Saksan terveysministeriö kiistää saksalaiset lehtitiedot, joiden mukaan ruotsalais-brittiläisen lääkevalmistajan AstraZenecan koronarokote ei antaisi juurikaan suojaa yli 65-vuotiaille.

Talouslehti Handelsblatt raportoi maanantaina hallituslähteiden perusteella, että Saksan viranomaiset arvioivat rokotteen tehoavan yli 65-vuotiailla vain 8-prosenttisesti. Bild-lehti puolestaan kertoi lähteidensä perusteella, että rokote ei olisi saamassa käyttölupaa iäkkäille.

Terveysministeriön mukaan kyse on väärinkäsityksestä. Ministeriö katsoo, että raporteissa on sekoitettu kaksi eri asiaa: iäkkäiden osuus testeihin osallistuneista ja rokotteen teho.

– Noin kahdeksan prosenttia vapaaehtoisista AstraZenecan tehokkuustutkimuksissa olivat 56–69-vuotiaita ja kolmesta neljään prosenttia yli 70-vuotiaita, ministeriö sanoo.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi tehokas vain kahdeksalla prosentilla iäkkäämistä ihmisistä, ministeriö korosti.

Terveysministeriö korosti, että rokotteen tehon arvioi Euroopan lääkevirasto.

– On tiedetty syksystä lähtien, että AstraZenecan ensimmäisiin testeihin osallistui vähemmän iäkkäitä ihmisiä kuin muiden tuottajien testeihin, ministeriö lisäsi.

STT: THL:n ylilääkäri epäilee tietoja uutisankaksi

Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek luonnehti STT:lle tietoja rokotteen kehnosta tehosta yli 65-vuotiaille uutisankaksi.

Nohynek sanoi STT:lle, ettei 8 prosentin teho voi pitää aiemmin tiedossa olleiden tutkimustulosten valossa paikkaansa. Hänen mukaansa olisi vaikea kuvitella, miten tiedot olisivat voineet yhtäkkiä muuttua niin rajusti.

– Aiemmat immunogeenisuustulokset näyttivät ikäihmisillä ihan kohtuullisen hyviltä. Tulokset olivat jonkin verran alhaisempia kuin nuoremmilla ihmisillä, mutta ne eivät näyttäneet mitenkään huonoilta, Nohynek sanoi STT:n haastattelussa.

– Sen pohjalta voisi odottaa, että päästään ylitse Euroopan lääkeviranomaisen asettaman alarajan eli 50 prosentin tehon, jotta myyntilupa heltiää. Mutta sitä me emme vielä tiedä, tuleeko sitten jotain ikäryhmäkohtaista suositusta.

Aiemmin tänään Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet suhtautui varauksella AstraZenecan rokotetta koskeviin väitteisiin.

– Julkaistua tietoa AstraZenecan rokotteen toimivuudesta iäkkäämmillä on hyvin vähän. Näissä julkaistuissa tuloksissa oli sangen vähän yli 65-vuotiaita, jolloin tuloksia tehosta heidän osaltaan ei juuri ole, Rämet arvioi Ylelle puhelimitse.

Yhtiö kiistää tehottomuuden

Myös AstraZeneca on kiistänyt saksalaislehtien tiedot. Yhtiö kutsui tietoja täysin virheellisiksi.

– Marraskuussa julkaisimme [lääketieteen aikakauslehdessä] The Lancetissa dataa, joka osoitti vanhojen aikuisten näyttäneen vahvoja immuunivasteita rokotteesta, yhtiö ilmoitti julkilausumassaan.

Saksan terveysministeri Jens Spahn sanoi yleisradioyhtiö ZDF:lle, että Saksa odottaa täydellisiä tutkimustuloksia ennen johtopäätösten vetämistä. Sillä perusteella päätetään, mitkä ikäryhmät rokotetaan ensi AstraZenecan rokotteella.

AstraZeneca on muutenkin ollut myrskyn silmässä Euroopassa. EU antoi lääkeyhtiölle vihaisen varoituksen maanantaina, koska AstraZeneca ilmoitti perjantaina viivästyksestä miljoonien rokoteannosten toimituksissa.

AstraZenecan ilmoitus mutkisti EU:n rokotesuunnitelmia tilanteessa, jossa Pfizer oli jo ilmoittanut rokotetoimitustensa hidastumisesta.

AstraZeneca sanoo, että rokotteiden viivästys johtuu tuotantovaikeuksista Euroopan unionissa. Yhden EU-lähteen mukaan ongelma olisi AstraZenecan kumppaniyhtiön Novasepin rokotetehtaalla Belgiassa.

Reuters: Yhtiö lupasi aikaistaa helmikuun toimituksia

AstraZeneca on luvannut aikaistaa joitakin rokotteensa toimituksia Euroopan unioniin, uutistoimisto Reutersin EU-viranomaislähteet kertovat.

Reutersin neuvottelulähteen mukaan EU pyysi lääkkeenvalmistajaa ohjaamaan annoksia Britanniasta EU:lle korvatakseen toimitusten alijäämää. Lähde kertoi, että AstraZeneca ei vastannut kysymykseen, voisiko se tehdä näin.

Kahden lähteen mukaan AstraZeneca ehdotti maanantain hätätapaamisessa aikaistavansa helmikuun toimituksia. Ajatuksena oli, että helmikuun 15. päivälle luvatut toimitukset saapuisivat jo helmikuun 7. päivänä.

Toinen lähteistä, jota oli informoitu neuvotteluista, kertoi Reutersille AstraZenecan korjanneen ylöspäin toimitustavoitteitaan helmikuulle.

Suoraan neuvotteluihin osallistuva lähde kuitenkin sanoi, että yhtiö ei luvannut lisätä toimituksiaan kaikkiaan. AstraZenecalla on neljännesvuoden toimitustavoitteet.

Jos rokotteiden toimituksia lisätään helmikuussa mutta ei maaliskuussa, se voi merkitä, että rokotteiden toimitukset eivät varsinaisesti lisäänny.

EU:ssa kaavaillaan rokotteiden viennin valvomista

Maanantain neuvottelujen jälkeen EU:n terveyskomissaari Stella Kyriakides sanoi, että AstraZeneca ei ollut antanut EU:lle riittäviä vastauksia.

Kyriakides sanoi, että komissio aikoo esittää avoimuuden takaamiseksi mekanismia, jossa seurattaisiin rokotteiden toimituksia EU:sta unioniin kuulumattomiin maihin.

Saksan terveysministeri Jens Spahn ilmaisi tukeaan ajatukselle: tällöin ainakin tiedettäisiin, mitä EU:n alueella tuotetaan ja mitä lähtee EU:sta, ja onko rokoteannosten jako oikeudenmukaista.

Spahn sanoi yleisradioyhtiö ZDF:n haastattelussa, että viivytykset toimituksessa ovat ymmärrettäviä tuotantoprosessin monimutkaisuuden valossa, mutta niiden täytyy koskea kaikkia oikeudenmukaisesti ja tasaisesti.

Latvian ulkoministeri Edgars Rinkēvičs sanoi tiistaina, että EU:n jäsenmaat voisivat viedä AstraZenecan oikeuteen toimitussopimusten rikkomisesta, ellei yhtiö kunnioita sovittua toimitusaikataulua.

– Tätä mahdollisuutta pitää arvioida, ja se pitäisi koordinoida jäsenmaiden kesken, Rinkēvičs sanoi edustajansa Reutersille välittämien kommenttien mukaan.

Jokaisella EU:n jäsenvaltiolla on erillinen toimitussopimus yhtiön kanssa. Italia ilmoitti sunnuntaina ryhtyvänsä oikeustoimiin Pfizeria ja AstraZenecaa vastaan koronarokotteiden toimitusviivästysten takia.

EU:ssa on tähän mennessä annettu kaksi käyttölupaa koronarokotteille: saksalaisen BioNTechin ja yhdysvaltalaisen Pfizerin kehittämälle rokotteella ja yhdysvaltalaisen Modernan rokotteelle. Euroopan lääkeviraston on odotettu antavan käyttöluvan AstraZenecan rokotteelle tällä viikolla.

Korjattu kello 16.43: AstraZeneca sanoi julkaisseensa marraskuussa The Lancetissä tietoja, että vanhat aikuiset olivat saaneet vahvan suojan rokotteesta. Tekstissä luki virheellisesti "maaliskuussa". Lisätty 16.51 tietoja STT:n tekemästä THL:n Hanna Nohynekin haastattelusta.

Aiheesta aiemmin:

Saksalaislehdet: AstraZenecan koronarokote ei juuri toimi yli 65-vuotiaille – Suomalaisasiantuntija suhtautuu väitteisiin varauksella 26.1.2021

Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopteri joutui maanantaina iltapäivästä laserhäiriköinnin kohteeksi Helsingin Paloheinässä.

Kopteri oli palaamassa tukikohtaansa Helsinki-Vantaalle koulutuslennolta mereltä ja joutui hetken odottelemaan vuoroaan Paloheinän alueen yllä. Tuolloin kopterin lentomekaanikko huomasi suoraan kohti osoittavan lasersäteen, kertoo lentueen päällikkö Roope Kauhanen Vartiolentolaivueesta.

Tietoa ei ole siitä, kuka osoitti ja millaisella laservalolla. Lentomekaanikko joutui kuitenkin käymään tiistaina silmälääkärissä, sillä hänen silmänsä alkoivat oireilla tapahtuman jälkeen.

– Ikävää on se, että ihmiset ei ehkä ymmärrä, millaisilla laitteilla he osoittavat. Kyseessä voi olla lapsi tai joku, joka ei ymmärrä, että miehistön jäsenille voi tulla vakavia oireita.

– Siinä voi olla ura kyseessä etenkin pimeällä lentäessä, kun silmissä pupillit ovat avoinna. Jos sinne tulee voimakas säde, se on näölle vaarallista.

Vartiolentolaivue on tehnyt laserhäirinnästä rikosilmoituksen ja lentoturvallisuusilmoituksen. Kauhanen ei kuitenkaan usko, että laserilla osoittanut henkilö löytyy.

Vastaavia tapauksia on Kauhasen arviolta harvoin, noin viidesti vuodessa. Kaikista ilmoitetaan poliisille.

– Ilkivaltatapauksia puhtaasti minun arvion mukaan on hyvin pieni osa. Kyllä suurelta osin nämä on tietämättömyyttään tehty, Kauhanen toteaa.

– Ongelma on se, että markkinoilta saa ostettua ja tilattua kotiin kohtuullisen voimakkaita laserlähettimiä kuka vaan, eikä sitten tiedetä, kuinka voimakkaita ne ovat.

Lue myös:

Lentäjät raportoivat joka kuukausi laserhäirinnästä

Lentokonetta häirittiin kuuden kilometrin korkeudessa – laiton laser?

Seuraava pandemia voi iskeä jo lähivuosina. Helsingin yliopiston evoluutiobiologi Tuomas Aivelon mukaan toistaiseksi uuden koronaviruksen kaltaisia pandemioita on koettu noin sadan vuoden sykleissä, ja influenssapandemioita noin kymmenen vuoden välein.

Vauhti saattaa kuitenkin kiihtyä ja uusia pandemioita syntyä entistä tiuhempaan. Aivelo kertoo, että pandemioiden syntymiseen vaikuttaa tällä hetkellä maailmassa vallitseva luonnon monimuotoisuuden katoamisen kriisi. Siinä missä kaupungistuminen vaikutti koleran leviämiseen 1800-luvulla, tällä hetkellä ilmastokriisi vaikuttaa uusien pandemioiden syntyyn.

Suomen eduskunta pyrkii uudistamaan tartuntatautilakia pikavauhdilla. Muutosten myötä hallitus ja myös kuntien viranomaiset saavat enemmän valtuuksia esimerkiksi sulkea liikuntatiloja ja rajoittaa harrastustoimintaa, mikäli epidemiatilanne sitä vaatii.

Takaisin Pasilaan -podcastin vieraana on evoluutiobiologi Tuomas Aivelo, joka kertoo Marjukalle ja Samille, kannattaako seuraavaa pandemiaa jo pelätä.

Voimmeko tietää, milloin ja miten seuraava virus alkaa myllätä maailmaa?

Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, miten pandemiaksi yltyvät virukset syntyvät ja voidaanko koronaviruspandemian kaltainen kaaos välttää tulevaisuudessa.

Takaisin Pasilaan -podcast on Toivo Haimin, Sami Lindforsin ja Marjukka Mattilan uutis- ja ajankohtaispodcast, jossa kysytään kutkuttavimmat kysymykset kolmesti viikossa. Kuuntele tuoreimmat jaksot Yle Areenasta!

Amerikkalaisen Flaming Lips -rockyhtyeen viime viikonloppuna Oklahomassa järjestämät kaksi konserttia olivat erikoinen näky: bändin jäsenet musisoivat kukin omassa muovisessa kuplassaaan, ja myös yleisö oli pakattu muovikupliin, joita oli kummassakin konsertissa yhteensä sata.

Kuplissa oli melkeinpä high tech -tasoinen varustus. Niihin oli asennettu korkeataajuuksiset lisäkaiuttimet parantamaan äänenlaatua. Lisäksi kuplat oli varusteltu vesipullolla, paristokäyttöisellä tuulettimella ja pyyhkeellä.

Nappia painamalla saattoi myös ilmoittaa, jos halusi vessaan tai jos tunsi olonsa liian kuumaksi. Jos lämpötila kuplassa nousi liikaa, sinne puhallettiin viileää ilmaa. Vessakäynnille taas pääsi henkilökunnan saattamana. Kuplan ulkopuolella piti käyttää maskia.

Ei mikään friikkishow

Konseptin on kehittänyt Flaming Lipsin nokkamies Wayne Coyne. Hänen mukaansa tällaiseen konserttiin osallistuminen on turvallisempaa kuin ruokakauppaan meneminen.

– En halusi ihmisten ajattelevan, että kyseessä on jonkinlainen friikkien kohtaaminen, vaikka onhan tämä vähän outo tapahtuma. Mutta outous johtuu siitä, että tällä tavalla emme altista ihmisiä tartunoille, Coyne kertoi konseptista Rolling Stone -julkaisulle.

Oklahomassa Coyne heilutteli ahkerasti myös kylttiä, josa julistettiiin että "Fuck Covid-19".

1980-luvulla perustettu Flaming Lips tunnetaan amerikkalaisen vaihtoehtorockin monipuolisena edustajana. Vuonna 2011 bändi esimerkiksi julkaisi yhden uuden laulun kuukaudessa kokonaisen vuoden ajan.

Bändi on tehnyt yhteistyötä muun muassa Miley Cyrusin kanssa kokeellisen Miley Cyrus & her Dead Petz -albumin tiimoilta vuonna 2015.

Kuplakonsertista kertoi Rolling Stonen lisäksi muun muassa BBC.

Lue, katso ja kuuntele lisää:

Korona tyhjensi muusikoiden keikkakalenterit, eikä paluusta ole tietoa – "Tuntuu, että kaikki on tällä hetkellä spekulaatiota"

Osa muusikoista vaihtaa alaa rajoitusten jatkuessa – metalliyhtye Silver Bulletin Hannes Horma odottaa bändinsä läpimurtoa koronan varjossa

Musiikin ammattilaisen on harjoiteltava jatkuvasti, vaikka konserttisalien ovet ovat koronalukossa - sivutuotteena syntyy kolmen miehen korvakarkkia adventtiajalle

Kun konsertit peruuntuivat - Karita Mattilan ja Iiro Rantalan koronavuosi

Alajärvellä pääsi tapahtumaan juuri se pahin. Korona tunkeutui Kultakämmenen tehostetun palveluasumisen yksikköön. Sekä hoitohenkilökuntaa että asukkaita sairastui. Seitsemän ikäihmistä menehtyi. Myös Alajärven kaupunkiin kuuluvalla Lehtimäellä kuoli kolme.

– Se oli erittäin tarttuva virus. Pienestäkin tapaamisesta se tarttui, kertoo tartuntataudeista vastaava apulaisylilääkäri Leena Uusitalo.

Kaikki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koronaan liittyvät kuolemat ovat siis sattuneet Alajärvellä.

Ensin korona tuli Järvi-Pohjanmaan alueelle Ylläksen lomilta Vimpeliin. Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin terveyspalveluja tuottava Järvi-Pohjanmaan perusturva joutui kovan paikan eteen. Kuntien johto toimi ripeästi ja rajoituksia laitettiin voimaan.

Lue myös: Vimpeli yrittää katkaista ruskareissun koronaketjut – kunnanjohtajan altistuminen ei liity Ylläkseen

Arki muuttui tyystin

Ylläksen ketju saatiin taltutettua, mutta sitten tuli uusi aalto. Marraskuussa tauti löysi tiensä ensin Lehtimäelle, sitten Alajärvelle. Ja siellä Kultakämmeneen.

Ilkka-Pohjalainen uutisoi maakunnan ensimmäisestä koronakuolemasta marraskuun puolivälissä.

Kun tautia oli ollut alueella vain vähän, kukaan ei oikein uskonut sen tulevan tänne, eikä ymmärtänyt suojautua. Siksi se pääsi leviämään tartunnan saaneiden lähipiirissä.

– Se oli viikonloppu, kun tilanne selvisi ja sairastuneita rupesi tulemaan todella paljon. Heti maanantaina koulut ja harrastuspaikat suljettiin ja kaupungin henkilökunta laitettiin etätöihin. Kyllä se muutti kaupungin työtekijöiden ja kaupunkilaisten elämän aika totaalisesti, muistaa Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen.

Miksi pahin tapahtui juuri Alajärvellä?

– Tietenkin selittävä tekijä on se, että tauti pääsi vanhuspalveluyksikköön, missä on hyvin iäkkäitä ihmisiä. Tiedetään, että korona on tappava tauti ja erityisen alttiita ovat riskiryhmäläiset. Tämä oli todella ikävä asia.

Lue myös: Alajärvi ja Vimpeli siirtävät peruskoulut etäopetukseen, karanteenissa jo 300 altistunutta – eteläpohjalaiskuntien koronatilanne pahenee yhä

Tosi kyseessä

Tartunnat ja kuolemat säikäyttivät. Mutta vasta sitten, kun se tuli lähelle.

– Kun ihmiset tuntevat toisensa ja jokainen tuntee jonkun, jolla on tauti ollut, ja jolla on ollut vaarallinen tauti. Se on ihan eri juttu ymmärtää kuin se, että jollakin on jossakin tuolla ollut, pohtii Leena Uusitalo.

Nyt Alajärven kaupoissa ja kaduillakin maskiton henkilö on poikkeustapaus. Asia on otettu tosissaan.

Katariina Kivijärvi työntää lastenvaunuja keskustassa pikku-Kertun kanssa ja kertoo, miten korona on muuttanut perheen arkea.

– Tottakai kuolemat pysäyttää ja että näin vakavasta taudista on kysymys. Se on pysäyttävää ja pelottavaa. Se on saanut olemaan varuillaan ja nyt kun meillä on vauva, niin pitää miettiä ristiäisvalmisteluja, että miten se olisi turvallista. Nyt mennään korona edellä, sanoo Kivijärvi.

Ihmiset eivät uskaltaneet tulla samalla puolella tietä vastaan Leena Uusitalo, apulaisylilääkäri

Tapio Korkea-aho puolestaan kehuu alajärveläisiä tunnollisesta maskien käytöstä.

– Kun seuraa kaupoissa, niin kyllä ihmiset käyttää maskeja. Ite ei kyllä ilikiä mennä ilman, ettei vaan ole taudin aiheuttaja.

– Kanssakäymiset on aika lailla vähentyneet, että kohta tässä alkaa peljätä muita ihmisiä, sanoo Korkea-aho.

Korkea-aho on huolissaan myös yritysten pärjäämisestä. Hänellä on mansikkatila, jonka poimijat vaihtuivat viime kesänä ulkomaalaisista kotimaisiin pakon edessä.

Lääkäri sairastui itsekin

Tartuntataudeista vastaava apulaisylilääkäri Leena Uusitalo sai itsekin koronatartunnan.

– Meillä oli osastolla koronapotilaita ja siksi seulottiin työntekijät. Muilla ei ollut, mutta minulla se sitten oli. Täysin oireettomana, kertoo Alajärven terveyskeskuksessa parhaillaan työskentelevä Uusitalo.

Minkäänlaisia oireita ei ollut, eikä tullut. Uusitalo oli viikon eristyksissä ja teki etätöitä kotonaan.

– Mutta kun illalla menin lenkille, eivät ihmiset uskaltaneet tulla samalla puolella tietä vastaan, kertoo Uusitalo.

Todennäköisesti tartunta tuli Uusitalolle potilaalta. Mutta siitä hän on varma, että kukaan ei saanut tartuntaa häneltä.

Joulun jälkeen rauhallista

Ihmisten kärsivällisyyttä ja terveyspalvelujen kestävyyttä on viime kuukausina koeteltu. Nyt tilanne on rauhallinen. Joulupäivän jälkeen Alajärvellä on tullut ilmi yksi uusi tartunta, Lappajärvellä kaksi.

Viime viikolla Alajärvellä avattiin harrastuspaikkoja, kuten uimahalli, monitoimihalli ja kirjasto parin kuukauden tauon jälkeen.

Leena Uusitalo painottaa, että kaikki riippuu nyt ihmisistä itsestään, pysyykö tilanne hyvänä vai tuoko viruksen taas joku jostain.

– Tauti ei ole hävinnyt vielä mihinkään, muistuttaa Uusitalo.

Siitä hän on iloinen, että hyvä hygienia on torjunut myös muita tauteja samalla.

– Tarttuvat taudit ovat vähentyneet. Ei ole influenssaa, eikä norovirusta. Käsien pesu ja desinfiointi, turvavälit ja maskit. Kun tämä muistetaan tulevaisuudessakin, sanoo Uusitalo.

Rokotukset käynnissä

Koronavirusrokote tuo toivoa tännekin. Terveydenhuollon henkilöstöstä on rokotettu noin neljännes ja myös palvelutalojen, kuten juuri Kultakämmenen asukkaita on rokotettu.

Järvi-Pohjanmaan vs. peruspalvelujohtaja Jaakko Anttila ei osaa arvioida, milloin rokotukset laajenevat seuraaviin ryhmiin. Rokotteiden saatavuus on sen verran epävarmaa juuri nyt. Joissain kunnissa yli 80-vuotiaiden rokotukset on jo aloitettu. Järvi-Pohjanmaallakin on suunniteltu monenlaisia vaihtoehtoja joukkorokotusten varalta.

– Jos ei rokotetta tule riittävästi, mitään joukkorokotuksia ei pystytä edes aloittamaan. Yli 80-vuotiaiden rokottaminenkaan ei ala ihan hetkeen, arvioi Anttila.

Rokotteiden saaminen nopeammin on kaikkien toiveissa.

– Toivotaan, että rokotteita nyt tulisi nopeasti, että se auttaisi epidemiaan täällä Alajärvellä, Etelä-Pohjanmaalla ja ihan globaalistikin. Tämä on ollut hyvin raskas vuosi monelle ihmiselle, tiivistää myös kaupunginjohtaja Vesa Koivunen.

Aiheesta lisää: Joukkorokotukset viivästyvät Astra Zenecan tuotantovaikeuksien vuoksi – THL: "Ei tässä enää mitään pysty arvioimaan"

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan kello 22 saakka.

Nokian osake ampaisi eilen kovaan nousuun ilman ilmiselvää selitystä. Verkkolaitevalmistaja ei kertonut uusista kaupoista tai parantuneista tulevaisuudennäkymistä. Yhtiön viime vuoden tulos paljastetaan vasta ensi viikolla.

Silti Nokian kurssi nousi Helsingin pörssissä eilen yli 13 prosenttia. Yhdysvalloissa nousu oli vieläkin jyrkempi, ja suunta on pysynyt samana tänään.

Hetken aikaa ymmällään olleet analyytikot löysivät pian syyn arvon nousuun. Se löytyi Redditin wallstreetbets-sivustolta.

Kuten jo nimestä voi päätellä, wallstreetbetsillä sijoittaminen rinnastuu uhkapelaamiseen, jossa omia todennäköisyyksiä voidaan parantaa joukkovoimalla. Sivustolla käyttäjät jakavat kuvia pikavoitoista, joita he ovat onnistuneet takomaan lyömällä vetoa Wall Streetin institutionaalisia sijoittajia vastaan.

