Psykoterapiakeskus Vastaamon uusi toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi on eronnut yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan tehtävästä. Pirttijärvi vahvistaa eronsa Yle Uutisille.

Pirttijärvi aloitti tehtävässään viime marraskuussa. Tieto terapiapalveluja tarjoavan yrityksen laajasta tietomurrosta oli tullut julkisuuteen lokakuussa.

Vastaamon yhtiökokous on kutsuttu koolle torstaiksi. Yhtiön hallitus selvitti yhtiökokousta varten vaihtoehtoisia malleja liiketoiminnan jatkamiselle ja erosi tämän sovitun työn jälkeen, yhtiö tiedotti jo 9.1.2021.

Asiasta tiedotettiin välittömästi myös henkilöstölle.

Asiakastyö ja liiketoiminta ovat jatkuneet yhtiön mukaan normaalisti.

Vastaamon ja sen asiakkaiden joutuminen tietomurron ja kiristyksen kohteeksi on rasittanut Vastaamon taloutta merkittävästi. Vastaamon taloudellinen ahdinko johtuu erityisesti suurista kertaluontoisista kulueristä, jotka liittyvät tietomurron ja siihen johtaneiden syiden selvittämiseen ja tietoturvan vahvistamiseen, sekä tuen ja hyvitysten tarjoamiseen uhreille.

Pirttijärvi on aiemmin toiminut hoivayhtiö Esperi Caren varatoimitusjohtajana. Toissa vuonna hoivakriisin aikana Pirttijärvi toimi Esperin virkaa tekevänä toimitusjohtajana.

Viime viikolla tuli tietoon, että Kela purkaa lääkinnällistä kuntoutuksia koskevia sopimuksia Vastaamon kanssa. Syynä on, että Kelan tekemän tarkastuksen mukaan osa Vastaamon terapeuteista ei täytä niitä vaatimuksia, jotka terapeuteille on asetettu vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapian kilpailutuksessa.

Pirttijärven erosta uutisoi ensimmäisenä MTV Uutiset.

Lue lisää:

Täältä kaikki uutiset psykoterapiakeskus Vastaamosta

Helsingin Vallilassa sijaitsevassa trooppisessa matelija- ja liskotalossa on tapahtunut kansainvälisen tiedeyhteisön hartaasti odottama ihme. Mustavesivaraani tuotti neitseelliseti munan, josta kuoriutui elävä poikanen.

Laji on hyvin harvinainen, ja sen lisääntyminen ylipäänsä eläintarhassa on poikkeuksellista – suvuttomasta lisääntymisestä puhumattakaan.

– Tämä on maailman ainoa suvuttomasti syntynyt vesivaraaneihin kuuluvan ryhmän varaanin poikanen, kertoo Tropicarion eläintenhoitaja Jarmo Lanki ylpeänä.

Tutkijat ovat odottaneet neitseellistä lisääntymistä tapahtuvaksi, ja nyt eläintieteilijät ympäri Eurooppaa ovat olleet Tropicarioon yhteydessä.

Poikasesta ei ole vielä otettu dna- tai verinäytteitä ällistyttävän uutisen vahvistamiseksi. Varaaniemo on kuitenkin ollut yksineläjä viimeiset kymmenen vuotta, eikä sillä siten ole ollut mahdollisuutta paritteluun.

Epäilijöitäkin on kuitenkin riittänyt.

– On joitain väitteitä, että varaanit pystyisivät säilömään sukusoluja. Mutta mitä niille emon tuottamalle parille sadalle munalle on tässä välissä tapahtunut, mihin sukusoluja ei ole käytetty. Ja missä emo olisi säilönyt sukusoluja kymmenen vuoden ajan, eläintenhoitaja Lanki spekuloi.

Se tiedetään, että eräät petoeläimet voivat viivyttää synnytystä parilla kuukaudella tarvittaessa – mutta ei millään kymmenellä vuodella.

• Poikanen oli liian nopea liikkeissään, joten kuvaan sitä ei saanut, mutta Yle Helsingin Instagramista voit katsoa videon historiallisesta otuksesta.

Tropicarion emovaraani kasvoi poikasena koiraan kanssa samassa terraariossa, mutta ennen murrosikää varaanit erotettiin toisistaan. Näin menetellään muissakin eläintarhoissa. Nämä liskot ovat nimittäin sen verran äkkipikaisia, että käyvät herkästi lajitoveriensa kimppuun.

Täysikasvuinen varaani saattaisi suutuspäissään pistää kumppanin poskeensa.

Kolmen vuoden takaisen tapahtuman jälkeen ihmettä on osattu odottaa

Kolmisen vuotta sitten Tropicariossa sattui edellisen kerran tapaus, jossa sama emo synnytti suvuttomasti poikasen. Se oli kuitenkin keskonen, eikä selvinnyt pitkään.

– Nyt syntynyt poikanen vaikuttaa jämäkältä, se syö hyvin ja on kasvanut jo paljon.

Suvuttomasti syntyvät liskopoikaset ovat tavallisesti yksinomaan koiraita. Tropicariossa ei ole hätäilty nyt syntyneen mustavesivaraanin sukupuolen määrittelyssä, vaan sen annetaan kasvaa rauhassa omaksi itsekseen.

Nimi pikkuvaraanilta vielä puuttuu, ja Tropicario on kiinnostunut yleisön ehdotuksista. Poikaselle rakennetaan jo kiireen vilkkaa oma terraariota Vallilan matelijoiden ja liskojen eläintaloon.

Täysikasvuisena poikasesta voi tulla jopa kolmen metrin pituinen ja 60-kiloinen jättiläinen, joka voi eläintarhassa elää helposti yli parikymppiseksi.

Sampo Nevalainen istuu autossaan oululaisen sairaalan parkkipaikalla ja odottaa. Välillä autoa pitää käyttää käynnissä, sillä ulkona on pakkanen. Kun kännykkä viimein soi, Nevalainen saa nähdä puhelimensa näytöltä, kuinka hänen tulevan lapsensa sydän sykkii.

On joulukuu, ja Nevalaisen raskaana oleva puoliso Mira Heiskanen on käymässä neuvolassa ensimmäisessä ultraäänessä. Oulun tiukkojen koronarajoitusten vuoksi isät eivät saa tulla mukaan.

Puhelimen näytöltä näkyy ultraäänilaitteen monitori ja siellä kasvava ja terve sikiö. Tunne on sykähdyttävä myös kylmenevässä autossa, mutta mieluiten Nevalainen olisi ollut ainutkertaisessa tilanteessa puolisonsa rinnalla ja tukena.

– Puhelinkuva oli tyhjää parempi, mutta kaiken muun neuvolasta saadun tiedon vastaanottaminen jäi yksin Miran vastuulle.

Isien ja saattajien neuvoloissa käyntiä rajoitettiin Oulussa marras-joulukuun vaihteesta lähtien, kun kaupunki siirtyi parissa päivässä koronan leviämisvaiheeseen. Oulussa isät saivat olla mukana vain ensimmäisellä raskausajan käynnillä. Esimerkiksi Helsingissä ja Turussa vastaavia rajoituksia ei ollut samaan aikaan voimassa, vaikka niissä koronatilanne oli samanlainen.

Neuvolaan äidin sijasta isä?

Perusteena Oulun voimakkaille koronarajoituksille olivat koronatilanteen nopea paheneminen ja henkilökunnan suojaaminen, sanoo tartuntatautilääkäri Jarkko Huusko.

– Ei haluttu, että neuvoloissa on kovin paljoa väkeä liikkeellä.

Huuskon mukaan neuvoloiden rajoituksista tuli kaupungille paljon palautetta, ja niitä päätettiin purkaa viime viikolla, samalla kun Oulun koronatilanne hieman helpotti. Ultraääneen puolisot eivät edelleenkään pääse mukaan.

Sampo Nevalaiselta ehti jäädä väliin ultraäänen lisäksi väliin myös neuvolan lääkäriaika. Nyt hän jännittää, pääseekö hän mukaan seuraavalle neuvolakäynnille vai ehtivätkö rajoitukset jälleen muuttua sitä ennen.

Nevalainen kokee, että ilman neuvolakäyntejä häneltä jää saamatta paljon vanhemmuuteen valmentavaa tietoa.

– Vanhemmiksi tulleet kaverit sanoivat, että neuvolasta saa sen tiedon, mitä kullakin hetkellä tarvitsee, ja sieltä myös osataan neuvoa oikean tiedon äärelle.

Kätilöksi opiskellut Mira Heiskanen sanoo, että lähettäisi neuvolakäynneille jopa mieluummin puolisonsa kuin itsensä, jos se vain olisi mahdollista.

– Neuvolassa käyminen on iso ja tärkeä kokemus, joka sitouttaa isää tulevaan lapseen ja konkretisoi vauvan tuloa. Raskausaikana monella isällä voi olla vähän epätodellinen olo, kun vauvaa ei vielä ole.

Perhekeskeisyys romukoppaan

Oulun lisäksi vastaavia puolisoita koskevia rajoituksia on ollut koronapandemian aikana voimassa muissakin kunnissa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen.

Hänen mukaansa rajoitusten sijaan neuvoloiden tulisi tarjota palveluitaan aikaisempaa enemmän, sillä koronatilanteen vuoksi perheiden avun tarve on lisääntynyt.

Kunnat voisivat pidentää neuvoloiden aukioloaikaa, jolloin odotustiloissa olisi yhtä aikaa normaalia vähemmän ihmisiä. Myös vastaanottoaikoja tulisi lisätä, Hakulinen sanoo.

Isällä on samanlainen oikeus neuvolan palveluihin kuin äidillä. Näyttää kuitenkin siltä, että isän roolia neuvolassa ei edelleenkään aina hahmoteta.

– Isät tarvitsevat tukea vanhemmuuteen ja isäksi kasvamiseen. Isän tuella on myös iso merkitys puolison hyvinvointiin.

Isien sulkeminen pois neuvoloista on paluu vuosikymmenten takaiseen aikaan. Perhekeskeisyys kirjattiin kansanterveyslakiin vuonna 1972, ja perheiden laajat terveystarkastukset aloitettiin vuonna 2011.

Sampo Nevalainen toivoo, ettei hyvä kehitys muutu korona-ajan vuoksi. Ettei palattaisi takaisin aikaan, jolloin isä oli lähinnä taloudellisen turvan antaja ja äiti huolehti muusta.

– Haluaisin, että annettaisiin tarvittavat eväät meille, jotka haluamme olla vanhempia heti siitä päivästä lähtien kun lapsi syntyy.

Tasa-arvolle takapakkia

Sampo Nevalainen ja Mira Heiskanen ottivat Oulun rajoitusten vuoksi yhteyttä myös tasa-arvovaltuutettuun. Asialle ei kuitenkaan pystytty tekemään mitään, sillä tartuntatautilaki menee tasa-arvolain edelle.

Kunnissa tartuntatautilakia myös tulkitaan eri tavoin. Nevalaisen mukaan rajoitukset olisi helpompi hyväksyä, jos ne olisivat kaikkialla samat.

Pariskunta katsoo, että neuvolakäynnit olisi voitu hoitaa turvallisesti suojamaskia käyttäen ja käsihygieniasta huolehtien.

– Tulemme samasta taloudesta, joten eiköhän meillä ole samat pöpöt molemmilla. Terveenä sinne täytyy mennä joka tapauksessa, Heiskanen sanoo.

THL:n Tuovi Hakulinen on huolissaan myös rajoitusten pitkäaikaisista vaikutuksista. Isien asiointi neuvolapalveluissa on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Rajoitusten vuoksi suunta voi kuitenkin muuttua.

– Isät eivät opi käymään neuvoissa lastensa kanssa, jos eivät pääse sinne puolisonsa kanssa raskausaikana.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 27. tammikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Syntyneiden vauvojen määrä kääntyi koronavuonna nousuun – Natalien, Eetun ja 46 450 muun vauvan ensimmäinen vuosi jää aikakirjoihin kummallisuutena

THL: Koronakevät supisti voimakkaasti neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluita

Isät sivuutetaan neuvolassa – masennusoireet jäävät piiloon

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomen saama avustussumma EU:n elpymisrahastosta voi pienentyä vielä entisestään. Toisaalta summa voi Vanhasen mukaan myös kasvaa.

– Saattaa se vielä pudota. Ehkä joillakin sadoilla miljoonilla. Saattaa se myös kasvaa, Vanhanen sanoi tänään tiistaina A-studiossa.

Vanhasen mukaan 30 prosenttia EU:lta saatavasta rahasta jaetaan vuosien 2020–2021 talouskehityksen perusteella, joten lopullinen määrä selviää vasta kesällä 2022.

Viime viikolla kävi ilmi, että tällä hetkellä Suomen arvioidut saatavat EU:n elpymisrahastosta ovat noin puoli miljardia pienemmät kuin viime kesänä ajateltiin, koska Suomen talous on selvinnyt koronaepidemiasta odotettua pienemmin vaurioin. Suomen arvioitu maksuosuus on kuitenkin ennallaan.

– Voi sanoa, että onneksi meidän talouden lasku oli paljon paljon maltillisempi kuin vielä kesällä pelättiin ja sen tähden tämä summa myös putoaa, Vanhanen jatkoi.

