossa keskitytään verkoston kehittämiseen ja vuorovaikutukseen.

Kaupunkipuistoverkoston puheenjohtaja Mari Helin myöntää kehitystyölle olevan tarvetta, koska kaupunkipuistot tunnetaan vielä huonosti. Verkoston kaupungeista löytyy kootusti tietoa englanninkielellä Visit Finlandin verkkosivujen tuoteosiossa.

Tietoa on kuitenkin tarkoitus lisätä roimasti jo helmikuussa, jolloin kaupunkipuistoverkoston omat verkkosivut avataan. Sivut ovat aluksi suomenkieliset, mutta ne käännetään myöhemmin myös englanniksi.

Kaupunkipuisto matkailun tukijana

Jokaisella kaupunkipuistolla on verkostossa oma erityispiirteensä. Savonlinnan tapauksessa se on sisävesien linna- ja saaristokaupunki.

Savonlinnassa kaupunkipuiston uskotaan edistävän etenkin luontomatkailua. Kaavoituspäällikkö Päivi Behmin mielestä kaupunkipuisto olisi myös osa kestävää kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista.

– Tarkoitus on kehittää rantoja virkistyskäyttöön ja rantareiteiksi. Kaupunkipuisto ei estä rakentamista.

Behm nostaa esiin ulkoilureiteistään tunnetun Hämeenlinnan kaupunkipuiston. Ilman kaupunkipuistoa reittejä tuskin olisi kehitetty niin paljon.

– Haaveilemme ydinkeskustaa kiertävästä kymmenen kilometrin ulkoilureitistä. Siitä puuttuu vielä osuuksia eteläpuolelta, Behm kertoo.

Suomessa on ollut viime vuosina kansallispuistobuumi. Kaupunkipuistoverkoston puheenjohtaja Mari Helin haikailee kaupunkipuistoihin kansallispuistot jo löytäneitä kiertomatkailijoita.

– Kohdebongailijoiden tavoitteena on kiertää kaikki kansallispuistot läpi.

Kaupunkipuistot yhdistävät kaupunkielämän, kulttuurin ja luonnon. Ne eroavat kansallispuistoista rakennetun kulttuuriympäristönsä puolesta.

Saimaan kaupungeista vain Savonlinna täyttää vaatimukset

Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander laskee, että kaupunkipuistoselvityksiä on tehty Suomessa ainakin kolmessakymmenessä kaupungissa.

Esimerkiksi Itä-Suomessa toive kaupunkipuistosta on ollut esillä ainakin Mikkelissä ja Lappeenrannassa, mutta ne eivät ole täyttäneet perustamiskriteereitä.

– Monessa kaupungissa rakentaminen on tullut väliin, eikä kulttuuri- ja luonnonperinnön yhdistäminen ehjäksi kaupunkitilaksi sen takia onnistu, Flander sanoo.

Savonlinna on vahvoilla kaupunkipuiston saamiseksi alueelleen. Kaavoituspäällikkö Päivi Behmin mielestä nyt olisi otollinen aika sille. Isot kaavahankkeet on saatu valmiiksi, ja ohikulkutien pyöräreittejä sisällytetään kaupunkipuistoon.

Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien ja niiden keskuskaupunkien yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026.

Saimaa Unescon maailmanperintökohteeksi?

Savonlinnan kansallinen kaupunkipuisto edistäisi mahdollisesti myös Saimaan pääsyä Unescon maailmanperintökohteeksi. Kaupunkipuisto yhdistäisi Linnansaaren ja Pihlajaveden norppa-alueet.

Savonlinnan seudun matkailun toimitusjohtajan Jaana Komin mielestä Unescon maailmanperintökohde on merkitykseltään vielä suurempi kuin kansallinen kaupunkipuisto.

– Tässä tapauksessa puhutaan saimaannorpan elinalueista eli se toimisi sateenvarjona koko Saimaan alueen markkinoinnille, hän sanoo.

Kehitysasiantuntija Liisa Renfors Business Finlandista sanoo, että kansainvälisessä matkailussa kaupunkipuistojen vetovoimaisuus Suomessa ei vielä näy.

– Kaupunkipuisto on kansainvälisesti tunnettu käsite, mutta ulkomaisille matkailijoille tietoa on hankalasti löydettävissä tai sitä ei ole.

Unescon maailmanperintökohteet ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja. Kaavoituspäällikkö Päivi Behm tietää maailmanperintökohteeksi pääsemisen vaativan tekoja.

– Kaupunkipuisto olisi konkreettinen osoitus siitä, että me olemme tehneet jotakin.

Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston hakemusluonnos on kaupunkilaisten nähtävillä helmikuun puoliväliin saakka. Behm arvioi virallisen hakemuksen lähtevän ympäristöministeriöön syksyyn mennessä.

Lue myös:

Forssan kansallinen kaupunkipuisto nousi retkeilijöiden suosioon – Alpo Suhonen: "Forssa on vaan ollut löytämättä"

Kotkan kaupunkipuisto on Suomen paras – palkittuun maisemaan kuuluvat meri, joki ja lehmusten varjostama bulevardi

Kotkan puistoille kunniamaininta Euroopasta – paras maisema löytyi kuitenkin Sveitsistä

Kansalliset kaupunkipuistot nappasivat eurooppalaisen puutarhapalkinnon

Lintulan luostari on hakenut Heinäveden kunnalta hiljaista turvavyöhykettä luostarin ympärille.