Viikonlopun aikana WSB-sivustolle alkoi ilmestyä kirjoituksia, joissa povattiin Nokiasta seuraavaa kurssirakettia. Osa kirjoituksista sisältää analyyseja ja pohdintoja yrityksen ja koko toimialan tilasta, suurin osa kehottaa muita laittamaan kypärän päähän ja astumaan rakettiin.

Ja moni on hypännyt kyytiin, mikä näkyy nyt osakkeen hinnassa.

WSB haastaa perinteiset sijoitusyhtiöt

Nokia ei ole ainoa yhtiö WSB:n tutkalla. Suomalaisyhtiön lisäksi muun muassa entinen matkapuhelinjätti BlackBerry ja videopelejä myyvä Gamestop-ketju ovat saaneet erityistä huomiota WSB:n käyttäjiltä.

Etenkin Gamestopin kohdalla WSB on onnistunut luomaan myrskyn, joka ravisuttaa perinteisiä sijoitusyhtiöitä.

Fyysisiä videopelikopioita kivijalkakaupoissa myyvä Gamestop ei ihan heti vaikuta nykyaikaiselta menestystarinalta. Eikä se sitä lukujen valossa olekaan. Silti yhtiön markkina-arvo on kolminkertaistunut muutamassa viikossa.

Talousjulkaisu Bloomberg jäljittää Gamestopin kurssinousun WSB:n keskusteluihin, joita sivustolla on käyty jo muutaman vuoden ajan. WSB:ssä on hiljalleen muodostunut konsensus, jonka mukaan Wall Streetin boomerit eivät ymmärrä videopelikaupan todellista arvoa.

Ja kun nämä tietämättömät miljardöörisijoittajat julkesivat ennustaa Gamestopin markkina-arvon romahtavan, WSB:ssä päätettiin näpäyttää pörssimaailmaa.

WSB:n antipatia kohdistui etenkin Citron Research -analyysisivuston perustaja Andrew Leftiin, joka on luonut uransa shorttaamalla eli myymällä lyhyeksi eri yhtiöiden osakkeita. Toisin sanoen Left etsii yhtiöitä, joiden se ei usko menestyvän ja lyö vetoa niitä vastaan.

Yksi Leftin kohteista on Gamestop.

WSB-sivustolta alkanut hype alkoi näkyä Gamestopin markkina-arvossa muutama viikko sitten. Eilen yhtiön osakekurssi nousi pystysuoraan ylös 150 dollariin.

Sijoittajat, jotka uskoivat Gamestopin markkina-arvon sukeltavan, menettivät yhdessä päivässä lähes 3 miljardia dollaria. Yhtiön osakkeen hinnan nousuun uskoneet puolestaan nettosivat sievoisia summia. Yksi WSB:n keskustelija kertoo tehneensä 53 000 dollarin alkupääomalla 11,2 miljoonan dollarin omaisuuden.

Tällä hetkellä Gamestopin osakkeen hinta on vajaassa 90 dollarissa. Puoli vuotta sitten hinta oli 4 dollaria.

Nettihype herättää algoritmit

Rahoituksen professori Timo Rothovius pitää todennäköisenä, että Nokian osakekurssin taustalla ovat osittain samat voimat, jotka ovat tehneet Gamestopista pörssiraketin.

Rothoviuksen mukaan vastaavanlaisia selittämättömiä pörssinousuja ja -laskuja on tapahtunut aikaisemminkin, mutta Nokian tapauksesta tekee poikkeuksellista yhtiön koko. Nokian osakkeen päivävaihto on sitä luokkaa, että ihan pienillä summilla sen kursseja ei heilutella. Esimerkiksi verrattuna Gamestopin nykyiseen markkina-arvoon Nokia on yli neljä kertaa suurempi.

– Mutta jos siihen saadaan riittävästi ostavaa massaa, ja kun mukaan lähtevät robottitreiderit, niin tulee lumipalloefekti, Rothovius kuvailee.

Hän huomauttaa, että keskustelu ei ole jäänyt vain Redditiin, vaan positiivinen näkemys suomalaisyhtiön tulevaisuudesta leviää ympäri internetiä.

Osakekursseihin vaikuttaminen ei ole laillista, mutta internetissä kuka tahansa voi kertoa mielipiteensä milloin mistäkin yhtiöstä. Rajanveto anonyymin keskustelun ja kurssimanipulaation välillä voi olla vaikeaa. Käytännössä juridiseen vastuuseen joutuminen on epätodennäköistä.

– Nokian päivävaihto on satoja miljoonia. Mistä poimit sen sijoittajan, joka on käynyt luvatonta, kurssin vaikuttamaan pykivää, keskustelua internetissä, Rothovius sanoo.

Mihin tämä kaikki sitten johtaa?

Jos Nokian osakkeen hinnan nousu perustuisi pelkästään nettispekulaatioon, hinta tulisi ennen pitkää alas, Rothovius uskoo. Nokia on kuitenkin viime päivinä saanut positiivisia arvioita myös perinteisiltä analyytikoilta. Nousu voi siis jatkuakin.

Tällä hetkellä pörssimarkkinoita on turha arvioida vain lukujen perusteella. Markkinoilla häärii sijoittajia, jotka eivät ole koskaan kokeneet laskevia osakekursseja, viime kevään muutamaa viikkoa lukuunottamatta. Keskuspankkien rahaprintterit sylkevät markkinoille rahaa, joka kulutuksen elvyttämisen sijaan päätyy pörssiin. Urheilutapahtumien määrät ovat pudonneet, jolloin vedonlyöjät ovat joutuneet etsimään uusia paikkoja dopamiinipiikkien saamiseksi.

Rothoviuksen mukaan tilanne muistuttaa pelottavan paljon 90-luvun loppua.

Tai sitten Nokia on todella matkalla Kuuhun.

– Jokainen kiusaamistapaus on liikaa. Hallituksen tavoite on nollatoleranssi, sanoi opetusministeri Jussi Saramo (vas.) tiistaina ministeriön tiedotustilaisuudessa.

Hallitus julkaisi 14 konkreettista toimenpidettä, joilla koulukiusaamista aiotaan kitkeä tällä hallituskaudella.

– Kiusaaminen on nyt harvinaisempaa kuin koskaan 2000-luvulla, mutta silti kiusaamista esiintyy edelleen huolestuttavan paljon. Kiusaaminen myös siirtyy nettiin ja fyysisen kouluympäristön ulkopuolelle.

• Voit katsoa tilaisuuden tallenteen Youtubessa.

Koulupsykologit, poliisi ja nuorisotoimi estämässä kiusaamista

Kiusaamisen torjunta alkaa jo päiväkodissa, missä lapset saavat lisää tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta.

Rehtorien ja opettajien valtuuksia puuttua kiusaamiseen laajennetaan lakimuutoksilla. Rehtori saa esimerkiksi määrätä oppilaan jälki-istuntoon tai poistumaan luokkahuoneesta.

Kiusaajalta voidaan myös jatkossa evätä opiskelu kahdeksi päiväksi. Opetusministerin mukaan hän ei kuitenkaan pääse kotiin, vaan viettää ajan oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Kouluihin on jo aiemmin päätetty palkata lisää koulukuraattoreja ja psykologeja.

Tarvittaessa kiusaamistapauksia käsitellään niin sanotulla ankkurimallilla, jossa ovat mukana myös poliisi, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja nuorisotyöntekijä. Tarkoitus on ennaltaehkäistä tilanteiden kärjistymistä, radikalisoitumista ja jengiytymistä.

Koulujen halutaan muutenkin tekevän lisää yhteistyötä nuorisotyön kanssa. Nuorisotyöntekijät kohtaavat nuoria myös koulun ulkopuolella, joten heidän puoleensa voi olla helpompi kääntyä kiusaamistapauksissa.

Sairaalaopetusta lisätään niille oppilaille, joilla on haasteita esimerkiksi itsetuhoisuuden tai masentuneisuuden kanssa.

Lisäksi korkeakoulujen tulee varmistaa, että niissä on riittävästi häirintäyhdyshenkilöitä, joille kiusaamisesta tai häirinnästä voi kertoa.

Enemmän tietoa toimivista konsteista

Seuraavan kolmen vuoden ajan opettajille ja rehtoreille annetaan täydennyskoulutusta yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisyyn ja työrauhaan liittyen. Yliopistoja myös kannustetaan lisäämään näitä teemoja opettajankoulutukseen.

Eri puolilla Suomea on ollut jo käytössä erilaisia tapoja puuttua koulukiusaamiseen. Seinäjoella koulun pihalle on pystytetty hälytysvalotolppa, Nurmeksessa opetetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja Helsingissä kiusatuille osoitetaan nimikkoaikuinen hoitamaan tilannetta.

Nyt näitä konsteja on tarkoitus vetää yhteen ja arvioida Kansallisen koulutuksen arviointikeskukseen (Karviin) perustettavassa arviointitoimielimessä.

Koulukiusaamista käsitellään myös uudella nettisivulla, joka antaa käytännön ohjeita kiusaamistapauksista oppilaille, opettajille ja vanhemmille.

Saramon mukaan uudistusten kokonaishintaa on tässä vaiheessa mahdotonta laskea.

– Toki lähdetään siitä, että kaikki toimenpiteet, joilla on merkittävä kustannusvaikutus, tullaan kunnille korvaamaan. Mutta suurin osa voidaan tehdä ihan nykyisillä resursseilla.

– Ensinnäkin meillä pitää olla kouluissa tarpeeksi aikuisia. Ja tässä haetaan juuri niitä malleja, joilla ne aikuiset voivat tehokkaasti puuttua kiusaamiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kiusaaminen noussut keskusteluun viime aikoina

Syyskuussa vantaalainen 12-vuotias joutui vakavan väkivallan uhriksi välitunnilla. Koskelan henkirikoksen uhrin epäillään kärsineen kiusaamisesta ja pahoinpitelyistä jo pidempään.

Nämä jäävuoren huiput ovat viime aikoina herättäneet keskustelun siitä, miten koulu voi olla monelle lapsella ja nuorelle niin julma paikka.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Koulukiusattu parantaa vaurioitaan pitkään – Henna Toivonen haaveilee joskus pystyvänsä työntekoon: “Nyt uskallan jo käydä kaupassa”

Miten koulukiusaaminen saadaan kuriin? Asiantuntijat: kouluihin selkeät pelisäännöt, aikuisten sitouduttava, rankasti kiusatuksi tulleille turvasuunnitelmat

Nurmeksesta löytyy koulu, jossa kiusaaminen on saatu kuriin – palkitun Porokylän koulun viidesluokkalaiset: Kertoisimme aikuisille kiusaamisesta

Etenkin taloyhtiöissä kannattaa nyt olla tarkkana, ettei sähköautojen latauspisteitä rakennettaessa tule hankittua vanhanaikaista tekniikkaa.

– Pahin virhe mitä tässä voidaan tehdä on se, että laitetaan kaikille sellaiset latauspisteet joissa ei ole kuormanhallintaa ja viiden vuoden päästä joudutaan ostamaan uudet latauspisteet joissa on kuormanhallinta, sanoo Sesko ry:n ryhmäpäällikkö Vesa Linja-aho.

Sesko on sähköteknisen alan standardoinnista Suomessa vastaava taho.

Mitä suuremmasta määrästä latauspaikkoja puhutaan, on kuormantasausmahdollisuuden sisältävillä latauspaikoilla selvät etunsa.

– Suurimmassa osassa taloyhtiöitä sähköliittymän nykyinen kapasiteetti riittää hyvin sähköautojen lataamiseen nyt ja tulevaisuudessa, kunhan estetään tilanne, jossa kaikki autot laitetaan lataukseen maksimiteholla työpäivän päätteeksi. Älykäs kuormanhallintajärjestelmä tarkkailee liittymän kuormitusta ja ohjaa autojen tehonsyöttöä niin, että kaikkien akut saadaan aamuksi täyteen mutta liittymän maksimikuormitusta ei ylitetä, Linja-aho kertoo.