EU-pakettia vastustavan perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan tilanne kuulostaa aina vaan surkeammalta.

– Suomi taitaa todennäköisesti olla tässä koko EU:n suurin häviäjämaa, Tavio totesi.

Vanhanen huomautti, että Suomi ei ole ainoa nettomaksaja.

– Komission tuoreimman arvion mukaan siellä on seitsemän vaurasta maata, jotka saavat vielä vähemmän kuin Suomi suhteessa, Vanhanen korjasi Taviota.

Ministeri huomautti, että EU:ssa periaate rahankäytössä on ollut, että vauraammat maat maksavat enemmän ja köyhemmät maat saavat enemmän.

Vanhanen myös huomautti, että Suomi onnistui heinäkuussa neuvottelemaan EU:n rahoituskehykseen keskimääräistä pienemmät korotukset maksuosuuksiinsa. Vanhasen mukaan Suomen korotukset ovat kolmanneksi vähiten koko EU:ssa.

Ville Tavio oli huolissaan EU:n muuttumisesta liittovaltioksi, kun nyt otetaan yhteistä velkaa. Tavion mukaan EU myös rikkoo omia perussopimuksiaan muodostamalla tulonsiirtounionin.

Lue myös:

EU vyöryy joukkovelkakirjojen markkinoille tänä vuonna – Nyt ovat ratkaisevat viikot elpymisrahojen kohdentamisessa

Helsingin Helmeri on yksi Vallilan Konepajan uuden asuinalueen vastavalmistuneista kerrostaloista.

Kerrostalossa on myytävänä esimerkiksi 56,5 neliön yksiö/kaksio kymmenennestä kerroksesta ilman saunaa. Velaton hinta, jossa mukana on myös vuokratontin lunastus, on lähemmäs 514 000 euroa.

Asunnon neliöhinta on vähän yli 9 000 euroa neliöltä, mikä on Konepajan alueen asuntojen keskitasoa. Kalleimmat neliöhinnat ovat 11 000 euron tienoilla.

Syrjäseudusta eliittiasuinalueeksi

Vallilan makasiinit ja konepaja-alue on vanha Valtion rautateiden ja sittemmin VR-yhtymän konepaja ja ratapiha, jossa valmistettiin vetureita ja junavaunuja 1900-luvun alusta vuoteen 2001 asti.

Alla olevaa kuvaa liu'uttamalla näet, miten Konepajan alue on muuttunut vuodesta 1976 vuoteen 2021.

Vuosina 2004–2005 syrjäinen alue koki täydellisen muutoksen, kun rakennusliike YIT alkoi rakentaa alueelle uutta Konepajan asuinaluetta.

Rakentamista on nyt kestänyt noin 16 vuotta. Alueelle on valmistunut noin 1500 asuntoa. Kesken on enää Helsingin Teodor, joka valmistuu maaliskuussa.

Konepajan alueen asunnot ovat käyneet hyvin kaupaksi, sillä myymättä on enää parikymmentä asuntoa.

Tutkijatohtori Johanna Lilius Aalto-yliopistosta pitää Konepajan aluetta Helsingissä erityisenä muun muassa vahvan kaupallistamisen takia.

– Konepajan alue on Suomessa ensimmäisiä esimerkkejä asuinaluebrändäyksestä, sanoo Lilius

Konepajan alueelle on alusta pitäen luotu laadukkaan asuinympäristön imagoa, jonka asunnoista lähes kaikki ovat rahakkaita omistusasuntoja.

Ainoa poikkeus on Aleksis Kiven kadun puolelle vuonna 2008 valmistunut kerrostalo, jossa on 60–70 vuokra-asuntoa.

– Tähän ratkaisuun päädyttiin aikanaan lähinnä tuolloin vallinneen huonon markkina- ja suhdannetilanteen takia, sanoo YIT:n toimialajohtaja Harri Isoviita.

Katso minuutin video siitä, miten VR:n konepaja muuttui kalliiksi asuinalueeksi.

Tutkija: "Hyvinvointi kasautuu Helsingissä"

Tutkijatohtori Liliuksen mielestä Konepajan asuntoalue on hyvä esimerkki gentrifikaatiosta pääkaupunkiseudulla. Sillä tarkoitetaan asuinalueen arvostuksen nousua. Tästä pitäisi käydä enemmän yhteiskunnallista keskustelua, sanoo Lilius.

– Yksi hyöty tästä olisi se, että keskustelu gentrifikaatiosta tekee näkyväksi sen, että kaupunkirakenne on murroksessa, sanoo Lilius.

Suomessa on ollut perinteisesti vahva hyvinvointijärjestelmä, joka on tasannut tuloeroja ja mahdollisuuksia asunnon hankkimiseen.

– Ei ole ehkä ajateltu, että voisi olla alueita, jotka tuotetaan nimenomaan parempituloisille, sanoo Lilius.

Yhteiskuntatutkimuksessa on keskitty paljolti huonovointisuuteen ja sen kasautumiseen, mikä on ollut Liliuksen mielestä ihan perusteltua.

– Toisaalta tosiasia on, että myös hyvinvointi kasaantuu Helsingissä, sanoo Lilius.

Liliuksen mielestä huonovointisuuden ja huono-osaisuuden kasaantumista on pohdittu erilaisissa tutkimuksissa paljon, mutta vähemmälle on jäänyt se, mitä hyvinvoinnin kasautuminen tarkoittaa.

– Pitäisi pohtia enemmän sitä, kenen kannalta hyvinvointisuuden kasautuminen on hyvä asia, ja voiko siihen liittyä mahdollisesti jotain negatiivista, sanoo Lililus.

Konepajan aluetta Lilius pitää kiinnostavana alueena, koska alueelta ei juurikaan löydy voittoa tavoittelematonta vuokra-asumista kuten monella muulla Helsingin asuinalueella

– Jos Helsingin kaupungin tavoitteena on väestön sosiaalinen sekoittaminen eri yhteiskuntaluokkien kesken, niin se voi olla Konepajan alueella aika haastavaa jo ihan asuntojen hintojen takia.

Tyytyväinen asukas: "Menossa on jo neljäs asunto Konepajasta"

Kari Nyholm muutti avovaimonsa kanssa Konepajan alueelle jo yli kymmenen vuotta sitten.

Vuosien saatossa perheeseen on syntynyt useampi lapsi, ja vaatimukset asunnon koon suhteen ovat kasvaneet. Perheen asuinalue on pysynyt kuitenkin samana.

– Onneksi tästä löytyi aikanaan vielä vähän isompia asuntoja, että voitiin jäädä alueelle, sanoo Nyholm.

Nykyisessä asunnossaan Nyholmin perhe on asunut kolme vuotta.

– Hyvin ollaan viihdytty. Menossa on jo neljäs asunto Konepajasta, sanoo Nyholm.

Nyholmin mielestä alueessa on hyvää se, että asukkaiden kesken on alkanut ilmetä tiivistä yhteisöllisyyttä.

– Meillä on muun muassa suhteellisen aktiivisessa käytössä olevat asukaspalstat sosiaalisessa mediassa.

Alue ei ole Nyholmin mielestä kadottanut ratapihan identiteettiään.

– Identiteetti näkyy arkkitehtuurissa ja joissain pienissä yksityiskohdissa, kuten Teollisuuskadun puolella olevissa talon seinissä, joissa muistutetaan vetureista, toteaa Nyholm.

Vastaava työnjohtaja: "Haikein mielin tästä lähtee seuraaviin haasteisiin"

Heikki Siren on toiminut viimeiset neljä vuotta Konepajan rakennustyömaan vastaavana työnjohtajana. Konepajalla työsarkaa on jäljellä enää pari kuukautta, kun kohde on täysin luovutuskunnossa.

– Hienoa aluetta päästy rakentamaan. Haikein mielin tästä lähtee seuraaviin haasteisiin, sanoo Siren.

Haikeudella hyvää työmaata tulee muistelemaan myös alusta asti mukana ollut rakennusmies Ari Satko.

– Kyllä tästä paljon hienoja muistoja tulee. Tässä on moni työkaveri jäänyt eläkkeelle, ja monet 50- ja 60-vuotiskakkukahvit on täällä nautittu. Kyllä tämä on ollut kaiken kaikkiaan upea työmaa, muistelee Satko.

Satkon mukaan Konepajan alueen rakentamisen aikana moni asia on ehtinyt rakennusalalla muuttua. Alalle on tullut tänä aikana vahvasti muun muassa ulkomaalainen työvoima.

– Tällekin työmaalle työvoimaa on tullut eri puolilta maailmaa. Perusporukka on kuitenkin säilynyt ihan suomalaisina, Satko sanoo.

Konepajalla työt ovat jatkuneet 16 vuotta keskeytyksettä, vaikka matkan varrella on ollut vastoinkäymisiä ja rakennusalan suhdannevaihteluita. Yhtenä syynä tähän on ollut hyvän työporukan lisäksi ennakkosuunnittelu, sanoo vastaava työnjohtaja Siren.

– Kaikki lähtee oikeastaan suunnittelupöydältä. Ehkä kaikista tärkeintä on ennakoida asioita riittävän ajoissa, sanoo Siren.

Millaiseen asumiseen alle 40-vuotiailla on jatkossa varaa?

Monessa Euroopan kaupungissa asuntojen hintojen nousu on ollut jo vuosia nopeasti paheneva ongelma.

Tutkijatohtori Lilius mainitsee esimerkkinä Englannin, jos on otettu käyttöön tähän liittyen erityinen termi "Generation rent". Käytännössä termillä viitataan alle 40-vuotiaisiin, joilla ei ole mahdollisuuksia päästä kiinni omistusasumiseen, koska heillä ei ole tukena perhettä tai perintöä.

– Voidaan ajatella, että tulotaso ei niinkään eriytä meitä, vaan se, millaiseen asumiseen ollaan päästy kiinni. Ja myös se, miten taustamme vaikuttaa siihen, millaiseen asumiseen pääsemme kiinni, Lilius sanoo.

Asuntojen hinnat ovat karkaamassa keskituloisten ulottumattomiin myös Helsingissä.

Liliuksen mukaan tämä johtaa siihen, että ei ole muuta mahdollisuutta kuin asua vuokralla. Vuokrien hinnat taas pysyvät korkealla, koska kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pulaa.

Liliuksen mukaan Euroopassa käydään jo keskustelua siitä, pitäisikö markkinoille tuoda jonkinlaista vuokrasääntelyä.

– Joissakin Euroopan kaupungeissa on vuokrasääntelyä, ja joissakin pohditaan taas vakavasti sen käyttöön ottamista, sanoo Lilius.

Suomessa vuokrasääntelystä luovuttiin yleisellä tasolla 1990-luvun alussa, mutta sen jälkeenkin esimerkiksi aravarahoitteiset vuokra-asunnot ovat olleet vuokrasääntelyn piirissä.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kehitys johtamassa vääjäämättömästi yhteiskuntaluokkaerojen kasvamiseen.

Tutkijatohtori Lilius Aalto-yliopistosta on huolissaan ennen kaikkea siitä, millaiseen asumiseen nuorilla on tulevaisuudessa varaa.

– Tulevaisuudessa meillä on todennäköisesti entistä pienempi joukko niitä nuoria, jotka pääsevät kiinni omistusasumiseen. Yhä useampi nuori ei voi valita asumistaan samalla tavalla kuin edelliset sukupolvet ovat voineet valita, sanoo Lilius.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.

Aiheesta muualla:

Takaisin Pasilaan -podcast: Talon ostaminen pullonpalautusrahoilla? Näin se onnistuu!

Ensiasunnon ostajien määrä vähenee, sijoittajat vievät parhaat päältä – Insinööri: "Moni mun kaveri ei enää edes haaveile omistusasunnosta"

Selvitys: Vuokra-asuminen Suomessa Euroopan kalleinta, monella kohtuuttomat menot – Maarit Kataisen 866 euron vuokra vie valtaosan tuloista

Yli 150 ihmistä on saanut syytteet Yhdysvalloissa tammikuun kuudennen päivän kongressin mellakoihin liittyen, kertoo uutistoimisto AFP.

Tutkimukset on aloitettu yli 400 ihmisen kohdalla, kertoo Washingtonin virkaa tekevä yleinen syyttäjä Michael Sherwin. Kongressin vallanneiden ihmisten tunnistamisessa käytetään hyväksi muun muassa lukuisia mellakoista julkaistuja videoita ja sosiaalisen median tallenteita. Lisäksi käytössä on paljon yleisövihjeitä.

– Lista tutkittavista tapauksista kasvaa koko ajan, Sherwin sanoo.

Suuri osa alkuperäisistä syytteistä oli pienempiä rikoksia, kuten laittomia tunkeutumisia kongressiin, mutta Sherwinin mukaan monet 150 syytteen saaneesta kohtaa nyt myös törkeän rikoksen syytteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi poliisin pahoinpitely ja liittovaltion toiminnan häiritseminen. Sadat mellakoitsijat estivät hetkellisesti kongressia vahvistamasta Joe Bidenin presidenttiyden vahvistamista.