– Esitimme toiveemme H-vyöhykkeestä eli hiljaisesta vyöhykkeestä, sillä haluamme suojella aluetta teollisuuden ääniltä ja saasteilta, kertoo nunna Nektaria Lintulan luostarista.

– Jos alueesta tulee turvavyöhyke, teollisuus ei saa tulla alueelle, Nektaria lisää.

Normaalit maaseudun koneiden äänet eivät haittaa: onhan luostarin omassa käytössäkin traktoreita.

Luostarilta on autolla noin neljäntoista kilometrin matka Aitolammelle, jonka läheisyyteen on suunniteltu Heinäveden grafiittikaivosta.

Lintulan luostarin tuotto nojaa matkailuun ja elintarvikkeiden myyntiin

Kunta on sittemmin esittänyt Valamon luostarille vastaavaa turvavyöhykettä. Turvavyöhykkeet olisivat halkaisijaltaan kuuden kilometrin mittaisia.

– Tämä on varotoimenpide. Kaivoshanke vaikuttaa tietenkin taustalla, kertoo Nektaria.

Hän on Lintulan luostarin johtokunnan jäsen ja ollut aktiivisesti kuulemassa grafiittikaivoshankkeeseen liittyviä asioita.

Nunna Nektarian mukaan asia on parhaillaan vireillä Heinäveden kunnassa.

Hän kertoo, että luostarin toiminnan tämänhetkinen tuotto rakentuu matkailun ohella elintarvikkeiden myyntiin. Luostari tuottaa luonnonyrttituotteita, kuten erilaisia teelaatuja ja yrttisuolaa.

Luostari on pitkälti omavarainen elintarvikkeiden suhteen.

Elinvoimainen luonto on edellytys luostarin omavaraisuudelle.

– Turvavyöhyke kattaisi koko Palokin kylän ja vedet, nunna Nektaria avaa.

Heinävedelle suunnitteilla ollut grafiittikaivos synnytti aiemmin kaivosta vastustavan kansanliikkeen Pro Heinäveden. Liikkeen tukijoina on ollut paikallisten lisäksi muun muassa eturivin näyttelijöitä.

Viime vuonna uutisoitiin, että Aitolammen kaivoshanke lykkääntyy vuosilla paikallisten asukkaiden huolen vuoksi.

Malminetsintäyhtiö Beowulf Miningillä on yhä malmin etsintälupa alueella.

Lue Heinäveden kaivoshankkeen taustasta täältä:

Heinäveden Aitolammen kaivoshanke lykkääntyy vuosilla – Yhtiö: "Syynä on paikallisten suuri huoli"

Luostarilla ei erityistä standardia hiljaisuudelle

Hiljaisuuden vaaliminen herättää kysymyksen siitä, onko luostareilla erilaiset standardit hiljaisuudelle.

– Ei ole. Joudumme sopeutumaan ympäröivään äänimaisemaan. Onhan luostareita kaupungeissakin.

– Hiljaisuus on ollut ihanne erityisesti silloin, kun luostarilaitos syntyi, Nektaria tiivistää.

Nektaria on huomannut hiljaisuuden arvostuksen nousseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Heinävesi on parin tuhannen asukkaan kunta, jonka erikoisuutena ovat olleet koko Suomen mittapuulla Kermajärven ja Suvasveden erityisen puhtaat vedet ja rauhallinen luonto.

Siksikin kaivoshanke sai kuntalaiset varpailleen. Mikko Keinosen mukaan paikalliset ovat pelänneet kaivoksen suhteen erityisesti melu- ja saastehaittoja, eikä kaivoksen työllistävän vaikutuksen uskottaisi olevan kovin suuri.

Kaivos olisi luostarin kuolinisku

Uskotaanko Lintulan luostarissa kaivoshankkeen toteutumiseen?

– Eihän sitä kukaan tiedä. Jos kaivos tulee, se on kuolinisku luostarille, nunna Nektaria sanoo.

Nektarian mukaan turvavyöhykkeellä pyrittäisiin turvaamaan luostareiden olosuhteiden säilyminen samankaltaisena kuin tähän asti.

Nunna Nektaria uskoo, että melusta ja saasteista on haittaa kaikille elollisille. Turvavyöhykkeen takana ovatkin meluhaittojen lisäksi ympäristöarvot.

Lintulan nunnaluostari ja Valamon munkkiluostari ovat yhdessä suomalaisia ortodoksisen uskonnon toiminnan merkkipaikkoja, joissa vierailee vuosittain huomattava määrä ihmisiä.

Esimerkiksi Valamossa vierailee vuosittain yli 100 000 vierailijaa. Lintulassa on aiemmin arvioitu, että siellä kävisi vuosittain noin 25 000 ihmistä vuosittain.

Heinäveden kunnanjohtaja: valtuustoaloite on käsitelty

Heinäveden kunnanjohtaja Maarika Kasonen vahvistaa, että Valamon ja Lintulan luostarien suojelemiseksi tarkoitetusta turvavyöhykkeestä on jätetty valtuustoaloite viime joulukuun puolivälissä.

Se käsiteltiin valtuuston istunnossa maanantaina.

– Tekninen toimi kartoittaa tilannetta parhaillaan. Sen enempää en voi aihetta nyt kommentoida, Kasonen kertoo.

Mitä kaivoshankkeelle kuuluu tällä hetkellä?

– Yhtiöllä on malmin etsintälupa Heinävedellä. Me kunnassa emme puhu kaivoshankkeesta vaan malmin etsinnästä, Kasonen toteaa.