Kaukolämmön piirissä olevissa taloyhtiöissä ei ole rajuja kuormitushuippuja, mutta esimerkiksi sähkölämmitteisissä rivitaloyhtiöissä sellainen on alkuyöstä, kun lämminvesivaraajat menevät päälle pariksi tunniksi. Tällöin latausvirtaa taas rajoitetaan. Aamuyön tunteina ladataan taas suurella virralla.

"Sukolla ei tarvitse enää kituuttaa"

Sukopistorasialla tarkoitetaan tavallista maadoitettua kotitalouspistorasiaa. Sähköauton latauskäytössä sukon ongelmana on se, ettei sitä ole suunniteltu kestämään pitkään jatkuvaa suurta kuormitusta.

– Useammalla toimijalla on jo tarjolla vakavasti otettavia kuormanhallinnalla varustettuja latausjärjestelmiä, eli sen puolesta ei enää tarvitse kituuttaa sukopistorasian kanssa, Linja-aho sanoo.

Käytännössä sukorasiasta ladattaessa auton verkosta ottama latausvirta tulee rajoittaa kahdeksaan ampeeriin. Tälläkin toki pärjää, jos auto joutaa seisoa yöt ladattavana eikä päivittäiset ajomatkat ole pitkiä. Tällöinkin pistorasian, siihen menevien johdotusten ja koko kiinteistön sähköjärjestelmän on syytä olla kunnossa.

Paloturvallisuuden kannalta on myös hyvä, jos latauspistorasia on rakennuksesta erillisessä tolpassa eikä esimerkiksi puutalon seinässä.

Jatkuvaa kuormaa kestäviä pistorasiatyyppejäkin toki on, esimerkiksi asuntovaunuissa käytetty, karavaanaripistorasiana tunnettu liitintyyppi.

– Se on fiksumpi. Se on suunniteltu kestämään 16 ampeerin kuormitusta jatkuvasti. Se on teollisuuspistokytkin, se kestää vaikka siitä ottaisi 16 ampeeria vuosikausia.

Teollisuuspistorasioita ovat myös muun muassa monen omakotitalon tai kesämökin sähkökeskuksesta löytyvät 3 x 16 ampeerin kolmivaiherasiat.

Linja-ahon mukaan kuitenkin myös varsinaiset sähköauton lataukseen suunnitellut vaihtovirtalatausasemat ovat halventuneet. Monissa niistä on mukana kuormanhallintajärjestelmä. Hyödyllinen ominaisuus on myös sähköenergian mittaus. Vaikkei älykkäälle kuormanhallinnalle heti olisikaan taloyhtiössä tarvetta, kannattaa latauslaitteita tilatessa varmistaa, että niihin on jälkikäteen sellainen lisättävissä.

Sähkösaunan lämmitessä sähköpatterit kylmenevät

Pientaloissa kuormanhallinnassa tarvittavan tekniikan ei tarvitse olla monimutkaista.

– Jos ajatellaan tavallista omakotitaloa, jossa on 3 x 25 ampeerin sulakkeet, siinä yleensä riittää kuormanhallinnaksi, ettei kiuasta ja sähköauton latausta täydellä teholla voi laittaa yhtä aikaa päälle.

Samantyyppinen kytkentä on jo entuudestaan käytössä monessa sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Kiukaan vastusten saadessa virtaa, rele katkaisee syötön esimerkiksi osalle lämpöpattereista.

Monissa sähköautoissa auton oma sisäänrakennettu vaihtosähkösyöttöinen latausjärjestelmä on nopean lataamisen kannalta pienitehoinen.

Pikalatauksessa virtaa suoraan akuille sopivassa muodossa

Koska etenkin pitkillä matkoilla auton akkuihin on kiva saada lisää virtaa nopeasti, on useimmissa sähköautoissa liitin, josta akkuihin voidaan puskea valmista tasasähköä suurella teholla.

Linja-ahon mukaan yksi tulevaisuuden skenaario onkin, ettei autoihin laitettaisi omaan laturia, vaan kaikkialla olisi tasavirtalatureita ja niistä ladattaisiin suoraan.

Ulkoisilla tasavirtalatureilla on autojen sisäänrakennettuihin latureihin verrattuna etuja: Laitteet voivat olla tehokkaampia ja ne eivät ole lisäämässä auton massaa ja valmistuskustannuksia.

Toisaalta ne ovat pelkkään vaihtovirran syöttöön perustuviin latauspisteisiin verrattuna huomattavan kalliita.

Suuritehoisissa latausasemissa kuormanhallintajärjestelmät ovat olleet vakiovarusteita jo pitempään.

– Vaikka kaikki henkilöautot toimisivat sähköllä, älykkään kuormanhallinnan kanssa meillä riittää paukkupakkasillakin sähkö ja sähköverkko, Linja-aho luottaa.

Suuritehoisia latauslaitteita Suomessa valmistaa muun muassa Lahdessa toimiva Kempower Oy. Yhtiö on perinteikkään hitsauskoneiden tekijän Kempin sisaryhtiö.

Hitsauslaitteiden tapaan suuritehoisissa latureissa tehoelektroniikka on kovilla, joten laadun pitää olla kohdallaan.

– Kun kyseessä on latauslaitteet, joissa on korkeat jännitteet, niin kaikki sähköliitännät, sähkökytkennät pitää olla hyvin laadukkaasti tehty ja koestettu. Sen takia meillä on omissa käsissä kriittisimmät kytkennät, niiden loppukoestus ja testausautomaatio, kertoo Kempowerin tuotantojohtaja Sanna Otava.

Suuritehoisten latausasemien kysyntä kasvanut nopeasti – Kempower viisinkertaistaa tuotantonsa

Muun muassa sähköautojen ja sähköbussien suuritehoisten latausasemien kysynnän kasvu on tehnyt toimitiloista Kempowerille ahtaat. Koronapandemiasta huolimatta kasvu oli viime vuonna ripeää.

– 2020 aikana meidän tilausten määrä kasvoi 1500 prosenttia eli päästiin jopa 8,5 miljoonan tilauslukuihin, sanoo Kempowerin toimitusjohtaja Tomi Ristimäki.

Kuinka moninkertaiseksi tänä vuonna kasvatatte tuotantokapasiteetin?

– Viisinkertainen on suunnitelma nyt ja se on helmikuussa tuossa käytössä, Ristimäki vahvistaa.

Kempowerin vahvuus ovat helposti laajennettavat, jopa kymmenien latauspaikkojen kentät.

– Pumppujakaan ei ole vain yhtä huoltoasemalla, vaan käyttäjät ajautuvat niihin paikkoihin joissa on tarjolla enemmän vapaata kapasiteettia, enemmän vapaita paikkoja. Eli siihen meidän tämä koko tuotekehitys on tähdännyt, Ristimäki kuvailee.

Noin viidenkymmenen työntekijän yritys on toimittanut jo 400 laitetta.
Yhtiön tuotteista suurin osa menee vientiin. Tosin myös Suomessa nimenomaan julkiseen käyttöön tulevia suuritehoisia latauspaikkoja pidetään sähköisen liikenteen yleistymisen kannalta keskeisinä.

– Näyttää siltä, että näillä nopeilla latauspisteillä on enemmän kysyntää kuin hitailla latauspisteillä, arvioi johtaja Pekka Ripatti Energiavirastosta.

Kempower ei itse operoi latausasemia, vaan keskittyy niillä tarvittavan tekniikan toimittamiseen. Myös kuluvalle vuodelle on jo saatu isoja tilauksia.

– Rakennetaan esimerkiksi Malmön bussilatauskenttä, jossa on 90 DC-pikalaturia samalla pihalla, kertoo Ristimäki.

Lue myös

Miten Suomesta saataisiin akkualan suurvalta? Ministeriön strategiassa pitkä lista toimia: Akkualalle tutkijakoulu ja insinöörikoulutus

Näivettääkö sähköautoilu perinteiset bensa-asemat? – Ruotsinkylän nostalginen Gulf luopui bensanmyynnistä kokonaan

Asiantuntijat korjaavat harhaluuloja sähköautoista – 700 000 sähköauton tavoite kuulostaa rajulta, mutta onko se sitä todella?

Ruostumattoman teräksen valmistaja Outokumpu on lähestynyt osaa alihankkijoistaan kirjeellä, jossa se vaatii näiltä alennusta hinnoitteluun ja pidättäytymistä hinnankorotuksista ensi vuonna.

Outokummun lähettämässä kirjeessä kuvaillaan aluksi, miten markkinatilanne on kehittynyt ja todetaan megatrendien vahvistavan ruostumattoman teräksen kysynnän kasvua.

– Markkinoiden epävarmuuden sekä koronaviruspandemian ja Aasian-tuonnin aiheuttaman markkinahäiriön vaikutukset edellyttävät kuitenkin lisätoimia parantaaksemme yleistä suorituskykyämme ja kustannusrakennettamme, Outokumpu kirjoittaa alihankkijoille.

Yhtiö kertoo tarkastelevansa nyt hankintakustannuksiaan osana tiukkaa kustannusten hallintaansa.

– Tämän tarkastelun tuloksena pyydämme teitä alentamaan Outokummulle toimittamienne materiaalien/palveluiden hintoja 10 prosenttia ja pidättäytymään hinnakorotuksista Outokummulle vuoden 2022 loppuun saakka.

– Odotamme kirjallista vastaustanne kahden viikon kuluessa tämän kirjeen vastaanottamisesta. Hyväksymällä pyyntömme liikesuhteemme jatkuvuus varmistuu, ottaen huomioon mahdollisesti tapahtuvat muutokset Outokummun liiketoimintaympäristössä, kirjeessä jatketaan.

Alihankkija ihmettelee vaatimusten ajankohtaa

Kirjeen lopuksi mainitaan, että mikäli pyyntöä ei hyväksytä tai kirjallista vastausta ei kahdessa viikossa kuulu, "meidän on vakavasti harkittava asemaanne Outokummun hyväksyttyjen toimittajien joukossa tulevaisuudessa."

Kirjeen ovat allekirjoittaneet hankintajohtaja Tony Lindström ja toimitusjohtaja Heikki Malinen.

Kyseisen kirjeen saanut alihankkija on Ylen tiedon mukaan pitänyt sävyä uhkaavana.

Hän ihmettelee vaatimuksia aikana, jolloin myös monella alihankkijalla on koronatilanteen takia hankala taloudellinen tilanne. Alihankkija ei halunnut kommentoida asiaa nimellään julkisuuteen, jotta liikesuhde Outokummun kanssa ei vaikeudu.

Outokumpu: Osa kustannussäästötoimiamme

Outokumpu ei kommentoi Ylelle, kuinka monia alihankkijoita se on tämäntyyppisellä hinnanalennuskirjeellä lähestynyt.

– Osana kokonaisvaltaisia kustannussäästötoimiamme olemme arvioineet myös hankintakustannuksiamme ja lähestyneet osaa toimittajistamme pyynnöllä laskea kustannuksia, vastaa Outokummun viestintäjohtaja Jenni Schumacher Ylelle sähköpostitse.

Schumacherin mukaan yhtiön yleisenä periaatteena on, että toimittajien, kumppanien tai asiakkaiden kanssa käytäviä keskusteluita ei lähdetä tarkemmin avaamaan.

Yhtiöstä ei näin ollen kommentoitu Ylelle, millaisen vastaanoton kirje on alihankkijoilta saanut.

Yhtiö tehnyt isoja henkilöstövähennyksiä

– Outokumpu keskittyy strategiansa mukaisesti tiukkaan kustannusten ja pääoman hallintaan, vahvaan asiakasyhteistyöhön sekä tehokkaaseen, madallettuun organisaatioon. Kukin näistä osa-alueista sisältää lukuisia toimenpiteitä, ja olemme esimerkiksi jo joutuneet vähentämään henkilöstöämme 10 prosentilla eli noin 1 000 työpaikalla, Schumacher kirjoittaa.

Hän päättää Outokummun tietenkin toivovan, että se voi jatkaa "hyvää, pitkäaikaista yhteistyötä" alihankkijoiden kanssa.

Yhtiö kertoi henkilöstövähennyksistä loppuvuonna. Yhteensä tuhannen ihmisen henkilöstövähennys toteutuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Suomessa yhtiö kertoi vähentävänsä noin 250 työpaikkaa. Saksasta vähenee 230 työpaikkaa ja Ruotsista 170. Muissa Euroopan ja Amerikan toiminnoissa tehtävät vähennykset nostavat yhteismäärän tuhanteen.

