Porot käyttävät sieniä ravinnokseen silloin kun niitä on saatavilla, eli pääosin syyskesällä ja syksyllä. Tällöin porot syövät niitä aina kun saavat ja niin paljon kuin pystyvät. Sienillä poro lihoo ja viimeistelee lihaskuntonsa ja kerää varastorasvat tulevaa talvea varten. Tänä vuonna sieniä on kuitenkin ollut vähän.
– Katsastaessani jokin aika sitten sienikankaita ympäri Lappia, en löytänyt sieniä juuri lainkaan. Se on poroille huono asia. Sienet ovat niille elintärkeää ravintoa, erikoistutkija Risto Jalkanen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Jalkasen mukaan puilla ja sienillä on symbioosi, yhteistyö. Kylmän kesän vuoksi puut eivät ole voineet yhteyttää kunnolla ja sienirihmastolle ei ole tullut riittävästi sokeria.
– Sienilakki kasvatetaan sokerin avulla. Vettähän on ollut tarpeeksi, mutta se ei riitä, Jalkanen kertoo.
Vain erityisen lämmin jakso voi vielä muuttaa Jalkasen mukaan tilannetta vähän parempaan suuntaan, mutta silti jäädään sienien osalta reilusti keskivertoa huonommalle tasolle.
Rykimä yskähtelee
Poro suosii eniten tatteja ja haperoita, mutta se voi syödä muitakin sieniä, jopa kärpässieniä. Kärpässienet eivät myrkyllisyydestään huolimatta vaikuta poroihin sen kummemmin. Ne menevät ravinnoksi muiden mukana.
Sienistä poro saa runsaasti hivenaineita ja hiilihydraatteja. Ne muuttuvat poron ruuansulatuksessa rasvoiksi ja valkuaiseksi. Näin siis hyvänä sienivuotena.
– Huono sienivuosi tarkoittaa sitä, että porot ovat talvea vasten heikommassa kunnossa, keväällä vasapainot ovet pienempiä ja kiimominen saattaa myöhästyä. Vaatimet eivät ensimmäiseen kiimaan tule ehkä lainkaan kantaviksi, lehtori Veikko Maijala Rovaniemen Ammattikorkeakoulusta kertoo.
Vasatuotto voi kärsia ja vasat syntyvät Maijalan mukaan pienempinä ja heikompina ensi keväänä.
Pinta kuluu talvehtiessa
M.Watson / AOP
Talvella poro käyttää rasvakudosta lisäenergiana. Se kerää lisäenergiaa syömällä sieniä, jotka varastoituvat rasvaksi ihon alle, niin sanotuksi pinnaksi tai kuuksi. Tämä on porolle tyypillinen keino suojautua ja selvitä pohjoisen vaihtelevissa ja talvella ankarissa olosuhteissa.
Mikäli sieniä ei ole, porot ovat syksyllä yleensä huonompikuntoisia ja niillä on vähemmän pintaa ihonsa alla. Ilman sienillä luotua rasvakerrosta, poro alkaa rasvan loputtua kuluttaa lihaskudosta ravinnokseen. Tällöin lisäruokinta on tarpeen.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että talvella joudutaan turvautumaan lisäruokintaan. Normaalina vuonna jopa parikymmentä prosenttia lihaspainosta voi kuihtua talven aikana. Ilman lisäruokintaa on vaara suurempaankin hävikkiin, Veikko Maijala sanoo.
Katovuosi epätodennäköinen
Maijala ei kuitenkaan usko katovuoden olevan käsillä. Hänen mukaansa elinkeinolla on keinot suojautua siltä.
– Poroelinkeino on nykyään paremmin varautunut häiriöihin. Entisaikojen katovuodet eivät ole enää mahdollisia. Jokainen paliskunta pystyy aloittamaan lisäruokinnan tarvittaessa. Jos kuitenkin ruokinta aloitetaan liian myöhään, voivat seuraukset olla dramaattisia, Veikko Maijala ennustaa.
Suosikkilaulaja on Facebook-sivuillaan myöntänyt huumausaineen vaikutuksen alaisena ajon ja arvioinut kyseessä olleen "vähäisen määrän".
Tämänkaltainen tapaus on Helsingin poliisilla tutkinnassa, mutta epäillyn henkilöllisyyttä tai muita yksityiskohtia poliisi ei vieläkään kommentoi. Yleensäkään poliisi ei kerro yksityiskohtia tutkinnan alkuvaiheessa, sanoo tutkintaa johtava rikoskomisario Jari Pynnönen.
Hän suostuu kuitenkin kertomaan yleisellä tasolla huumerikosten tutkinnasta ja siitä, millaisia rangaistuksia huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajaville yleensä annetaan.
Mahdolliset rikosnimikkeet: rattijuopumus ja käyttörikos
Rikosnimike huumausaineen vaikutuksen alaisena ajamisessa on Pynnösen mukaan rattijuopumus. Veren huumausainepitoisuus tutkitaan laboratoriossa.
Toisin kuin alkoholin kohdalla, muita ajokykyyn vaikuttavia aineita selvitettäessä tutkinnassa on nollaraja. Se tarkoittaa sitä, että jos verinäytteestä löytyy jälkiä mistä tahansa laittomasta huumausaineesta tai huumausaineeksi luokitellusta lääkeaineesta eli esimerkiksi kolmiolääkkeistä, tapausta tutkitaan rattijuopumuksena.
Tuomio on yleensä määräaikainen ajokielto ja sakkoja, Pynnönen sanoo.
Jos verestä löytyy jälkiä huumausaineesta ja epäillyllä on hallussaan pieni määrä laitonta huumausainetta omaan käyttöön, rikosnimike tutkinnassa on yleensä huumausaineen käyttörikos.
Tuomio pienten huumemäärien hallussapidosta vaihtelee sakkotuomiosta ehdonalaiseen vankeuteen, jos epäillyllä ei ole aiempia tuomioita vastaavanlaisista rikoksista.
Jos epäillyllä on hallussaan suurempia määriä huumausainetta, tai hän on levittänyt sitä, rikosnimike voi olla huumausainerikos. Jos ainetta on paljon, nimike on törkeä huumausainerikos. Tällaisista rikoksista voi jo joutua vankilaan, Pynnönen sanoo.
– Siihen voi vaikuttaa moni asia, mitä tutkinnassa selviää: mahdolliset aiemmat tuomiot, huumausaineen määrä, onko ainetta levitetty. Se on aina käräjäoikeuden harkinnassa.
– Jos ajaa huumausaineen vaikutuksen alaisena eikä hallusta löydy mitään huumausainetta, välttämättä ei tehdä kotietsintää. Se on toki mahdollista, jos löytyy jotain muuta sellaista, mikä olisi perusteena kotietsinnälle, esimerkiksi tulee jotain viitteitä, että kotoa löytyisi lisää huumausainetta.
Periaatteessa kaikki huumausaineisiin liittyvä on vakavaa rikollisuutta, Pynnönen sanoo.
Tilastojen valossa Sillanpään tapaus on kuitenkin poliisin arkea: Rattijuopumuksia kirjattiin viime vuonna yli 17 000 ja huumausainerikoksia yli 22 000.
Tarkempia tietoja tapauksesta saadaan jonkin ajan kuluttua, kun tutkinta valmistuu. Muun muassa laboratoriotutkimusten ja niistä annettavien asiantuntijalausuntojen valmistumisessa kuluu tutkinnanjohtahan mukaan helposti viikkoja.
Pitkän tasaisen jakson jälkeen ero pieni- ja suurituloisten välillä on laventunut. Perussyyt tuloerojen kasvulle löytyvät yleisestä talouskehityksestä ja Suomen hallituksen leikkauspolitiikasta, sanovat Ylen haastattelemat asiantuntijat.
Pörssiosakkeiden arvonnousu on jatkunut jo pitkään ja osinkojakin maksetaan vuosi vuodelta enemmän. Finanssivarallisuus siis kasvaa etenkin heillä, joilla sitä on jo ennestään. Toisaalta hallituksen ensi vuodeksi laatima budjetti leikkaa sosiaalietuuksia, joita maksetaan eniten pienituloisille.
Veronkevennykset puolestaan alentavat hyvätuloisten verotusta. Välilliset verot, kuten valmiste- ja polttoaineverojen korotukset vähentävät suhteellisesti enemmän pienituloisten käytettävissä olevia tuloja kuin suurituloisten.
– Tuloerot voivat kasvaa siitä syystä, että suurimpia tuloja selittävät eniten pääomatulot, jotka ovat nyt ilmeisesti voimakkaassa kasvussa. Lisäksi alimpia etuuksia on jäädytetty. Tuloerojen kasvua on aiemmin hillitty verotuksella, mutta nyt tämä hillitsemislinja on pysähtynyt, tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitokselta tulkitsee.
Jyrkkä muutos osui 90-luvulle
Suomalaisten tuloerot olivat korkeimmillaan sotien jälkeen ja pienenivät 1970-luvulle asti. 1990-luvun laman jälkeisellä nousukaudella tuloerot lähtivät jyrkkään kasvuun, mutta vuosituhannen alussa meno tasoittui.