– Yhtiö toimii luvan puitteissa, Kasonen lisää.

Lue myös:

Heinäveden kaivoshanke odottaa koekairausten testituloksia

Venäjällä liikkuu huhuja mahdollisesta vallanvaihdosta Tšetšeniassa. Venäläisen Argumenti i fakti -lehden tietojen mukaan Kreml olisi pyytänyt Tšetšenian pitkäaikaista kovaotteista johtajaa Ramzan Kadyrovia siirtymään toisiin tehtäviin.

Lehti perustaa tietonsa nimettömään lähteeseen Kremlistä.

Kadyroville on tarjottu uutta tehtävää Venäjän presidentin Vladimir Putinin edustajana, lehti kertoi loppuviikosta.

Kadyrov ei ollut paikalla keskiviikkona, kun Putin piti vuotuisen linjapuheensa.

Kadyrovin kerrottu olevan hoidettavana

Venäläisviestimet ovat kertoneet viime päivinä, että Kadyrov on estynyt hoitamasta tehtäviään, koska hän on hoidettavana terveysongelmien vuoksi.

Kadyrov oli ilmoittanut poissaolostaan asiakirjalla Tšetšenian hallituksen sivuilla maanantaina, mikä käynnisti huhumyllyn.

Kadyrovin tiedottajan Alvi Karimovin mukaan hoitojen vuoksi valtaoikeudet siirtyvät Tšetšenian pääministerille Muslim Hutshieville.

Karimov kertoi valtiolliselle Ria Novosti -uutistoimistolle, että kyse oli normaalista menettelystä. Hän vertasi tilannetta Kadyrovin sijaistamiseen tämän lomien aikana.

Moscow Times -lehden mukaan Kadyrov ilmoitti vastaavanlaisesta poissaolosta helmikuussa 2019. Hän selvitti myöhemmin poissaolonsa syyksi toipumista flunssasta.

Vai sittenkin treenaamassa otteluun?

Venäjällä liikkuu myös toisenlainen huhu Kadyrovin poissaolosta, josta myös Argumenti i fakti -lehti kertoo. Kadyrovin on arveltu vetäytyneen tehtävistään valmistautuakseen kohtaamaan venäläisen vapaaottelijan Alexander Emelianenkon.

Kadyrov ehdotti Emelianenkolle ottelua joulukuussa.

Kadyrov, 43, nousi kahden sodan piinaaman Tšetšenian johtajaksi vuonna 2007. Käytännössä hän oli ollut alueen johtohahmo jo siitä saakka, kun hänen isänsä Ahmat Kadyrov kuoli pommi-iskussa Groznyissa toukokuussa 2004.

Venäjän keskusvallan tukema Kadyrov kukisti kovaotteisesti sekä kapinalliset että kilpailevat ryhmittymät. Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Kadyrovin hallintoa laittomista pidätyksistä, kidutuksista ja laittomista teloituksista.

Lue myös:

Tšetšenian kovaotteinen johtaja Ramzan Kadyrov sanoo olevansa valmis eroamaan(27.11.2017)

Iranin viranomaiset aikovat tutkia itse maahan ammutun ukrainalaisen matkustajakoneen lennontallennuslaitteet, eli mustat laatikot. Asian kertoo Iranin valtiollinen uutistoimisto IRNA.

Eilen lauantaina puolivirallinen iranilainen uutistoimisto Tasnim kertoi, että laatikot lähetetään Ukrainaan, mitä Ukrainan viranomaiset ovat toivoneet.

IRNAn mukaan Iranin viranomaiset yrittävät avata mustien laatikoiden tiedot.

– Yritämme lukea mustat laatikot täällä Iranissa. Muussa tapauksessa vaihtoehtomme ovat Ukraina tai Ranska, mutta päätöstä ei ole vielä tehty niiden lähettämisestä toiseen maahan, sanoi tutkinnasta vastuussa oleva Iranin siviili-ilmailuhallinnon johtaja Hassan Rezaifar.

Kanada, jolla oli 57 kansalaistaan pudotetussa koneessa, on vaatinut, että mustat laatikot tutkitaan Iranin ulkopuolella.

Ukrainalaisen lentoyhtiön Boeing-737-800-matkustajakone pudotettiin Iranissa pian sen jälkeen, kun kone oli noussut ilmaan Teheranista. Kaikki koneessa olleet 176 ihmistä saivat surmansa. Iran on myöntänyt, että sen asevoimat pudottivat koneen vahingossa.

Yhdentoista ukrainalaisen vainajan jäänteet toimitettiin Kiovaan tänään sunnuntaina.

Iran: Useita pidätetty ukrainalaiskoneen alasampumisesta

Iranin vallankumouskaarti ilmoittaa olevansa vastuussa konetragediasta – Kenraali: Olisin mieluummin kuollut kuin todistanut tätä onnettomuutta

Euroopan huippujohtajat yrittävät tänään sunnuntaina löytää keinon yhdeksän kuukautta kestäneen Libyan sisällissodan lopettamiseen.

Jo tulitauko olisi aikamoinen saavutus. Edellisissä kansainvälisissä neuvotteluissa Moskovassa tulitaukosopimusta ei saatu aikaan.

Mutta mistä sodassa on kyse, ja miksi se kiinnostaa eurooppalaisia johtajia kuten Saksan liittokansleria Angela Merkeliä?

Jos sinulla on kiire, tässä 100 sanan vastaus:

Libyan sisällissodan osapuolia ovat YK:n tunnustama hallitus, jota johtaa pääministeri Fayez al-Sarraj ja sotapäällikkö Khalifa Haftarin komentamat joukot.