Outokumpu suunnittelee laskevansa henkilöstömääränsä alle 9 000 työntekijään vuoden 2022 aikana. Viime vuoden syksyllä yhtiöllä oli reilut 10 000 työntekijää.

Lue myös

Eropaketit kiinnostavat Outokummun työntekijöitä Meri-Lapissa – eläkeputkeen pääsevien lisäksi myös nuoria on ilmoittautunut vapaaehtoisiksi irtisanottaviksi

Polkuhintainen aasialainen teräs valtaa markkinoita ja vie työpaikkoja – teräspomo: “Jokainen terästonni joka tuodaan Aasiasta kasvattaa hiilipäästöjä”

"Kahden tehtaan välissä on erinomainen paikka tutkimukselle" – teräksen huippututkimus on keskittynyt Ouluun

Jyväskylän yliopisto on päättänyt keskeyttää lähiopetuksen tammikuun loppuun saakka Jyväskylän kampuksella.

Yliopiston opiskelijoihin kytkeytyy useampia koronatartuntaketjuja, joiden selvittely on kesken. Lähiopetuksen keskeyttämisen tavoitteena on estää näihin liittyvät mahdolliset jatkotartunnat.

Lähiopetusta on tähänkin asti järjestetty vain välttämättömissä oppiaineissa, kuten taito- ja taideaineissa sekä laboratorio-opetuksessa, turvajärjestelyjä noudattaen. Nyt kaikki lähiopetus keskeytetään loppuviikon ajaksi. Myös yliopiston kirjaston käyttöä rajataan. Tammikuun ajan vain lainaus ja palautus ovat mahdollista.

Keskeytys ei koske loppuviikoksi aikataulutettuja tenttejä, jotka voidaan toteuttaa tiukennetuin turvajärjestelyin.

Lisäksi yliopisto on päättänyt keskeyttää vaihto-opiskelijoiden vastaanottamisen huhtikuun loppuun saakka. Keskeytys ei koske kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijoita.

Kortepohjassa järjestettiin massatestaus koronalle altistuneille opiskelijoille

Jyväskylän yliopiston opiskelijoita on altistunut koronavirukselle ainakin viime torstaina Heidi's Bier Bar -ravintolassa Jyväskylän keskustassa. Ravintolassa oli alun perin tarkoitus järjestää kansainvälisille opiskelijoille tarkoitettu tapahtuma. Virallinen tapahtuma peruttiin, mutta kymmeniä opiskelijoita tuli silti paikalle.

Jyväskylän kaupunki järjesti maanantaina joukkotestauksen Kortepohjassa koronavirustartunnalle altistumisen vuoksi. Testeissä kävi noin 150 henkilöä, joista suurin osa oli oireilevia opiskelijoita. Testien tuloksia odotetaan aikaisintaan keskiviikkona.

Jyväskylän yliopiston koronaseurantaryhmän puheenjohtaja Jarkko Pirkkalainen kertoo, että opiskelijoiden tartuntatilannetta on seurattu yliopistolla tiiviissä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa.

– Tulevat päivät ovat kriittisiä tartuntaketjujen katkaisemisen kannalta, Pirkkalainen sanoo.

Jyväskylässä koronavirustartunnat ovat lähteneet viime viikkoisten suvantovaihdeiden jälkeen nopeaan kasvuun. Uusia tartuntoja on todettu erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Viime perjantain jälkeen uusia koronatartuntoja on tullut ilmi jo kuutisenkymmentä.

Koronalle on altistuttu Jyväskylässämuun muassa kuntosalilla ja muissa liikuntaharrastuksissa, koulussa ja ravintolassa.

Kansallisten maskisuositusten myötä erilaisten kasvomaskien käyttö on arkipäiväistynyt, mutta tämä näkyy valitettavalla tavalla myös kaupunkien kaduilla.

Helsingin rakentamispalvelu Staran keskusta-alueen vastaava työnjohtaja Jari Kyngäs sanoo maskeja näkyvän kaduilla nyt enemmän kuin vielä kesällä, ja saman on pistänyt merkille moni muukin.

Roska päivässä -liikkeen perustaja Tuula-Maria Ahonen näkee maahan heitettyjä maskeja jatkuvasti kotikulmillaan Helsingin Laajasalossa.

– Se tuntuu uskomattomalta ja käsittämättömältä. Seuraava tulija voi olla pikkulapsi, joka ottaa sen leikkikalukseen. Tai joku eläin, joka tarttuu niihin naruihin. Toivoisin että ihmiset ajattelevat ennen kuin heittävät, Ahonen sanoo.

Hajoaminen kestää satoja vuosia

Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä sanoo poimineensa maassa lojuneen maskin mukaansa viimeksi maanantaina kaupasta tullessaan. Setälän mukaan tavallisimmat siniset maskit ovat pääosin muovia, tarkemmin sanottuna polypropyleenia, minkä hajoaminen on varsin hidasta.

– Se on noin 500 vuotta kestävä prosessi. Eli jos vaikkapa Mikael Agricola olisi heittänyt polypropyleenimaskin maahan samalla kun hän vei ABC-kirjaansa painoon, siitä olisi tänäkin päivänä vielä rippeet jäljellä.

Eikä tämäkään vielä riitä. 500 vuoden päästä maskit ovat hajonneet mikro- ja nanomuovihiukkasiksi, jotka jatkavat ympäristössä omaa elämäänsä vielä paljon pidempään. Hajotessaan maskit päätyvät mikromuoveiksi ja kulkeutuvat usein vesistöihin ja sitä kautta kaloihin ja myös ihmisiin.

Älä kerää paljain käsin

Käytetyn kasvomaskin kerääminen kadulta saattaa olla monelle kuumottava ajatus. Vaikka koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, se voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.

Staran keskusta-alueen vastaava työnjohtaja Jari Kyngäs sanoo, että työntekijöillä on käytössä roskapihdit, joilla kerätään kaikki muutkin roskat, joten tätä ongelmaa ei varsinaisesti ole.

Tuula-Maria Ahonen kertoo kantavansa aina mukana muovipussia, jolla voi suojata kätensä roskia kerätessä.

Kaduilla pyörivät maskit voivat helposti kulkeutua myös viemäriverkostoon, josta tiedetään aiheutuneen ongelmia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Kouvolassa, Joensuussa, Lappeenrannassa ja Helsingin seudulla on ilmennyt tukoksia tai ylivuotoja, joiden syynä saattaa olla viemäriputken tukkinut maski.

Voit keskustella roskaamisesta keskiviikkoon kello 23:een asti.

Lue aiheesta lisää:

Miljardeja maskeja ja lisää pakkausmuovia – Kuusi syytä, miksi korona käänsi muovin kulutuksen kasvuun

Vaikka tuotetta ei voi havaita silmin, ei se välttämättä ole maatunut – mikromuovit säilyvät ikuisesti luonnossa

100 miljoonaa kappaletta ja yli miljoona litraa – Yle selvitti, kuinka paljon suomalaiset ostivat maskeja ja käsidesiä vuonna 2020

VTT tutki: Kertakäyttömaskin voi pestä – pysyy tehokkaana putsauksen jälkeenkin

Joukkorokotukset koronavirusta vastaan ovat käynnistymässä eri tahtiin eri kunnissa ja eri alueilla.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla arvioidaan, että joukkorokotusten aika on vasta kuukausien päässä, kun taas joissakin kunnissa iäkkäämpää väestöä päästään rokottamaan jo hyvinkin pian.

Näin esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla.

Lue myös: Yli 80-vuotiaiden koronarokottaminen alkaa Soiten alueella todennäköisesti helmikuun alussa – rokotuspaikat jo selvillä

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan eritahtisuus selittyy monilla asioilla, muun muassa sillä, että kunnilla voi olla erilaisia rokotuskäytäntöjä ja eri alueilla myös väestöpohjat ovat erilaisia. Myös saatavilla olevan työvoiman määrä voi vaikuttaa siihen, missä tahdissa rokottaminen kunnissa etenee.

Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella muun muassa Helsingissä ja Espoossa ajanvarauksella annettavat rokotukset aloitetaan lähiaikoina: Espoossa jo huomenna keskiviikkona, Helsingissä ensi viikolla. Aikoja voivat varata 85 vuotta täyttäneet.

Porvoon kaupunki aloitti yli 80-vuotiaiden rokotukset jo viime viikolla. Porvoon terveysasemien päällikkö Heli Sjöblom arvioi, että työikäisten rokotusten aloitus menee helmi-maaliskuulle.

Myös Lempäälässä Pirkanmaalla rokotukset ajanvarauksella on aloitettu.

Laskuvirheitäkin voi olla

THL:n Hanna Nohynek pitää mahdollisena myös sitä, että joissakin tapauksissa selitys kuntien välisiin rokotusten aikataulueroihin löytyy THL:n laskuvirheestä.

– Voi olla, että joillekin alueille on lähetetty liian vähän rokotetta eikä siksi alkuun ole päästy nopeasti.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on laskeskeltu, että rokotetta olisi voinut tulla maakuntaan tähän mennessä jo suurempikin määrä.

– Periaatteessahan THL jakaa rokotteita väestömäärään suhteutettuna saman määrän eri alueille, ja näissä tilastoissa Etelä-Pohjanmaa ei ole kärkisijoilla vaan pikemminkin jälkisijoilla ja se on meitä yllättänyt, toteaa sairaanhoitopiirin ylilääkäri Matti Rekiaro.

Etelä-Pohjanmaalla joukkorokotusaikatauluja on pohdittu, mutta niitä ei ole lyöty lukkoon. Rekiaro huomauttaa, että Astra Zenecan rokoteella ei ole vielä edes myyntilupaa.

– Meidän näkemyksemme mukaan ei kannata julkisuuteen lähteä ilmoittamaan, että aloitamme väestörokotustoiminnan jonakin tiettynä päivänä ennen kuin meillä on varmuus rokotteen saamisesta ja tieto kuinka paljon sitä saadaan, toteaa Rekiaro.

Kunnat hankalassa tilanteessa

Suurin syy rokotusten hitaaseen käynnistymiseen on siis rokotepula. Sen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa alueellisiin eroihin, huomauttaa Nohynek.

Lue myös: Kunnilla suunnitelmat väestön joukkorokotuksista – enää puuttuvat vain rokotteet

Alunperin ajateltiin, että massarokotukset alkaisivat Suomessa viimeistään viikolla 7, mutta se suunnitelma ei enää päde. Rokotukset viivästyvät Astra Zenecan tuotantovaikeuksien vuoksi.

– Se mikä eilen oli suunnitelma, ei välttämättä enää tänään ole toteutettavissa, koska olemme saamassa paljon vähemmän Astra Zenecan rokotteita kuin mitä meille alustavasti oli luvattu.

Hanna Nohynek toteaa, että rokotteiden toimitusvaikeuksien takia kunnissa on jouduttu lähes epäinhimilliseen tilanteeseen. Koska tilanteet vaihtelevat päivittäin, kunnissa joudutaan tekemään jatkuvasti uusia suunnitelmia, varasuunnitelmia ja varasuunnitelmien varasuunnitelmia.

– Näin ei tietenkään saisi olla.

Nohynekin mukaan joukkorokotuksiin liittyy vielä useita kysymysmerkkejä, ja kunnat joutuvat varautumaan siihen, että suunnitelmiin tulee muutoksia vielä aivan viime metreillä.

– Yksi pullonkaula on se, että vieläkään ei tiedetä tuleeko rokotteen myyntilupa kattamaan kaikki ikäryhmät vai tuleeko joku yläikäraja. Tämäkin tulee vaikuttamaan huomattavasti siihen miten kunnat pystyvät antamaan rokotusaikoja.

Lue lisäksi:

THL:n ylilääkäri koronarokotteiden viivästyksistä: "Tässä täytyy nyt vain kärvistellä ja odotella"

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan kello 22 saakka.

Syyttäjä vaatii ehdottomia vankeusrangaistuksia kolmelle ulkomaalaiselle miehelle, joita epäillään Nurmon viime kesäisestä kultasepänliikkeen murrosta. Miehiä syytetään törkeästä varkaudesta.

