Valtaosa suomalaisista suhtautuu koronarokotteen ottamiseen myönteisesti. Tämä käy ilmi Ylen Taloustutkimus OY:llä tammikuussa teettämästä kyselystä.

Määrätietoiseimmin rokotteen ottaisivat yli 65- vuotiaat. Heistä 94 prosenttia kertoi ottavansa rokotteen varmasti tai todennäköisesti. Esimerkiksi nuorissa rokotteen ottamiseen suhtautui myönteisesti suurin osa. 18–24-vuotiaista varmoja tai todennäköisiä rokotteen ottajia oli 86 prosenttia.

Rokotteesta kieltäytyisi kyselyn mukaan 9 prosenttia, ehdottoman varmoja kieltäytyjiä oli 2 prosenttia.

Kielteisimmin rokotteen ottamiseen suhtautuivat 24–35 vuotiaat. Heistä noin 17 prosenttia arvioi kieltäytyvänsä varmasti tai todennäköisesti rokotteesta.

• Lue lisää aiemista kyselyistä: THL: 64 prosenttia suomalaisista ottaisi koronarokotteen, joka viides ei – erikoistutkija: "Suhteellisen hyvä luku"

Aiemmin joulukuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) teettämässä rokotekyselyssä 64 prosenttia suomalaisista sanoi ottavansa koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan. THL:n ja Ylen kyselyjä ei voi verrata suoraan, mutta myönteisten vastausten kasvanut osuus on THL:n erikoistutkijan Jonas Sivelän mukaan suuntaa-antava.

Kyselyiden tulokset voivat vaihdella esimerkiksi kysymyksen asettelun ja kyselyn ajankohdan mukaan suuntaan tai toiseen, mutta kaikesta huolimatta kyselyt antavat yleiskuvaa ihmisten asenteista ja ovat suuntaa-antavia, sanoo Sivelä.

– Nämä on tietysti hyviä uutisia. Yleisesti ottaen myönteiset asenteet koronarokotetta kohtaan tukevat sitä, että yhä useammat ihmiset myös ottavat sen rokotteen.

Luvut eivät tutkijaa yllätä. Sivelän mukaan ennakkoon oli jo odotettavissa, että kun rokotteista puhutaan enemmän ja tietoa tulee lisää, ja itse rokottaminen pääsee käyntiin, niin myös suhtautuminen rokotteisiin ja rokottamiseen muuttuu myönteisemmäksi.

– Sanoisin, että syksyn ja tuoreimpien kyselytulosten välillä on kuitenkin merkittäväkin ero. Se osoittaa, että nyt odotetaan selvästi rokotetta ja aika monia alkaa tämä pandemia jo väsyttää.

Eroja koulutuksen ja asuinpaikan suhteen

Miesten ja naisten välillä ei ollut huomattavia eroja rokotemyönteisyyden tai -kielteisyyden suhteen.

Myönteisimmin rokotteen ottamiseen suhtautuivat korkeastikoulutetut, heistä 93 prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa rokotteen varmasti tai todennäköisesti Peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen saaneista 78 prosenttia suhtautui rokotteen ottamiseen myönteisesti.

Myös asuinpaikkakunnan koolla oli vaikutusta asenteisiin. Pääkaupunkiseudun asukkaista noin 59 prosenttia aikoi ottaa koronarokotteen varmasti, kaupunkeja pienemmissä kunnissa rokotteen varmuudella rokotteen ottaisi 46 prosentia asukkaista.

Taloustutkimuksella teetetty Ylen kyselytkimus toteutettiin 19.1.–22.1.2021. Tutkimukseen vastasi internet-paneelissa 1591 henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on 95 %:n luotettavuustasolla koko otoksesta noin ± 2,0 prosenttiyksikköä.

Juttua korjattu 12.25 : Myönteisimmin rokotteen ottamiseen suhtautuivat korkeastikoulutetut, heistä 93 prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa rokotteen varmasti tai todennäköisesti Peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen saaneista 78 prosenttia suhtautui rokotteen ottamiseen myönteisesti.

Lisää aiheesta:

Koronapandemia jyllää yhä, mutta Suomi valmistelee suunnitelmia jo seuraavan mahdollisen pandemian vastaisiin toimiin. Voimmeko tietää, milloin ja miten seuraava virus alkaa myllätä maailmaa? Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo kertoo Takaisin Pasilaan -podcastin Marjukalle ja Samille, miten pandemiaksi yltyvät virukset syntyvät ja voidaanko koronaviruspandemian kaltainen kaaos välttää tulevaisuudessa.

Itselleen ennalta tuntematonta naista Helsingissä mattoveitsellä puukottanut 17-vuotias tyttö oli syyntakeeton. Näin ollen Helsingin käräjäoikeus jätti hänet tuomitsematta rangaistukseen.

Tyttö hyökkäsi 67-vuotiaan naisen kimppuun Nuolipuistossa Pitäjänmäellä ilta-aikaan toukokuussa viime vuonna. Hän löi uhria mattoveitsellä käsivarteen ja päähän.

Uhri yritti juosta pakoon, mutta tyttö piti hänestä kiinni. Tyttö lopetti vasta, kun ulkopuolinen ihminen puuttui tilanteeseen. Syyttäjä haki tytölle ensisijaisesti tuomiota nuorena henkilönä tehdystä tapon yrityksestä.

Käräjäoikeus katsoi, että tyttö syyllistyi syyntakeettomana tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn nuorena henkilönä. Sittemmin 18 vuotta täyttänyt tuomittu määrättiin maksamaan uhrilleen erilaisia korvauksia yli 3 800 euroa.

Hän jäi tahdosta riippumattomaan hoitoon. Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa joulukuussa.

Lisää aiheesta:

17-vuotiasta tyttöä epäillään tapon yrityksestä – löi tuntematonta naista mattoveitsellä päähän Helsingissä Pitäjänmäessä

Sampo Nevalainen istuu autossaan oululaisen sairaalan parkkipaikalla ja odottaa. Välillä autoa pitää käyttää käynnissä, sillä ulkona on pakkanen. Kun kännykkä viimein soi, Nevalainen saa nähdä puhelimensa näytöltä, kuinka hänen tulevan lapsensa sydän sykkii.

On joulukuu, ja Nevalaisen raskaana oleva puoliso Mira Heiskanen on käymässä neuvolassa ensimmäisessä ultraäänessä. Oulun tiukkojen koronarajoitusten vuoksi isät eivät saa tulla mukaan.

Puhelimen näytöltä näkyy ultraäänilaitteen monitori ja siellä kasvava ja terve sikiö. Tunne on sykähdyttävä myös kylmenevässä autossa, mutta mieluiten Nevalainen olisi ollut ainutkertaisessa tilanteessa puolisonsa rinnalla ja tukena.

– Puhelinkuva oli tyhjää parempi, mutta kaiken muun neuvolasta saadun tiedon vastaanottaminen jäi yksin Miran vastuulle.

Isien ja saattajien neuvoloissa käyntiä rajoitettiin Oulussa marras-joulukuun vaihteesta lähtien, kun kaupunki siirtyi parissa päivässä koronan leviämisvaiheeseen. Oulussa isät saivat olla mukana vain ensimmäisellä raskausajan käynnillä. Esimerkiksi Helsingissä ja Turussa vastaavia rajoituksia ei ollut samaan aikaan voimassa, vaikka niissä koronatilanne oli samanlainen.

Neuvolaan äidin sijasta isä?

Perusteena Oulun voimakkaille koronarajoituksille olivat koronatilanteen nopea paheneminen ja henkilökunnan suojaaminen, sanoo tartuntatautilääkäri Jarkko Huusko.

– Ei haluttu, että neuvoloissa on kovin paljoa väkeä liikkeellä.