Kenraali Haftarin mukaan nykyinen hallitus saa tukea terroristiryhmiltä. Haftarin rinnakkaishallinto pitää päämajaansa itäisessä Tobrukissa. Kapinallisten hallussa on myös pääosa öljyrikkaan valtion öljykentistä.

Libyan öljyvarat ovat Afrikan suurimmat, myös kaasua on runsaasti.

Neuvotteluja Libyan tulevaisuudesta ja rauhoittamisesta vaikeuttaa se, että mukana on monia ulkopuolisia tahoja. Pääministeri Serrajilla on muun muassa Turkin, Qatarin ja entisen siirtomaanisännän Italian tuki. Itäistä Libyaa hallitseva sotapäällikkö Haftar saa tukea Egyptiltä, Saudi-Arabialta ja Ranskalta.

Venäjällä on yhteyksiä kumpaankin osapuoleen, mutta Haftar näyttää olevan Kremlille mieluisampi. Alueella toimii satoja venäläisiä palkkasotilaita.

Jos sinulla on enemmän aikaa, tässä 300 sanaa lisää:

Miksi Libya kiinnostaa ulkovaltoja?

Maassa on öljyä, aseita ja islamistiryhmiä. Yhdistelmä on tulenarka.

Berliinin kansainvälistä kokousta emännöi Saksan liittokansleri Angela Merkel.Saksa ei ole näkyvästi asettunut kummankaan osapuolen kannalle. Alueen vaikuttajavaltiot Turkki ja Venäjä ovat Libyan kriisissä vastakkaisilla puolilla.

Egyptiä huolestuttaa epävakaus: se pelkää islamististen ryhmien vahvistuvan Egyptin puolella. Yhdysvallat etsii Libyasta Isisin taistelijaryhmien rippeitä. Ulkovaltoja huolestuttaa Isisin uusi nousu.

Länsi-Afrikasta Eurooppaan pyrkiville Libya on tärkeä reitti. Libyan raja Välimerellä on lähes kaksituhatta kilometriä pitkä. Jos Libyan olot muuttuvat entistä epävakaammiksi, rajojen valvonta käy entistä hankalammaksi ja tulijoiden ahdinko lisääntyy. Siviilejä jää taistelujen keskelle myös Libyassa.

Esimerkiksi meren ylittäviä vastaanottava Kreikka on suorituskykynsä äärirajoilla. Leirit ovat ylikansoitettuja.

Miten Libya on ajautunut sisällisotaan?

Taustalla vaikuttaa Libyaa yksinvaltaisesti 42 vuotta vuotta hallinneen Muammar Gaddafin perintö. Maa on jakautunut pahoin ja sen infrastruktuuri pahoin vaurioitunut.

Gaddafi piti Libyan muodollisesti yhtenäisenä. Kun Gaddafi surmattiin vuonna 2011 , maa jäi ajautui edelleen jatkuvan sekasorron tilaan. Gaddafin syrjäyttämistä edesauttoivat NATO:n johtaman liittouman ilmaiskut.

Vuosien varrella sekasortoiseen maahan on tullut yhä lisää ulkopuolisia toimijoita. Libyassa toimii jihadistisia ryhmiä ja maassa on jakolinjoja maltillisten ja islamististen ääriryhmien välillä. Turkki on lähettänyt Libyaan joukkojaan ja myös Syyriassa toimivien ryhmien taisteiljoita.

Miksi Turkki on aktiivinen Libyassa?

Turkilla on Gaddafin valtakauden ajoilta Libyassa kymmenien miljardien jäissä olevia rakennusurakoita. Turkkia kiinnostavat myös Libyan runsaat öljyvarat.

Berliinin kokouksessa yritetään luoda vakautta Libyaan muun muassa kokouksen sopimusluonnokseen sisälletyllä kohdalla öljynmyynnin järjestämisestä. Sen mukaan Tripolissa sijaitseva valtion öljy-yhtiö NOC saisi yksinoikeuden öljytoimituksiin.

Ehdotuksella yritetään tasapainottaa öljytuloja. Kenraali Haftarilla on paitsi öljykenttien myös satamien hallinta. Hänen liittolaisinaan on muun muassa itäisiä heimoja,jotka säätelevät itäisten satamien aukioloa. Berliinin kokouksen edellä satamia on suljettu.

Lue myös: "Libyasta on tullut helvetti" – siirtolaiset pakenevat Libyan sisällissotaa Välimerelle, Euroopan johtajat hakeavat konfliktiin ratkaisua

Raakasuklaata ei saa enää nimittää raakasuklaaksi.

Ruokavirasto (entinen Evira) linjaa verkkosivuillaan, ettei raakasuklaa-termiä tule käyttää suklaatuotteiden nimessä

– Raakasuklaa elintarvikkeen nimenä on epämääräinen ilmaisu, joka voi johtaa kuluttajaa harhaan, ylitarkastaja Tuulikki Lehto Ruokaviraston elintarvikkeiden koostumusjaostosta kertoo linjauksesta.

Osa alan toimijoista kertoo Ruokaviraston linjauksen tulleen yllätyksenä, sillä termiä on pidetty vakiintuneena ja sitä on käytetty jo useiden vuosien ajan.

Esimerkiksi myymäläketju Ruohonjuuren valikoimassa on ollut kymmenisen vuoden ajan myynnissä raakasuklaata eri muodoissa. Tällä hetkellä valikoimassa on noin 150 erilaista raakasuklaatuotetta.