Törkeän rikoksen täyttämistä syytteistä voi seurata viidestä kahteenkymmeneen vuotta vankeutta. Tutkimuksia on käynnissä myös salaliittoon ja kapinaan yllyttämisen suhteen. Näistäkin rikoksista voi seurata jopa 20 vuoden tuomio. Tähän mennessä kolmea ihmistä syytetään näistä rikoksista.

Sherwinin mukaan nämä syytteet ovat tärkeitä, sillä ne osoittavat, että aseistetut joukot olivat aktiivisesti mukana kongressin hyökkäyksen suunnittelussa.

Liittovaltion poliisin FBI:n tutkimuksia johtavan Steven D'Antuonon mukaan henkilöä tai henkilöitä, jotka toivat kaksi putkipommia kongressiin, etsitään edelleen.

FBI on luvannut 75 000 dollarin vihjepalkkion pommeihin liittyen, kertoo CNN.

D'Antuonon mukaan tammikuun kuudennen päivän tutkimukset ovat yhdet suurimmista, mitä FBI on koskaan tehnyt. Yleisövihjeitä on tullut yli 200 000.

– Tämä tapaus on haastava, monimutkainen ja suuri, hän sanoi.

Kongressin poliisipäällikkö pyysi anteeksi

Kongressin poliisin virkaa tekevä päällikkö Yogananda D. Pittman oli tiistaina edustajainhuoneen kuultavana. New York Timesin mukaan hän pyysi anteeksi poliisin epäonnistumista kongressin valtaukseen liittyen. Pittman ei ollut päällikkönä, kun valtaus tapahtui.

Pittmanin mukaan poliisi tiesi "vakavasta väkivallan uhasta, mutta ei onnistunut tekemään tarvittavia toimenpiteitä sen estämiseksi". Poliisipäällikön mukaan kyse oli terrori-iskusta.

Pittmanin mukaan kongressin poliisin senhetkinen päällikkö Steven Sund oli pyytänyt kaksi päivää ennen mellakoita kongressin poliisin hallitusta julistamaan hätätilan ja pyytämään kansalliskaartin apua, mutta hallitus ei ollut tähän suostunut.

Poliisin hallitus oli kuitenkin kehottanut Sundia ottamaan yhteyden kansalliskaartiin määritelläkseen, kuinka monta sotilasta oli mahdollista lähettää kongressiin lyhyellä varoitusajalla. Tämän Sund oli myös tehnyt.

Pittman sanoi New York Timesin haltuunsa saamassa lausunnossaan, että poliisilla olisi pitänyt olla paljon enemmän henkilöstöä paikalla, vaikka Washingtonin poliisi onnistuikin lähettämään satoja poliiseja apuun hyvin nopeassa ajassa. Lisäksi poliisien varustetaso oli Pittmanin mukaan huono.

Lue myös:

Trumpin virkarikossyyte kapinaan yllyttämisestä toimitettiin senaattiin – Lue vastaukset 10 keskeiseen kysymykseen oikeudenkäynnistä(25.1.)

Washington Post: Kymmenillä kongressin poliisin työntekijöillä todettu koronatartunta loppiaisen hyökkäyksen jälkeen(24.1.)

"Presidentti Trump kutsuu sinut Washingtoniin" – näin kongressiin tunkeutuneet ääriryhmät suunnittelivat valtausta netissä(8.1.)

Yli kolmannes Yhdysvaltain senaatin jäsenistä vastustaa entisen presidentin Donald Trumpin virkarikossyytettä.

Senaatissa järjestettiin republikaanisenaattori Rand Paulin aloitteesta tiistai-iltana Suomen aikaa äänestys, jossa yhteensä 45 republikaanisenaattoria vaati virkarikossyytteen hylkäämistä perustuslain vastaisena. Demokraattijohtoinen senaatti esti republikaanien yrityksen peruuttaa Trumpin oikeudenkäynti äänin 55–45. Republikaanisenaattoreista vain viisi liittyi demokraattien rintamaan. Esimerkiksi senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell oli vaatimassa virkarikossyytteen hylkäämistä.

McConnell on sanonut, että hän ei aio vaatia oikeudenkäynnissä puoluekuria, vaan republikaanisenaattorit ovat vapaita äänestämään omantuntonsa mukaan.

Vaikka republikaanit eivät onnistuneet tyrmäämään oikeudenkäynnin järjestämistä, tiistain äänestys antaa osviittaa siitä, minkälaiset menestymismahdollisuudet virkarikossyytteellä on. Entisen presidentin tuomitsemiseen vaadittaisiin 17 republikaanisenaattorin tuki, jos kaikki 50 demokraattisenaattoria äänestää tuomitsemisen puolesta.

Senaattori Rand Paulin mukaan 45 senaattorin äänestyspäätös osoittaa, että Trumpin virkarikossyyte "on kuollut jo syntyessään".

Syytteen käsittely alkamassa helmikuun alussa

Trumpin virkarikossyyte koskee tammikuun 6. päivän tapahtumia. Entisen presidentin syytetään lietsoneen kannattajiaan hyökkäämään kongressitalolle. Hyökkäyksessä kuoli viisi ihmistä, ja uutistoimisto AFP:n mukaan jo yli 150 ihmistä on saanut mellakoihin liittyen syytteet.

Edustajainhuone asetti Trumpin virkarikossyytteeseen kapinaan kiihottamisesta. Syytteen käsittelyn on määrä alkaa senaatissa kahden viikon kuluttua.

Monet republikaanipuolueen edustajat ovat kritisoineet Trumpin roolia kongressihyökkäyksessä mutta suhtautuneet nihkeästi virkarikossyytteen eteenpäin viemiseen.

Lue myös:

Yli 150 ihmistä on saanut syytteet Yhdysvalloissa kongressin mellakoista – rikoksista voi seurata jopa 20 vuoden vankeustuomio

Trumpin virkarikossyyte kapinaan yllyttämisestä toimitettiin senaattiin – Lue vastaukset 10 keskeiseen kysymykseen oikeudenkäynnistä

Yhdysvaltain senaatti vahvisti tiistaina presidentti Joe Bidenin ehdokkaan Antony Blinkenin maan uudeksi ulkoministeriksi, kertoo uutistoimisto Reuters. Senaatin äänestystulos oli 78 ääntä puolesta ja 22 vastaan.

58-vuotias Blinken on pitkän linjan diplomaatti. Hän toimi ulkoministeriön kakkosmiehenä Barack Obaman hallinnossa.

Blinken on luvannut toimia läheisemmässä yhteistyössä Yhdysvaltain liittolaisten kanssa verrattuna Donald Trumpin hallintoon, jonka yksi iskulaiseista oli "America first", Yhdysvallat ensin.

Viime viikolla järjestetyssä senaatin kuulemisessa Blinken kertoi haluavansa elvyttää Yhdysvaltain vahingoittuneen diplomatian ja rakentaa yhtenäisen rintaman Venäjän, Kiinan ja Iranin tuomiin haasteisiin. Hän sai kiitosta sekä demokraattien että republikaanien leiristä.

Nettilehti Politico esitteli marraskuussa Blinkenin Bidenin valintana ulkoministeriksi. Lehti kertoo, että Blinkenillä on vahva usko transatlanttiseen yhteistyöhön ja pitkäaikaiset siteet Eurooppaan.

Lue lisää:

Yhdysvaltain ulkoministeriksi tulossa Bidenin pitkäaikainen tukija ja turvallisuuspolitiikan tuntija – aivan erityinen suhde Antony Blinkenillä on Ranskaan(23.11.20)

Vielä muutama vuosi takaperin Etelä-Pohjanmaan ajoharjoitteluradalla Jalasjärvellä riitti käyttäjiä viikon jokaisena arkipäivänä. Autokoulut toivat korttikokelaat ryhmissä suorittamaan pakollista liukkaan kelin ajoharjoittelua.

Heinäkuussa 2018 voimaan tulleen ajokorttiuudistuksen jälkeen kalenterissa on ollut tilaa.

– Ennen oli joka päivä töitä, nyt ei enää ole, toteaa Etelä-Pohjanmaan ajoharjoitteluradan toimistosta Ritva Seppälä, joka yhdessä yrittäjämiehensä Timo Seppälän kanssa on vastannut radan toiminnasta vuodesta 2009 saakka.

Jalasjärvellä rataa käyttää säännöllisesti enää muutama eteläpohjalainen autokoulu, lisäksi asiakkaina on oppilaitoksia. Toiminta ei ole nykyisillä asiakasmäärillä enää kannattavaa. Aika näyttää, miten kauan rataa on järkevää ylläpitää.

Tilanne harmittaa Seinäjoen Sedussa logistiikan lehtorina toimivaa Inkeri Ritamäkeä. Hän vannoo opetuksessa käytännön nimeen.

– Hyvin ollaan saatu aikoja tänne, pienelläkin varoajalla, mutta harmittaa kun ei käytetä enemmän.

Ei tutkintoa, vaan elämää varten

Tomi Risulahti 17, opiskelee Seinäjoella Sedussa yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi. Henkilöauton ajamiseen oikeuttava ajokortti on ollut taskussa nyt kuukauden päivät.

Luokkakavereita lukuunottamatta Tomin kaveripiiristä suurin osa on tyynyt liukkaan kelin harjoittelussa simulaattoriin. Tomilla on kokemusta molemmista.

– Niissä on huomattava ero. Kyllä itse ainakin tykkää enemmän tästä oikeasta radasta kuin simulaattorista. Simulaattorissa nyt saa jonkinlaisen perusteen, mutta ei sitä voi millään lailla verrata tähän oikeaan kokemukseen.

Samoilla linjoilla on logistiikan lehtori Inkeri Ritamäki.

– Kyllä simulaattori perusteet antaa, mutta se ei yksin riitä, tämä on mun mielipide. Kyllä vanhempien pitäisi ajatella sitä sitä kokemusta ja turvallisuutta minkä tämä rata antaa sitten myöhemmin elämää varten.

Kyselytutkimukseen vastanneet eivät vakuuttuneet simulaattorista

Ajokorttiuudistuksena tavoitteina oli muun muassa lisätä mahdollisuuksia ajokortin suorittamiseen ja alentaa hintaa. Näissä tavoitteissa on onnistuttu ja pääosin uudet kuljettajat ovat uudistukseen tyytyväisiä.

Asia käy ilmi Traficomin kesällä 2020 julkaisemasta kyselytutkimuksesta. Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään muun muassa uudistuksen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.

Kyselytutkimuksessa simulaattoriopetus nousi merkittäväksi teemaksi. Uudet kuljettajat eivät kokeneet sen vastaavan riittävän hyvin todellista liikennetilannetta, etenkään pimeällä ajon ja erityisesti liukkaan kelin ajon harjoituksissa.

Silti suurin osa valitsee simulaattoriopetuksen rataharjoittelun sijaan. Autokoulujen ja ratojen hinnoissa on vaihtelua, mutta ainakin Etelä-Pohjanmaalla hintaero on yrittäjien mukaan pieni.

– Ei voi olla hintakysymys, koska rata ei ole sen kalliimpi kuin simulaattorikaan, voi olla jopa päinvastoinkin, arvelee Ritva Seppälä Etelä-Pohjanmaan ajoharjoitteluradalta Jalasjärveltä.

Simulaattori on ekologinen vaihtoehto

Uudistus on pakottanut autokoulut uudistamaan toimintaansa. Se on ollut myös hyväksi, arvelee Liikenteen turvallisuuskouluttajat ry:n (Liitu) toiminnanjohtaja Sampsa Lindberg.

– Nyt kuluttajalle on annettu vapauksia hankkia ajotaitoa yksilöllisistä lähtökohdista.

Alan ammattilaisten valtakunnallisessa yhdistyksessä liputetaan simulaattoriopetuksen puolesta, mutta myös ajo- ja rataharjoittelua pidetään tärkeänä.

– Tämä on vähän hassu vastakkainasettelu hyvä rata ja paha simulaattori, vaikka liikenneturvallisuusalan tarkoituksena on tarjota myös moderneja vaihtoehtoja.

Hyvää simulaattoriopetuksessa on muun muassa se, että se on ekologinen tapa sisäistää ajamisen perusperiaatteita ja se tasaa paikkakuntakohtaisia eroja, muistuttaa Sampsa Lindberg. Lisäksi simulaattori opettaa ennakoimaan tilanteita joita ei normaalioloissa voida harjoitella.

– Pedagogisesti tai psykologisesti simulaattoriopetus ei eroa millään lailla radasta.

Sampsa Lindberg toivoo, että myös harjoitteluradoille löytyy tulevaisuudessakin käyttöä.

– Kyllä kattava ja laaja ajoharjoittelurataverkosto olisi ajotaidon osalta yksi hyvä tukielementti.

Uudistuksen vaikutukset liikenneturvallisuuteen selvityksessä

Ajokorttiuudistuksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen ei ole vielä tilastotietoa, mutta tutkimus on meneillään ja ensimmäisiä tuloksia odotetaan tulevana keväänä.

Traficomin kesällä 2020 julkaisemassa kyselytutkimuksessa uusille kuljettajille 62 % vastaajista kertoi selvinneensä ensimmäisestä ajovuodestaan kokonaan ilman vahinkoja ja rangaistuksia.