Huuskon mukaan neuvoloiden rajoituksista tuli kaupungille paljon palautetta, ja niitä päätettiin purkaa viime viikolla, samalla kun Oulun koronatilanne hieman helpotti. Ultraääneen isät eivät edelleenkään pääse mukaan.

Sampo Nevalaiselta ehti jäädä väliin ultraäänen lisäksi väliin myös neuvolan lääkäriaika. Nyt hän jännittää, pääseekö hän mukaan seuraavalle neuvolakäynnille vai ehtivätkö rajoitukset jälleen muuttua sitä ennen.

Nevalainen kokee, että ilman neuvolakäyntejä häneltä jää saamatta paljon vanhemmuuteen valmentavaa tietoa.

– Vanhemmiksi tulleet kaverit sanoivat, että neuvolasta saa sen tiedon, mitä kullakin hetkellä tarvitsee, ja sieltä myös osataan neuvoa oikean tiedon äärelle.

Kätilöksi opiskellut Mira Heiskanen sanoo, että lähettäisi neuvolakäynneille jopa mieluummin puolisonsa kuin itsensä, jos se vain olisi mahdollista.

– Neuvolassa käyminen on iso ja tärkeä kokemus, joka sitouttaa isää tulevaan lapseen ja konkretisoi vauvan tuloa. Raskausaikana monella isällä voi olla vähän epätodellinen olo, kun vauvaa ei vielä ole.

Perhekeskeisyys romukoppaan

Oulun lisäksi vastaavia isiä koskevia rajoituksia on ollut koronapandemian aikana voimassa muissakin kunnissa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen.

Hänen mukaansa rajoitusten sijaan neuvoloiden tulisi tarjota palveluitaan aikaisempaa enemmän, sillä koronatilanteen vuoksi perheiden avun tarve on lisääntynyt.

Kunnat voisivat pidentää neuvoloiden aukioloaikaa, jolloin odotustiloissa olisi yhtä aikaa normaalia vähemmän ihmisiä. Myös vastaanottoaikoja tulisi lisätä, Hakulinen sanoo.

Isällä on samanlainen oikeus neuvolan palveluihin kuin äidillä. Näyttää kuitenkin siltä, että isän roolia neuvolassa ei edelleenkään aina hahmoteta.

– Isät tarvitsevat tukea vanhemmuuteen ja isäksi kasvamiseen. Isän tuella on myös iso merkitys puolison hyvinvointiin.

Isien sulkeminen pois neuvoloista on paluu vuosikymmenten takaiseen aikaan. Perhekeskeisyys kirjattiin kansanterveyslakiin vuonna 1972, ja perheiden laajat terveystarkastukset aloitettiin vuonna 2011.

Sampo Nevalainen toivoo, ettei hyvä kehitys muutu korona-ajan vuoksi. Ettei palattaisi takaisin aikaan, jolloin isä oli lähinnä taloudellisen turvan antaja ja äiti huolehti muusta.

– Haluaisin, että annettaisiin tarvittavat eväät meille, jotka haluamme olla vanhempia heti siitä päivästä lähtien kun lapsi syntyy.

Tasa-arvolle takapakkia

Sampo Nevalainen ja Mira Heiskanen ottivat Oulun rajoitusten vuoksi yhteyttä myös tasa-arvovaltuutettuun. Asialle ei kuitenkaan pystytty tekemään mitään, sillä tartuntatautilaki menee tasa-arvolain edelle.

Kunnissa tartuntatautilakia myös tulkitaan eri tavoin. Nevalaisen mukaan rajoitukset olisi helpompi hyväksyä, jos ne olisivat kaikkialla samat.

Pariskunta katsoo, että neuvolakäynnit olisi voitu hoitaa turvallisesti suojamaskia käyttäen ja käsihygieniasta huolehtien.

– Tulemme samasta taloudesta, joten eiköhän meillä ole samat pöpöt molemmilla. Terveenä sinne täytyy mennä joka tapauksessa, Heiskanen sanoo.

THL:n Tuovi Hakulinen on huolissaan myös rajoitusten pitkäaikaisista vaikutuksista. Isien asiointi neuvolapalveluissa on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Rajoitusten vuoksi suunta voi kuitenkin muuttua.

– Isät eivät opi käymään neuvoissa lastensa kanssa, jos eivät pääse sinne puolisonsa kanssa raskausaikana.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 27. tammikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Syntyneiden vauvojen määrä kääntyi koronavuonna nousuun – Natalien, Eetun ja 46 450 muun vauvan ensimmäinen vuosi jää aikakirjoihin kummallisuutena

THL: Koronakevät supisti voimakkaasti neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluita

Isät sivuutetaan neuvolassa – masennusoireet jäävät piiloon

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Yksi Euroopan etsityimmistä rikollisista, törkeistä huumerikoksista epäilty Arman Alinko on saatu kiinni.

Pitkään poliisia pakoillut Alinko jäi kiinni Turkissa ja hänet karkotettiin Suomeen viime viikolla. Keskusrikospoliisin mukaan hänet otettiin kiinni lentokentältä ja Helsingin käräjäoikeus on tänään vanginnut hänet todennäköisin syin epäiltynä.

– Hän lensi viime perjantaina Istanbulista Helsinkiin, meidän käsityksemme mukaan vapaaehtoisesti ja oli suostuvainen yhteistyöhön, kertoo rikoskomisario Ritva Santtila keskusrikospoliisin viestiliikennekeskuksesta.

Alinkon epäillään osallistuneen laajaan huumeiden salakuljetusrinkiin, johon poliisi iski vuonna 2014 kansainvälisessä operaatiossa. Huumeliiga toi Alankoista Suomeen etenkin amfetamiinia ja ekstaasia.

Rikossarjaa kuvattiin aikanaan yhdeksi Suomen suurimmista huumejutuista. Sitä on esitelty muun muassa Arman ja Suomen rikosmysteerit -sarjassa.

Moni muu rikosvyyhdissä epäilty jäi kiinni ja tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Ulkomailla oleskellut Alinko onnistui kuitenkin välttelemään poliisia ja hän on ollut etsintäkuulutettu siitä lähtien.

– Emme saaneet häntä tavoitettua, vaikka yritimme, huumevyyhdin tutkinnanjohtaja Jari Räty sanoo.

Viime vuoden maaliskuussa keskusrikospoliisi lisäsi Alinkon Euroopan etsityimpien rikollisten listalle. Santtilan mukaan hänen liikkeistään oli saatu vihjeitä jo ennen listalle lisäämistä. Listalle lisäämisen toivottiin tuovan entistä parempaa tietoa miehen olinpaikoista.

Alinkoa ei kuitenkaan otettu kiinni Suomen keskusrikospoliisin pyynnöstä vaan Turkin viranomaisten omasta aloitteesta. Hänen epäiltiin oleskelleen maassa laittomasti ja mahdollisesti väärillä henkilöllisyyspapereilla.

Alinkoa odottaa Suomessa nyt rikostutkinta paitsi törkeistä huumausainerikoksista, myös törkeistä petoksista ja törkeistä kavalluksista. Hänen epäillään rahoittaneen huumeostoja pyörittämällä vilpillistä autokauppaa Helsingissä.

– Olen odotellut seitsemän vuotta, että herra saataisiin tänne kuultavaksi ja nyt on saatu, petostutkinnasta vastaava rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisista sanoo.

Kortelaisen mukaan hänellä on tutkittavana seitsemän Alinkoon kytkeytyvää petosrikosta. Alun alkaen rikosepäilyjä oli enemmänkin, mutta osa niistä on ehtinyt vanhentua.

BERLIINI Vuosi sitten maaliskuussa Eurooppa heräsi kriisiin toden teolla, kun Italiasta alkoi tulla videokuvaa koronakuolleita kuljettavasta sotilasajoneuvojen letkasta.

Bergamon hautausmaat eivät pystyneet enää ottamaan kaikkia vastaan. Kuolleita piti viedä muualle armeijan avulla.