– Raakasuklaa on terminä mielestämme vakiintunut ja kertoo osuvasti siitä, mistä tuotteessa on kyse: suklaasta, joka on valmistettu kuumentamattomista aineksista, Ruohonjuuren ostopäällikkö Jussi Aimola toteaa.

Myös Foodin Rawmance Oy:n yrittäjä Maria Jalkanen pitää termiä vakiintuneena. Jyväskyläläinen yritys valmistaa ja maahantuo muun muassa luomuelintarvikkeita, ja sillä on valikoimassa yli 30 erilaista raakasuklaatuotetta.

Jalkanen olisi toivonut, että kieltämisen sijaan Ruokavirasto olisi määritellyt, mikä on raakasuklaata.

– Mallia olisimme voineet ottaa maailmalta, jossa raakasuklaan markkinat ovat isot. Toki kuunnellen kotimaisia asiakkaita, joilla monella vakiintuneella käyttäjällä on jo selvä näkemys siitä, mitä raakasuklaaseen kuuluu ja mitä ei.

Lainsäädäntö ei tunne raakasuklaa-termiä

Ruokavirastossa päätettiin puuttua raakasuklaa-termin käyttöön, koska virasto sai kuluttajilta ja yrittäjiltä valituksia ja kysymyksiä asiasta. Muutoksella pyritään parantamaan kuluttajansuojaa.

– Jos kukaan ei tiedä, mitä raakasuklaa-termillä oikein tarkoitetaan, niin eihän kuluttaja pysty tekemään tietoon perustuvia valintoja, ylitarkastaja Lehto toteaa.

Suklaan nimeämisestä säädetään lainsäädännössä.

Lehdon mukaan raakasuklaa-termin tekee ongelmalliseksi se, ettei sitä ole EU:ssa virallisesti määritelty.

Ei siis ole olemassa kansainvälisesti yhteistä käsitystä siitä, mikä tekee suklaasta raakasuklaata. Esimerkiksi, millä tavoin raakasuklaaksi nimitettävää suklaata pitää käsitellä valmistuksen aikana tai millaisista raaka-aineista tuote pitää valmistaa.

– Lainsäädäntö ei tunne termiä raakasuklaa. Ja määritelmää ei olla tietääkseni nyt luomassa EU-tasolla, Lehto sanoo.

Raakasuklaan nimessä ei saa siis enää käyttää raaka-sanaa. Kielto koskee niin Suomessa valmistettuja kuin maahantuotuja elintarvikkeita. Myöskään englanninkielisellä raw chocolate -sanaparilla ei saa kiertää kieltoa.

Helsinkiläisen suklaatehdas Goodion toimitusjohtaja Sami Nupponen toteaa toisaalta ymmärtävänsä viranomaista. Yritys valmistaa suklaata ainesosista, jotka ovat luomua ja raakaa.

– On normaalia, että viranomainen täsmentää käytettäviä termejä. Raakasuklaalle pitäisi laatia yhteiset kriteerit, jotta se voitaisiin ottaa yhteisesti käyttöön.

Nimimuutos hankaloittaa ostopäätösten tekoa

Alan yrittäjät kuitenkin harmittelevat, että raakasuklaa-termin kieltäminen aiheuttaa asiakkaille päänvaivaa.

– Raakaruokaa suosiville kuluttajille tämä on tietysti vähän haasteellinen, kun tutuista tuotteista termi häviää, Goodion Nupponen pohtii.

Myös Ruohonjuuren Aimola kertoo asiakkaiden olleen harmissaan raakasuklaa-nimikkeen poistumisesta. Hänen mielestään raakasuklaa-nimen kieltäminen on kuluttajan kannalta huono asia, joka hankaloittaa ostopäätösten tekoa.

– He eivät voi nyt helposti tietää, mitkä suklaista ovat raakasuklaita ja mitkä tavallisella menetelmällä valmistettuja.

Ruokaviraston ylitarkastaja Tuulikki Lehto toteaa, ettei mikään estä tuottajia vapaaehtoisesti kertomasta suklaan valmistuksesta tuotepakkauksessa. Lisäksi hän muistuttaa, että toimijat voivat itse olla aktiivisia EU:n suuntaan, jotta raakasuklaa terminä saataisiin määritettyä.

Yrityksille muutos on tarkoittanut käytännössä tuotepakkausten ja -tekstien uusimista. Foodinin Maria Jalkanen kertoo, että muutos teettää edelleen työtä monella saralla.

– Tuotenimen muuttuminen hämmentää asiakkaita, joten isoin työ on saada tieto kaikille kuuluviin, että tuotteen resepti tai valmistustapa ei ole muuttunut.

Kuvataiteilija Anu Tuomiselle kelpaa ilmainen, halpa ja muiden arvottomana pois heittämä esine. Sen kulumat, rosot ja reiät eivät haittaa, päinvastoin.

– Kaunis, kuvataiteilija ihastelee löytöään.

Sellainen voi olla parhaat päivänsä nähnyt ruostunut sahanterä tai rikkinäinen lautanen.

Tuominen ei osta taidetarvikkeita alan liikkeistä.

– Silmäkarkkia. Hirveä sana, mutta sitähän kirppareilla kulkeminen tarjoaa.

– Sitä etsii jotain jännää, kaunista ja hyvännäköistä; myös värejä, muotoja, materiaaleja ja käyttöesineitä. Monenlaista.