Eduskunnan tietopalvelun ennuste (punaisella) osoittaa, että tuloerot lähtevät pieneen nousuun.Yle Uutisgrafiikka
– Noususuhdanteen alkuvaiheessa erot kasvavat verraten nopeasti. Tuloerojen kasvu tasaantuu nousun tasaantuessa ja laajentuessa esimerkiksi palkankorotuksiin ja ehkä myös paineisiin kohentaa tulonsiirtoja. Se, kääntyvätkö tuloerot taas laskuun on sitten eri asia. En jäisi siitä henkeäni pidättelemään, Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti toteaa.
Ero levenee jälleen
Rikkaiden ja köyhien välinen ero on siis pysynyt melko tasaisena toistakymmentä vuotta. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan ero olisi alkanut taas revetä. Laskelman (ladattava PDF-tiedosto) oli pyytänyt vasemmistoliitto.
Selvityksen tulos oli, että väestön alimmissa tuloryhmissä tulot vähenevät vuosien 2015–2018 aikana. Sen sijaan ylimmissä tuloryhmissä käytettävissä olevat tulot kasvavat.
– Näyttää siltä että tuloerot voivat jatkossakin kasvaa. Sinänsä tämä politiikkamuutos ei ole hirveän suuri, jos sitä katsoo pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi tämän hallituksen toimenpiteiden vaikutus on hyvin pieni eli sellaista isoa muutosta siinä ei ole, tutkimusprofessori Kaisa Kotakorpi Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta sanoo.
Eduskunnan tietopalvelun laskelmiin sisältyi myös tuloerojen kehitys vuosina 2017–2018. Näiden kahden vuoden aikana käytettävissä olevat tulot vähenevät kaikissa tuloryhmissä, eniten kuitenkin alimmissa.
Saturnusta ja sen kuita tutkineen Cassini-luotaimen kaksikymmentä vuotta kestänyt matka saa tänään päätöksensä. Luotaimen viimeisiä hetkiä voi seurata suorana yhdessä Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan lennonjohdon kanssa kello 14. Videoon pääset tästä linkistä.
Cassini kerää ja lähettää tietoja Saturnuksen kaasukehästä aina viime hetkeen asti. Luotaimen antennit on viimeisen syöksyn ajaksi suunnattu kohti Maata.
Viimeiset datat Cassinin tallennuslevyltä lähetettiin Maahan eilisen aikana. Viimeisen suoran lähetyksensä Cassini aloitti tänään aamukymmeneltä Suomen aikaa.
Puoli kahdelta iltapäivällä Cassini aloittaa syöksynsä Saturnuksen kaasukehään. 83 minuutin kuluttua signaali vaikenee Maassa.
Vuosikymmenet hänet tunnettiin demokratian perikuvana.
Hän istui 15 vuotta kotiarestissa uhmattuaan sotilasjunttaa demokratialiikkeen keulahahmona.
Hänestä muodostui rakastettu ikoni, joka piti vuosien ajan yllä burmalaisten toivoa oikeudenmukaisemmasta tulevaisuudesta. Hennon, kukilla hiuksensa koristelevan naisen puhtaan maineen kruunasi Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1991.
Sitten hän astui politiikkaan.
Aung San Suu Kyi oli vapautunut kotiarestista vuonna 2010, jolloin Myanmarin sotilasjuntta oli hiljalleen aloittanut löyhentämään otettaan vallasta tehden tilaa demokratialle.
Viisi vuotta myöhemmin hänen johtamansa NLD-puolue sai murskavoiton vaaleissa. Aung San Suu Kyi nousi johtamaan Myanmaria länsimaiden seuratessa ihaillen lapsenkengissä tarpovan burmalaisen demokratian suurta edistysaskelta.
Nyt moni ihailija arvostelee kovin sanoin ennen niin arvostettua ihmisoikeustaistelijaa.
Kahinoissa kuoli hallituksen mukaan tusina puolustusvoimien jäsentä ja viitisenkymmentä kapinallista. Pakolaisten mukaan armeija oli tuikannut tuleen kokonaisia kyliä ja tappanut järjestelmällisesti niiden asukkaita. Jotkut arviot väkivaltaisuuksissa viime viikkoina kuolleista rohingyoista yltävät useisiin tuhansiin.
Arvostelu rohingyojen kohtalosta vaikenevaa Aung San Suu Kyita kohtaan on voimissaan esimerkiksi Pakistanissa, jossa järjestettiin syyskuun alussa mielenosoitus väkivaltaisuuksia vastaan.Shahzaib Akber / EPA-EFE
Jos hiljaisuus on se poliittinen hinta, jonka maksat noususta Myanmarin korkeimpaan virkaan, on se liian korkea. Desmond Tutu
Entinen demokratia-aktivisti ei ole maan johtajana puuttunut armeijan lietsomiin väkivaltaisuuksiin, mikä on närkästyttänyt ihmisoikeusjärjestöt ja muun muassa YK:n pääsihteerin António Guterresin. Aung San Suu Kyin vaikeneminen tulkitaan hyväksyntänä toimille, joita Myanmarin armeija kutsuu alueen puhdistamiseksi terroristeista.
Myös Aung San Suu Kyin rauhannobelisti-kollegat ovat älähtäneet.
Pakistanilainen Malala Yousafzai ja iranilainen Shirin Epadi ovat tuominneet Aung San Suu Kyin vaiteliaisuuden.
– Jos hiljaisuus on se poliittinen hinta, jonka maksat noususta Myanmarin korkeimpaan virkaan, on se liian korkea, kirjoitti eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu nobelisti-kollegalleen.
Pian puolimiljoonaa ihmistä on rustannut nimensä adressiin, joka vaatii rauhan palkinnon eväämistä entiseltä demokratialiikkeen keulakuvalta.
Kun tuomioita sataa usealta suunnalta – myös muslimienemmistöisten valtioiden kuten Saudi-Arabian hallituksilta – miksi Aung San Suu Kyi valitsee vaikenemisen?
Onko Suu Kyi voimaton armeijan edessä?
Syyt Suu Kyin kyseenalaiseen käytökseen ovat etupäässä sisäpoliittiset. Hänen valta-asemansa ei ole kiveenhakattu.
Vuonna 2015 vaalit voittanutta Aung San Suu Kyita kutsutaan usein Myanmarin johtajaksi, mutta tosiasiassa armeija on säilyttänyt vahvan aseman. Suu Kyi on titteliltään hallituksen neuvonantaja, ei presidentti.
Perustuslain mukaan Suu Kyilla ei ole valtaa kansallista turvallisuutta koskevissa asioissa.
Armeija pitää käsissään yhä kolmea tärkeää ministerinsalkkua, jotka takaavat sille vallan sisäministeriössä, puolustuksessa ja maan rajoilla. Se hallitsee myös maan poliisia. Lisäksi armeijan eläkkeelle siirtyneitä johtajia istuu maan parlamentissa, jossa neljännes paikoista on varattu entiselle sotilasjuntalle.
– Suu Kyilla ei ole valtaa armeijaan, joka on itsenäinen yksikkö, sanoo Tukholman yliopiston Myanmar-asiantuntija Joakim Kreutz.
Armeijaa johtaa kenraali Min Aung Hlaing. Hän on viime aikoina tehnyt useita visiittejä Eurooppaan ja käynyt esimerkiksi Itävallan armeijan vieraana tutustumassa lentokonekalustoon. Länsimaissa tuntemattomampi Hlaing on säästynyt arvostelulta rohingya-pakolaiskriisissä, vaikka hän johtaa Rakhinen sotilasoperaatioita.
Armeijan johtaja Min Aung Hlaing ja Aung San Suu Kyi.Lynn Bo Bo / EPA
Aung San Suu Kyita kutsutaan usein Myanmarin johtajaksi, mutta tosiasiassa armeija on säilyttänyt vahvan aseman.
– Suu Kyilla olisi mahdollisuus arvostella armeijaa, mutta se voisi vaarantaa parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut armeijan valta-aseman asteittaisesta riisumisesta, Joakim Kreutz toteaa.
Kreutzin mukaan armeijan sisällä on eri suuntalinjoja. Aung San Suu Kyi on saanut otteen sen pienestä uudistusmielisestä ryhmästä, joka on ollut hallituksen neuvonantajan kanssa yhtä mieltä maan demokratian vahvistamisesta.
– Tämä ryhmä on hyvin pieni. Suu Kyi pelkää, että liika ärsytys voisi johtaa maltillisten korvaamiseen kovan linjan edustajilla. Se voisi estää kaikki suunnitellut muutokset tulevaisuudessa, Joakim Kreutz arvioi.
Valtion ja monen muun etnisen ryhmän välillä käydyissä kivisissä neuvotteluissa on nähty viime kuukausina pieniä edistysaskeleita.
Niihin osallistuvan Euro-Burma Office -järjestön perustajan Harn Yawnghwen mukaan Aung San Syu Kyi voisi halutessaan vaikuttaa myös rohingyojen tilanteeseen määrittämällä konfliktin poliittiseksi eikä turvallisuuteen liittyväksi. Silloin armeijan olisi toteltava maan johtajaa ja suostuttava rauhanneuvotteluihin.