Yksi kolmikosta vietti yönsä ostoskeskuksen välikatossa, johon hän oli päässyt wc-tilojen kautta. Aamulla epäilty teki reiän kultasepänliikkeen kattoon ja laskeutui köyden varassa alas.

Arvoesineitä kertyi uusimman arvion mukaan noin 165 000 euron edestä. Aikaisemmin Kultatähden yrittäjä Minna Laitamäki kertoi ryöstäjien tienneen tarkalleen mitä ottaa mukaan.

– Timantit ja kulta kelpasivat. Ja huomasi selkeästi, että sellaiset tuotteet, jotka eivät olleet rasiassa. Piti saada pienesti täältä pois, Laitamäki kertoo.

Lue myös: Seinäjoen kultasepänliikkeen murrosta on neljä kuukautta – epäillyt on saatu kiinni ulkomailla, yrittäjää ihmisten huolenpito koskettaa edelleen

Kaksi muuta epäiltyä avustivat varkauden toteuttamisessa. Ostoskeskuksen aukeamisen jälkeen kaksi muuta epäiltyä ovat tulleet ostoskeskukseen ja auttaneet kolmannen poistumaan wc-tiloista. Tämän jälkeen kolmikko on poistunut ostoskeskuksesta anastettu omaisuus mukanaan.

Kaksi miehistä otettiin kiinni syksyllä Virossa ja yksi Espanjassa. Anastettu omaisuus on edelleen kateissa. Epäillyt ovat olleet vangittuina Suomessa.

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus antaa tuomionsa jutussa 9. helmikuuta.

Katso ja kuuntele tuoreimmat uutiset Pohjanmaalta Yle Areenasta.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan kello 22 saakka.

Venäjän kansallista ideaa sidotaan yhä tiukemmin maassa suurena isänmaallisena sotana tunnetun ajanjakson perintöön.

Presidentti Vladimir Putin suosittelee, että lakiin kirjataan kielto rinnastaa Neuvostoliiton ja natsi-Saksan toimet.

Käskyn saa täyttääkseen Venäjän parlamentti. Putinin täsmennys on määrä liittää lakiin, jonka nimike jo nyt ylistää "neuvostokansan suuressa isänmaallisessa sodassa 1941–1945 saavuttamaa ikuista voittoa".

Uutistoimisto TASS:in mukaan asiasta teki aloitteen viime lokakuussa duuman eli parlamentin alahuoneen kulttuurikomitean johtaja Jelena Jampolskaja.

Hän on jo aiemmin vaatinut lakia, joka kieltäisi neuvostojohdon ja sotapäälliköiden päätösten vertaamisen sodanaikaisen vihollisen tavoitteisiin. Sama koskisi myös sotilaiden tekojen rinnastamista.

Putin: Tavoitteena on totuuden varjelu

Kiittäessään aloitteita Putin on tähdentänyt, että kiellon muotoilussa on oltava huolellinen. Hänen mukaansa tavoitteena on varjella totuutta lähimenneisyydestä.

Lainmuutos on määrä saattaa voimaan kevään aikana. Toukokuun yhdeksäntenä Venäjällä vietetään perinteistä voitonpäivän juhlaa. Viime vuonna tapahtuman 75-vuotisjuhla lykättiin koronaepidemian vuoksi kesäkuulle.

Sodassa saavutettu voitto on keskeinen osa kansallista ylpeydentunnetta.

Venäjä keskittyy omiin voittoihin

Neuvostoliiton ja natsi-Saksan rinnastaminen on Venäjälle arka paikka.

Vuoden 2019 lopulla Putin protestoi, kun Puolassa rinnastettiin Stalinin ja Hitlerin toimet sodan alkaessa.

Puola on sekin omalta osaltaan yrittänyt rajoittaa sitä, mitä sodanaikaisista tapahtumista on lupa sanoa. Maassa kiellettiin lailla mainitsemasta, että myös puolalaisia osallistui juutalaisvainoihin toisen maailmansodan aikana.

Venäjällä puolestaan on tapana korostaa neuvostoarmeijan voittoja, jolloin sotahistorian mustimmat sivut – kuten siviiliväestön jättäminen saarrettuun Leningradiin tai sotilaiden miehitetyssä Saksassa tekemät sotarikokset – yleensä unohdetaan.

Virallinen Venäjä keskittyy sodanaikaisten vihollisten tekemisiin, mikä on näkynyt myös Venäjän Karjalassa.

Kielto rinnastaa Stalinin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa kaventaa entisestään sananvapautta Venäjällä.

On epäselvää, tuleeko lain määräys koskemaan myös historiantutkimusta.

Lue lisää:

Yhdysvaltain ulkoministeri antoi tukea Baltian maille: "Vastustamme Venäjän yrityksiä kirjoittaa historiaa uudelleen"

Suomi selvensi Venäjälle Itä-Karjalan miehitysajan tutkimustilannetta – kansanmurhaa koskeva rikostutkinta jatkuu

Venäjä alkaa tutkia suomalaisten toimia Karjalassa jatkosodan aikana mahdollisena kansanmurhana – Tutkija: Ikivanha juttu

Toinen maailmansota ei lopu koskaan – Historiakamppailut jatkuvat 75 vuotta sodan jälkeen

– Olen ihan hysteerisesti suojannut itseäni ja perhettä koko vuoden, silti kävi näin, kertoo koronasta toipuva hämeenlinnalainen Anne Kisonen.

Hän on 20 vuoden hoitajakokemuksella koko korona-ajan tiennyt, miten tärkeää hyvä hygienia on viruksilta suojautuessa. Terveydenhuoltoalan ammattilainen on käyttänyt kasvomaskia liikkuessaan julkisilla liikennevälineillä siitä saakka, kun niitä aletttiin suositella.

Hän muistutti sosiaalisessa mediassa ystävilleen käsien pesemisen tärkeydestä ja jättäytyi pois harrastuksistaan jo alkusyksystä. Kisonen on käyttänyt kirurgista suunenäsuojaa työssään hoitajana.

Varotoimista huolimatta hän sai vuoden viimeisenä päivänä positiivisen tuloksen koronatestissä.

Aluksi vain pientä lämpöä ja vähän vatsaoireita

Järjestöasiantuntijana ammattiliitto Superissa toimiva Anne Kisonen ylläpitää hoitajan taitojaan tekemällä säännöllisesti keikkatyötä lähihoitajana. Niin myös tänä vuonna joulun aikaan.

– Pari päivää keikan jälkeen lääkäri soitti, että hoitopaikassa on löydetty koronapositiivinen potilas ja olen altistunut.

Kisonen sai koronatestissä positiivisen tuloksen. Aluksi oireet olivat vähäisiä.

– Ajattelin, että mikäs tässä, pikkasen maha kipeä ja vähän lämpöä. Pääsinpäs helpolla.

Sitten olo muuttui todella kehnoksi.

Tiputukseen sairaalaan

Kun syöminen ja juominen eivät enää lainkaan onnistuneet, Kisonen kävi kerran päivystyksessä nesteytyksessä. Muutaman päivän kuluttua oli lähdettävä sairaalaan. Viikko tiputuksessa ja eristyksessä kului hitaasti. Kisosen muu perhe oli kotona karanteenissa.

– Oli valtava huoli, jos joku muukin omasta perheestä saa viruksen. Kaikkein kauheinta ehkä oli se, että kukaan ei uskaltanut sanoa, mihin suuntaan tauti lähtee, kun siitä ei tiedetä.

Kisonen kertoo tukalista tunnoistaan sairaalassa, jolloin hän minuutti kerrallaan odotti olon kohenevan.

– Eikä olo ollenkaan muuttunut paremmaksi.

Sairaalassa maatessa ajatukset risteilivät levottomasti.

– Huoli siitä, että jos nyt kuolen, miten perhe selviää. Olenko muistanut sanoa miehelle, että ilmalämpöpumpun suodatin pitää imuroida tietyin väliajoin. Ihan hulluja juttuja, miettii Kisonen.

Perusterveestä tuli rapakuntoinen

Neljä viikkoa sairastumisensa jälkeen Kisonen on toipumassa kotona. Korona vei perusterveen nelikymppisen kehosta kymmenen kiloa ja voimat ovat vähissä. Aktiivisen naisen on täytynyt hiljentää vauhtia. Kisonen ei usko vielä pitkään aikaan pääsevänsä jatkamaan toden teolla ratsastus- tai teatteriharrastuksiaan.

– Olen rapakunnossa.

Kehon vointia seurataan laboratoriotesteillä. Hän kertoo kärsivänsä oireista, joista ei osata sanoa, miten pitkään ne tulevat vaivaamaan.

– Tähän kuuluu korkeata verenpainetta, päänsärkyä, huimausta, maksa-arvojen kohoamista ja nestetasapainon heittelyä, kertoo Kisonen jälkioireistaan.

Hän iloitsee siitä, että muut perheestä selvisivät terveinä. Heti positiivisen testituloksen jälkeen Kisosen perheessä aloitettiin omat eritystystoimet.

– Lukittauduin yksin lastenhuoneeseen. Pidin maskia, kun kävin vessassa ja huolehdimme hyvästä käsihygieniasta. Uskon, että sillä oli aika iso merkitys siinä, että kukaan perheenjäsen ei sairastunut.

Taudin vähättely huolettaa

Koronaan sairastuneita on Suomessa lähes 43 000 ja vain harva on kertonut julkisuudessa sairastamisestaan. Kisonen sanoo ensin päättäneensä, ettei halua avautua näin henkilökohtaisesta asiasta. Hän tuli kuitenkin toisiin ajatuksiin ja toivoo, että entistä useampi kertoisi avoimesti koronakokemuksistaan. Hänen mielestään se kannustaisi ihmisiä pitämää huolta koronaohjeiden noudattamisesta.

– Koska esimerkiksi hoitohenkilökuntahan ei niitä voi kertoa. Tarinoiden pitää tulla ihmisiltä itseltään.

Kisosta huolestuttaa, että koronapuheeseen on väsytty ja tautia vähätellään. Hän on huomannut, että koronasta kerrotaan nyt usein pikku nuhana.

– Vaikka se olisi itsellä pienenä flunssana, se ei todellakaan tarkoita sitä, että se olisi sitä kaikille. Korona voi olla hengenvaarallinen tauti. Se on jotenkin nyt unohtunut ihmisiltä.

Rankoista kokemuksista huolimatta Kisosen omaa tautia ei hänen mukaansa edes luokitella vakavaksi.

– Tämä on tällainen lievempi suolistopohjainen korona ja silti itse koin, että se oli todella vakava. Miltä heistä tuntuu, jotka sairastuvat todella vakavasti ja joutuvat hengityskoneeseen?

Kullan kalliit koronahoitajat

Anne Kisonen kertoo saaneensa koko sairauden ajan upeaa hoitoa joka paikassa, muun muassa Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä.

– Osasto 6A:n henkilökunta on täynnä enkeleitä. Samoin terveyskeskuksen kullan kalliit ihmiset, jotka kartoittavat koronapotilaita ja soittelevat kysyäkseen vointia. Se on äärettömän tärkeää työtä.

Tiukka tauti on jättänyt jälkensä paitsi kehoon, myös ajatuksiin. Kisonen sanoo, että sairaus on vaikuttanut hänen oman elämänsä arvoihin.

– Pikkujutut eivät tunnu enää missään.

Kuopiossa on tänään todettu 17 uutta koronatartuntaa. Suurin osa tartunnoista on edelleen todettu perhe- tai koulualtistumisten vuoksi jo karanteenissa olleilla henkilöillä.

Yksi tartunta on tullut ulkomailta. Lisäksi tartuntoja on tullut aikaisempiin työpaikka- ja harrastusaltistumisiin liittyen.

Koronavirukselle on voinut altistua keskiviikkona 20.1. kello 12–12.30 kauppakeskus Matkuksessa Glitterissä ja XXL:ssä sekä samana päivänä kello 12.45–13.15 Hockey Base -myymälässä.

Edellä mainituissa paikoissa kyseisinä aikoina olleita suositellaan seuraamaan oireitaan ja hakeutumaan herkästi testiin, jos oireita ilmaantuu.

Koko Pohjois-Savon alueella on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tähän mennessä todettu 749 koronatartuntaa. THL:n tilastot päivittyvät pienellä viiveellä.