Anu Tuomisesta roskalavat ovat kuitenkin kirpputoreja hauskempia paikkoja yllätyksellisyytensä takia.

Kerran hän löysi jotain erityisen arvokasta. Hän poimi roskalavalta roinan seasta Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemat hopeiset ruokailuvälineet.

– Ne olivat varmaan menneet sinne vahingossa, hän epäilee.

– Auton pelastin juhannuskokosta. Ajoimme kylätietä ja sanoin, että "nyt pysähdys, käyn tuolla".

Ohi ajaessa Tuominen oli nähnyt poltettavien kokkotavaroiden kasaan heitetyn, vanhan lasten leikkiauton.

Taiteilija yrittää vastustaa kiusausta, hillitä itseään ja laittaa stoppia kasvavalle tavaramäärälle. Niiden säilyttämiseen tarvitaan nykyisin useita varastoja.

– Olen jo onnistunut vähentämään. Minulla on koossa materiaalia loppuelämäkseni.

Vuonna 1961 syntynyt Anu Tuominen on valmistunut Kuvataideakatemiasta ja Taideteollisesta korkeakoulusta. Hän on saanut arvostetun Ars Fennica -kuvataidepalkinnon.

Puuauto ja muut tärkeät tavarat ovat esillä taiteilijan näyttelyssä Huomenna tänään eilen Taidehallissa Helsingissä. Töitä on usean vuosikymmenen ajalta.

– Se on inventaario. Kooste siitä, mitä olen kerännyt ja tehnyt.

Lapasia, käytettyjä saippuakoteloita, henkareita, kuluneita pyyhekumeja, marjanpoimureita, kynänpätkiä, lankakeriä.

Tuominen ottaa tavarat uuteen käyttötarkoitukseen, kokoaa, muokkaa ja järjestelee niitä muotojen ja värien mukaan.

– Rannalta olen löytänyt ruppanoita harjoja. Siinä kohdassa mies vähän ihmetteli eikä meinannut uskoa, että niissä on mitään ideaa.

Kuvataiteilija ei halua saarnata kierrättämisen merkityksestä. Kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat kaiken ohessa.

– Tavarat vain tulevat minua vastaan. Enhän voi jättää niitä pilaantumaan kaatopaikalle. Tottakai otan ne talteen. Samassa toteutuu ekologiapuoli, mikä on hyvä asia.

Tuominen toteaa tyytyväisenä, ettei tarvitse hienoa ja huippuvalaistua ateljeeta tai siistiä pöytää. Käsitöiden tekeminen on helppoa ja vaivatona vaikka kotisohvalla.

Virkkaamisesta pitävä taiteilija on koonnut näyttelytilan seinälle satoja vanhoja, värikkäitä ja pyöreitä patalappuja. Ne hän on hankkinut kirpputorilta ja kierrätyskeskuksesta.

– On ihmeellistä, että olen kiinnostunut molemmista: sekä värittömyydestä että väreistä. Että sama tyyppi voi tehdä monenlaisia juttuja. Se on kivaa.

Huomenna tänään on eilen -näyttely on Taidehallissa Helsingissä 18.1.-1.3.2020

"Moni on pyytänyt anteeksi, että on tilannut pizzan Pizza-onlinen kautta" – Muutos Foodoraksi ei muuta perusrakennetta, jota yrittäjät pitävät rahastuksena

Suomalaisten pizzansyöjien tajuntaan piirtynyt Pizza-online hävitetään. Katoaminen on osa kiristyvää kilpailua. Kyse on usein vain muutaman korttelin mittaisista ruokatoimituksista.

Unelmien Japani paljastui ompelija Guolle painajaiseksi, sillä tarjolla on vain "orjatyötä" – "Tilanne alkoi Pohjoismaista", syyttää populisti

Nopeasti vanheneva Japani on ajautumassa umpikujaan. Maa paikkaa väestökatoa maahanmuuttajilla äärimmäisen vastahakoisesti, ja heitä kohdellaan usein kaltoin. Lue kirjeenvaihtaja Jenny Matikaisen erikoisartikkeli aiheesta.

Yle Perjantai keräsi huonoja terapiakokemuksia – moni kokee terapian henkisenä pahoinpitelynä: “Paras vertaus on raiskaus, siltä se tuntui”

Yhä useampi suomalainen käy terapiassa. Yle Perjantai sai kyselyynsä vastauksena liki sata kertomusta huonoista terapiakokemuksista. Pieleen mennyt terapia johtaa harvoin seuraamuksiin terapeutille.

Omalaatuinen lastenhoitaja valokuvasi ihmisiä ja salasi kuvat vuosikymmeniksi – maailmankuulut otokset ensimmäistä kertaa Suomessa esillä

Yhdysvaltalaisesta Vivian Maierista (1926–2009) tuli kuolemansa jälkeen valokuvamaailman sensaatio. 100 000 valokuvanegatiivin arkisto löytyi runsaat kymmenen vuotta sitten. Nyt Maierin kuvia on ensimmäistä kertaa esillä Suomessa, Valokuvataiteen museossa.

Julia Määttä jäi eläkkeelle 22-vuotiaana vakavien sairauksien vuoksi – eläkeläisnuorten määrä Suomessa kasvaa

Skolioosi, autoimmuunisairaus SLE, munuaisten vajaatoiminta, elinsiirto ja syöpä johtivat siihen, että Julia Määttä jäi eläkkeelle 22-vuotiaana.

FYI – for your information eli tiedoksesi.