Mutta rohingya-kysymys on Myanmarin etnisten ryhmien välisten konfliktien vyyhdissä erikoistapaus.
Myötätunto muslimivähemmistölle voisi romahduttaa poliittisen kannatuksen
Rohingyoilla ei ole Myanmarin kansalaisuutta, vaikka vähemmistö on asunut alueella sukupolvien ajan. Armeija ei näe vähemmistöä alkuperäisväestönä, vaan kutsuu heitä “bengalilaisiksi”. Siksi kutsutaan muun muassa Bangladeshin asukkaita.
Konfliktilla on pitkät juuret, mistä syystä Suu Kyin on vaikea avata siitä suutaan kuumentamatta tunteita. Rohingyoja suorastaan vihataan buddhalaisten keskuudessa.
Kauna kumpuaa historiasta.
Rakhinen osavaltion asukkaiden vastakkainasettelu muslimeihin ja buddhalaisiin alkoi jo toisen maailmansodan aikaan, jolloin japanilaiset taistelivat alueella liittoutuneita vastaan. Muslimit olivat brittien riveissä, kun buddhalaiset kannattivat japanilaisia.
– Jo britit toivat siirtomaavallan aikaan monia intialaisia Burmaan, koska heillä oli vaikeuksia saada paikallisia buddhalaisia puolelleen. He toimivat virkamiehinä ja rahanlainaajina, kertoo Harn Yawnghwe.
–Viha intialaisen näköisiä kohtaan elää yhä.
Rohingya-pakolaisia ylittämässä rajan yli turvaan Bangladeshiin.ABIR ABDULLAH/ EPA
Rohingya-kysymys on Myanmarin etnisten ryhmien välisten konfliktien vyyhdissä erikoistapaus.
Burman saavutettua itsenäisyyden vuonna 1948 muslimikapinalliset lobbasivat alueen liittämistä Itä-Pakistaniin eli nykyiseen Bangladeshiin, mutta Pakistan ei hyväksynyt ehdotusta. Sen jälkeen he ajoivat autonomista muslimialuetta Burman pohjoisosiin onnistumatta. Lisäksi Burma ei päästänyt tuhansia sotaa paenneita rohingyoja takaisin maahan.
Alueelle jääneet joutuivat buddhalaisten virkamiesten kynnen alle ja aloittivat vastarinnan. Armeija kukisti sen vuonna 1954.
1960-luvulla valtaan nousseen sotilasjuntan aikaan rohingya-vähemmistöä ajettiin yhä syvemmälle nurkkaan, mistä syystä syntyi useita kapinaliikkeitä etenkin sen jälkeen, kun islamilaiset liikkeet yleistyivät maailmanlaajuisesti 1970-luvulla.
Etninen kiista nousi esiin ja kärjistyi 2012
Rohingyat ovat jo vuosikymmeniä paenneet vainoja Rakhinen osavaltiosta.
Suurimmat pakolaisvirrat nähtiin vuonna 1978 ja 1990-luvun alussa, jolloin neljännesmiljoona rohingyaa kahlasi Bangladeshiin. Vuonna 2012 uskontoryhmien välisten kahinoiden seurauksena pakolaisia virtasi jälleen massoittain rajan yli.
Aung San Suu Kyi kampanjoi samaan aikaan, muttei ottanut asiakseen puhua rohingyojen oikeuksista.
Niin ikään vuonna 2015 naapurimaa Thaimaa teki suuren ihmissalakuljetusratsian, minkä seurauksena salakuljettajat jättivät rohingya-pakolaisia merelle oman onnensa nojaan. Satojen pelättiin kuolleen. Tragedian seurauksena salakuljetus loppui ja rohingyoilta jäi mahdollisuus paeta vainoa kotiseudultaan meriteitse Malesiaan.
Viime lokakuussa ja nyt elokuussa ARSA-nimisen rohingya-kapinallisarmeijan tekemät iskut useiden rajapoliisien asemille ovat edelleen lisänneet muslimien epäsuosiota Myanmarissa. Arviolta 400 000 rohingyaa on viimeisten viikkojen jälleen paennut maasta armeijan väkivaltaisuuksien seurauksena.
– On surullista todeta, ettei Myanmarissa kukaan välitä rohingya-vähemmistöstä, ruotsalaistutkija Joakim Kreutz sanoo.
– Edes maan muut etniset ryhmät eivät tue heitä.
Tästä syystä Aung San Suu Kyita arvosteleekin pelkästään ulkomaailma.
– Jos seuraa Myanmarin sosiaalista mediaa tällä hetkellä, se on täynnä rasismia ja vihapuhetta rohingyoja vastaan, Harn Yawnghwe sanoo.
– Jopa ihmiset, joilta ei odottaisi moisia kommentteja puhuvat nyt maanpuolustuksen tärkeydestä.
Pienet askeleet kohti parempaa?
Aung San Suu Kyin yritykset ratkaista Rakhinen osavaltion tulehtunutta tilannetta eivät kaikesta huolimatta ole olleet aivan mitättömät.
Viime vuonna hän nimitti Rakhinen tilannetta kartoittavan neuvoa-antavan komission johtajaksi entisen YK:n pääsihteerin Kofi Annanin. Elokuun lopussa julkistettu raportti sisälsi ehdotuksia, joihin Myanmarin hallitus suhtautui tutkija Joakim Kreutzin mukaan myönteisesti.
Raportti vihastutti ensiksikin armeijan. Toiseksi rohingya-kapinallisarmeija ARSAn elokuiset iskut poliisiasemille toteutettiin vain päivä raportin julkaisemisen jälkeen. Raportin tulevaisuus on kuitenkin vielä pimennossa.
Muslimikorttelin maan tasalle poltettuja taloja Rakhinessa.NYEIN CHAN NAING/ EPA
Euro-Burma Office -järjestön perustajan Harn Yawnghwen mielestä Suu Kyin ei välttämättä tarvitsisi riskeerata omaa poliittista tulevaisuuttaan sanomalla tukevansa rohingyoja.
– Hänen tulisi sanoa, että elämme buddhalaisessa valtiossa ja ihmisten pitäisi sen arvojen mukaan tuntea myötätuntoa kaikkia ihmisiä kohtaan, Yawnghwe toteaa. Lausunnolla hän voisi ainakin yrittää korjata moraalisen kolhun saanutta imagoaan ulkomaailmalle.
Puhumattomuus tuskin tuo ratkaisuja. Asiantuntijat toivovatkin, että Aung San Suu Kyi toimisi ennenkuin on liian myöhäistä.
– Vaarana on, että kaiken tämän epätoivon keskellä rohingya-kapinallisryhmä ARSA voimistuu entisestään. Tällöin poliittisen ratkaisun etsintä tulee yhä vaikeammaksi väkivallan lisääntyessä, Joakim Kreutz arvioi.
Lähteenä käytetty mm. International Crisis Group Report No 283: Myanmar: A New Muslim Insurgency in Rakhine State.
Keskusrikospoliisi on paljastanut laajan huumausaineiden maahantuonti- ja levitysorganisaation. Huumeliigan epäillään tuottaneen huomattavia määriä huumausaineita Hollannista Suomeen.
Epäiltyjen hallusta on takavarikoitu useita kiloja maahantuotuja huumausaineita, pääasiassa amfetamiinia ja hasista. Poliisi epäilee, että liiga on levittänyt maahantuotuja ja Kotkassa kasvatettuja huumeita ympäri Suomen.
KRP tutki juttua yhdessä Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen kanssa. Poliisin mukaan juttu on yksi Suomen historian suurimmista.
Ylen tietojen mukaan jutun pääepäilty on tunnettu kotkalainen huumepomo, 45-vuotias Esa-Pekka Toikka. Hänet on istunut aiemminkin pitkiä huumetuomioita. Toikka toimi 90-luvulla Kymenlaakson huumeparonina toimineen Osmo "Lusu" Ahlqvistin henkivartijana. Ahlqvist murhattiin vuonna 1995, minkä jälkeen Toikka peri hänen paikkansa.
Keskusrikospoliisi otti kesäkuussa kiinni useita henkilöitä epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta. Esitutkinta kohdistettiin pääasiassa maahantuonti- ja levitysorganisaation johtoon. Vangittuna on ollut yhteensä kuusi epäiltyä, joista kolme on edelleen vangittuna. Organisaatioon epäillään kuuluneen eritasoisina toimijoina noin kymmenen henkilöä, joista viisi oli ydinryhmässä.
Ydinryhmässä ainoastaan yhdellä oli aikaisempaa rikoshistoriaa.
Tutkinnasta vastaavat poliisit eivät vahvista pääepäillyn nimeä esitutkintalakiin vedoten. Lain mukaan henkilön nimen saa antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä esimerkiksi rikoksen selvittämiseksi tai rikoksesta epäillyn tavoittamiseksi.