Silti osa ajo-opetuksen ammattilaisista pelkää uudistuksen näkyvän tilastoissa tulevaisuudessa ikävällä tavalla.

– Kyllähän me saadaan lukea näistä nuortenkin valitettavista onnettomuuksista. Mikä yhteys niillä on tähän uudistukseen? Toisaalta pitäisin kummallisena ettei niillä olisi mitään yhteyttä, pohtii logistiikan lehtori Inkeri Ritamäki.

Lue myös:

Ajoradalle vai simulaattoriin liukastelemaan? Ratojen kohtalonhetket käsillä kun ajokorttiuuditus vei asiakkaat

Suomessa voi saada ajokortin ajamatta liikennevaloista, mutta miten kauan? Kaupungistuminen uhkaa näivettää maaseudun ajo-opetuksen.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 22 saakka.

Vain välttämätön työmatkaliikenne sallitaan rajoilla

Hallitus ottaa tänään käyttöön uusia maahantulorajoituksia, joilla yritetään estää ärhäköiden koronavirusmuunnosten leviämistä Suomeen. Rajanylitysten määrät on tarkoitus painaa 30 päivän ajaksi mahdollisimman alas.

Rajojen yli sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenne. Rajoitukset otetaan käyttöön eri puolilla maata hieman eri aikaan – kokosimme listan muutoksista.

Kouluterveydenhuolto kuroo kiinni väliin jääneitä käyntejä

Kouluterveydenhuollon käyntien määrä romahti viime vuonna pandemian vuoksi. Tilannetta yritetään nyt paikata, mutta osa tarkastuksista jää väliin. Samaan aikaan joidenkin lasten ja nuorten tuen tarve on kasvanut.

Lähikuukausina kouluterveydenhoitajiakin saatetaan siirtää koronarokottajiksi.

Kongressimellakoista jaetaan syytteitä

Yli 150 ihmistä on saanut syytteet Yhdysvalloissa tammikuun kuudennen päivän kongressin mellakoihin liittyen, kertoo uutistoimisto AFP. Lista tutkittavista tapauksista kasvaa.

Kongressin virkaatekevän poliisipäällikön Yoganda D. Pittmanin mukaan poliisi tiesi "vakavasta väkivallan uhasta, mutta ei onnistunut tekemään tarvittavia toimenpiteitä sen estämiseksi".

Joe Biden elvyttää yritykset saada orjuuden vastustaja 20 dollarin seteliin

Yhdysvaltain uuden presidentin Joe Bidenin hallinto alkaa edistää suunnitelmaa orjuuden vastaisen aktivistin Harriet Tubmanin kuvan saamiseksi 20 dollarin seteliin. Tubman olisi Yhdysvaltain setelissä ensimmäinen mustan väestönosan edustaja ja samalla ensimmäinen nainen yli sataan vuoteen.

Hanke alkoi jo Barack Obaman presidenttikaudella, mutta Donald Trump jäädytti sen.

Autokoululaiset suosivat ajosimulaattoria, mutta kokemus ei ole realistinen

Enää vähemmistö autokoulun oppilaista suorittaa pakollisen liukkaan kelin harjoittelun ajoharjoitteluradalla. Vuodesta 2018 lähtien harjoittelun on voinut suorittaa vaihtoehtoisesti simulaattorissa.

Vaikka simulaattoriopetus on vaihtoehdoista suositumpi, uudet kuljettajat eivät Traficomin kyselytutkimuksen mukaan koe, että simulaatio vastaisi riittävästi todellista liikennetilannetta.

Lunta tulvillaan on keskiviikon talvisää

Lumisateita saadaan keskiviikkona monin paikoin. Iltapäivällä lunta sataa maan länsiosasta Etelä-Lappiin yltävällä alueella, mutta lumisateilta ei vältytyä myöskään idässä. Maan länsiosassa lumikertymä voi olla paikoin 10–15 senttiä. Etelässä ja idässä lämpötila on aluksi vielä nollan vaiheilla.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Satakunta on palaamassa koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen muutaman viikon perusvaiheen jälkeen.

Satasairaalan ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä kertoo, että alueellinen tartuntatautien torjunnan työryhmä toteaa todennäköisesti torstaina maakunnan olevan kiihtymisvaiheessa. Taustalla on erityisesti Rauman seudun heikentynyt koronatilanne.

Raumalla todettiin tiistaina peräti 19 uutta koronatartuntaa telakka-alueella toimivan alihankkijan työntekijöiden keskuudessa. Tauti on tullut telakalle todennäköisesti ulkomaantuliaisina.

Ilmaantuvuus kasvussa

Koronan ilmaantuvuus on Satakunnassa tällä hetkellä 19,5 tapausta 100 000:a asukasta kohti. Vaikka lukema on Suomen kolmanneksi alhaisin, tartuntojen määrä on selvässä kasvussa.

Satakunnassa todettiin viime viikolla 27 koronatartuntaa. Tapauksista kolmasosa oli peräisin ulkomailta. Tartuntojen lähde selvisi neljässä tapauksessa viidestä.

Koronaväsymystä vastaan taisteltava

Satasairaala korostaa, että väestön on noudatettava koronaa koskevia varotoimia ja hakeuduttava oireiden ilmetessä testeihin. Vain näin koronan leviämistä voidaan ehkäistä.

– Satakunnan rajalla Varsinais-Suomessa Laitilan ja Pyhärannan puolella todettu vaikeutunut tilanne heijastuu Satakuntaan, ja väestössä on nähtävissä merkkejä koronaväsymyksestä, Uusitalo-Seppälä sanoo.

Myös Rauman kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen on esittänyt huolensa siitä, että raumalaiset ovat vähentäneet maskien käyttöä ja lipsuvat turvavälien pitämisestä.

Satasairaalassa Porissa tilanne on onneksi vielä rauhallinen. Hoidossa oli tiistaina yksi potilas. Hänkään ei ollut teho-osastolla.

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta Satakunnassa tästä linkistä.

Kuuntele tästä uusimmat Ylen radiouutiset Satakunnasta

Lue täältä uusimmat Yle Uutiset Satakunnasta

Hallitus ottaa tänään käyttöön uusia maahantulorajoituksia, joilla yritetään estää ärhäkästi leviävien koronavirusmuunnosten leviämistä Suomeen.

Rajanylitysten määrät on tarkoitus painaa 30 päivän ajaksi mahdollisimman alas.

Keskiviikosta lähtien rajojen yli sallitaan vain välttämätön, esimerkiksi yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävä työmatkaliikenne.

Järjestelyt vaativat oman aikansa, ja muutokset otetaan käyttöön eri puolilla maata hieman eri aikaan.

Kokosimme tiedot eri puolille maata tulevista toimista.

Näin matkustaminen muuttuu pääkaupunkiseudulla

Keskiviikosta lähtien kaikissa kolmessa Helsingin satamassa, Vuosaaressa, Katajanokalla ja Länsisatamassa on laivojen liikennöintiaikoina toiminnassa koronatestauspiste. Kaikki laivalla satamaan saapuvat matkustajat ohjataan testausjonoon ennen rajatarkastuksia.

– Varustamoilta on saatu ennakkotietoja, joiden mukaan matkustajia olisi selvästi vähemmän kuin aiemmin. Olemme arvioineet HUSLABin kanssa, että meillä riittää yksi testauspiste satamaa kohti. Tarpeen mukaan tätä resurssia lisätään, sanoo Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.

Helsinki-Vantaan lentokentällä uudet maahantulorajoitukset eivät näy suurina muutoksina.

– Lentokentällä me testaamme, aivan kuten ennenkin, kaikki matkustajat, joilla ei ole negatiivista testitulosta, sanoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö.

Aronkydön mukaan Britanniasta ja Irlannista tulevat matkustajat ovat tarkemman seurannan kohteena, koska lentokentältä heidän yhteystietonsa lähetetään koti- tai oleskelukuntaan, jossa heidät testataan kolmen päivän päästä uudelleen.

Positiivisen testituloksen saaneille soitetaan tartuntatautiyksiköstä, ja heidän kontaktinsa pyritään jäljittämään. Näin pyritään selvittämään, mistä hän on voinut tartunnan saada.

Sekä satamassa että lentokentällä käytetään maahansaapuville matkustajille PCR-testiä, jonka tulos valmistuu noin vuorokaudessa.

Turku pyrkii aloittamaan iltalaivojen testauksen tänään

Turun satamassa on tarkoitus aloittaa iltalaivojen koronatestaus keskiviikosta eteenpäin.

Aamulaivojen ulkomailta tulevat matkustajat on testattu Turussa viime viikon lauantaista lähtien joka aamu.

Koronatestien tekeminen satamassa on työläämpää ja vaatii enemmän henkilöstöä kuin esimerkiksi testaus lentoasemalla. Lentoasemalle tulee tällä hetkellä yksi ulkomaan lento viikossa. Satamassa Ruotsista tulevat matkustajat täytyy erotella risteilymatkustajien joukosta.

Maahantulon tiukennukset säilyttävät Vaasan sataman ja lentoaseman toiminnat pääosin entisellään. Esimerkiksi kaikki ulkomailta tulleet lentomatkustajat tarkastetaan ja ohjataan koronatestiin jo Helsinki-Vantaalla.

Vaasan satamassa koronatestaus ei pääse alkamaan vielä tällä viikolla. Sairaanhoitopiiri on kilpailuttanut testauksen järjestämisen ja hakuaika päättyy torstaina.

Sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen sanoo, että yksityisen käyttö on ykkösvaihtoehto, mutta mahdollista on edelleen hoitaa testaus myös oman väen voimin. Käytännössä päätös testauksen tekijästä ja aloittamisesta koitetaan saada aikaan tämän viikon perjantaina.

Koronatestaukset lisääntyvät kaakkoisrajalla loppuviikosta

Nuijamaan raja-asemalla Venäjältä Suomeen tulevien matkustajien koronatestaukset alkavat torstaina tammikuun 28. päivänä.

Koronanäytteitä otetaan henkilöliikenteen matkustajilta joka päivä kello 10–18. Näytteenottoaikaa tullaan Eksoten mukaan pidentämään vähitellen.

Näytteenotosta huolehtii nelihenkinen työryhmä, johon kuuluu kaksi Huslabin näytteenottajaa, Eksoten terveysneuvoja sekä Eksoten toimistotyöntekijä.

Koronatesti on matkustajille vapaaehtoinen eikä se koske tavaraliikenteen autonkuljettajia.

Imatran rajanylityspaikka sen sijaan suljetaan henkilöliikenteeltä loppuviikosta. Henkilöliikenne Venäjältä Suomeen ohjataan Nuijamaan ja Vaalimaan kautta. Tavaraliikenne kulkee jatkossakin normaalisti Imatran raja-aseman kautta.

Suomen ja Venäjän rajalla Vaalimaalla laajamittainen koronatestaaminen ei myöskään vielä onnistu.

Kymsoten turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Jarno Rämä kertoo, että aikataulu on aivan liian tiukka, jotta toimintaa olisi pystytty laajentamaan keskiviikkoon mennessä.

Vaalimaan rajalle tarvittaisiin lisää henkilökuntaa terveysneuvontaan ja näytteenottoon, jotta testejä voitaisiin laajentaa. Rämän mukaan henkilökunnan saaminen on ollut haasteellista.

Kymsoten vastuulla on järjestää terveysneuvontaa, ja Huslab järjestää testauksen. Kymsote suunnittelee Vaalimaan rajapisteen viereen erillisiä konteista tehtyjä lisätiloja terveysneuvontaa ja testauksia varten.

Länsirajan rajanylityspaikkojen aukioloa aiotaan rajoittaa

Länsirajan pienten rajanylityspaikkojen aukioloa rajoitetaan todennäköisesti ensi viikolla, arvelee Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Janne Kurvinen.

Aukioloja aiotaan rajoittaa, jotta kaikki Suomeen tulijat voidaan ohjata koronatestiin.

– Rajoitus tehdään terveysviranomaisen toiminnan tukemiseksi. Keskustelemme asiasta Lapin sairaanhoitopiirin ja kuntien terveysviranomaisten kanssa. Rajavalvonnan näkökulmasta aukioloja ei tarvitsisi rajoittaa, Kurvinen sanoo.

Kurvinen toteaa myös, että Suomen ulkoministeriön on tiedotettava muutoksista Ruotsin ja Norjan ulkoministeriölle.

Viime viikolla Lapin rajavartioston valvomilla Ylitornion, Pellon, Kolarin, Muonion ja Karesuvannon rajanylityspaikoilla oli molempiin suuntiin yhteensä 12 882 rajanylitystä, mikä tarkoittaa noin tuhatta testiä päivässä, jos kaikki testataan.

Torniossa valtatien kohdalla oleva ylityspaikka toimii jatkossakin ympäri vuorokauden. Tornion kaksi muuta pienempää rajanylityspaikkaa menevät kiinni. Näränperä suljetaan kokonaan, Krannikadulta koululaiset saavat edelleen kulkea Haaparantaan.