Lyhennyksen suomennos on peräisin netin Urbaanista sanakirjasta. Esimerkiksi sinne löytää helposti, jos ja kun lähtee verkosta etsimään suomennosta nuorisokieleen.

Vuodenvaihteessa siellä täällä kyseltiin "Mites sun uv?". Mielipidettä johonkin asiaan udellaan tämän tästä kahden kirjaimen lyhenteellä "mp".

Ällös aikuinen ahdistu: erilaisia teini-aikuinen -sanakirjoja koluavat myös nuoret. Puhuttu ja kirjoitettu kieli muuttuu jatkuvasti ja niin kovalla vauhdilla, etteivät edes sen ahkerimmat uudistajat tunnu pysyvän perässä.

Aika kortilla ja viestitulva valtava

Kaarinalaisen Valkeavuoren yläkoulun oppilaat Aada Karjalainen, Julia Mäki, Julia Ruohonen, Aura Rantamäki ja Tom Naksutti vilkuilevat jatkuvasti puhelimiaan. Viestivirta on jatkuvaa.

Tom Naksutti sanoo, ettei itse paljoa käytä lyhenteitä viestitellessään. Hän myöntää kuitenkin, että yksi kolmen kirjaimen joukko on aika yleinen hänenkin kännykkänsä ruudulla.

– Emt, Naksutti sanoo.

En mä tiedä toistuu viesteissä usein ja sopii moneen tilanteeseen.

Aura Rantamäki turvautuu myös joskus lyhennettyihin viesteihin.

– Koska ei vaan jaksa kirjoittaa pitkiä viestejä, niin laittaa sitten sinne vaikka sen emt tai ihsm eli ihan sama.

Lyhenteitä käytetään luovasti. Viesteissä menevät iloisesti sekaisin erikielisten sanojen lyhenteet. Välillä tulee keksittyä omia, ihan uusia lyhenteitä.

Aada Karjalaisen mukaan joskus voi tulla ymmärryksessä hämmennystä, mutta aina viestin sisältö lopulta selviää - viimeistään netin avulla.

– Joskus on ihan pakko googlettaa, että mitä lyhenne viestissä tarkoittaa, että osaa vastata.

Myös Tom Naksutti sanoo, että kavereilta tulee paljon lyhenneviestejä, joita ei ymmärrä. Niissä piilee väärinymmärryksen vaara. Hän on pyytänyt kavereita viestimään pidemmin, mutta tulos on ollut laiha.

– Sanovat vaan, että ei jaksa ja keskustelu on loppunut siihen.

Ei voi mennä enää lyhyemmäksi

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielenhuoltaja ja kouluttaja Laura Niemi on todennut YleXin jutussa, että nuoret ovat kielellisiä innovaattoreita ja että luovat kielen ilmiöt syntyvät juuri nuorten parissa.

Kielessä on Niemen mukaan muoti-ilmiöitä samalla tavalla kuin vaikka pukeutumisessa.

Uusin ilmiö näyttää olevan sanojen typistäminen jopa yhteen kirjaimeen.

Valkeavuoren koulun opettaja Jussi Silviukselle nuorison viestinnässä käyttämät kirjainlyhenteet ovat tuttuja.

Silviuskin tukeutuu välillä verkkosanakirjaan, jos ei ymmärrä, mitä oppilaalta tullut viesti tarkoittaa.

Yksi lyhenne on jäänyt erityisesti mieleen.

– Sain oppilaalta viestin, jossa oli vain "k". Silloin piti kysyä, että mitä hän tarkoittaa. Vastaus oli, että "ok". Se oli ollut oppilaan mielestä liian pitkä kirjoitettavaksi, joten viesti lyhentyi pelkäksi kooksi.

Kaikki teinit eivät tykkää liian lyhyistä viesteistä. Yksi ja sama viestin sisältö voi tuntua erilaiselta erilaisilla kirjoitustavoilla.

Sävyerot voivat olla pienestä kiinni ja yhden kirjaimen viesti voi muuttaa kokemuksen sisällöstä.

– Ok voi tuntua jopa ilkeältä. Se on parempi kirjoittaa okei, toteavat Valkeavuoren yläkoulun teinit.

Jokunen äiti tai isä on saattanut huomata, että teini voi pehmentää ilmaisua lisäämällä loppuun useampia i-kirjaimia.

(Ja FYI: sama kaava pätee myös moi-sanaan.)

Lue lisää:

"Mitä nää uudet sanat on? Yhtäkkii mä käytän niit" – tämän jutun äikän ope haluaisi sinulta kieltää, mutta lukee itse salaa

Skotlannin luoteisimmalla laidalla, Lewisin saarella Ulko-Hebridien saaristossa, seisoo useita kivikaudella rakennettuja kivikehiä. Ne ovat Englannissa sijaitsevan Stonehengen sukua.

Kuuluisin on Calanais eli Callanish, jonka vanhin vaihe on yli viiden vuosituhannen takaa. Se on Stonehengeä vanhempi.

Tonnien painoisia kiviä ei taatusti kuljeteltu ja kammettu pystyyn huvin vuoksi. Ponnistuksen tarkoitus on kuitenkin kadonnut kauan sitten sukupolvien muistista. Hypoteeseja on paljon, kuten Stonehengestäkin.

Joidenkin tutkijoiden mielestä rakennelmat olivat aurinko- tai kuukalentereita, toiset uskovat niiden kertovan tähtitaivaan tapahtumista. Jotkut pitävät niitä ennen kaikkea kuolleiden palvontapaikkoina.