Kotkassa kannabistehdas
Keskusrikospoliisi takavarikoi liigan rahakuriirin hallusta lähes 200 000 euroa käteistä viime kesäkuussa. Tämän lisäksi liigan jäsenten kotietsinnöissä takavarikoitiin huomattavia määriä käteisvaroja. Keskusrikospoliisilla on takavarikossa yhteensä noin 275 000 euroa.
Rahakuriirin hallusta takavarikoiduilla rahoilla olisi saanut hankittua 50–150 kiloa huumausainetta Suomeen. Keskusrikospoliisi epäilee, että vastaavia huumausaine-eriä on tuotu useita kertoja. KRP epäilee, että Hollantiin on yritetty toimittaa kevään ja syksyn 2016 aikana eri kanavia pitkin yhteensä noin 500 000 euroa käteistä maksuna huumeista.
Poliisin takavarikoima rahakätkö.Keskusrikospoliisi
KRP:n mukaan organisaatiolla on ollut myös oma suurituottoinen kannabiskasvattamo Kotkan Karhulassa. Kaakkois-Suomen poliisilaitos teki tammikuussa kotietsinnän toimistotilaan, jossa kasvamassa ollut sato oli niitetty muutamia päiviä aikaisemmin ja marihuanan kuivatus oli käynnissä. Kuivamaan oli laitettu yli sata kasvin oksaa.
Kasvatustoiminnan jatkamiseksi tilaan oli sijoitettu kannabiksen kasvattamiseen tarkoitettu teltta, jossa oli taimivaiheessa kasvamassa kymmeniä kannabiskasvin taimia. Valmista marihuanan kukintoa takavarikoitiin noin kuusi kiloa.
Vastaavia kannabiseriä oli kasvatettu aikaisemmin jo kolme, joten poliisin arvion mukaan kannabista oli päätynyt katukauppaan 250 000–350 000 euron arvosta. Lisäksi samassa osoitteessa sijainneesta asuinhuoneistosta takavarikoitiin amfetamiinia, alfa-PVP:tä ja hasista sekä yli 12 000 euroa käteistä.
Rikosasia on siirretty syyteharkintaan Salpausselän syyttäjänvirastoon. Tutkintaoperaatio kesti yli kaksi vuotta. Asian pääkäsittely on kuluvan syksyn aikana. Huumeliigan paljastumisesta ja pääepäillystä kertoi ensin MTV.
Miljoonat japanilaiset heräsivät ohjusvaroituksiin sireenien, kovaäänisten ja puhelinvaroitusten kautta tänä aamuna. Varoitus annettiin jo toista kertaa kuukauden aikana.
Pohjois-Korea oli laukaissut ohjuksen, jonka reitti kulki Japanin pohjoisen Hokkaidon saaren yli.
– Ohjus on laukaistu, ohjus on laukaistu. Pohjois-Korea on näyttänyt laukaisseen ohjuksen. Hakeutukaa suojaan rakennukseen tai maan alle, kajahti kovaäänisistä aamulla.
Japanilaiset ovat tottuneet maanjäristyshälytyksiin, mutta ohjushälytyksistä ei ole tullut arkipäivää.
"Emme voi tehdä mitään"
Erimon pienen kalastajakylän asukkaat olivat suoraan ohjuksen reitillä. He kertovat, ettei heillä ole mahdollisuutta hakeutua suojaan.
– Hallitus käski meidän hakeutua suojaan tukevaan rakennukseen tai maan alle, mutta ei täällä ole sellaista mahdollisuutta. Emme voi tehdä mitään, kertoi ravintolanomistaja Isamu Oya uutistoimisto AFP:lle.
"Se oli aika pelottavaa"
Erimon kylässä asuu noin 5 000 asukasta. Suurin osa saa elantonsa merestä. Yoshihiro Saito omistaa 16 kalastusvenettä.
– Ei voi sanoa, että olisimme tottuneet siihen, että ohjus lentää aivan kaupunkimme yllä. Sitä ei ole kovin lohdullista kuulla, Yoshihiro Saito sanoi uutistoimisto AFP:lle.
– Se on aika pelottavaa. Kuulin, että se kulki vielä 2 000 kilometriä Tyynenmeren yllä, ennen kuin se putosi mereen.
Merellä ohjukselta on mahdoton hakeutua suojaan.
Oya ja Saito uskoivat kuitenkin, että elämä Erimossa palaa pian takaisin entisille raiteilleen. Vaikka ohjus onkin kaupungin kuumin puheenaihe tällä hetkellä, kukaan ei ole lopettamassa töitään tai muuttamassa muualle.
Postin jakelu- ja kirjeiden kulkunopeusvaatimukset muuttuvat perjantaina 15. syyskuuta, kun Suomen postilain uudistus astuu voimaan. Uudistus on jatkoa viime vuonna voimaan tulleelle postilain muutokselle, jonka mukaan kirjejakelussa on nykyisin vapaa kilpailu.
Postin mukaan yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuu viitenä päivänä viikossa suuressa osassa maata. Käytännössä viisipäiväinen jakelu jatkuu niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Näillä alueilla Postin tulee kilpailuttaa jakelu ensi vuonna.
Käytännössä muutos koskee postimerkillä varustettuja kirjeitä ja kortteja. Paketeissa yleispalvelu kattaa postimerkillä varustetut ulkomaille lähetettävät paketit. Sen sijaan sanoma- ja aikakauslehtien jakelu ei kuulu postilain piiriin.
Jatkossa yleispalvelukirjeistä eli postimerkeillä varustetuista kirjeistä ja korteista vähintään 50 prosenttia on oltava perillä viimeistään neljäntenä arkipäivänä. Posti ei ole kuitenkaan toistaiseksi ottamassa postilain mahdollistamaa uutta kulkunopeutta käyttöön.
Muutos tuo myönteisiä palveluita näkövammaisille, heille lähetettävät pistekirjoituslähetykset muuttuvat uudistuksen myötä kokonaan maksuttomiksi. Kerrostaloissa puolestaan voidaan jatkossa taloyhtiön päätöksellä siirtyä postin lokerikkojakeluun eli ovi- ja huoneistokohtaisesta jakelusta voidaan luopua.
Postin tiukat toimipisteiden sijoittamisvaatimuksia koskevat kilometri- ja prosenttivaatimukset poistuvat. Jokaisessa kunnassa pitää kuitenkin jatkossakin olla vähintään yksi toimipiste.
Postin mukaan palvelupisteet sijoitetaan jatkossakin muiden palveluiden yhteyteen tai muuten helposti saavutettavissa olevaan paikkaan.
Vielä kesällä monen päiväkodin rutiineihin kuului rukous ennen lounasta. Elokuussa arki muuttui, kun uudistuneet varhaiskasvatussuunnitelmat otettiin käyttöön.
Varhaiskasvatus on nyt uskonnollisesti sitouttamatonta. Ruokarukoukset lasketaan tunnustukselliseksi uskonnon harjoittamiseksi, ja siksi ne eivät enää kuulu varhaiskasvatukseen.
– Jos varhaiskasvatuksen henkilöstö toteuttaa toimintaa suunnitelmien mukaisesti, silloin siihen ei kuulu ruokarukouksia, Opetushallituksen erityisasiantuntija Kirsi Tarkka vahvistaa.
Ruokaloru.Katariina Poranen / Yle
Varhaiskasvatuksessa käytetään nyt ensimmäistä kertaa koko maan kattavaa suunnitelmaa, joka velvoittaa kaikkia alan ammattilaisia. Aiemmin varhaiskasvatusta ei ole virallisesti säännelty. Toisissa päiväkodeissa on saatettu rukoilla ennen ruokaa, toisissa taas ei. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka monessa päiväkodissa on vielä viime vuosina rukoiltu.
Muutos vaatii varhaiskasvatuksen henkilöstöä pohtimaan omaa työtään uusiksi. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Vetelissä päiväkoti luopuikin heti ruokarukouksista. Tilalle tuli ruokaloru, jolla siirrytään aterioimaan.
– Kattila ja vuoka, täältä tulee ruoka, lusikkaan kun tartun, suureksi mä vartun, leivän syön, maidon juon ja ruokarauhan muille suon, kuuluu loru.
Se on suuri muutos ja omalla laillaan surullistakin, mutta tällaiset valtakunnalliset ohjeet on meille nyt tullut. Näin toimitaan. Vetelin päiväkodinjohtaja Auli Honkaniemi
Vetelin päiväkodinjohtaja Auli Honkaniemi kertoo, että lapset ovat tottuneet muutokseen nopeasti. Ruokaloru luetaan yhteen ääneen hoitajan opastuksella ennen lounasta.
Päiväkodin henkilökuntaa rukousten poistuminen kuitenkin puhututti.
– Se on suuri muutos ja omalla laillaan surullistakin, mutta tällaiset valtakunnalliset ohjeet on meille nyt tullut. Näin toimitaan, Honkaniemi toteaa.
Taustalla katsomuskasvatus
Uskontokasvatuksen sijaan varhaiskasvatuksessa on siirrytty katsomuskasvatukseen, jossa tutustutaan kaikenlaisiin eri katsomuksiin, myös uskonnottomuuteen.