Aiheesta muualla:

Hallitus: Rajojen liikennerajoitukset kiristyvät, kaikki matkustajat halutaan koronatestiin ja sukulaisten oikeus rajanylitykseen tiukentuu

Hallitus yrittää pysäyttää ärhäkän koronamuunnoksen Suomen rajalle – Rajavartiolaitos: Rajaliikenne vähenisi alle puoleen nykyisestä

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden uskoo, että Nord Stream 2 -kaasuputki on Euroopalle "huono diili". Valkoisen talon mukaan Bidenin hallinnon on vielä määrä käydä läpi hankkeeseen liittyviä rajoituksia, jotka ovat mukana edellisen presidentin Donald Trumpin hallinnon aikana hyväksytyssä lakipakettissa.

Trump allekirjoitti viime vuoden lopulla puolustusmenoja koskevan lakipaketin, johon sisältyy pakotteita kaasuputken rakentajayhtiöitä kohtaan. Pakotteet koskevat jossain määrin mitä tahansa yhtiötä, joka auttaa Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazpromia putken laskemisessa tai muissa töissä.

Trumpin ja hänen edeltäjänsä Barack Obaman hallinnot vastustivat Nord Stream 2 -hanketta, koska sen on nähty vahvistavan Venäjän presidentti Vladimir Putinin taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa Euroopassa. Venäjä on esimerkiksi leikannut talven aikana polttoainetoimituksia Ukrainaan ja osaan Eurooppaa hintakiistojen vuoksi. Myös Biden on jo työskennellessään Obaman varapresidenttinä vastustanut putkea, joka kiertäisi Ukrainan ja jättäisi sen vaille tuottoisia siirtomaksuja. Venäjä ja Saksa ovat luonnehtineet kaasuputkea puhtaasti kaupalliseksi hankkeeksi.

Myös Euroopassa väläytelty pakotteita

Putkesta yli 90 prosenttia on jo valmiina. Hankkeen päätyttyä kaasunvientikapasiteetti Venäjältä Eurooppaan Saksan kautta ja Itämeren alitse tuplaantuisi. Edellinen putkilinja Nord Stream 1 valmistui vuosina 2011-2012.

Viimeaikaiset tapahtumat Venäjällä ovat voimistaneet pakotevaatimuksia Venäjää kohtaan myös Euroopassa. Venäjällä järjestettiin viime viikonloppuna laajoja mielenosoituksia oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin puolesta, ja Venäjän viranomaiset tukahduttivat protestit kovin ottein. Kaasuputkihankkeeseen kohdistuvia pakotteita on väläytetty yhtenä keinona painostaa Venäjää.

Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla ei-sitovan päätöslauselman, jossa se edellyttää EU:lta toimia Nord Stream 2 -hankkeen pysäyttämiseksi. Esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel toisti viime viikolla tukevansa hanketta.

Lue myös:

Nord Stream 2 -kaasuputken loppukiristä tuli jännitysnäytelmä – pakotevaatimuksista huolimatta työ Itämerellä jatkuu

Yhdysvaltain uuden presidentin Joe Bidenin hallinto alkaa edistää suunnitelmaa orjuuden vastaisen aktivistin Harriet Tubmanin (1822–1913) kuvan saamiseksi 20 dollarin seteliin.

Tubman olisi Yhdysvaltain setelissä ensimmäinen mustan väestönosan edustaja ja samalla ensimmäinen nainen yli sataan vuoteen.

Alun perin uusi seteli Tubmanin kuvalla piti julkaista jo vuonna 2020.

Setelinmuutoshanke lähti liikkeelle Barack Obaman hallinnon aikana vuonna 2016.

Orjuudessa syntyneen Tubmanin piti korvata setelissä entinen presidentti Andrew Jackson (1767–1845), joka oli orjanomistaja.

Hankkeen pani kuitenkin jäihin presidentti Donald Trumpin hallinto. Trump kutsui setelihanketta vaalikampanjansa aikana "puhtaaksi poliittiseksi korrektiudeksi".

Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psaki kertoi toimittajille, että valtiovarainministeriö tutkii nyt keinoja nopeuttaa hanketta.

– On tärkeää, että setelimme, rahamme heijastelevat maamme historiaa ja moninaisuutta, ja Harriet Tubmanin hahmo 20 dollarin setelissä totisesti heijastelisi sitä, Psaki sanoi maanantaina.

Setelien uudelleensuunnittelun ja tuotannon mutkien takia Tubmanin kuvalla varustettua seteliä ei välttämättä saada julki kovin nopeasti.

Jos Tubmanin seteli saadaan julkaistua kiertoon, Harriet Tubman on myös pitkään aikaan ensimmäinen nainen Yhdysvaltain setelissä.

Edelliset Yhdysvaltain seteleissä kuvatut naiset olivat presidentti George Washingtonin puoliso Martha Wahington (1731–1802) vuosina 1891–1896 ja alkuperäiskansan edustaja Pocahontas (noin 1596–1617) ryhmäkuvassa 20 dollarin setelissä vuosina 1865–1869.

Lapsuus ja nuoruus orjuudessa

Harriet Tubman syntyi nimellä Araminta "Minty" Ross orjuuteen tiettävästi vuonna 1822 Dorchesterin piirikunnassa Marylandissa. Syntymävuodesta ei vallitse täyttä varmuutta.

Hän oli neljäs Benjamin Rossin ja Harriet "Rit" Greenin yhdeksästä lapsesta.

Tubman kertoi, että hän alkoi työskennellä palvelijattarena jo 5-vuotiaana. Hän kertoi joutuneensä kestämään ruoskimisia, nälkiintymistä ja kovaa työtä jo ennen teinivuosiaan. Sittemmin hän työskenteli Marylandin tupakkapelloilla.

Teini-ikäisenä Tubman sai vakavia vammoja, kun työnjohtaja heitti kaupassa toista orjaa kahden paunan eli vajaan kilon painolla. Paino osui Tubmanin päähän. Kahden päivän ajan Tubman häilyi elämän ja kuoleman rajamailla.

Iskusta jäi pysyviä vammoja. Tubman kärsi ankarista päänsäryistä, saattoi nukahtaa kesken keskustelun tai vajota transsinomaiseen tilaan. Tubman piti näkemiään voimallisia unia ja näkyjä viesteinä Jumalalta, mikä vahvisti hänen vahvaa kristillistä uskoaan.

Uhkana myynti etelän plantaaseille

Tilanne alkoi muuttua Marylandissa, kun viljelijät vaihtoivat tupakasta vehnän viljelemiseen.

Viljantuotanto vaati vähemmän työvoimaa, joten viljelijät alkoivat myydä orjiaan syvän etelän puuvillaplantaaseille.

Kaksi Tubmanin siskoista myytiin orjakauppiaalle. Toinen joutui jättämään taakseen lapsensa. Myös Tubman pelkäsi joutuvansa myydyksi.

22-vuotiaana hän mei naimisiiin vapaan mustan miehen John Tubmanin kanssa. Tuolloin hän muutti nimeään ottaen äitinsä ensimmäisen nimen ja miehensä sukunimen. Avioliitto ei muuttanut hänen asemaansa: hän oli edelleen orja.

Uhkana oli edelleen joutua myydyksi. Vuonna 1894 orjien yhteisössä alkoi liikkua huhuja, että orjakauppiaat olivat jälleen liikkeellä. Tuolloin Harriet Tubman pakeni orjaplantaasilta pohjoiseen naapuriosavaltioon Pennsylvaniaan.

Hänen aviomiehensä ei lähtenyt matkaan vaan jäi Marylandiin uuden vaimon kanssa.

"Maanalaisen rautatien Mooses"

Pakomatkalla Harriet Tubmania auttoi niin kutsuttu "maanalainen rautatie".

Se oli orjia vapauteen auttavien mustien ja valkoisten verkosto, joka saattoi tarjota turvataloja pakenijoille matkalla orjuudesta vapaisiin pohjoisen osavaltioihin tai Kanadaan.

Harriet Tubman alkoi työskennellä orjia vapauteen auttavan philadelphialaisen liikemiehen, aktivistin, kirjailijan ja historioitsijan William Stillin (1821–1902) kanssa.

Still toimi myös saattajana "maanalaisella rautatiellä". Saattajia kutsuttiin "konduktööreiksi."

Myös Tubmanista tuli "konduktööri". Seuraavina vuosina hän palasi useita kertoja Marylandiin pelastamaan orjia vapauteen.

Hänen arvioidaan tehneen noin 13 pelastusretkeä ja kuljettaneen noin 70 orjaa, mukaan lukien perheenjäseniään ja ystäviään, vapauteen verkoston avulla.

Vuonna 1850 orjien vapauttaminen vaikeutui, kun uusi laki salli orjien kiinniottamisen pohjoisvaltioissa ja palauttamisen etelään.

Tubman suuntasi orjuudesta pelastettujen reitin Kanadaan, jossa orjuus oli täysin kielletty.

Häntä alettiin kutsua liikanimellä Mooses, koska hän johdatti niin monia ihmisiä "luvattuun maahan" eli vapauteen.

– Olin maanalaisen rautatien konduktööri kahdeksan vuoden ajan, ja voin sanoa, mitä useimmat konduktöörit eivät voi sanoa – en koskaan ajanut junaani raiteilta enkä koskaan menettänyt matkustajaa, Tubman sanoi vuonna 1896.

Sisällissodan tiedustelija

Yhdysvaltain laajentuminen länteen kärjisti kiistan orjuudesta sisällissodaksi (1861–1865).

Pohjoisvaltiot halusivat pitää uudet osavaltiot vapaana orjuudesta, kun taas etelävaltiot halusivat levittää orjuuden myös uusille alueille.

Lopulta etelävaltiot yrittivät irrottautua orjuuden edelleen sallivaksi omaksi valtiokseen, Konfederaatioksi, mitä pohjoisvaltiot, Unioni, vastusti.

Kun sota alkoi, Tubman ilmoittautui vapaaehtoiseksi pohjoisvaltioiden armeijan palvelukseen.

Hän toimi sodassa ensin keittäjänä ja sairaanhoitajana ja sitten vakoojana ja tiedustelijana.

Combaheejoen yllätyshyökkäys

Etelä-Carolinassa Harriet Tubman auttoi suunnittelemaan ja toteuttamaan sotilasoperaation Combaheejoella.

Joki sijaitsee Georgian Savannahin ja Etelä-Carolinan Charlestonin välissä.

Joen varrella oli arvokkaita plantaaseja, jotka pohjoisvaltioiden armeija halusi tuhota.

Keräämänsä tiedustelutiedon avulla Tubman johdatti kolme Unionin höyryalusta Konfederaation miinoituksen ohi. Operaatioon osallistui 150 mustaa Unionin sotilasta.

Tehtävän aikana Tubman ja sotilaat auttoivat 750 orjaa pakoon. He myös tuhosivat viljelyksiä, varastoja ja kartanoita. Sata paennutta orjaa liittyi Unionin joukkoihin.

Harriet Tubman oli tiettävästi ainoa nainen, joka johti miehiä taisteluun sisällissodan aikana. Hän ei koskaan saanut palkkaa työstään Unionin sotilaana.

Sodan jälkeen Tubman muutti New Yorkiin. Hän kampanjoi aktiivisesti naisten äänioikeuden puolesta, kiersi idän kaupungeissa ja ajoi naisten oikeuksia.

Vuonna 1869 Tubman meni naimisiin sisällisodan veteraanin Nelson Davisin kanssa ja pari adoptoi tyttövauvan nimeltä Gertie.

Tubman kuoli 91 vuoden iässä vuonna 1913 perheensä ympäröimänä.

Hänet haudattiin sotilaallisin menoin Fort Hillin hautausmaalle Auburniin.

Kamppailu historian merkityksistä jatkuu

Trumpin valtiovarainministeri Steven Mnuchin perusteli setelihankkeen lykkäämistä setelien väärentämisen riskillä, mutta mitä ilmeisimmin siitä oli tullut yksi osa Yhdysvaltain kulttuurisotia, joiden taustalla kummittelee orjuuden raskas historia.

Mustiin kohdistuvasta poliisiväkivallasta puhjenneet mielenosoitukset kiihdyttivät Yhdysvalloissa entisestään väittelyä orjuuden ja sisällissodan muistamisesta.

Andrew Jacksonin kuvan korvaamista vastustanut Trump esitti, että Harriet Tubmanin kuva voitaisiin panna kahden dollarin seteliin, joka ei ole nykyisin käytössä.

Presidenttinä Trump ilmaisi pitävänsä esikuvanaan juuri Jacksonia, Washingtonin eliittejä vastustanutta populistia.

– Andrew Jacksonilla oli loistava historia ja minusta on hyvin karkeaa ottaa joku pois setelistä, Trump perusteli.

Toisaalta Jacksonin toimesta Yhdysvaltain alkuperäiskansoja ajettiin mailtaan Mississippijoen itäpuolelta länsipuolelle. Tuhansia ihmisiä kuoli pakkosiirroissa, jotka tunnetaan "Kyynelten tienä".

Black Lives Matter -mielenosoituksissa nousi esiin myös vaatimus Konfederaation sankareiden muistomerkkien poistamisesta julkisilta paikoilta, koska ne edustavat orjuuden säilyttämisen puolesta taistelleiden etelävaltioiden kunnian kiillottamista.

Trump kannattajineen puolusti muistomerkkien säilyttämistä perustellen sitä sillä, että patsaat edustavat historiaa ja niiden kaataminen merkitsisi historian tuhoamista.