Tuoreella tutkimuksella on nyt tarjota uutta ja yllättävää ainesta tulkinnoille. Calanaisin lähistöltä on löytynyt jälki rajusta salamaniskusta tai useista pienistä, jotka osuivat samaan kohtaan, ja jäljen ympärillä oli aikoinaan kivikehä.

Lewisin ja siihen kannaksella liittyvän Harrisin saarilta tunnetaan yli 15 kohdetta, joilla joko on tai päätellään olleen neoliittinen kivikehä.

Tähden muotoinen ja halkaisijaltaan noin 20-metrinen magneettinen poikkeavuus paljastui paksun turpeen alta tuulen pieksemästä rinteestä.

Paikalla on pystyssä enää yksittäinen kivipaasi. Geofyysisessä kartoituksessa kuitenkin ilmeni, että kiviä on ollut enemmän ja ne ovat muodostaneet ympyrän. Salaman jälki oli aivan sen keskellä.

Paikan nimi on tieteellisen kuivasti "kohde XI", Lewisin alkuperäiskielellä gaelilla Airigh na Beinne Bige, "tupa pienellä vuorella".

Selvä näyttö muinaisesta salamaniskusta on äärimmäisen harvinainen. On hyvin epätodennäköistä, että isku ja kivikehä olisivat sattumalta samassa paikassa, sanoo tutkimusprojektia johtava skotlantilaisen St Andrewsin yliopiston geofyysikko Richard Bates.

– Tämä on huikea näyttö siitä, että luonnonvoimilla oli läheinen yhteys saaren varhaisten maanviljelijäyhteisöjen arkeen ja uskomuksiin, Bates sanoo.

Uudet teknologiat antavat muutoinkin mahdollisuuden katsoa kivikehiä aivan uudesta näkökulmasta.

Tutkijat tekivät toisesta Calanaisin lähellä sijaitsevasta pitkälti tuhoutuneesta kohteesta 3D-mallin.

Osa Na Dromannanin kivistä on hautautunut turpeeseen, jota alkoi muodostua niiden päälle yli kolme vuosituhatta sitten. Osa makaa maassa pitkällään. Monet ovat katkenneet ilmeisesti kaatuessaan.

Nyt 15 kiven ulkokehästä ja viiden kiven sisäkehästä koostuva rakennelma on jälleen sijoillaan, virtuaalisesti.

– Kaikki voivat saada tuntuman tähän syrjäiseen paikkaan sellaisena kuin se oli vastarakennettuna, yli neljä vuosituhatta sitten, Bates sanoo virtuaalimallista.

Batesin mukaan tutkimusryhmä on vasta raapaissut pintaa mutta jo nyt on selvää, että turpeen alla on paljon löytämistä.

Ryhmä toivoo voivansa palata tänä vuonna Lewisiin kartoittamaan sekä maata että merialuetta Calanaisin lähellä. Merenpinnan nousun vuoksi muinaisuuden muistoja on voinut jäädä myös veden alle.

Calanaisia hallinnoivaa säätiötä johtava arkeologi Alison Sheridan on samaa mieltä siitä, että Calanaisia ympäröivissä kohteissa on vielä paljon selvitettävää.

– Tämä on tärkeä ensiaskel. Na Dromannanin mallinnus auttaa myös tutkimaan, oliko rakennelma linjassa astronomisten ilmiöiden kanssa, Sheridan sanoo.

Tästä videolinkistä avautuu vajaan minuutin virtuaalipatikointi Na Dromannanin ympärillä, ja kartoitustutkimus on vapaasti luettavissa Remote Sensing -lehdestä.

Jemenissä tehtiin eilen lauantaina tuhoisa isku hallituksen sotilaiden koulutusleiriin.

Maribin pikkukaupungissa, Jemenin keskiosassa sijainneeseen tukikohtaan osui paikallisten lähteiden mukaan sekä ballistisia että lennokeista ammuttuja ohjuksia.

Paikalta tulleiden tietojen mukaan ohjuksia osui tukikohdan moskeijaan, joka oli täynnä rukoushetkeä viettäneitä sotilaita. Iskussa on kuollut ainakin 83 sotilasta ja 148 on saanut vammoja. Al-Jazeera-televisiokanavan mukaan kohteena oli myös asevarasto.

Saudiarabialaisessa omistuksessa oleva al-Hadath-televisiokanava on näyttänyt kammottavan videon iskupaikalta. Videossa näkyy ruumiiden kappaleiden täyttämä moskeijan lattia, joka lainehtii verta.

Kukaan ei ole toistaiseksi ilmoittautunut iskun tekijäksi. Jemenin hallitus ja sitä tukeva Saudi-Arabian johtama liittouma pitää varmana, että suurta osaa Jemenistä miehittävät huthi-kapinalliset ovat iskun takana.

Vuodesta 2014 lähtien jatkunutta Jemenin sisällissotaa pidetään tämän hetken vakavimpana humanitaarisena katastrofina maailmassa.

Sodassa on viime aikoina ollut rauhallisempi vaihe. YK:n erikoisedustaja Martin Griffiths kertoi vielä torstaina YK:n turvallisuusneuvostossa toivovansa, että tilanne jatkuisi.

Griffithsin toivomus ei ole toteutunut, sillä jo perjantaina hallituksen joukot aloittivat laajan hyökkäyksen huthijoukkoja vastaan Nihmin alueella pääkaupungin Sanaan koillispuolella. Ohjusisku voikin olla huthien vastaus hyökkäykseen.