– Tavoitteena on, että jo varhaiskasvatuksessa pystyttäisiin tukemaan jokaisen lapsen yksilöllistä kasvua ja identiteetin löytämistä. Katsomuskasvatuksella haetaan myös sitä, että lapset oppisivat tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ja erilaisista katsomuksista voidaan keskustella yhdessä, Opetushallituksen erityisasiantuntija Kirsi Tarkka sanoo.
Vetelin päiväkotilapsia syömässä ruokalorun lukemisen jälkeen.Katariina Poranen / Yle
Opetushallitus valmistelee kirjallista ohjeistusta katsomuskasvatukseen. Se annetaan vielä tänä vuonna.
– Ohjeista tehdään mahdollisimman selkeitä ja konkreettisia, että kentällä olisi muutoksesta yhteneväinen näkemys, Tarkka lupaa.
Suvivirttä voidaan laulaa
Monella päiväkodilla on pitkät perinteet yhteistyöstä seurakuntien kanssa. Päiväkotiin on saatettu tuoda esimerkiksi hartauksia.
Vaikka uskonnon harjoittaminen ei enää kuulu varhaiskasvatukseen, uudet varhaiskasvatussuunnitelmat eivät poista yhteistyötä seurakuntien kanssa. Seurakunta on suunnitelmissa erikseen mainittu yhtenä yhteistyökumppanina.
– Nyt yhteistyötä pitää miettiä vähän eri näkökulmasta. Tämä haastaa myös seurakuntia miettimään, miten yhteistyötä voidaan hyödyntää, Kirsi Tarkka sanoo.
On lapsen näkökulmasta kurjaa, että jää pois jostain tärkeästä. Voisiko silloin tilalle järjestää jotain muuta toimintaa? Opetushallituksen erityisasiantuntija Kirsi Tarkka
Suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvät laulut tai virret eivät tee tilaisuudesta vielä uskonnollista. Tämä tarkoittaa, että suvivirttä voidaan jatkossakin laulaa.
Tarkan mukaan myös joulukirkkoja voidaan järjestää, mutta niihin lapset osallistuvat vain huoltajan luvalla. Lasten vanhemmilta pitääkin kysyä entistä tarkemmin, voivatko lapset osallistua hengellisiin tilaisuuksiin. Tarkka kuitenkin haastaa harkitsemaan myös kirkkotilaisuuksien järjestämistä uusiksi.
– Esimerkiksi eskarilaisten päättöjuhlia saatetaan järjestää usein kirkossa, missä siunataan lapset koulutielle. Kaikki lapset eivät kuitenkaan voi tilaisuuteen osallistua. On lapsen näkökulmasta kurjaa, että jää pois jostain tärkeästä. Voisiko silloin tilalle järjestää jotain muuta toimintaa?
Vetelissäkin varhaiskasvatus on pitkään tehnyt seurakunnan kanssa yhteistyötä. Vetelin päiväkodinjohtajan Auli Honkaniemen mukaan sitä myös jatketaan.
Lasten vanhemmilta kysytään kuitenkin tarkkaan, voivatko lapset osallistua seurakunnan yhteistyötilaisuuksiin. Vetelin päiväkodissa suurin osa vanhemmista on ilmoittanut, että lapset voivat olla mukana seurakunnan tilaisuuksissa.
– On myös joitakin lapsia, jotka eivät tule tilaisuuksiin. Heille järjestetään muuta ohjelmaa, Honkaniemi kertoo.
Hallitus haluaa, että nykyistä useampi lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen. Opetusministeriön työryhmän ja professori Kirsti Karilan mielestä jo 5-vuotiaista voisi tehdä esikoululaisia.
Kysyimme asiaa todellisilta asiantuntijoilta eli lapsilta itseltään. Näin lempääläläisen päiväkoti Otsonmäen lapset vastasivat.
Martti Sinisalo, 5.Jani Aarnio / Yle
Martti Sinisalo, 5
Mitä esikoulussa tehdään?
Siellä opetetaan ehkä matematiikkaa, ja siellä ollaan puolipäivää eikä nukuta päiväunia.
Olisitko halunnut mennä esikouluun jo 5-vuotiaana?
Olisin.
Miksi?
Haluaisin vaan tietää, mitä siellä opetettaisiin.
Oikeaan kouluun en haluaisi mennä vielä 5-vuotiaana, enkä 6-vuotiaana. Menisin mieluummin 7-vuotiaana.
Miksi et?
Koska sinne on oikeastaan tarkoitettu mennä 7-vuotiaana.
Turo Sipilä, 4.Jani Aarnio / Yle
Turo Sipilä, 4
Mitä esikoulussa tehdään?
Siellä leikitään ja välillä mennään ulos.
Olisitko sinä halunnut jo lähteä kouluun?
En voi vielä.
Minkälaisia asioita koulussa opetellaan?
Ruotsia tai jotakin muuta puhumista. Ja ruotsinopettajakoulussa pitää yrittää puhua ruotsia.
Osaatko itse sanoa mitään ruotsiksi?
En osaa, mutta osaan siansaksaa. Olen opetellut sitä. Puhun koko ajan siansaksaa.
Ymmärtävätkö muut täällä päiväkodissa siansaksaa?
Ymmärtävät.
Kaarina Rantala, 4.Jani Aarnio / Yle
Kaarina Rantala, 4
Olet lähdössä ensi vuonna esikouluun. Mitä siellä esikoulussa tehdään?
En tiedä.
Miltä tuntuu lähteä esikouluun?
Kivalta.
Miten esikoulu eroaa päiväkodista?
Siellä tehdään erilaisia tehtäviä.
Joissakin maissa lähdetään 5-vuotiaana ihan oikeaan kouluun. Olisitko halunnut lähteä kouluun jo 5-vuotiaana?
Joo.
Miksi?
Koska mun isosisko on koulussa. Se on kakkosella.
Onko isosisko kertonut, minkälainen se oikea koulu on?
Siellä tehdään läksyjä ja sitten ollaan pihalla.
Frans Eriksson, 5 (keskellä).Jani Aarnio / Yle
Frans Eriksson, 5
Miltä sinusta tuntuu lähteä esikouluun?
En tiedä oikeastaan.
Mitä esikoulussa tehdään?
Opetellaan matikkaa ja tekemään läksyjä.
Olisitko sinä halunnut lähteä oikeaan kouluun jo 5-vuotiaana?
Olisin.
Miten koulu eroaa päiväkodista?
Koulu loppuu aikaisemmin kuin päikky. Se on mukavaa.
Molemmat kädet oli kiedottu vessapaperiin ranteesta olkapäähän asti. Viisivuotias oli paljain jaloin ja heilutti itsensä pituista keppiä. Arvelin, että tarkoitus oli hetken kuluttua hutkia minua, joten tiedustelin, mistä oli kyse. Lyhyt henkilö ilmoitti olevansa Rey.
Viisivuotias ei ollut nähnyt elokuvaa Star Wars:The Force Awakens. Silti hän tunsi elokuvan päähenkilön. Kysyin, tiesikö hän, kuka Rey on. ”Entinen romunkerääjä ja ehkä jedi”, Reyksi pukeutunut tyttö sanoi äänessään kaikki halveksunta tietämätöntä aikuista kohtaan. ”Ja mitä Rey tekee?”
”Taistelee!!!” huusi viisivuotias ja lähti ajamaan aikuista ympäri kerrostalon pihaa.
Hävittyäni kahdeksan kertaa valomiekkataistelun kysyin, miksi viisivuotias oli yhtäkkiä kiinnostunut Tähtien sodasta. Se oli väärä kysymys. Hän ilmoitti, ettei ole kiinnostunut Tähtien sodasta vaan Reystä.
Kun Tähtien sota -sarjan uusi elokuva julkistettiin, oli osa faneista kauhuissaan. Pääosassa oli nainen. Vähintäänkin yhtä paha asia oli se, että tärkeässä sivuosassa oli tummaihoinen näyttelijä.
Miksi pitää pilata kaikki, itkivät fanit, jotka kaipasivat valkoisten miesten kansoittamaa galaksia kaukana, kaukana täältä. Onko pakko väkisin änkeä poliittista korrektiutta Tähtien sotaan, kyselivät ihmiset, joiden mielestä kolmisorminen vihreä menninkäinen ja pervo jättiläisetana ovat ok sivuhahmoja, mutta musta mies ei.
Pikkutytöt janoavat naissankareita
Vastauksen saattoi lukea vessapaperiin kääriytyneen viisivuotiaan kasvoilta. Kyllä, nainen pääosassa oli valtavan tärkeää. Eikä oulunkyläläinen viisivuotias ollut ainoa. Miljoonat pikkutytöt ympäri maailmaa näkivät Reyn, avaruusoopperan sankarinaisen. Tänäkin syksynä he pukeutuvat Reyksi tai Jyniksi ja elävät todeksi näiden tarinoita.