Kun video julkaistiin, Italiassa raportoitiin silloinen ennätysmäärä koronaan liittyviä kuolleita, noin viisisataa päivässä.

Takana on vuosi pandemiaa. Nyt viisisataa kuollutta päivässä on Saksassa luku, jota pidetään maltillisena.

Viime viikkoina Saksassa on raportoitu useina päivinä yli tuhat koronaan liittyvää kuolemaa vuorokauden sisällä.

Saksa elää nyt pandemian pahimpia viikkoja. Yhteiskunta on lähes täydessä sulussa.

Aamuradiosta osaa odottaa päivän lukua. Yli tuhannen päivät hätkähdyttävät eri tavalla, vaikka muinakin päivinä kuolleita raportoidaan satoja.

Tuhat on kolme matkustajakoneellista ihmisiä, kuuluu yleinen vertaus. Kaikkiaan koronaan liittyviä kuolemia on yli 50 000.

Saksassa kansakunnalla alkaa olla pala kurkussa. Saksan johdolta kysytään suoraan, miksei kuolleista puhuta enemmän. Miksei heitä muisteta näkyvämmin.

Liittokansleri Angela Merkel sanoi viime viikon torstaina – jälleen yhtenä yli tuhannen koronakuoleman päivänä – että asiasta pitää puhua enemmän.

– Kyse ei ole vain luvuista. Kyse on ihmisistä, jotka ovat kuolleet yksinäisyydessä. Kohtaloista. Perheistä, jotka surevat, Merkel sanoi lehdistötilaisuudessa.

Saksalaiset ovat kansakunta, joka ei osaa surra. Näin väitti tunnettu psykoanalyytikkopari Margarete ja Alexander Mitscherlich klassikkoteoksessaan Kyvyttömyys surra.

Kirja käsittelee natsiajan ja toisen maailmansodan kokeneiden saksalaisten sukupolvea, joka sodan jälkeen ei Mitscherlichien mukaan kyennyt tuntemaan sympatiaa natsien uhreja kohtaan.

Kaikki vastuu sysättiin ylimmälle natsijohdolle. Maata rakennettiin uusiksi raunioista. Katse oli tulevaisuudessa. Menneisyydestä vaiettiin, kysymys omasta vastuusta juutalaisten joukkotuhossa painettiin pimentoon.

Kyvyttömyys surra -teos julkaistiin vuonna 1967. Se sai valtavasti huomiota Saksassa, jossa vuoden 1968 sukupolvi oli jo alkanut vaatia vastauksia vanhemmiltaan.

Taustalla vaikuttivat Auschwitz-oikeudenkäynnit 1960-luvun ensimmäisellä puoliskolla, kun keskitysleirillä työskennelleitä tuotiin oikeuden eteen holokaustin julmuuksista.

Saksa oppi lopulta kantamaan vastuunsa historiasta, ja nyt Saksan tapaa tunnustaa syyllisyytensä ja vastuunsa pidetään esimerkillisenä – ainakin poliittisella tasolla. Monissa perheissä omien isovanhempien tai vanhempien rooli natsiaikana on yhä käsittelemättä.

Holokaustia ei voi verrata pandemiaan tai oikeastaan mihinkään muuhunkaan katastrofiin.

Silti Mitscherlichien teos kaivetaan Saksasta hyllystä, kun kansakuntaa koettelee jokin kriisi.

Vuonna 2019 Die Zeit -lehden kolumnisti Mely Kiyak kysyi, miksei Saksan poliittinen johto osaa sanoittaa sitä, mitä paikallispoliitikko Walter Lübcken murha tarkoittaa Saksalle.

Lübcken murhan epäillään olevan ensimmäinen äärioikeiston tekemä poliitikkomurha sitten natsiajan.

Lue lisää: Saksa heräsi uuteen todellisuuteen poliitikkomurhan jälkeen – Myös berliiniläispoliitikko Anne Helm oli tappolistalla, ja bussipysäkillä hänen viereensä istui kaksi miestä

Miksi Saksan johto ei silti löytänyt sanoja, toisin kuin Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern Christchurchin terrori-iskun jälkeen? Tai kuten Norjan johto osasi lohduttaa Utøyan jälkeen, Kiyak kysyy.

Vastauksia Kiyak etsii Mitscherlichien klassikkoteoksesta. Hän kirjoittaa, että kykenemättömyys surra on yhä edelleen epätoivoinen yritys ohittaa koko tapahtuma.

Pandemiassa ei ole selviä syyllisiä. Se on silti historiallinen luonnonkatastrofi.

Yli tuhat koronaan liittyvää kuolemaa. Päivässä.

Kuolleiden lisäksi moni suree kadonnutta työpaikkaa, menetettyä vuotta nuoruudesta tai sitä, ettei koulukavereita ole saanut nähdä viikkokausiin.

Näin kokonaisvaltaisen kriisin käsittelyyn menee varmasti vuosia, ellei vuosikymmeniä. Sanat ovat yhä hakusessa.

Saksan johto yrittää etsiä keinoja lohduttaa kansakuntaa.

Viime perjantaina Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier kehotti saksalaisia sytyttämään ikkunalaudalle kynttilän.

Symbolisella eleellä muistetaan kuolleita, heidän omaisiaan ja niitä, jotka ovat sairaita. Pääsiäisen jälkeen pidetään valtiollinen muistotilaisuus.

Se on yritys surra yhdessä.

– Olen itkenyt ja nauranut useita kertoja. Tunnen kiitollisuutta rinnassani jokaisen jakson kohdalla: tällaiselta todellisuus näyttää. Kiitos SVT siitä, että teitte tämän sarjan.

Näin kirjoittaa kolumnissaan Kvällspostenin toimittaja Maria Rydhagen Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n uudesta Ohuella langalla -sarjasta (Tunna blå linjen, 2021), joka on nähtävissä myös Yle Areenassa.

Rydhagen ei ole sarjan ainoa ihailija: malmölaispoliisien rosoisesta eikä aina niin helposta arjesta kertovaa sarjaa on kehuttu sekä lehdistössä että sosiaalisessa mediassa etenkin autenttisuutensa takia. Joidenkin mielestä sen voi jo nyt nimetä vuoden parhaaksi ruotsalaissarjaksi – tai ainakin se nostaa rimaa huiman korkealle.

Ohuella langalla -sarja seuraa kuuden poliisin työtä ja ihmissuhteita Ruotsin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Malmössa. Poliisit kipuilevat ja painivat paitsi rikossumien, myös yksityiselämänsä tiimoilta.

Monimuotoista henkilögalleriaa edustaa muun muassa Norlannista kotoisin oleva, vastavalmistunut ja sinisilmäisesti ammattiinsa suhtautuva Sara, joka saa työparikseen kokeneen ja kyynisen Magnuksen. Leah taas yrittää auttaa juutalaista isoisäänsä, jonka elintarvikekauppaa nuorisojengit terrorisoivat päivittäin. Jesse on eronnut ja kipuilee edelleen asian kanssa.

Poliisilla ei ole Ruotsissa helppoa

Murhamysteerien, dekkarien ja nordic noirin täyttämässä Ruotsissa Ohuella langalla on ollut monen mielestä tervetullut ja raikas poikkeus. Elokuvakriitikko Mats T. Olsson ihmettelee Twitterissä, miksei Ohuella langalla -sarjan kaltaista sarjaa ole tehty aiemmin. Käytössä ovat nyt muun muassa käsivarakamera, rakeisempi kuvanlaatu ja selvitettävänä iso tukku arkisempia pikkurikoksia kuin esimerkiksi myös Malmön kaupunkiin sijoittuneessa Silta-sarjassa, jossa murhamysteerit olivat usein karmeita.

– Olen kummastellut vuosikausia, miksei kukaan alan ammattilainen ole tarttunut urbaaneihin ruotsalaisiin rikostarinoihin, jotka vain odottavat tullakseen hyödynnetyiksi elokuvissa tai televisiossa.