Toimitusjohtaja Markku Jalkasella on viime viikon jäljiltä hymy herkässä. Lääkekehitysyhtiö Faron Pharmaceuticalsin kurssi nousi jyrkästi sekä Helsingin että Lontoon pörssissä.

Vetonauloina ovat syöpälääke Clevegen ja keuhkovauriolääke Traumakine.

Viime viikon maanantaina yhtiö tiedotti, että USA:n puolustusministeriö osallistuu merkittävällä tavalla Faronin kehittelemän Traumakine-hoidon potilastutkimukseen. 6,1 miljoonaa dollaria vauhdittaa keuhkojen kudosvaurioita korjaavan lääkkeen jatkotutkimuksia tuntuvasti.

– Meidän kannaltamme on tärkeää, että pääsemme nyt testaamaan lääkettä USA:ssa COVID 19 -potilailla, sanoo Faronin perustaja Markku Jalkanen.

Traumakinen uskotaan auttavan koronaviruksen aiheuttamassa keuhkotaudissa ja vähentävän viruksen aiheuttamia kuolemia.

Interferoni-beetaa annetaan potilaalle suonensisäisesti. Se sitoutuu terveisiin soluihin ja käynnistää niissä puolustusreaktioita, joiden ansiosta virukset eivät kykene tunkeutumaan soluihin.

Koronapotilas voi kuolla sen vuoksi, että keuhkojen toiminta lakkaa. Traumakine on tarkoitettu nimenomaan ylläpitämään keskeisten elinten toimintaa.

– Meillä on itsessämme jo luontainen järjestelmä tätä varten. Kaikilla se vain ei ole riittävän tehokas. Siksi tarvitaan ylimääräistä interferoni-beetaa.

Markku Jalkanen vertaa Traumakinen tuomaa apua tilanteeseen, jossa diabeetikkoa autetaan antamalla insuliinia.

Apua myös taistelukenttien haavoittuneille?

USA:n puolustusministeriön mukaantulolla on merkitystä myös Traumakinen laajemmalle käyttötarkoitukselle.

Traumakinesta voi olla toimitusjohtaja Markku Jalkasen mukaan apua monissa muissakin traumatiloissa.

– Sellaisia voi syntyä vaikka kirurgin operaation jälkeen tai liikenneonnettomuudessa. Varmaankin Yhdysvaltojen puolustusministeriöllä on mielessään myös se, voidaanko taistelukentällä haavoittuneita potilaita hoitaa tällä tavalla, kertoo Jalkanen.

Elinvaurioiden korjaushoito voi kohdistua keuhkojen lisäksi myös munuaisiin, maksaan tai vaikka aivoihin.

Yhdysvalloissa tehtävistä jatkotutkimuksista Markku Jalkanen odottaa tuloksia jo tämän vuoden aikana.

Ihmisen oma puolustusjärjestelmä taisteluun syöpää vastaan

Viime viikon keskiviikkona Faronilla oli kerrottavanaan hyviä uutisia syöpälääke Clevegenistä. Potilastutkimuksista on saatu lupaavaa näyttöä. Tosin ykkös- ja kakkosvaiheen tutkimuksista on vielä matkaa myyntilupaan.

Clevegen pyrkii vaikuttamaan immuniteettia laskeviin soluihin ja sillä tavalla vahvistamaan syöpäpotilaan elimistön omaa puolustusjärjestelmää.

– Potilastutkimukset ovat nyt todistaneet, että juuri näin tapahtuu. Potilailla, joita olemme hoitaneet, ei ole ollut enää muiden hoitojen osalta mitään mahdollisuutta. He ovat käyneet jo useita eri hoitotapoja läpi, mutta mikään ei ole toiminut, sanoo Markku Jalkanen.

Syöpälääkkeen näkymät ovat Jalkasen mukaan parantuneet merkittävästi viimeisen puolentoista vuoden aikana. Potilaat ovat myös sietäneet hyvin lääkehoitoa.

Toimitusjohtaja uskoo, että nopeimmillaan Faronin syöpälääke voisi olla markkinoilla parin, kolmen vuoden kuluttua.

Trumpin kauden suunsoitto jurppii

Toimitusjohtaja Markku Jalkanen kutsuu itseään vakavamieliseksi tutkijaksi. Hän saattaa esitellä asiansa välillä hyvinkin innostuneesti, mutta häneltä ei unohdu firmansa iskulause: nothing beats good data – mikään ei voita hyvää tietoa.

Vaikka Jalkanen olisi kuinka innoissaan, hän pysyttelee faktoissa, sillä päätösten on pohjauduttava luotettavaan tietoon.

Juuri siksi hän on niin suivaantunut, kun on joutunut huomaamaan Donald Trumpin presidenttikaudella yleistyneen epäluulon. Milloin on kyse tutkitusta tiedosta, milloin taas silkasta suunsoitosta?

– Se on minulle henkilökohtaisesti Trumpin hallintokauden pahin pettymys. Tai vielä suurempi pettymys oli huomata, että sama käyttäytyminen on levinnyt melkein maailmanlaajuisesti. Aivan kuin faktoilla ei olisi enää mitään tarkoitusta.

Niin moni on Markku Jalkasen mukaan ilmoittautunut asiantuntijaksi. Hän ei lakkaa hämmästelemästä, mistä moinen asiantuntemus on yhtäkkiä tullut.

– Tuntuu kuin koko kasvatukseni ja koulutukseni olisi kerralla heitetty romukoppaan. Teen työtäni sen takia, että teen tutkimuslöydöksistä lääkkeitä ihmisille. Eivät nämä ole mitään hokkuspokkus-juttuja.

Näkeekö Markku Jalkanen siis omassa työssäänkin sen, että tutkitun tiedon ja niin sanotun puppupuheen välinen raja on hämärtynyt?

– Näin on tapahtunut. Aivan valtavasti.

Lääkealalla menee poikkeuksellisen hyvin

Lääkekehitysyhtiö Faron Pharmaceuticals on yksi Turun bioalan ylpeydenaiheista.

Health Turku -osaamiskeskittymän johtajan Tero Piispasen mukaan sekä Turun että koko Suomen lääke- ja terveysteknologiateollisuudella menee nyt poikkeuksellisen hyvin. Bioalan vienti kasvoi koko 2010-luvun.

– Bioala taitaa tuottaa Turun teollisista toimialoista eniten verotuloja, arvioi Piispanen.

Yksistään Bayer laajentaa Turussa ehkäisyvalmisteiden tuotantoaan 35 miljoonalla eurolla. Myös Orion on ilmoittanut investoivansa Turun tuotantolaitoksiin 17 miljoonaa euroa.

Bioalan yritykset työllistävät Turussa ja Turun seudulla suoraan noin 4 000 henkeä. Lisäksi tulevat vielä Turun yliopiston ja Åbo Akademin noin 1 000 bioalan tutkijaa.

Yksi asia bioalalla kuitenkin Tero Piispasta huolettaa. Uusia yrityksiä on viime vuosina syntynyt alalle huomattavan vähän.

– Vaikka alalla on jatkunut jo pitkään myönteinen kehitys ja ala on osoittanut ongelmanratkaisukykyä, kotimainen riskirahoitus ei vieläkään toimi. Se on merkittävin jarru liiketoiminnan ja työllisyyden kasvulle, toteaa Piispanen.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 27.1.2021 kello 23:een asti.

Lue lisää:

Suomalaisen lääkkeen toivotaan estävän koronakuolemia merkittävästi – Ensin sen pitää kuitenkin läpäistä Yhdysvaltain lääkeviranomaisten testit

Vakavaan keuhkovammaan löytyi lupaava lääke

Yhdysvallat ja Venäjä ovat päässeet sopuun siitä, että maat jatkavat ydinaseita rajoittavan Uuden Start-sopimuksen voimassaoloa viidellä vuodella, Kreml ilmoittaa.

Tämä pelastaa viimeisen merkittävän ydinaserajoitussopimuksen kahden suurimman ydinasevallan kesken.

Presidentit Joe Biden ja Vladimir Putin kävivät ensimmäisen puhelinkeskustelun sen jälkeen, kun Joe Biden nousi Yhdysvaltain johtoon.

Keskustelu koski muun muassa Start-sopimuksen jatkamista.

– Presidentit ilmaisivat tyytyväisyyttään tänään tapahtuneeseen diplomaattisten viestien vaihtoon siitä, että on saavutettu sopu strategisten aseiden sopimuksen jatkamisesta, Kremlin sivuilla ilmoitetaan.

Kremlin sivuilla kerrotaan, että osapuolet hoitavat lähipäivinä kaikki tarvittavat muodollisuudet maiden ydinasearsenaaleja rajoittavan sopimuksen jatkamiseksi.

Venäjän valtiollisen uutistoimiston Tassin mukaan Putin lähettää sopimuksen jatkamisen Venäjän parlamentin alahuoneen, duuman ratifioitavaksi.

Venäjän parlamentti on valmis aloittamaan prosessin sopimuksen voimassaolon jatkamiseksi, duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski ilmoitti. Hän sanoi, että parlamentti on valmis aloittamaan lainsäädännöllisen työn "kirjaimellisesti tänään tai huomenna".

Sopimuksen jatko ei Yhdysvalloissa vaadi kongressin hyväksyntää.

Ydinaserajoitukset murenivat Trumpin aikana

Uuden Start-sopimuksen allekirjoittivat presidentit Barack Obama ja Dmitri Medvedev vuonna 2010., ja se tuli voimaan helmikuussa 2011.

Sopimus rajaa kummankin maan ydinkärkien määrän korkeintaan 1 550:een. Sopimus rajoittaa myös mannertenvälisten ohjusten, sukellusveneistä laukaistavien ohjusten ja raskaiden pommikoneiden määrää.

Uusi Start oli jatkoa kylmän sodan aikana neuvotellulle Start I -sopimukselle, joka hyväksyttiin vuonna 1991 ja tuli voimaan 1993, Neuvostoliiton jo hajottua.

Venäjä Yhdysvallat eivät päässeet sopuun Startin jatkoajasta Bidenin edeltäjän Donald Trumpin kaudella. Trumpin hallinto halusi asettaa jatkolle ehtoja, jotka Venäjän johto torjui.

Sopimuksen oli määrä umpeutua ensi kuussa. Se rajoittaa maiden strategisten ydinkärkien, ohjusten ja pommikoneiden määrää.

Presidentinvaalikampanjansa aikana Joe Biden ilmaisi kannattavansa Uuden Start-sopimuksen säilyttämistä. Se neuvoteltiin hänen varapresidenttikaudellaan Obaman alaisuudessa.

Valkoinen talo ilmoitti viime viikolla, että Biden hakisi Start-sopimukselle viiden vuoden jatkoaikaa.

– Tämä jatkoaika on jopa järkeenkäyvempää silloin, kun suhde Venäjään ei ole hyvässä vaiheessa, Yhdysvaltain aserajoituspolitiikan suurlähettiläs Robert Wood sanoi aserajoituskonferenssissa Genevessä tiistaina.

Lokakuussa 2018 Trump ilmoitti Yhdysvaltain irrottautuvan keskimatkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta. Yhdysvallat syytti Venäjää sopimuksen rikkomisesta. Sopimus raukesi virallisesti seuraavana vuonna.

Sopimus oli keskeinen liennytyksen askel kylmän sodan loppuvaiheessa.

Aiemmin tiistaina Venäjän YK-suurlähettiläs Gennadi Gatilov sanoi, että sopimuksen jatko antaa maille enemmän aikaa työskennellä yhdessä muitten kansainvälisen turvallisuuden kysymysten kanssa.

Biden ilmaisi huoltaan Navalnyin kohtelusta

Presidentit keskustelivat myös Trumpin hallinnon päätöksestä vetäytyä Avoimet taivaat -sopimuksesta, Iranin ydinsopimuksesta ja Ukrainan sodasta.

Kremlin mukaan Vladimir Putin ilmoitti kannattavansa suhteiden normalisoimista Yhdysvaltoihin.