Pikkutytöt janoavat naissankareita. He tarvitsevat idoleikseen vahvoja, itsenäisiä sankarittaria, jotka auttavat heitä kasvamaan vahvoiksi, itsenäisiksi sankarittariksi. Tyttöjen täytyy nähdä, että naisille on tarjolla erilaisia rooleja. Mikään määrä tasa-arvovaltuutetun lausuntoja ei saa aikaan samaa kuin yksi Rey, Elsa, Katniss Everdeen tai Doctor Whon naispuolinen Tohtori.
Romanttiset prinsessaelokuvat ovat valtava aivopesuautomaatti, jolla opetamme tytöille typeriä ja kaikille sukupuolille haitallisia käsityksiä unelmien prinsseistä. Tungemme romanttisia prinsessasatuja pikkutytöille, vaikka monet, ehkä useimmat pikkutytöt eivät edes halua katsoa niitä.
Romantiikkaa haluamme me aikuiset, eivät pikkutytöt
Monet tytöt rakastavat kyllä prinsessoja ja prinsessakertomuksia. Se ei ole mikään ihme, sillä tytöille suunnatut mainokset, lelut, sadut, vaatteet, reput, korut, laastarit, yövalot, seinäkellot, kertakäyttölautaset, joulukalenterit, pussilakanasetit, liukuestetossut, nokkamukit, suklaamunat ja sähköhammasharjat on koristeltu prinsessoin.
Mutta se romantiikka. Oletteko huomanneet, mitä pienet tytöt tekevät, kun prinssi Disney-elokuvan lopussa suutelee prinsessaa? Piiloutuvat sohvatyynyn taakse ja sanovat yäk. Romantiikkaa haluamme me aikuiset, eivät pikkutytöt. Disneyn ja koko maailmanhistorian menestynein piirretty on Frozen, jonka rakastetuin hahmo Elsa on supervoimiensa ja omatuntonsa kanssa kamppaileva kompleksinen erakko.
Viisivuotiaat tytöt eivät saaneet siitä tarpeekseen. He haukkoivat happea ja kirjaimellisesti kieriskelivät naurusta. Pierevä virtahepo muuttui kerta kerralta hauskemmaksi. He halusivat katsoa videon uudelleen, uudelleen ja uudelleen. Pätkää on tätä kirjoitettaessa katsottu Youtubessa 19 430 905 kertaa. Arvioin, että noin 19 miljoonaa katselua on tehty minun koneeltani.
Me aikuiset näytämme pikkutytöille romanttista huttua, koska meidät itsemme on kasvatettu sillä. Yksikään tyttö ei synny vaatien saada nähdä pulassa olevia prinsessoja, mutta kun tytölle pyöritetään kymmenen ensimmäistä ikävuotta satuja haavoittuvista prinsessoista ja näitä pelastavista prinsseistä, ajan myötä tarinat ja niiden myymä maailmankuva tarttuvat.
Pikkutytöt ovat katsoneet prinsessaleffoja romantiikasta huolimatta, eivät siksi, että nauttisivat siitä
Tässä piirrettyjen tuottajat ovat skarpimpia kuin monet aikuiset. Elokuvayhtiöt ovat viimeistään Frozenin myötä ymmärtäneet, että tytöillekin kannattaa myydä kompleksisia erakkoja (ja ehkä piereskeleviä eläimiä) mieluummin kuin romanttista hölinää, jota nämä eivät halua katsoa. Piti odottaa 2000-luvulle asti, jotta pikkutytöille osattiin vihdoin myydä sitä, mitä nämä eniten haluavat – vaikka halu oli niin häkellyttävän yksinkertainen kuin ”huumori ja hyvät hahmot”. Pikkutytöt ovat katsoneet prinsessaleffoja romantiikasta huolimatta, eivät siksi, että nauttisivat siitä.
Kuka ohjaa tarinoita kiinnostavista naissankareista? Ei ole olemassa tilastoa, joka kertoisi, kuinka suuri osa esimerkiksi suomalaisten elokuvien sankareista on naisia tai tyttöjä. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimuksen mukaan esimerkiksi Yleisradion tilaamista sarjoista 97 prosenttia ovat olleet miesten ohjaamia vuosina 2011-2015. Elokuvasäätiön vuosina 2011–2015 tukemista ohjaajista 32 prosenttia oli naisia. He saivat 26 prosenttia rahasta. Arvaan, että naisia on sankareista pienempi osa kuin ohjaajista.
Kävin helmikuussa katsomassa Cirque du Soleil’n esityksen Amaluna. Show oli satumainen ja massiivinen. Sirkustemput olivat hienoja, mutta parhaiten mieleeni jäi bändi. Se oli loistava ja koostui kokonaan naismuusikoista.
En ole ikinä nähnyt livenä tämän mittakaavan show’ta, jossa bändi koostuisi pelkästään naisista. Esimerkiksi Beyoncé esiintyy kyllä naisbändin kanssa, olen nähnyt telkkarissa, mutta se on kovin, kovin harvinaista. Kun kerron kokemuksesta miespuolisille ystävilleni, huomaan, että heidän on hyvin vaikea eläytyä siihen.
”Ajatelkaa, jos näkisitte 32-vuotiaina ensimmäisen ison produktion, jossa soittaa miehistä koostuva bändi. Ajatelkaa, miltä se tuntuisi!”
Vilkaiskaa huviksenne, kuinka monta naista Tavastialla esiintyy tässä kuussa.
He ymmärtävät, mutta eivät aivan pysty eläytymään tunteeseen. Se ei ole heidän vikansa, onhan ajatus niin kertakaikkisen kummallinen. Isot produktiot ovat miesbändien heiniä. Joskus tuntuu, että myös pienemmät - vilkaiskaa huviksenne, kuinka monta naista Tavastialla esiintyy tässä kuussa.
Kun bändi tuli esityksen loputtua kumartamaan, huusi pieni ääni takaoikealta: ”Äiti, kitaristilla on pinkki takki ja se on tyttö!”
Onneksi olkoon, nuori henkilö. Olet seitsenvuotiaana todistanut asiaa, jonka kohtaamiseen meni minulta 32 vuotta. Vaali tätä muistoa sydämessäsi ja ryhdy pinkkitakkiseksi kitaristiksi.
Länsimaissa tuotettu kulttuuri on edelleen miesvoittoista ja valkoista. Mutta juuri kulttuurin ja eritoten pop-kulttuurin kentällä kukoistavat monet vähemmistöt, naiset, ei-valkoiset, seksuaalisuuden tai sukupuolten rajoja hämärtävät taiteilijat, nuoret, normeja rikkovat ihanat kummajaiset, tatuoidut, lävistetyt ja hiuksensa neonkeltaiseksi värjänneet, hienot ja hurjat ihmiset, jotka ovat liikaa politiikkaan tai bisnekseen, mutta jotka loistavat kulttuurialalla ja näyttävät lapsille, että näin voi elää ja se on jopa hauskaa.
Musta nainen ei vielä kelpaa Yhdysvaltain presidentiksi, mutta hänestä voi tulla maailman suosituin pop-tähti. Kiitos kulttuurin suunnannäyttäjien, naiset, ei-valkoiset, tatuoidut ja keltatukkaiset voivat hiljalleen olla tähtiä myös politiikassa ja bisneksessä.
Kulttuurin tekijöiden ja erityisesti sen rahoittajien täytyy ymmärtää asemansa. Vetoan teihin. Te olette eturintamassa tekemässä tästä maailmasta monimuotoisempaa, suvaitsevaisempaa ja hienompaa paikkaa. Läpimurrot tehdään teidän kentällänne. Te siirrätte rajoja, te raivaatte sorretuille tilaa hengittää. Jos olette rohkeita, muutatte yhteiskuntaa, ja jos olette pelkureita, me kaikki poljemme paikoillamme.
Maailmaa muutetaan teidän vahtivuorollanne. Me luotamme teihin.
Maria Pettersson
Kirjoittaja on Brysselissä asuva helsinkiläinen, yrittäjä, kolumnisti, roolipelaaja ja pienten slaavilaisten kielten harrastaja. Hän avustaa Euroopan parlamentissa Miapetra Kumpula-Natria (sd.)
Puolustusvoimain pääesikunta on antanut ohjeistuksen, jonka mukaan sotilaspuvussa liikkumista yksin pimeän aikaan tulee välttää. Asiasta uutisoi Lännen Media.
Porin prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Mika Holma vahvisti Länsi-Suomelle, että pääesikunnan ohjeistus on annettu.
- Varusmiehiä on suositeltu välttämään yksin pimeässä liikkumista sotilasasussa, eli käytännössä loma-asussa. Samalla on suositeltu käyttämään yhteisiä lomakuljetuksia, Holma sanoi.
Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara kertoi STT:lle perjantaina, että ohjeistuksiin ei liity mitään äkkinäistä tai uutta uhkaa.
Lännen Media uutisoi tiistaina, että Turun puukotusiskun tekijän alun perin suunnittelema kohde olisi ollut sotilaallinen. Suomen Kuvalehti kertoi keskiviikkona, että iskijän alkuperäinen kohde olisi ollut varusmies.