Sarjaa on verrattu jopa legendaariseen Hill Street Bluesiin (1981-1987), ja niissä onkin samankaltaisuuksia. Aftonbladetin toimittaja Karolina Fjellborg esimerkiksi toteaa, että Ohuella langalla on uskottava kuvaus poliisin ahdistavasta arjesta. Fjellborgin mukaan ainakin ulkopuolisen silmin sarjan tarjoama kuva Malmösta vaikuttaa usein uuvuttavalta ja masentavalta, mutta siihen mahtuu myös lämpöä, rakkautta ja toivoa.

Ohuella langalla peilaa varsin hyvin viime vuosina Malmösta – ja muualtakin Ruotsista – tullutta rikosuutisointia. Ensimmäisessä jaksossa esimerkiksi näytetään, kuinka huumebisnes leviää ongelmalähiöissä elintarvikekauppoihin: diilerit piilottavat ja varastoivat huumeita ruokahyllyihin ja pitävät kauppiaita pelon vallassa. Jokin aika sitten tämä oli Malmön lähiöissä iso ongelma, josta muun muassa SVT uutisoi.

Nyky-Ruotsissa poliisin toiminnan rajukin arvostelu taas kuuluu lähes jokapäiväisiin puheenaiheisiin. Poliisia syytetään milloin etnisestä profiloinnista ja rasismista, milloin saamattomuudesta ja liian pehmeistä otteista.

Viime vuosina poliisi on ollut helisemässä etenkin maahanmuuttajalähiöiden jengirikollisuuden kanssa. Kun ruotsalaista televisiomaailmaa ravisuttaneesta Spung-sarjasta tunnettu käsikirjoittaja Cilla Jackert ryhtyi toteuttamaan Ohuella langalla - sarjaa nelisen vuotta sitten, tilanne oli hieman rauhallisempi.

– Ensimmäisten sivujen kirjoittamisen jälkeen koko poliisimaailma on räjähtänyt kasvojemme edessä. Suuret rakennemuutokset, poliisitoiminnan kriisi, rajakontrollit, ammuskelut... Toisinaan tuntuu siltä, että olen upottanut satoja paketteja hiivaa taikinaan, joka paisuu yli äyräidensä, Jackert kertoo Expressenille sarjan käsikirjoittamisprosessista.

Välillä todellisuus on tarua ihmeellisempää, ja toissa vuonna sarjan tekijät joutuivat todistamaan paikan päällä jengirikollisuutta. Malmön Sevedin kaupunginosassa syntyi jengien välinen joukkotappelu, ja kiperän ja vaarallisen tilanteen takia koko filmiryhmä jouduttiin evakuoimaan kesken kuvausten.

– Se oli todella epämiellyttävää. Verinen mies juoksi kuvauspaikkamme ohitse, ja joku kirkui nähneensä pistoolin, sarjan tuottaja Martin Persson kertoi äskettäin TV4:n haastattelussa.

Seuraavana päivänä samassa paikassa joku sai luodista.

Fundamentalismista kertova sarja herätti keskustelua

Ruotsissa on viime aikoina tehty draamasarjoja, jotka ovat pureutuneet kansankodin kipupisteisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Esimerkiksi SVT:n viimevuotinen Kalifat-sarja kietoutuu radikaalin islamin ja Ruotsia uhkaavan terrori-iskun ympärille. Se sijoittuu vuoteen 2015 ja kertoo nuorista naisista, jotka haluavat matkustaa ISISin kalifaattiin.

Myös Kalifat on herättänyt Ruotsissa runsaasti keskustelua. Sarjasta lauottiin sosiaalisessa mediassa kärkkäitä mielipiteitä jo ennen kuin yksikään jakso oli ulkona. Muun muassa Järvan maahanmuuttajavaltaisella alueella kuvattua sarjaa on kehuttu realistiseksi ja sen hahmoja moniulotteisiksi ja todentuntuisiksi.

Toisaalta sarjan radikalisoitumisprosessia on moitittu pinnalliseksi ja koko sarjaa terrorismia romantisoivaksi. Muun muassa kolumnistina toimineen journalisti Bilan Osmanin mukaan sarja antaa Ruotsissa asuvista muslimeista hyvin mustavalkoisen kuvan: vaikka Kalifat yrittääkin kyseenalaistaa stereotypioita, se ei siinä onnistu.

SVT-draaman ohjelmajohtaja Anna Croneman totesi vastineessaan Osmanille Göteborgs Postenissa, että Kalifatin pääteema on fundamentalismi, ja sitä kautta sarjaa myös pitäisi tarkastella.

ISISin kalifaattiin lähti Ruotsista yli 300 henkilöä.

Ohuella langalla -sarjaa voi katsoa Yle Areenasta, jossa on nähtävissä jo kaksi jaksoa. Uudet jaksot julkaistaan viikottain samaan tahtiin SVT:n kanssa.

Lisää aihepiiristä:

Onko kaikki tv-sarjat jo nähty? Katso tästä lista suosikkeja pitkiin ja pimeisiin koti-iltoihin

Silta teki Sofia Helinistä kansainvälisen tähden

Viron uusi hallitus on vannonut virkavalansa. Maan pääministerinä aloittaa reformipuolueen puheenjohtaja Kaja Kallas.

Presidentti Kersti Kaljulaid nimitti Kallaksen hallituksen presidentinpalatsin edustalla Tallinnassa auringonnousun aikaan ennen kello yhdeksää. Sen jälkeen Kallas ja muut ministerit vannoivat virkavalansa kello 10 Viron parlamentissa riigikogussa, kertoo Postimees-lehti.

Hallituksessa on seitsemän ministeriä reformipuolueesta ja seitsemän keskustapuolueesta. Uusi hallitus sai maanantai-iltana 101-paikkaisessa parlamentissa tuen 70 kansanedustajalta.

Uusi hallitus pitää kahdelta iltapäivällä ensimmäisen kokouksensa, jossa se käsittelee koronavirustilannetta.

Hallituksen ulkomaankauppa- ja it-ministeri Andres Sutt lyyhistyi aamulla hallituksen nimittämistilaisuudessa, ja hänet kannettiin presidentinpalatsiin toipumaan.

Sutt kertoi hetkeä myöhemmin reformipuolueen tiedotteessa olevansa kunnossa, ja että pyörtyminen johtui todennäköisesti vain alhaisesta verensokerista. Sutt osallistui myöhemmin virkavalan vannomiseen riigikogussa.

Edellinen hallitus kaatui korruptioskandaaliin

Entinen europarlamentaarikko Kallas, 43, on Viron ensimmäinen naispääministeri. Hän korvaa keskustapuolueen Jüri Rataksen, jonka hallitus kaatui korruptioskandaaliin.

Ratas ilmoitti erostaan toissa viikolla. Eron taustalla ovat keskustapuolueeseen kohdistuvat korruptioepäilyt, jotka liittyvät Tallinnan sataman uuteen Porto Franco -kauppakeskukseen ja sen rahoitukseen. Ratasta itseään ei epäillä mistään laittomuuksista.

Kallaksen johtama reformipuolue nousi vuoden 2019 vaaleissa riigikogun suurimmaksi puolueeksi, mutta jäi lopulta oppositioon, kun keskustapuolue muodosti hallituksen oikeistopopulistisen Ekre-puolueen sekä Isänmaa-puolueen kanssa. Hallitustaivalta sävyttivät toistuvat Ekren toimintaan liittyvät skandaalit.

Lue myös:

Viron uuden hallituksen kokoonpano vahvistettu – maa saa ensimmäisen naispääministerin, ministereinä monta ensikertalaista

Kyllästyikö Viron pääministeri populistien möläytyksiin vai eroaako hän maineensa varjelemiseksi? Tästä on kyse Viron hallitussotkussa

Viking Line -varustamon uusi alus Viking Glory on laskettu vesille XSI:n telakalla Kiinan Xiamenissa. Vesillelaskuseremoniasta lähetettiin tallenne Youtubessa tiistaina.

Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses kertoo, että koronapandemian aiheuttamista viivästyksistä huolimatta laiva on valmis tämän vuoden aikana.

Sen ajaminen Kiinasta Suomeen kestää jopa puolitoista kuukautta, joten se saapuu Turun ja Tukholman väliselle reitille vuoden 2022 alussa.

– Koronapandemia viivästytti töitä vuoden 2020 tammikuusta toukokuuhun. Nyt työntekijät ovat kirineet, ja alus valmistuu uuden aikataulun mukaisesti tämän vuoden aikana. Budjetissa on pysytty, se on noin 194 miljoonaa euroa.

Alla olevalla Viking Linen videolla tallenne vesillelaskusta.

M/S Viking Glory

Koronapandemia on kurittanut kovasti risteilymatkustamista. Vuonna 2020 Viking Linen matkustajamäärä putosi neljällä miljoonalla matkustajalla edellisvuoteen verrattuna.

Jan Hanses kertoo, että uudella aluksella on tärkeä merkitys, kun risteilymatkustaminen taas viriää.

– Uusi alus on tärkeä koronavuoden tappioiden korjaamisessa. Turvaamme uudella aluksella sen, että meillä on kilpailukykyinen alus Turku–Tukholma -linjalla. Se on strategisesti tärkein reittimme ja siinä pitää olla aina kilpailukykyisiä.

Innokkaimmat lähtisivät jopa Kiinasta laivan kyytiin

Viking Linessa uskotaan, että risteilymatkustus elpyy nopeasti koronapandemian jälkeen.

Toimitusjohtaja Jan Hanses sanoo, että jo vuoden 2020 elokuussa oli elpymisen merkkejä. Rajoitukset alkoivat kuitenkin uudelleen, ja matkailijat katosivat.

Tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström kertoo, että esimerkiksi vuonna 2013 Viking Grace -laivan tulo toi satojatuhansia uusia matkustajia pääkaupunkiseutua myöten katsomaan uutta laivaa.

– Innokkaimmat haluavat päästä kyytiin jopa Kiinasta saakka. Viking Gloryn siirtoon ei ole mahdollista päästä mukaan. Laivaa varustetaan vielä matkalla ja täällä Suomessa. Myös neitsytmatkaa kohtaan on jo kiinnostusta, mutta myyntiä ei vielä ole aloitettu, kertoo Boijer-Svahnström.

Suurempi mutta ketterämpi laiva

Viking Linen kaksi alusta ajautui karille syksyn 2020 aikana. Amorella joutui haveriin syyskuussa ja Viking Grace marraskuussa.

Viking Glory on suurempi kuin Vikind Grace, mutta se mahtuu silti Turun ja Tukholman välisille vesille.

Toimitusjohtaja Jan Hanses kertoo, että Viking Gloryssä on käytössä azipod-niminen ruoripotkuritekniikka, jonka ansiosta alus kääntyy ketterästi.

– Sähkömoottori on kiinni rungon alla ja työntövoimaa tulee eri suuntiin. Ohjattavuus paranee merkittävästi. Tämä on ensimmäinen risteilymatkustaja-alus Suomessa, joka käyttää tätä menetelmää, kertoo Hanses.

Rahti on ollut tärkeä tulonlähde laivoille, kun koronapandemia on vähentänyt matkustajamääriä. Uudelle Viking Glory-laivalle mahtuu kaksinkertainen määrä rahtia Amorella-alukseen verrattuna.

Tilaaminen Kiinasta oli oikea päätös

Viking Linen uuden aluksen tilaaminen Kiinasta herätti runsaasti keskustelua.

Toimitusjohtaja Jan Hanses kertoo, että päätös on ollut oikea, vaikka koronapandemiakin on viivästyttänyt aluksen rakentamista. Hanses on kertonut aiemmin Ylelle, että tilaaminen Suomesta olisi maksanut lähes sata miljoonaa enemmän kuin Kiinasta tilaaminen.

– Hinta oli luonnollisesti tärkeä tekijä, mutta emme saaneet muutenkaan tyydyttävää ratkaisua Suomesta. Turkulaistelakka olisi vienyt rakentamisen Saksaan. Pystymme kuitenkin työllistämään pohjoismaisia ja suomalaisia alihankkijoita.

Ympäristötekniikan yksityiskohtiin ja innovatiiviseen sisustukseen osallistuvat merkittävinä pohjoismaisina yhteistyökumppaneina muun muassa Wärtsilä, ABB Marine, Koncept, Climeon, Kone, Deltamarin, Almaco, Evac, Pointman ja Projektia.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 27.1.2021 kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Vasta kesä ratkaisee risteilymatkustuksen tulevaisuuden – tutkija: "Seuraavat kuukaudet varustamot pärjäävät rahtikuljetusten avulla"

Näin syntyy Viking Linen uusi alus kiinalaisella telakalla – Korona vaikeuttanut ihmisten ja osien liikettä

Viking Linen uusi Turusta risteilevä alus oli halvempi tilata Kiinasta – "Suomessa lähes 100 miljoonaa kalliimpi"

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan on ilmoitettu kolme kuolemantapausta, jotka ovat ajoittuneet koronarokotteen antamisajankohdan lähelle.

Kaksi henkilöistä on ollut iäkkäitä, muistisairaita vanhuksia hoivakodeista, kolmas oli työikäinen, kertoo ylilääkäri Maija Kaukonen Fimeasta.

Kaikissa kolmessa tapauksessa henkilöiden epäillään kuolleen sairauteen, jota he ovat sairastaneet jo ennen rokotteen antamista eikä rokotteiden epäillä aiheuttaneen kuolemia. Tapausten perusteella Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos ei ole Kaukosen mukaan myöskään muuttamassa rokotesuosituksia.

Tähän mennessä koronarokotteita on annettu ikääntyneiden lisäksi muun muassa terveydenhuollon henkilökunnalle. Ylilääkäri Kaukosella ei ole tietoa siitä, oliko menehtynyt työikäinen henilö hoitoalalla töissä.

– Niin voisi tietysti päätellä rokotejärjestyksen tietäen, mutta minulla ei ole tietoa siitä, Kaukonen toteaa.

Tiedotteessaan Fimea muistuttaa, ettei koronarokote estä sairastumista tai menehtymistä muihin sairauksiin.

Fimea: hauraassa terveydentilassa olevien rokottamista harkittava

Koronarokotusten käynnistyttyä Suomessa jonon kärkipäässä on ollut muun muassa hoivakodeissa asuvia ikääntyneitä. Fimea toteaa tiedotteesaan, että iäkkäiden hoivakotiasukkaiden riski menehtyä perussairauksiinsa lyhyelläkin aikavälillä on suuri jo ilman koronainfektiota. Normaalioloissa Suomessa menehtyy hoivakodeissa noin 400 asukasta viikossa, Fimea toteaa tiedoteessaan.

Fimean tiedotteessa myös todetaan, että terveydentilaltaan hauraiden ihmisten rokottamista tulee harkita tapauskohtaisesti. Voiko rokotteen ottaminen olla riski tällaisille henkilöille?

Ylilääkäri Kaukosen mukaan kyse on enemmän siitä, onko elämänsä viimeisiä hetkiä elävän rokottaminen enää hyödyllistä rokotettavan kannalta. Hän muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosittelevan, että esimerkiksi saattohoitovaiheessa olevia henkilöitä ei rokoteta.

– On todella vaikeaa arvioida, milloin ihminen on niin hauras, että rokottaminen ei toisi hänelle enää mitään hyötyä. Hoivakotien asukkaita hoitavat geriatrit ja yleislääkärit, jotka miettivät onko kuolema niin lähellä, että rokotus ei enää ole tarpeen.