Patsaiden historiaa

Orjuuden säilyttämiseksi sotineiden etelävaltioiden sotilaskunniaa esittelevät patsaat eivät kuitenkaan ole välttämättä kovin vanhoja.

Suuri osa Konfederaation edustajia esittävistä patsaista ei ole välittömästi sisällissodan jälkeisiltä vuosilta.

Niitä pystytettiin ennen kaikkea vuosina 1890- ja 1950-lukujen välisenä aikana, jolloin etelävaltioissa vallitsivat mustaa väestönosaa sortaneet Jim Crow -rotuerottelulait.

Mustien pyrkimykset tasavertaiseen asemaan nostattivat aina uusia sykäyksiä patsashankkeisiin.

Suurin piikki patsaiden pystyttämisessä sijoittui 1900-luvun alun ja 1920-luvun välille. Patsaat kytkeytyivät pyrkimyksiin kirjoittaa uusiksi sisällissodan historiaa.

Konfederaation symboliikalla vahvistettiin valkoisen ylivallan ideologiaa etelävalloissa, joissa mustien sorto jatkui orjuuden loppumisen jälkeen uusin keinoin.

Samaan aikaan rakennettiin myyttiä menetetystä aatteesta (Lost Cause).

Sisällissota pyrittiin esittämään taisteluna etelävaltioiden ritarillisen ja romanttisen elämäntavan ja kulttuurin puolesta, ei niinkään kamppailuna orjuuden säilyttämiseksi.

Orjuus esitettiin viime kädessä hyväntahtoisena instituutiona, valkoiset uskollisten orjiensa isällisinä isäntinä.

Erityisesti United Daughters of Confederacy -järjestö eli Konfederaation yhdistyneet tyttäret teki hartiavoimin töitä levittääkseen tätä kuvaa.

Hollywood auttoi: vuonna 1915 ensi-iltansa sai elokuva D.W Griffithsin Kansakunnan synty (The Birth of Nation).

Sisällissodan historiaa uusiksi kirjoittanut elokuva loi elokuvakerronnan perusteita ja teki samalla brutaalin tehokasta propagandaa valkoista ylivaltaa ajaneen Ku Klux Klan -terroristijärjestön puolesta.

Elokuva auttoi osaltaan Ku Klux Klanin kokemaan toisen tulemisensa.

Sittemmin etelävaltioiden romantiikkaa edisti tehokkaasti esimerkiksi David O. Selznickin tuottama huippusuosittu sisällisodan aikaan sijoittuva Tuulen viemää -elokuva (Gone with the Wind) vuodelta 1939.

Se ei enää avoimesti viitannut Klu Klux Klaniin, ja rasismia oli siivottu ajan mittakaavalla salonkikelpoiseksi.

Nykypäivään ulottuva kamppailu muistomerkkien ja symbolien merkityksestä kertoo osaltaan siitä, miten tehokkaasti Konfederaation imagon valkopesu onnistui.

Aiheesta aiemmin:

Uuden 20:n dollarin setelin lanseerausta lykätään – setelissä oli tarkoitus olla orjuutta vastaan taistelleen Harriet Tubmanin kuva 23.5.2019

Orjuutta vastaan taistellut tummaihoinen Harriet Tubman 20 dollarin seteliin 21.4.2016

YleX: Harriet Tubman syntyi orjana – nyt hänestä tulee ensimmäinen tummaihoinen, jonka kuva pääsee dollariseteliin 21.4.2016

Aiheesta muualla:

Robert Gudmestad, The Conversation: Harriet Tubman: Biden revives plan to put a Black woman of faith on the $20 bill 25.1.2021

USA Today: What to know about abolitionist hero Harriet Tubman and the effort to get her on the $20 bill 26.1.2021

BBC: Harriet Tubman: Biden moves to put anti-slavery activist on $20 bill

”Kommunismin haudankaivaja” ja ”synnyinmaan pettäjä”, ”Nobel-palkittu” ja ”Neuvostoliiton konkurssintekijä”, ”johtava kuusikymmenlukulainen” ja ”paras saksalainen”, ”profeetta” ja ”Juduška”, ”suuri uudistaja” ja ”suuri taitelija”, ”suuri Gorba” ja ”kyssäselkä”, ”vuosisadan mies” ja ”Herostratos”… Tämä kaikki on sanottu samasta ihmisestä.

Kirjassaan Neuvostoihmisen loppu valkovenäläinen nobelisti Svetlana Aleksijevitš dokumentoi entisten neuvostoliittolaisten kokemuksia maan hajoamisesta. Mitä ihmiseen jää jäljelle, kun passiin merkitty kotimaa ja järjestelmä, johon on kasvanut, lakkaavat olemasta?

Olen merkinnyt yllä olevan kohdan kirjasta Posti-it-lapulla. Nimettömänä pysyttelevän Kremlin sisäpiiriläisen puheenvuoro Neuvostoliiton viimeisestä presidentistä, Mihail Gorbatšovista, ei sinänsä ole poikkeuksellinen. Ulkopuoliset kuvailevat siinä ihmistä, jolla on paljon valtaa. Sellainen saa liikanimiä, kuten tiedämme Donald Trumpistakin.

Panin kohdan muistiin aivan toisesta syystä. Se tuntui nostavan esiin jotain, jolle on tässä ajassa aivan liian vähän tilaa ja ymmärrystä: ihmisen ristiriitaisuuden. Tämä kaikki on sanottu samasta ihmisestä.

Aikamme suosii ehyitä tarinan kaaria ja virtaviivaisia profiileja. Se mikä ei istu, tiputetaan pois. Twitterin kaltaisissa, kansanradiomaisissa mielipidepalveluissa typistymme helposti yhden asian liikkeiksi. Nopea vilkaisu profiilisivulle paljastaa, mihin leiriin kukin kuuluu.

Keskusteluissa ei esiinny se sama ihminen, joka käy luennoilla, istuu kahvilla työkavereiden kanssa, pelaa sählyjoukkueessa tai löhöää sohvalla perheen parissa.

Ilmastonmuutos – puolesta vai vastaan. Maahanmuutto – puolesta vai vastaan. Rokotukset – puolesta vai vastaan.

Joko–tai. Ei sekä–että.

Näissä keskusteluissa ei esiinny se sama ihminen, joka käy luennoilla, istuu kahvilla työkavereiden kanssa, pelaa sählyjoukkueessa tai löhöää sohvalla perheen parissa. Se ristiriitainen oman elämänsä ”Gorba”. Todellinen ihminen, joka hetkien ja mielihalujensa sekä heikkoutensa heittelemänä sanoo yhtä ja tekee toista. Tuntee ilmastotuskaa, muttei pysty lopettamaan lentämistä. Vastustaa maahanmuuttoa, mutta toivoo itse muuttavansa eläkkeellä Espanjaan. Itkee helpotuksesta, kun koronarokotukset alkavat, mutta epäröi sellaisen ottamista itse.

Suomessakin mietitään, käykö meidän niin kuin Yhdysvaltojen: tuleeko meistäkin jakautunut kansa. On selvää, ettei Suomi ei ole Yhdysvallat. Ei poliittisesti, kulttuurisesti eikä yhteiskunnallisesti.

Silti meilläkin ihmiset voivat alkaa vieroksua toisiaan, vaikka suurta ideologista polarisaatiota Suomessa ei tutkimusten mukaan vielä ole.

Jos ihmisestä näkee vain yhden, yksinkertaistetun puolen, kuten usein sosiaalisessa mediassa, on helppo alkaa pitää häntä joko hyvänä tai pahana. Sellainen ruokkii kuvitelmaa siitä, että keskuudessamme yhteiskunnassa eläisi jonkinlaisia ihmishirviöitä.

Haastattelin syksyllä Tukholman yliopiston teoreettisen filosofian professoria ja Ruotsin akatemian jäsentä Åsa Wikforssia. Hänen kirjansa Vaihtoehtoiset faktat käsittelee valetiedon ja salaliittoteorioiden mekanismeja: mikä saa meidät uskomaan hölynpölyyn, ja miten epäluulon ja vihan kylvämistä ja yhteiskunnan jakautumista voisi estää. Kirjaa on jaettu oppikirjaksi esimerkiksi ruotsalaisiin lukioihin Abban Björn Ulvaeuksen toimesta.

Voimme Wikforssin mukaan kaikki tietenkin tehdä paljon siellä somessakin. Ketään ei esimerkiksi kannata kutsua rokotekriitikoksi, jos tarkoituksena on aidosti käydä hänen kanssaan keskustelua. Ihminen ei halua joutua ivan kohteeksi tai tulla nolatuksi. Arvostaminen on tie dialogiin.

Yhteiskunnassa säilyy rakenteita, joissa erilaisista taustoista tulevat ihmiset joutuvat tekemisiin toistensa kanssa.

Mutta Wikforss nosti esiin myös, miten tärkeää on pitää huoli siitä, että yhteiskunnassa säilyy rakenteita, joissa erilaisista taustoista tulevat ihmiset joutuvat tekemisiin toistensa kanssa.

Ne ovat paikkoja, joissa kohtaamme vastapuolen sijaan ihmisen, josta voi sanoa monta asiaa.

Suomessa meillä onneksi vielä on tällaisia paikkoja. On esimerkiksi julkinen päivähoito, peruskoulu, armeija ja saunanlauteet. Kaupungit ovat alkaneet testata anonyymia rekrytointia, jonka ansiosta työnsaannissa painottuu kokemus ja osaaminen esimerkiksi nimen, ulkonäön tai iän sijaan. Parhaimmillaan se lisää moninaisuutta työpaikoilla.

Suomessakin on silti nähtävissä eriytymiskehitystä niin päiväkodeissa ja kouluissa kuin alueellisesti.

Jos haluamme välttää vihalinjojen syntymisen, yhteiskuntaan sisäänrakennettuja kohtaamispaikkoja pitäisi puolustaa viimeiseen asti. Ne voisi julistaa demokratian suojelukohteiksi.

Kati Kelola

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka monen muun tavoin toivoo, että erilaiset kohtaamispaikat avautuvat pian uudelleen.

Kolumnista voi keskustella 28.1. klo 23:00 asti.

Työttömyyskassat maksoivat ansiosidonnaista päivärahaa viime vuonna 456 000 työttömälle tai lomautetuksi joutuneelle henkilölle.

Koronakriisiä edeltäneeseen vuoteen verrattuna ansiosidonnaisen päivärahan saajien määrä kasvoi 86 prosenttia – suurimmilleen 20 vuoteen, tiedottaa Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö (TYJ). Samoihin lukemiin ei päästy edes finanssikriisin aikaan, reilut kymmenen vuotta sitten.

Hakemuksia tuli enimmillään jopa kahdeksankertainen määrä kuukaudessa aiempaan verrattuna.

– Kassoilla on kokemusta hakemusmäärien äkillisestä kasvusta, mutta viime kevään kaltainen piikki on ennennäkemätön, toteaa Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Aki Villman tiedotteessa.

Suuresta hakemusmäärästä huolimatta hakemukset käsiteltiin TYJ:n mukaan keskimäärin kahdessa viikossa. Kassat automatisoivat järjestelmiään ja rekrytoivat lisää työvoimaa keväällä, mikä rajoitti käsittelyaikojen venymistä TYJ:n Villmanin mukaan.

Kassat maksoivat ansiopäivärahoja viime vuonna työttömille ja lomautetuille 2,7 miljardia euroa. Vuonna 2019 summa oli miljardi euroa pienempi.

Villmanin mukaan on vielä vaikea ennustaa, miten hakijoiden ja maksujen suunta kehittyy alkaneena vuotena.

Ansiosidonnaista päivärahaa voivat saada tällä hetkellä vain ne työttömäksi ja lomautetuksi joutuneet, jotka kuuluvat työttömyyskassoihin. Usein kassaan liitytään ammattiliiton kautta.

Toimeentulotuen saajissa vain hieman kasvua

Toimeentulotuen saajien määrä kasvoi viime vuonna vain hieman edellisvuoteen verrattuna, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Kansaneläkelaitoksen (Kela) tuore tutkimus.

– Perustoimeentulotuen saajien määrä kasvoi koko maan tasolla 5 prosenttia, mikä on odotettua vähemmän, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela tiedotteessa.

Korpelan mukaan esimerkiksi yrittäjille poikkeuksellisesti annettu oikeus työttömyysturvaan vähensi tarvetta turvautua koronavuonna toimeentulotukeen.

Eniten viime vuonna kasvoi 18–24-vuotiaiden perustoimeentulotukea saavien naisten määrä, joka oli 10 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2019. Perustoimeentulotuen tarve kasvoi eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Keväällä erityisesti monilla pienillä paikkakunnilla tarve sosiaalityön antamalle tuelle kasvoi, kun Kelan toimipisteiden aukioloja oli rajoitettu. Tällöin kasvokkaista palvelua tarvitsevat joutuivat pyytämään apua hakemusten täyttämiseen sosiaalityöntekijöiltä.

– Kaikilla sosiaalityön asiakkailla ei kuitenkaan ole syystä tai toisesta osaamista käyttää älylaitteita tai pääsyä sellaisiin. Heille kasvokkaista asiointia on vaikea korvata etäyhteyksillä, sanoo THL:n erikoistutkija Merita Jokela tiedotteessa.