12-kerroksinen valtava betonirakennus pistää silmään matalien liike- ja kerrostalojen välistä. Se on Kouvolan keskustan tunnetuin maamerkki. Pohjola-talona tunnettu rakennus valmistui vuonna 1977, jolloin Kymen läänin kasvava pääkaupunki tarvitsi lisää virastotilaa.
Kyse on Kouvolan keskustan massiivisimmasta rakennuksesta, jolla on vanhan virastotalon historia. Kerrosalaa talossa on runsaat 25 000 neliötä. Taloa on pidetty "Kouvostoliiton" symbolina.
– Pohjola-talon valmistuttua kouvolalaiset olivat hyvinkin ylpeitä tästä "eduskuntatalon kokoisesta" rakennuksesta, mutta sittemmin mielipiteet ovat kääntyneet rakennusta vastaan. Hallintorakennusten näkyvä asema kaupunkikuvassa ja asujaimiston virkamiesvaltaisuus alkoivat leimata Kouvolaa, kirjoittaa Jaana Juvonen "Kouvola 1939-2003. Kauppala, läänin pääkaupunki, aluekeskus" -kirjassa.
Talon ulkokuori on ja pysyy, mutta tänä syksynä Pohjola-talon sisätiloihin tehdään miljoonaluokan remontti. Talon omistava yhtiö uusii rakennuksen ilmanvaihdon, lämmityksen ja koko energiajärjestelmän. Mahdollisuudet säästää energiaa ovat valtavat.
Pohjola-talossa toimii monia yrityksiä ja virastoja verottajasta maanmittauslaitokseen. Satojen työntekijöiden lisäksi talossa vierailee päivittäin paljon asiakkaita.
– Tämä on iso talo ja sillä on paljon käyttäjiä. Remontti tuo entistä paremmat sisäilmaolosuhteet, ettei olisi talvella niin kylmä ja kesällä niin kuuma. Rakennus hukkaa energiaa vanhan talotekniikan vuoksi. Vaikka olemme uusineet laitteita, osa on yhä 1970-luvulta, sanoo kiinteistöpäällikkö Matti Puromäki OP Kiinteistösijoituksesta.
Esimerkiksi ilmanvaihtoyksiköissä huomio kiinnittyy vanhoihin sähkömoottoreihin.
– Lisäämme tarkkuutta ilmanvaihdon ja lämmityksen säätöön. Rakennamme myös kiinteistökohtaisen energiatuotantojärjestelmän ja asennamme uusia lämpöpumppuja, kertoo johtaja Jere Kilpi hankkeen toteuttavasta LeaseGreen Group Oy:stä.
Kun remontti on valmis, kiinteistö kytketään etäkäyttöön. Silloin uudesta järjestelmästä saadaan kaikki irti.
– Voimme tuottaa esimerkiksi ennen kylmiä pakkasia lämpöä etukäteen ja varastoida sitä rakennuksen rakenteisiin. Pystymme tasaamaan sisäilman lämpötiloja ja vähentämään huipputehon tarvetta täällä, Kilpi sanoo.
Hankkeen toteuttaja laskee, että uudistukset säästävät myös merkittävästi energiaa.
– Nettosäästö on 2700 megawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin viiden peruskoulun tai yli sadan omakotitalon vuotuista lämmitysenergiatarvetta.
Moni energiaremontti odottaa peruskorjaukseen asti
Vaikka säästölaskelmilla on vahva pohja, moni kiinteistönomistaja jättää kuitenkin energiansäästöinvestoinnit vielä tekemättä.
– Monia kannattavia investointeja ei ole tehty siksi, että koneet toimivat ja kukaan ei ole hirveästi valittanut, sanoo OP Kiinteistösijoituksen kiinteistöpäällikkö Matti Puromäki.
Kun korjausrakentamiseen haetaan lupaa rakennusvalvonnasta, silloin on viimeistään selvitettävä, miten rakennuksen energiatehokkuutta voi parantaa. Korjausrakentamisen energiamääräykset tulivat voimaan vuonna 2013.
– Esimerkiksi julkisivun purkamisen yhteydessä kannattaa usein lisätä eristeitä tai ikkunoiden ja ulko-ovien uusimisella voi päivittää lämpöpitävyyttä, yli-insinööri Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä luettelee muutamia tehokkaita keinoja.
Osa Pohjola-talon tekniikasta on kymmeniä vuosia vanhaa.Juha Korhonen/Yle
Ympäristöministeriö kannustaa myös tekemään minimivaatimuksia suurempia parannuksia energiatehokkuuteen. Tehokkuus ei tarkoita pelkkää energiansäästöä, vaan esimerkiksi sisäilman on oltava hyvälaatuista.
OP Kiinteistösijoitus omistaa yli 4000 asuntoa ja noin 750 000 neliötä liike- ja varastotilaa eri puolilla Suomea.
– Kouvolan Pohjola-talo on ensimmäinen sellainen kohde, johon on pakko investoida, että voimme säästää, kertoo kiinteistöpäällikkö Puromäki.
Kiinteistön investoinnit tuovat elinkaarensa aikana noin 3,8 miljoonan euron säästöt.
Omistaja odottaa, että ensi talveksi valmistuva investointi maksaa itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa.
Laulaja Jari Sillanpää kommentoi torstaina illalla huume-epäilyjä ensimmäistä kertaa.
– Haluan kiittää kaikkia - olen otettu kaikista ihanista viesteistä, joita olen saanut. Olen todella pahoillani, että olen aiheuttanut niin monille huolta ja pahaa mieltä, Sillanpää aloittaa Facebook-päivityksessään.
Kaikki alkoi siitä, kun Iltalehti uutisoi keskiviikkona poliisin pysäyttäneen autoilleen Sillanpään liikenteessä tiistaina. Lehden mukaan paikan päällä tehty pikatesti reagoi huumausaineeseen, minkä perusteella poliisit tekivät hänen asuntoonsa kotietsinnän. Myöhemmin MTV uutisoi, että heidän tietojensa mukaan poliisi löysi laulajan autosta kristalliksi epäiltyä metamfetamiinia.
Sillanpää myöntää Facebook-päivityksessä, että ajoi huumausaineen vaikutuksen alaisena.
– Lehdissä on kirjoitettu, että minun epäillään syyllistyneen huumausaineen vaikutuksen alaisena ajamiseen. Tämä pitää paikkansa, vaikka kyseessä olikin hyvin vähäinen määrä. Oli ajattelematonta lähteä liikenteeseen, vaikka koin, että olin täysin ajokykyinen. Pyydän tätä anteeksi.
Hän kirjoittaa myös Facebook-sivullaan kuinka uskoo, että elämän karikot hiovat jokaista paremmiksi ihmisiksi.
– Tiedostan elämän rajallisuuden, ja intohimoisena ihmisenä hakeudun helposti uusien kokemusten pariin. Kunpa olisikin voimaa ja ymmärrystä tehdä elämässä aina vain oikeita valintoja.
Sillanpään mukaan hänen työnsä jatkuvat normaalisti.
Sillanpää nousi julkisuuteen vuonna 1995, kun hänestä tuli tangokuningas Seinäjoen tangomarkkinoilla.
Maitoauto ja koululaisia kuljettanut pikkubussi kolaroivat iltapäivällä lähellä Suonenjoen keskustaa Karttulantien ja Kuopiontien risteyksessä. Koulubussissa oli kuljettajan lisäksi 12 nuorta.
Tiedot loukkaantuneiden määrästä ovat vaihdelleet päivän mittaan, mutta Kuopion yliopistollisen sairaalan perjantaina iltapäivällä antaman tiedotteen mukaan KYS:ssä on hoidossa kahdeksan potilasta. Kolme on vakavammin loukkaantunutta ja heistä kaksi on tehohoidossa. Loput ovat käyneet tarkastuksessa Suonenjoen terveyskeskuksessa. Iältään potilaat ovat pääosin 15–20-vuotiaita nuoria.
Paikalla olleen Ylen toimittajan Marianne Mattilan mukaan bussin kyydissä olleet nuoret olivat toisen asteen opiskelijoita. Mattilan mukaan maitoauto osui törmäyksessä pienen koulubussin oikeaan kylkeen, mikä painoi bussin kyljen kasaan. Mattila tuntee risteyksen hyvin.
– Risteys on paha, koska se on vilkasliikenteinen, Kuopiontiellä ajetaan helposti ylinopeutta. Lisäksi on vaikea hahmottaa, kenellä on etuajo-oikeus, vaikka paikalla on kolmio, Mattila kertoo.
Räjähdys tapahtui District Linen metrolinjan varrella sijaitsevalla Parsons Greenin asemalla aamuruuhkan aikaan noin kello 8.20 paikallista aikaa.
Lontoon poliisin mukaan tulipalon aiheutti omatekoinen pommi.
Silminnäkijät kertovat, että räjähtänyt esine oli kauppaketjun muovipussissa. Esine näytti lasten muoviämpäriltä, josta roikkui sähköjohtoja. Räjähdyksen jälkeen se jäi palamaan, kertoo mm. The Guardian -lehti.