Kysymys on vaikea Kaukosen mukaan myös siksi, että toisaalta hoivakotiasukkaiden kattava suojaaminen rokotteilla on tärkeää, jotta omaiset pääsevät jälleen vierailulle.

– Kyllähän koronarokotteidenkin on havaittu aiheuttaneen haittavaikutuksia, joskin ikäihmisillä immuniteetti ei enää ole samassa terässä kuin nuoremmilla eikä haittavaikutuksia todennäköisesti tule yhtä paljon, Kaukonen toteaa.

Kaukonen arvioi, että hoivakotien ikääntyneet asukkaat ovat Suomessa jo saaneet ensimmäisen koronarokotteen eikä siitä ole seurannut suurta haittavaikutusten aaltoa tai menehtymisiä.

Tampereen Pyhäjärvestä on löytynyt kultainen ahven. Harvinaisen ahvenen sai Kalaherkut Nygrenin kalastaja, jonka verkkoihin kala tarttui Pyhäjärvellä sunnuntaina.

Ahvenen väri on kauppias Valtteri Nygrenin käsityksen mukaan mutaation kautta syntynyt pigmenttimuutos.

Nygrenit lahjoittavat kalan Tampereen Luonnontieteelliselle museolle, jotta mahdollisimman moni pääsee tätä yksilöä ihastelemaan.

Yle odottaa parhaillaan museon arviota kalasta.

Kullanvärisiä tai keltaisia ahvenia on Suomessa löydetty joskus aiemminkin. Niitä on saatu esimerkiksi sellaisilta vesistöalueilta, missä on harjoitettu uittoa tai säilytetty kuorellista puutavaraa rannoilla.

Kalan löysi kalastaja Pekka Rintamaa, josta Yle teki laajan henkilökuvan viime vuonna.

Asiasta lisää hetken kuluttua.

Lue lisää:

Pekka Rintamaan työmaalla uivat kalat ja hirvet – Pyhäjärven ainoa ammattikalastaja aikoo jatkaa kuharikkaalla järvellä eläkkeelle asti

Entinen Aamulehden päätoimittaja, tamperelainen tietokirjailija Raimo Seppälä on kuollut. Hän oli kuollessaan 86-vuotias.

Seppälä menehtyi sunnuntaina Pirkanmaan hoitokodissa pitkäaikaiseen sairauteen.

Asia vahvistettiin Ylelle perhepiiristä.

Raimo Seppälä oli 1990-luvulla Aamulehden vastaavana päätoimittajana, sitä aiemmin hän oli lehden päätoimittajana. Seppälä aloitti Aamulehdessä uutistoimittajana 1955, sitä ennen hän oli Lallin toimittajana.

Raimo Seppälältä on julkaistu noin sata kirjaa. Hän kuvasi ennen kuolemaansa, että vielä oli kirjoitettava yksi.

Viimeisin tietokirja Kolmen sotilaan tarina (Warelia) tuli julki tämän vuoden tammikuussa. Seppälä kertoo kirjassa kolmen hänelle tutun rivimiehen kautta talvi- ja jatkosodan uhrauksista ja niiden merkityksestä.

Seppälän elämäntyö on huomioitu professorin arvonimellä, valtion journalistipalkinnolla ja Warelius-palkinnolla.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) järjestää tiistaina tiedotustilaisuuden, jossa kerrotaan yksityiskohtia hallituksen koronanvastaisen hybridistrategian täydennyksestä.

Toimittajien kysymyksiin vastaavat STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen sekä muita asiantuntijoita etäyhteyden välityksellä.

Taneli Puumalainen kertoo aluksi Suomen ja lähinaapureiden koronatilanteesta: Ruotsissa on 700, Tanskassa 350 ja Norjassa 150 tautitapausta 100 000 ihmistä kohden viimeisen kahden viikon aikana. Suomessa koronan vastaava ilmaantuvuusluku on 70,4. Koronatartuntoja on eniten Uudellamaalla.

Puumalaisen mukaan tartuttavampia virusmuunnoksia on löydetty Suomesta jo 100 tapausta. Puumalaisen mukaan ilmi tulleet uudet tartunnat on kytköksissä aiemmin todettuihin tapauksiin, joten variantti ei leviä holtittomasti Suomessa.

Puumalaisen mukaan monissa maissa uusi virusmuunnos on levinnyt nopeasti ja tästä syystä ne ovat päätyneet koviin sulkutoimiin. Suomikin kiristää rajaliikennettä keskiviikkona.

Hallitukselta uusi kolmen tason malli

Hallitus esitteli maanantaina kolmitasoisen rajoitusmallin epidemian saamiseksi kuriin.

Käytössä on jo eri rajoituksia ja suosituksia, joita viranomaiset voivat määrätä koronan perustasolla, kiihtymis- ja leviämisvaiheessa sekä liikennevalomalli matkustamiseen.

Moni hallituksen eilistä tiedotustilaisuutta seurannut jäi hämmennyksen valtaan.

Agendalla piti olla uusia koronarajoituksia helpommin tarttuvien virusmuunnosten vuoksi, mutta lopputuloksena oli nykyisten leviämisvaiheen rajoitusten voimassa pitäminen. Hallitus vasta varautuu kiristämään rajoituksia virusmuunnoksen vuoksi.

Samalla paikallisten ja alueellisten viranomaisten määräämistä torjuntatoimista siirryttiin valtakunnallisiin toimenpiteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on jo patistanut kuntia ja aluehallintovirastoja asettamaan rajoituksia enemmän ennakoivasti epidemian hillitsemiseksi.

Hallitus myös päätti perjantaina muista keinoista, joilla yritetään estää ärhäköiden koronavirusmuunnosten leviäminen Suomeen.

Maahantulorajoituksia kiristetään Suomen rajoilla keskiviikosta alkaen. Rajanylitysten määrä on tarkoitus painaa 30 päivän ajaksi mahdollisimman alas ja testata kaikki tulijat.

Virosta sallitaan vain Suomen huoltovarmuuden kannalta välttämätön työmatkaliikenne. Suomen ja Ruotsin rajalla pohjoisessa liikenteen erivapaudet lakkautetaan. Ulkomailta Suomeen saa matkustaa vain puoliso, seurustelukumppani, lapsi, vanhemmat tai isovanhemmat. Rajoitukset ovat voimassa 25. helmikuuta saakka.

Näin hallitus määritteli uudet tasot ja niillä käytettävät rajoitukset:

Taso 1. Kaikki leviämisvaiheen toimenpiteet on otettava täysimääräisinä käyttöön leviämisvaiheessa olevilla alueilla. Voimassa olevien rajoitustoimien on pysyttävä vähintään nykyisellä tasollaan, kunnes virusmuunnoksen leviämistä ja sen estämiseksi tehtyjen toimien vaikuttavuutta on voitu arvioida.

Taso 2. Epidemian nopean kiihtymisen tai virusmuunnoksen leviämisen uhan perusteella otetaan käyttöön leviämisvaiheen suositukset ja ohjeet. Tasolla 2 voidaan ottaa käyttöön valtakunnallisesti tai alueellisesti myös mahdollisia lisätoimenpiteitä, kuten esimerkiksi pienentää kokoontumisrajoitusten suurinta sallittua henkilömäärää. Koko maassa voidaan myös ottaa käyttöön laajin mahdollinen etätyösuositus ja maskisuositus. Tartuntatautilainsäädännön mukaisista muista toimista tulisi päättää ennen lapsia ja nuoria koskevia rajoituksia (esimerkiksi ryhmäharrastustoiminnan keskeyttäminen).

Peruskoulun yläluokat voivat siirtyä etäopetukseen. Tämä on kuitenkin viimesijainen toimenpide.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittävät tarkennetut kriteerit sellaiselle ryhmäharrastustoiminnalle, joka on tasolla 2 keskeytettävä. Samalla tulee tehdä lapsia ja nuoria tukevia ennakoivia toimia, jotta lasten ja nuorten toimintakyvylle ja hyvinvoinnille aiheutuvia haittoja voidaan minimoida.