Lue lisää:

Akateeminen työtön: "Puolen vuoden pesti tuntuu lottovoitolta" – Korkeakoulutettujen työttömyys pitkittyy, koronan jäljiltä töihin pääsy on muita hitaampaa

Sinkkutaloudet saavat valtaosan toimeentulotuesta – pyörätuolissa istuva 27-vuotias lähihoitaja ei pääse eläkkeelle lääkärinlausunnoista huolimatta

Puolueet tarjoavat nyt ansiosidonnaista päivärahaa kaikille, ja näin se onnistuisi – Uudistamista selvittänyt ekonomisti: "Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys"

EK muutti kantaansa: kannattaa kaikille ansiosidonnaista työttömyysturvaa – SAK ja STTK kritisoivat suunnanmuutosta

Lääkeyhtiö AstraZenecan toimitusjohtaja Pascal Soriot sanoo eurooppalaislehtien yhteishaastattelussa, että yhtiö teki erilaiset sopimukset Britannian ja EU:n kanssa koronarokotteiden toimituksista.

Soriotin mukaan EU:n kanssa tehdyssä sopimuksessa yhtiö ei sitoutunut siihen, että rokotetoimitukset onnistuvat tiettyyn aikaan, vaan ainoastaan tekemään parhaansa.

Soriot selittää tilannetta italialaisen La Repubblican mukaan sillä, että Britannian kanssa sopimus solmittiin aikaisemmin.

– Eurooppa halusi, että rokotetta toimitettaisiin suunnilleen samaan aikaan kuin Britannialle, vaikka sopimus allekirjoitettiin kolme kuukautta myöhemmin. Joten me sanoimme ”ok, teemme parhaamme, me yritämme, mutta emme voi sitoutua siihen sopimuksessa, koska olemme kolme kuukautta Britanniaa jäljessä”, Soriot kuvaa lehden mukaan.

– Sanoimme, että yritämme parhaamme, mutta emme voi taata, että onnistumme. Itse asiassa olemme vähän myöhässä.

Soriot: Rokotteita ei myydä Euroopasta muualle kalliimmalla

AstraZeneca ilmoitti viime viikolla, että se pystyy toimittamaan EU:lle alkuvuodesta aiottua huomattavasti pienempiä rokote-eriä. EU-komissio on syyttänyt lääkeyhtiötä sopimusrikkomuksesta ja uhannut asettaa vientirajoituksia EU-alueella tuotettaville koronarokotteille.

– Hallitukset ovat paineen alla. Kaikki tulevat näistä asioista vähän ärsyyntyneiksi tai tunteellisiksi, Soriot kommentoi La Repubblican mukaan.

Hän sanoo, että AstraZeneca ei vie rokotteita Euroopasta myydäkseen EU-maille tarkoitettuja annoksia jossain muualla kalliimmalla.

Soriotin mukaan toimitusvaikeudet johtuvat rokoteaineen tuotannossa ilmenneistä ongelmista. Tehtaat, joissa rokote pakataan, toimivat hänen mukaansa hyvin.

Soriot kuvaa, että rokotetta tuotetaan soluviljelmissä, ja kaikkien tehtaiden soluviljelmät eivät ole alkuun toimineet yhtä tehokkaasti. Parhaassa tehtaassa yhdestä tuotantoerästä on saatu kolme kertaa enemmän rokotetta kuin heikoimmassa tehtaassa.

Britanniassa tuotanto saatiin toimimaan aiemmin

Toimitusjohtaja sanoo uskovansa, että tuotannon käynnistämiseen liittyvät ongelmat on nyt ratkaistu.

– Mutta olemme periaatteessa kaksi kuukautta myöhässä siitä, missä haluaisimme olla.

Britanniassa ongelmat on hänen mukaansa saatu ratkottua aiemmin, koska sopimus tehtiin aiemmin.

Soriotin mukaan Britannia vaati AstraZenecan kanssa tehtyyn sopimukseen ehdon, että Britanniassa tuotettavat rokotteet käytetään ensisijaisesti siellä. Tästä syystä yhtiö ei voi tällä hetkellä tuoda rokotteita Britanniasta EU:hun.

Alkuviikosta saksalaismediassa levisi Saksan viranomaisten sittemmin kumoamia tietoja siitä, että AstraZenecan koronarokote ei olisi tehokas kuin pienellä osalla ikäihmisistä.

Soriot sanoo, että mediaväitteet ovat vääriä eikä hän tiedä, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Hän ei kuitenkaan halua antaa prosenttilukuna arviota siitä, kuinka suurella osalla yli 65-vuotiaista rokote tehoaa.

Soriotin haastattelu on julkaistu myös espanjalaisessa El Paísissa ja saksalaisessa Die Weltissä.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Seuraavana Puolanka. Vielä ehdit kääntyä pois.

Teksti tuli kuuluisaksi kyltistä, joka toivotti tulijat Puolangalle. Parin tuhannen asukkaan kylä mainostaa itseään Suomen pessimistisimpänä kuntana. Kaksi vuotta sitten kyltti kaatui, eikä sitä enää nostettu takaisin.

Tänä talvena Puolangalla kuvataan elokuvaa, johon kohdistuu isoja kansainvälisiä odotuksia. Ohjaaja-käsikirjoittaja Mikko Myllylahden ensimmäinen pitkä elokuva Metsurin tarina on jo käsikirjoitusvaiheessa herättänyt huomiota muun muassa maailman tärkeimmällä elokuvafestivaalilla Cannesissa.

Rinteiden reunustamassa Hotelli Paljakassa on hiljaista. Elokuvan työryhmän jäseniä istuu maskit päässä omissa oloissaan eri puolilla hotellia. Tunnelma on odottava.

Kuvauksissa paljastuneen oireettoman koronavirustapauksen seurauksena koko kuvausryhmä on käynyt testattavana. Tulokset ratkaisisivat sen, päästäänkö elokuvan kuvauksia jatkamaan.

Elokuvan tekeminen on kallista ja niin olisi jo aloitetun tuotannon keskeyttäminenkin. Silti Metsurin tarinan tuottajat sanovat pitäneensä selvänä, että korona-aikana mitä vain voi tapahtua.

– Keskeyttäminenkään ei olisi pahinta, mitä voi tapahtua. Jos kuvaukset täytyisi keskeyttää, niin ne keskeytettäisiin, ja sitten mietittäisiin, miten ja milloin niitä päästään jatkamaan, tuottaja Emilia Haukka sanoo.

Kun perusta järkkyy

Metsurin tarina on kuin tehty erityisaikaa ajatellen. Elokuva kertoo kiltistä kainuulaisesta miehestä Pepestä, jonka elämästä katoavat kaikki varmuustekijät. Siitä huolimatta hän suhtautuu maailmaan myönteisesti.

– Hirtehisesti voisi sanoa, että olen saanut ilmaisen orientaatiovuoden tähän rooliin koronan myötä, pääosaa esittävä Jarkko Lahti sanoo.

Hymyilevä mies -elokuvan pääosasta tunnettu Lahti sanoo olevansa itse onnekas, koska on selviytynyt korona-ajasta vähällä. Hänen mukaansa perusturvallisuuden järkkyminen koskettaa meitä kaikkia.

Elokuvan ohjaaja Mikko Myllylahti on Lahden tuttu jo Hymyilevän miehen ajoilta. Myllylahti toimi kyseisen elokuvan käsikirjoittajana ja palkkasi Lahden myös edelliseen lyhytelokuvaansa Tiikeri (2018). Muita tärkeitä rooleja elokuvassa esittävät Hannu-Pekka Björkman, Katja Küttner ja Ulla Tapaninen.

– Sain tähän loistavat näyttelijät, ja meillä on syntymässä mahtava, erityinen tyylilaji, mikä on seurausta siitä, että on näin lahjakkaita ja kokeneita näyttelijöitä, Myllylahti sanoo.

Yksi heistä on Björkman, joka näyttelee elokuvassa Pepen parasta ystävää Tuomasta. Björkman kehuu elokuvan käsikirjoitusta poikkeuksellisen hyväksi.

– Se poikkeaa hienolla tavalla valtavirrasta. Siinä näkyy se, että ohjaaja on myös runoilija. Se näkyy lauseen ja ajatuksen tarkkuudessa. Runous on tiivistettyä ajattelua, ja myös tässä se, miten ihmiset puhuvat ja mitä he puhuvat, on tiivistettyä ajattelua ja välttää kliseitä.

Björkman vertaa Myllylahtea toiseen runoilija-ohjaajaan, iranilaiseen Abbas Kiarostamiin sekä ruotsalaiseen Roy Anderssoniin.

Myllylahti itse kertoo hakeneensa elokuvan tyyliä japanilaisen Takeshi Kitanon, Robert Bressonin ja Coenin veljesten avulla.

Kummallinen kansa

Ohjaaja-käsikirjoittajan mukaan Metsurin tarina on eräänlainen mukaelma Vanhan testamentin Jobin kirjasta. Siinä Jumala koettelee vastoinkäymisillä Jobia, joka kuitenkin pysyy lujasti uskossaan.

– Olen kääntänyt sen tällaiseksi pohjoissuomalaiseksi hirtehiseksi ja lakoniseksi komediaksi, ja tietysti ottanut aika paljon erivapauksia.

Oulussa syntynyt ja Torniossa kasvanut Myllylahti on käsitellyt Pohjois-Suomea jo runokokoelmassaan Väylä. Nyt hän kertoo haluavansa tutkia tietynlaista pohjoista mielenlaatua, tyyneyttä vaikeiden asioiden edessä.

– Me suomalaiset olemme aika kummallinen kansa. Meissä on sisäänkirjoitettuna jokin epäsosiaalisuus tai lakonisuus. Sellainen, että olemme isompien voimien armoilla tai niiden äärellä.

Elokuvan kuvauksista kertovan tiedotteen mukaan sen lumisten maisemien, hiljaisten pilkkituokioiden ja lakonisten pubikeskustelujen taustalla on vilpitön kysymys siitä, mikä saa ihmisen toimimaan, kun tutut asiat ympäriltä katoavat.

Jarkko Lahti sanoo toivovansa, että vastaus on rakkaus.

– Rakkaus lähimmäisiin, elämään ja luontoon. Keskittyminen niihin positiivisiin asioihin, joita meillä on silloin, kun perustat järkkyvät. Silloinhan se mitataan, miten kukin meistä reagoi.

Tässä mielessä vallitseva korona-aika on koko maailman väestöä koskeva mittari. Lahden mukaan se näkyy niin hyvässä kuin pahassa.

– Osa jää kiinni pelkoon ja pakokauhuun. Se tuo meistä esiin huonoimmat puolet: itsekkyyden, vihan ja muut vastaavat ominaisuudet. Sitten on se toinen puoli, joka näkyy sellaisissa pienissä asioissa, että yhtäkkiä tervehditään ja kysytään mitä kuuluu, tarkoitetaan mitä sanotaan, tehdään kaverille lumitöitä tai käydään vaikkapa kaupassa ystävän vanhemmille. Se on semmoista hyvää suomalaisuutta.

Pessimisti ei pety

Lounasaikaan mennessä kuvaukset eivät ole päässeet alkamaan. Hotelli Paljakan ravintolaan on kerääntynyt elokuvantekijöitä. Osa on saanut testituloksen. Kaikki puhuvat koronasta ja suunnittelevat, mitä tänään vielä ehdittäisiin kuvata.

Kuvauksissa paljastunut koronatapaus tuli yllätyksenä kaikille, myös viruksen brittivariantin oireettomalle kantajalle. Hän oli Suomeen saapuessaan käynyt maahantulon yhteydessä koronatestissä, mutta ei ollut jäänyt omaehtoiseen karanteeniin.

Kun testitulos tuli, alkoi jäljitystyö. Kainuun sote totesi kymmenen kuvausryhmän jäsenen altistuneen virukselle joko matkalla Helsingistä Puolangalle tai kuvauksissa Puolangalla. Heidät määrättiin karanteeniin, jota osa viettää kotona ja osa tuotantoyhtiön järjestämässä majoituksessa Puolangalla.

– Siinä kohdassa totesimme, että pystyisimme jatkamaan kuvauksia pienemmällä työryhmällä. Työryhmä oli jo siirtynyt tänne Kainuuseen ja kuvauskalusto oli täällä valmiina. Olemme jatkaneet kuvauksia hankkimalla sijaisia ja pitämällä huolta turvallisuudesta, tuottaja Haukka sanoo.

Tapaus sai tuotantoyhtiön tekemään lisäyksiä jo olemassa olleisiin turvallisuusohjeisiinsa. Haukan mukaan tuotantoon on muun muassa tulossa mukaan terveysalan ammattilainen, joka huolehtii kuvauspaikalla hygieniasta ja siitä, että ohjeistuksia noudatetaan.

Tapahtuneen seurauksena koko kuvausryhmä määrättiin koronatestiin vaikka heidän ei todettu altistuneen virukselle. Terveysviranomaisten mukaan paras ajankohta testin tekemiselle olisi viikonvaihde, jolloin virus olisi todennäköisesti ehtinyt itää. Niinpä kuvausryhmän noin 50 jäsentä kävi sunnuntai-iltana ja maanantaiaamuna testissä.