– Vladimir Putin onnitteli Joseph Bidenia töiden alusta Yhdysvaltain presidentin virassa. Hän huomautti, että Venäjän ja Yhdysvaltain suhteiden normalisointi olisi molempien maiden etujen mukaista ja – ottaen huomioon maiden erityisen vastuun turvallisuuden ja vakauden tukemisesta maailmassa – koko kansainvälisen yhteisön etujen mukaista, Kremlin tiedotteessa muotoiltiin.

Biden ilmaisi keskustelussa Yhdysvaltain vankan tuen Ukrainan itsemääräämisoikeudelle, Valkoinen talo tiedottaa.

Biden nosti puhelinkeskustelussa myös esiin huolen Kremlin kriitikon Aleksei Navalnyin kohtelusta, Valkoinen talo kertoo.

Uutista täydennetään.

Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksella on tänään surtu eilen maanantaina paljastunutta epäiltyä perhesurmaa. Oululaisesta majoitusliikkeestä löydettiin kuolleina nainen ja kaksi lasta: naisen epäillään surmanneen lapsensa ja sen jälkeen itsensä.

• Lue lisää: Pieni kunta järkyttyi syvästi epäillystä perhesurmasta – Muhoksen kirkkoherra: Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä ole vastauksia

Kyse on lyhyen ajan sisään toisesta tapauksesta, jota epäillään perhesurmaksi. Virroilla Pirkanmaalla kuoli viime viikolla perheen äiti ja loukkaantui alaikäinen lapsi. Teoista epäillään isää. Hänet löydettiin menehtyneenä tapahtumapaikalta.

• Lue myös: Uutta tietoa Virtain perhesurmasta: Loukkaantunut lapsi yhä sairaalahoidossa, isää epäillään ampumisista

Viime vuosina, esimerkiksi 2015–2019, vanhempansa surmaamaksi on joutunut Suomessa vuosittain yhdestä kolmeen alle 15-vuotiasta lasta. Asia selviää Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tilastoista. Oman puolisonsa surmaamaksi on puolestaan joutunut samalla aikavälillä 5–16 henkilöä vuodessa. Viime vuoden osalta kyseisiä tilastoja ei ole vielä instituutilta kootusti saatavilla.

Kokonaisuudessaan kaikkien henkirikosten määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuoden aikana edellisvuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkirikoksia tuli viime vuonna ilmi 91, mikä on 19 enemmän kuin 2019. Myös törkeiden pahoinpitelyjen määrät lisääntyivät edellisvuodesta (Ilta-Sanomat).

Kysyimme Suomen Mielenterveys ry:n kehitysjohtajalta, psykiatri Kristian Wahlbeckiltä, miltä tilanne kuulostaa.

Suomessa on paljastunut lyhyen ajan sisään kaksi epäiltyä perhesurmaa. Mitä ajatuksia tapahtumat ovat herättäneet mielenterveyden ammattilaisessa?

– Kyllähän nämä tapahtumat vetävät surulliseksi. Tulee mieleen kaikki se kärsimys, joka tähän liittyy – ennen kaikkea tietenkin viattomien lasten kärsimys. Tulee mieleen myös, että pitäisi tehdä enemmän perhesurmien ehkäisemiseksi. Uskon, että ennaltaehkäisyä olisi mahdollista tehostaa.

Miten?

– Me tiedämme, että perhesurmat liittyvät usein parisuhdeongelmiin ja erityisesti erokriiseihin. Niissä tapauksissa viranomaisten ja eri ammattilaisten pitäisi olla varuillaan ja tunnistaa väkivallan uhka. Aivan liian vähän kiinnitetään myös huomiota lasten tilanteisiin näissä perheissä.

Mitä arvioit, miksi esimerkiksi henkirikosten ja törkeiden pahoinpitelyjen määrä näyttää viime vuonna lisääntyneen edellisvuodesta?

– Meillä on pitkään ollut laskeva suunta henkirikoksissa, mikä näyttää muuttuneen viime vuonna. Uskon, että se liittyy koronakriisiin. Siihen, että ihmiset ovat olleet enemmän kotona neljän seinän sisällä, jossa ei ole samanlaista sosiaalista kontrollia esimerkiksi alkoholin käytön tai väkivaltakäyttäytymisen suhteen kuten yhteiskunnassa yleensä on. Monet palvelutkin sulkeutuivat keväällä, ja ihmisten oli vaikeampi saada apua ongelmiinsa. Luulen, että nämä yhdessä ovat johtaneet tähän ikävään lopputulemaan.

Minkälaisista merkeistä ahdingossa oleva ihminen voisi itse tunnistaa sen, että nyt on aika hakea omiin ongelmiin ulkopuolista apua?

– Ihmisen oman toimintakyvyn lasku kertoo usein siitä, että ongelmat ovat kasvaneet niin suuriksi, että ulkopuolinen apu on tarpeen. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että omat voimavarat eivät enää tunnu riittävän, ihminen ei jaksa enää suoriutua töissä tai opinnoissa eikä jaksa harrastaa samalla tavalla kuin aiemmin.

Entä miten kannattaa toimia silloin, jos epäilee oman läheisen tai jonkun muun ihmisen mahdollisesti tekevän itselleen tai toisille jotakin vahingollista?

– Asia kannattaa ehdottomasti ottaa varovaisesti puheeksi. Tämä ei siis ole keskustelunaihe, jota tulisi välttää. Voi esimerkiksi kysyä, että olen huomannut, että vaikutat väsyneeltä ja rasittuneelta, onko sinulla huolia, haluatko kertoa niistä? Jos selviää, että ihmisellä on väkivaltaisia ajatuksia, hänet kannattaa ohjata ammattiavun piiriin. Terapeutiksi ei kannata ryhtyä. Kenenkään ei tarvitse ottaa vastuuta toisesta ihmisestä. Riittää, että kuuntelee rauhallisesti ja tarvittaessa neuvoo hakemaan apua.

Miten helposti Suomessa saa tällä hetkellä apua esimerkiksi juuri mielenterveyden ongelmiin?

– Täytyy valitettavasti sanoa, että tilanne on edelleen surkea. Matalan kynnyksen helposti saatavilla olevaa apua on kunnissa aivan liian vähän. Usein ihmiset joutuvat odottamaan apua, ja tänä aikana ongelmat yleensä vain pahenevat ja monimutkaistuvat. Olisi kaikkien edun mukaista, että ihmiset saisivat varhain ja ilman kynnystä riittävää apua.

Mistä apua voi hakea?

– Kunnan palveluista terveyskeskus on usein se, josta apua voi hakea. On myös tarjolla erilaisia auttavia puhelimia. Esimerkiksi naisille on Naisten linja ja miehille Isäluuri. Mieli ry:n kriisipuhelin toimii ympäri vuorokauden. Näistä saa ensilinjan apua ja ehkä rohkeutta hakea varsinaista apua sen jälkeen muista palveluista.

Lue seuraavaksi:

Lapsen surmaaja on Suomessa useimmiten oma äiti – Vantaalla nuori äiti vangittiin epäiltynä kaksivuotiaan lapsensa murhasta

Miksi mies tappaa läheisensä? Kolmessa kuukaudessa 6 naista ja 3 lasta on kuollut lähisuhdeväkivaltaan – surmia ennakoivat tunnetut varoitusmerkit (23.1.2019)

Repoveden kansallispuistossa tehtiin viime vuonna uusi kävijäennätys.

Kouvolan ja Mäntyharjun alueella sijaitsevaan kansallispuistossa oli yli 233 000 käyntiä, mikä on 84 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Koko maassa kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat 23 prosenttia edellisvuodesta. Suomen kansallispuistoissa käytiin viime vuonna lähes neljä miljoonaa kertaa.

Suomessa on kaikkiaan 40 kansallispuistoa. Viime vuonna Suomen suosituimmat kansallispuistot olivat Metsähallituksen tuoreimman tilaston mukaan Pallas-Yllätunturi (563 100 kävijää), Urho Kekkonen (372 300 kävijää), Nuuksio (367 500 kävijää), Koli (236 000 kävijää) ja Oulanka (235 800 kävijää). Repovesi oli kuudenneksi suosituin.

Repovedelle retkeilijöitä houkutteli muun muassa kansallispuiston uusi silta.

– Ehkä siellä oli vähän sellaista patoutunutta mielenkiintoa ja kysyntää Repoveteen liittyen. Osa ihmisistä halusi varmasti tulla katsomaan uutta siltaa ja millainen siitä on tullut, puistonjohtaja Matti Hovi Metsähallituksesta sanoo.

Lue lisää: Uuden sillan saanut kansallispuisto nousi jättisuosioon – retkeilijöitä ohjataan nyt Repoveden ulkopuolisille reiteille

Kymmenen metrin korkeudessa Lapinsalmen vesistön yli kulkenut riippusilta hajosi heinäkuussa 2018, kun riippusillan kiinnityksessä käytetty ankkuritanko petti. Kävijämäärät Repovedellä lähtivät laskuun, kun Lapinsalmen riippusilta sortui.

Uusi silta valmistui marraskuussa 2019.

Parkkialueet tukossa

Repoveden suuri kävijämäärä näkyi kansallispuiston parkkipaikoilla, jotka ruuhkautuivat.

Suurin osa retkeilijöistä saapuu kansallispuistoon Lapinsalmen sisääntulosta. Pysäköintialue on ollut riittämätön ja puistonjohtajan Matti Hovin mukaan välillä aivan tukossa.

– Välillä tienvarretkin ovat olleet täynnä autoja. Asiakasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että pelastustie pystytään pitämään aina avoinna. Näin ei ole aina ollut, ja sekin on ollut välillä tukossa.

Pysäköintialuetta aiotaankin tänä vuonna laajentaa. Siihen Metsähallituksella on käytettävissä 100 000 euroa.

Laajennustyön suunnitelmia pitää Hovin mukaan vielä täsmentää ja urakka kilpailuttaa.

– Jos suinkin pääsisimme töihin jo kevätpuolella ennen kuin kesän sesonki alkaa, niin saisimme ongelmasta suuren osan hoidettua.

Mikäli koko summa ei mene pysäköintialueen laajennukseen, käytetään loput runkotien parannukseen.

Taukopaikoilla ruuhkaa

Koronapandemia lisäsi viime vuonna kaiken kaikkiaan kotimaan matkailua ja luonnossa liikkumista.

Repoveden kansallispuisto on puistonjohtaja Matti Hovin sanoin monille lähikohde.

– Se on kohteena helposti saavutettavissa. Lähialueella asuu aika paljon ihmisiä.

Pysäköinnin lisäksi toinen pullonkaula on Hovin mukaan taukopaikoilla, jotka saattavat ruuhkautua kävijämäärien kasvaessa varsinkin kesäviikonloppuina.

– Nämä voivat aiheuttaa retkeilijöissä tunnetta, että kanssaretkeilijöitä on vähän liikaa, ainakin tiettyihin aikoihin tietyissä paikoissa.

Keväästä syksyyn Repovedellä kiersi kaksi valvojaa. He olivat alueella etenkin iltaisin ja viikonloppuisin ja opastivat retkeilijöitä esimerkiksi retkietiketin ja järjestyssääntöjen noudattamisessa.

Hovin mukaan pääsääntöisesti retkeilijät käyttäytyvät moitteettomasti, mutta suureen joukkoon mahtuu aina myös niitä, jotka eivät ole ehkä perehtyneet retkeilykulttuuriin ja sääntöihin.

– Sitten tapahtuu muun muassa nuotion tekemistä luvattomiin paikkoihin, jonkun verran ehkä koirien irti pitämistä ja roskaamista voi esiintyä myös silloin tällöin tietyissä paikoissa.

Valvonta jatkunee myös tänä vuonna.

– Joko oma henkilöstö, jota tulee olemaan ehkä vähän enemmän kuin aikaisemmin, tekee osan valvonnasta. Mutta täydennettävänä työnä ostetaan samaan tapaan kuin viime vuonna.

Repoveden kansallispuiston suosio näkyi myös siinä, että kansallispuiston nettisivut olivat viime vuonna Suomen kansallispuistoista suosituimmat.

Lue lisää:

Kansallispuiston pysäköinti ruuhkautui ja pelastustie meni tukkoon – nyt parkkipaikka saa laajennuksen

Kansallispuiston sortuneen sillan tilalle tulee järeä terässilta, joka kestää isotkin ihmismassat – Repoveden uusi riippusilta ei heilu