Tasolle 2 siirtyminen edellyttää erillistä valtioneuvoston puoltoa.

Taso 3. Poikkeusolojen ja liikkumisrajoitusten käyttöönotto edellisten toimenpiteiden lisäksi. Kyseessä on äärimmäinen toimenpide, ja sitä voidaan perustella vain, jos kaikki edelliset toimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja epidemiatilanteen voidaan osoittaa aiheuttavan välittömän terveydenhuollon kantokyvyn ylittymisen uhan, tai se on välttämätön väestön hengen tai terveyden turvaamiseksi.

* Uutista päivitetään

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue lisää:

Hallitus kertoi suunnitelmansa virusmuunnoksen pysäyttämiseksi: Nykyiset rajoitukset jatkuvat toistaiseksi – alueellisista toimista valtakunnalliseen epidemian torjuntaan

Hallitus: Rajojen liikennerajoitukset kiristyvät, kaikki matkustajat halutaan koronatestiin ja sukulaisten oikeus rajanylitykseen tiukentuu

Lue uusimmat tiedot koronapandemiasta

Hiljattain somekuvallaan kohua herättänyt seinäjokelainen poliisi ja kaupunginvaltuutettu Piia Kattelus-Kilpeläinen (ps.) on avannut verkkokaupan, joka myy sinimustia vaatteita.

Yle uutisoi tammikuun puolessavälissä, että Kattelus-Kilpeläisen yritys Seinäjokinen-lehti oli rekisteröinyt käyttöönsä sinimusta-verkkotunnuksen. Samana päivänä Uutissuomalainen kertoi, että entiset perussuomalaiset ovat aikeissa perustaa uuden Sinimusta liike -nimisen puolueen.

Kattelus-Kilpeläinen vakuutti tuolloin Ylen haastattelussa, etteivät puolue ja verkkotunnuksen varaaminen liity mitenkään toisiinsa.

Lue lisää: Ex-perussuomalaisten uuden puolueen verkkotunnus on jo varattu - osoitteen rekisteröi lapuanliike-paidassa poseerannut seinäjokelaispoliitikko

Ylen maanantaina tavoittama Kattelus-Kilpeläinen kiistää, että verkkokaupalla olisi yhteyttä politiikkaan. Kyseessä on Kattelus-Kilpeläisen mukaan "täysin oma brändi".

– Sillä ei ole kytköksiä mihinkään liikkeeseen tai puolueeseen, Kattelus sanoo.

Katteluksen mukaan verkkokauppa avattiin aiottua aiemmin kovan kysynnän vuoksi.

Somekohu syntyi vuodenvaihteessa

Kattelus-Kilpeläinen joutui noin kaksi viikkoa sitten selittelemään suhdettaan lapuanliikkeen tunnusväreihin, siniseen ja mustaan.

Sosiaalisessa mediassa syntyi vuodenvaihteessa kohu, kun Kattelus-Kilpeläinen julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan, jossa esiintyi kirves kädessä ja sinimusta lapuanliikkeeseen viittaava paita päällään.

Kuvan yhteyteen Kattelus-Kilpeläinen liitti maakuntalehti Ilkka-Pohjalaisen kolumnin otsikon "Maan tila -kolumni: Tulevana vuonna perussuomalaisuudesta tulee niin trendikästä, että lapuanliikkeen väreissä voi nauttia Bulevardilla maitokahvit ilman mellakkaa".

Piia Kattelus-Kilpeläinen on ammatiltaan poliisi. Hän on virkavapaalla tehtävistään.

Pohjanmaan poliisilaitos selvittää parhaillaan, rikkoiko Kattelus-Kilpeläisen esiintyminen sosiaalisessa mediassa poliisia velvoittavia käyttäytymissääntöjä.

Lue myös: Konstaapeli esiintyi peukku pystyssä vaaliteltalla ja sai nuhteet – poliisien huono somekäytös ei ole laaja ongelma, mutta voi johtaa jopa irtisanomiseen

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 22 saakka.

Nihtisillan Kierrätyskeskuksessa Espoossa on todettu koronavirustartunta noin 50 työntekijällä.

Tartunnat paljastuivat henkilöstölle tehdyissä seulontatesteissä. Näytteet on lähetetty myös mahdolliset koronavirusmuunnokset tunnistaviin jatkotutkimuksiin, mutta toistaiseksi virusmuunnokseen viittaavaa ei ole todettu. Espoon tartuntatautiyksikkö seuraa tilannetta tarkasti.

Tartunnan saaneista kahdeksan on työskennellyt myymälässä ja loput taustatoiminnoissa. Taustatoiminnoissa työskentelevät eivät ole olleet asiakaskontakteissa.

– Ihmettelemme, miten tämä on mahdollista emmekä osaa arvioida, miten tartuntoja on näin paljon. Ne ovat tulleet hyvin lyhyessä ajassa, noin viikon sisällä, kertoo Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n toimitusjohtaja Juha Lehtikuja.

Tartunnan saaneet henkilökunnan jäsenet on määrätty eristykseen ja altistuneet on määrätty karanteeniin.

Henkilöiden, jotka ovat asioineet Nihtisillan Kierrätyskeskuksessa perjantaina 15.1. kello 10–15, maanantaina 18.1. kello 13–20 tai tiistaina 19.1. kello 12–20 kehotetaan seuraamaan erityisen tarkkaan, onko heillä ilmennyt koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Näitä ovat muun muassa kuume, yskä, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus, haju- tai makuaistin menetys tai vatsaoireet.

Myymälähenkilökunta vaihdettu

Toimitusjohtaja Juha Lehtikuja kertoo, että Kierrätyskeskuksessa työntekijöillä on maskipakko. Kun viime viikolla tartuntoja alkoi ilmetä, työntekijöille hankittiin myös tehokkaampia FFP2-tason maskeja. Lisäksi työpaikalla voi kokoontua enintään 10 hengen ryhmissä.

– Maskeja käytetään, mutta FFP2-tason maskit eivät ole vielä enemmistöllä käytössä, vaan he käyttävät kirurgisia suojaimia. Yritämme lisätä tehokkaampien maskien käyttöä koko ajan, sanoo Lehtikuja.

Nihtisillan Kierrätyskeskuksen myymälän henkilökunta on vaihdettu viime torstaina, kun tartuntoja alkoi ilmetä. Nyt myymälässä työskentelevät sellaiset henkilöt, jotka eivät ole altistuneet.

Itselleen ennalta tuntematonta naista Helsingissä mattoveitsellä puukottanut 17-vuotias tyttö oli syyntakeeton. Näin ollen Helsingin käräjäoikeus jätti hänet tuomitsematta rangaistukseen.

Tyttö hyökkäsi 67-vuotiaan naisen kimppuun Nuolipuistossa Pitäjänmäellä ilta-aikaan toukokuussa viime vuonna. Hän löi uhria mattoveitsellä käsivarteen ja päähän.

Uhri yritti juosta pakoon, mutta tyttö piti hänestä kiinni. Tyttö lopetti vasta, kun ulkopuolinen ihminen puuttui tilanteeseen. Syyttäjä haki tytölle ensisijaisesti tuomiota nuorena henkilönä tehdystä tapon yrityksestä.

Käräjäoikeus katsoi, että tyttö syyllistyi syyntakeettomana tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn nuorena henkilönä. Sittemmin 18 vuotta täyttänyt tuomittu määrättiin maksamaan uhrilleen erilaisia korvauksia yli 3 800 euroa.

Hän jäi tahdosta riippumattomaan hoitoon. Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa joulukuussa.