Vielä samana päivänä tulevat tulokset ratkaisisivat sen, päästäisiinkö elokuvan kuvauksia jatkamaan lainkaan.

– Miten hyvänsä tilanne päättyykin, niin koronaviruspandemian aiheuttama riski ei poistu minnekään ja jatkamme kuvauksissa hygienia- ja turvallisuusohjeiden noudattamista. Vaikka meidän karanteenissa olevat pääsisivät lopulta palaamaan töihin ja kaikki pysyisivät terveinä, niin koronavirus on edelleen täällä maailmassa meidän keskuudessa, Haukka sanoo.

Ihmeitä ja näkyjä

Ilta on laskeutunut Puolangan kylälle. Pessimismitalon pihalla mainostetaan Uutta Pessimismimusikaalia, jonka on tarkoitus saada ensi-iltansa tänä kesänä.

Hannu-Pekka Björkmanille Puolanka on tuttu paikka. Hän vietti paikkakunnalla useita viikkoja Havukka-ahon ajattelijan kuvauksissa vuonna 2009.

– Oli mielenkiintoista tulla takaisin katsomaan, onko kylä samanlainen. Ei se ole. On tullut Pessimismitalo, ja kylän raittikin näytti vähän muuttuneen.

Mutta onko paikkakunta oikeasti pessimistinen vai onko kyse mainostempusta?

– No se on vähän tota noin niin, mitäpä se hyvejää, niin kun täällä sanotaan, Björkman sanoo ja nauraa.

Auki jäävä vastaus sopii hyvin elokuvan teemoihin, joissa raskaat ja todelliset murheet törmäävät fantastisiin elementteihin. Näyttelijä Jarkko Lahden mukaan elokuva eroaa esimerkiksi Myllylahden käsikirjoittamasta Hymyilevästä miehestä merkittävästi.

– Hymyilevää miestä voisi sanoa fiktiiviseksi dokumentiksi, niin kuin Juho Kuosmasen elokuvat ovat ainakin toistaiseksi olleet. Mutta Mikolla on elokuvissaan sellainen vähän maaginen todellisuus. Se on kuin aikuisten satu tai vähän absurdiin kallellaan oleva maaginen realismi, jossa on ihmeitä ja näkyjä ja sen kaltaisia elementtejä.

Näyttelijät Katja Küttner ja Ulla Tapaninen komppaavat Lahtea. Tapaninen näyttelee elokuvassa Pepen äitiä, koska niitä rooleja “se tällä iällä jo pukkaa, että ei enää hempukoita heitellä”.

– Käsikirjoitus on hyvin omanlaisensa. Se on mustaa huumoria, hyvin persoonallinen ja hieman outo. Luotan, että tästä voi tulla vaikka mitä, Tapaninen sanoo.

Neljän aikaan iltapäivällä Puolangan kirkolla tunnelma on optimistinen. Kaikki kuvausryhmän jäsenet ovat saaneet negatiivisen testituloksen. Tuottaja Emilia Haukka kertoo, että Metsurin tarinan kuvauspäivä on pääsemässä käyntiin noin viisi tuntia myöhässä.

Kuvauspäivä päättyy baariin

Nokelantiellä nököttää yksinäisen näköinen entinen kauppa. Talon takana nousee puita, jotka hohtavat taianomaista valoa. Katolle on pystytetty kyltti, jossa loistaa isoin punaisin neon-kirjaimin “BAARI”.

Kaukaa kuuluu koirien haukuntaa. Pieni poika astuu ulos ovesta ja rientää kurkistamaan kulman taakse, josta kuuluu lähestyvän moottorikelkan ääni. Poika pakenee takaisin sisälle.

Pepe kaartaa kelkkansa baarin pihaan ja astuu sisään ovesta.

“Kiitos”, särähtää radiopuhelimesta.

Korona-aika on läsnä kuvauksissa. Maskit ja turvavälit pysyvät lähes kaikilla hyvin päässä. Tuottajat muistuttavat välillä niitä, jotka ovat unohtaa.

Ohjaaja Mikko Myllylahti neuvottelee kuvaaja Arsen Sarkisiantsin kanssa. Sitten hän astelee neuvomaan näyttelijöitään ja avustajia. Paikallisten avustajien tehtävä on esittää baarin edustalle kerääntyneitä juopuneita paikallisia.

Myllylahti asettelee avustajia paikoilleen. Kaiken on oltava tismalleen oikein. Kuvauksia olisi muutenkin erittäin vaikea toistaa, mutta koronatapaus tuntuu tuoneen työryhmän otteisiin vielä lisää tarkkuutta.

Elokuvaa odotetaan jo esimerkiksi Cannesin elokuvajuhlilla, jonka yhteydessä järjestetyn Next Step -käsikirjoituskilpailun Metsurin tarina voitti vuonna 2019.

Ohjaaja myöntää, että odotukset tuntuvat hurjilta.

– Aika paljon yritän psyykata itseäni, että tässä tehdään kuitenkin ensimmäistä elokuvaa. Että ei ehkä kannata asettaa itselleen liikaa paineita, ohjaaja sanoo.

– Mutta olen myös pitänyt sitä sellaisena testinä, että kiinnostaako tämä aihe. Kyllä se palaute on ollut aika vahva. Pidän itseäni onnekkaana, että saan tehdä ensimmäistä elokuvaani ja näyttää tätä pohjoista mielenmaisemaa ja hulluutta vaikka sitten ulkomaillekin.

Avustajat ja näyttelijät ovat paikoillaan. Ohjaaja ja kuvaaja ovat tyytyväisiä. Jarkko Lahti ja Tuomaksen poikaa näyttelevä Iivo Tuuri ovat kulman takana odottamassa merkkiä. He tapaavat kohta humalaisen Tuomaksen baarin edustalla.

Seuraa lakoninen sananvaihto. Sen jälkeen työryhmän radiopuhelimet särähtävät taas:

“Siirrytään harjoittelemaan seuraavaa kohtausta.“

Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastiedot ilmestyivät jälleen keskiviikon vastaisena yönä Tor-verkkoon. Joku julkaisi linkin mahdollisesti lähes 32 000 potilaskertomusta sisältävään tiedostoon kahdella pimeässä verkossa toimivalla keskustelupalstalla.

Ylen tietojen mukaan ainakin osa julkaistuista potilastiedoista on aitoja eli luultavasti peräisin Vastaamon tietomurrosta. Tiedot on julkaissut nimetön käyttäjä anonyymin tiedostonjakopalvelun kautta ilman saatesanoja.

Vastaamon potilastiedot ilmestyivät ensimmäisen kerran Tor-verkkoon lokakuussa 2020. Arviolta 33 000 henkilön arkaluontoiset potilaskertomukset ja henkilötiedot julkaistiin kenen tahansa ladattavaksi.

Potilastiedot haltuunsa saanut rikollinen on yrittänyt kiristää tiedoilla rahaa niin Vastaamolta kuin sen asiakkailta. Tämänhetkisen käsityksen mukaan kiristäjä kuitenkin julkaisi potilastiedot kaikkien saataville ilmeisesti vahingossa. On siis mahdollista, että tiedot on nyt julkaissut eri tekijä kuin alkuperäinen kiristäjä.

Tiedot olivat peräisin psykoterapiakeskuksen potilastietokantaan aiemmin tehdystä tietomurrosta. Murron tapahtuessa potilastiedot olivat netissä ilman kunnollista suojausta.

Arkaluontoisten potilastietojen ja henkilötietojen levittäminen on rikollista. Joissakin tapauksissa myös tietojen katselu voi olla rikos, arvioi julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta Mikrobitti-lehdelle viime vuonna.

Poliisi tutkii Vastaamo-vyyhtiä törkeänä tietomurtona, törkeänä kiristyksenä ja törkeänä yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä. Lisäksi Vastaamon henkilökuntaan kuuluvia epäillään tietosuojarikoksesta.

Kolmantena haarana on vielä Vastaamon yrityskauppaan liittyvä rikostutkinta. Ylen tietojen mukaan poliisille on tehty tutkintapyyntö törkeästä petoksesta liittyen siihen, että tietoa Vastaamon tietomurrosta pimitettiin.

Yle ei ole tavoittanut poliisia kommentoimaan tuoreinta tietovuotoa. Maanantaina tutkinnanjohtaja Marko Leponen keskusrikospoliisista kertoi Ylelle poliisin edistyneen tutkinnassa.

– Olemme pystyneet hankkimaan sellaista tutkinnallista aineistoa, jonka avulla jutussa on päästy koko ajan eteenpäin. Ei tässä missään nimessä paikallaan seistä, Leponen kertoi tuolloin.

Poliisi ei kerro, onko sillä epäiltyjä tietomurrosta tai kiristyksestä. Viime vuonna poliisi teki kotietsinnän ja kaksi laite-etsintää. Pakkokeinojen kohteeksi joutuneilla henkilöillä ei kuitenkaan ole poliisin mukaan tekemistä tietomurron ja kiristyksen kanssa.

Psykoterapiakeskus Vastaamo on kutsunut torstaiksi koolle ylimääräisen yhtiökokouksen. Siinä on tarkoitus päättää yhtiön toiminnan jatkamisesta. Yhtiön toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi ja hallitus ovat ilmoittaneet eroavansa.

Tampereella toimiva panimo Pyynikin Brewing Company ostaa virolaisen oluttehtaan tanskalaiselta pörssiyhtiöltä.

Viron Haljalassa toimiva oluttehdas on tuotantomäärältään ja kapasiteetiltaan Viron kolmanneksi suurin. Se on valmistanut enimmillään vajaat 20 miljoonaa litraa olutta vuodessa.

Kauppaan sisältyvät oluttehtaan kiinteistöjen ja laitteiden lisäksi neljän hehtaarin maa-alue, laboratorio sekä kuljetuskalustoa. Harboen virolaiset tuotemerkit ja panimoyhtiö AS Viru Õlu eivät kuulu kauppaan.

Pyynikin Brewing Company yritti ensin etsiä kumppania Suomesta, mutta sitä ei löytynyt. Tamperelaisella panimolla on ollut positiivinen ongelma: kysyntää oli enemmän kuin pystyttiin tarjoamaan.

– Olemme etsiskelleet kuumeisesti lisää kapasiteettia, koska emme ole pystyneet täyttämään kaikkia tilauksiamme. Toimitusongelmat ovat hankaloittaneet liiketoimintaamme ja hidastaneet kasvua, Pyynikin Brewing Companyn perustaja Tuomas Pere kertoo tiedotteessa.

Haljalassa on suunnitelmissa tehdä esimerkiksi virvoitusjuomia ja juomasekoitteita. Yrityksen tuotekehitys, markkinointi, myynti ja hallinto säilyvät Tampereella. Samoin oluttuotanto pysyy Tampereella entisellä tasolla.

Myöhemmin ehkä myös marjamehuja

Virolaispanimo auttaa tamperelaista yritystä viennissä. Tampereelta on oluita viety viime vuosina eri puolille Eurooppaa yli 20 maahan sekä aina Kiinaan ja Yhdysvaltoihin saakka.

Brittiläinen talouslehtiFinancial Times noteerasi viime keväänä tamperelaisyhtiön Euroopan nopeimmin kasvavaksi panimoalan yritykseksi. Panimo työllistää tällä hetkellä Tampereella runsaat 30 henkilöä. Aluksi Haljalaan palkataan noin 20 ihmistä.

Virossa valmistetuissa ja pakatuissa tuotteissa on erikseen merkintä, että ne on tehty Haljalassa. Aluksi yritys valmistaa Virossa omia tuotemerkkejään. Myöhemmin se saattaa valmistaa esimerkiksi marjamehutiivisteitä, joita Virossa tehtiin aiemmin.

– Varsinkin veden laadun eteen Haljalassa on tehty runsaasti töitä. Panimon käyttämä vesi tulee jopa 180 metrin syvyydestä, Pere kertoo.

Pyrkii matkailukohteeksi

Haljalan kunta ja oluttehdas sijaitsevat Narvaan johtavan valtatien varressa. Rakveren kaupunkiin on matkaa 10 kilometriä ja Tallinnaan noin 90 kilometriä.

Panimo aikoo tehtä yhteistyötä Viron matkailun kanssa. Heti kun Viron koronarajoitukset sallivat, panimon yhteyteen Haljalaan avautuu baari ja olutkauppa.

Oluttehtaan juuret juontavat Haljalassa toimineeseen Viru-kolhoosiin, joka perusti Rakveren lähelle panimon vuonna 1975. Oluenvalmistuksen yhtenä tavoitteena oli kerätä rahaa esimerkiksi kouluille.

Lue lisää:

Tamperelainen panimo pääsi yllättäen himoitulle talouslistalle, toinen suomalaisyritys ylsi koko listan kakkoseksi

Erikoisen tilanteen eteen joutunut panimo palasi käyttämään myös suomenkielistä nimeään – nyt sillä on suuret suunnitelmat

Olutmestari loi suomen kieleen uuden sanan, mutta ei uskalla käyttää sitä yrityksen nimessä uuden alkoholilain takia: Siirtyi englannin kieleen