Räjähdyksen seurauksena 18 ihmistä on viety sairaalahoitoon ja neljä muuta on saanut hoitoa paikan päällä lievempiin vammoihin. Kenelläkään ei ole hengenvaarallisia vammoja. Useimmat ovat saaneet palovammoja ja osa myös ruhjeita, kun ihmiset kaatuilivat rynnätessään pakoon.
Sky News -uutiskanavan saamien tietojen mukaan tutkijat uskovat, että pommin räjähdysaine syttyi vain osittain ja siksi räjähdysvoima jäi vähäiseksi.
Iskun tutkintaa johtaa Britannian poliisivoimien terrorismin-vastainen yksikkö. Tutkimuksissa on mukana satoja poliiseja.
Iskun tekijästä ei ole toistaiseksi tietoa, mutta Sky Newsin mukaan Lontoon poliisi on kertonut tunnistaneensa henkilön, joka mahdollisesti toi pommin junaan.
Lontoon metrossa tapahtui aamukahdeksan jälkeen paikallista aikaa räjähdys. Poliisin mukaan 18 ihmistä vietiin sairaalahoitoon, heistä kukaan ei ollut loukkaantunut vakavasti. Ihmisillä oli lähinnä palovammoja.
Uutistoimisto AFP:n haastattelemien terveysviranomaisten mukaan neljä muuta on saanut myös hoitoa lievempiin vammoihin.
Sky Newsin mukaan poliisi on tunnistanut henkilön, joka on mahdollisesti vienyt räjähteen metrovaunuun. Tunnistus tehtiin valvontakameroiden kuvien perusteella.
Lontoon poliisin mukaan tulipalon aiheutti omatekoinen pommi. BBC:n nimettömän lähteen mukaan pommissa oli ajastin.
@Emmastevie1
Lontoon poliisin tiedottaja kehottaa ihmisiä pysyttelemään poissa alueelta. Sky Newsin mukaan terrorismin vastainen poliisi pitää tapahtumaa silmällä, mutta varsinaista tutkintaa hoitaa Lontoon liikennepoliisi.
Paikalla on runsaasti pelastushenkilökuntaa ja aseistautuneita poliiseja.
Lontoon liikenneviranomaisen mukaan liikenne Edgware Roadin ja Wimbledonin maanalaisten asemien välillä on keskeytetty. Asemien välillä kulkevan linjan nimi on The District.
Yle Uutisgrafiikka
Lontoon pormestari, Sadiq Khan kertoi, että lähipäivinä poliisin partioita lisätään kaduilla ja julkisissa liikennevälineissä.
"Räjähdyksen lähde näytti majoneesipurkilta"
Räjähdys tapahtui Parsons Greenin asemalle pysähtyneessä junassa. Se aiheutti paniikin asemalla. Silminnäkijät kertovat, että ihmisiä loukkaantui myös tapahtuman jälkeisessä tungoksessa.
– Kuulin pamauksen ja näin liekkejä joka puolella, kertoo Sylvain Pennec BBC:lle.
– Ihmiset alkoivat juosta. Olimme onneksi pysähtymässä Parsons Greenille, ja ovet alkoivat avautua.
Pennecin mukaan vaunun matkustajat tungeksivat paniikissa oville. He työnsivät toisia matkustajia ja kaatuilivat näiden päälle. Hän jättäytyi itse taaemmaksi ja kävi katsomassa esinettä, jonka hän uskoi räjähdyksen lähteeksi.
– Se näytti majoneesipurkilta, Pennec sanoo BBC:lle.
– En tiedä, oliko siinä kemikaalia tai jotain muuta, mutta se näytti kotikutoiselta. En tosin ole asiantuntija.
Twitterissä leviää kuvia laitteesta
Metro-lehden toimittaja on paikan päällä. Hänen mukaansa räjähdys tapahtui junan takaosassa, joka täyttyi savusta. Ihmiset evakuoituivat laiturille, ja osa on saanut vakavia palovammoja.
Asemalla tai sen läheisyydessä olevat ihmiset ovat julkaisseet kuvia Parsons Greenistä Twitterissä. Kuvissa näkyy muovikassin sisällä oleva muoviastia, josta nousee liekkejä ja roikkuu lankoja.
Asemalta välittyneistä kuvista näkyy, että juna ei ole saanut vakavia vaurioita epäillyssä räjähdyksessä.
Pääministeri pitää hätäkokouksen
Britannian pääministeri Theresa May pitää iltapäivällä hätätilakomitean kokouksen kello 15 Suomen aikaa.
– Ajatukseni ovat Parsons Greenillä loukkaantuneiden luona, samoin pelastusviranomaisten, jotka jälleen kerran tarttuivat epäiltyyn terrori-iskuun nopeasti ja rohkeasti, sanoi May lausunnossaan.
Britanniassa on tänä vuonna tehty jo neljä terrorismiksi tulkittua iskua, joissa on kuollut 41 ihmistä, viisi tekijää mukaan lukien.
Heinäkuussa 2005 neljä brittisyntyistä islamistia räjäyttivät Lontoon metrossa ja linja-autossa neljä pommia. 56 ihmistä sai surmansa, mukaan lukien neljä terroristia.
Lempäälän Sääksjärvellä sijaitsevan Otsonmäen päiväkotiin saapui perjantaiaamuna oikea somejulkkis: Hunajakuonoryhmän Turo Sipilän haastattelua esikoulun aloittamisiästä oli Facebookissa katsottu ja ihasteltu torstai-illan ja perjantain aikana jo yli miljoona kertaa. Osa kertoi kommenteissa katsoneensa videon useaan kertaan.
Neljävuotias Turo vastasi toimittajan kysymykseen tavalla, joka on kerännyt tuhansia innostuneita kommentteja.
Videolla vastausta esikoulun aloitusikään ei tullut, mutta paljon muuta tärkeää kuultiin. Turo arvioi haluavansa isona joko rekankuljettajaksi tai "päikynhoitajaksi". Kommentoijat näkevät muitakin vaihtoehtoja.
Turo otti haastattelussa kantaa koulun kieltenopetukseen ja sanoi itse puhuvansa hyvää siansaksaa.
Somejulkisuus yllätti äidin
Turon äiti Soili Sipilä on hämmästynyt pojalleen Facebookissa ryöppyävästä ihailusta.
– Kyllä siitä hirveän yllättynyt olin. Se on niin arkipäiväistä vuorovaikutusta itselle Turon kanssa, etten sitä edes ymmärtänyt, että kuinka se muihin ihmisiin vaikuttaa, kertoo Sipilä.
– Aika tuommoista ympäripyöreätä vastailua ja vähän omin neuvoin etenee juttu.
Monet kommentit sosiaalisessa mediassa ovat naurattaneet äitiä.
– Isojakin ehdotuksia kommenteissa on ollut. Vaihdettaisi vähän isompaankin Sipilään mielellään.
Perheen lähipiirikin on ottanut yhteyttä ja antanut palautetta Turon sanomisista. Turoa julkisuus ei äidin mukaan juurikaan ole hetkauttanut.
– Vaatimaton mies!
Myös Otsonmäen päiväkodissa väki on ollut perjantaina täpinöissään, kertoo Otsonmäen päiväkodin johtaja Tiina Siren. Sirenin mukaan vanhemmille on lähetelty linkkejä jutusta ja lasten haastatteluista tehdystä tv-uutisesta.
Red Bull pysyi tuloslistojen kärjessä myös F1:n Singaporen gp:n viimeisissä harjoituksissa. Kärkitallien kierrosajat olivat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan, mikä povaa tasaista aika-ajoa myöhemmin tänään.
Suomalaisten tahmeasti alkanut viikonloppu sai jatkoa. Sekä Mercedeksen Valtteri Bottas että Ferrarin Kimi Räikkönen hävisivät selvästi tallitovereilleen.
Nopeinta vauhtia harjoituksissa piti Red Bullin Max Verstappen. Hän oli vain 0,072 sekuntia nopeampi kuin toiseksi ajanut Ferrarin Sebastian Vettel.
MM-sarjaa johtava Mercedeksen Lewis Hamilton oli kolmas jäätyään Verstappenista 0,142 sekuntia. Vielä eilisissä harjoituksissa Red Bull -kuskit Daniel Ricciardo ja Verstappen olivat aivan omilla lukemillaan ja jättivät muut yli puolen sekunnin päähän.
Nyt Ricciardon paras kierros meni pieleen ja hän oli vasta kuudenneksi nopein. Australialainen on kuitenkin yksi vahvimmista ehdokkaista paalupaikalle.
Bottas oli vasta kahdeksanneksi nopein ja hävisi kärjelle 0,76 sekuntia. Räikkönen jäi Verstappenista 0,88 sekuntia ja oli yhdeksäs. Molemmat suomalaiset kertoivat perjantaina olevansa tyytymättömiä autonsa käyttäytymiseen Marina Bayn katuradalla.
McLaren-Hondat yllättivät positiivisesti ja kiilasivat sijoille neljä ja viisi. Fernando Alonso jäi kärjestä vain 0,55 ja Stoffel Vandoorne 0,61 sekuntia.