Lisää aiheesta:

17-vuotiasta tyttöä epäillään tapon yrityksestä – löi tuntematonta naista mattoveitsellä päähän Helsingissä Pitäjänmäessä

Entinen Aamulehden päätoimittaja, tamperelainen tietokirjailija Raimo Seppälä on kuollut. Hän oli kuollessaan 86-vuotias.

Seppälä menehtyi sunnuntaina Pirkanmaan hoitokodissa pitkäaikaiseen sairauteen.

Asia vahvistettiin Ylelle perhepiiristä.

Raimo Seppälä oli 1990-luvulla Aamulehden vastaavana päätoimittajana, sitä aiemmin hän oli lehden päätoimittajana. Seppälä aloitti Aamulehdessä uutistoimittajana 1955, sitä ennen hän oli Lallin toimittajana.

Raimo Seppälältä on julkaistu noin sata kirjaa. Hän kuvasi ennen kuolemaansa, että vielä oli kirjoitettava yksi.

Viimeisin tietokirja Kolmen sotilaan tarina (Warelia) tuli julki tämän vuoden tammikuussa. Seppälä kertoo kirjassa kolmen hänelle tutun rivimiehen kautta talvi- ja jatkosodan uhrauksista ja niiden merkityksestä.

Seppälän elämäntyö on huomioitu professorin arvonimellä, valtion journalistipalkinnolla ja Warelius-palkinnolla.

Oulun seudulla paljastunut, perhesurmaksi epäilty tragedia on järkyttänyt syvästi koko Muhoksen kuntaa, kertoo kunnanjohtaja Jukka Syvävirta.

– Tilanne on järkyttänyt kaikkia, jotka ovat tästä kuulleet, hän toteaa.

– Eilen illalla oli kunnanhallituksen kokous, ja sen yhteydessä käytiin keskustelua tilanteesta ja myös jatkotoimista, joita teemme yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Kunnan luottamushenkilöt ja työntekijät esittävät osanoton menehtyneiden omaisille ja läheisille.

Poliisi kertoi maanantaina, että oululaisesta majoitusliikkeestä löydettiin eilen kuolleina nainen ja kaksi lasta. Muhoksella asuneen keski-ikäisen naisen epäillään poliisin mukaan surmanneen ensin lapsensa, yläkouluikäisen ja alle kouluikäisen, ja sen jälkeen itsensä.

Poliisi oli aiemmin viikonloppuna saanut ilmoituksen kadonneesta henkilöstä.

Kunnanjohtaja Jukka Syvävirta sanoo, että Muhoksella on järjestetty täksi päiväksi tukea yläkouluun ja varhaiskasvatukseen. Yhteistyössä on mukana seurakunnan, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen Ristin ja kunnan oman kriisityöryhmän väkeä, hän kertoo.

Yläkoulussa, varhaiskasvatusyksikössä sekä kunnan toimistolla on tänään järjestetty lisäksi suruliputus.

Kirkkoherra: Tapaus läpäisee koko kunnan

Myös kirkko on avannut ovensa tapahtuneen tähden, sanoo Muhoksen seurakunnan kirkkoherra Jouni Heikkinen.

Ovet olivat auki jo maanantai-iltana. Tänään niitä pidetään auki iltakahdeksaan asti. Paikalla on seurakunnan henkilöstöä.

Eilen maanantaina kanttori soitti kirkossa surumusiikkia ja laulettiin virsiä, Heikkinen kertoo.

– Kukin varmasti ajatuksissaan kävi tragediaa läpi.

Myös Heikkisen mukaan tapaus on koskettanut Muhosta laajasti. Kunta on varsin pieni: siellä asuu vajaa 9 000 ihmistä.

– Tiedetään, että nuorempi lapsi on ollut päiväkodissa ja vanhempi yläkouluikäinen. Tämä läpivalaisee oikeastaan koko kunnan.

Hän sanoo, että kirkon tehtävänä on nyt kulkea ihmisten rinnalla ja kuunnella heitä.

– Ihmisillä on tällä hetkellä hyvin paljon kysymyksiä. Välttämättä niihin ei ole vastauksia. Tämä on niin suuri salaisuus, että mitä kaikkea on päässyt tapahtumaan, että tällainen pimeä hetki on perheelle tullut ja se on johtanut tällaiseen tekoon.

Kirkon tehtävänä on kaikesta huolimatta tuoda myös armoa ja toivoa synkkyyden keskelle, kirkkoherra toteaa.

– Toivon sanoma voisi toteutua sillä tavalla konkreettisesti, että sytyttäisimme kodeissamme kynttilöitä, joka on toivon symboli ja liekki. Kuolleiden muistolle.

Muhoksen kunnanjohtaja Jukka Syvävirta kuvailee tragediaa Heikkisen tavoin järkyttäväksi tapahtumaksi, jota on vaikea ymmärtää.

– Selvitämme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, mitä on tehtävissä, jotta vastaisuudessa tämäntyyppisiin pystyttäisiin reagoimaan jo ennalta, ennen kuin mitään pääsee tapahtumaan.

Muhoksen kunta on listannut tiedotteessaan numeroita ja yhteystietoja, joihin voi olla yhteydessä, mikäli kaipaa tukea tai kokee tarvetta jutella tapahtuneesta.

Syvävirran mukaan palvelut ovat käytettävissä toistaiseksi.

Lue seuraavaksi:

Poliisi tutkii perhesurmaa Oulussa: äidin epäillään surmanneen kaksi lastaan ja itsensä

Muhoksen kirkossa voi hiljentyä paikkakuntaa koskettavan perhetragedian vuoksi

Heikki Valkama: Miten puhua lapsille pelottavista tapahtumista? Pelkoa ei pidä lietsoa, mutta sen käsittelyyn on keinoja

Poliisi kertoi lisää tietoa Virroilla viime torstaina tapahtuneesta perhesurmasta.

Tapahtumassa surmansa sai perheen äiti. Myös perheen isä löydettiin menehtyneenä tapahtumapaikalta. Perheen alaikäinen tytär loukkaantui ja on edelleen hoidettavana sairaalassa.

Asiaa tutkitaan rikosnimikkeillä tappo ja tapon yritys. Rikosnimikkeet voivat poliisin mukaan muuttua tutkinnan edetessä.

Perheen isän epäillään syyllistyneen tekoihin.

Virroilla oli torstaina iso poliisioperaatio väkivallan teon takia. Useat poliisipartiot ja Karhu-ryhmä etsivät epäiltyä suuroperaatiossa, joka sulki teitä laajalla alueella pitkäksi aikaa.

Tapahtumien yhteydessä oli käytetty ampuma-asetta, minkä johdosta poliisi varautui operaatiossa näkyvästi. Tapahtumapaikalle johtava tie oli suljettuna usean tunnin ajan.

Tällä hetkellä tutkinta keskittyy poliisin mukaan epäiltyjen rikosten yksityiskohtaisen tapahtumakulun selvittämiseen sekä niiden seikkojen selvittämiseen, jotka ovat johtaneet tekoihin.

Lue lisää:

Poliisi: Virroilla oli kyse perhesurmasta, myös epäilty tekijä kuollut

Yksi kuollut henkirikoksessa Virroilla, lapsi loukkaantunut, tekijän tilasta ei tietoa – poliisi etsi epäiltyä suuroperaatiossa, joka sulki teitä laajalla alueella

Valtatie 13:n liikenne on poikki Lemillä Mikkelin ja Lappeenrannan välillä.

Tukkirekka on kaatunut tielle ja osittain ojaan. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen mukaan raivaustöissä menee useita tunteja.

Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.

Onnettomuuspaikka sijaitsee Huttulantien ja Vainikkalantien risteyksien välillä Turunkyläntien kohdalla.

Tapahtumapaikalla on käytössä kiertotie Huttulantietä sekä Iitiäntietä Lemin kautta.

Juttua muokattu 26.1.2021 klo 17:13: Onnettumuuspaikkaa täsmennetty.